Otanmäki-Alussuon asemakaavan laadintatyö on saatu luonnosvaiheeseen, ja asemakaavan luonnosvaiheen aineisto ja kaavaluonnos ovat julkisesti nähtävillä.

Asemakaavan suunnittelualue sijaitsee Kajaanin kaupungin itäosassa, Otanmäen kupeessa. Kaavoitettava alue rajautuu pohjoisessa valtatien pohjoisreunaan, lännessä Otanmäen asemakaavoitettuun alueeseen, etelässä rautatiehen ja idässä Vuolijoen sähköasemaan. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 390 hehtaaria.

Asemakaavan tarkoitus on mahdollistaa alueella monipuolinen teollisuus- tai tuotantotoiminta siten, että yhtenä käyttötarkoituksena voisi olla datakeskustoiminta. Asemakaavalla sovitetaan yhteen uudisrakentaminen valtatien liikenneympäristön sekä Otanmäen asemakaavoitetun taajaman ja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, Otanmäen kaivosyhdyskunnan (RKY) kanssa. Tarkoituksena on turvata alueelta havaitut merkittävimmät luontoarvot sekä huomioida sähköjärjestelmän ja virkistysverkoston tarpeet.

Asemakaavaluonnos on nähtävillä 7.7.2025 saakka:

• kaupungintalon 3. kerroksen aulassa (Pohjolankatu 13)
• pääkirjaston lukusalissa (Seminaarinkatu 15)
• Otanmäen kirjastossa (Uunimiehentie 6, 30.6.2025 asti)
• kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.kajaani.fi/kaavoitus/otanmaki-alussuo.

Luonnoksesta voi esittää kirjallisia ja suullisia mielipiteitä 7.7.2025 klo 16 mennessä. Kirjalliset mielipiteet voi toimittaa Kajaanin kaupungin kirjaamoon:

Kajaanin kaupunki/Kaavoitus
PL 133
87101 Kajaani

tai sähköpostilla: kajaani@kajaani.fi

Kaavasta järjestetään yleisötilaisuus torstaina 12.6.2025 klo 17 alkaen Otanmäen koulun liikuntasalissa (Uunimiehentie 10 B).

Yleisötilaisuuteen on mahdollista osallistua myös Teams-etäyhteydellä täällä.

Lisätietoja:

Kajaanin kaupunki: kaavoitusarkkitehti Piia Väyrynen, p. 044 7148 285, piia.vayrynen@kajaani.fi ja asemakaava-arkkitehti Ulla-Maija Oikarinen, p. 040 354 3089, ulla-maija.oikarinen@kajaani.fi.
Kaavanlaatija, kaavoitusarkkitehti Sanukka Lehtiö, p. 050 316 1277, sanukka.lehtio@sweco.fi.

På försommaren växer växterna längs vägarna snabbt och slåtterarbetet längs landsvägarna inleds. Slåtter längs vägarna förbättrar sikten i vägmiljön och förebygger därmed trafikolyckor, men den säkerställer också att vägdräneringen fungerar och stöder den biologiska mångfalden.

Från och med juni anländer arbetare och arbetsmaskiner till grönområdena längs landsvägarna. Trafikledsverket påminner om att bilister och andra trafikanter ska beakta arbetsmaskiner som utför slåtter.

Nyslagen gräsmark och nyligen röjt sly kan vara en varningssignal om att arbetsmaskiner rör sig vid vägkanterna och i slänterna i närheten. Vid möten med arbetsmaskiner ska farten sänkas för att undvika farliga situationer.

Vägande grunder för slåtter invid vägar

Behovet av slåtter diskuteras ofta livligt sommartid. Trafikledsverket har vägande grunder för slåtter invid vägar och slyröjning.

”Slåtter och röjning av sly görs för att förhindra trafikolyckor. Vildvuxen vegetation längs körbanan är en riskfaktor för trafikanter såväl som för djuren som gömmer sig i vegetationen. När sikten är god har föraren tid att reagera även på överraskande händelser. I synnerhet i kurvor, korsningar och nära övergångsställen är det mycket viktigt med tillräcklig sikt. Alla som rör sig till fots eller med cykel, men i synnerhet barn, har också nytta av god sikt. Med hjälp av slåtter och slyröjning kan vägmiljön hållas tydlig", konstaterar Mika Terhelä, sakkunnig inom anskaffning av landsvägsunderhåll vid Trafikledsverket.

Slåtterarbetet syftar till att säkra en obehindrad sikt för trafikanter och att förhindra tillväxten av sly alltför nära körbanorna. Slyröjningen sträcker sig över ett större område än slåtterarbetet och det utförs på landsvägarnas linjeavsnitt vartannat eller vart tredje år. Både slåtter och slyröjning är viktiga också med tanke på det övriga underhållet och vägens skick, så att till exempel diken och andra dräneringskonstruktioner fungerar på avsett sätt.

Slåtter- och slyröjningsarbetena längs vägrenarna hör till underhållsentreprenaderna för landsvägarna som beställts av NTM-centralerna som ansvarar för den regionala väghållningen. Trafikledsverket påminner om att det hör till innehavare av anslutningar till enskilda vägar att hålla sikten fri vid anslutningarna. Ansvar av gatuanslutningarna hör däremot till kommuner och städer.

Slåtter producerar och upprätthåller värdefulla livsmiljöer

Slåtter främjar även bevarandet av naturens mångfald. Regelbunden slåtter av vägkanter har med tiden skapat en betydande mängd livsmiljöer för gräs- och ängsmarksarter, till och med för hotade arter. Slåtter upprätthåller dessa värdefulla livsmiljöer som påminner om traditionella biotoper.

Längs livligt trafikerade vägar genomförs slåtter två gånger per sommar. På dessa vägar görs den första slåttern enligt de nuvarande anvisningarna med smal omfattning, vilket hjälper arterna längs vägarna att förnyas. Den andra slåttern görs över ett bredare område senare på sommaren. På vägar med mindre trafik görs slåttern en gång per sommar i juli–augusti med en bredd på två meter. Önskemål om senareläggning av slåtterarbetena framförs ofta.

"Slåtter kan inte skjutas upp för mycket av trafiksäkerhetsskäl. Senare slåtter försämrar också ängsarternas levnadsförhållanden, eftersom de kraftigaste växtarterna ökar längs vägarna", konstaterar Terhelä.

Slåtter bekämpar även invasiva arter

Även invasiva främmande arter har tagit fäste vid vägkanterna. Blomsterlupin har spridit sig mest och i bekämpningen av arten är det viktigt att förhindra att den sprids med frön till nya växtplatser. Därför sparas inte blommande lupiner vid slåtter. Förekomsterna av farliga jättelokor förstörs separat när de upptäcks.

Invasiva arter vid vägkanterna får inte rensas bort utan tillstånd. Om man planerar bekämpningsåtgärder inom vägområdet ska man kontakta den riksomfattande Trafikens kundservice, som ger mer information om förutsättningarna för genomförandet av bekämpningen. Gå till webbplatsen för Trafikens kundservice.

• Har du stött på främmande arter? Anmäl det på webbplatsen Vieraslajit.fi
• Ge respons om slåttern i Trafikens kundservice
• Mer information om sommarunderhåll av landsvägar finns på Trafikledsverkets webbplats
• Mer information om slåtter av vägkanter finns också på NTM-centralens webbplats
• Läs mer om skadliga främmande arter på Trafikledsverkets webbplats

Mer information:

Miljösakkunnig Niina Anttila, Trafikledsverket
tfn 029 534 3500, fornamn.efternamn@vayla.fi

Mika Terhelä, sakkunnig inom anskaffning av landsvägsunderhåll, Trafikledsverket
tfn 029 534 3331, fornamn.efternamn@vayla.fi

Alkukesällä tienvarsien kasvit kasvavat nopeasti, ja niittotyöt maanteiden varsilla alkavat. Tienvarsiniitoilla ehkäistään liikenneonnettomuuksia parantamalla näkyvyyttä tieympäristössä, mutta myös varmistetaan tien kuivatuksen toimintaa ja tuetaan luonnon monimuotoisuutta.

Kesäkuusta lähtien maanteiden varsille ilmestyvät viheralueiden hoitajat työkoneineen. Väylävirasto muistuttaa, että autoilijoiden ja muiden tielläliikkujien on otettava niittoja tekevät työkoneet huomioon.

Vastaniitetty nurmi ja vastaraivattu vesakko voivat olla varoitusmerkkinä siitä, että tien reunoilla ja luiskissa on lähistöllä työkoneita liikkeellä. Työkoneita kohdattaessa on vauhtia hiljennettävä vaaratilanteiden välttämiseksi.

Tienvarsiniitoille painavat perusteet

Niittojen tarpeesta keskustellaan usein vilkkaastikin kesäaikaan. Väylävirastolla on painavat perusteet tienvarsiniitoille ja vesakonraivauksille.

”Niittoja ja vesakoiden raivauksia tehdään liikenneonnettomuuksien ehkäisemiseksi. Ajoradan lähellä rönsyilevä kasvillisuus on vaaratekijä niin tienkäyttäjille kuin kasvillisuuden sekaan piiloutuville eläimillekin. Hyvä näkyvyys antaa kuljettajalle aikaa reagoida yllättäviinkin tilanteisiin. Etenkin kaarteissa, risteyksissä ja suojateiden lähellä riittävä näkyvyys on erittäin tärkeää. Kaikki jalan tai polkupyörällä liikkuvat, etenkin lapset, hyötyvät myös hyvästä näkyvyydestä. Niitoilla ja vesakonraivauksilla tieympäristö saadaan pidettyä selkeänä”, toteaa maanteiden kunnossapidon hankinnan asiantuntija Mika Terhelä Väylävirastosta.

Niittotöillä pyritään takaamaan tielläliikkujille esteettömät näkymät ja rajoittamaan vesakon leviämistä liian lähelle ajoratoja. Vesakonraivaukset ulottuvat niittotöitä laajemmalle alueelle, ja niitä tehdään maanteiden varsilla joka toinen tai kolmas vuosi. Sekä niitot että vesakonraivaukset ovat tärkeitä myös muun kunnossapidon ja tien kunnon kannalta, jotta esimerkiksi ojat ja muut kuivatusrakenteet toimivat tarkoitetulla tavalla.

Tienvarsien niitto- ja vesakonraivaustyöt kuuluvat alueellisesta tienpidosta vastaavien ELY-keskusten tilaamiin maanteiden hoitourakoihin. Väylävirasto muistuttaa, että yksityisteiden liittymissä näkemien avaaminen kuulu yksityistien liittymän haltijalle. Katuliittymät ovat puolestaan kuntien vastuulla.

Niitoilla tuotetaan ja ylläpidetään arvokkaita elinympäristöjä

Niittäminen edistää myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tienvarsien säännöllinen niitto on ajan myötä luonut merkittävän määrän elinympäristöjä niitty- ja ketolajistolle, jopa uhanalaisillekin lajeille. Niitto ylläpitää näitä arvokkaita, perinnebiotooppeja muistuttavia elinympäristöjä.

Vilkasliikenteisten teiden varsia niitetään kaksi kertaa kesässä. Näillä teillä ensimmäinen niitto tehdään nykyohjeiden mukaan kapeana, mikä auttaa tienvarsilajistoa uudistumaan. Toinen niitto tehdään leveämpänä myöhemmin kesällä. Vähäliikenteisemmillä teillä niitetään vain kerran kesässä kahden metrin leveydeltä heinä-elokuussa. Niittotöiden myöhentämistoiveita esitetään usein.

”Niittoja ei voida myöhentää liikaa liikenneturvallisuussyistä. Myöhäiset niitot myös heikentävät niittylajiston elinolosuhteita, sillä kasvilajeista voimakkaimmat runsastuvat tienvarsilla”, Terhelä toteaa.

Niitot torjuvat myös haitallisia vieraslajeja

Tienvarsille on asettunut myös haitallisia vieraskasveja. Laajimmin on levinnyt komealupiini, jonka torjunnassa keskeistä on estää sen leviämistä uusille kasvupaikoille siemenistä. Tästä syystä kukkivia lupiineja ei säästetä niitoissa. Vaarallisten jättiputkien esiintymät hävitetään erikseen, kun niitä havaitaan.

Haitallisia vieraslajeja ei saa hävittää tienvarsilta ilman lupaa. Jos suunnittelee torjuntatoimia tiealueelle, on oltava yhteydessä valtakunnalliseen Liikenteen asiakaspalveluun, josta saa lisätietoa torjunnan toteutuksen edellytyksistä. Siirry Liikenteen asiakaspalvelun verkkosivuille.

• Oletko törmännyt vieraslajiin? Ilmoita siitä fi-verkkosivulla
• Niitoista voi antaa palautetta Liikenteen asiakaspalvelussa
• Lisätietoa maanteiden kesähoidosta Väyläviraston sivuilta
• Lisätietoa tienvarsien niitoista saa myös ELY-keskusten sivuilta
• Lue lisää haitallisista vieraslajeista Väyläviraston verkkosivuilla

Lisätietoja:

ympäristöasiantuntija Niina Anttila, Väylävirasto
p. 029 534 3500, etunimi.sukunimi@vayla.fi

maanteiden kunnossapidon hankinnan asiantuntija Mika Terhelä, Väylävirasto
p. 029 534 3331, etunimi.sukunimi@vayla.fi

Joensuun kaupunginvaltuuston kokous järjestetään maanantaina 9. kesäkuuta kello 17. Kokous pidetään Joensuun Tiedepuiston Louhela-salissa, osoitteessa Länsikatu 15.

Kokous on kevään kuntavaaleissa valitun valtuuston ensimmäinen. Kokouksessa valitaan muun muassa valtuuston puheenjohtajisto, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien jäsenet.

Kokousta voi seurata suorana Joensuun kaupungin Youtube-kanavalta osoitteessa youtube.com/joensuunkaupunki.

Kokouksen esityslista on luettavissa: joensuu.fi/kaupunginvaltuusto.

Suora linkki esityslistaan: http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/joensuu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=20251263

Suomen suurin rock-festivaali Rockfest alkaa Turun Artukaisten kentällä ja Gatorade Centerissä torstaina 12.6. Kolmipäiväinen festivaali tarjoaa yleisölle kiinnostavan läpileikkauksen kotimaisesta ja kansainvälisestä rockista sekä metallista. Luvassa on keikkoja merkittäviltä rock-legendoilta ja suosituilta kotimaisilta yhtyeiltä. Rockfest soi kolmen päivän ajan kolmella lavalla.

Runsas joukko maailmantähtiä yhden viikonlopun aikana
Rockfestissä esiintyvät ulkomaisista yhtyeistä muun muassa yhdeksi maailman parhaista livebändeistä tituleerattu, Grammy- ja Britt Award -palkittu Muse, hevimetallin kulmakivi, ikonisen Rob Halfordin luotsaama Judas Priest, Rammsteinin laulajana tunnettu ja soolouraa tekevä Till Lindemann, walesilainen rock-yhtye Manic Street Preachers, britti-metalcoren uranuurtaja Bullet For My Valentine, brasilialainen thrash-metallin suunnannäyttäjä Sepultura ja melodinen rock-kokoonpano D-A-D.

Suomen ykkösnimet täydentävät ohjelmaa
Kotimaisista bändeistä Rockfestissä nähdään Battle Beast, Mokoma, Demolition23, Cemetery Skyline, Stam1na ja monia muita.

Katso koko ohjelma: www.rockfest.fi

Laaja juoma- ja ruokavalikoima sekä runsaasti katettua tilaa
Alueella on tarjolla laaja valikoima ruokatuotteita kuten hot dogeja, burgereita, kanaa, meksikolaista ruokaa, pizzaa, ruisherkkua ja paljon muuta. Gluteenittomat ja vegevaihtoehdot on otettu valikoimissa huomioon. Juomatuotteista myynnissä on alkoholillisia ja alkoholittomia oluita, siidereitä, viinejä ja cocktaileja sekä virvokkeita.

”Uuden tapahtumapaikan myötä festivaalivieraiden käytössä on runsaasti myös katettua sisätilaa Gatorade Centerissä, josta löytyy muun muassa ravintolapalveluita ja sisä-wc-tiloja. Tämä on varmasti merkittävä etu juhlijoille Suomen vaihtelevassa kesäsäässä, sateella ja helteellä”, kommentoi tuotantopäällikkö Anniina Havukainen.

Alueohjelma
Musiikin, ruoan ja juoman lisäksi Rockfest on muutakin. Yleisöllä on mahdollisuus hypätä maailmanpyörän kyytiin ja ihailla keikkoja yläilmoista. Lisäksi Radio Rock Villagessa on lukuisia pisteitä, muun muassa radion lähetyskontti ja artistien nimikirjoituskeikkoja. Uuden muotoilun keitaalla yleisö voi osallistua vaikkapa korupajaan, piirtää muotokuvia, suunnitella laukkuja tai tehdä kasvomaalauksia.
Koko alueohjelma: www.rockfest.fi/info/alueohjelma/

VIP-terasseilta näköyhteys lavoille
Rockfestin Veikkaus VIPistä löytyy astetta mukavammat VIP-oltavat, paljon tilaa ja vaihtoehtoja rentoon nautiskeluun. Festivaalin VIP jakautuu kolmeen eri kohteeseen. Molemmilla ulkolavoilla on omat Veikkaus VIP -terassit sekä Gatorade Centerin sisällä sijaitsee VIP Ravintola. Veikkaus VIP-terasseilta on näköyhteys lavoille.

Etkot ja jatkot
Festivaali ottaa varaslähdön etkoilla ja jatkaa iltaa jatkoilla: www.rockfest.fi/info/etkot-ja-jatkot/

Lipunmyynti vauhdissa
Lipunmyynti käy kiihtyvään tahtiin. Lauantain ja kolmen päivän VIP-liput ovat jo lähes loppuunmyytyjä. Paikalle odotetaan isoa yleisömäärää ja järjestäjä pyytääkin asiakkaita saapumaan paikalle ajoissa.

ROCKFEST 12.-14.6.2025
Turku, Gatorade Center ja Artukaisten kenttä

Ohjelma
Torstai 12.6.: Judas Priest, Sepultura, D-A-D, Millencolin, Stam1na, H.E.A.T., RØRY, Crownshift, Moon Shot, Kilpi
Perjantai 13.6.: Till Lindemann, Bullet For My Valentine, Jinjer, Die Krupps, Dead by April, Battle Beast, Cemetery Skyline, Nestor, Sara, Awake Again, Toivo-Olavi
Lauantai 14.6.: Muse, Manic Street Preachers, The Cult, Ugly Kid Joe, Black Flag, Demolition 23, Mokoma, Ghøstkid, Immortal Disfigurement, Health, Kovaa Rasvaa

Liput, lipunmyynti ja VIP-ruokaliput:
Tiketti ja Lippu.fi

Karavaani-, leirintä- ja pysäköintipaikat / Vuokramökit ja -teltat:
Tiketti

Ikäraja:
K18

Online
www.rockfest.fi
@therockfest #rockfest

Med organisationsunderstöd stöder Soite verksamhet som stöder och genomför strategiska mål och kritiska framgångsfaktorer i Soites välfärdsstrategi. Dessutom ska den verksamhet som understöd ansöks för stödja och komplettera social- och hälsovårdstjänster eller räddningstjänster som välfärdsområdet Soite har ansvar för att ordna samt fungera i samarbete med dessa tjänster.

Soite delade ut verksamhetsunderstödet och första omgången av engångsunderstöd för år 2025 i mars. Den summa som delas ut är 100 000 euro. Till organisationer delades ut verksamhetsunderstöd till en summa på 80 500 euro och i den första omgången av engångsunderstöd delades det ut 8 500 euro. Till den andra ansökningsomgången blev det kvar sammanlagt 11 000 euro.

Ansökningstiden gällande den andra omgången pågår 9 – 30.6.2025 kl. 9.00. Till skillnad från tidigare specificeras det inte i den här ansökningsomgången om det är fråga om verksamhets- eller engångsunderstöd. Understöd ansöks om genom att fylla i en digital blankett. Organisationsunderstöd ansöks om med en digital blankett.

Mer information om organisationsunderstöd och den digitala ansökningsblanketten finns på Soites webbplats: soite.fi/sv/soite/organisationsunderstod/

Understöd beviljas till allmännyttiga föreningar som registrerats i föreningsregistret eller stiftelser som registrerats i stiftelseregistret och som har som uppgift att främja hälsa och social välfärd eller säkerhet.

Nya välfärds- och framtidsnämnden fattar beslut om andra omgången av organisationsunderstöd vid sitt första möte i augusti-september 2025.

Mer information ges av:

Delaktighets- och kundrelationschef Jussi Salminen, jussi.salminen@soite.fi, tfn 044 780 9444

Soite tukee järjestöavustuksilla toimintaa, joka tukee ja toteuttaa Soiten hyvinvointistrategian strategisia tavoitteita ja kriittisiä menestystekijöitä. Lisäksi avustettavan toiminnan tulee tukea ja täydentää hyvinvointialue Soiten järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja tai pelastuspalveluja ja toimia yhteistyössä näiden palvelujen kanssa.

Soite jakoi vuoden 2025 toiminta-avustukset ja kerta-avustusten 1. erän maaliskuussa. Jaettava summa on 100 000 euroa, josta järjestöjen toiminta-avustuksia jaettiin 80 500 euroa ja 1. hakukierroksen kerta-avustuksia jaettiin 8 500 euroa. Toiselle hakukierrokselle jäi kaikkiaan 11 000 euroa.

Järjestöavustuksien toisen erän haku on auki 9.6.–30.6.2025 klo 9.00. Aiemmasta toimintamallista poiketen tässä haussa ei eritellä onko kyseessä toiminta- vai kerta-avustus. Järjestöavustusta haetaan sähköisellä lomakkeella.

Lisätietoa järjestöavustuksista ja sähköinen hakulomake löytyy Soiten verkkosivuilta: soite.fi/jarjestoavustukset

Avustuksia myönnetään yhdistysrekisteriin rekisteröidyille yleishyödyllisille yhdistyksille tai säätiörekisteriin rekisteröidyille säätiöille, joiden tehtävänä on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin tai turvallisuuden edistäminen.

Uusi hyvinvointi- ja tulevaisuuslautakunta päättää järjestöavustusten toisesta erästä ensimmäisessä kokouksessaan elo-syyskuussa 2025.

Lisätietoja antaa:

Osallisuus- ja asiakkuuspäällikkö Jussi Salminen, jussi.salminen@soite.fi, puh. 044 780 9444

Kuluvan vuoden elokuun alusta alkaen Sotkamon kunta toteuttaa kansalaisopistopalvelut Paltamon ja Ristijärven kunnissa osapuolten välillä solmittavan yhteistyösopimuksen mukaisesti. Paltamon kunta luopuu kansalaisopistonsa ylläpidosta vuoden 2026 alusta. Yhdistyminen Sotkamon kansalaisopistoon etenee opetus- ja kulttuuriministeriölle tehtävän ylläpitämisluvan laajennushakemuksen mukaisesti. Sotkamon kansalaisopisto hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä ylläpitämisluvan laajentamista Paltamon ja Ristijärven kuntien alueille. Tavoitteena on, että 1.1.2026 alkaen Sotkamon kansalaisopiston toiminta kattaa kaikkiaan neljä Kainuun kuntaa: Sotkamon, Kuhmon, Paltamon ja Ristijärven.

Yhteistyöllä turvataan laadukas, saavutettava ja taloudellisesti kestävä vapaan sivistystyön tarjonta Kainuun alueella. Laajentumisen myötä kuntalaisille voidaan tarjota entistä monipuolisempaa kurssitoimintaa, joka hyödyntää useiden kuntien tiloja ja osaamista. Kansalaisopistotoiminta jatkuu Paltamossa ja Ristijärvellä omaleimaisena ja paikallisesti juurtuneena, mutta osana laajempaa kokonaisuutta. Sotkamon kansalaisopistolla on jo vuosien kokemus kansalaisopistopalveluiden järjestämisestä usean kunnan alueella. Tämä luo vankan pohjan sujuvalle siirtymälle ja mahdollistaa toiminnan kehittämisen yhteistyössä kuntien, opettajien ja opiskelijoiden kanssa.

Lisätietoja

sivistysjohtaja, kansalaisopiston rehtori Merja Ojalammi, merja.ojalammi@sotkamo.fi, 0447502125

Näkki

Jarkko Ajangin jännitysromaani on onnistunut kuvaus suomalaisista häistä järven rannalla. Kirja ammentaa inspiraatiota kansanuskosta ja tarjoaa tunnistettavan, mutta omintakeisen kuvauksen näkistä ja ihmisistä, jotka joutuvat sen kanssa tekemisiin. Kirjoittaja onnistuu rakentamaan mielenkiintoisen ja taidokkaasti kirjoitetun tarinan lapsuudenystävistä, jotka kohtaavat uudestaan häissä, joita he eivät halua edes järjestettävän.

Fiktiivinen Korpilammen kylä on pieni, yksikouluinen kunta, jossa Veera viettää vaikean lapsuutensa. Ainoa lohtu Veeran arjessa on läheinen, vähän lampea suurempi järvi, jossa Veera käy päivittäin uimassa. Järven pohja täyttyy salaisuuksista, eikä sinne uponneita ruumiita koskaan löydetä. Kun Veera päättää, että hän haluaa järjestää häänsä Takajärven rannalla täysikuun aikaan, ei sulhasen etsimiseen mene kauan aikaa. Mutta miksi Veera valitsi sulhasen, joka ei herättänyt Veerassa mitään tunteita lapsuudessa? Miksi Veera haluaa soittaa viulua omissa häissään?

Veera lähetti hääkutsun parhaalle lapsuudenystävälleen Mikolle, mutta Mikko ei halua vastata kutsuun, sillä tietää, että häät pidetään järven rannalla. Saman järven, jonka rannassa he solmivat sopimuksen, jonka toteutuminen kammottaa Mikkoa. Voiko Mikko paeta sopimusta ja tyytyä arkeen luokanopettajan työssä ja asunnossa, jonka jakaa rakastavan puolisonsa kanssa?

Näkki-romaani käsittelee ystävyyden ja rakkauden ristiriitaa, suhdetta perheeseen ja aikuiseksi kasvamista.

Kirjailija on tehnyt opettajan työtä jo kohta kymmenen vuotta. Teoksessa kuvataankin peruskoulun arkea erittäin ammattitaitoisesti ja todentuntuisesti, sekä päähenkilön arjessa ja lapsuudessa.

Lukijat ovat kuvailleet Näkkiä sanoin “koukuttava”, “upea”, “mukaansatempaava” ja “älyttömän hyvä”.

Kirja on tapahtumarikas teos, jonka ahmii parissa illassa nekin, jotka harvoin lukevat kaunokirjallisuutta. Hetkittäin proosa äityy runollisemmaksi, kun se kuvailee suomalaisen järven ja luonnon kauneutta. Kirjan jännitys ei kuitenkaan katkea missään kohtaa, vaan teos kertoo tarinan viihdyttävällä temmolla. Tapahtumat johtavat häihin, jotka lähenevät pahaenteisesti kappale kappaleelta.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Saara Alakorva tutkii väitöskirjassaan, mitä ovat saamelaiset tavat kuvitella Saamen kansa ja kertoa sen olemassaolon perustasta. Tutkimuksessa tehdään ymmärrettäväksi, millaisia kolonialistisia käytäntöjä, rakenteita ja ajattelutapoja sekä niitä vastustavaa ja purkavaa dekoloniaalista perintöä saamelainen kansatyö ja -ajattelu kantavat mukanaan.

Saara Alakorva hyödyntää tutkimuksessaan eri aikakausille sijoittuvia arkistoaineistoja. Niiden avulla hän tarkastelee, miten saamelaiset ovat hakeneet tunnustusta kansana muiden kansojen joukossa ja miten Saamen kansaa on sovitettu muotteihin, jotka ovat valtioiden perustamisen myötä vakiinnuttaneet asemansa kansallisina instituutioina ympäri maailmaa.

Lisäksi Alakorva pohtii tutkimuksessaan, miten nämä kansaisuuden prosessit sopivat yhteen saamelaisten omien tilallisten jäsennysten ja kuulumista osoittavien tapojen kanssa hyödyntäen samalla omaa tutkijapositiotaan saamelaisena.

– Jäljitän näin tutkimuksessani saamelaisia kansana olemisen tapoja ja ymmärryksiä siitä, mitä kansa saamelaisista lähtökohdista käsin tarkoittaa, Alakorva kuvailee.

Teoreettisesti tutkimus osallistuu nationalismitutkimuksen, alkuperäiskansatutkimuksen sekä yhteiskuntatieteellisen saamentutkimuksen keskusteluihin. Se purkaa saamelaisen kansakerronnan historiakulttuuria ja laajemmin sellaista poliittista ajattelua, jolla on oikeutettu erityisesti kansallisvaltioiden valtaa ja näin marginalisoitu alkuperäiskansoja.

Valtaposition tietoinen haastaminen omilla symboleilla ja instituutioilla

Tutkimuksessaan Alakorva osoittaa, kuinka saamelaisten kansana olemisen perusta ei rajaudu vain vaiheisiin, joissa poliittiseen järjestäytymiseen on otettu mallia länsikeskeisistä poliittisista perinteistä.

– Niiden sijaan saamelaisen kansan kertomukset kietoutuvat monisyisemmin osaksi valtasuhteita, joissa ovat rakentuneet kansallisvaltiot sekä joka puolelle maailmaa levinnyt käsitys kansoista ja kansakunnasta.

Saamelainen kansatyö on poliittista toimintaa, jolla on tietoisesti pyritty haastamaan kansallisvaltioiden yksinomaista ja kiistattomalta näyttäytyvää valtapositiota saamelaisten asuttamalla mailla.

– Näin on tehty esimerkiksi ottamalla käyttöön saamelaiset kansansymbolit ja perustamalla tietyn tyyppisiä poliittisia instituutioita. Keskeisenä tavoitteena on ollut todistaa, että saamelaisuus on muutakin kuin luontoperustaista elämää.

Alakorvan mukaan saamelaisilla on ollut ulkopuolelta asetettu tarve todistaa, että saamelaisten on mahdollista modernisoitua ja sivistyä – olla ihmisinä yhtä arvokkaita kuin muutkin – ja perustella näin saamelaisten oikeutta päättää omista asioistaan ja olla olemassa myös tulevaisuudessa.

Saamelaiseen kansatyöhön on osallistunut myös valtakulttuurin edustajia, niin kutsuttuja saamenystäviä, jotka omalta osaltaan ohjasivat saamelaisten poliittista järjestäytymistä siihen suuntaan, että valtion silmissä saamelaiset näyttäytyisivät kuolevan elinkelvottoman kansan sijaan kehityskelpoisena kansana.

– Eri ryhmien asettaminen arvojärjestykseen suhteessa toisiinsa hierarkkiseen ihmiskuvaan perustuen ja pyrkimykset irtautua näistä hierarkioista ovat näin ollen keskeisellä tavalla vaikuttaneet saamelaisten poliittiseen historiaan kansana ja siihen, millaiseksi saamelainen yhteiskunta ja sen rakenteet ovat tänä päivänä muovautuneet.

Tutkimuksen perusteella saamelaisten poliittinen järjestäytyminen yhden kansan nimissä ei kuiten­kaan ole ollut niin systemaattista ja suunniteltua, kuin mitä historiallisten tapahtumien sitominen osaksi kansallista narratiivia antaa olettaa. Alkuperäiskansanäkökulmasta saamelainen kansakuntaisuus ei ole myöskään riippuvainen tietynlaisesta poliitti­sesta järjestäytymisestä tai toiminnasta – tai siitä, missä vaiheessa on alettu käyttää kansaan rinnastuvia käsitteitä.

– Sen sijaan kansakuntaisuus perustuu lähtökohtaisesti saamelaisten omaan ymmärrykseen itsestään erillisenä ryhmänä, jolla on kuuluvuus saamelaisalueelle ja tahto rakentaa saamelaisia tulevaisuuksia.

Saamelaisille on muodostunut omanlaisensa kansana olemisen tapa

Saamelaisen yhteiskunnan näkökulmasta väitöstutkimus auttaa osaltaan hahmottamaan, että omien poliittisten perinteisten vahvistamista ei tarvitse asettaa vastakkain niiden kehityskulkujen kanssa, joissa saamelaispolitiikkaan on otettu vaikutteita läntisistä poliittisista perinteistä.

– Saamelaisille on muodostunut omanlaisensa kansana olemisen tapa, jossa yhdistyvät omat poliittiset perinteet ja transnationaaliset vaikutteet. Toisaalta tutkimus voi myös luoda saamelaisinstituutioille uudenlaisia poliittisia näkymiä ja horisontteja kansana toimimiseen ja asemoitumiseen tavalla, jossa saamelaisten omat poliittiset perinteet huomioidaan paremmin ja jossa kyseenalaistuu tarve kansaisuuden todistamiselle transnationaaleja kansaproseduureja esimerkkinä käyttäen.

Tietoa väitöstilaisuudesta

YTM Saara Alakorvan väitös Kertomuksia Saamen kansasta – Saamelaisen kansatyön ja -ajattelun jäljillä tarkistetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan esityksestä saamelaismuseo Siidassa Inarissa kesäkuun 18. päivänä 2025 klo 12 alkaen.

Vastaväittäjänä toimii professori Miikka Pyykkönen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena toimii professori Sanna Valkonen Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://youtube.com/live/Pq10F1cCqPo?feature=share

Väitöstilaisuus on suomeksi.

Tietoa väittelijästä

Saara Alakorva on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta pääaineenaan kansainväliset suhteet. Hän on toiminut Lapin yliopistossa yliopisto-opettajana politiikkatieteissä ja sosiologiassa syyslukukaudesta 2021 lähtien. Väitöskirjaansa hän on työstänyt myös toimiessaan yhteiskuntatieteiden yliopistonlehtorina Saamelaisessa korkeakoulussa (Sámi Allaskuvla, Kautokeino, Norja) kevätlukukauden 2021. Väitöskirjatutkimuksen hän aloitti toimiessaan tutkijana Lapin yliopistossa vuosina 2015–2019. Lisäksi hän on työstänyt väitöskirjaansa toimiessaan tutkijana vuoden 2020 Suomen Akatemian rahoittamassa Saamelaisen kulttuuriperinnön ontologinen politiikka -hankkeessa.

Lisätietoja

Saara Alakorva, saara.alakorva (at) ulapland.fi, +358 40 354 5231

Tietoa julkaisusta

Saara Alakorva (2025) Kertomuksia Saamen kansasta – saamelaisen kansatyön ja -ajattelun jäljillä. ISBN:978-952-337-489-8. Acta electronica Universitatis Lapponiensis

Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-489-8

Kuva: Saara Alakorva. Kuvaaja: Ville Rinne

Kalastus on yksi suomalaisten suosikkiharrastuksista. Erityisesti kesäisin vesillä vietetään aikaa perheen ja ystävien kanssa tai ihan omassa rauhassa. Kun odotettu kala nappaa on hyvä muistaa, että kalojen asianmukainen käsittely kuuluu vastuulliseen kalastukseen.

Kalastuslain mukaan saaliiksi otettava kala on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, jotta sille ei aiheudu tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Ensin kala tainnutetaan iskulla päähän silmien yläpuolelle, minkä jälkeen kuolema varmistetaan verestämällä kala. Pienet kalat voidaan lopettaa katkaisemalla selkäranka. Tämä menetelmä sopii esimerkiksi pienelle ahvenelle, jonka suu on hampaaton. Työnnä peukalo suuhun ja taivuta päätä taaksepäin, jolloin selkäranka katkeaa.

Vapautettavan kalan käsittely
Jos aiot päästää kalan takaisin veteen, muista käsitellä sitä varoen. Lyhyt kuivilla olo, nopea ja hellävarainen koukun tai verkon irrotus ja rauhallinen palautus veteen parantavat kalan selviytymismahdollisuuksia.

Kala on aina laskettava takaisin veteen silloin kun se ei täytä pyyntimittaa, on saatu rauhoitusaikana tai on pyydetty kielletyllä välineellä tai menetelmällä. Jos kala on selvästi vahingoittunut – esimerkiksi vuotaa runsaasti verta tai ei reagoi kosketukseen – se on lopetettava ennen veteen palauttamista.

Poikkeuksia on, mutta suunnittelu on tärkeää

Lopetusta ei vaadita heti, jos sääolosuhteet tekevät siitä mahdotonta, jos saalis säilytetään sumpussa tai jos kyseessä on poikkeuksellisen suuri saalismäärä. Suuret saaliit eivät silti ole syy välinpitämättömyyteen. Jos esimerkiksi pyydyksiin kertyy toistuvasti paljon kalaa, on kalastajan hyvä varautua siihen myös lopetusvälineistön ja -taitojen osalta.

Kalastetaan vastuullisesti!

Vastuullinen kalastaja huolehtii paitsi luonnosta myös siitä, että saaliin käsittely on asianmukaista. Oikein lopetettu ja käsitelty kala säilyy paremmin ja maistuu paremmalta – eikä kalareissu pääty huonoon omaantuntoon.

Eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö muuttui 1.1.2024 ja luonnonvaraisten kalojen lopetusta koskevat säännökset siirtyivät kalastuslakiin. Kalastuslakiin tuli uusi 58 a § koskien kalojen ja rapujen lopetusta. Lisäksi kalojen vapauttamista koskeva 58 § sai uuden 3 momentin.

Lisätietoja antaa:
Tapio Gustafsson

Kalatalouden ja viestinnän erityisasiantuntija

Kalatalouden Keskusliitto
puh 044 4931 457

Fiske är en populär hobby bland oss finländare. Särskilt under sommaren är det kul att spendera tid på sjön med familj och vänner eller ensam i lugn och ro. När den efterlängtade fisken nappar är det viktigt att komma ihåg att korrekt hantering av fisken är en del av ett ansvarsfullt fiske.

Enligt lag om fiske ska en fisk som tas som fångst avlivas så snabbt och smärtfritt som möjligt, för att undvika onödigt lidande. Först bedövas fisken genom ett slag mot huvudet, strax ovanför ögonen. Därefter säkerställs döden genom avblodning. Små fiskar kan avlivas genom att man bryter av ryggraden. Denna metod passar exempelvis för små abborrar, som saknar tänder. För in tummen i munnen och böj huvudet bakåt, varvid ryggraden bryts.

Hantering av fisk som släpps tillbaka
Om du tänker släppa tillbaka fisken, kom ihåg att hantera den varsamt. Kort vistelse på torra land, snabbt och skonsamt avlägsnande av krok eller nät samt en lugn återföring till vattnet förbättrar fiskens överlevnadsmöjligheter.

En fisk ska alltid släppas tillbaka om den inte uppfyller fångstmåttet, har fångats under fredningstid eller har fångats med förbjudna redskap eller metoder. Om fisken är uppenbart skadad – till exempel blöder kraftigt eller inte reagerar på beröring – ska den avlivas innan den släpps tillbaka.

Undantag finns, men planering är viktig
Avlivning krävs inte omedelbart om väderförhållandena gör det omöjligt, om fångsten förvaras i en sump, eller om det är fråga om stora fångstmängder. Stora fångster är dock inget skäl till likgiltighet. Om man exempelvis får mycket fisk i redskapen upprepade gånger, bör fiskaren vara förberedd med rätt utrustning och kunskap för att avliva fisken på ett korrekt sätt.

Fiska ansvarsfullt!
En ansvarsfull fiskare tar hand om både naturen och säkerställer att fångsten hanteras på ett korrekt sätt. En rätt avlivad och korrekt behandlad fisk håller sig bättre och smakar bättre – och fisketuren slutar inte med dåligt samvete.

Lagstiftningen om djurs välfärd ändrades den 1 januari 2024, och bestämmelserna om avlivning av vilda fiskar överfördes till lag om fiske. I lag om fiske infördes en ny paragraf 58 a som gäller avlivning av fiskar och kräftor. Dessutom fick paragraf 58 om tillbakasläppande av fiskar ett nytt tredje moment.

För mer information kontakta:
Malin Lönnroth
Specialexpert i fiskeri och kommunikation
Centralförbundet för Fiskerihushållning
tel. 040-5960808

Eksoottista tunnelmaa sisustukseen saat yhdistelemällä rouheapintaisen KJARTAN-maljakon ja syvissä syyssävyissä hehkuvan GODFRED-kimpun. Yhdessä näyttävä pari, joka tuo tilaan lämpöä ja ilmettä. Saat kaivattua kontrastia pehmeään sisustukseen BANKSIA-tyynyn graafisella kuosilla. Viimeistele kokonaisuus mustalla CASPAR-kynttilänjalalla, joka tuo mukaan ripauksen skandinaavista ilmettä.

Tumman puun sävyt, KJARTAN-saviruukun pehmeä muoto ja HANNIBAL-rottinkilyhdyn käsityöhenki kuljettavat ajatukset välimerellisiin maisemiin, jossa aika kulkee hitaammin. ALAN-palmun siluetti tuo asetelmaan eksotiikkaa, ja meditatiivinen taidejuliste viimeistelee rauhallisen tunnelman. Tässä asetelmassa koti hengittää lämpöä, rytmiä ja kulttuuria.

Jos arvostat käsityön tuntua sisustuksessa, valitse INGAR-kynttilänjalka. Sen reaktiivinen lasite tekee jokaisesta kappaleesta uniikin. Syysiltojen tunnelmaa voit täydentää MAALTHE-lyhdyllä, joka on valmistettu FSC-sertifioidusta paperista ja luo elävää, lämmintä valoa.

Pienin elein kaunista kattauksiin

Uusi astiastomallisto tekee vaikutuksen hiljaisella tyylikkyydellään. INGMAR-lasien hennot sävyt ja keraamisten DANFRED-astioiden rouhea pinta tuovat kattaukseen persoonaa ilman koreilua. Tämä kattaus ei kaipaa filttereitä, se on tehty elämää, käyttöä ja yhdessäoloa varten.

Tuotteet saatavilla myymälöistä ja JYSK.fi heinäkuun alussa.

Inkeroisten kirjaston kesäsulku:

• Kirjasto suljettu 14.6.–3.8.2025. Omatoimi pois käytöstä. Palautusluukku ei ole käytössä sulkuaikana.
• Inkeroisten kirjasto avautuu ma 4.8.2025 klo 10 monitoimitalossa. Omatoimen käyttöönotto on myöhemmin syksyllä.
• Kirjastosta lainatulla aineistolla ei ole eräpäiviä ajalla 11.6.–17.8.2025.

Vaikutukset varauksiin:

• Inkeroisten kirjastossa sijaitsevia niteitä ei voi varata.
• Sulkuaikana saapuneet varaukset joiden noutopaikka on Inkeroisten kirjasto kuljetetaan Myllykosken kirjastoon.
• Asiakkaan varaukset voi myös keskeyttää (asiakas itse tai kirjastossa), jos haku Myllykoskelta ei onnistu.
• Asiakas voi vaihtaa itse noutopisteeksi muun kuin Myllykosken, esim. kirjastoauton.

Kirjastoautopysäkit Inkeroisissa:

• maanantait 23.6., 7.7. ja 21.7. klo 13.55–14.10 Kymijoen Hoiva, Valtatie 10
• tiistait 17.6., 1.7. ja 15.7. klo 14–14.30 Kirjaston parkkipaikka, Päätie 22

Lisätietoja:

Kadunrakennustyö Juhana Herttuan puistokadulla Kolmen Katariinan bulevardin risteyksen kohdalla. Yksi ajokaista pois käytöstä molemmista ajosuunnista. Liikenne tulee ruuhkautumaan varsinkin aamu- ja iltalaivojen lähtöjen aikana.

Työ liittyy runkolinjauudistuksiin. Työllä liitetään Herttuankulman asemakaava-alue Juhana Herttuan puistokatuun, jotta runkolinjabussit voivat alkaa kulkea reitillä. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Stormossenin puutarhamultaa käytetään viherrakentamiseen, kasvimaan perustamiseen tai kasvimaanparannukseen. Sertifiointi myönnettiin valmisteen ainesosaluokalle mädäte. Orgaanisena maanparannusaineena toimiva puhdistamolieteperäinen mädätysjäämä on tarkoitettu erityisesti maatalouskäyttöön.

Laatulannoite-sertifikaatti osoittaa, että valmisteet täyttävät laatujärjestelmässä asetetut tiukat laatuvaatimukset, jotka ylittävät monin osin lannoitelainsäädännön minimitason. Laatujärjestelmän piirissä olevien tuotteiden ja tuotannon laatua valvotaan säännöllisesti, ja valmistajan tulee raportoida valmisteen laadusta jatkuvasti.

Stormossenin sertifiointi on merkittävä askel kierrätyspohjaisten lannoitteiden tunnettuuden ja luottamuksen vahvistamisessa. Sertifiointi kertoo tuotteiden laadusta, turvallisuudesta ja soveltuvuudesta käyttökohteisiinsa. Stormossen oli mukana Laatulannoite2.0 hankkeessa rakentamassa valmisteilleen sertifiointia.

Stormossenin ympäristö- ja laatupäällikkö Johanna Penttinen-Källroos iloitsee uusista sertifioinneista: ”Olemme tehneet kovaa ja määrätietoista työtä sertifioinnin eteen, ja olemme erittäin ylpeitä siitä. Sertifiointi parantaa tuotteidemme turvallisuutta ja läpinäkyvyyttä entisestään asiakkaillemme. On myös merkittävä etu tuotteidemme markkinoinnissa, että voimme käyttää Laatulannoite-tuotemerkkiä."

Laatulannoite-sertifiointijärjestelmää ylläpitää Suomen Biokierto ja Biokaasu ry. Järjestelmä on kehitetty osana valtakunnallista yhteistyötä, ja sen tavoitteena on edistää kierrätyslannoitteiden laadun läpinäkyvyyttä sekä lisätä tietoa niiden ominaisuuksista.

Sertifikaatin avulla Stormossen voi jatkossa viestiä tuotteidensa laadusta entistä näkyvämmin hyödyntämällä Laatulannoite-merkkiä pakkauksissa ja markkinointimateriaalissa.

• Lisätietoa Stormossenin puutarhamullasta: https://www.stormossen.fi/kompostimulta/
• Lisätietoa Stormossenin Mädätysjäämästä maatalouden käyttöön: https://www.stormossen.fi/madatysjaama-maatalouden-kayttoon/
• Lisätietoa Laatulannoite-järjestelmästä: https://laatulannoite.fi/

Nelli Kyöstilä
Ravinnekierrätyksen asiantuntija
0400976053
nelli.kyostila@biokierto.fi

Uotilanrinteen monitoimikeskuksen työmaalla eri vaiheet etenevät tällä hetkellä vauhdilla. Osassa rakennusta tehdään jo valmista pintaa ja asennetaan erilaisia kiinteitä kalusteita.

Liikuntasalin lattia on valmistunut, ja tilassa alkavat seuraavaksi ilmanvaihdon päätelaitteiden asennukset. Liikuntasalin jakavat nostoverhot on asennettu, ja palloverkkoja asennetaan parhaillaan. Päiväkodin tiloissa asennetaan kiinteätä kalustusta, ja esimerkiksi kaikki kaappikerrossängyt on saatu paikoilleen. Märkätilojen laatoitukset ovat valmistuneet ja vesikalusteiden asennukset ovat käynnissä koko työmaan osalta.

Ulkoseinien maalaus on aloitettu ja julkisivun katosten verhous on loppusuoralla. Piha-alueilla rakennetaan muun muassa piharakennuksia ja katoksia. Pihan asfaltointitöiden ensimmäinen osuus alkaa heinäkuun alkupuolella.

– Työmaalla on tällä hetkellä vilkasta. Alueella työskentelee noin 60 työntekijää. Tilannetta helpottaa rakennuksen sähkökeskusten käyttöönotto työmaasähköjä varten, sillä risteilevien sähkökaapeleiden ja kelojen määrää on saatu vähennettyä, rakennuttajainsinööri Mitri Vahamäki kertoo.

Kieriläntie uusitaan ja sille rakennetaan kevyen liikenteen väylä

Monitoimikeskusta sivuavan Kieriläntien uudelleenrakennustyöt alkavat kuluvan viikon aikana. Urakassa uusitaan vesihuolto ja kadun rakenteet noin 150 metrin matkalta. Samalla rakennetaan tienpuoleiset liittymät keskuksen käyttäjiä varten sekä kokonaan uusi kevyen liikenteen väylä.

Töiden on tarkoitus valmistua elokuun loppuun mennessä. Työmaan aikana liikenne ohjataan Laurintien ja Puukantien kautta. Urakoitsijana toimii Maarakennus Jalonen Oy.

Monitoimikeskus valmistuu vuoden 2025 loppupuolella ja otetaan käyttöön vuoden 2026 alussa kalustuksen ja opetuksessa tarvittavien välineiden asennuksen jälkeen.

Keskukseen sijoittuvat luokka-asteet 1–6, kuusi varhaiskasvatuksen ryhmää, liikuntatila ja omatoimikirjasto. KVR-urakoitsijana toimii Rakennusliike Lapti Oy.

Lisätietoja antavat
Mitri Vahamäki, rakennuttajainsinööri, puh. 044 431 4187, monitoimikeskus
Petteri Kuusisto, rakennuttajainsinööri, puh. 044 403 7763, tietyöt

Pärnun hiekkarantojen sydämessä sijaitseva Viiking Spa Hotel on täydellinen yhdistelmä mukavuutta, terveyttä ja elämyksiä. Koko hotellin kruununjalokivi on Viiking Saaga vesi- ja saunakeskus, joka juhlii tänä vuonna 10-vuotisjuhliaan – ja on yhä täysin ainutlaatuinen kokemus koko Baltian ja Pohjoismaiden alueella.

Vuonna 2015 avattu Viiking Saaga tunnetaan erityisesti lumisaunastaan, jota harva hotellikävijä pääsee kokeilemaan. Saunamaailma on suunniteltu tunnelmallisiin "luoliin", joissa voi rentoutua esimerkiksi katajasaunassa, höyry-suolasaunassa tai kattoterassin iglusaunassa, jonka lämpö nousee 100 asteeseen.

Altaissa riittää valinnanvaraa: 250-neliöinen rentoutusallas, lasten allas, porealtaat sekä japanilainen kylpy yhdistyvät lämpimiin lepotuoleihin ja lounge-alueeseen. Kaikki tämä yhdessä luo Viikinkikeitaan, jossa keho ja mieli varmasti lepäävät.

Kaiken kattava majoitus ja hoitotarjonta

Hotellissa on 157 huonetta, joista löytyy vaihtoehtoja niin yksin matkustaville, pariskunnille kuin perheillekin. Hotellin sviitit ja juniorsviitit tarjoavat oman saunan ja ilmaisen minibaarin. Perheet majoittuvat mukavasti kerrossängyillä varustetuissa huoneissa tai huoneistoissa.

Viiking Spa Hotel toimii myös lääkekylpylänä, jonka hoitovalikoima ulottuu klassisista hieronnoista moderniin koivunlehtiterapiaan ja Hiidenmaan mutahoitoihin. Lumisauna tarjoaa elvyttävää viileyttä ja hyvinvointia – niin iholle kuin hermostolle.

Ruokaa, tapahtumia ja arjen luksusta

Hotellin buffet-ravintolassa tarjoillaan herkkuja niin paikallisesta kuin kansainvälisestä keittiöstä, ja erityisruokavaliot on otettu huomioon huolella. Tunnelmallinen aulabaari tarjoaa kevyttä syötävää, virvokkeita ja kulttuuriohjelmaa, kuten karaokea ja live-musiikkia.

Aktiviteettipuolella riittää tekemistä: lasten leikkihuone, kuntosali ja terapeuttinen voimistelu kuuluvat tarjontaan. Aikuiset voivat vetäytyä kattopuutarhan rauhaan tai hemmotteluhoitoihin.

Kokousmatkailijoille on tarjolla kaksi seminaaritilaa (40 ja 80 hengelle) ja mahdollisuus yhdistää kokouspäivään kylpylä- ja ruokapalveluita.

Vastuullisesti kohti tulevaisuutta

Viiking Spa Hotel panostaa myös kestävään kehitykseen: energiatehokkuus, jätteiden lajittelu ja pyyhkeiden uudelleenkäyttö ovat osa jokapäiväistä arkea. Vaikka virallisia ympäristösertifikaatteja ei hotellilla vielä ole, hotelli tekee konkreettisia tekoja joka päivä ympäristön hyväksi.

Mikä tekee Viikingistä erityisen?

Henkilökunta kuvaa hotellin ilmapiiriä kolmella sanalla: lämmin, kodikas ja rentouttava. Viiking Spa Hotel on paikka, jonne tullaan rentoutumaan – ja josta lähdetään virkistyneenä ja valmiina palaamaan uudelleen arkeen.

Viiking Saaga – keidas, jossa viikinkihenki kohtaa modernin hyvinvoinnin.

Tampereen Ratikan vaunut nimetään sen mukaan, mikä nimi suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on vaunun saapumispäivänä. Kun kalenterissa on samalle päivälle useampi nimi, lopulliset nimet valitaan yleisöäänestyksellä. Tampereella on tällä hetkellä 28 vaunua, joista kahdeksan viimeistä tilattiin joulukuussa 2022. Vaunuista neljä ensimmäistä saivat suoraan nimikseen Martta, Pirkka, Sointu ja Sampsa, ja neljän nimistä järjestettiin yleisöäänestys viimeisen vaunun saavuttua toukokuun lopussa.

Yleisöäänestys oli auki Tampereen Ratikan verkkosivuilla 30.5.–9.6.2025 (klo 9.00 asti). Äänestyksen tuloksena TRO25-vaunu sai nimekseen Paavo, TRO26-vaunusta tuli Arsi, TRO27-vaunu on Elias ja TRO28-vaunun nimi on Oiva. Kaikki nimiehdokkaat saivat äänestyksessä yhteensä 16516 ääntä.

- Olemme saaneet kaupunkilaisilta vaunujen nimistä vuosien saatossa positiivista palautetta. Ihmiset tykkäävät bongailla eri nimisiä vaunuja, ja jotkut ovat kertoneet, että yrittävät päästä matkustamaan jokaisella niistä. Mukavaa, että kaikilla vaunuillamme on nyt nimet. Lämmin kiitos kaikille äänestäjille, Tampereen Raitiotie Oy:n viestintäpäällikkö Sari Mäkelä kiittää.

Äänet jakautuivat äänestyksessä ehdolla olleille nimillä seuraavalla tavalla:

TRO25-vaunu (4105 ääntä)
Paavo (1919 ääntä)
Paavali (701 ääntä)
Paulus (694 ääntä)
Pauli (669 ääntä)
Paul (129 ääntä)

TRO26-vaunu (4063 ääntä)
Arsi (2054 ääntä)
Ari (2014 ääntä)

TRO27-vaunu (4106 ääntä)
Elias (1066 ääntä)
Eelis (744 ääntä)
Eeli (685 ääntä)
Eliel (639 ääntä)
Ilja (495 ääntä)
Elia (253 ääntä)
Eljas (224 ääntä)

TRO28-vaunu (4242 ääntä)
Oiva (1563 ääntä)
Olivia (1321 ääntä)
Oliver (583 ääntä)
Livia (530 ääntä)
Oivi (251 ääntä)

Tampereen Ratikat (TRO01–TRO28) ovat saapumisjärjestyksessä nimeltään Lyyli, Valma, Saaga, Lempi, Iisakki, Visa, Helinä, Atro, Aava, Tellervo, Tuure, Kukka, Ritva, Ensio, Urho, Päiviö, Aliisa, Olga, Veera, Hilla, Martta, Pirkka, Sointu, Sampsa, Paavo, Arsi, Elias ja Oiva. Aiemmin yleisö on päässyt äänestämään nimet kolmelletoista vaunulle ja Ratikan tekijät yhdelle vaunulle.

- Nimet teipataan vaunujen ohjaamoiden ikkunoiden alareunaan Tampereen Ratikan omalla Hervanta-fontilla. Uudet nimet nähdään vaunuissa viimeistään ensi viikolla. Hervanta-fonttia käytetään myös Ratikan ikkunoiden sanataiteessa. Fontin on suunnitellut Emil Bertell osana Ratikan taide -ohjelmaa, Mäkelä selventää.

Lisätietoja:

Sari Mäkelä
Viestintäpäällikkö
Tampereen Raitiotie Oy
puh. 040 800 4202
sari.makela@tampereenraitiotie.fi