Mediatiedote

Pyynikin kesäteatteri viettää tänä kesänä 70-vuotisjuhlaa. Juhlanäytelmä, Väinö Linnan Tuntematon sotilas, saa ensi-iltansa tulevana keskiviikkona 11. kesäkuuta Joselininniemessä.

Teos tuodaan uudelle katsojasukupolvelle Antti Mikkolan ohjaamana. Sen on Linnan romaanista dramatisoinut Sami Keski-Vähälä. Esityksen lavastuksesta vastaa Kimmo Sirén, puvustuksesta Jaana Aro, äänisuunnittelusta Sami Silén ja naamioinnista Riina Vänttinen.

"Luvassa on hurja ja erittäin fyysinen esitys, jossa näyttelijät kirjaimellisesti ryömivät jatkosodan läpi. Esitys on tunnevoimainen, herkkä ja koskettava, mikä on kolikon toinen puoli näytelmän hersyvälle huumorille", ohjaaja Mikkola kertoo.

"Emme glorifioi rintamaa, emme rakentele nostalgista kuvaa miesten maailmasta, vaan annamme äänen pyrkimykselle selvitä yhdessä, pelolle ja toivon etsimiselle sodan järjettömyyden keskellä", näytelmän dramaturgi Sami Keski-Vähälä sanoo.

Rooleissa nähdään Paavo Kinnunen, Kasperi Kola, Pyry Kähkönen, Konsta Laakso, Verneri Lilja, Jyrki Mänttäri, Jussi-Pekka Parviainen, Tommi Raitolehto, Aimo Räsänen, Antti Tiensuu ja Kai Vaine. Lisäksi mukana on avustajia ja Nokian Etunäyttämön näyttelijöitä: Harri Heiskanen, Topias Kanto, Kalle Koskinen, Ukko-Ilmari Majamaa, Severi Muje, Tuomas Pirilä, Paavo Poikonen, Markus Pärssinen, Jere Saarela, Noora Aalto, Liisi Hämäläinen, Noora Koski-Kivinen, Tia-Nitta Niemi, Maarit Pakarinen, Sanna Törmäkangas ja Katri Viertola.

Oman vaikuttavan lisänsä näytelmään tuo 101-vuotias sotaveteraani Aimo Reinikainen, joka antaa esitykselle äänensä.

Linnan teoksella on merkittävä asema Pyynikin kesäteatterin historiassa. Edvin Laineen ohjaamaa Tuntematonta sotilasta esitettiin 60-luvulla täysille katsomoille yhdeksän vuoden ajan, ja se on edelleen kautta aikain katsotuin kesäteatteriesitys Suomessa. Vuonna 1997 Tuntematon sotilas sai Pyynikillä uuden tulemisen Kalle Holmbergin ohjaamana.

Sukkamestarien ja Pyynikin kesäteatterin yhteiskampanja

Pyynikin kesäteatteri ja Sukkamestarit järjestävät yhteistyökampanjan. Ostamalla Suomen puolustusvoimienkin käyttämät sa-m05 -merinovillaiset, erittäin kestävät alussukat tukee sotaveteraaneja. Jokaisesta myydystä sukkaparista Sukkamestarit lahjoittaa 3 € Tammenlehvän Pirkanmaan Perinneyhdistykselle sotaveteraanien hyväksi. Sukkaparin hinta on 13 €, väreinä musta ja vihreä.
Sukat voi tilata Sukkamestarien verkkosivuilta.

Pyynikin kesäteatterin yhteistyökumppanit

Pyynikin kesäteatterin juhlanäytelmän pääyhteistyökumppaneita ovat Aamulehti, Väre ja Tammenlehvän Pirkanmaan Perinneyhdistys. Muita kumppaneita ovat OP Tampere, Pirkanmaan Osuuskauppa, Unity, Akateeminen Kirjakauppa, Nokian Etunäyttämö, Sukkamestarit, Tampereen Matkailuoppaat ry ja Ravintola Pons.

Katso traileri
Kuvaaja: Chonky Films

Lataa mediakuvat
Kuvat: Katri Dahlström

Kriitikkoliput ja haastattelupyynnöt:
viestintäsuunnittelija Sanna Huhtala
sanna.huhtala@tampereenteatteri.fi
p. 040 532 8838

Keski-Suomessa on tehty tuloksellista tuotekehitystä elintarvikeyrittäjien, kaupan, tutkimuksen ja opiskelijoiden yhteistyönä. Käytännönläheinen tekeminen on johtanut uusiin tuotteisiin ja innostanut yrittäjiä kehittämistyön jatkamiseen. Median edustajat ovat tervetulleita tutustumaan kaikille keskisuomalaisille elintarvikeyrittäjille avoimeen tuotenäyttelyyn ja Tuotekehityksellä meille ja maailmalle -päätöstilaisuuteen Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääkampukselle 12.6.

Ryhmä pääosin keskisuomalaisia elintarvikeyrittäjiä on tehnyt verkostomaista tuotekehitystyötä Tuotekehityksellä meille ja maailmalle -yhteistyöhankkeessa vuoden 2024 syyskuusta lähtien. Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimassa hankkeessa kehiteltyjä tuotteita ja tuoteaihioita on sparrattu paikallisten kaupparyhmien edustajien kanssa. Palautetta on kerätty myös Jamkin opiskelijoiden kaupparyhmissä toteuttamilla kuluttajatestauksilla.

”Tulosta on syntynyt – uusia tuotteita löytyy jo kaupan hyllyltä, ja yrittäjät ovat saaneet uuden liiketoiminnan käynnistämiseen sekä investointeihin liittyviin suunnitelmiin suuntaa ja vahvistusta”, kertoo vanhempi asiantuntija Leena Pölkki Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Päätöstilaisuuteen mennessä saadaan myös Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen tutkimuspilotin tulokset valituista tuotteista. Tutkimuspilotin tarkoituksena on käynnistää elintarvikekemian tutkimusta tuotekehityksen tueksi ja avustaa tuotekehitystä elintarvikekemian näkökulmasta. Samalla tavoitteena on tutkimusmenetelmien ja -ympäristön kehittäminen palvelemaan tulevaisuudessa elintarvikealan paikallisia toimijoita.

”Elintarvikekemian tutkimuksella voidaan tukea yrittäjiä prosessien kehittämisessä. Esimerkiksi voidaan selvittää kuinka vitamiinit säilyvät uuden tuotantoprosessin aikana. Muun muassa kylmäkuivatussa tomaatissa on havaittu moninkertainen määrä C-vitamiinia verrattuna uunikuivaukseen”, avaa lehtori Elina Kalenius Jyväskylän yliopiston kemian laitokselta.

Yrittäjät itse ovat perehtyneet hankkeessa ensin tuotekehityksen teoriaan ja päässeet oppimaan työpajoissa alan asiantuntijoilta sekä toisiltaan. Sen jälkeen he ovat kehittäneet asiantuntijoiden opastuksella tuotteitaan käytännössä. Näistä valittiin yhdessä arvioiden parhaat jatkoon eli kaupan edustajien ja asiantuntijoiden sparrattaviksi.

”Tämä hanke on käytännönläheisenä ollut täysosuma pienelle yritykselle. Olemme saaneet oppia parhailta asiantuntijoilta sekä teoriassa että käytännön tuotekehitystyössä. Vuoropuhelu ja sparraukset kaupan ja kehittäjätahojen, mutta erityisesti toisten yrittäjien kanssa ollut merkityksellistä ja hedelmällistä”, kiittelee Jyväs-Hampun yrittäjä Mikko Ilmoniemi.

Hankkeen tuloksia esitellään torstaina 12.6. klo 12–16 päätösseminaarissa Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääkampuksen Kasvosalissa C119. Ostajille ja medialle suunnattu showroom pääkampuksella tilassa B114 klo 10–11. Toivotamme median edustajat lämpimästi tervetulleiksi tilaisuuteen. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Jamkin verkkosivuilla.

Lisätietoja:
Leena Pölkki, vanhempi asiantuntija
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 0504011894
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Hallitus on esittänyt muutoksia ulkomaalaislakiin, joiden mukaan pysyvän oleskeluluvan voisi saada ilman oleskeluaikarajaa, jos hakija on suorittanut Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, jatkotutkinnon tai yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon sekä kielivaatimukset. Esityksen ulkopuolelle on jätetty ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet, mikä asettaa heidät eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin korkeakoulutettuihin.

"Korkeakoulutetut ovat Suomen kasvun ja hyvinvoinnin keskeinen voimavara. Tällainen perusteeton erottelu tutkintojen välillä haittaa Suomen vetovoimaa, kilpailukykyä ja heikentää kansainvälisten osaajien halua valita juuri Suomi opiskelupaikakseen ja työuransa rakentamispaikaksi", toteaa Sivistysala ry:n politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo.

Sivista ja OAJ pitävät hämmentävänä sitä, että hallituksen lakiesitys asettaa samantasoisen korkeakoulutuksen suorittaneet eriarvoiseen asemaan. Ammattikorkeakoulututkinto on sekä osaamisen että lainsäädännön näkökulmasta rinnastettavissa yliopistolliseen kandidaatin tutkintoon, ja tämän tulee näkyä myös oleskelulupapolitiikassa.

Rajaus sulkee pysyvän oleskeluluvan piiristä suuren joukon monia ammattilaisia, esimerkiksi sairaanhoitajat, insinöörit, fysioterapeutit ja tradenomit. On ristiriitaista, että näiden alojen kansainväliset osaajat jäävät oleskelulupauudistuksen ulkopuolelle.

"Suomi tarvitsee jokaisen korkeakoulutetun osaajan työpanoksen. Ammattikorkeakoulututkinnon sulkeminen pois pysyvän oleskeluluvan piiristä on ristiriidassa korkeakoulupoliittisten tavoitteiden kanssa ja asettaa opiskelijat epäreiluun asemaan", korostaa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen.

Sivista ja OAJ esittävät, että lakiesitystä muutetaan siten, että myös ammattikorkeakoulututkinto oikeuttaa pysyvään oleskelulupaan Suomessa. Tämä muutos edistäisi Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä ja tukisi maan kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Lisätietoja:

Heikki Kuutti Uusitalo,
Johtaja, politiikka ja vaikuttaminen, Sivista
p.050 302 8246

Nina Lahtinen,
Koulutuspolitiikan johtaja, OAJ
p.020 748 9639

WWF jakaa 22 000 euron arvoisen palkinnon kolmen voittajan kesken. Pidä Lappi Siistinä ry saa 10 000 euroa vieraskasvien torjumiseksi, Juha Markkola 7 000 euroa työstään kiljuhanhien suojelemiseksi ja Kimmo Ohtonen 5 000 euroa metsiä käsittelevän dokumenttielokuvan kehittelemiseksi.

Panda-palkinnon avulla WWF haluaa tukea ja kannustaa erilaisia luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeita. Panda-palkinto myönnetään vuosittain erillisestä Anderssonin rahastosta. WWF sai tänä vuonna 13 hakemusta.

Anderssonin rahaston perustaja ja Panda-palkintoraadin puheenjohtaja Heidi Andersson iloitsee hakemusten korkeasta tasosta.

”Kaikki voittajat edustavat suurella sydämellä tehtävää luonnonsuojelua. Työ vieraslajien poistamiseksi, uhanalaisen kiljuhanhen suojelu ja viestintä luonnonmetsien säilyttämiseksi ovat kaikki palkitsemisen arvoisia luonnonsuojelutekoja”, sanoo Andersson.

Pidä Lappi Siistinä ry sai 10 000 euron palkinnon. Yhdistys käyttää palkintosumman haitallisten vieraslajien torjuntaan ja vapaaehtoistoiminnan tukemiseen keskittyvän Rajalta rajalle -niitto -tapahtuman toteuttamiseen kesällä 2026.Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti yksi isoimmista uhkista luonnon monimuotoisuudelle. Pohjoisessa Suomessa vieraslajeja esiintyy ainakin toistaiseksi vähemmän kuin etelässä, mutta ilmastonmuutoksen edetessä ne leviävät ja uhkaavat luonnon monimuotoisuutta entistä laajemmilla alueilla.

"Panda-palkinnon voittaminen mahdollistaa yhdistyksemme työn jatkamisen haitallisten vieraskasvien parissa sekä tiedon ja käytännön oppien jakamisessa kansalaisille. Työ on tärkeää, jotta saisimme hidastettua ja toivottavasti myös pysäytettyä haitallisten vieraskasvien leviämisen yhä pohjoisemmaksi ja pystyisimme suojelemaan Lapin upeaa luontoa”, sanoo yhdistyksen vieraskasviasiantuntija Ursula Karjalainen.

WWF myöntää 7 000 euron palkintosumman Juha Markkolalle uraauurtavasta, erittäin pitkäjänteisestä ja edelleen jatkuvasta kiljuhanhen suojelutyöstä ja -tutkimuksesta. Markkola tutkii kiljuhanhen suojelun kannalta ajankohtaisia ja tärkeitä kysymyksiä, kuten kiljuhanhien elinympäristötyyppien käyttöä Perämeren seudulla kiljuhanhien kevätmuutolla. Lisäksi Markkola on ollut muun muassa mukana perustamassa WWF:n kiljuhanhityöryhmää, käynnistämässä järjestelmällistä kiljuhanhien kevätmuuton seurantaa Perämerellä ja keräämässä tietoa kiljuhanhen pesimäalueista.

Lisäksi WWF myöntää 5 000 euroa Kimmo Ohtoselle monimediaisen dokumenttielokuvaprojektin työstämiseksi. Dokumentti syventää ymmärrystä maamme metsistä ja etsii vastauksia siihen, miten voisimme uudistaa metsäsuhdettamme kestävämmäksi ja suojella viimeiset luonnonmetsät. Suomen metsien monimuotoisuus on viime vuosien aikana jatkanut köyhtymistään. Siitä huolimatta viimeiset luonnonmetsät eivät ole turvassa.

”Metsistä on tullut yhä useammille suomalaisille tärkeitä, ja niiden hyödyntämisen ohella tahtotila monimuotoisuuden suojelemiseksi on kasvanut maanlaajuisesti. Siksi tarvitaankin syvempää ymmärrystä metsäluonnosta ja meidän suhteestamme siihen. Kehittääksemme metsäsuhdettamme kestävämmäksi keskustelu kaipaa uusia näkökulmia.Tämä dokumenttiprojekti tuo yhteen meidätja metsäluonnon antaen äänen niin ihmiselle kuin metsissä eläville lajeille”, Ohtonen sanoo.

WWF on jakanut Panda-palkintoa vuodesta 1999 lähtien. Panda-palkinto on yksi Suomen suurimmista ympäristöpalkinnoista ja sen avulla halutaan kannustaa aktiivisia luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeita. Viime vuonna Panda-palkinto myönnettiin Panu ja Sanna-Mari Kuntun lintulaskennoille sekä Pehkijärvi-yhdistykselle.

Haastattelupyynnöt:

viestintäjohtaja Joonas Fritze, 0408408500, joonas.fritze@wwf.fi

Suomen pyöräkaupan kevään sesonki on romahtanut ennennäkemättömällä tavalla. Taustalla on huhtikuun kehysriihessä tehty hallituksen päätös poistaa työsuhdepyörän verovapaus vuoden 2026 alusta. Päätös aiheutti välittömän ja syvän kysyntäromahduksen, joka on vienyt monelta pyöräkaupalta parhaimman myyntikauden.

Kysyntä pysähtyi kuin seinään – myynti laski jopa 90 %

Työsuhdepyörien kysyntä pysähtyi käytännössä kokonaan. Toukokuussa sähköavusteisten pyörien myynti romahti 70 prosenttia ja tavallisten polkupyörien myynti 25 prosenttia. Pyöräkaupan kokonaisarvo laski viime vuoteen verrattuna peräti 40 prosenttia.

Muoti- ja urheilukauppa ry:n toukokuussa tekemän kyselyn mukaan osalla alan kaupoista myynti laski jopa 90 prosentilla. Näkymät ovat erittäin synkät, sillä kauden kahdeksan ensimmäistä viikkoa muodostavat pyöräkaupan kannalta ratkaisevan sesongin.

– “Kysynnän äkillinen pysähtyminen tulee aiheuttamaan useita konkursseja ja liiketoiminnan lopetuksia. Yksin pyöräkaupoissa vaarassa on jopa 400 työpaikkaa”, toteaa Muoti- ja urheilukauppa ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää.

Verovapaus poistumassa – vaikutukset jo voimassa

Työsuhdepyörä on ollut verovapaa etu 1 200 euroon asti vuodessa. Etua on hyödyntänyt yli 100 000 suomalaista. Nyt verokannustimen poistuminen koskee sekä uusia että jo hankittuja työsuhdepyöriä. Tämä muuttaa yli 100 000 työntekijän tekemien hankintapäätösten verovaikutuksia, jotka saattavat ulottua jopa neljän vuoden päähän.

Merkittävät kansanterveys- ja taloushyödyt vaarassa

Työsuhdepyöräetu on lisännyt erityisesti keski-ikäisten aktiivista liikkumista. Lisäksi työnantajille on koitunut etuudesta arviolta 37 miljoonan euron säästöt vähentyneiden sairauspoissaolojen ansiosta.

– “Kokonaisvaikutukset yhteiskunnalle ovat suuremmat kuin mahdollinen lisäverotuotto.”, Kankaanpää painottaa.

Viime vuonna myytiin yli 30 000 sähköavusteista pyörää – suurin osa työsuhdepyöriksi. Lisäksi tuhansia tavallisia pyöriä hankittiin työsuhde-etuna. Verovapauden poisto uhkaa vakavasti koko toimialaa.

Lähde: Muoti ja urheilukuappa ryn kyselyt, tilastot, Verohallinto

Koru- ja asustesuunnittelija Jenni Ahtiaisen Deafmetal-kuulokojekorut ovat nyt esillä Victoria & Albert ‑museossa Lontoossa osana Design & Disability -näyttelyä.

Victoria & Albert ‑museo, V&A, on maailman suurin taideteollisuus- ja designmuseo, jossa on laaja kokoelma muun muassa grafiikkaa, muotia, valokuvia ja koruja. V&A:ssa käy vuosittain noin kolme miljoonaa vierailijaa.

Deafmetal osaksi historiaa

Museossa Ahtiaisen suunnittelemat kuulolaitteiden korukiinnikkeet ja korut on aseteltu lasivitriiniin. Museon lasivitriini on kaukana Ahtiaiselle tutuista muotimaailman showroomeista, catwalkeista, muotikuvista – ja ennen kaikkea kuulolaitekorut omikseen ottaneista ihmisistä, joiden elämäntapaa deafmetalit ovat pysyvästi muuttaneet.

– Avajaisten tunnelma oli unohtumaton. Aika pysähtyi. Olin saavuttanut jotain ennen kokematonta. Se ei ollut vain tunnetta, vaan olin osa historiaa. Sitä oli vaikeaa käsittää, ja olin enemmän hämmentynyt kuin ylpeä, kuvailee Jenni Ahtiainen avajaistunnelmia.

Design & Disability -näyttely avautui yleisölle lauantaina 7. kesäkuuta. Näyttelyssä on esillä muun muassa kuurojen ja neuroepätyypillisten ihmisten sekä yhteisöjen antama panos muotoiluun aina 1940-luvulta tähän päivään asti. Näyttelyssä on mukana muodin ja korujen lisäksi valokuvataidetta, arkkitehtuuria, tuote- ja graafista suunnittelua.

Virallisten näyttelyn avajaisten jälkeen Deafmetal järjesti Lontoon South Kensingtonissa oman avajaistapahtumansa, jossa Ahtiainen tapasi brittiläisiä näyttelijöitä, toimittajia ja Deafmetalin jälleenmyyjiä.

– Kaikilla ihmisillä on halu jättää itsestään jotain merkityksellistä maailmaan. Minä olen onnistunut luomaan jotain niin tärkeää, että arvostettu museo haluaa näyttää sen koko maailmalle. Tämä on minulle unelmien täyttymys suunnittelijana. En olisi ikinä uskonut, että kuuloni menettäminen on lopulta yksi parhaimmista asioista, mitä minulle on tapahtunut – se johti keksintööni ja tähän näyttelyyn, Ahtiainen toteaa.

Kuulolaitekoruissa yhdistyy terveysteknologia ja muoti

Ahtiainen itse sai kuulolaitteet vuonna 2018.

– Olen korusuunnittelija, ja halusin tuunata omia laitteitani enemmän itseni näköiseksi. Onnistuinkin yhdistämään terveysteknologian minulle tuttuun muotiteollisuuteen, ja lopputuloksena syntyi Deafmetal.

Nykyään Deafmetaleja myydään jo Yhdysvalloissa, Kanadassa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Ruotsissa, Belgiassa, Alankomaissa, Sveitsissä, Itävallassa, Maltalla, Israelissa, Turkissa, Islannissa, Iso-Britanniassa, Japanissa, Australiassa, Etelä-Afrikassa, Kolumbiassa, Chilessä ja Argentiinassa.

Jenni Ahtiaisen historia on vahvasti asuste- ja korusuunnittelussa. Hänen aiemman gTie-merkkinsä alla suunniteltuja kaulavaatteita on nähty muun muassa Linnan juhlissa lukuisten musiikki- ja kulttuurialan vaikuttajien, kuten Michael Monroen, Ville Valon ja viimeisimpänä vuonna 2024 ”bluesministeri” Esa Kuloniemen päällä. Ahtiaisen ulkomaisista asiakkaista tunnetuimmasta päästä ovat esimerkiksi Marilyn Manson, Bono ja Snoop Dogg.

Design & Disability -näyttely Victoria and Albert Museumissa on avoinna 15.2.2026 saakka, jonka jälkeen näyttelyn on määrä lähteä kiertueelle eri museoihin.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Jenni Ahtiainen
Jewellery Designer, HoH & Founder of Deafmetal®, AIDesign Oy
p. 0400 427 876
jenni.ahtiainen@deafmetal.store

Skydio on Yhdysvaltojen johtava droonivalmistaja ja yksi maailman kärkitoimijoista autonomisen lentämisen alalla. Yhtiö kehittää miehittämättömiä ilmajärjestelmiä (UAS) kaksoiskäyttöön, kuten viranomaistoimintaan, pelastustehtäviin, energia- ja infrastruktuuritarkastuksiin sekä taistelukentän tilannekuvan muodostamiseen.

Tampereen uusi tutkimus- ja kehitysyksikkö tuo Skydiolle osaamista yhdestä maailman johtavista kuvantamisteknologian keskuksista.

– Meillä on ollut pitkään tiedossa, että Tampereen kuvantamisosaaminen on maailmanluokkaa. Olemme innoissamme avatessamme Skydion ensimmäisen eurooppalaisen T&K-toimipisteen juuri tänne, sanoo Skydion perustaja ja toimitusjohtaja Adam Bry.

– Kuvantaminen ja sensoriteknologia ovat tuotteidemme ydintä ja Tampereelle tekemämme investointi tulee nopeuttamaan tuoteportfoliomme kehitystä tulevina vuosina, Bry jatkaa.

– On upeaa toivottaa Skydion tiimi tervetulleeksi Tampereelle. Tämä vahvistaa entisestään asemaamme Euroopan johtavana kuvantamisinnovaatioiden keskuksena, sanoo Business Tampereen operatiivinen johtaja Pertti Aimonen.

– Skydio on jo 15. kuvantamiseen keskittyvä kansainvälinen yritys, joka on sijoittunut Tampereelle viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Se on kuitenkin ensimmäinen, joka keskittyy ilmarobotiikkakuvantamiseen. Tampere on pitkään ollut globaali edelläkävijä digitaalisessa kuvantamisessa ja mobiiliteknologioissa. Nokian varhaisista kamerapuhelininnovaatioista alkunsa saanut osaaminen on jatkunut vahvana Tampereen yliopiston signaalinkäsittelyn ja kuvantamisen tutkimuksen ansiosta. Tänä päivänä osaaminen kehittyy edelleen huipputason innovaatioiksi mobiilikuvantamisen ja tekoälyn risteyskohdassa, Aimonen summaa.

Tampereella Skydio pyrkii rakentamaan asiantuntijatiimin, joka keskittyy aluksi innovatiivisten kamerakomponenttien ja niihin liittyvien testausratkaisujen kehittämiseen. Avoimista työpaikoista löytyy lisätietoa: https://www.skydio.com/careers/#job-listing

Lisätiedot:

Business Tampere:
Pertti Aimonen, Operatiivinen johtaja
pertti.aimonen@businesstampere.com

Oliver Hussey, ICT alojen vastaava puh. 040-6794 142
oliver.hussey­@businesstampere.com

Skydio on yhdysvaltalainen droonivalmistaja ja maailman johtava autonomisen lennon toimija. Yritys hyödyntää edistynyttä tekoälyä kehittääkseen maailman älykkäimpiä lentäviä koneita viranomais-, julkisen sektorin, energia- ja yritysasiakkaille. Skydion pääkonttori sijaitsee San Mateossa, Kaliforniassa. Vuonna 2014 perustettuun Skydioon luottavat alan johtavat toimijat ja sijoittajat, kuten Andreessen Horowitz, Levitate Capital, Next47, IVP, Playground ja NVIDIA. Lisätietoja: Skydio.com

Haihtuvaista on kolmen taiteilijan, Emmi Kallion, Katja Tukiaisen ja Kirsti Tuokon, yhteisnäyttely, joka tarkastelee elämän hetkellisyyttä ja kaiken pysymättömyyttä. Erkkolassa 10.6. avautuvan näyttelyn teema käsittelee katoavaisuuden monimuotoisuutta: olkoon se sitten traagista lopun lähenemistä, haikeutta tai syvää ymmärrystä ja kunnioitusta elämän ohikiitävyyttä kohtaan. Näyttely tuo esiin ilon, surun ja elämänjanoisen nautinnon syklistä vuoropuhelua.

Taiteilija trio Kallio, Tukiainen ja Tuokko tarjoavat kukin oman näkökulmansa elämän kauneuteen ja haurauteen, juhlistaen hetkiä ja niiden ainutkertaisuutta. Heidän teoksensa kutsuvat katsojan pysähtymään hetkeksi ja pohtimaan, kuinka aika ja tunteet muokkaavat meidän kokemuksiamme, ja kuinka kaikki, mikä on kaunista, on myös haihtuvaista.

Itke tyttö!

Emmi Kallion ekspressiiviset maalaukset, kuten Itke, tyttö! ja Tie Sydämeen käy läpi ihon ja lihan, vievät katsojan syvälle tunteiden maailmaan. Hänen teoksensa ovat värikylläisiä ja täynnä pursuilevaa elämänvoimaa, mutta samalla ne kuvastavat tunteiden ja hetkien häilyvyyttä ja niistä otteen saamisen mahdottomuutta. Kallion teokset ovat kuin haikea katse menneisyyteen ja tulevaan – jotain, mitä ei koskaan voi täysin saavuttaa.

Pysymättömyyden kauheus ja kauneus

Katja Tukiaisen teoskokonaisuudessa korostuu runollinen ja satumainen lähestymistapa elämän rajallisuuteen. Hänen värikylläiset, usein vaaleanpunaissävyiset maalauksensa ovat leikkisiä ja samalla ne kehottavat pohdintaan elämän päättymisestä.

Tukiaisen meksikolaista sokeripääkalloa muistuttava veistos kutsuu katsojan astumaan syvemmälle kuoleman teemaan – kirjaimellisesti työntämään päänsä karnevalistisen veistospään sisään ja tarkastelemaan kuolemaa sieltä ulospäin. Tämä yhdistelmä iloa ja melankoliaa muistuttaa hetkien hauraudesta ja siitä, kuinka elämän nautinto ja taide ovat sidottuja aikaan.

Tukiaisen maalauksissa elämämme pysymättömyyttä kuvastavat ohuen ohuet saippuakuplat, jotka leijuvat hetken aikaa riemun lähteenä. Pikkutyttönä Tukiainen yritti pakastaa saippuakuplia saadakseen talteen niiden kauneuden.

Ikääntyminen ei ole pelkureille

Kirsti Tuokon maalaukset käsittelevät hetkellisyyttä erityisesti muodin ja esiintymisen kautta. Hän tutkii muodin jatkuvaa muutosta ja siihen liittyvää hetkellisyyden kokemusta, johon liittyy epätoivoa ja syyllisyyttä sen seuraamisesta. Tuokko pohtii myös vanhenemista ja sen tuomia elämän uusia ulottuvuuksia – tulevaa seikkailua, joka ei ole pelkureille. Hänen teoksissaan näkyy itsensä tarkkailu ja peilaaminen, jossa katsoja peilaa samalla omaa olemustaan, tuntien ehkä epävarmuutta mutta myös uteliaisuutta siitä, mitä tuleva tuo tullessaan.

Haihtuvaista – Emmi Kallio, Katja Tukiainen & Kirsti Tuokko
10.6.–31.8.2025

Erkkola
Rantatie 25, Tuusula
www.erkkola.fi
www.facebook.com/erkkola
www.instagram.com/taiteilijakoti_erkkola

Avoinna
10.6.–31.8. ti–su klo 10–17

Pääsymaksut
8/6/0 €
Museokortilla ja Kaikukortilla ilmaiseksi

Lisätietoja
kuraattori Minna Tuominen, intendentti, Tuusulan taidemuseo, p. 040 314 3459, minna.tuominen@tuusula.fi

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sai yhteensä 3 tarjousta aikataulun mukaisen reittilentoliikenteen hankkimiseksi Savonlinna-Helsinki-reitille.

Savonlinna-Helsinki lentoliikenteen tarjouskilpailu päättyi 9.6., ja siihen tuli yhteensä 3 tarjousta. Lentoliikennettä hankitaan Savonlinnan ja Helsingin välille ajalle 19.1.2026–15.12.2028.

Päätös hankinnasta pyritään tekemään kesäkuun aikana ja silloin tiedotetaan myös tarjouskilpailun voittajan nimi.

Kaikilla Euroopan unionin alueelle sijoittuneilla lentoyhtiöillä, jotka täyttivät kilpailutuksen vähimmäiskriteerit, oli mahdollisuus jättää tarjous 9.6.2025 mennessä.

Lisätiedot
johtaja Pipsa Eklund, pipsa.eklund@traficom.fi, p. 029 534 5396

Nylands landskapsstyrelse sammanträdde måndagen den 9 juni. I sitt möte beslutade styrelsen att utvidga planområdet för VISION-planen till att även omfatta området för landskapsplanen för Östersundom i Helsingfors, Sibbo och Vanda. Ändringen gjordes utifrån kommentarerna på programmet för deltagande och bedömning. VISION-planen kungörs som anhängig på nytt med anledning av ändringen av planområdet.

Vid sammanträdet behandlads utlåtandena om utkastet till Delgeneralplanen för södra ådalen i Kervo och om beredningsmaterialet för uppdateringen av Y9 Delgeneralplan för tätorter i Lojo.

Ärenden vid sammanträdet och länkar till beslutsförslagen

Utvidgande av VISION-etapplandskapsplanens planområde till Östersundom
Godkändes enligt beslutsförslaget.

Nylands förbunds riktlinjer för internationell verksamhet 2025–2029
Styrelsen beslutade enhälligt att återremittera ärendet för ny beredning.

Utlåtande om utkastet till regeringens proposition till riksdagen med förslag till ny lag om områdesanvändning (remissdebatt)
Styrelsen beslutade att utlåtandet ska godkännas vid landskapsstyrelsens extra sammanträde den 27 juni kl. 8.30.

Utlåtande om utkastet till Delgeneralplan för södra ådalen i Kervo.
Godkändes enligt beslutsförslaget.

Utlåtande om beredningsmaterialet för uppdateringen av Y9 Delgeneralplan för tätorter i Lojo (beredningsskede II: planutkast)
Godkändes enligt beslutsförslaget.

Landskapsdirektörens aktualitetsöversikt
Godkändes enligt beslutsförslaget.

Val av landskapsfullmäktiges valnämnd för mandattiden 2025–2029
Godkändes i enlighet med beslutsförslaget.

Val av ordförande samt första och andra vice ordförande i landskapsfullmäktige för mandattiden 2025–2027
Godkändes enligt beslutsförslaget.

Val av ledamöter och ersättare i landskapsstyrelsen för mandattiden 2025–2029
Godkändes i enlighet med beslutsförslaget.

Val av landskapsfullmäktiges ordförande samt första och andra vice ordförande för mandattiden 2025–2029
Godkändes enligt beslutsförslaget.

Val av revisionsnämnd för mandattiden 2025–2029
Godkändes i enlighet med beslutsförslaget.

Godkännande av de tjänstemäns behörighet och uppgifter som anknyter till det förmedlande organets beslutsprocess
Godkändes i enlighet med beslutsförslaget.

Godkännande av de tjänstemäns behörighet och uppgifter som anknyter till beviljande och betalning av nationell medfinansiering inom Interreg-programmen
Godkändes i enlighet med beslutsförslaget.

Delegering av behörighet i enlighet med förvaltningsstadgan samt fastställande av relationsdirektörens behörighet gällande maximivolymer för anskaffningar och avtal
Godkändes i enlighet med beslutsförslaget.

Behörighet gällande samarbetsavtal vid Helsinki EU Office
Godkändes enligt beslutsförslaget.

Byte av ersättare i landskapets samarbetsgrupp: Mikko Kantokari blir ersättare i Satu Pääkkönens ställe.
Godkändes enligt beslutsförslaget.

Städtjänster i Nylands förbunds kontorslokaler: Uteslutande av anbud ur anbudsförfarandet
Godkändes enligt beslutsförslaget.

Upphandlingsbeslut om städtjänster i Nylands förbunds kontorslokaler
Godkändes enligt beslutsförslaget.

Utvärderingsberättelse för år 2024
Godkändes enligt beslutsförslaget.

Beslut om fortsatta åtgärder för Nylands förbunds jubileumsbok
Godkändes i enlighet med beslutsförslaget.
Kompletterad redogörelse för paragrafen, uppdaterad efter att föredragningslistan publicerats (pdf)

Reseförordnanden för förtroendevalda
Godkändes i enlighet med beslutsförslaget.

Tjänsteinnehavarnas beslut
Godkändes i enlighet med beslutsförslaget.

Direktörsutlåtanden
Godkändes enligt beslutsförslaget.

Ärenden för kännedom
Godkändes i enlighet med beslutsförslaget.

Publikationer som har färdigställts
Godkändes i enlighet med beslutsförslaget.

Sammanträdesdatum för kännedom
Följande sammanträde hålls den 27 juni.

Ytterligare upplysningar:

Ordförande Markku Markkula, tfn 050 464 2455, markku.markkula@aalto.fi

Föredragande, landskapsdirektör Tuija Telén, tfn 040 801 6009, tuija.telen@uudenmaanliitto.fi

Protokollförare, förvaltningsdirektör Liisa Isokangas, tfn 040 1681 989, liisa.isokangas@uudenmaanliitto.fi

Uudenmaan maakuntahallitus kokoontui maanantaina 9. kesäkuuta. Kokouksessa hallitus päätti laajentaa VISIO-kaavan kaava-alueen koskemaan myös Helsingissä, Sipoossa ja Vantaalla sijaitsevaa Östersundomin maakuntakaavan aluetta. Muutos tehtiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan saatujen kommenttien perusteella. VISIO-kaava kuulutetaan uudelleen vireille muuttuneen kaava-alueen osalta.

Kokouksessa käsiteltiin lausunnot Keravan Eteläisen Jokilaakson osayleiskaavaluonnoksesta sekä Lohjan Y9 Taajamaosayleiskaavan päivityksen valmisteluaineistosta.

Kokousasiat ja linkit päätösesityksiin

VISIO-vaihemaakuntakaavan kaava-alueen laajentaminen Östersundomiin
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Uudenmaan liiton kansainvälisen toiminnan linjaukset vuosille 2025–2029
Päätettiin yksimielisesti palauttaa uudelleen valmisteltavaksi.

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle uudeksi alueidenkäyttölaiksi (lähetekeskustelu)
Päätettiin, että lausunto hyväksytään ylimääräisessä maakuntahallituksen kokouksessa perjantaina 27. kesäkuuta klo 8.30.

Lausunto Keravan Eteläisen Jokilaakson osayleiskaavaluonnoksesta
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Lausunto Lohjan Y9 Taajamaosayleiskaava päivityksen valmisteluaineistosta (valmisteluvaihe II: kaavaluonnos)
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Maakuntavaltuuston vaalilautakunnan valinta toimikaudelle 2025–2029
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Maakuntavaltuuston puheenjohtajan ja ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan valinta toimikaudelle 2025–2027
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Maakuntahallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudelle 2025–2029
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Maakuntahallituksen puheenjohtajan ja ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan valinta toimikaudelle 2025–2029
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Tarkastuslautakunnan valinta toimikaudelle 2025–2029
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Välittävän toimielimen päätöksentekoprosessiin liittyvien virkamiesten toimivallan ja tehtävien hyväksyminen
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Interreg-ohjelmissa tehtävien kansallisen vastinrahan myöntämiseen ja maksamiseen liittyvien virkamiesten toimivallan ja tehtävien hyväksyminen
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Hallintosäännön mukaisen toimivallan delegointi sekä hankintoihin ja sopimuksiin liittyvän toimivaltuuden enimmäismäärien vahvistaminen yhteysjohtajan osalta
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Helsinki EU Officen yhteistyösopimuksia koskeva toimivalta
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Maakunnan yhteistyöryhmän varajäsenen vaihtuminen: Mikko Kantokari varajäseneksi Satu Pääkkösen tilalle
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Uudenmaan liiton toimistotilojen siivouspalvelut: Tarjousten sulkeminen pois tarjouskilpailusta
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Uudenmaan liiton toimistotilojen siivouspalvelujen hankintapäätös
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Arviointikertomus vuodelta 2024
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Uudenmaan liiton juhlakirjan jatkotoimenpiteistä päättäminen
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.
Esityslistan julkaisemisen jälkeen täydennetty pykälän selostusteksti (pdf)

Luottamushenkilöiden matkamääräykset
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Viranhaltijoiden päätökset
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Johtajien antamat lausunnot
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Ilmoitusasioita
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Valmistuneet julkaisut
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaan.

Kokousaikataulu tiedoksi
Seuraava kokous pidetään 27.6.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Markku Markkula, puh. 050 464 2455, markku.markkula@aalto.fi

Esittelijä, maakuntajohtaja Tuija Telén, puh. 040 801 6009, tuija.telen@uudenmaanliitto.fi

Pöytäkirjanpitäjä, hallintojohtaja Liisa Isokangas, puh. 040 1681 989, liisa.isokangas@uudenmaanliitto.fi

Alle 30-vuotiaista 18-vuotiaat ovat aktiivisimpia äänestäjiä, mutta sen jälkeen kiinnostus äänestämiseen näyttää vähenevän. 18-vuotiaista 41,9 prosenttia antoi äänensä kuntavaaleissa ja 39,6 prosenttia aluevaaleissa. 19-vuotiaiden äänestysaktiivisuus oli kuntavaaleissa 34,1 prosenttia ja aluevaaleissa 32,4 prosenttia. 20-24-vuotiaista äänesti kuntavaaleissa puolestaan 32,3 prosenttia ja aluevaaleissa 31,2 prosenttia.

Vaikka nuorten äänestysaktiivisuuden kehitys on jo pidempään ollut positiivista, nuoret kuitenkin äänestävät yhä selkeästi vähemmän, kuin muu väestö. Sekä kunta- että aluevaaleissa 65-69 vuotiaat olivat kaikkein aktiivisimpia äänestäjiä. Verrattuna tähän ikäryhmään, alle 30-vuotiaat äänestivät kuntavaaleissa lähes 32 prosenttiyksikköä vähemmän.

“On todella ilahduttavaa, että yhä useampi nuori, erityisesti 18-vuotiaat, käyttää äänioikeuttaan. Mutta samaan aikaan on kylmäävää katsoa, miten vahvasti päätöksenteko kallistuu vanhempien sukupolvien suuntaan. Ilman nuoria äänestäjiä koko kansakunnan ääni ei kuulu”, toteaa vaikuttamistyön päällikkö Petra Pieskä.

Sukupuolten välinen ero äänestysaktiivisuudessa on syventynyt vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen. Nuoret naiset äänestävät yhä selkeämmin enemmän kuin nuoret miehet. Vuoden 2017 kuntavaaleissa 18-24-vuotiaiden miesten ja naisten äänestysaktiivisuuden välillä oli 6,9 prosenttiyksikön ero. Vuoden 2021 vaaleissa tämä ero oli kasvanut 18-19 vuotiaiden äänestäjien välillä 9,5 prosenttiyksikköön ja 20-24-vuotiaiden välillä 8,6 prosenttiyksikköön.

Kevään 2025 kuntavaaleissa sukupuolten väliset erot ovat vielä selvemmät: 18-vuotiailla sukupuolten välinen ero on jo 9,7 prosenttiyksikköä, 19-vuotiailla 11,6 prosenttiyksikköä ja 20-24 vuotiailla 12,6 prosenttiyksikköä. Sama kehitys on nähtävissä myös aluevaalien tuloksissa.

Nuoret miehet jäävät yhä selkeämmin jälkeen naisten äänestysaktiivisuuden kehityksestä ja tämä on huolestuttavaa.
Sekä alue- että kuntavaaleissa kaikkein vähiten äänestivät itäsuomalaiset 21-vuotiaat miehet. Kuntavaaleissa 21-vuotiaista miehistä Kaakkois-Suomessa äänesti 19,2 prosenttia, kun saman ikäisistä miehistä Pirkanmaalla äänesti 32,3 prosenttia (Helsingin vaalipiirin tietoja ei saatavilla). Aluevaaleissa Pohjois-Savossa 21-vuotiaista miehistä äänesti 13,5 prosenttia, Pirkanmaalla 31,3 prosenttia.

“Sukupuolten ja alueiden väliset erot ovat pysäyttäviä. Aluevaaleissa puolet 21-vuotiaista pirkanmaalaisista naisista äänesti, kun pohjois-savolaisista saman ikäisistä miehistä äänesti vain 13,5 prosenttia. Toivon, että eduskunta ja puoluetoimijat paikallistasolta kansanedustajiin pysähtyvät näiden lukujen äärelle. Jos valtaosa parikymppisistä ei koe äänestämisellä olevan merkitystä, vaikutukset politiikan tulevaisuuteen ovat valtavia. Tarvitaan suurta muutosta, jos tämän eriytymiskehityksen suuntaa halutaan kääntää”, Pieskä jatkaa.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemaan kunta- ja aluevaalien vaalidataan.

Lisätietoja:
Petra Pieskä
Vaikuttamistyön päällikkö
040 5855 392
petra.pieska@nuorisoala.fi

Noormarkun Makkarakosken sahamuseon saharakennus täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Vuonna 1875 valmistunut, valtionagronomi Henry Gibsonin piirtämä saharakennus on harvinaisen hyvin säilynyt esimerkki varhaisesta teollisuuslaitoksesta. Juhlavuoden aikana Ahlströmin ruukki järjestää yleisökierroksia ja tuo esiin Ahlströmin sahahistoriaa.

Ruukin sydämessä, Makkarakoskella, sahattiin yli 200 vuoden ajan. Saha paloi vuonna 1875, ja jo samana vuonna nykyinen sahalaitos rakennettiin entisen paikalle. Sahan alkuperäiset, 1800-luvun loppupuolelta peräisin olevat koneet ja laitteet jäivät paikoilleen, kun sahan raamit pysähtyivät vuonna 1956. Saha museoitiin vuonna 2014.

"Nykyään, kun sahan ovet avautuvat, on kuin astuisi menneeseen maailmaan – kaikki koneet ja laitteet ovat yhä entisillä paikoillaan, ja juhlavuoden kunniaksi sahausäänetkin ovat heränneet eloon", kertoo asiakkuuspäällikkö Tiina Rajala.

Juhlavuoden aikana sahamuseossa järjestetään yleisökierroksia, joilla pääsee tutustumaan sahan mielenkiintoiseen historiaan. Vuosittaista Makkarakosken sahan päivää vietetään lauantaina 14.6.2025. Tällöin hallitseva sahansoiton Suomen mestari Volter Putro saapuu soittamaan sahaansa. Volter Putro soittaa sahallaan mm. Finlandia-hymnin. Yleisökierroksille osallistuville pienoiskonsertti sisältyy lipun hintaan. Yleisökierroksilla käy myös Museokortti. Lisätiedot ja paikkavaraukset: https://ahlstrominruukki.fi/nae-ja-koe/tapahtumat/

Upeaa ruukkialuetta sekä Ahlströmin sen kunnossa pitämiseksi tekemää pitkäjänteistä työtä arvostetaan, sillä Noormarkun ruukki on Museoviraston määrittelyn mukaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY).

Lisätiedot ja yhteydenotot:

Tiina Rajala, asiakkuuspäällikkö
Puh. 050 518 3606
tiina.rajala@aahlstrom.com www.ahlstrominruukki.fi

A. Ahlström Kiinteistöt on A. Ahlström Oy:n tytäryhtiö, joka harjoittaa kiinteistö-, metsä- ja palveluliiketoimintaa. Ahlström tarjoaa majoitus-, ravintola-, kulttuuri- ja kokouspalveluita Ahlströmin ruukissa Porin Noormarkussa.

Savo-Karjalassa testataan kelluvien kosteikkojen soveltuvuutta rehevöityneiden vesistöjen kunnostamisessa. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen koordinoimassa hankkeessa rakennetaan 2000 neliömetriä kelluvia kosteikkoja vuosina 2025–2026.

Kelluvat kosteikot ovat vesistöön ankkuroitavia rakenteita, joiden päälle istutetaan ravinteita sitovia kasveja.

”Kelluvien kosteikkolauttojen tarkoitus on keinotekoisesti lisätä kilpailua vesipatsaan liukoisista ravinteista siten, että lisätään kasvillisuuden ja mikro-organismien elintilaa mahdollisimman paljon”, kertoo hankepäällikkö Tiina Kontio Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksestä.

Kasvillisuus ja rakenteisiin syntyvä mikrobikasvusto kilpailevat vesipatsaan liukoisista ravinteista kasviplanktonien kanssa ja voivat siten torjua leväkukintoja. Kelluvat kosteikot tarjoavat lisäksi elinympäristöjä muun muassa erilaisille vesieliöille ja linnuille lisäten luonnon monimuotoisuutta.

”Kun kasvien ja mikro-organismien määrä, ja siten niiden ravinteidenkäyttö lisääntyy, levien käyttöön jäävien ravinteiden määrä ja sitä myötä leväbiomassa vähenevät. Samalla kasvien juuret ja lauttojen rakenteet tarjoavat suojapaikkoja kasviplanktonia syöville eläinplanktoneille, minkä pitäisi myös näkyä levämäärän vähenemisenä”, Kontio täydentää.

Menetelmän toimivuutta testataan Suomen olosuhteisiin

Menetelmää testattiin Kuopion Hakolammella kesällä 2024. Tulokset vaikuttivat lupaavilta, kun lammen vesi pysyi koko kesän uimakelpoisena, eikä voimakkaita sinileväkukintoja ollut.

”Maailmalla menetelmä on melko laajaltikin käytössä ja tulokset ovat olleet pääasiassa hyviä”, Kontio sanoo.

Kelluvat kosteikot -hankkeen tavoitteena on tuottaa käytännön kokemuksia kelluvien kosteikkojen suunnittelusta, rakentamisesta, hoidosta ja vaikutuksista vedenlaatuun Suomen oloissa. Hankkeen tulokset tullaan julkaisemaan, jotta menetelmää voidaan hyödyntää laajemmin myös muissa kohteissa.

Hankkeen odotetaan vahvistavan vesiensuojelun keinovalikoimaa erityisesti pienissä järvissä ja lammissa. Niillä on mahdollista tehostaa myös kosteikkojen ja laskeutusaltaiden toimintaa. Lisäksi kosteikkolautat ovat helppoja rakentaa ja periaatteessa kuka tahansa voi toteuttaa sellaisen omaan rantaansa.

”Tarkempien ohjeistus kosteikkolauttojen rakentamiseen julkaistaan vesiensuojeluyhdistyksen verkkosivuilla kesäkuun aikana”, Kontio vinkkaa.

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseuturahastosta 2023-2027.

Lisätietoja hankkeesta:
Tiina Kontio
Hankepäällikkö, biologi FM
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys
050 306 2595
tiina.kontio@skvsy.fi

https://skvsy.fi/hanke/kelluvat-kosteikot/
https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/kelluvat-kosteikot/

Kainuun metsäneuvosto myöntää vuoden 2025 Pro metsä -palkinnon Kainuun ammattiopiston metsäalalle. Palkinto luovutetaan 9.6.2025 klo 14.30 KAO Seppälässä Kirkkoahontie 115, Kajaani. Lähtö palkinnonluovutusalueelle on Seppälän maitolaiturilta.

Pro metsä -palkinto on tapa kiittää ja kannustaa metsien ja metsäalan hyväksi tehdystä työstä maakunnissa. Palkinto myönnetään henkilölle, työryhmälle, ytitykselle tai muulle yhteisölle kiitoksena aktiivisesta, innovatiivisesta ja tuloksekkaasta työstä alueellisten metsäohjelmien tavoitteiden saavuttamisesta.

Kainuun Pro metsä -palkinto myönnetään Kainuun ammattiopisto / metsäala. Palkinnon myöntää Kainuun metsäneuvosto.

Myöntämisperusteluina mainitaan muun muassa pitkäjänteinen Kainuulle tärkeän metsäalan koulutuksen kehittäminen ja toiminnan jatkamisen turvaaminen muuttuvassa ympäristössä ja siten nuorten kiinnostuksen mahdollistaminen metsäalan monimuotoisiin tehtäviin.

"Kainuun ammattiopiston metsäalan koulutus on tärkeä opinahjo Kainuun nuorille, jotta he voivat opiskella metsäalalle omassa kunnassaan. Laadukas ja käytännönläheinen koulutus, jossa korostetaan kestävän metsänhoidon periaatteita ja ympäristövastuullisuutta, vastaa hyvin nykyisiin ja tuleviin työelämän tarpeisiin. Korkeatasoinen koulutus tarjoaa hyvät mahdollisuudet opiskelijoiden menestymiseen ja työllistymiseen", kertoo Kainuun metsäneuvoston puheenjohtaja Seppo Miettunen palkinnon myöntämisperusteista.

Toivotamme median edustajat tervetulleiksi palkinnonjakotilaisuuteen. Tilaisuudessa myönnettävän Pro metsä -kunniakirjan luovutuksen lisäksi paikalle istutetaan puu kuvastamaan kasvua, tulevaisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen tilaisuuteen:
Tuomo Mikkonen
elinkeinopäällikkö
Suomen metsäkeskus
p. 044 710 4226
tuomo.mikkonen@metsakeskus.fi

With the opening of an office in Tampere, Skydio will add expertise from one of the world’s leading centers of expertise in imaging technology - Tampere Imaging Ecosystem.

"We’ve long known that Tampere has world-class imaging talent and technology, and we’re extremely excited to open Skydio’s first European R&D facility here,” said Adam Bry, co-founder and CEO of Skydio. “Imaging and sensing are at the core of how our products deliver value for our customers, and the investment we’re making in Tampere will accelerate our product portfolio over the coming years."

We’re delighted to welcome the Skydio team,” says Pertti Aimonen, COO, Business Tampere. “While this is the 15^th new R&D site from overseas with an imaging focus in the past 8 years, it’s the first to focus on imaging for aerial robotics, highlighting Tampere’s position as Europe's leading hub for next-generation imaging innovation. Tampere has long been recognized as a global pioneer in digital imaging and mobile technology, a legacy established through Nokia’s early breakthroughs in camera phones and sustained by Tampere University's internationally renowned research in signal processing and imaging—today evolving into cutting-edge innovation at the intersection of mobile imaging and artificial intelligence”, says Aimonen.

In Tampere, Skydio seeks to build a team of experts in the fields of camera mechanics, electronics, and software engineering that will focus initially on delivering innovative camera hardware and related testing components. Interested candidates can review open positions at: https://www.skydio.com/careers/#job-listing

Further information:

Business Tampere
Pertti Aimonen, COO
pertti.aimonen­@businesstampere.com

Oliver Hussey, Head of ICT
+358 40 6794 142
oliver.hussey­­@businesstampere.com

About Skydio
Skydio is the leading U.S. drone manufacturer and world leader in autonomous flight, leveraging breakthrough AI to create the world's most intelligent flying machines for use by public safety, government, utility, and enterprise customers. Skydio is headquartered in San Mateo, Calif. Founded in 2014, Skydio is trusted by industry leaders and backed by top investors and strategic partners including Andreessen Horowitz, Levitate Capital, Next47, IVP, Playground, and NVIDIA. For more information, follow Skydio on LinkedIn or visit Skydio.com.

On Monday, 9 June 2025, Oulu Airport will celebrate Discover Airlines' new connection between Oulu and Frankfurt. Discover Airlines, part of the Lufthansa Group, is expanding its year-round connection from Frankfurt to Kittilä by adding a stop in Oulu. In addition to the summer route, the airline has just confirmed that from 16 January 2026, the Oulu–Frankfurt route will be operated as a direct service twice a week, on Mondays and Fridays. Unlike the current summer schedule, flights will no longer continue to Kittilä, so the route will be a direct connection in both directions.

Frankfurt is one of Europe's most important air traffic hubs. Discover's connection will offer a new, wide range of connections to different parts of the world for people in Oulu and Northern Finland. From June to the end of September, flights will stop in Oulu twice a week, on Mondays and Fridays – a valuable service for both Oulu's business community and tourists. From January onwards, the flight schedule will remain the same. Flights can be booked at discover-airlines.com and lufthansa.com.

Oulu is continuously negotiating with various airlines to open new direct flight connections.

"Discover Airlines' direct flight connection from Frankfurt to Oulu is another step towards improving the accessibility of our region. It is important that we raise awareness of Oulu, especially in Germany, and develop leisure travel in particular – business travel alone is not enough to justify opening new routes. We need tourists who stay and use services in the Northern Finland tourist region. I would like to thank Discover Airlines and Lufthansa for their excellent cooperation, which I hope will continue in the future", says Yrjötapio Kivisaari, CEO of Visit Oulu.

Numerous factors influence the planning of flight routes. In addition to local factors, airline decisions are influenced by factors such as the allocation of aircraft capacity in line with global seasonal fluctuations in tourism.

At the European level, aircraft capacity is committed to serving holiday traffic from Central Europe to Southern Europe during the summer, which means that capacity must also be utilised during the winter season. This is one of the key factors behind the rapid growth of winter flight connections to Lapland.

The profitability of flight routes is also assessed very carefully from different perspectives, such as passenger profiles, seasonal fluctuations, flight times and suitable aircraft types.

Long-term work to develop air traffic in Oulu

The weakening of Oulu's air transport connections after the coronavirus pandemic has created a bottleneck for the development of the region's business life and tourism. Developing air transport requires long-term lobbying and marketing work as well as sufficient resources.

Extensive cooperation is underway in the Oulu region to develop air traffic in Oulu. Key players in the advocacy and marketing work include BusinessOulu, Oulun Matkailu Oy, the Regional Council of Oulu, the Chamber of Commerce and entrepreneurs' organisations.

"The new connection to Frankfurt opens many new opportunities for Oulu and its residents. I hope that the connection will be actively used so that it can be maintained and we will get even better connections in the future. Active cooperation for better accessibility is also taking place between the cities and municipalities in the region", says Juuso Rönnholm of BusinessOulu.

The municipalities in the Oulu region are committed to a joint air traffic development programme aimed at strengthening traffic at Oulu Airport. In addition to Oulu, the development programme involves Hailuoto, Ii, Kalajoki, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi and Vaala.

In addition, Visit Oulu has just launched a project aimed at developing charter air traffic with the goal of opening new charter connections to Oulu Airport for the winter season. The main target markets for the project include Germany and Spain.

The project, which is co-financed by the European Union, is part of a larger regional project coordinated by the Council of Oulu Region. It supports the international tourism marketing work carried out by Visit Oulu, with cooperation with tour operators as a key measure. The European Capital of Culture year in 2026 serves as a content-based attraction, which will be used to seek significant growth in international tourism in Oulu in the coming years.

Further information:

Yrjötapio Kivisaari, CEO & President, Visit Oulu / Oulu Travel Marketing Ltd,
+358 40 5466283, yt@visitoulu.fi

Juuso Rönnholm, Head of Knowledge Management and Societal Advocacy, BusinessOulu, +358 50 574 1504

Oulun lentoasemalla juhlitaan maanantaina 9.6.2025 Discover Airlinesin uutta Oulun ja Frankfurtin välistä yhteyttä. Lufthansa Group -lentoyhtiöihin kuuluva Discover Airlines laajentaa ympärivuotista yhteyttään Frankfurtista Kittilään lisäämällä reittiin pysähdyksen Oulussa. Kesäreitin lisäksi lentoyhtiö on juuri vahvistanut, että 16. tammikuuta 2026 alkaen Oulu–Frankfurt-reitti liikennöidään suorana kahdesti viikossa, maanantaisin ja perjantaisin. Toisin kuin nykyisessä kesäaikataulussa, lennot eivät enää jatka Kittilään, joten reitti on molempiin suuntiin suora yhteys.

Frankfurt on Euroopan keskeisimpiä lentoliikenteen solmukohtia. Discoverin yhteys avaa oululaisille uusia yhteyksiä eri puolille maailmaa. Kesäkuusta syyskuun loppuun lennot pysähtyvät Oulussa kahdesti viikossa, maanantaisin ja perjantaisin. Myös tammikuusta lähtien lentopäivät ovat samat, palvellen hyvin sekä Oulun liike-elämää että matkailua. Lentojen varaus matkoille tammikuun 16. päivästä eteenpäin avataan 10.6.2025. Lennot ovat varattavissa verkko-osoitteissa discover-airlines.com ja lufthansa.com.

Oulu käy jatkuvasti neuvotteluja eri lentoyhtiöiden kanssa uusien suorien lentoyhteyksien avaamiseksi.

"Discover Airlinesin suora lentoyhteys Frankfurtista Ouluun on meille yksi askel alueen saavutettavuuden parantamisessa. On tärkeää, että kasvatamme Oulun tunnettuutta etenkin Saksassa ja kehitämme erityisesti vapaa-ajan matkailua – pelkkä liikematkustus ei yksin riitä uusien reittien avaamisen perustaksi. Tarvitsemme matkailijoita, jotka viipyvät ja käyttävät palveluita Pohjois-Suomen matkailualueella. Kiitän Discover Airlinesia ja Lufthansaa erinomaisesta yhteistyöstä, jonka toivon jatkuvan tulevaisuudessakin", sanoo Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari.

Lentoreittien suunnitteluun vaikuttavat lukuisat eri seikat. Paikallisten seikkojen ohella lentoyhtiöiden päätöksentekoon vaikuttaa mm. konekapasiteetin allokointi matkailun globaalien sesonkivaihteluiden mukaisesti.

Euroopan tasolla konekapasiteetti sitoutuu kesäajalla palvelemaan Keski-Euroopasta Etelä-Eurooppaan suuntautuvaa lomaliikennettä, jolloin kapasiteetille pitää saada käyttöä myös talvikaudelle. Tämä on yksi keskeinen tekijä Lapin nopeasti kasvaneiden talvikauden lentoyhteyksien takana.

Lentoreittien kannattavuutta arvioidaan myös hyvin tarkasti useista eri näkökulmista, esimerkiksi reitin matkustajaprofiilit, sesonkivaihtelut, lentoaika ja sopiva konetyyppi.

Pitkäjänteistä työtä Oulun lentoliikenteen kehittämiseksi

Koronan jälkeen heikentyneet Oulun lentoliikenneyhteydet ovat seudun elinkeinoelämän ja matkailun kehittämisen pullonkaula. Lentoliikenteen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä vaikuttamis- ja markkinointityötä ja siihen riittäviä resursseja.

Oulun seudulla tehdäänkin laajapohjaista yhteistyötä Oulun lentoliikenteen kehittämiseksi. Keskeisiä toimijoita vaikuttamis- ja markkinointityössä ovat mm. BusinessOulu, Oulun Matkailu Oy, Pohjois-Pohjanmaan liitto, kauppakamari ja yrittäjäjärjestöt.

"Uusi yhteys Frankfurtiin avaa taas paljon mahdollisuuksia Oululle ja oululaisille. Toivon, että yhteyttä käytetään aktiivisesti, jotta se säilyy ja saamme entistä parempia yhteyksiä. Yhteistyötä paremman saavutettavuuden eteen tehdään aktiivisesti myös alueen kaupunkien ja kuntien kesken", toteaa yksikönpäällikkö Juuso Rönnholm BusinessOulusta.

Oulun seudun kunnat ovat sitoutuneet yhteiseen lentoliikenteen kehittämisohjelmaan, jonka tavoitteena on vahvistaa Oulun lentokentän liikennettä. Kehittämisohjelmassa ovat Oulun lisäksi mukana Hailuoto, Ii, Kalajoki, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi sekä Vaala.

Lisäksi Oulun Matkailu Oy on juuri käynnistänyt charter-lentoliikenteen kehittämiseen tähtäävän hankkeen, jossa tavoitteena on avata uusia charter-lentoyhteyksiä Oulun lentoasemalle talvikaudelle. Hankkeen pääkohdemarkkinoita ovat mm. Saksa ja Espanja.

Euroopan Unionin osarahoittama hanke on osa laajempaa Pohjois-Pohjanmaan liiton koordinoimaa maakunnallista CHARLES – Lentoliikenteen uudet avaukset Pohjois-Pohjanmaalla -ryhmähanketta. Hanke tukee osaltaan Oulun Matkailu Oy:n tekemää kansainvälistä matkailumarkkinointityötä, jossa keskeisenä toimenpiteenä on matkanjärjestäjäyhteistyö. Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi toimii sisällöllisenä vetovoimatekijänä, jonka avulla haetaan merkittävää kasvua Oulun kansainväliseen matkailuun tulevina vuosina.

Lisätietoja:

Yrjötapio Kivisaari, Toimitusjohtaja, Oulun Matkailu Oy, 040 5466283, yt@visitoulu.fi

Juuso Rönnholm, Tiedolla johtamisen ja yhteiskuntavaikuttamisen yksikön päällikkö, BusinessOulu, 050 574 1504

Ympäristöministeriön perustamispäätöksestä ei jätetty valituksia määräajassa, joten päätös Savonlinnan kansallisesta kaupunkipuistosta on saanut lainvoiman.

Suomen 11. kansallinen kaupunkipuisto vahvistaa Savonlinnan alueen ainutlaatuista kulttuuri- ja luontoarvojen kokonaisuutta. Kansallinen kaupunkipuisto edistää erityisesti matkailun kehittämistä Savonlinnan alueella.

Lue lisää:

Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston perustaminen etenee - Savonlinna

Kansallinen kaupunkipuisto - Savonlinna

Lisätietoja antaa Päivi Behm, vt. tekninen johtaja, kaavoituspäällikkö, p. 044 417 4655, paivi.behm@savonlinna.fi