Voimaharjoittelun kentällä nähtiin yllättävä ilmiö, kun tutkimuksessa osallistujat lisäsivät penkkipunnerruksen ykkösmaksimiaan jopa 28 % reilussa 30 päivässä. Harjoitusmetodi? Päivittäinen maksimipenkkitreeni ilman lepopäiviä ja tulokset puhuvat puolestaan.

Tutkimus, joka julkaistiin Journal of Exercise Physiology Online -lehdessä, seurasi seitsemää fyysisesti aktiivista henkilöä, jotka tekivät penkkipunnerruksen ykkösmaksimin joka päivä 34 päivän ajan. Jokainen harjoituskerta sisälsi myös volyymisarjoja 85–90 % kuormalla. Viimeisenä päivänä mitattiin uusi ykkösmaksimi.

Tulokset:

• Keskimääräinen nousu: +18,5 kg / +29,2 %
• Miehillä nousu: +22,7 kg / +29,4 %
• Naisilla nousu: +15,3 kg / +29,0 %
• Kipu- tai rasitusvammoja havaittiin osalla osallistujista, mutta yksikään ei keskeyttänyt.

Vaikka tutkimuksen otanta oli pieni ja ilman vertailuryhmää, se nostaa esiin mielenkiintoisen kysymyksen: pystyvätkö kehomme huomattavasti kovempaan kuormitukseen kuin oletamme?

Miten oma penkkimaksimi selviää?

Jos et ole koskaan testannut maksimia, ota avuksesi penkkilaskuri. Ykkösmaksimi (1RM) selviää, kun tiedät:

• Kuinka monta toistoa saat tehtyä tietyllä painolla
• Ja mikä tuo paino on

Esimerkiksi: jos saat 5 toistoa 80 kilolla, arvioitu 1RM voisi olla noin 93 kg.

Turun pormestariohjelmaneuvottelut käynnistyvät heti pääsiäisen jälkeen tiistaina 22.4. Turun SDP:n puheenjohtaja Mari Lahti ja SDP:n pormestariehdokas Piia Elo ovat torstaina 17.4. lähettäneet puolueille kysymyslistan pormestariohjelmaneuvottelujen pohjaksi.

Kuntavaalien tulos vahvistettiin keskiviikkona 16.4. Vaalituloksen mukaisesti Turun kuntavaalien suurin puolue SDP aloittaa pormestariohjelmaneuvottelut. 

Kysymyksiä on 24 ja ne käsittelevät laaja-alaisesti kaupungin toimintaa.

- Ohjelmaa lähdetään rakentamaan vastausten pohjalta. Tavoitteena on, että ohjelma olisi valmis ryhmien hyväksyttäväksi viimeistään 7.5., kertoo pormestariehdokas Piia Elo.

Puolueilta toivotaan vastauksia torstaina lähettyihin kysymyksiin viimeistään 23.4.

Neuvottelut luottamushenkilöpaikoista ja puheenjohtajuuksista käynnistyvät, kun pormestariohjelma on hyväksytty.

Pormestariohjelmaneuvottelujen pohjana toimivat kysymykset toimitetaan medialle tämän tiedotteen liitteenä.

Lisätiedot:

Mari Lahti, Turun SDP:n puheenjohtaja, p. 041 458 1455, mari.lahti@turku.fi
Piia Elo, Turun SDP:n pormestariehdokas, p. 040 187 3363, piia.elo@turku.fi

Suomen maaseutuverkosto järjestää eurooppalaisten innovaatiohankkeiden myyntipuhe- eli pitchauskilpailun osana AgriVenture Finland -tapahtumaa Saarijärvellä 27.–28.5.2025.

Kilpailun finalistit on nyt valittu. Mukana nähdään kahdeksan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) hanketta neljästä eri maasta.

Suomen maaseutuverkosto haki osallistujia kansainväliseen EIP-hankkeiden pitchauskilpailuun Itämeren alueella. Kilpailuun saatiin yhteensä 19 hakemusta yhteensä kuudesta eri maasta (Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Suomi ja Viro).

Kansainvälinen asiantuntijaraati arvioi hakemukset ja valitsi pitchauskilpailussa jatkoon kahdeksan EIP-hanketta. Mukaan valitut ja paikkansa vahvistaneet EIP-hankkeet ovat:

• Agrowe App – digitaalinen alusta maatilojen johtamisen tueksi (PUOLA)  
• Locally and functionally – innovatiivisten funktionaalisten mehutuotteiden valmistus maatiloilla (PUOLA)
• Robotic Weed Control System – rikkakasvien hallinta robotiikalla (LATVIA)  
• Satagro – satelliittitietoja hyödyntävä digitaalinen alusta lannoituksen ja kastelun optimoimiseksi (PUOLA)
• Smart grain dryers – teknologia, jossa käytetään etäohjausta ja koneoppimismallia kuivausprosessin optimointiin (VIRO)  
• Wisecow – järjestelmä nautakarjatilojen terveyden seurantaan ja johtamiseen (VIRO)  
• Wood2Biogas – teknologia, joka muuntaa puujätteen biohiileksi ja puhtaaksi synteesikaasuksi (SUOMI)
• Älyjuoma-automaatti – vedenkulutuksen seuraaminen hevos- ja nautatiloilla (SUOMI)

Raati arvioi hakemuksia seuraavien arviointikriteerien perusteella: "Hankkeessa on saatu aikaan tuotos, jolla on skaalauspotentiaalia ja uutuusarvoa ja se on lähitulevaisuudessa mahdollista saada laajempaan käyttöön. Taustalla on tiimi, joka voi viedä tuotosta eteenpäin."

“EIP-hankkeiden pitchauskilpailuun jätettyjen hakemusten perusteella hankkeita on hyvin monenlaisia ja eri kehitysvaiheissa. On mielenkiintoista nähdä, miten hankkeiden tulokset kehittyvät eteenpäin. Pitchauskilpailu on innovoijille hyvä tilaisuus saada kokemusta innovaatioidensa esittelystä ja edistämisestä. Kilpailu voi myös tarjota innovoijille uusia kontakteja ja näkökulmia, jotka voivat hyödyttää innovatiivisen idean jatkokehittämistä”, kommentoi asiantuntijaraadin jäsen Arne Bergh Ruotsin maatalousviraston elinkeinoyksiköstä.

Valitut EIP-hankkeet pääsevät huhti-toukokuussa valmistautumaan kilpailuun pitchauskoulutuksessa, joka järjestetään valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan ja maaseutuverkoston yhteistyönä.

Kilpailu huipentuu AgriVenture Finland -tapahtumassa 27.-28.5.2025 Saarijärvellä, Keski-Suomessa, jolloin mukaan valitut EIP-hankkeet pitchaavat ratkaisunsa yleisölle ja tuomaristolle. Kilpailun voittaja palkitaan tapahtumassa.

Oletko kiinnostunut kuulemaan EIP-hankkeiden pitchaukset livenä? Ilmoittaudu mukaan AgriVenture Finland –tapahtumaan (jamk.fi) viimeistään 5.5. AgriVenture Finland on Pohjoismaiden suurin maatalouden ja elintarviketeknologian innovaatio- ja sijoittajatapahtuma, joka kokoaa alan merkittävät vaikuttajat yhteen. Tapahtuma on pääosin englanninkielinen.

Lisätietoja Ruokavirastosta:

Verkostokoordinaattori Tuija Kallio, tuija.kallio(a)maaseutu.fi, p. 050 594 7993
Tietoa EIP-hankkeiden pitchauskilpailusta (maaseutuverkosto.fi, englanniksi)

Det finska landsbygdsnätverket anordnar en pitchingtävling för jordbruksinnovationer som en del av AgriVenture Finland i Saarijärvi den 27–28 maj 2025. Åtta projekt inom det europeiska innovationspartnerskapet (EIP-projekt) från fyra olika länder kommer att vara representerade. 

I februari utlyste det finska landsbygdsnätverket en internationell pitchingtävling för EIP-projekt i Östersjöregionen. Sammanlagt 19 ansökningar inkom från sex länder (Estland, Finland, Lettland, Litauen, Polen och Sverige).  

Ansökningarna utvärderades av en internationell expertpanel och åtta projekt inom EIP Agri valdes ut till pitchtävlingen. De utvalda EIP-projekt är  

• Agrowe App - digital plattform för förbättrad jordbruksförvaltning (POLEN)  
• En smart dricksskål - övervakning av vattenförbrukningen hos hästar och nötkreatur (FINLAND)
• Lokalt och funktionellt. Produktion av innovativa funktionella juiceprodukter som produceras direkt på gårdarna, omedelbart efter skörden (POLEN) 
• Satagro - digital plattform som utnyttjar satellitdata för att optimera gödsling och bevattning (POLEN)
• Smarta spannmålstorkar - teknik som utnyttjar fjärrstyrning och en maskininlärningsmodell för att förutsäga torkningsprocessen (ESTLAND)
• Utveckling av ett robotiserat system för ogräsbekämpning (LETTLAND)  
• Wisecow - system för precisionsövervakning av hälsa och gårdsförvaltning (ESTLAND)
• Wood2Biogas - toppmodern teknik som omvandlar trä till biokol och ren syntesgas (FINLAND)

Juryn bedömde ansökningarna utifrån följande utvärderingskriterier: "Projektet har gett ett definierbart resultat med skalningspotential, resultatet är imponerande och innovativt och har potential för bredare användning inom en snar framtid. Det finns ett team som kan ta resultatet vidare." 

"Baserat på de ansökningar som lämnats in till denna EIP Agri pitchingtävling finns det ett brett utbud av projekt på olika utvecklingsnivåer. Det ska bli intressant att se resultaten från dessa projekt. En pitchingtävling är ett bra tillfälle för innovatörer att få erfarenhet av att presentera och driva innovationer. En tävling kan också ge innovatörer nya kontakter och nya perspektiv som kan gynna utvecklingen av en innovativ idé." kommenterade en medlem av expertpanelen Arne Bergh från Näringsutvecklingsenheten, Jordbruksverket.

I april/maj kommer de utvalda EIP-projekt att få möjlighet att förbereda sig inför pitchtävlingen under utbildningstillfällen som anordnas gemensamt av det statsägda bolaget för hållbar utveckling Motiva och det finska landsbygdsnätverket. 

Tävlingen kulminerar i evenemanget AgriVenture Finland den 27–28 maj 2025 i Saarijärvi i mellersta Finland, där de utvalda EIP-projekt presenterar sina lösningar för allmänheten och juryn. Vinnaren av tävlingen kommer att utses vid evenemanget.  

Är du intresserad av att höra EIP-projektpitchar live? Registrera dig för AgriVenture Finland (jamk.fi, på engelska) sist den 5 maj. AgriVenture Finland är det största innovations- och investerarevenemanget i de nordisk-baltiska länderna för jordbruk och livsmedelsteknik och samlar nyckelaktörer inom området. Evenemanget är till största delen på engelska.

Mer information från Livsmedelsverket:

Nätverkskoordinator Tuija Kallio, tuija.kallio(a)maaseutu.fi
Information om pitchingtävling för jordbruksinnovationer (maaseutuverkosto.fi, på engelska)

Rastilipun ja IRMAn toimintojen yhdistäminen yhteen järjestelmään etenee. Uusi palvelu IRMA-Rastilippu otetaan käyttöön viikolla 18. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan viikolla 17. Muutostöiden huoltokatkon aikana sekä IRMA että Rastilippu ovat poissa käytöstä. Huoltokatkon pituus on maksimissaan muutaman tunnin ja se tullaan ajoittamaan klo 10–15 välille.
Rastilipun osoite https://www.rastilippu.fi/ säilyy ennallaan, mutta ohjautuu muutoksen jälkeen uuteen palveluun. 

Yhdistymisen jälkeen palvelusta löytyvät sekä kilpailu- että kuntotapahtumat. Kaikki tapahtumat näkyvät karttanäkymässä, mikäli järjestäjä on määrittänyt tapahtuman sijainnin. Lisäksi kilpailut ja kuntotapahtumat löytyvät kalentereina omilta välilehdiltään. Suurin osa nykyisen Rastilipun toiminnoista ja ominaisuuksista on käytössä myös uudessa palvelussa. Maksuominaisuus ja ominaisuudet omatoimirastikarttojen myyntiin eivät ole ensivaiheessa käytettävissä. 

Palvelusta löytyy jatkossakin kuntorastien tulokset ja väliajat. Väliajat ovat nähtävillä vain kirjautuneille käyttäjille. Jos suunnistaja ei ole vielä rekisteröitynyt IRMAan, rekisteröityminen onnistuu näppärästi Sportti-ID:n tai Google-tilin avulla. 

Uudistuksen myötä palvelun ylläpito ja kehittämisen mahdollisuudet paranevat. Palveluun rekisteröitymisellä parannetaan suunnistuksen harrastajamäärien todentamista mm. Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Jatkossa tavoitteena on palvelun kehittyessä tarjota myös erilaisia etuja rekisteröityneille käyttäjille.  

Tapahtumasarjat ja tapahtumat tullaan siirtämään nykyisestä Rastilippu-palvelusta uuteen sen ajankohdan tilanteen mukaisesti, kun nykyinen palvelu suljetaan. Seurat voivat perustaa nykyiseen Rastilippuun tapahtumia normaalisti, mutta suosittelemme poistamaan Rastilipun maksu- ja ilmoittautumistoiminnon käytöstä. 

Kuntotapahtumiin liittyen käyttäjiä ja seuroja palvelee jatkossakin sähköpostiosoite rastilippu(a)suunnistusliitto.fi
Kilpailutapahtumiin liittyen osoite on irma(a)suunnistusliitto.fi. 

Lisätiedot:
Harrastesuunnistusvastaava Eero-Antti Lonka (eero-antti.lonka(a)suunnistusliitto.fi)
Tapahtuma- ja seurapäällikkö Timo Saarinen (timo.saarinen(a)suunnistusliitto.fi) 

Lahden maauimala on käyttöikänsä päässä. Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan päätettäväksi esitetään maauimalan sulkemista. Uuden vesiliikuntakeskuksen suunnittelu on käynnissä. Kesäaikana Urheilukeskuksen liikunta- ja saunapalvelut ovat kuntalaisten käytettävissä tiettyinä päivinä. Lisäksi uimahalleihin pääsee uimaan heinäkuun kahta taukoviikkoa lukuun ottamatta. Uimarannat aukeavat 2. kesäkuuta.

Lahden maauimala on rakennettu 1970-luvun alussa, ja se otettiin käyttöön vuonna 1973.

Teknisten kuntotutkimusten ja -selvitysten mukaan maauimala on käyttöikänsä päässä. Maauimalan avaaminen kesäksi 2025 vaatisi useita kalliita korjauksia, joiden toteuttaminen joka tapauksessa estäisi maauimalan käytön tulevana kesänä.

Maauimalan korjaaminen lyhytaikaiseen käyttöön ei ole vastuullista. Perusparannus tarkoittaisi LVI-tekniikan, altaiden ja huoltorakennuksen uusimista, mikä kustantaisi arviolta noin 8 miljoonaa euroa. Perusparannus ei sisällä maauimalan palveluiden kehittämiseksi vaadittavia toimenpiteitä eikä poista esteettömyyden ongelmaa.

Uuden vesiliikuntakeskuksen suunnittelu on käynnissä

Maauimala sijaitsee kaava-alueella VU-2, urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Aluetta kehitettäessä tulee ottaa huomioon sen valtakunnallinen, rakennustaiteellinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys sekä huolehtia luonnon ja kaupunkikuvan nykyisten arvojen säilymisestä. Maauimalan rakennushistoriasta tehdään museon edellyttämä rakennushistoriallinen selvitys, jolla maauimalan rakennukset dokumentoidaan.

Liikuntapaikkasuunnitelma linjaa Lahden kaupungin tulevia liikuntapaikkainvestointeja. Suunnitelmaan on kirjattu maauimalan sulkeminen sen käyttöiän päätyttyä. Uuden vesiliikuntakeskuksen suunnittelu on käynnissä. Tavoitteena on, että vesiliikuntakeskuksen sijaintivaihtoehdoista päätetään syksyllä 2025. Rakentaminen alkaisi mahdollisesti 2027–29.

Kesällä uimaan uimahalleihin ja uimarannoille

Urheilukeskuksen liikunta- ja saunapalvelut ovat kuntalaisten käytettävissä myös kesäaikana tiettyinä päivinä, vaikka maauimalan uintimahdollisuus poistuu. Lisäksi uimahalleihin pääsee kesäaikaan uimaan heinäkuun kahta taukoviikkoa lukuun ottamatta. Kesällä uimahallit ovat vuorotellen huoltotauolla.

Kaupungin uimarannat aukeavat maanantaina 2. kesäkuuta. Eri puolilla kaupunkia on eritasoisia uimarantoja. Uimarannat luokitellaan niiden kunnossapitotason mukaan. Uimarannat puhdistetaan ja vedenpinnanalaiset tarkistukset tehdään ennen uimarantakauden käynnistymistä. Uimarantojen tiedot löytyvät kaupungin liikuntapalvelujen lahti.fi -verkkosivuilta.

Lisätietoja

Lahden kaupunki 
liikuntajohtaja, Aleksi Nyström, 044 4831794

Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan kokouksen 23.4.2025 esityslista Dynasty-tietopalvelussa

Porvoon kaupunki tiedottaa 17.4.2025

Borgå Gymnasiumin uudesta liikuntasalista päättäminen etenee

Päätöksenteko Borgå Gymnasiumin uudesta liikuntasalista lähestyy. Kasvun ja oppimisen lautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 24. huhtikuuta ja antaa silloin lausuntonsa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus päättää hankesuunnitelmasta myöhemmin keväällä.

Nykyinen rakennus, jossa liikuntatilat sijaitsevat, on vuodelta 1952 ja elinkaarensa loppupuolella. Suunnitelmana on purkaa rakennus tänä kesänä ja aloittaa syksyn aikana uuden liikuntasalirakennuksen rakentaminen samaan paikkaan. Rakennustöiden arvioidaan kestävän noin puolitoista vuotta ja rakentamisen jälkeen myös piha kunnostetaan.

Uuden liikuntasalin tarpeesta on keskusteltu useita vuosia. Vuoden 2023 tarveselvityksessä todettiin, että nykyisen salin tekniikka ja varustelu eivät enää täytä ajan vaatimuksia. Koulu kuitenkin käyttää salia ahkerasti, ja iltaisin sitä käyttävät muutkin toimijat. Myöskään lähikoulujen liikuntasalien hyödyntämistä ei pidetä mahdollisena, koska kaikki ovat jo täydessä käytössä.

– Siitä, miltä uusi rakennus ja sali voisivat näyttää, on laadittu ensimmäinen ehdotusluonnos. Se näyttää vastaavan hyvin tarpeisiin, ja sekä koulun liikunnan opetus että muunlainen iltatoiminta saavat asianmukaiset ja uudenaikaiset tilat. Samalla pystymme järjestämään ylioppilaskirjoitukset entistä sujuvammin, toteaa perusopetus- ja lukiokoulutusjohtaja Rikard Lindström.

Liikuntasalin koko kasvaa uudisrakentamisen myötä nykyisestä 190 neliömetristä noin 350 neliömetriin. Rakentamisen aikana lukion liikuntatunnit järjestetään muualla yhteistyössä lähikoulujen kanssa. Ylioppilaskirjoituksia ei kuitenkaan voida järjestää muiden koulujen liikuntatiloissa.

– Jo tulevana syksynä lukion on saatava väliaikaiset tilat, jotta voimme järjestää syksyn ylioppilaskirjoitukset. Etsimme parhaillaan tarkoitukseen sopivia tiloja muun muassa sen perusteella, millaisia teknisiä vaatimuksia nykyiset ylioppilaskirjoitukset asettavat, Lindström jatkaa.

Uuden liikuntasalin rakentamisen arvioidaan maksavan noin 3,2 miljoonaa euroa.

Kasvun ja oppimisen lautakunta, esityslista 24.4.2025: https://porvoofi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetings&id=24374

*****

Borgå stad informerar 17.4.2025

Borgå Gymnasiums nya gymnastiksal framskrider till beslut

Borgå Gymnasiums nya gymnastiksal framskrider mot beslutsfattning. Nämnden för växande och lärande behandlar ärendet på sitt möte 24 april och ger då sitt utlåtande till stadsstyrelsen. Stadsstyrelsen beslutar om projektplanen senare i vår.

Gymnasiets nuvarande byggnad för gymnastik är från år 1952 och är i slutet av sin livslängd. Planen är att riva byggnaden i sommar och under hösten inleda bygget av en ny gymnastiksalsbyggnad på samma ställe. Byggnadsarbetet uppskattas ta drygt ett och ett halvt år och efter det kommer också gården att iståndsättas.

Behovet av en ny gymnastiksal har diskuterats i flera år. I behovsutredningen från 2023 konstaterades att den nuvarande salens teknik och utrustning inte längre uppfyller dagens krav samtidigt som salen används flitigt av skolan och kvällstid också av andra aktörer. Det ansågs inte heller möjligt att utnyttja närliggande skolors gymnastiksalar då alla redan är i full användning.

– Det finns en första skiss på förslag till hur den nya byggnaden och salen kunde se ut. Behoven verkar uppfyllas bra och såväl skolans gymnastikundervisning som övrig kvällsverksamhet får ändamålsenliga och moderna utrymmen. Samtidigt kommer vi kunna arrangera studentskrivningarna smidigare än förr, konstaterar Rikard Lindström, direktör för grundläggande utbildning och gymnasieutbildning.

Gymnastiksalens storlek kommer i och med nybygget att växa från nuvarande 190 kvadratmeter till cirka 350 kvadratmeter. Under byggtiden arrangeras gymnasiets gymnastiklektioner på annat håll, i samarbete med närliggande skolor. Studentskrivningarna kan dock inte arrangeras i andra skolors gymnastikutrymmen.

– Redan kommande höst behöver gymnasiet ha tillfälliga utrymmen för att kunna arrangera höstens studentskrivningar. Vi håller som bäst på att leta fram lämpliga utrymmen för ändamålet, bland annat utgående från de krav tekniken ställer på dagens skrivningar, fortsätter Lindström.

Byggandet av en ny gymnastiksal beräknas kosta cirka 3,2 miljoner euro.

Nämnden för växande och lärande, föredragningslista 24.4.2025: https://porvoose.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetings&id=24596 

Riihimäen kaupunki liputtaa huhtikuun 20. päivänä evakkojen muistoksi ja kunniaksi. Suomen liput nousevat Riihimäellä salkoon sunnuntaina koulujen, päiväkotien ja virastotalojen pihoissa sekä esimerkiksi Lasinpuhaltaja-patsaalla keskustassa.

Ensimmäistä kertaa vietettävänä evakkojen liputuspäivänä kunnioitetaan heitä, jotka ovat joutuneet muuttamaan kotiseudultaan pysyvästi tai menettäneet kotinsa väliaikaisesti sodan takia.

Liputtamalla evakkojen päivänä nostetaan esiin rauhan merkityksen epävakaassa maailmassa, kunnioitetaan evakkojen työtä Suomen jälleenrakentamisessa ja ylläpidetään historiatietoa Suomen sodista ja sotien vuoksi kotinsa jättäneistä evakoista tuleville sukupolville.

Epävirallista evakkojen liputuspäivää aletaan viettää vuosittain Karjalan Liiton aloitteesta.

Lue lisää evakkojen liputuspäivästä Kuntaliiton sivuilta.

Lisätiedot

Maria Vasko
tekninen johtaja
puh. 040 860 9882
maria.vasko@riihimaki.fi

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiassa on suunnitteilla käynnistää vuoteen 2045 ulottuva kiinteistöjen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on tehostaa Gradian tilojen käyttöä. Kuntayhtymän hallitus päättää kehittämisohjelman käynnistämisestä kokouksessaan 24.4.2025.

Kehittämisohjelmassa esitetään, että Gradia vähentää toimitilojen kokonaismäärää 136 000 neliömetristä 106 000 neliömetriin vuoteen 2031 mennessä. Tavoitteena on kustannustehokas, pedagogisesti joustava ja käyttäjälähtöinen oppimisympäristö, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Neliömäärätavoite on asetettu jo vuonna 2019, mutta nyt siinä etenemistä viedään määrätietoisesti eteenpäin.

Ohjelma keskittyy erityisesti Gradian Kukkulan ja Kankaan kampusten käytöstä luopumiseen sekä toimintojen keskittämiseen Gradian seitsemälle muulle kampukselle. Lukiokoulutus on suunnitteilla keskittää Harjun kampukselle ja Viitaniemen kampuksesta on suunnitteilla tehdä ammatillisen koulutuksen pääkampus.

Keskittämisellä parannetaan tilatehokkuutta ja resurssien kohdentamista opetukseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Toimitilojen tiivistämisen tuo myös merkittäviä taloudellisia säästöjä vähentäen kuntayhtymän vuosikustannuksia yli kolmella miljoonalla eurolla.

”Väestökehitys, teknologian kehitys ja työelämäyhteistyö vaikuttavat koulutuksen tilakysyntään, mikä on vaatinut tilojen määrän ja laadun arvioimista uudelleen. Toimitilojen tiivistäminen tukee strategisia tavoitteitamme kohdistamalla voimavaroja opetuksen laadun ja saatavuuden kehittämiseen”, kuntayhtymän johtaja Anssi Tuominen sanoo.

Kehittämisohjelma etenee vaiheittain

Gradian nykyinen toimitilaverkosto koostuu yhdeksästä kampuksesta. Kehittämisohjelman tavoitteena on vähentää tiloja vaiheittain ja keskittää toiminta seitsemälle kampukselle Jyväskylässä, Jämsässä ja Lievestuoreella.

Ensimmäisenä toimenpiteenä luovutaan Ammattiopisto Gradian opetuskäytössä olevien Kukkulan ja Kankaan kampuksista vuosina 2029 ja 2030. Kukkulan ja Kankaan kampuksilla tällä hetkellä järjestettävät koulutukset siirtyvät pääosin Viitaniemen kampukselle, josta muodostuu Gradian ammatillisen koulutuksen pääkampus.

Lukiokoulutus keskitetään Harjun kampukselle

Ammatillisen koulutuksen alojen siirtyessä Kukkulalta ja Kankaalta Viitaniemen kampukselle, Viitaniemessä tällä hetkellä toimiva Schildtin lukio siirtyy syksyllä 2027 Harjun kampukselle, jossa toimivat jo Lyseon lukio ja aikuislukio. Harjulle sijoitetaan lukio-opetuksen lisäksi Ammattiopisto Gradian kaksoistutkinto-opiskelijat ja joko turvallisuusala tai valmentavaa koulutusta.

Kampuksen opetustilojen määrää lisätään merkittävästi toteuttamalla A-rakennuksen A1-osaan mittava muutoshanke, jossa vähäisellä käytöllä olevat juhlasalit ja kellaritilat muutetaan nykyaikaisiksi opetustiloiksi 2 500 m2 osalta.

”Harjun kampuksella toimivat jatkossa itsenäisesti Jyväskylän Lyseon lukio, Schildtin lukio ja Jyväskylän aikuislukio. Tällä hetkellä lukioiden etäisyys toisistaan on noin 500 m, mutta se estää silti tehokkaan toiminnallisen yhteistyön lukiokoulutuksen sisällä. Liiketalouden koulutus siirtyy ratkaisussa Harjulta Viitaniemen kampukselle. Kaikilla kampuksilla tullaan tilojen käyttöä tehostamaan merkittävästi ja sillä varaudutaan näköpiirissä olevaan 2030-luvun kehitykseen. Säästetään seinistä, ei ihmisistä”, Anssi Tuominen kuvailee.

Opiskelijat ja henkilöstö ovat mukana muutoksen toteutuksessa

Koska toimitilojen muutokset koskettavat kaikkia tilojen käyttäjiä, kehittämisohjelmaa on valmisteltu yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa.

”Tilamuutokset tarjoavat mahdollisuuden päivittää toimintakulttuuriamme ja parantaa tilojemme laatua. Olemme osallistaneet opiskelijoita ja henkilöstöä kehittämisohjelman suunnitteluun mm. kyselyillä. Opiskelijat arvostavat terveellisiä ja turvallisia oppimisympäristöjä, ja tilamuutosten onnistuminen mitataankin niiden vaikutuksena opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelun sujuvuuteen. Varmistamme parhaan lopputuloksen jatkamalla muutoksen toteutusta yhdessä. Suoritettavat ratkaisut eivät koske nyt Gradiassa opiskelevia opiskelijoita”, Tuominen kertoo.  

Kuntayhtymän hallitus käsittelee kiinteistöjen kehittämisohjelmaa 24.4.2025 kokouksessaan, jonka esityslistan liitteenä ohjelma on julkaistu 17.4.2025.

Lisätietoja

Anssi Tuominen, kuntayhtymän johtaja, p. 040 341 5100

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten aluehallitukselle esitetään yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä ikääntyneiden palvelujen toimialueen asumispalvelujen henkilöstön osalta. Kyseessä on täydentävä neuvottelu 19.2.2025 päättyneisiin koko organisaatiota koskeviin neuvotteluihin. Aluehallitus käsittelee asiaa kokouksessaan tiistaina 22.4.2025.

Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen toimeenpanon yhteydessä on todettu, että ikääntyneiden asumispalvelujen osalta henkilöstövaikutukset ovat laajemmat kuin aiemmissa neuvotteluissa on käsitelty. Täydentävissä neuvotteluissa käsitellään suunniteltuja muutoksia, jotka vaikuttavat olennaisesti yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstöön. Neuvotteluilla ei tavoitella henkilöstövähennyksiä.

Jos aluehallitus päättää käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, kestävät ne vähintään kuusi viikkoa. Suunnitellut ikääntyneiden asumispalvelujen yhteistoimintaneuvottelut eivät vaikuta muilta osin Siun soten helmikuussa päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen tulokseen.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen koko organisaatiota koskevien yhteistoimintaneuvottelutulos sisältää toimenpiteet 30 miljoonan euron säästöjen aikaansaamiseksi, jotka ovat välttämättömiä vuoden 2025 talousarviossa pysymiseksi. Hyvinvointialueen tuottamien ikääntyneiden asumispalvelujen osuus kokonaisuudesta on 2,3 miljoonaa euroa.

Aluehallituksen esityslista on julkaistu torstaina 17.4.2025 Siun soten Dynasty-tietopalvelussa: Dynasty tietopalvelu : Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote

Pukinvuoren laavun rakennusurakka on valmis. Avajaisia vietetään keskiviikkona 23.4. klo 16-18. 

Pukinvuoreen, vanhalle laavupaikalle on rakennettu uusi laavu terasseineen ja tulipaikkoineen sekä maisemalava. Urakan toteutti Jämsän Metalli ja Kuljetus Oy.

Laavun avajaiset pidetään 23.4. klo 16-18 pienen tarjoilun ja arvonnan merkeissä. Paikalla on Jämsän Jokipartio ry opastamassa linnunpönttöjen rakentamisessa.

Saapuminen Pukinvuoren laavulle

Autolla saavuttaessa lähimmät parkkipaikat sijaitsevat Jaatilanrinteen lähiliikuntapaikalla ja Särkijärven kuntotalolla. Laavulle pääsee joko kuntorataa tai luontopolkua pitkin (ohessa kartta) useampaakin reittiä. Luontopolulla on opastekyltit laavulle, mutta suorin tie perille on kulkemalla kuntorataa pitkin. Jaatilanrinteeltä laavulle on n. 1,3 km ja Särkijärveltä 1,7 km. Keskustan suunnasta kuljettaessa reitille pääsee kävellen Katajamäentien sekä Vuoripolun päästä. Huomioithan, että maasto on hyvin mäkistä Hartusvuoren alueella!

Tervetuloa avajaisiin!

Lisätietoja: Reitistömestari Annastiina Meriläinen, p. 044 9010854, soittoaika ti-to klo 12-14, annastiina.merilainen@jamsa.fi

Väylävirasto ja GRK Suomi Oy ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen Vt 3 Moreenin eritasoliittymä -hankkeen rakennusurakasta 17.4.2025. Kyseessä on Väyläviraston ja Hämeenlinnan kaupungin yhteishanke. Sopimuksen arvo on 12 miljoonaa euroa. Varsinaiset rakennustyöt alkavat toukokuussa 2025.

Hankkeessa toteutetaan valtatielle 3 uusi eritasoliittymä, joka kytkee Moreeni–Rastikangas-yritysalueen päätieverkkoon. Uusi eritasoliittymä rakennetaan Viralan (mt 292) ja Hattelmalan (vt 10) eritasoliittymien puoliväliin Hämeenlinnan ja Janakkalan väliselle tieosuudelle. Hankkeessa toteutetaan myös HCT-ajoneuvoille mitoitettu levähdysalue Moreenin alueelle ja puretaan valtatien 3 varrella sijaitsevia levähdysalueita.

Moreeni-Rastikangas-yritysalueelle suuntautuu paljon raskasta liikennettä, sillä sinne on sijoittunut lukuisia teollisuus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Nykyisin Moreeniin kuljetaan maantien 130 tai valtatien 10 kautta ja Rastikankaan alueelle pääasiassa Viralan eritasoliittymän kautta. ”Uusi eritasoliittymä sujuvoittaa liikennettä merkittävästi ja parantaa yritysalueen saavutettavuutta, kun saamme ohjattua alueen raskaan liikenteen valtatielle 3 alemman tieverkon sijaan”, Väyläviraston projektipäällikkö Antti Koski sanoo.

Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntajohtaja Mikko Keränen iloitsee siitä, että hanke pääsee käynnistymään aikataulussa. ”Moreenin alue on yksi Hämeenlinnan nopeimmin kasvavista työpaikka-alueista, joka on erinomaisen sijaintinsa ansiosta myös valtakunnallisesti merkittävä logistiikkakeskus. Eritasoliittymä mahdollistaa yritysalueen kehittämisen myös tulevaisuudessa ja tekee siitä entistä vetovoimaisemman alustan yrityksille.” 

Rakentaminen käyntiin toukokuussa

Rakennustyöt käynnistyvät toukokuussa uusien tie- ja katulinjojen maanleikkaus- ja pengerrystöillä. Töitä tehdään aluksi liikennealueiden ulkopuolella, eikä niillä ole vaikutusta liikenteeseen. Hanke edellyttää kuitenkin työnaikaisia liikennejärjestelyjä valtatiellä 3 ja maantiellä 130 jo tänä kesänä, kun siltatyöt alkavat. Työnaikaisista liikennejärjestelyistä tiedotetaan tarkemmin ennen niiden käyttöönottoa.

”Urakka sijoittuu liikenteellisesti haastavaan sijaintiin. Työt toteutetaan siten, että varmistamme työntekijöiden turvallisen työskentelyn sekä mahdollisimman sujuvan liikenteen ja vähäiset häiriöt tien käyttäjille hankkeen aikana”, GRK Suomi Oy:n liiketoimintajohtaja Jaakko Mäkelä sanoo.

Hanke valmistuu loppuvuodesta 2026.

Liitteen kartta: Hankkeessa rakennetaan valtatielle 3 uusi eritasoliittymä. Hankkeen yhteydessä päätien varrella olevia levähdysalueita puretaan ja alueelle rakennetaan uusi HCT-ajoneuvoille mitoitettu levähdysalue. 

Liitteen kuva: liiketoimintajohtaja Jaakko Mäkelä (GRK), projektipäällikkö Antti Koski (Väylävirasto) ja osastonjohtaja Janne Wikström (Väylävirasto) sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa.

Lisätietoja

Väylävirasto, projektipäällikkö Antti Koski, p. 029 534 3546, etunimi.sukunimi@vayla.fi
Hämeenlinnan kaupunki, yhdyskuntajohtaja Mikko Keränen, p. 03 621 2302,
etunimi.sukunimi@hameenlinna.fi
GRK Suomi Oy, liiketoimintajohtaja Jaakko Mäkelä, p. 050 377 5152, etunimi.sukunimi@grk.fi 
Hankkeen verkkosivut: https://vayla.fi/vt-3-moreenin-eritasoliittyma

Kajaanin kaupungin nuorisopäällikkö myönsi 17.4.2025 yhteensä 560 kappaletta kesätyöseteleitä, joiden arvo on 350 euroa/kpl. Setelit jaettiin kaupungille toimitettujen hakemusten perusteella. Perusopetuksen ja valmistavan opetuksen oppilaille myönnettiin 301 seteliä ja toisen asteen opiskelijoille 259.

Tieto myönnetystä setelistä

Kaikki hakijat ovat saaneet tiedon myönnetystä kesätyösetelistä sähköpostitse siihen osoitteeseen, jonka he ovat ilmoittaneet hakemuksessaan. Viestin liitteenä on sähköinen kesätyöseteli (pdf), joka tulee toimittaa työnantajalle laskutusta varten. Kaupungin omiin kesätöihin valitut nuoret eivät tarvitse kesätyöseteliä, sillä tiedot siirtyvät kaupungin sisäisessä järjestelmässä.

Kesätyöseteli on voimassa 1.6.–31.10.2025.

Taustaa kesätyöseteleistä

Kesätyöseteliä saattoivat hakea kajaanilaiset tai Kajaanissa opiskelevat perusopetuksen päättäjät sekä toisen asteen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat, jotka täyttävät vuoden 2025 aikana 16, 17 tai 18 vuotta. Hakukelpoisia olivat myös valmistavan opetuksen oppilaat ja ammattiopiston TUVA-koulutuksessa olevat opiskelijat.

Perusopetuksen ja valmistavan opetuksen kesätyöseteleiden hakuaika oli 3.3.– 30.3.2025 ja toisen asteen opiskelijoiden hakuaika 3.3.-13.4.2025. Toimintaan varattiin yhteensä 196 000 euroa, mikä mahdollisti 560 kesätyösetelin myöntämisen.

Lisätietoa:

Salonpää Saara
Nuoriso-ohjaaja, tiedotus ja neuvonta
p. 0447100792
saara.salonpaa@kajaani.fi

Sanna Oikarinen
Nuorisopäällikkö
p. 044 4214 358
sanna.oikarinen@kajaani.fi

Betonia käytetään liikaa – betonirakentaminen tarvitsee suunnanmuutoksen

Betonirakentaminen on ollut jo vuosisatojen ajan rakentamisen kivijalka, mutta nykyisessä ympäristötietoisuuden aikakaudessa sen laaja-alainen käyttö herättää kysymyksiä. Käytetäänkö betonia liikaa ja voisimmeko rakentaa kestävämmällä tavalla? Millainen on betonirakentamisen tulevaisuus?

Betonirakentamisen ylimitoitus lisää ilmastokuormaa

Betoni on vahva ja monikäyttöinen rakennusmateriaali, mutta sen valmistus on erittäin energiavaltaista. Sementti, joka on betonin keskeinen osa, vastaa jopa 7–8 % maailman hiilidioksidipäästöistä. Suomessa kuten muuallakin, betonirakentaminen perustuu usein varmuuskertoimiin, jotka helposti johtavat materiaalien ylimitoittamiseen.

Nostamme artikkelissa esiin konkreettisia esimerkkejä siitä, miten rakenteita voidaan suunnitella kestävämmin. Useiden suunnitelmien uudelleen tarkastelusta kertyneen kokemuksemme mukaan optimoimalla rakenteita voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja materiaalikulutusta huomattavasti – ilman kompromisseja turvallisuudessa.

Kestävä betonirakentaminen alkaa fiksuista valinnoista

Nykyaikainen betonirakentaminen voi olla merkittävästi ekologisempaa, kun hyödynnetään uusia materiaaleja ja teknologioita.

Rakennesuunnittelun optimointi on vastuullisen rakentamisen ytimessä

Kestävä betonirakentaminen ei tarkoita pelkästään materiaalien vaihtoa, vaan koko rakennusprosessin uudelleenarviointia. Lähestymistapamme yhdistää rakennesuunnittelun, materiaalitietouden ja työmaatehokkuuden tavalla, joka johtaa pienempään hiilijalanjälkeen – ja usein myös alempiin kustannuksiin.

Anfralaatta® – resurssitehokkuutta suurille betonilattioille

Suurten lattiapintojen toteutus on betonirakentamisen erikoisalue, jossa olemme kehittäneet oman Anfralaatta®-ratkaisun. Tämä optimoitu, paalutettu betonilaatta vähentää merkittävästi materiaalien ja paalujen määrää – samalla parantaen kustannustehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

Ratkaisu perustuu tarkkaan suunnitteluun sekä teknologisiin innovaatioihin, kuten Anfrarieska®-raudoituselementtiin ja Anfrasauma®-ratkaisuun, jotka lisäävät rakenteiden kestävyyttä ja minimoivat ylimitoittamisen.

Kuitubetoni – moderni ratkaisu perinteiseen ongelmaan

Kuitubetonin käyttö yleistyy nopeasti osana vastuullista betonirakentamista. Se vähentää teräsraudoituksen tarvetta, nopeuttaa työmaatoimintoja ja pienentää päästöjä. Osalla viimeaikaisista hankkeistamme kuitubetonilla on korvattu jopa 75 % perinteisestä raudoituksesta, erityisesti lattia- ja laattaelementeissä.

Aiemmassa artikkelissamme “Kuitubetoni – nopeampi, tehokkaampi ja ekologisempi vaihtoehto” toimme esille myös sen, kuinka uusi eurokoodistandardi tulee jatkossa mahdollistamaan kuitubetonin laajemman käytön myös kantavissa rakenteissa.

Betonirakentamisen tulevaisuus on kevyempi ja kestävämpi

Vaikka betoni säilyttää tärkeän asemansa rakentamisessa, sen käyttöä on syytä tarkastella kriittisesti. Jokainen säästetty kuutio betonia tarkoittaa pienempiä päästöjä ja vastuullisempaa rakennusalaa.

Anfra Oy on betonirakentamisen edelläkävijä, joka yhdistää teknisen asiantuntemuksen ja kestävän kehityksen vaatimukset konkreettisiksi ratkaisuiksi. Kehittämämme tuotteet ja suunnittelumallit ovat jo nyt muuttamassa tapaa, jolla suuria rakenteita toteutetaan.

Pääsiäisenä Oulun tuomiokirkon jumalanpalveluselämässä otetaan askel kohti uutta, kun kirkossa siirrytään käyttämään uutta liturgista sävelmäsarjaa. Muutos astuu voimaan pääsiäisyön messussa lauantaina 19.4.2025 kello 23.

Evankelisluterilaisessa kirkossa on käytössä neljä erilaista liturgista sävelmäsarjaa, ja nyt tuomiokirkossa käyttöön otetaan sävelmäsarja numero 3. Liturgiset sävelmät ovat lyhyitä melodisia osia, jotka rytmittävät jumalanpalvelusta. Niiden kautta pappi ja seurakunta tervehtivät toisiaan, rukoilevat yhdessä ja ylistävät Jumalaa. Sävelmäsarjat löytyvät virsikirjan liiteosasta.

Sävelmät voivat olla sekä arkisen puheenomaisia että juhlavia ja runollisia, sisältäen esimerkiksi rukouksia ja rauhan toivotuksia. Sävelmien juuret ulottuvat syvälle kristilliseen perinteeseen: varhaisimmat tunnetut liturgiset sävelmät ovat peräisin jo 300-luvulta, vain muutama vuosisata Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen.

Toisin kuin jumalanpalvelusvirret, jotka vaihtuvat kunkin pyhän teeman mukaan, liturgiset sävelmät pysyvät samoina pyhästä toiseen. Uudistuksen myötä tuomiokirkon messuihin tulee tuoretta musiikillista ilmettä, joka rikastuttaa jumalanpalveluskokemusta säilyttäen samalla yhteyden pitkään perinteeseen.

– Tuomiokirkossa on käytetty sävelmäsarjoja yksi ja kaksi jo yli vuosikymmenen ajan. Nyt halusimme tuoda jumalanpalveluksiin uutta sävyä – kevyempi ja raikkaampi sävelmäsarja kolme heijastaa tuomiokirkon lämmintä henkeä ja valoisaa ilmapiiriä. Se kutsuu toivottavasti yhä useampia mukaan messuun, iloitsee tuomiokirkon vs. kappalainen Lauri Holma.
 
Lisätietoja:
Vs. kappalainen Lauri Holma
Oulun tuomiokirkkoseurakunta
040-7091327
lauri.holma@evl.fi

Siniverkkarimiehen maksullisella Sport Plus -kanavalla toimivan yhteisön tavoitteena on innostaa erityisesti niitä, joille liikunta ei vielä ole osa arkea.

Suosittu tubettava faija, Tero ”Siniverkkarimies” Heikkilä, 45, on tehnyt uuden aluevaltauksen, ja lähtenyt liikuttamaan seuraajiaan.

Entinen fysioterapeutti yhdistää hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja videosisällön tekemisen täysin uudenlaisella tavalla.

Huhtikuun alussa käynnistynyt Lenkkijengi on Siniverkkarimiehen maksullisella Sport Plus -kanavalla toimiva yhteisö, jonka tavoitteena on innostaa erityisesti niitä, joille liikunta ei ole vielä osa arkea.

–Olen vaikuttaja, eli vaikutan ihmisiin. Minulla on paljon seuraajia, jotka eivät ole vielä löytäneet liikunnallista elämäntapaa. Koen, että myös faijana minulla on tietynlainen vastuu. Jos muut markkinoivat nuorille energiajuomia, minä markkinoin liikunnallista elämäntapaa, Heikkilä kertoo.

Sport Plus -kanavalla julkaistaan viikoittain treeni-, asiantuntija- ja motivaatiovideoita, joiden lisäksi Heikkilä järjestää virtuaalisia yhteislenkkejä. Niissä hän juoksee livenä eri puolilla Suomea, ja seuraajat voivat osallistua samaan aikaan omalta kotilenkkipolultaan. Kanavan tilaaminen maksaa 6,99 euroa kuukaudessa.

–Lisäksi kanavalla toimii chat-huoneita kokemusten jakamiseen. Kun jäseniä on koossa sata, perustamme yhteisen WhatsApp-ryhmän, jonka voimin tavoitteena on järjestää jopa live-tapaaminen, Heikkilä maalailee.

Sitoutumista helpottaa selkeä tavoite: Juosta juhannukseen mennessä yksi viiden kilometrin lenkki. Koko ohjelma kestää 20 viikkoa, mutta jokainen liikkuu omassa tahdissaan – yksin, mutta yhdessä.

Elämänmuutos, joka käynnisti kaiken

Lenkkijengin taustalla on henkilökohtainen tarina. Vuonna 2018 Heikkilän elämä muuttui kokonaan. Hän erosi, muutti pois lastensa lapsuudenkodista, ja jätti lähes 20 vuotta kestäneen uran fysioterapeuttina. Samalla hän löysi uuden intohimon, tubettamisen, josta tuli hänelle täysipäiväinen ammatti.

Alkuun Heikkilä pohti fysioterapia-aiheisen videosisällön tuottamista, mutta päätti lopulta kertoa omasta elämästään perheen kanssa. Näin syntyi sinisissä verkkareissa seikkaileva perheille suunnattua sisältöä tuottava Siniverkkarimies, jonka YouTube-kanavalla on tänä päivänä 161 000 seuraajaa.

– Halusin jotain täysin uutta, jossa yhdistyy luovuus ja aito arki. YouTube-kanavan tekeminen yhdessä lasteni kanssa oli samalla tapa kasvaa uuteen elämäntilanteeseen, Heikkilä kuvailee.

Sittemmin kanavan sisältö on laajentunut ja perhe kasvanut. Heikkilä meni uudelleen naimisiin ja sai kolmannen tyttären. Nykyään rinnalla seikkailee myös Lissu-vaimo pinkeissä verkkareissaan.

Elämä tubettajana on kuljettanut Kenian safareilta Karibian risteilylle ja takaisin arjen keskelle. Nyt, osittain ympyrän sulkeutuessa, Heikkilä palaa liikunnan pariin uudella otteella.

Yhteisön tuki voimavarana

Yhtenä inspiraation lähteenä Lenkkijengille toimi Heikkilän toteuttama Instagram-kysely, jossa hän selvitti, mistä syistä ihmiset eivät lenkkeile.

–Tavallisimmat syyt olivat, että ei ole lenkkikaveria tai tavoitetta. Osa kertoi, että pelottaa liikkua yksin ulkona. Uskon, että löytyy paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat sen porukan. Lenkkijengi vastaa tähän tarpeeseen.

Pitkä tie – mutta oikeaan suuntaan

Lenkkijengin ytimessä on ajatus siitä, että elämänmuutos tapahtuu pienin askelin. Tavoitteena ei ole juosta maratonia, vaan innostua juoksemisesta yhdessä. Tavoitteita ei myöskään mitata pelkissä kilometreissä, vaan hyvillä fiiliksillä, onnistumisen tunteilla ja sillä, että liikkumisesta tulee pysyvä osa arkea.

– Tämä ei ole kampanja, vaan elämäntapa. Haluan kasvattaa yhteisöä pala palalta ja saada ihmiset liikkeelle, Heikkilä sanoo.

Yhteydenotot medialle:
Tero Heikkilä
siniverkkarimies@gmail.com
040 7348830

Sivistyslautakunnan päätettävänä 22.4.2025 on muun muassa perusopetuksen opetussuunnitelman täydennyksiä, esitys käsityön ja viestintätaidon painotetun opetuksen lakkauttamisesta sekä uutena englanninkielisen kielipolun perustaminen. Lautakunnalle esitetään myös lukiojohtajan viran auki julistamista.  

Perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydennetään

Lahden perusopetuksessa opetetaan katsomusaineita 3. luokalla kaksi tuntia viikossa. Sivistyslautakunnalle esitetään, että jatkossa toinen katsomusaineen tunti on kaikille yhteinen tunnukseton oppitunti. Tällä halutaan vahvistaa oppilaiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja ryhmään kuulumisen tunteita. Esitys perustuu myös kansallisen kehittämisraportin suositukseen.

Seiskaluokalla arjen taitojen opetusta on kokeiltu osana tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä osallisuuden vahvistamisen opiskelua. Kokemuksen mukaan tällä oppimiskokonaisuudella on iso merkitys vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Esityksen mukaan kaikille seiskaluokkalaisille lisätään yksi valtakunnallisen minimituntijaon ylittävä Lahti-tunti. Käytännössä tämä tarkoittaa olemassa olevan oppiaineen sisällöllistä yhdenmukaistamista kaikille seiskaluokkalaisille, mikä ei aiheuta lisäkustannuspaineita. 

Osana kaupungin strategiaa perusopetuksen opetussuunnitelmaan sisällytetään uusi ympäristökasvatusohjelma 1.8.2025 alkaen. Samalla on päivitetty myös perinteinen kulttuuriohjelma, JunnuYliopiston tiedekasvatusohjelma, yrittäjyyskasvatusohjelma sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja kehittävä draamakasvatuskokonaisuus. Kaikki ohjelmakokonaisuudet on kytketty entistä tiiviimmin osaksi opetussuunnitelmaa läpileikkaamaan kaikkien lahtelaisten lasten koulupolkua. 

Lautakunnalle esitetään lisäksi Lähteen koulun käsityön painotetun ja Ahtialan koulun viestintätaidon painotetun opetuksen lakkauttamista hakijamäärien vähäisyyden vuoksi. Esimerkiksi viestintätaidon ryhmää ei ole muodostunut kuuteen vuoteen ja käsityöryhmän muodostaminen on ollut harvinaista.

Englanninkielisen opintopolun perustaminen syksystä 2025

Sivistyslautakunnalle esitetään englanninkielisen opintopolun perustamista. Esityksen mukaan englanninkielinen linja, englanninkieliset luokat tarjoavat opetusta englannin kielellä kansainvälisille perheille, jotka asuvat joko pysyvästi tai tilapäisesti Lahdessa. Opetus alkaa syksystä 2025 vuosiluokilla 1–9 pääosin yhdysluokkaopetuksena Tiirismaan peruskoulussa.

Lahti kansainvälistyy niin yritysten kuin yliopisto- ja korkeakoulutuksen ansiosta, mikä luo tarpeita myös palvelutoiminnan kehittämiseksi. Lahteen syntyy yhä enemmän työpaikkoja, joihin tarvitaan myös kansainvälisiä osaajia. Englanninkielisen koulutuksen ja erityisesti englanninkielisen perusopetuksen kysyntä on ollut jatkuvassa kasvussa.

Oppilaat saavat tiedot, taidot ja kielelliset valmiudet jatkaa opintojaan tulevaisuudessa englannin kielellä, joko kansainväliseen ylioppilastutkintoon (International Baccalaureate Diploma Programme, IBDP) tai suomenkieliseen tai englanninkieliseen toisen asteen koulutukseen. Lahden englanninkielinen linja liittyy osaksi englanninkielisten koulujen verkostoa toiminnan ja pääsykokeiden kehittämiseksi sekä muun yhteistyön varmistamiseksi.

Lahden kaupunki on päättänyt kohdentaa vuonna 2025 strategian kärkihankkeiden toimenpiteiden edistämiseen varatuista määrärahoista englanninkielisen opintopolun toiminnan käynnistämiseen 40 000 euroa. Tällä varauksella toiminta saadaan käynnistettyä. Jatkossa kustannukset kasvavat ja vuoden 2026 kustannusarvio on 75 000 euroa. Kun oppilaat tulevat Lahden ulkopuolelta, niin he kasvattavat kaupungin oppilasmääriä ja lisäävät siten myös kaupungin saamaa laskennallista valtionosuutta.

Lukiojohtajan viran auki julistaminen

Sivistyslautakunnalle esitetään, että lukiojohtajan virka julistetaan haettavaksi vakinaista täyttöä varten 1.9.2025 alkaen nykyisen lukiojohtajan irtisanouduttua.

Lukiojohtaja vastaa lukio-opetuksen strategisesta suunnittelusta, pedagogisesta kehittämisestä sekä taloudellisesta ja hallinnollisesta johtamisesta. Tehtävässä edistetään toisen asteen koulutuksen yhteistyötä, vastataan opetussuunnitelmien ajanmukaisuudesta ja varmistetaan opiskelijoille laadukas oppimisympäristö. Lukiojohtaja johtaa lukiokoulutuksen opetus- ja tukihenkilöstöä. 

Lisätiedot

opetus- ja kasvatusjohtaja Virve Jämsén, 044 716 1328
palvelupäällikkö Kirsikka Saresma, 044 482 6409
lukiokoulutuksen osalta, sivistysjohtaja Tiina Granqvist, 050 383 6574

Sivistyslautakunnan kokouksen 22.4.2025 esityslista Dynasty-tietopalvelussa

Kirkonkylän koulun kuntotutkimustulosten perusteella opetuksen täysipainoinen järjestäminen syksystä 2025 ei ole mahdollista nykyisessä koulurakennuksessa. Tilatarpeen näkökulmasta peruskorjaukselle tai uudisrakennukselle ei ole tarvetta. Vaikutusten ennakkoarvioinnissa on huomioitu kuntalais-, organisaatio-, ympäristö- ja talousvaikutukset sekä yhteys strategiaan.

Kirkonkylän nykyisessä koulurakennuksessa opetuksen täysipainoinen järjestäminen syksystä 2025 ei ole mahdollista

Kirkonkylän koulun kuntotutkimustulosten perusteella rakennus on tullut peruskorjausikään ja rakennuksessa esiintyy merkittävää korjaustarvetta. Koulurakennuksen käyttöä ei kuntotutkimuksen, terveysvalvonnan ja työterveyshuollon lausuntojen sekä käytyjen vuoropuhelujen perusteella voida jatkaa kevätlukukauden 2026 jälkeen ilman mittavia korjaustoimenpiteitä tai korvaavien tilojen osoittamista.

Kirkonkylän koulun käytöstä joudutaan kesästä 2025 rajaamaan pois kuusi tilaa: luokkatiloja, iltapäivätoiminnan tila, teknisen työn opetustila ja liikuntasali. Näissä tiloissa terveyshaitta esiintyy tasolla todennäköinen. Opetussuunnitelman mukaista opetusta joudutaan toteuttamaan toisissa toimipisteissä. Myös ruokalassa oleskelua joudutaan rajamaan vain ruokailun ajaksi, noin 20 minuuttiin päivässä.

Tilatarpeen näkökulmasta peruskorjaukselle tai uudisrakennukselle ei ole tarvetta

Nastolan alueen oppilasmäärä on laskeva ja alueen oppilaat mahtuvat syksystä 2025 alkaen Rakokiven, Kartanon ja Kukkasen peruskouluihin. Investointi Kirkonkylän kouluun ei ole välttämätön. Perusopetukselle kohdennetut talouden tasapainotusvaateet edellyttävät priorisoimaan välttämättömiä käyttömenoja ja investointeja.

Syksyllä 2025 ensimmäisen luokan aloittavien oppilaiden ehyen koulupolun toteutumista on ennakoitu ohjaamalla syksyllä 2024 esioppilaat Rakokiven koulurakennuksessa toteutettavaan esiopetukseen. Tuolloin on myös tiedotettu, että koulupolku jatkuu yhtenäisenä Rakokiven koulussa. Uusimpien oppilastietojen perusteella 1–4 vuosiluokan oppilaat mahtuvat Rakokiven kouluun.

Valmistelun eteneminen

Sivistyslautakunnalle on esitelty oppilasennusteiden ja palveluverkon tilannekatsaus 23.1.2025. Asiasta on järjestetty kaksi asukastilaisuutta sekä vanhempainilta. Kirkonkylän peruskoulun toiminnan tulevaisuuden vaihtoehdoista järjestettiin lausuntokierros 24.3.–9.4.2025. Lausuntoja pyydettiin kolmesta vaihtoehdosta: koulua ei lakkauteta, koulu lakkautetaan 31.7.2026 tai 31.7.2025.

Kannanottoja ja lausuntoja saatiin yhteensä 14, joissa kaikissa toivottiin Kirkonkylän koulun jatkoa. Lausunnoissa todettiin muun muassa, että nopeilla muutoksilla on merkittäviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia alueen asukkaisiin, erityisesti lapsiin ja nuoriin, alueen elinvoimaan ja vetovoimaan sekä peräänkuulutettiin koko itäisen alueen kouluverkon huomioimista.

Huolta aiheuttivat myös mahdollisesti pitenevät koulumatkat, oppilaiden hajauttaminen eri kouluihin, tilojen, piha-alueiden ja harrastusmahdollisuuksien riittävyys, tulevien varhaiskasvatus- ja kouluryhmien koko. Yksittäisinä kommentteina nousi huoli oppilasennusteiden paikkansapitävyydestä sekä erityislapsien tuen saannista.

Saavutettavuus

Kirkonkylän koulusta on tehty saavutettavuuskartta osana kestävän koululiikkumisen ohjelmaa. Sekä Rakokiven että Kartanon koulut ovat pääosin saavutettavissa kävellen kolmessakymmenessä minuutissa ja pyöräillen kymmenessä minuutissa.

Vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset

Nykyisen rakennuksen peruskorjauksen kustannukset ovat yli 10 M€. Vastaavan kokoisen uudisrakennuksen kustannukset ovat arviolta 15 M€. Väistötilojen kustannukset ovat vuositasolla 800 000 € - 1,1 M €. Väistötilojen tarve investointiohjelmasta johtuen on noin 10 vuotta. Osa tiloista asetetaan käyttökieltoon syksystä 2025, mistä aiheutuu kuljetuskustannuksia toisiin oppimisympäristöihin ainakin liikunnan ja käsityön osalta. Kuluja aiheutuu myös henkilöstön rekrytointitarpeesta sekä tarpeettomiksi todettujen tilojen siivous- ja vuokrakustannuksista.

Mikäli koulu lakkautetaan 31.7.2026 tai 31.7.2025, niin kustannusten ero vuotta myöhemmin saatavista säästöistä on noin 700 500 € ja lisäksi käyttökiellossa olevien tilojen osalta kuljetuskustannukset toisiin oppimisympäristöihin. Koulumatkakulut lisääntyvät 11 000 € vuodessa, jälkimmäisessä vaihtoehdossa vuotta aiemmin.

Lahden kaupungin lasten ja nuorten kasvun vastuualueen palveluverkkotarkastelua ja -suunnittelua on toteutettu vuodesta 2021 alkaen jatkuvana prosessina. Palveluverkon muutostarpeita on tunnistettu ja ennakoitu kahden vuoden välein saataviin oppilasennusteisiin peilaten ja vuosittain osana taloussuunnittelua ja investointiohjelmaa.

Lisätiedot

Lahden kaupunki, perusopetuspalvelut
Virve Jämsén, opetus- ja kasvatusjohtaja, 044 716 1328
Matti Saarela, palvelupäällikkö, 044 416 3336

Sivistyslautakunnan kokouksen 22.4.2025 esityslista Dynasty-tietopalvelussa

Seitsemän itäisen Suomen keskuskaupunkia tekevät yhteistyössä aktiivista edunvalvontaa. Hallituksen tulevasta kehysneuvottelusta odotetaan valtiolta lisää konkreettisia panostuksia, jotta itäisen Suomen oikea kehityssuunta saadaan varmistettua ja alueen potentiaali tehokkaasti käyttöön.

Itäisen Suomen seitsemän keskuskaupunkia – Joensuu, Kajaani, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta ja Mikkeli – ovat aktiivisia elinvoimatoimijoita. Meneillään on monia satojen miljoonien, jopa miljardiluokan investointeja, kuten datakeskushankkeet Haminassa, Kouvolassa, Kajaanissa ja Mikkelissä, Kotkan akkuklusteri, Lappeenrantaan kaavaillut Solar Foodsin tehtaat, Joensuun vetytehdas ja Kuopion lääkealan investoinnit.

Keskuskaupungit ovat kehityksen ja elinvoiman vetureja alueillaan. Uusien investointien ja työpaikkojen lisäksi töitä tehdään itäisen Suomen asukkaiden hyvinvoinnin ja toimivien kuntalaispalvelujen eteen.

Haastavassa tilanteessa alueella olevaa potentiaalia täytyy hyödyntää uusin tavoin. Siksi on lähdetty hakemaan uusia avauksia elinvoiman kehittämiseen. Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa itäisen Suomen elinvoima on turvallisuuskysymys ja koko Suomen yhteinen asia.

Itäisen Suomen keskuskaupungeilla ja maakunnilla on vahva tahtotila tehdä yhteistyötä elinkeinoelämän, valtion ja muiden sidosryhmien kanssa elinvoiman kasvattamiseksi. Samalla on hyvä kuitenkin tunnistaa se, etteivät kaupungit ja maakunnat voi tehdä kaikkea tarvittavaa itse.

Yhteisessä edunvalvontakirjeessä nostettu esiin kasvutoimia

Itäisen Suomen keskuskaupungit lähettivät keskiviikkona 16.4. maan hallitukselle yhteisen edunvalvontakirjeen, jossa odotetaan hallituksen puoliväliriihestä konkreettisia kasvutoimia.

– Itäisen Suomen haastava tilanne on tunnistettu myös valtion puolelta ja luotu yhteistyössä kehittämisvisio sekä toimenpidesuunnitelma. Tämä on tärkeää. Odotamme valtiolta kuitenkin lisää konkreettisia panostuksia, jotta itäisen Suomen oikea kehityssuunta saadaan varmistettua ja alueen potentiaali tehokkaasti käyttöön, Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka sanoo.

Valtiolta odotetaan muun muassa seuraavia itäisen Suomen elinvoimaa ja samalla koko Suomen kasvua hyödyttäviä toimia:

• Puhtaille energiaratkaisuille, kuten vetytalouden ja tuulivoiman investoinneille sekä muille energiaintensiivisille investoinneille, on luotava suotuisa toimintaympäristö ja kattava sähköinfra myös itäiseen Suomeen. Tätä tulee tukea lainsäädännöllä ja valtion toimin. Tutkakysymys estää tarvittavan tuulienergian tuotannon itäisessä Suomessa, mihin on löydettävä ratkaisu.
• Teollisuuden kilpailukykyä ja yritysten investointeja tulee vauhdittaa: Paljon kuljettavan teollisuuden logistinen kilpailukyky on turvattava. On löydettävä riittävät ja tehokkaat keinot kannustavan ja ennakoitavan investointiympäristön luomiseen.
• Datakeskukset tulee säilyttää alemmassa sähköveroluokassa. Suunniteltu veroluokan korotus uhkaa kuntien elinvoimaa, verotuloja ja työllisyyttä.
• Itäisen Suomen saavutettavuus ei ole samalla tasolla kuin Länsi-Suomessa. Lisärahoitusta tarvitaan Karjalan ja Savon ratojen ja logistiikan yhteyksien parantamiseen HaminaKotkan satamaan. Itäradan suunnittelua tulee jatkaa kohti rakentamisvalmiutta. Lisäksi itäisen Suomen infrastruktuuria ja liikenneyhteyksiä tulee aktiivisesti kehittää Suomen huoltovarmuuden ja varautumisen turvaamiseksi.
• Valtioneuvoston tulee seuraavien lähikuukausien aikana vaikuttaa EU:n rahoitusohjelmien uudistamiseen siten, että EU todella suuntaa toimenpiteitä koko EU:n itäisen rajan elinvoiman ja turvallisuuden vahvistamiseen, energiantuotantoon sekä Venäjän hyökkäyssodan EU:n raja-alueille aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseen.
• Rahoitusta alueen markkinointiin tulee kasvattaa merkittävästi itäisen Suomen matkailupotentiaalin hyödyntämiseksi.

Yhdistääkö toimittaja Tuomas Enbuske eri tahoille pääsiäisenviettoon hajaantuvat kristityt? Sitä hän aikoo ainakin yrittää.

Toimittaja-kolumnisti Tuomas Enbusken uusin avaus on kristillisellä Radio Dei -kanavalla ja Dei Plus -suoratoistopalvelussa pääsiäisen jälkeen esitettävä Enbusken lahko? -podcast- ja videosarja.

”Alkoi risoa se, kun kristillinen kirkko vaan jakautuu, vaikka suurin osa kristityistä on ihan täyspäisiä ihmisiä. Tavoitteena on yhdistää koko jännitteinen kristikunta”, kuvailee Enbuske visiotaan.

Enbusken lahko? -ohjelmasarjan jokaisessa jaksossa haastateltavina on kirkkovaikuttajia, jotka joutuvat vastaamaan vaikeaan kysymykseen. Mitä pitää tapahtua, että kristityt voisivat kirkko- ja kuppikuntien vastakkainasettelun asemesta puhaltaa yhteen hiileen.

”Oleellista on löytää se pienin yhteinen nimittäjä: Pääsiäisen Jeesus”, sarjan tekijä linjaa.

Enbuske ei aio päästää haastateltaviaan helpolla. Hän luovii sarjassa erilaisten uskonkäsitysten lomitse, väistelee joitakin käsityksiä ja toisiin ajatuksiin taas yhtyy. Onko lopputuloksena Enbusken oma lahko – vai onnistuuko hän tavoitteessaan yhdistää Suomen kristityt?

Tuomas Enbuske tunnetaan mediapersoonana, jonka ympärillä on aina kuohunut. Takavuosina ateistipiireissä jalustalle nostettu toimittaja kohautti neljä vuotta sitten tunnustamalla julkisesti tulleensa vakuuttuneeksi kristinuskon totuudellisuudesta. Pari vuotta aiemmin hän oli julkaissut Iltalehdessä kolumnin, jossa hän pyysi puolestaan rukoiltavan.

Yksi kolumnin lukijoista oli entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola, joka Enbusken tavoin aloittaa pääsiäisen jälkeen oman ER Korhola -podcast-sarjansa uudistuvassa Dei Plussassa.

Avausjaksossa Korhola kertoo rukoilleensa Enbusken puolesta säännöllisesti siitä lähtien, kun tämä julkisen pyyntönsä esitti. Ensimmäisen kerran kaksikko oli kohdannut toisensa sattumalta jo vuonna 2014, jolloin Korhola oli helsinkiläisessä ravintolassa syvälliseksi äityneen juttuhetken päätteeksi ojentanut keskustelukumppanilleen Luukkaan evankeliumin stadin slangiksi käännettynä.

”Jäin pohtimaan keskustelua vuosiksi. Niin minulle aina käy, kun kuulen jotain mielenkiintoista”, Tuomas Enbuske tunnustaa nyt.

”Siitä alkoi armon pohtiminen. Huomasin, että ihmiset, jotka ovat viallisia ja rikkinäisiä tekevät enemmän hyvää kuin ihmiset, jotka eivät sellaisia ole.”

Enbusken lahko? -sarja on katsottavissa ja kuunneltavissa veloituksetta huhtikuun lopussa julkaistavassa Dei Plussassa sekä kuunneltavissa Radio Deissä tiistaisin 22. huhtikuuta alkaen kello 9.05.

Kuvat: Vapaasti median käytettävissä tiedotteeseen liittyen. Kuvaajatieto: Dei Plus / Jani Laukkanen

Lisätiedot: ohjelmajohtaja Kai Kortelainen

kai.kortelainen@radiodei.fi, puh. 044 261 7841