Talousarvio vuodelle 2026 ja taloussuunnitelma vuosille 2026–2028

Aluehallitus käsitteli ensi vuoden talousarvion sekä vuosien 2026–2028 taloussuunnitelman valmistelun lähtökohtia ja alustavia toimialakohtaisia raameja. Hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelman laatimista ohjaa ensisijaisesti velvollisuus kattaa aiempina vuosina syntyneet alijäämät. Tämän vuoksi tulevien vuosien talousarviot on suunniteltu ylijäämäisiksi.

Vuosina 2023–2024 kertyneet alijäämät (128,5 miljoonaa euroa) sekä mahdollinen vuoden 2025 alijäämä (21 miljoonaa euroa) on aluevaltuuston linjauksen mukaisesti katettava viimeistään vuoteen 2029 mennessä. Taloudellisen ylijäämän saavuttaminen edellyttää merkittävien sopeutustoimien jatkamista myös tulevina vuosina.

Vuoden 2026 talousarvion laadintaperiaatteita ovat muun muassa:

• Asiakasmaksuissa käytetään pääsääntöisesti lain mahdollistamia maksimitaksoja. ’
• Hyvinvointialueen omistamille yhtiöille ja yhteisöille asetetaan neuvottelutavoitteeksi kahden prosentin menojen vähennystavoite.
• Kokonaisuutena hyvinvointialueen menot kasvavat 0,8 prosenttia verrattuna vuoden 2025 muutostalousarvioon.
• Kuntien vuokrasopimuksista vähennetään 3,5 miljoonaa euroa.
• Toimialoille tulee korotusta toimintamenoihin 0,9 % lukuun ottamatta vuokrasopimuksiin varattua summaa.

Talousarvioprosessi jatkuu syksyllä lautakuntien ja hallituksen jatkokäsittelyjen kautta. Lopullisen talousarvion hyväksymisestä päättää aluevaltuusto 22. joulukuuta.

Osavuosikatsaus tammi-huhtikuulta 2025

Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuosikate tammi–huhtikuussa 2025 oli 26,3 miljoonaa euroa positiivinen. Poistojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli 17,3 miljoonaa euroa. Kustannusten kasvu saatiin pidettyä 1,6 prosentissa verrattuna vuoden 2024 vastaavaan ajanjaksoon. Talous pysyy kuitenkin kireänä. Valtion puoliväliriihen säästöt vaikuttavat hyvinvointialueeseen lähes 10 miljoonalla eurolla, mikä tulee jo aiemmin päätettyjen sopeuttamisohjelmien lisäksi.

• Lue lisää tiedotteesta: Pohjois-Savon hyvinvointialueen talous alkuvuonna 17,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen

Digipalveluiden käyttöönotto on edennyt hyvinvointialueilla ja parantanut palveluiden saavutettavuutta. Tästä huolimatta joillakin alueilla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ei täytä lain vaatimuksia. Tämä koskee erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluja lapsille ja nuorille sekä kiireettömän erikoissairaanhoidon riittävyyttä. Erikoissairaanhoidon hoitojonot ovat kansallisesti pysähtyneet ja kääntyneet hienoiseen laskuun.

• Lue lisää osavuosikatsauksesta: Dynasty tietopalvelu : Pohjois-Savon hyvinvointialue

Lisäksi aluehallitus sai tiedoksi osallisuusohjelman toimenpideraportin vuosilta 2023–2025 sekä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien selvityksen vuodesta 2024. Lue lisää tiedotteista:

• Osallisuus vahvistuu Pohjois-Savon hyvinvointialueella – kyselyt, aloitteet ja yhteistyö kehittyvät
• Asiakkaan ja potilaan ääni kuuluviin – Selvitys potilas- ja sosiaaliasiavastaavien yhteydenotoista

Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi valtuustoaloitetta neurokirjon häiriöiden palvelukokonaisuuden kehittämiseksi. Valtuustoaloite hoitotakuun toteutumisesta Pohjois-Savon hyvinvointialueella palautettiin takaisin valmisteluun.

Kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastamisen jälkeen.

Sammanträdet öppnades av den till åren äldsta leda ledamoten Tapani Hankaniemi (Centern) som förde ordet tills en ordförande och vice ordförande valts för välfärdsområdesfullmäktige.

Välfärdsområdesfullmäktige valde Matti Kaivosoja (Socialdemokraterna) till välfärdsområdesfullmäktiges ordförande. Till första vice ordförande utsågs Pekka Nurmi (Samlingspartiet), till andra vice ordförande Asko Syrjälä (Centern) och till tredje vice ordförande Ulpu Keränen (Sannfinländarna)

Ordförandena utsågs till sina poster för välfärdsområdesfullmäktiges mandatperiod 2025-2029.

– Att driva en kunskapsbaserad välfärdspolitik har varit ett mål för mig tidigare som tjänsteman och nu som ordförande. Bättre ekonomi ska skapas utan att skapa ojämlikhet. I sista hand ska vårt mål vara att bevara den regionala beslutsmakten och regionalt omfattande tjänster, säger välfärdsområdesfullmäktiges nya ordförande Matti Kaivosoja.

Ledamöterna till välfärdsområdesstyrelsen och medlemmarna till nämnderna utsågs

Till ordförande för välfärdsområdesstyrelsen utsågs Sari Innanen (Centern). Välfärdsområdesfullmäktige valde Tapio Pajunpää (Centern) till första vice ordförande och Kristiina Teerikangas (Socialdemokraterna) till andra vice ordförande.

Välfärdsområdesfullmäktige utsåg dessutom följande personer till ordförande och vice ordförande för Soites nämnder för fullmäktiges mandatperiod 2025–2029:

• Revisionsnämndens ordförande Marko Malvisto (Kristdemokraterna), vice ordförande Tuija Leivo-Rintakorpi (Centern)
• Välfärds- och framtidsnämndens ordförande Hannes Torppa (Centern), vice ordförande Pirjo Urpilainen (Socialdemokraterna)
• Säkerhets- och räddningsnämndens ordförande Pekka Kauppi (Samlingspartiet.), vice ordförande Petteri Palosaari (Sannfinländarna)
• Nationalspråksnämndens ordförande Marlén Timonen (Svenska folkpartiet), vice ordförande Ilkka Jäntti (Centern)
• Välfärdsområdesvalnämndens ordförande Raija Potila (Centern), vice ordförande Irja Kivistö (Samlingspartiet)
• Ordförande för valnämnden för proportionella val Veikko Laitila (Centern), vice ordförande Helinä Marjamaa (Samlingspartiet)

Informationen om alla ledamöter och medlemmar i Soites organ finns på Soites webbplats: https://soite.fi/sv/soite/beslutsfattande/forvaltningen-och-beslutsfattandet-i-valfardsomradet/

Sammanträdestiderna och protokollen på Soites webbplats

Sammanträdestiderna år 2025, föredragningslistorna och de justerade protokollen finns på sammanträdeshanteringens sidor på Soites webbplats.

Kokouksen avasi iältään vanhin valtuutettu Tapani Hankaniemi (kesk.), joka johti puhetta, kunnes aluevaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat oli valittu.

Aluevaltuusto valitsi aluevaltuuston puheenjohtajaksi Matti Kaivosojan (sd.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Pekka Nurmi (kok.), toiseksi varapuheenjohtajaksi Asko Syrjälä (kesk.) ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Ulpu Keränen (ps.).

Puheenjohtajat valittiin tehtäviinsä aluevaltuuston toimikauden ajaksi vuosille 2025–2029.

– Tietoon perustuvan hyvinvointipolitiikan tekeminen on ollut minulle tavoite aiemmin virkamiehenä ja nyt puheenjohtajana. Taloudellisuutta tulee luoda ilman eriarvoisuuden luomista. Viime kädessä tavoitteemme tulee olla alueellisen päätösvallan ja alueellisesti kattavien palveluiden säilyttäminen, sanoo aluevaltuuston uusi puheenjohtaja Matti Kaivosoja.

Aluehallituksen ja lautakuntien jäsenet valittiin

Aluehallituksen puheenjohtajaksi valittiin Sari Innanen (kesk.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Tapio Pajunpää (kesk.) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Kristiina Teerikangas (sd.).

Aluevaltuusto teki kokouksessaan myös seuraavat valinnat puheenjohtajiksi ja varapuheenjohtajiksi Soiten lautakuntiin valtuuston toimikauden ajaksi vuosille 2025–2029:

• Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Marko Malvisto (kd.), varapuheenjohtaja Tuija Leivo-Rintakorpi (kesk.)
• Hyvinvointi- ja tulevaisuuslautakunnan puheenjohtaja Hannes Torppa (kesk.), varapuheenjohtaja Pirjo Urpilainen (sd.)
• Turvallisuus- ja pelastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Kauppi (kok.), varapuheenjohtaja Petteri Palosaari (ps.)
• Kansalliskielilautakunnan puheenjohtaja Marlén Timonen (r.), varapuheenjohtaja Ilkka Jäntti (kesk.)
• Aluevaalilautakunnan puheenjohtaja Raija Potila (kesk.), varapuheenjohtaja Irja Kivistö (kok.)
• Suhteellisten vaalien lautakunnan puheenjohtaja Veikko Laitila (kesk.), varapuheenjohtaja Helinä Marjamaa (kok.)



Tiedot kaikista Soiten toimielinten jäsenistä löytyvät Soiten verkkosivuilta: https://soite.fi/soite/paatoksenteko/hyvinvointialueen-hallinto-paatoksenteko/

Kokousajat ja pöytäkirjat Soiten verkkosivuilla

Vuoden 2025 kokousajat, esityslistat ja tarkastetut pöytäkirjat löydät Soiten verkkosivuston kokoushallinnan sivulta.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on lähestynyt maan suurimpia vaihtoautoliikkeitä Sakaa ja Kamuxia ja pyytänyt selvitystä koskien mm. ajoneuvojen kunnosta annettuja tietoja, ajoneuvojen virheiden hyvitystä sekä lisäturvaa.

“On erittäin hyvä, että aihetta tutkitaan. Meidän tavoitteemme on, että autokauppa on aina läpinäkyvää ja luotettavaa. Se mikä kuuluu meidän vastuulle, se pidetään”, toteaa Sakan toimitusjohtaja Petri Poukkula.

“Alan suurimpina toimijoina Sakaan ja Kamuxiin kohdistuu luonnollisesti suurin mielenkiinto tällaisissa asioissa. Toimimme avoimesti ja tulemme julkaisemaan KKV:n selvityspyynnön vastauksemme”, jatkaa Poukkula.

Sakasta on tehty KKV:lle 330 ilmoitusta vuoden 2025 aikana. Saka myy vuosittain yli 45 000 autoa. Saka on myynyt 10 vuoden historiansa aikana lähes 250 000 autoa.

Autojen tiedot avoimesti

“Pyrimme aina antamaan oikeat tiedot mahdollisimman läpinäkyvästi. Kun myydään näin isoja volyymejä vuodessa, inhimillisille virheille on pieni mahdollisuus. Kun virhe sattuu, me kannamme siitä vastuun.”, Poukkula jatkaa.

Saka aloitti jo viime vuonna työn parantaakseen läpinäkyvyyttä myytävien autojen kunnosta kehittämällä kuntotarkastuksen raportointia. Sakan tuontiautot ovat kolmannen osapuolen kuntotarkastamia. Muut autot tarkastamme oman henkilökunnan toimesta standardoidun prosessin mukaisesti. Lisäksi sähköistetyille autoille (PHEV/EV) tehdään myös ajoakun kuntotarkastus. Raportti on asiakkaalle maksuton.

Lisäturvalla huolettomia kilometrejä

SakaVarma on kuluttajansuojaa laajempi lisäturva, jolla asiakas voi ostaa itselleen huolettomia lisäkilometrejä. Kuluttajasuojan mukaisessa virhevastuussa myyjä vastaa, jos tuotteessa on myyntihetkellä ollut virhe. SakaVarma-lisäturva kattaa korjauskustannuksia laajasti myös tilanteessa, jossa auto yllättäen rikkoontuu.

“Meille asiakastyytyväisyys ja laadukkaat autot ovat kaikkein tärkeintä. Asiakastyytyväisyytemme (NPS) onkin ollut huippuluokkaa (57). Olemme myös voittaneet useita kertoja autoalan suurimman vuosittaisen palvelututkimuksen ja kehitämme jatkuvasti asiakaspalvelumme laatua”, Poukkula jatkaa.

“Teemme nöyrästi töitä sen eteen, että asiakkaamme olisivat tyytyväisiä. Positiivinen asiakaskokemus ja meille tyytyväisenä palaava asiakas on suurin kiitos mitä työstämme voimme saada ja siihen tähtäämme joka päivä”, päättää Poukkula.

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Petri Poukkula, petri.poukkula@saka.fi

Kajaanin kaupunki on liittynyt Finnish Data Center Associationin (FDCA) jäseneksi vahvistaakseen rooliaan Suomen datakeskustoimialan kehittämisessä ja edunvalvonnassa. Jäsenyys tukee Kajaanin strategista tavoitetta kehittää alueen datakeskusekosysteemiä. Kaupunki toimii aktiivisesti alueen elinvoiman ja osaamispohjan kehittäjänä, ja jäsenyys FDCA:ssa tarjoaa uuden kanavan tukea sekä paikallista että kansallista kehitystä.

- FDCA:n jäsenyys on yksi selkeä askel Kajaanin datakeskusalan kehittämisessä. Ala kasvaa vauhdilla niin Suomessa kuin muuallakin, ja vuoropuhelu alan toimijoiden kanssa on todella tärkeää, Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen toteaa.

Hänen mukaansa datakeskusten aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä ja FDCA on keskeisessä roolissa niiden tekemisessä näkyviksi.

- Datakeskukset synnyttävät monipuolisia työtehtäviä sekä ammatillisille että korkeakoulutasoisille osaajille, ja luovat myös mahdollisuuksia aivan uudelle liiketoiminnalle. Me haluamme osaltamme vaikuttaa alan kehitykseen kansallisella tasolla, johon liittyy monia eri osa-alueita osaamisen kehittämisestä veroratkaisuihin, Hämäläinen sanoo.

FDCA on riippumaton, vuonna 2014 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys, joka toimii koko datakeskusalan edunvalvojana Suomessa. Se tarjoaa kansallisen ekosysteemin ja yhteistyöfoorumin pilvi- ja datakeskusyrityksille sekä muille alan toimijoille. FDCA järjestää tapahtumia ja foorumeita, jotka edistävät alan toimijoiden verkostoitumista ja liiketoimintamahdollisuuksia. Yhdistyksen jäseninä ovat tärkeimmät datakeskusalan ja pilvipalvelujen toimijat sekä yli 160 toimialan arvoketjuihin kuuluvaa yritystä ja toimijaa. Kajaanin datakeskusekosysteemin toimijoista yhdistykseen kuuluvat muun muassa Borealis Datacenter, Redeve, Granlund sekä KAMK.

Lisätietoja:

Kehitysjohtaja Risto Hämäläinen
p. 044 710 0217
risto.hamalainen@kajaani.fi

Valtuuston puheenjohtajat valittiin suhteellisella vaalilla. Äänestyksen jälkeen valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Keijo Ruonala (sd.), 1. varapuheenjohtajaksi Ulla Ilvesluoto (ykk.) ja 2. varapuheenjohtajaksi Esko Löppönen (kesk.).

Kunnanhallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Mirva Salmela (kesk.), varapuheenjohtajaksi Mikko Sarajärvi (ykk.) ja jäseniksi Sirkka Illikainen (kesk.), Jaakko Kouva (kesk.), Terhi Salmela (kok.), Antti-Pekka Aikkila (kok.) ja Tuomas Väärälä (ykk.). Kunnanhallituksen jäsenet valittiin suhteellisella vaalilla.

Tarkastuslautakuntaan valittiin puheenjohtajaksi Jari Hintsala (kesk.), varapuheenjohtajaksi Petri Manninen (ykk.) ja jäseniksi Jutta Castrén (kok.)., Ulla Kuukasjärvi (sd.) ja Rauno Kuha (ykk.).

Hyvinvointilautakuntaan valittiin puheenjohtajaksi Tea Romppainen (kesk.), varapuheenjohtajaksi Pekka Nätti (ykk.) ja jäseniksi Antero Lohi (kesk.), Marjut Ahola (kesk.), Pekka Sutinen (kok.), Margit Vaarala (kok.) ja Mari Kehusmaa (ykk.).

Tekniseen lautakuntaan valittiin puheenjohtajaksi Juha Kortesalmi (kok.), varapuheenjohtajaksi Tatu Hietala (ykk.) ja jäseniksi Katri Määttä (kesk.), Raisa Wegelius (kesk.) ja Matti Niemelä (ykk.). Teknisen lautakunnan puheenjohtaja valittiin suhteellisella vaalilla.

Lisäksi valittiin muun muassa tarkastuslautakunnan jäsenet sekä käräjäoikeuden lautamiesten, poliisin neuvottelukunnan sekä Lapin liitto kuntayhtymän edustajainkokouksen edustajat.

Valtuusto päätti myös tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta 2024. Valtuusto merkitsi arviointikertomuksen tietoonsa saatetuksi ja päätti pyytää syyskuun 2025 loppuun mennessä selvityksen kunnanhallitukselta ja muilta toimijoilta tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämiin huomioihin.

Kokouksen lopussa päätettiin vielä tilinpäätöksestä 2024 annetusta tilintarkastuskertomuksesta, tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä. Ranuan kunnan vuoden 2024 tilinpäätös osoittaa 1,16 miljoonaa euroa alijäämää. Kumulatiivista ylijäämää kunnan taseessa on yhteensä 12,3 miljoonaa euroa.

Esityslista ja myöhemmin tarkastettu pöytäkirja löytyvät täältä:

https://paatoksetd10.ranua.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=20251164

Valtuuston kokouslähetyksen tallenteen voit katsoa Ranuan kunnan YouTube-kanavalta:

https://youtube.com/live/H-H855HV6FM?feature=share

Lähetyksen tuottaa Kuriirilainen Oy.

Lisätietoja:

valtuuston puheenjohtaja Keijo Ruonala
0400 820 988
tuomas.aikkila@ranua.fi

Keväällä kuntavaaleissa valittu Rovaniemen uusi kaupunginvaltuusto kokootui maanantaina 9.6.2025 ensimmäistä kertaa.

Valtuusto valitsi järjestäytymiskokouksessaan muun muassa valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat sekä jäsenet muihin kunnan toimielimiin, mukaan lukien kaupunginhallitus ja kuusi lautakuntaa.

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Eemeli Kajula (sd.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Heikki Autto (kok.), toiseksi varapuheenjohtajaksi Heikki Kontiosalo (kesk.) ja kolmanneksi Mari Ikonen (vas.)

Valtuusto valitsi myös kaupunginhallituksen 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana jatkaa Susanna Viitala (kesk). Varapuheenjohtajia ovat Kimmo Niukkanen (1. vpj, sd.) ja Petteri Pohja (2. vpj, kok.). Muita jäseniä ovat Mari Jolanki (kesk.), Heikki Luiro (kesk.), Elina Holm (sd.), Terhi Heikkilä (sd.), Ilkka-Petri Välitalo (kok.), Henri Ramberg (vas.), Sara Seppänen (ps.) ja Laura Tarvainen (vihr.).

Lautakuntien puheenjohtajiksi valittiin seuraavat henkilöt:

• Keskusvaalilautakunta: Kauko Vartiainen (kok.), vpj. Helena Tiuraniemi (sd.)

• Tarkastuslautakunta: Vesa Puuronen (vas.), Timo Haapa-aro (kesk.)

• Elinvoimalautakunta: Esa Teerijoki (kesk.), vpj. Heidi Jauhojärvi (sd.)

• Hyvinvointilautakunta: Minna Muukkonen (sd.), vpj. Sanna Kylmänen (kesk.)

• Sivistyslautakunta: Hilpi Ahola (kesk.), vpj. Tuomas Koskiniemi (ps.)

• Tekninen lautakunta: Päivi Alaoja (kok.), vpj. Tarja Suopajärvi (vihr.)

• Ympäristölautakunta: Päivi Salminen (sd.), vpj. Juho-Matti Pekkala (kok.)

Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Valtuuston toimikausi kestää neljä vuotta. Valtuusto päätti, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja toimii osa-aikaisena luottamushenkilönä.

Valtuuston puheenjohtajaksi valittu Eemeli Kajula sanoi haluavansa edistää sitä, että jokaisen valtuutetun ääni tulee kuuluviin.

“Haluan ylläpitää ja vahvistaa keskustelukulttuuria, joka on avoin, kunnioittava ja ratkaisuhakuinen. Mutta haluan samalla olla selkeä: tässä salissa ei ole sijaa rasismille, syrjinnälle tai ihmisarvoa alentavalle puheelle.”

Kajula linjasi, että valtuuston kokoukset ovat jatkossa läsnäolokokouksia.

Valtuusto on kunnan asukkaiden valitsema ylin toimielin eli se käyttää kunnassa ylintä poliittista päätösvaltaa. Valtuusto luo isot linjat sille, miten kunta toimii. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta.

Rovaniemen kaupunginvaltuustossa on 51 kuntavaaleissa valittua jäsentä. Valtuustopaikat jakautuvat seuraavasti:

• keskusta 14

• sosialidemokraatit 13

• kokoomus 10

• vasemmisto 5

• perussuomalaiset 5

• vihreät 4.

Kaupunginvaltuuston kauden ensimmäisen kokouksen kaikki päätökset julkaistaan kaupungin verkkosivuilla:
https://rovaniemi.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginvaltuusto

Valtuusto kokoontuu seuraavan kerran 18. elokuuta.

Lisätietoa: Eemeli Kajula, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, eemeli.kajula(at)rovaniemi.fi, p. 050 566 5698

Kuvateksti: Valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajisto kuvattiin valtuustosalissa Kairatiellä maanantaina. Vasemmalta eturivissä Petteri Pohja, Eemeli Kajula, Susanna Viitala ja Kimmo Niukkanen. Takarivissä Heikki Kontiosalo ja Mari Ikonen.

Kuluttajien kiinnostus lainojen kilpailuttamiseen on selvässä kasvussa. Euribor-korkojen laskun myötä yhä useampi suomalainen on tarkistanut vanhojen lainojensa ehdot ja hakee tarvittaessa edullisemman tilalle.

Toukokuussa 2025 lainavertailupalvelu Lainavertailijassa jätettiin lähes 18 % enemmän hakemuksia kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Erityisen suosittu oli n. 10000 laina, jota haettiin mm. uuden auton hankintaa ja muita isompia menoja varten.

Yhä useampi laina kilpailutetaan mobiilisti

Lainavertailija.comin analytiikka osoittaa selkeästi muutoksen: mobiililaitteilla tehtyjen lainahakemusten osuus kasvoi alkuvuonna 2025 yli 60 % kaikista hakemuksista. Tämä kertoo, että yhä useampi suomalainen kilpailuttaa lainansa älypuhelimella tai tabletilla – ajasta ja paikasta riippumatta.

Tilastojen valossa Suomi erottuu digipankkikulttuurissa edukseen. Vuonna 2024 yli 94 % suomalaisista käytti internet-pankkia ja kymmenestä pankissa asioivasta kahdeksan teki sen mobiililaitteella. Myös Finanssialan Maksutavat‑tutkimuksen mukaan puhelinsovelluksia käyttäviä on jo 7 % väestöstä, kun vielä vuonna 2021 vastaava luku oli vain 1 %.

Puhelimella tehty lainan hakeminen on helppoa, kun tunnistautuminen ja allekirjoitus hoituvat digitaalisesti ja lainatarjoukset saadaan parhaimmillaaan minuuteissa. Rahat siirtyvät tilille usein saman päivän aikana, ilman vakuuksia tai paperityön vaivaa.

Kilpailuttaminen on osa vastuullista taloudenhallintaa vuonna 2025

Kun rahoituspäätökset tehdään harkiten ja moderneja digityökaluja hyödyntäen, pienenee samalla myös riski ajautua kalliisiin kulutusluottoihin tai maksuhäiriöihin. Vuonna 2025 kuluttajilla on käytössään enemmän tietoa ja parempia työkaluja kuin koskaan aiemmin.

Lainojen kilpailutus ei ole enää pelkkä säästökeino. Se on osa laajempaa talousymmärrystä, jossa kuluttaja ottaa aktiivisesti vastuuta omasta maksukyvystään ja sopimustensa järkevyydestä. Sähköisen vertailun avulla päätöksenteko on aiempaa läpinäkyvämpää, nopeampaa ja henkilökohtaisempaa.

Mikäli oma velkatilanne on jo liian kuormittava, pelkkä kilpailutus ei välttämättä riitä. Tällöin kannattaa olla yhteydessä oman kunnan talous- ja velkaneuvontaan tai Takuusäätiöön, jotka tarjoavat maksutonta ja luottamuksellista apua velkojen järjestelyyn. Ajoissa haettu apu voi estää tilanteen vaikeutumisen ja tarjota uuden alun taloudelle.

Ensimmäistä kertaa kokoontuneen kaupunginvaltuuston kokouksen avasi valtuuston vanhin luottamushenkilö Heikki Rinnekangas. Uusi kaupunginvaltuusto valitsi Merja Lahtisen valtuuston puheenjohtajaksi ja Ulla Patrosen kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Kokouksessa päätettiin myös luottamushenkilöt lukuisiin eri toimielimiin.

Esityslista 9.6.2025

Suhteellisten vaalien vaalilautakunta

Kaupunginvaltuusto valitsi toimikaudekseen suhteellisten vaalien vaalilautakuntaa viisi jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen sekä nimesi jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Jäsenet ovat puheenjohtaja Esa Niivee sd (varalla Kari Leppänen sd), varapuheenjohtaja Leena Pärnäjärvi kesk (varalla Mika Kyrö kesk), Jyrki Kokko us (varalla Tiina Rinne-Lampinen us), Lotta Ahola kok (varalla Anna-Kaisa Vierinen vihr) ja Markos Koskinen ps (varalla Markku Kankainen vas).

Valtuuston puheenjohtajan, I varapuheenjohtajan ja II varapuheenjohtajan vaali

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Merja Lahtinen (kesk), kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtajaksi valittiin Piritta Rantanen (sd) ja kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtajana toimii Ismo Reitmaa (us).

Kaupunginhallituksen vaali

Kaupunginvaltuusto valitsi kaupunginhallituksen toimikaudeksi 1.6.2025 - 31.5.2027:

puheenjohtaja Ulla Patronen sd (varalla Heidi Saarinen sd)
I varapuheenjohtaja Heikki Paavisto kok (varalla Anna-Kaisa Vierinen vihr)
II varapuheenjohtaja Joonas Pahkala kesk (varalla Mika Kyrö kesk)
Jorma Poti sd (varalla Esa Niivee sd)
Sari Jussila sd (varalla Tiina Altti sd)
Tarja Uusipaasto kesk (varalla Matti Similä kesk)
Aarre Luoto us (varalla Antti Lähdesmäki us)

Luottamushenkilövaalit 2025-2029

Kaupunginvaltuusto valitsi luottamushenkilöt seuraaviin toimielimiin:

Tarkastuslautakunta:

puheenjohtaja Jyrki Kokko us (varalla Katja Minkkinen us)
varapuheenjohtaja Markku Kankainen vas (varalla Riitta Kangas vas)
Eila Kuusiaho kok (varalla Simo Tyynelä kok)
Kalle Heikkilä sd (varalla Tytti Hopsu vihr)
Helena Salminen sd (varalla Jyri Sarajärvi sd)
Arja Maunula kesk (varalla Arttu Lahtinen kesk)
Markku Virstajärvi kd (varalla Timo Sääksjärvi kd)

Sivistyslautakunta:

puheenjohtaja Aku Kinnunen sd (varalla Tommi Leppänen sd)
varapuheenjohtaja Mikko Tilkustenmäki kok (varalla Miro Unnaslahti kok)
Ville Erkkilä kesk (varalla Markos Koskinen ps)
Tiina Altti sd (varalla Marjaana Kuitunen sd)
Pertti Takanen sd (varalla Ari Sarin sd)
Sanna Pekki kesk (varalla Pauliina Kokko kesk)
Tiina Rinne-Lampinen us (varalla Kira Ryhti-Laine us)

Kaupunkiympäristölautakunta:

puheenjohtaja Mika Kyrö kesk (varalla Anssi Mennala kesk)
varapuheenjohtaja Esa Niivee sd (varalla Simo Ahonen sd)
Leena Pärnäjärvi kesk (varalla Sanna Pekki kesk)
Heidi Saarinen sd (varalla Eeva-Liisa Tammi sd)
Päivi Lahtinen sd (varalla Marina Chuykova sd)
Jukka Järvinen kok (varalla Ari Haggren kok)
Joonas Valkeajärvi us (varalla Tapani Lappalainen us)

Valvontajaosto:

puheenjohtaja Kari Leppänen sd (varalla Marina Chuykova sd)
varapuheenjohtaja Jari Lampinen us (varalla Tapani Lappalainen us)
Ilkka Salminen ps (varalla Esa-Pekka Kauria kesk)
Leila Vuohisaari sd (varalla Mirva Valanti vihr)
Impi Saarimaa kok (varalla Sami Äikäs kok)

Keskusvaalilautakunta:

puheenjohtaja Merja Lahtinen kesk (varalla Maritta Parkkonen vas)
varapuheenjohtaja Jorma Poti sd (varalla Miia Matikkala vihr)
Joni Nieminen ps (varalla Timo Sääksjärvi kd)
Katja Minkkinen us (varalla Mikko Hakala us)
Sami Äikäs kok (varalla Arja Maunula kesk)

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, yhtymävaltuusto:

Merja Lahtinen kesk (varalla Igor Kajander kesk)
Ilkka Salminen ps (varalla Markos Koskinen ps)
Aku Kinnunen sd (varalla Tiina Altti sd)
Tomi Lampinen vihr (varalla Maysam Lailah vihr)

Keski-Suomen liiton edustajainkokous:

Mika Kyrö kesk (varalla Leena Pärnäjärvi kesk)
Ulla Patronen sd (varalla Kari Leppänen sd)
Jukka Järvinen kok (varalla Antti Manninen kok)
Markku Kankainen vas (varalla Maritta Parkkonen vas)

Kiinteistötoimitusten uskotut miehet:

Esa Niivee, Ilkka Salminen, Ari Sarin, Joonas Pahkala, Mika Kyrö, Juho Airaksinen, Eero Hakonen, Mikko Laitinen, Kalle Heikkilä ja Sanna Rajala

Käräjäoikeuden lautamiehet:

Anssi Mennala, Riitta Kangas, Heikki Paavisto ja Simo Ahonen

Poliisipiirin neuvottelukunta:

Mikko Tilkustenmäki (varalla Tapani Lappalainen)

Keurusselän ympäristölautakunta:

Joonas Pahkala (varalla Tarja Uusipaasto) ja Jorma Poti (varalla Heidi Saarinen)

Valtuustoaloitteet

Kaupunginvaltuusto totesi seuraavista aloitteista annetut selvitykset riittäviksi ja aloitteet loppuun käsitellyiksi:

• Kaupungin metsien tehokkaampi käyttö
• Jämsän kaupungissa käynnistettävä metsien suojeluohjelma luontokadon ehkäisemiseksi

Muut päätökset:

• Hyväksyttiin hallintosäännön muutokset koskien kehittämispäällikkö-opistojen rehtorin ratkaisuvaltaa.

Lisätietoja:

Kaupunginvaltuuston pj. Merja Lahtinen, p. 040 846 8907

Heinolan kaupunginhallitus kokoontui tänään ensimmäistä kertaa uudella kaudella.

Porin uusi kaupunginvaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran maanantaina 9. kesäkuuta. Kokouksessaan kaupunginvaltuusto valitsi valtuuston sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajistot, sekä kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet kaudelle 2025–2029.

Kaupunginvaltuusto valitsi toimikauden 2025–2029 puheenjohtajaksi Krista Kiurun, I varapuheenjohtajaksi Mari Kaunistolan, II varapuheenjohtajaksi Juha Kantolan sekä III varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2025–2026 Simo Korpelan ja III varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2026–2029 Oili Heinon.

Kaupunginhallitus

• puheenjohtaja Mikael Ropo, KOK
• 1.varapuheenjohtaja Jarno Joensuu, SDP
• 2. varapuheenjohtaja 2025–2027 Laura Pullinen, VIHR
• 2. varapuheenjohtaja 2027–2029 Petri Huru, PS
• Ari Nordström, SDP
• Aila Haikkonen, KESK
• Jaakko Jäntti, VAS
• Viliina Välimäki, KOK
• Neea Kähkönen, SDP
• Sami Viitasaari, SDP
• Bia Kaski, KOK
  
  

Valtuuston vaalilautakunta

• puheenjohtaja Heikki Santavuo, KOK
• varapuheenjohtaja Johanna Rantanen, SDP
• Juha Kantola, KESK
  
  

Tarkastuslautakunta

• puheenjohtaja Oskari Siitari, VIHR
• varapuheenjohtaja Markku Tanttinen, SDP
• Sirkka Sainio, KOK
• Ahti Pisto, SDP
• Katri Pohjankivi, KESK
• Eppu Puumala 2025–2027, VAS
  • Allan Lindeman 2027–2029, KD
• Sami-Pekka Ylikoski, KOK
• Raija Kukkakorpi, SDP
• Tarja Grönblom, PS
• Kirsi Sandberg, SDP
• Olli-Pekka Kumpula, KOK
  
  

Keskusvaalilautakunta

• puheenjohtaja Riitta Suonpää, SDP
• varapuheenjohtaja Ville Maanavilja, VAS
• Henri Järvinen, KOK
• Tero Jokiranta, KESK
• Pirjo Seikkula, VIHR
  
  

Elinvoima- ja ympäristölautakunta

• puheenjohtaja Niko Viinamäki, KESK
• varapuheenjohtaja Minka Leino-Holm, VIHR
• Johanna Siitari, KOK
• Noora Ylimys, SDP
• Matti Hatanpää, KESK
• Janne Kangas, VAS
• Melina Mäkelä, SDP
• Sami Hietaharju, SDP
• Matti Välimäki, PS
• Kimmo Hohkala, SDP
• Wili Mäkilä, KOK
• Tiina Huhtala, KD
• Johanna Hellman, KOK
  
  

Sivistyslautakunta

• puheenjohtaja Henna Kyhä 2025–2027, KOK
  • Juha Joutsenlahti 2027–2029, KOK
• varapuheenjohtaja Sinikka Alenius, SDP
• Hanna Raitakari, KOK
• Mirva Heino, SDP
• Mirva Korvala, KESK
• Katja Lundell, VAS
• Jenni Laurila, VIHR
• Joonas Ryynänen, SDP
• Tomi Aalto, PS
• Kasper Sihvo, SDP
• Juha Joutsenlahti 2025–2027, KOK
  • Henna Kyhä 2027–2029, KOK
• Jani-Petteri Pajukoski, VAS
• Henri Välikangas, VIHR
  
  

Tekninen lautakunta

• puheenjohtaja Martti Lunden, SDP
• varapuheenjohtaja Jussi Ihamäki, KOK
• Mikko Pakkasela, KOK
• Mahir Cankara, SDP
• Raija Koskiranta, KESK
• Teuvo-Jukka Urho, VAS
• Anna Kyhä-Mantere, VIHR
• Esa Lehtilä, SDP
• Antti Lehtonen, PS
• Johanna Rantanen, SDP
• Helvi Walli, KOK
• Sirpa Muurinen, VAS
• Heidi Sakari, PS
  
  

Vapaa-ajan lautakunta

• puheenjohtaja Jyrki Levonen, SDP
• varapuheenjohtaja Marita Salmio, KESK
• Juha Joutsenlahti, KOK
• Johanna Huhtala, SDP
• Jussi Ihamäki, KOK
• Mona Koski, VAS
• Taru Hyrkäs, VIHR
• Tuomas Koivisto, SDP
• Ismo Läntinen, PS
• Rosalia Breider, SDP
• Anne-Mari Ranne, KOK
• Juho-Aleksi Lepistö, VAS
• Marianne Ostamo, PS

Kaikkien toimielinten kokoonpanot päivitetään kaupungin verkkosivuille kokonaisuudessaan kuluvan kesän aikana.

Suomalainen datakeskushankekehitysyhtiö Polarnode valmistelee mittavaa datakeskushanketta Poriin. Polarnode ja Porin kaupunki ovat sopineet datakeskuksen kehittämisestä Porin kaupungin omistamalle Honkaluodon alueelle.

Maanantaina 9. kesäkuuta vahvistetun yhteistyösopimuksen alla Porin kaupunki varaa alueen Polarnodelle hankekehitystä varten. Datakeskusprojektin suunniteltu koko on yli 100 MW ja se sijoittuu 26 hehtaarin teollisuustontille. Valmistelussa oleva hankekokonaisuus edustaa toteutuessaan miljardiluokan investointia.

Hanke on parhaillaan suunnitteluvaiheessa, jonka aikana Polarnode valmistelee hankekokonaisuutta myöhemmin tehtävää investointipäätöstä varten. Polarnode tavoittelee hankkeen saattamista rakennusvalmiiksi vuoden 2026 alussa. Hankkeelle valitaan loppukäyttäjä strukturoidun asiakasvalintaprosessin avulla.

”Porin projektin vahvuudet ovat jo lainvoimainen kaava ja vahva sähköverkko, joka tekee siitä ihanteellisen lokaation suurten datakeskusten tarpeisiin. Lisäksi alueen strateginen sijainti tiedonsiirron osalta takaa erinomaiset toimintaolosuhteet sekä kansallista että kansainvälistä toimintaa varten”, kommentoi Mika Suomi, Polarnode Oy:n liiketoimintajohtaja.

Hankkeella tulee olemaan huomattavia työllistämisvaikutuksia Porin seudun elinkeinoelämälle datakeskuksen rakentamisen ja käytön eri vaiheissa. Jopa yli viisi vuotta kestävän rakennusvaiheen aikana sadat paikalliset rakennusalan ammattilaiset työllistyvät. Datakeskuksen valmistuttua syntyy pysyviä työpaikkoja muun muassa kunnossapidon, valvonnan, turvallisuuden ja operatiivisen hallinnan tehtäviin. Välittömien työpaikkojen lisäksi projekti kasvattaa verotuloja, lisää majoitus- ja ravintolapalveluiden kysyntää alueella sekä tarjoaa uusia mahdollisuuksia koulutukseen ja tutkimukseen esimerkiksi datakeskusteknologian ja energiatekniikan aloilla.

”Honkaluoto ja Porin lentoaseman alue on yksi kaupunkimme strategisista kehityskohteista ja uskomme, että alue tarjoaa hyvät kehitysmahdollisuudet Polarnoden kaltaiselle toimijalle. Datakeskushanke on osa kaupunkimme kokonaisvaltaista energiajärjestelmän kehitystä. Hankkeissa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla nykyaikainen tietotyö ja uudet energiaratkaisut”, kertoo Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna.

”Suomalaisten yritysten osaaminen sekä paikallisesti että laajemmin tarjoaa erinomaisen pohjan kasvaa datakeskustoimialan kansainvälisiksi huippuosaajiksi. Datakeskustoimiala voi toimia Porissa uuden teollisen kehityksen veturina ja vahvistaa kaupungin asemaa modernina, teknologiaa hyödyntävänä ja kestävään kehitykseen panostavana elinkeinoalueena”, kommentoi Mikko Toivanen, Polarnode Oy:n toinen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja.

Pori-projekti on yksi suomalaisen Polarnoden tällä hetkellä kehitteillä olevista datakeskushankkeista Suomessa. Yhtiö on aiemmin julkistanut datakeskushankkeet Lappeenrannan ja Nokian kaupungin alueella. Yhtiön tavoitteena on kasvattaa Suomesta menestyksekkään ja kestävän datakeskusliiketoiminnan solmupiste Euroopassa sekä juurruttaa toimialan luoma arvo ja hyödyt pysyvästi osaksi kotimaista liiketoimintatoimintaympäristöä.

Polarnode on 100-prosenttisesti suomalaisomisteinen yhtiö, jonka perustajat Mikko Toivanen ja Kalle Pykälä ovat aiemmin olleet valmistelemassa, rahoittamassa ja rakentamassa yli miljardin euron investointeja tuuli- ja aurinkovoimaan uusiutuvan energian yhtiö Ilmattaren perustajina.

Yhteystiedot:

Mikko Toivanen, hallituksen puheenjohtaja, Polarnode Oy
Puh. +358500 595 471, mikko.toivanen@polarnode.fi

Mika Suomi, liiketoimintajohtaja, Polarnode Oy
Puh. +358405654786, mika.suomi@polarnode.fi

Lauri Inna, Kaupunginjohtaja, Porin kaupunki
Puh. +358 40 764 4711, lauri.inna@pori.fi

Riihimäen kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina 9. kesäkuuta 2025 ensimmäiseen uuden valtuustokauden kokoukseensa. Valtuusto valitsi kokouksessa muun muassa puheenjohtajiston, kaupunginhallituksen jäsenet ja puheenjohtajat ja lautakuntien edustajat.

Valtuuston puheenjohtajana aloittaa Riku Bitter (kok.). Lisäksi valtuusto valitsi kolme varapuheenjohtajaa. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Aino-Kaisa Pekonen (vas.), toiseksi Silja Nurmi (sd.) ja kolmanneksi Sari Susanna Jokinen (vihr.).

Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Miia Nahkuri (sd.). Varapuheenjohtajaksi valittiin Eija Aittola (kok.). Hallituksen muut jäsenet ovat Lauri Jormanainen (sd.), Niina Bitter (sd.), Petri Mattila (sd.), Mikael Leinonen (kok.), Tero Nuora (kok.), Minna Belik (vas.), Erja Hirviniemi (vas.), Hannele Saari (kd.) ja Jari Heikkinen (ps.).

Kokouksessa nimettiin Riihimäen kaupungin lautakuntien puheenjohtajiksi ja varapuheenjohtaksi seuraavat edustajat:

• Sivistyksen ja hyvinvoinnin lautakunta: puheenjohtaja Arja Tylli (vas.) ja varapuheenjohtaja Jessica Sonko (kok.).
• Elinvoimalautakunta: puheenjohtaja Mikko Arminen (sd.) ja varapuheenjohtaja Aino Närkki (kok.).
• Tekninen lautakunta: puheenjohtaja Jari Viita (kok.) ja varapuheenjohtaja Päivi Sandberg (vas.).
• Tarkastuslautakunta: puheenjohtaja Salka Orivuori (vihr.) ja Kristina Ruuskanen (sd.).
• Keskusvaalilautakunta: puheenjohtaja Janne Kankaantähti (sd.) ja Riku Sutinen (kok.).

Lisäksi valtuusto nimesi edustajia muun muassa jaostoihin, vesihuoltoliikelaitokseen ja jätelautakuntaan. Tarkemmat henkilövalinnat julkaistaan kaupungin verkkosivulla kesäkuun loppuun mennessä.

Kaupunginvaltuutetut käyttävät kaupungin ylintä päätösvaltaa. Valtuuston kuuluu 43 vaaleissa valittua kaupunginvaltuutettua. Valtuutetuista noin reilu kolmasosa vaihtui edelliseen kauteen verrattuna. Valtuuston suurin ryhmä on sosiaalidemokraatit yhteensä 14 paikallaan. Valtuuston toiseksi suurin puolue on kokoomus (11 edustajaa). Valtuustokausi kestää neljä vuotta eli vuoteen 2029.

Riihimäen kaupungin Vaalit-sivu

Riihimäen kaupungin Päätöksenteko-sivu

Lue aiempi uutinen (huhtikuu 2025): Kuntavaalien alustavat tulokset ovat valmistuneet – Riihimäen äänestysprosentiksi 50,6

Lue aiempi uutinen (huhtikuu 2025): Tarkastuslaskennassa kaksi muutosta kaupunginvaltuuston jäsenistöön

Åbo stadsfullmäktige sammanträdde för första gången den 9. juni i konferenshotell Linnasmäki i Räntämäki i Åbo. Vid sammanträdet valdes Åbos nya borgmästare, tre biträdande borgmästare och stadsfullmäktiges ordförande samt de förtroendevalda i stadsstyrelsen, sektionerna och nämnderna.

Stadsfullmäktige valde Piia Elo (SDP) till Åbos borgmästare för mandatperioden 2025–2029, Sini Ruohonen (Saml) till biträdande borgmästare för stadsmiljö, Elina Rantanen (Gröna) till borgmästare för barn och unga och Mirka Muukkonen (VF) till biträdande borgmästare för välfärd.

Vid fullmäktiges första sammanträde godkändes också Åbos nya borgmästarprogram för 2025–2029. Programmet heter ”Åbo på väg in i det nya århundradet – 800 år av historia och framtid, hållbar tillväxt och mänskliga berättelser”.

– Med hjälp av borgmästarprogrammet säkerställer vi att Åbo växer på ett klokt, rättvist och hållbart sätt. Vårt mål är att bygga en stad som fungerar och blomstrar – i alla dess delar, i alla livsfaser och för alla invånare, säger Åbos nya borgmästare Piia Elo.

Piia Elo anser det viktigt hur Åbo förutser och reagerar på den pågående och förväntade befolkningstillväxten. Enligt prognoserna kommer Åbos befolkning att öka med cirka 40 000–60 000 invånare före 2040.

I och med befolkningsökningen måste vi investera i såväl servicenätet och mobiliteten som i byggandet av en kompetent och välmående framtid. Samtidigt värnar vi om miljön och ser till att vår ekonomi är hållbar.

– Programmets kärna är mänsklighet. En stark ekonomi möjliggör högklassiga tjänster, men parallellt med den löper behovet av en trygg vardag, att bli hörd och att vara delaktig. Vi vill ha en stad där varje invånare kan känna sig delaktig i gruppen och kan påverka utvecklingen av sin hemstad, säger borgmästare Elo.

Även andra ledande poster fastställdes i stadsfullmäktige.

Till stadsfullmäktiges ordförande valdes Kaija Hartiala (Saml), Mari Lahti (SDP) till första vice ordförande, Niina Ratilainen (Gröna) till andra vice ordförande, Timo Furuholm (VF) till tredje vice ordförande och Nicke Wulff (SFP) till fjärde vice ordförande.

Åbos borgmästare Piia Elo är ordförande för stadsstyrelsen. Sini Ruohonen (Saml) valdes till vice ordförande för stadsstyrelsen, Elina Rantanen (Gröna) till andra vice ordförande och Mirka Muukkonen (VF) till tredje vice ordförande.

Stadsstyrelsens 14 ledamöter partivis

• Finlands Socialdemokratiska Parti: Piia Elo (ordförande för styrelsen), Alas Ali, Mari-Elina Koivusalo och Mika Maaskola.
• Samlingspartiet: Sini Ruohonen, Janika Takatalo, Muhis Azizi och Niko Aaltonen
• Gröna förbundet: Elina Rantanen och Aliisa Wahlsten
• Vänsterförbundet: Mirka Muukkonen och Paco Diop
• Sannfinländarna: Juha Anttila
• Centern i Finland: Perttu Helin

Sektionernas och nämndernas ordförande

• koncernsektionen Piia Elo (SDP)
• sektionen för byggande och lokaler Muhis Azizi (Saml)
• revisionsnämnden Sauli Seittenranta (Saml)
• centralvalnämnden Timo Laaksonen (Saml)
• finskspråkiga nämnden för tjänster för barn och unga Elina Rantanen (Gröna)
• svenskspråkiga nämnden för tjänster för barn och unga Terhi Vörlund-Wallenius (Gröna)
• idrottsnämnden Mirka Muukkonen (VF)
• kulturnämnden Mirka Muukkonen (VF)
• Byggnads- och tillståndsnämnden Hans Ekroth (SDP)
• stadsmiljönämnden Sini Ruohonen (Saml)
• Avfallshanteringsnämnden i Sydvästra Finland Essi Lindberg (Gröna)
• Kollektivtrafiknämnden för Åbo stadsregion Nina Kallio (SDP)
• Nämnden för Åbo sysselsättningsområde Olli A. Manni (Saml)

Ledamöter och ersättare till alla förtroendeposter anges i fullmäktiges beslut: Stadsfullmäktiges beslut 9.6

Ytterligare information och bilagor:

Inspelning från sammanträdet: www.turku.fi/valtuustolive
Bilder: Åbo stad/Suvi Elo

Kontaktuppgifter:

Åbos borgmästare Piia Elo, tfn 040 187 3363
Biträdande borgmästare för stadsmiljö Sini Ruohonen, tfn, p. 040 1645 393
Biträdande borgmästare för tjänster för barn och unga Elina Rantanen, tfn 050 342 3279
Biträdande borgmästare för välfärd Mirka Muukkonen, tfn 040 630 6620

Turun kaupunginvaltuusto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 9. kesäkuuta kokoushotelli Linnasmäkeen Turun Räntämäessä. Kokouksessa valittiin Turun uusi pormestari, kolme apulaispormestaria ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä kaupunginhallituksen, jaostojen ja lautakuntien luottamushenkilöt.

Kaupunginvaltuusto valitsi Turun pormestariksi valtuustokaudeksi 2025–2029 Piia Elon (sd.),kaupunkiympäristön apulaispormestariksi Sini Ruohosen (kok.), lasten ja nuorten apulaispormestariksi Elina Rantasen (vihr.) ja hyvinvoinnin apulaispormestariksi Mirka Muukkosen (vas.).

Valtuuston ensimmäisessä kokouksessa hyväksyttiin myös Turun uusi pormestariohjelma vuosille 2025–2029. Ohjelma on nimeltään " Turku uudelle vuosisadalle – 800 vuotta historiaa ja tulevaisuutta, kestävää kasvua ja inhimillisiä tarinoita".

– Pormestariohjelman avulla varmistamme, että Turku kasvaa viisaasti, oikeudenmukaisesti ja kestävästi. Tavoitteemme on rakentaa kaupunkia, joka toimii ja kukoistaa – kaikissa sen osissa, kaikissa elämänvaiheissa ja kaikille asukkaille, sanoo Turun uusi pormestari Piia Elo.

Piia Elo pitää tärkeänä sitä, miten Turku ennakoi ja reagoi käynnissä olevaan ja ennakoituun väestönkasvuun. Ennusteiden mukaan väestömäärä Turussa kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin 40 000–60 000 asukkaalla.

Väestön kasvaessa on investoitava niin palveluverkkoon, liikkumiseen kuin osaavan ja hyvinvoivan tulevaisuuden rakentamiseen, samalla kestävästä taloudesta ja ympäristöstä huolehtien.

– Uuden pormestariohjelman ytimessä on inhimillisyys. Vahva talous mahdollistaa laadukkaat palvelut, mutta sen rinnalla kulkee tarve kuulluksi tulemiselle, osallisuudelle ja arjen turvallisuudelle. Haluamme kaupungin, jossa jokainen voi kokea kuuluvansa joukkoon ja vaikuttaa oman kotikaupunkinsa kehittämiseen, pormestari Elo sanoo.

Myös muut johtopaikat vahvistettiin valtuustossa

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Kaija Hartiala (kok.), ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Mari Lahti (sd.), toiseksi Niina Ratilainen (vihr.). kolmanneksi Timo Furuholm (vas.) ja neljänneksi Nicke Wulff (r.).

Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Turun pormestari Piia Elo. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Sini Ruohonen (kok.) toiseksi varapuheenjohtajaksi Elina Rantanen (vihr.) ja kolmanneksi Mirka Muukkonen (vas.).

Kaupunginhallituksen 14 jäsentä puolueittain

• Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: Piia Elo (hallituksen puheenjohtaja), Alas Ali, Mari-Elina Koivusalo ja Mika Maaskola.
• Kansallinen Kokoomus: Sini Ruohonen, Janika Takatalo, Muhis Azizi ja Niko Aaltonen
• Vihreä liitto: Elina Rantanen ja Aliisa Wahlsten
• Vasemmistoliitto: Mirka Muukkonen ja Paco Diop
• Perussuomalaiset: Juha Anttila
• Suomen Keskusta: Perttu Helin

Jaostojen ja lautakuntien puheenjohtajat

• konsernijaosto Piia Elo (sd.)
• rakentamis- ja tilajaosto Muhis Azizi (kok.)
• tarkastuslautakunta Sauli Seittenranta (kok.)
• keskusvaalilautakunta Timo Laaksonen (kok.)
• suomenkielinen lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Elina Rantanen (vihr.)
• ruotsinkielinen lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Terhi Vörlund-Wallenius (vihr.)
• liikuntalautakunta Mirka Muukkonen (vas.)
• kulttuurilautakunta Mirka Muukkonen (vas.)
• rakennus- ja lupalautakunta Hans Ekroth (sd.)
• kaupunkiympäristölautakunta Sini Ruohonen (kok.)
• Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta Essi Lindberg (vihr.)
• Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Nina Kallio (sd.)
• työllisyysaluelautakunta Olli A. Manni (kok.)

Kaikkien luottamushenkilöpaikkojen jäsenet ja varajäsenet on lueteltu valtuuston päätöksissä: Kaupunginvaltuuston päätökset 9.6.

Lisätiedot ja liitteet

• Kokoustallenne: turku.fi/valtuustolive
• Kuvat: Turun kaupunki/Suvi Elo

Yhteystiedot:

Turun pormestari Piia Elo, p. 040 187 3363
Kaupunkiympäristön apulaispormestari Sini Ruohonen, p. 040 1645 393
Lasten ja nuorten apulaispormestari Elina Rantanen, p. 050 342 3279
Hyvinvoinnin apulaispormestari Mirka Muukkonen, p. 040 630 6620

Om du har köpt nikotinpåsar från en utländsk webbutik efter den 1 september 2024 kan du få en utredningsbegäran och eventuellt också ett beskattningsbeslut från Skatteförvaltningen i år.

Om distansförsäljaren inte har lämnat en förhandsanmälan till Skatteförvaltningen om de nikotinpåsar som du har beställt är du ansvarig för tobaksskatterna tillsammans med säljaren. Tobaksskatten är en punktskatt.

Säljaren och köparen har gemensamt ansvar för punktskatterna

Nikotinpåsar har varit belagda med punktskatt sedan ingången av 2024. Detta innebär att också de utländska företag som säljer nikotinpåsar på nätet enligt lagen ska betala punktskatt till Finland när de säljer sina produkter i form av distansförsäljning till finländare.

Utländska webbutiker har tills vidare inte betalat punktskatter till Finland.

Enligt lagen ansvarar köparen och säljaren gemensamt för betalningen av punktskatten i situationer där säljaren inte har följt sina skyldigheter i fråga om punktskatterna. Denna ändring i punktskattelagen i fråga om distansförsäljning gjordes i september 2024.

- Om det framkommer att säljarföretaget inte har betalat punktskatterna för de nikotinpåsar som har köpts från en webbutik, skickar Skatteförvaltningen ett beskattningsbeslut om punktskatterna både till säljarföretaget och till köparen. Ansvaret för skatten är då gemensamt, säger riskansvarig Lasse Jutila från Skatteförvaltningen.

Punktskatten höjer priset på dosan med nikotinpåsar med några euro

Punktskatten höjer priset på en dosa med nikotinpåsar som har köpts från nätet uppskattningsvis med cirka 1,75–2,25 euro. Skattebeloppet beror på detaljhandelspriset och vikten på produkten.

- En orsak till låga priser i webbutiker kan vara att säljaren inte betalar punktskatt för dem. Vi övervakar att punktskatterna betalas för att behandlingen av både utländska säljare och säljare i Finland ska vara likadan, säger Jutila.

Ändringen i tobakslagen förbjuder distansförsäljning av nikotinpåsar

Efter ingången av augusti får företag inte längre sälja nikotinpåsar till kunder i Finland. Detta beror på en ändring i lagen.

- Nikotinpåsar beställs eventuellt från utlandet ännu under sommaren innan lagändringen träder i kraft. Det är dock bra att beakta att om säljaren inte betalar punktskatten till Finland blir både säljaren och köparen ansvariga för skatten, säger Jutila.

Beskattningsbeslutet kan komma som en överraskning

Den som har köpt nikotinpåsar från nätet kan eventuellt anta att skatterna ingår i priset på varan. De skatter som ingår i priset är dock troligen momser och inte punktskatter.

- Vi förstår att detta kan komma som en överraskning för kunden, speciellt om säljaren inte har nämnt tobaks- eller punktskatterna, säger Jutila.

Skatteförvaltningen övervakar punktbeskattningen med så kallad efterhandskontroll, vilket innebär att beskattningsbeslutet skickas till säljaren och köparen efter att en kontrollåtgärd på företaget har slutförts.

Skatteförvaltningen har som bäst på gång skatterevisioner av flera webbutiker som säljer nikotinpåsar och som levererar sina varor till finländare. Skattekontrollen av e-handel med nikotinpåsar fortsätter också i augusti efter att förbudet mot distansförsäljning har trätt i kraft.

Inhemska aktörer har betalat sina skatter

De företag i Finland som säljer nikotinpåsar betalade cirka 70 miljoner euro i punktskatt för 2024. År 2024 samlades skatt i praktiken endast under en period på ett halvt år: i och med den lagändring som trädde i kraft vid ingången av 2024 fick säljarna sälja sitt gamla lager utan punktskatt fram till utgången av juni 2024.

- Under fjolåret samlade vi in cirka en tredjedel mer i skatt på nikotinpåsar än regeringen hade uppskattat i sitt lagförslag, säger Jutila.

Jos olet ostanut nikotiinipusseja ulkomaisesta verkkokaupasta 1. syyskuuta 2024 jälkeen, saatat saada tämän vuoden aikana Verohallinnolta selvityspyynnön ja mahdollisesti myös verotuspäätöksen.

Jos etämyyjä ei ole antanut tilaamistasi nikotiinipusseista ennakkoilmoitusta Verohallinnolle, vastaat tupakkaveroista yhdessä myyjän kanssa. Tupakkavero on yksi valmisteveroista.

Myyjällä ja ostajalla yhteinen vastuu valmisteveroista

Nikotiinipussit tulivat valmisteveron alaisiksi vuoden 2024 alussa. Tämä tarkoittaa, että myös nikotiinipusseja netissä myyvien ulkomaisten yritysten pitää lain mukaan maksaa valmisteveroa Suomeen, kun ne myyvät tuotteitaan etämyyntinä suomalaisasiakkaille.

Ulkomaiset verkkokaupat eivät toistaiseksi ole maksaneet valmisteveroa Suomeen.

Lain mukaan ostaja ja myyjä ovat yhdessä vastuussa valmisteveron maksamisesta tilanteissa, joissa myyjä ei ole noudattanut valmisteveroja koskevia velvollisuuksiaan. Tämä etämyyntiä koskeva muutos tehtiin valmisteverolakiin syyskuussa 2024.

- Jos selviää, ettei myyjäyritys ole maksanut valmisteveroja nettikaupasta ostetuista nikotiinipusseista, Verohallinto lähettää valmisteveroista verotuspäätöksen sekä myyjäyritykselle että ostajalle. Vastuu verosta on silloin yhteinen, sanoo riskivastaava Lasse Jutila Verohallinnosta.

Nikotiinipussirasiaan valmisteverosta parin euron korotus

Valmistevero nostaa verkosta ostetun nikotiinipussirasian hintaa arviolta noin 1,75–2,25 eurolla. Veron määrään vaikuttavat vähittäismyyntihinta ja tuotteen paino.

- Yksi syy ulkomaisten verkkokauppojen alhaisille hinnoille voi olla se, ettei myyjä maksa niistä valmisteveroa. Valvomme valmisteverojen maksamista, jotta sekä ulkomaisia että Suomessa toimivia myyjiä kohdellaan samalla tavoin, Jutila sanoo.

Tupakkalain muutos kieltää nikotiinipussien etämyynnin

Elokuun alusta alkaen yritykset eivät enää saa myydä nikotiinipusseja suomalaisille asiakkaille. Tämä johtuu tupakkalain muutoksesta.

- Nikotiinipusseja saatetaan tilata ulkomailta vielä kesän aikana ennen lakimuutosta. On kuitenkin hyvä huomioida, että jos myyjä ei maksa valmisteveroa Suomeen, verovastuu siirtyy yhteisesti sekä myyjälle ja ostajalle, Jutila sanoo.

Verotuspäätös voi tulla yllätyksenä

Nikotiinipusseja verkosta ostanut saattaa olettaa, että verot sisältyvät tuotteen hintaan. Hintaan sisältyvät verot ovat todennäköisesti kuitenkin arvonlisäveroja, eivät valmisteveroja.

- Ymmärrämme, että tilanne voi tulla asiakkaalle yllätyksenä, erityisesti jos myyjä ei ole maininnut tupakka- tai valmisteveroista, Jutila sanoo.

Verohallinto valvoo valmisteverotusta niin sanotulla jälkikäteisvalvonnalla, mikä tarkoittaa, että verotuspäätös tulee myyjälle ja ostajalle sen jälkeen, kun yritykseen tehty valvontatoimenpide on valmistunut.

Verohallinnolla on parhaillaan käynnissä verotarkastuksia useisiin nikotiinipusseja myyviin verkkokauppoihin, jotka toimittavat tuotteitaan suomalaisille. Nikotiinipussien etäkaupan verovalvonta jatkuu myös elokuussa voimaan tulevan etämyyntikiellon jälkeen.

Kotimaiset toimijat maksaneet veronsa

Suomessa toimivat nikotiinipusseja myyvät yritykset maksoivat vuonna 2024 valmisteveroa noin 70 miljoonaa euroa. Käytännössä veroa kertyi vuonna 2024 vain puolen vuoden jaksolta: vuoden 2024 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä myyjät saivat myydä vanhaa varastoaan ilman valmisteveroa kesäkuun 2024 loppuun.

- Keräsimme nikotiinipusseista viime vuoden aikana noin kolmanneksen enemmän veroja kuin hallitus oli lakiesityksessään ennakoinut, Jutila sanoo.

Tuoreiden tietojen (Japanese Lumber Importers Association) mukaan vuonna 2024 Japanin sahatavaran tuonnista tuli lähes 14 % Venäjältä. Sahatavaran tuonti Venäjältä Japaniin kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13 %.

Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä kasvua oli 13 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Venäjä on maailman kolmen suurimman sahatavaran tuotantomaan joukossa.

Suomalaiset päättäjät ovat työskennelleet aktiivisesti Venäjän vastaisten toimien osalta. Seuraava askel pakotepolitiikassa tulisi olla, että venäläiset puutuotteet lisätään Japanissa pakotteiden piiriin. Suomalaisten päättäjien tulisi nostaa asia esiin virallisesti EU:n kautta, mutta myös suoraan valtion ylintä johtoa myöden kahdenvälisesti japanilaisten kanssa käytävissä keskusteluissa.

”Venäjän taloutta tulee heikentää johdonmukaisesti. Venäjä on sahateollisuudessa suuri toimija ja heidän toimintamahdollisuuksiansa pitää rajoittaa mahdollisimman paljon. Yksi keino olisi aktiivinen vuoropuhelu samanmielisten demokraattisten maiden, kuten Japanin kanssa. Venäjän puutuotevirrat Japaniin tulisi saada katkaistua pikaisesti”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto toteaa.

Sahateollisuus on Suomen suurin toimiala Japaniin suuntautuvassa viennissä. Puutuotteet eli sahatavara, höylätty sahatavara ja liimapuut vastaavat noin 30 % koko Suomen tavaraviennistä Japaniin. Suomen puutuotteiden viennin arvo Japaniin vuosina 2023–2024 on ollut noin 300 miljoonaa euroa vuodessa ja vuonna 2022 liki 600 miljoonaa euroa. Suomesta sahatavaran ja höylätyn sahatavaran vientimäärä laski -1 % ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Sahateollisuus ry nosti pakotteisiin liittyvän epäkohdan esiin ensimmäisen kerran maaliskuussa 2024 ja tämän jälkeen toimiala on tehnyt töitä Euroopan laajuisesti, jotta Venäjän vastaisia pakotteita laajennettaisiin samanmielisten maiden kanssa.

Lisätiedot:
Tino Aalto
Toimitusjohtaja
Sahateollisuus ry
050 574 8713
tino.aalto@sahateollisuus.com

LUT-yliopiston linja-autopysäkki siirtyy väliaikaisesti pois yliopiston pääsisäänkäynnin edestä Yliopistokadun varteen.

Yliopiston etupihalla tehdään muutostöitä, jonka vuoksi vakituinen linja-autopysäkki on pois käytöstä 16.6.-22.8.2025.

Pysäkkiä käyttävät joukkoliikenteen linjat 1, 1X, 5 ja 101 sekä lisäksi linja 110 7.8. alkaen.

Liitteenä on karttakuva pysäkin siirrosta.

Lisätietoja:

Terhi Koski, joukkoliikennepäällikkö, Lappeenrannan seudun joukkoliikenne (lomalla 12.6.–22.6.)
Puh. 040 651 5599, terhi.koski@lappeenranta.fi

Marko Iljinen, joukkoliikenteen suunnitteluinsinööri, Lappeenrannan seudun joukkoliikenne
Puh. 040 515 3045, marko.iljinen@lappeenranta.fi

Autoliiton vapaaehtoiset tiepalvelumiehet eri puolilta Suomea kokoontuvat joka vuosi valtakunnallisille tiepalvelupäiville. Tapahtuman aikana palkitaan perinteiseen tapaan myös Vuoden tiepalvelumiehenä henkilö, joka on toiminut esimerkillisellä tavalla tienkäyttäjien hyväksi.

Tänä vuonna tiepalvelupäivät järjestetään Enontekiön Hetassa 14.–15.6. Kutsumme median edustajat seuraamaan tiepalvelupäivien avajaisia lauantaina 14.6. klo 10 Hetan peruskoulun ja Enontekiön Erälukion piha-alueelle (Puistomäentie 3) sekä lehdistötilaisuuteen, joka pidetään heti avajaisten jälkeen Hotelli Jussan Tuvan takkatuvalla (Ounastie 140). Avajaisissa julkistetaan, kuka on Vuoden tiepalvelumies 2025.

Ohjelma lauantaina 14.6.

10.00 Tiepalvelupäivien avaus sekä vuoden Tiepalvelumiehen julkistaminen Hetan peruskoulun ja Enontekiön Erälukion piha-alueella (Puistomäentie 3, 99400 Enontekiö)

11.00 Lehdistötilaisuus Hotelli Jussan Tuvan takkatuvalla (Ounastie 140, 99400 Enontekiö). Lehdistötilaisuuden yhteydessä kahvitarjoilu median edustajille.

Tervetuloa!

Lisätietoja:

Autoliitto, Teppo Vesalainen, koulutuspäällikkö
Puh. 044 585 9313, teppo.vesalainen(at)autoliitto.fi

Autoliitto, Jukka Tolvanen, viestintäpäällikkö
Puh. 040 751 1173, jukka.tolvanen(at)autoliitto.fi