Lähestyvä lomakausi on saanut huijarit taas aktivoitumaan ja tehtailemaan huijauksia hotellivarauspalveluiden nimissä. Tällä viikolla kerromme myös vaalien kyberturvallisuudesta ja haavoittuvuustietokannan toiminnan jatkumisesta.

- Lomakauteen valmistautuvat ihmiset varailevat jo hotelleja kesäksi ja huijarit ovat aktivoituneet hyödyntämään tulevaa sesonkia. On syytä varmistaa viestien aitous kysymällä suoraan hotellista, jos viestissä pyydetään luottokorttien numeroita tai muita maksutietoja, muistuttaa Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Juha Tretjakov.

Perjantaisin julkaistavassa Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsauksessa jaetaan tietoa ajankohtaisista kyberilmiöistä. Tällä viikolla kerromme lisäksi toukokuisesta NIS 2 -webinaarista.

Lue lisää viikkokatsauksestamme

Lisätiedot: Traficom viestintä: p. 029 534 5648

ASESEPPÄ FLORES, fiktiivinen tarina erikoisjoukkojen operaattorin elämänvaiheista…

Amerikkalaisveteraani Matti Hiltunen tarjoaa nuorelle Rafael Floresille työtä pubissaan Atlantassa. Siitä alkaa pojan itsenäinen elämä vapautuneena sosiaaliviranomaisten ikeestä, johon hän päätyi isovanhempiensa kuoltua.

Varhaislapsuutensa Rafi vietti georgialaisella plantaasilla, jolla hänen isoisänsä työskenteli seppämestarina. Poika sai opetella metallin työstämistä ja elää rauhallista maaseutuelämää. Menetettyään isovanhempansa hän ajautui äitinsä hoteisiin Savannahin slummeihin. Väkivallan kohteeksi jouduttuaan poika teki itsekin rikoksen, mutta ei joutunut kiinni siitä. Teot jäävät kaivertamaan syvälle hänen mieleensä loppumattomaksi vihaksi ja katkeruudeksi.

Traagisen ihmissuhteen päätyttyä Rafi lähtee opiskelemaan aseiden valmistusta. Elämä toisessa osavaltiossakaan ei auta unohtamaan menneitä.

Merijalkaväen koulutuksen ja vaihtelevien palvelusvuosien jälkeen Rafista tulee operaattori Javier Calbeirran Qi-ryhmään. Aseseppänä hän pystyy toteuttamaan suunnittelutaitoaan luodessaan taitaville ampujille näille sopivia kivääreitä. Aseveljenä hän saattaa taistelutoverinsa viimeiseen lepoon Arlingtonin sotilashautausmaalla.

Varsinaisten palvelussopimustensa päätyttyä miehet perustavat Virginian Richmondiin January Expeditions-nimisen kuljetusliikkeen, joka toimii myös peiteyrityksenä operaattoriryhmän työlle.

Onnistuneet elämänkokemukset ja uusi rakkaus kohentavat Rafin elämää. Hurrikaani Irmakaan ei häntä lannista.

Menneisyys ei ole kuitenkaan kadonnut - sen tilit on joskus tasattava.

Kuntavaaleissa annettiin Tuusulassa yhteensä 18 102 ääntä, joista 10 077 ääntä eli 55,6 prosenttia annettiin varsinaisena vaalipäivänä. Äänestysaktiivisuus Tuusulassa oli 54,4 prosenttia.

Valituiksi tulleista 29,4 prosenttia on uusia valtuutettuja. Valtuutettujen keski-ikä laski edellisistä vaaleista hieman (-0,2 vuotta) ja on nyt 57,2 vuotta.

Naisia valituista on 29 ja miehiä 22. Naisten määrä valtuutetuista kasvoi kolmella edellisiin vaaleihin verrattuna.

Valtuustopaikat ryhmittäin

• Kansallinen Kokoomus 14 paikkaa
• Tuusulan Puolesta ry -yhteislista 13 paikkaa
• Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 10 paikkaa
• Perussuomalaiset 4 paikkaa
• Suomen Keskusta 3 paikkaa
• Vihreä liitto 3 paikkaa
• Raimo Stenvallin valitsijayhdistys 1 paikka
• Suomen Kristillisdemokraatit 1 paikka
• Suomen ruotsalainen kansanpuolue 1 paikka
• Vasemmistoliitto 1 paikka

Kolme eniten ääniä saanutta olivat Kalle Ikkelä (Kokoomus, 525 ääntä), Tuija Reinikainen (Tuusulan Puolesta, 495 ääntä) ja Sanna Kervinen (Kokoomus, 373 ääntä). Valituksi tulemiseen ehdokas tarvitsi ehdokaslistan vertausluvuksi vähintään 323,8.

Edellisiin vaaleihin verrattuna Tuusulan Puolesta -yhteislista kasvatti paikkamääräänsä kahdella, samoin SDP. Perussuomalaisten paikkamäärä putosi neljällä edellisiin vaaleihin verrattuna, Keskusta menetti yhden paikan.

Paunun urheilukeskuksen tenniskentät on nyt avattu kevät- ja kesäkauden käyttöön. Kentät palvelevat tenniksen harrastajia lokakuun alkuun saakka. Käytössä on yhteensä neljä kenttää osoitteessa Paununkatu 7, Jämsä. Varaukset voi tehdä TIMMI-järjestelmän kautta.

Tenniskentät voi varata käyttöön TIMMI-järjestelmän kautta, josta voi tehdä varauksen sähköisesti. Järjestelmästä näkee myös voimassa olevat varaukset.

Tenniskenttiä voi käyttää vapaasti silloin, kun ne eivät ole varattuna. 

Käyttömaksut

Paikalliset järjestöt: maksuton käyttö
Paikalliset yritykset: 40 €/h
Muut käyttäjät: 80 €/h

Kentät tarjoavat erinomaiset puitteet pelaamiseen keskellä Jämsää. Pelaajia pyydetään huolehtimaan kenttien siisteydestä ja kunnioittamaan muita käyttäjiä.

Lisätietoja: Liikuntapaikkamestari Tommi Rasi p. 044 901 9966

Metsähallituksen Luontopalvelut alkanut tänään kilpailuttaa hoitamiensa retkeilykohteiden polttopuuhuoltoja, jätehuoltoja ja ylläpitohuoltoja 15 alueelle Lapissa ja Itä-Suomessa.  

Huoltopalveluiden hankinta luo yrittäjille ansaintamahdollisuuksia, tukee paikallistaloutta ja on kustannustehokas tapa ylläpitää retkipaikkoja. Huoltoyrittäjiä etsitään nyt vuoden 2026 alusta seuraaville alueille:

Taukopaikkojen huoltamisesta voi jättää Metsähallitukselle tarjouksen 19.5.2025 klo 16 mennessä. Kaikki tarkemmat tiedot kilpailutuksista löytyvät Hilma-järjestelmästä ja Tarjouspalvelusta, mihin myös tarjoukset jätetään. 

Retkeilyreittien huollossa valtion mailla käytetään huoltoyrittäjiä aiempaa enemmän 

Metsähallituksen Luontopalvelut etsii tänä vuonna yhteensä 47 alueelle huoltoyrittäjää. Tarkoituksena on käyttää ostopalveluita retkikohteiden polttopuu-, jäte ja ylläpitohuollossa aiempaa enemmän.  

Nyt kilpailutukseen tulleilla alueilla yrittäjät ovat jo hoitaneet retkikohteiden huoltoa aiemminkin. Metsähallitus haki aiemmin tänä vuonna maaliskuussa huoltoyrittäjiä retkikohteille, joista kaikki eivät olleet yrittäjien huoltamia aiemmin. 

Tarkempaa tietoa huollon piirissä olevista retkikohteista ja retkikohteiden luonteista verkkosivuilla 

Käynnistyneitä kilpailutuksia suunnitellessa Metsähallitus on linjannut, mille taukopaikoille sitoudutaan hankkimaan huoltoa vuosiksi 2026 ja 2027. Kilpailutuksessa on näiden lisäksi optioina mukana taukopaikkoja, joiden huollosta päätetään vasta myöhemmin. Päätökset näiden taukopaikkojen ylläpidosta tehdään ennen sopimuskauden alkamista. Aluekohtaista tietoa aiheesta on koottu verkkosivulle Ylläpidettävät taukopaikat | Metsähallitus.  

Sivustolta löytyvät myös nyt kilpailutuksessa olevien retkikohteiden luonteet. Retkikohteen luonne kuvaa sitä, minkälaista palvelua ne kävijöille ensi sijassa tarjoavat ja minkä tyyppinen palveluvarustus on sen myötä keskeistä ja olennaista.

Lisätietoja: 

kilpailutukseen liittyvät käytännön asiat: hankinnan erityisasiantuntija Olli Vainio, p. 020 639 7052, olli.vainio@metsa.fi 

Video: Tutustu huoltoyrittäjän arkeen Sallan kansallispuistossa 

Retkeilypalvelujen priorisointi | Metsähallitus

Kansallista veteraanipäivää vietetään sunnuntaina 27. huhtikuuta. Joensuussa ohjelmaa on sekä keskustassa että pitäjissä. Ohjelma on maksutonta ja avointa kaikille. 

Joensuun keskustassa päivä alkaa kello 9 lipunnostolla ja kenttähartaudella Vapaudenpuistossa (Rantakatu 20). Päiväjuhla on kello 12 Joensuun ortodoksisessa seurakuntasalissa (Kirkkokatu 32). Kahvit tarjoillaan ennen juhlaa kello 11 alkaen. Tumma puku ja kunniamerkit.  

Enon kirkossa on messu kello 10, jonka jälkeen on seppeleenlasku sankarihaudoille ja juhla seurakuntatalolla. 

Pyhäselän kirkossa on messu kello 10, jonka jälkeen on seppeleenlasku sankarivainajien muistomerkille. 

Tuupovaaran kirkossa on messu kello 14, jonka jälkeen on seppeleenlasku sankarihaudoille ja muistopalvelus. Kello 16 alkaen on juhla ja kahvit palvelukeskus Hopearinteellä. 

Kansallisen veteraanipäivän tilaisuudet järjestävät Joensuun kaupunki, Sotien 1939–1945 Joensuun perinnetoimikunta, seurakunnat ja palvelukeskus Hopearinne. 

Finlands första stad Åbo fyller 800 om fyra år. Förberedelserna för jubileumsfirandet år 2029 har kommit igång under våren i samarbete med åbobor under träffar, diskussioner och verkstäder där man har samlar in idéer, tankar och önskemål hur Åbo kan firas. Över tusen Åbobor har redan bidragit till tankearbetet. 

Målet just nu är att med hjälp av de gemensamma tankarna sammanställa ett koncept med mål och huvudteman. Senare under hösten börjar man samla in förslag på program för jubileet.

En för allmänheten öppen, svenskspråkig Åbo 800-verkstad ordnas tisdagen den 29 april kl. 17.30-20 i Brinkala, intill Gamla stortorget. Då diskuteras bland annat idéer, möjligheter och förväntninger inför jubileumsåret. Suvi Innilä, Åbo 800-projektledare inleder tillställningen och Anna Edgren, Åbo stads kulturkoordinator och Maria Olin, chef för Åbosamfundets och bl a Åbo stads projekt Levande tvåspråkighet i Åbo fungerar som värdar.

Man kan anmäla sig till verkstaden före den 28.4: Anmälning till verkstaden

På adressen turku.fi/sv/800 samlar Åbo stad information om jubileumsåret. På webbsidan finns också en Åbo-800 enkät på tre språk, via vilken vem som helst kan skicka idéer till beredningen av jubileumsåret: Åbo-800 enkät 

Ytterligare information:

Anna Edgren
Kulturkoordinator, Åbo Stad
anna.edgren@turku.fi
040 180 4515

Suomen ensimmäinen kaupunki Turku täyttää neljän vuoden kuluttua 800 vuotta. Juhlavuoden 2029 suunnittelu on käynnistynyt kevään aikana yhdessä turkulaisten voimin ideointitapahtumissa, työpajoissa ja keskusteluissa. Oman panoksensa pohdintaan on tähän mennessä antanut jo yli tuhat turkulaista.

Ensimmäisen vaiheen tavoitteena on koota yhteisistä ajatuksista juhlavuodelle konsepti tavoitteineen ja pääteemoineen. Juhlavuoden ohjelmaehdotusten kerääminen käynnistyy myöhemmin syksyllä.

Kaikille avoin ruotsinkielinen Turku 800 -työpaja järjestetään tiistaina 29.4. klo 17.30-20 Brinkkalassa, Vanhalla Suurtorilla. Työpajassa keskustellaan muun muassa juhlavuoteen liittyvistä mahdollisuuksista ja odotuksista. Tilaisuuden avaa Turku 800 -hankejohtaja Suvi Innilä ja sen emännöivät Turun kaupungin kulttuurikoordinaattori Anna Edgren sekä Turkuseuran ja muun muassa Turun kaupungin yhteisen kaksikielisyysprojektin johtaja Maria Olin.

Työpajaan voi ilmoittautua 28.4. saakka: Ilmoittautuminen työpajaan

Turun kaupunki kerää osoitteeseen turku.fi/800 tietoa juhlavuodesta. Verkkosivuilta löytyy myös kolmikielinen Turku 800 -kyselylomake, jonka kautta kuka tahansa voi lähettää ideoita juhlavuoden valmisteluun: Turku 800 -kysely  

Lisätiedot:

Anna Edgren
Kulttuurikoordinaattori, Turun kaupunki
anna.edgren@turku.fi
040 180 4515

Rakennetun ympäristön merkitys kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Alan työpaikkoja on jo yli puoli miljoonaa ja koulutuspolkuja haalarihommista tohtoritutkintoihin. Tulevaisuuden osaajien ja työelämän tarpeiden yhteensovittaminen on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. 

Perjantaina 25.4.2025 Tampereella järjestetään Rakennetun ympäristön aamupäivä, jossa perusopetuksen opinto-ohjaajat pääsevät tutustumaan alan monipuolisiin koulutuspolkuihin ja työelämän näkymiin. Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan tapahtumaa paikan päälle. 

Aamupäivän aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja mm. Tampereen seudun kiinteistö- ja rakentamisalan koulutustarjonnasta sekä alan huoltovarmuudesta, työturvallisuudesta ja kestävän kehityksen ratkaisuista. Lisäksi ohjelmassa on ekskursioita Tampereen keskustassa – osallistujat tutustuvat kaupungintalon peruskorjaustyömaahan sekä kiinteistöpalvelualan nykyaikaisiin laitteisiin ja teknologioihin, kuten lämpökameradrooneihin ja pienkuormaajiin. 

Tapahtuman ohjelma opoille 

Klo 08.00 alkaen aamiaistarjoilu

Sokos hotel Ilves, Hatanpään valtatie 1, 33100 Tampere 

Klo 09.00 Kiinteistö- ja rakentamisalan luennot 

Tampereen seudun kiinteistö- ja rakentamisalan koulutuksentarjoajien ajankohtaiskatsaus:

• Tredu, Janne Sulkava, kiinteistönhoidon huoltovarmuuden tutkinnonosa 
• TAMK, Hannu Kauranen, rakennetun ympäristön ja biotalouden osaamispäällikkö
• Tampereen yliopisto, Tiina Sainio, Rakennetun ympäristön tiedekunnan koulutusasiantuntija 

Rakennuspooli, Satu Alajärvi, rakennetun ympäristön huoltovarmuus 

• Henkilösuojainten luovutus (kypärät, huomioliivit, suojalasit ja turvakengät) 

9.30 Lähtö ekskursioihin - ryhmä jaetaan kahteen osaan 

Siirtyminen kävellen keskustorille ja kaupungintalolle 

9.45 Tutustuminen kiinteistöpalvelualaan ja laitteistoon keskustorilla 45 min. 

Kiinteistöpalvelualan välineistöön tutustumista. 

Halukkaat voivat ajaa Avant pienkuormaajilla, lennättää lämpökamera dronea ja kokeilla kaikenlaisia kiinteistönhoidon laitteita. 

klo 09.45 Vierailu kaupungintalon peruskorjaustyömaalla 45 min. 

Kaupungintalo on rakennushistoriallisesti arvokas rakennus, joka on asemakaavassa suojeltu. Suunnittelun päätavoitteita ovat olleet kaikkien tilojen turvallisuus ja terveellisyys sekä vastuullisuus ja kestävä kehitys. 

Tampereen Tilapalvelut toimii hankkeen rakennuttajana ja YIT Suomi Oy projektinjohtourakoitsijana. 

Työmaalla meidät ottaa vastaan YIT:n hankkeen vastaava työnjohtaja Jukka Rajala ja työmaan henkilökunta. 

Klo 11.45 Paluu Ilvekseen 

Henkilösuojainten palautus (kypärät, huomioliivit, suojalasit ja turvakengät) 

klo 12.00 Lounas 

Vapaata keskustelua rakentamisesta ja rakentamisen vierestä. 

Lisätiedot ja tiedustelut tapahtumasta, sekä median ilmoittautuminen: 

Janne Suntio
050 449 7559
janne.suntio@rt.fi 

Onko kotikaupunkisi vetovoimainen? Entä onko se imagoltaan vireä, turvallinen tai omaleimainen?

Huittinen on yksi 57:stä suomalaisesta seutukaupungista. Seutukaupunki on oman seutunsa tai alueensa keskus. Seutukaupungit toteuttavat huhti-toukokuussa yhdessä asukkailleen vetovoimatutkimuksen, jonka avulla selvitetään seutukaupunkeihin liittyviä mielikuvia.

Tutkimuksen avulla autetaan kaupunkeja kehittämään niiden tunnettuutta ja vetovoimaa - ja sitä kautta elinvoimaa!

”Kaupungin vetovoima on tärkeää, koska se houkuttelee uusia asukkaita, yrityksiä ja investointeja – ja juuri niiden varaan rakentuu koko kunnan tulevaisuuden elinvoima. Syksyllä uudet valtuutetut määrittävät Huittisten suunnan seuraaville vuosille, kun kaupungille laaditaan uusi strategia. Tärkeää pohjatietoa strategiatyöhön tuo vetovoimatutkimus, joka auttaa ymmärtämään, mikä meillä toimii ja missä on parannettavaa”, tiivistää elinvoimajohtaja Riikka Peippo tutkimuksen merkityksen Huittisille.

Oheisen linkin kautta asukkaat voivat arvioida oman kotikaupunkisi vetovoimaisuutta ja imagoa sekä myös naapuriseutukaupunkeja. Lomakkeen täyttämiseen kuluu noin 5 minuuttia.
https://innolinkresearch.eu.qualtrics.com/jfe/form/SV_3vHn4Ok4YND81qm

Tutkimuksen toteuttaa Innolink.

Lisätietoja tutkimuksesta antaa:

Elinvoimajohtaja Riikka Peippo, puh. 044 560 4203, riikka.peippo@huittinen.fi
Kaupunginjohtaja Viveka Lanne, puh. 044 560 4200, viveka.lanne@huittinen.fi

Tutkimuslomakkeen täyttämiseen liittyen projektipäällikkö Ville Ottela, Innolink, ville.ottela@innolink.fi
Tutkimukseen liittyen Susanna Issakainen, seutukaupunkiverkoston koordinaatio, Kuntaliitto, susanna.issakainen@kuntaliitto.fi

Mikä on Seutukaupunkiverkosto: Seutukaupungit ja seutukaupunkiverkosto | Kuntaliitto.fi

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt Into Security Oy:n tytäryhtiö Into Certification Oy:lle arviointilaitoshyväksynnän Katakri-pätevyydellä. Into Certificationista tuli näin Suomen kolmas Katakri 2020 -auditointeihin valtuutettu toimija.

”Tietoturvallisuus on noussut hallitusten prioriteettilistalla korkealle, ja syystä. Se ei ole vain lakisääteinen velvoite, vaan olennainen osa vastuullista liiketoimintaa ja merkittävä kilpailuetu”, toteaa Into Securityn hallituksen jäsen ja sijoittaja Petri Aukia.

Kotimaisessa omistuksessa oleva Into Certification tuo kaivattua kilpailua ja lisäkapasiteettia alalle, jonka kysyntä kasvaa NIS2-direktiivin ja lisääntyneiden kyberuhkien myötä. Uusi arviointilaitos on myös hyväksytty tarkastamaan sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmiä THL:n vaatimusten mukaisesti.

”Traficomin hyväksyntä on tärkeä askel Suomen digitaalisen resilienssin vahvistamisessa. Meiltä löytyy Suomen kokeneinta osaamista vaativiin auditointeihin – tarjoamme huippulaadukasta, kotimaista kyberturvallisuuspalvelua yrityksille, joille kyberhyökkäys on todellinen liiketoimintariski”, sanoo Into Securityn ja Into Certificationin toimitusjohtaja Niki Klaus.

NIS2-direktiivi laajentaa vaatimukset tuhansiin suomalaisorganisaatioihin. Sen mukainen vaatimustenmukaisuus voidaan toteuttaa ISO 27001 -standardin mukaisella johtamisjärjestelmällä. Into Certification on akkreditoitu Katakri 2020, ISO 27001, PCI QSA ja sote-tietojärjestelmien -auditoija.

Vuonna 2024 perustettu Into Security osti Huld Certification Oy:n. Yhtiö tukee suomalaisorganisaatioiden hallituksia lainsäädännön noudattamisessa ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamisessa. Into Security toimii aktiivisena vaikuttajana suomalaisen digitaalisen resilienssin vahvistamisessa.

Niki Klaus | CEO Into Security Oy
+358 50 394 8996 | niki.klaus@intosecurity.fi
intosecurity.fi

– Käymme foorumissa keskustelua myös turvallisempien tilojen luomisesta ja ideoimme yhdessä seuraavan järjestöfoorumin teemoja, yhteisömanageri Katja Repo kertoo iltapäivän ohjelmasta. Foorumeissa on ollut mukavasti osallistujia eri järjestöistä, toivottavasti tällä kertaan saadaan järjestösuunnitelmaa evästämään myös sellaisia yhdistystoimijoita, jotka eivät vielä aiemmin ole järjestöfoorumeihin osallistuneet. 

– Toivomme mukaan myös lasten ja nuorten parissa toimivia yhteisöjä ja seuroja pohtimaan, miten Tuusula olisi aiempaa lapsiystävällisempi tulevina vuosina, kutsuu Repo.

Ohjelma: 

Kello 12
Tervetuloa ja päivän ohjelma
Ajankohtaiset kunnan kuulumiset

Kello 12.30 
Yhteinen työskentely

• Miten lapsiystävällisempää kuntaa käytännössä toteutetaan? Miten lapsiystävällisemmän kunnan periaatteet näkyvät toiminnassa? 
• Mitkä ovat seuraavat painopisteet kohti Suomen järjestöystävällisintä kuntaa? Evästyksiä Tuusulan järjestösuunnitelman päivittämiseen.

Kello 13.45
Kahvitauko 

Kello 14
Työskentelyn yhteenvedot ja keskustelu seuraavan järjestöfoorumin aiheista

Kahvitarjoilun järjestämiseksi pyydämme ilmoittautumisia:
lyyti.in/jarjestofoorumi_kevat_2025

Lisätiedot:
Yhteisömanageri Katja Repo, katja.repo@tuusula.fi, 040 314 3048

Järjestöfoorumissa edistetään paikallisten yhdistystoimijoiden, järjestöjen ja Tuusulan kunnan välistä vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa ajankohtaisista asioista. Järjestöfoorumeissa käsiteltävät teemat päätetään yhdessä.

Kevään aikana Oulun Vanha pappila täyttyy vielä kaksi kertaa tarinoista, keskusteluista ja kohtaamisista, kun Pappilan kirjapidot jatkuvat kahdella mielenkiintoisella kirjailijaillalla. Tilaisuudet luovat intiimin ja lämminhenkisen tilan kirjailijoiden ja lukijoiden kohtaamiselle – aikuisille satuhetken tapaan.

Kirjailija ja viestintäpäällikkö Leena Hirvonen toimii iltojen toisena vetäjänä yhdessä tuomiorovasti Satu Saarisen kanssa.

– Kirjapidot ovat löytäneet paikkansa kirjanystävien tapahtumakalenterissa. On ollut erityisen puhuttelevaa, että pitojen vieraat ovat tulleet kädestä pitäen kiittämään meitä iltojen lämminhenkisestä tunnelmasta, jossa niin kirjailijat kuin vieraatkin jakavat yhteisen tilan ja kokemuksen, Hirvonen sanoo.

Torstaina 24.4. Vanhaan pappilaan saapuu vieraaksi ohjaaja ja käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa, jonka tuore romaani Suurenmoinen matka pohjautuu hänen isoisoäitinsä kirjeisiin Natsi-Saksan matkalta vuonna 1943. Teos kertoo seitsemänkymppisestä Almasta, joka kulkee isoisoäitinsä jalanjäljissä, mutta oman aikamme näkökulmasta.

Torstaina 15.5. kirjapidot saavat ensimmäistä kertaa vieraikseen lastenkirjantekijöitä, joiden teokset puhuttelevat vahvasti myös aikuisia. Illan tähtiä ovat lasten- ja nuortenkirjailija Kaisa Happonen ja kuvittaja Anne Vasko, joiden yhteistyössä syntyneet teokset vievät syvälle luontosuhteeseen. Happonen ja Vasko lukevat Mur ja metsän valo -teostaan, jossa on niin lasten kuin aikuisten iltasaduiksi soveltuvia tarinoita, jotka käsittelevät yhteyden, erillisyyden ja luonnon kunnioittamisen teemoja. 

Kirjapidoissa kirjailijat lukevat teoksiaan ääneen, keskustelevat yleisön kanssa ja signeeraavat kirjojaan. Tilaisuudet alkavat klo 18 Oulun Vanhassa pappilassa (Asemakatu 6). Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Pappilan tunnelmallinen tila on rajallinen, ja turvallisuussyistä sisään voidaan ottaa enintään 100 henkilöä – saapuminen ajoissa on siis suositeltavaa.

www.oulunseurakunnat.fi/pappilankirjapidot

Lisätiedot: 
Satu Saarinen 
Tuomiorovasti 
p. 040 556 7840
satu.saarinen@evl.fi

Till välfärdsområdesfullmäktige har valts 59 ledamöter och lika många ersättare.

Under den nya mandatperioden som inleds i början av juni är grupperna i Mellersta Österbottens välfärdsområdesfullmäktige som följer:

• Samlingspartiet (8 ledamöter)
• SFP (4 ledamöter)
• SDP (12 ledamöter)
• Sannfinländarna (7 ledamöter)
• Vänsterförbundet (3 ledamöter)
• De Gröna (1 ledamot)
• Kristdemokraterna (5 ledamöter)
• Centern (19 ledamöter)

Enligt kontrollräkningen avgavs det sammanlagt 28 904 röster i välfärdsområdesvalet i Mellersta Österbotten (röstningsprocenten var 54,9 %). Andelen förkastade röster i välfärdsområdesvalet i Mellersta Österbotten var 3,5 % av de avgivna rösterna.

Enligt lagen om kandidaters finansiering ska de som valts till ledamöter och ersättare i välfärdsområdes- och kommunalvalet år 2025 redovisa sin valfinansiering senast inom två månader efter det att valresultatet har fastställts.

Du kan bekanta dig med valresultatet (jämte noter) som Mellersta Österbottens välfärdsområdesvalnämnd har fastställt på Soites sida för sammanträdeshantering.

Mer information ges av
Mikko Kanervo
Jurist
tfn 040 804 3855
mikko.kanergo@soite.fi

Aluevaltuustoon on valittu 59 aluevaltuutettua ja yhtä monta varavaltuutettua. Kesäkuun alusta alkavalla uudella kaudella Keski-Pohjanmaan aluevaltuuston valtuustoryhmät ovat seuraavat:

• KOK (8 aluevaltuutettua)
• RKP (4 aluevaltuutettua)
• SDP (12 aluevaltuutettua)
• PS (7 aluevaltuutettua)
• VAS (3 aluevaltuutettua)
• VIHR (1 aluevaltuutettua)
• KD (5 aluevaltuutettua)
• KESK (19 aluevaltuutettua)

Tarkastuslaskennan mukaan Keski-Pohjanmaan aluevaaleissa annettiin yhteensä 28 904 ääntä (äänestysprosentti 54,9 %). Mitätöityjen äänien osuus Keski-Pohjanmaan aluevaaleissa oli 3,5 % annetuista äänistä.

Vaalirahalain mukaisesti vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa valtuutetuiksi tai varavaltuutetuiksi valituksi tulleiden on tehtävä vaalirahoitusilmoitus viimeistään kahden kuukauden kuluessa vaalien tuloksen vahvistamisesta.

Keski-Pohjanmaan aluevaalilautakunnan vahvistamaan vaalitulokseen (liitetietoineen) voi tutustua Soiten kokoushallinnan verkkosivulla.

Lisätietoja antaa
Mikko Kanervo
Lakimies
puh. 040 804 3855
mikko.kanervo@soite.fi

Savonlinnan kaupungissa toimitetuissa kuntavaaleissa on valittu valtuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi seuraavat henkilöt:

Perussuomalaiset r.p.

Valtuutetut:

Asikainen Rauni, sairaanhoitaja (AMK)

Varavaltuutetut:

1. Laitinen Pekka, yrittäjä, eläkeläinen
2. Nuutinen Timo, tekninen asiantuntija

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p.

Valtuutetut:

Tikkinen Minna, HTM, YTM
Backman Jouni, vanhempi neuvonantaja
Kristiansson Olli-Pekka, koneasentaja, pääluottamusmies
Stenberg Eija, saumaaja, eläkeläinen
Munck Merja, sairaanhoitaja
Lipsanen Mervi, myyjä
Kilpeläinen Pekka, työsuojeluvaltuutettu, huoltoteknikko
Nousiainen Markku, levyseppähitsaaja, eläkeläinen
Vihavainen Mauri, lentoaseman päällikkö
Korhola Toni, yrittäjä
Valjakka Markku, eläkeläinen
Suomalainen Ritva, eduskunta-avustaja
Svensk Thomas, tradenomiopiskelija, ravintolatyöntekijä

Varavaltuutetut:

1. Loikkanen Marjut, laadunvalvoja, varapääluottamusmies
2. Lajunen Petri, pääluottamusmies
3. Silvennoinen Eija, TtM, yksikön johtaja
4. Pulkkinen Timo, insinööri (YAMK), työpäällikkö
5. Laukkanen Kari, eläkeläinen
6. Mikkonen Tapio, eläkeläinen, kokemusasiantuntija
7. Löppönen Jussi, insinööri (YAMK), lehtori
8. Härkönen Kari, postinjakaja
9. Punnonen Piritta, eläkeläinen
10. Porvali Raisa, restonomi (AMK)
11. Rautiainen Matti, ympäristöpäällikkö, eläkeläinen
12. Malinen Juho-Petteri, teologian yo, rahoitusneuvoja
13. Kuikka Outi, omavalmentaja

Vihreä liitto r.p.

Valtuutetut:

Järvinen Heli, YTM, toimittaja
Juuti Tero, KM, luokanopettaja
Salmenkivi Suvi, FM, opettaja

Varavaltuutetut:

1. Larinen Meeri, yhteisömanageri
2. Härkönen Heikki, toiminnanjohtaja
3. Kosonen Lauri, maa- ja metsätalousyrittäjä

Liike Nyt r.p.

Valtuutetut:

Peitsaro Panu, erikoislääkäri, hammaslääkäri
Metsälä Sanna, KM
Puputti Seija, THM
Virolainen Aki, YTM, yrittäjä
Pekkonen Pasi, herastuomari, yrittäjä
Piisilä Sami, hyvinvointipäällikkö
Kotoneva Eira, FT, yrittäjä

Varavaltuutetut:

1. Smedberg Jari, turvallisuuspäällikkö
2. Kosonen Seppo, rakennusinsinööri, yrittäjä
3. Blomerus Ossi, merkonomi
4. Tavi Päivi, erikoissairaanhoitaja, työnohjaaja
5. Mutikainen Jarmo, räjäytystyönjohtaja
6. Pekkinen Vesa, asbesti- ja haitta-aineasiantuntija
7. Nuopponen Kaisa, sairaanhoitaja, apulaisosastonhoitaja

Suomen Keskusta r.p.

Valtuutetut:

Suomalainen Tuukka, metsäpalveluyrittäjä
Kosonen Hanna, kansanedustaja
Piironen Eero, yrittäjä, toimitusjohtaja
Laamanen Kirsti, eläinlääkäri
Tiainen Jarmo, yrittäjä
Tynkkynen Jonne, yrittäjä, toimitusjohtaja
Laitinen Pekka, maa- ja metsätalousyrittäjä
Turunen Riikka, sosionomi (AMK), johtava nuorisotyönohjaaja
Pesonen Teija, hallinto- ja markkinointipäällikkö
Lajunen Timo, metsätalousinsinööri, maanviljelijä
Laukkanen Antti, maatalousyrittäjä
Karvinen Hannu, agrologi, maatalousyrittäjä
Hannikainen Antti, pääluottamusmies

Varavaltuutetut:

1. Tikka Tommi, KM, opettaja
2. Ihalainen Katri, metsätalousinsinööri (AMK), hankintaesimies
3. Härkönen Reima, FM, rehtori
4. Nousiainen Marja Sisko, TtM, herastuomari
5. Pajunen Riikka, sosionomi (AMK)
6. Husso Kaarlo, toiminnanjohtaja
7. Tiainen Mikko, agrologi, talousasiantuntija
8. Leppänen Eetu, varusmies, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja
9. Väisänen Tiina, sosionomi (AMK)
10. Laurio Jukka, kirvesmies, herastuomari
11. Jalvanti-Hannikainen Satu, maaseutuyrittäjä
12. Herttuainen Anne, lehtori, herastuomari
13. Suomalainen Esko, eläkeläinen                               

Suomen Kristillisdemokraatit (KD) r.p.

Valtuutetut:

Koskela Jouni, FM, hankekoordinaattori
Puustinen Jarmo, HTT, poliisitarkastaja

Varavaltuutetut:

1. Hirvonen Liisa, DI, hyvinvointikonsultti
2. Hannonen Tapani, rakennusmestari

Kansallinen Kokoomus r.p.

Valtuutetut:

Kaksonen Kimmo, kauppias
Kokko Sampsa, metsänhoitaja
Turunen Pekka, yritysvalmentaja, yrittäjä

Varavaltuutetut:

1. Kokko Lea, laadunvalvoja, yrittäjä
2. Lyytikäinen Heli, eläkeläinen
3. Kinnunen Heli, erityisluokanopettaja, yrittäjä

Vasemmistoliitto r.p.

Valtuutetut:

Rinne Jaakko, yhteisöpedagogi (AMK), opistovuosiohjaaja

Varavaltuutetut:

1. Jääskeläinen Kari, sopimuspalokuntalainen, rakennusmies
2. Rask Pia, MuM, kirkkomuusikko

Keskusvaalilautakunnan 16.4.2025 pöytäkirja liitteineen ja valitusosoituksineen

Monitoimiareenan hankesuunnitelman suuntaviivoille on haettu hyväksyntää lautakunnista. Liikunta- ja kulttuurilautakunta on ne jo hyväksynyt, kasvatus- ja opetuslautakunta käsittelee asiaa 24.4.2025. Monitoimiareenan koko ei ole pienentynyt viime syksynä päätetystä tasosta. Tämänhetkisen, suuntaa antavan tilaohjelman mukaan se on hieman syksyllä kaavailtua suurempi. Hankesuunnitelmaa tarkennetaan suunnittelun edetessä, jotta annetussa kustannusarviossa pysytään.

Kaupunginhallitus hyväksyi lokakuussa 2024 areenan kustannusraamiksi 20 miljoonaa euroa, jonka valtuusto vahvisti joulukuussa. Kaupunginhallitus päätti, että monitoimiareena toteutetaan omaan taseeseen yhteistoiminnallisena KVR-urakkana supistettuna Nokian Agco-areenan mallin mukaisesti. Suurin muutos aiempaan hankesuunnitelmaan oli liikuntasalin vapaan korkeuden muuttaminen 12,5 metristä 8,5 metriin. Lisäksi ravintola- ja käytävätilaa pienennettiin merkittävästi aiempaan suunnitelmaan verrattuna.

Tämän jälkeen Monitoimiareenan hankesuunnitelmaa on valmisteltu uudelleen vuoden 2025 aikana. Areenan pohjaa on muokattu sijoituspaikkaan sopivaksi, sekä tilaohjelmaa muokattu seuroilta saadun palautteen perusteella. Tämänhetkisen tilaohjelman mukaan huoneala on 8212m2, joka on noin 900 hum2 enemmän kuin kaupunginhallituksen päätös 28.10.2024.

Tilaohjelma on kuitenkin suuntaa antava ja sitä tiivistetään hankesuunnitelman edetessä. Hankesuunnitelmaa tarkennetaan edelleen mm. tapahtumien, ravintola/catering toiminnan sekä liikennejärjestelyiden osalta. Hankesuunnittelun yhteydessä on myös kuultu rakennusyrityksiä urakkamuodoista markkinakartoituksessa. Valmis hankesuunnitelma tuodaan tämän hetken aikataulun mukaan lautakunnille toukokuussa 2025 lausunnoille ja kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi kesäkuussa 2025.

Seurojen tarpeita kuultu

Monitoimiareenan valmistelussa on pyritty moni- ja yhteiskäyttöisyyteen tilojen suhteen. Hankkeen suunnittelussa on kuultu liikunnan opettajia, catering-yrittäjää tapahtumien osalta sekä eri lajien urheiluseuroja.

Monitoimiareenaan on suunnitteilla kaksi salia. Katsomopaikkoja on yhteensä 2210, tasalattiapaikkoja noin 3000 hengelle. Kaksi salia mahdollistaa mm. samanaikaiset viisi koululiikuntaryhmää sekä toisen salin käytön, vaikka toisessa olisi peli, mikä nostaa areenan käyttöastetta.

Suurempi, sali 1 on kolmen koripallokentän kokoinen ja siinä on parkettialusta. Katsomopaikkoja on siirtokatsomossa 1420, kiinteissä katsomoissa 300 paikkaa. VIP-ravintolassa 170 paikkaa sekä aitioissa yhteensä n. 80 paikkaa. Sali 2 on muovimattoalustainen salibandymitoituksella, jossa kiinteitä katsomopaikkoja on 240. Suuremmissa tapahtumissa kuten messut tai isot kokoukset, voidaan molemmat salit ottaa tapahtumakäyttöön.

Monitoimiareenan valmistuminen seuraa edelleen Marjoniemen koulun aikataulua, ja areenan valmistuminen olisi täten joulukuussa 2027. Hankesuunnittelun tueksi on perustettu poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Siihen kuuluu virkamiesten lisäksi luottamushenkilöiden sekä Seuraparlamentin edustajia. Ohjausryhmän tarkoitus on projektin suunnan näyttäminen, isojen linjojen ohjaus ja siihen liittyvät päätökset. Hankkeella on erikseen tekninen hankesuunnitteluryhmä ja useita alatyöryhmiä, jotka vastaavat hankkeen operatiivisesta etenemisestä.  

Lisätietoja:
Toimitilajohtaja Katja Ahola, puh. 020 615 9013, katja.e.ahola(at)kouvola.fi
Rakennuttajapäällikkö Pia Rajala, puh. 020 615 1068, pia.rajala(at)kouvola.fi
Liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkanen, puh. 020 615 8228, teemu.makipaakkanen(at)kouvola.fi

Monitoimiareena on koko kaupungin yhteinen hanke, joka edistää hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa. Areena tuo monipuoliset liikuntapalvelut osaksi koululaisten, urheiluseurojen ja kaupunkilaisten arkea. Se nostaa kaupungin kilpaurheiluolosuhteet uudelle tasolle ja mahdollistaa monenlaiset liikunta-aktiviteetit ja isojen palloiluturnausten järjestämisen. Lisäksi areenassa voi järjestää tapahtumia, messuja, kongresseja ja konsertteja. Monitoimiareena vahvistaa Kouvolaa urheilu- ja tapahtumakaupunkina ja luo modernit puitteet niin paikallisille kuin kansainvälisille toimijoille.

Metsähallituksen hallituksen puheenjohtaja Tuija Suur-Hamari luopuu tehtävästään tultuaan nimitetyksi UPM Plywood -liiketoiminta-alueen johtajaksi. UPM-Kymmene Oyj tiedotti asiasta tänään 17.4.2025.

Metsähallituksen hallituksen nimittää valtioneuvosto maa - ja metsätalousministerin esityksestä. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee uuden puheenjohtajan valintaa. Siihen asti hallituksen puheenjohtajan tehtävää hoitaa varapuheenjohtaja Sanna Paanukoski.

Lisätietoja: pääjohtaja Juha S. Niemelä, Metsähallitus, puh. 050 5003681
Lisätietoja nimitysprosessista:  kansliapäällikkö Pekka Pesonen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295 162 020
UPM Kymmene Oyj:n tiedote

Joukkoliikenteen palvelutasoa halutaan parantaa erityisesti niillä alueilla, joilla ei ole toteutettu tai suunnitteilla ratikkaliikennettä. Superbussiliikenne käynnistyisi suunnitelmien mukaan kesällä 2027 Tampereen Kaupunkiliikenne Oy:n liikennöimänä linjalla 8 Annala – Kaukajärvi – Keskustori – Tesoma – Haukiluoma. Myöhemmin liikenne laajenisi linjalle 7 Linnainmaa – Janka – Hakametsä – Keskustori – Rahola – Kalkku – Tesoma.

Investoinnit sähkönivelbusseihin ja varikkoon

Superbussiliikenne edellyttää investointeja noin 50 sähkönivelbussiin ja uusiin varikkotiloihin. Nekalan varikko korvataan uudella, sähköisen liikenteen tarpeisiin sopivalla varikolla. 

”Nekalan varikko on tullut tiensä päähän. Uusi varikko kannattaa rakentaa sähköisen liikenteen tarpeisiin, mikä vaatii latauspaikkojen lisäämistä. Samalla on hyvä miettiä superbussien kannalta parasta sijaintia, jotta siirtoajot varikolta linjan päätepysäkeille saadaan mahdollisimman lyhyiksi”, Nyssen suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen taustoittaa.

Näin kustannukset on laskettu

Bussien hankinta-, käyttö- ja rahoituskustannukset on arvioitu Tampereen Kaupunkiliikenne Oy:n käymien markkinavuoropuheluiden perusteella. Sopimus pyritään tekemään 15 vuodeksi.

Superbussiliikenne on laadukasta bussipalvelua, jolla lisätään matkustajakapasiteettia 20 prosenttia. Liikennöintikustannukset ovat esityksen mukaan 10 prosenttia kalliimmat kuin nykyiset linjojen 7 ja 8 liikennöintikustannukset. Matkustajapaikkaa kohden liikennöintikustannukset ovat noin 20 prosenttia edullisemmat kuin ratikkaliikenteessä ja yli 5 prosenttia edullisemmat kuin muussa bussiliikenteessä.

”Superbussiliikenne on edullinen keino vastata joukkoliikenteen matkustuksen kasvuun. Lisäksi se täydentää ratikka- ja lähijunaliikennettä kehittäen kaupunkia tasapuolisesti myös raideliikenneverkon ulkopuolella”, joukkoliikennejohtaja Mika Periviita toteaa.

Lisätiedot

Joukkoliikennejohtaja Mika Periviita, p. 050 3267 007
Suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen, p. 050 5526 124
etunimi.sukunimi@tampere.fi

Tampereen kaupunki, esityslistat ja pöytäkirjat

Tampereen Kaupunkiliikenne Oy on kaupungin omistama in-house yhtiö. Se vastaa noin kolmasosasta Tampereen bussiliikenteen tuottamisesta noin 300 työntekijän voimin.

“Valtuustot ovat ajan saatossa päässeet harmaantumaan, vaikka suuri osa palveluista on edelleen tarkoitettu nuorille kuntalaisille. Puolueiden tulisikin ottaa näistä vaaleista opikseen ja panostaa jo hyvissä ajoin nuorten sitouttamiseen paikallistasolla. Tällä voisi olla hyviä vaikutuksia äänestysaktiivisuuden nostoon, etenkin kuntavaaleissa tuttu ehdokas omasta viiteryhmästä voi olla kimmoke lähteä äänestyspaikalle.” kommentoi vaikuttamistyön päällikkö Petra Pieskä.

18–29-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 17 %, mutta yksikään puolue ei kansallisella tasolla yltänyt ehdokasasettelussa samaan nuorten osuuteen. Eniten nuoria asetti ehdolle RKP (11 %), vihreät (11 %) sekä kokoomus (9 %).

lman nuoria ehdokkaita, vaalitiimiläisiä ja muita demokratiaan aktiivisesti osallistuvia nykyinen vaalijärjestelmämme voi alkaa natista liitoksissaan.

Nuorisoala ry teki kattavan analyysin nuorista kunta- ja aluevaaleissa. Tutustu lukuihin siitä:

• Mikä oli valtuutettujen keski-ikä? 
• Mitkä puolueet saivat läpi eniten nuoria valtuutettuja? 
• Ketkä olivat ehdokasasettelun voittajat ja häiväjät?

Tutustu analyysiin täällä: