Joukkuevoimistelun maailmancup-sarjan toinen osakilpailu kisataan 26.-27.4.2025 Kanadan Torontossa. Suomesta kilpailussa nähdään Minetit (Tampereen Sisu), OVO Team (Olarin Voimistelijat), Gloria (Elise Gymnastics & Pakilan Voimistelijat) ja Sirius (Jyväskylän Naisvoimistelijat).

OVO Teamin kapteeni Janna Kutila kertoo joukkueen valmistautuneen kisaan hyvin: ”Treenaaminen kisaa varten on sujunut hyvin ja olemme keskittyneet hiomaan ohjelmaa vielä parempaan kuntoon. Tavoite on tehdä onnistuneet puhtaat suoritukset ja ansaita mitali. Lähdemme kisoihin hyvillä ja odottavaisin mielin!”

Myös Minettien valmistautuminen on sujunut hyvin. Joukkueen tavoitteena on näyttää treeneissä tehdyn työn tulos.

“Treenit ennen kisaa ovat sujuneet hyvin ja olemme saaneet vietyä ohjelmaa eteenpäin edellisestä kilpailusta. Kanadaan lähdemme hyvällä fiiliksellä näyttämään entistä vahvemman kokonaisuuden. Tavoitteena meillä on saada näytettyä onnistuneet suoritukset, joissa näkyy treeneissä tehdyn työn tulos”, toteaa Minettien kapteeni Iinu Häkkinen.

Glorian kapteeni Anni Tuomela kertoo joukkueen tavoitteen olevan itsevarmuuden näkyminen suorituksessa: ”Treenaaminen toista maailmancup-kilpailua kohti on sujunut tehokkaasti tavoitteet mielessä. Kisassa tavoitteena on näyttää itsevarmuutta ja asennetta huokuva suoritus, jonka avulla saavutetaan mitalisija. Fiilis on odottavainen ja olemme innoissamme Kanadassa kisaamisesta!”

Siriuksen kisavalmistautumiseen puolestaan on kuulunut koreografian viilausta ja ohjelman hiomista. Kisaan he lähtevät haastamaan kärkeä.

“Tavoitteena meillä on näyttää ehjä ja ilmaisullinen kokonaisuus, jolla pystyisimme haastamaan kärkeä. Teimme alkuviikosta viilauksia koreografiaan ja hioimme ohjelmaa huippukuntoon. Mahtavaa päästä näyttämään kehitystä kansainväliseen kilpailuun”, sanoo Amanda Vesala.

Kilpailussa voimistellaan myös nuorten sarjassa. Suomesta nuorten sarjassa nähdään OVO Junior Team (Olarin Voimistelijat), Minetit Junior (Tampereen Sisu) ja Team Freyat (Hyvinkään Voimistelu Ja Liikunta & Järvenpään Voimistelijat).

Kilpailun lisätiedot ja tulospalvelu löytyvät täältä. 

Aikataulu

Ajat ovat Suomen aikaa.

Sunnuntai 27.4.2025

Klo 00.35-2.14 nuorten alkukilpailu

Klo 2.25-4.50 aikuisten alkukilpailu

Klo 21.00-22.33 nuorten loppukilpailu

Klo 22.45-00.39 aikuisten loppukilpailu (kilpailu loppuu maanantain 28.4. puolella)

12.4. järjestettiin Helsingin Messukeskuksen Ruokamessuilla jännittävä Airfryer SM -kilpailu, jossa etsittiin Suomen taitavinta airfryer-kokkia. Kilpailu käytiin liveyleisön edessä näytöskeittiössä, ja tuomaristoon kuuluivat kokki Jyrki Sukula, Valion Aino Laakso sekä Verkkokauppa.comin Lauri Kutila.

Kilpailun voiton vei yllättävä ja hurmaava parivaljakko: näyttelijä Tiia Weckström ja vasta 6-vuotias Taika. Tiian ja Taikan yhteistyö sai alkunsa lähes sattumalta – Taika pyysi päästä mukaan kisaan vain viisi minuuttia ennen sen alkua. Kaksikon kemia oli välittömästi ilmeinen, ja he hurmasivat sekä yleisön että tuomarit hyvällä energialla ja yhteishengellä.

”Olet selvästi tuleva tv-kokki – itsevarma esiintyminen ja hyvä hymy,” totesi Sukula kesken kilpailun Taikalle.

Kilpailussa valmistettiin annoksia, joissa airfryerin käyttö oli pakollista vähintään osassa ruoanvalmistusta. Lisäksi jokaisen kilpailijan tuli käyttää Saimaan Tuoreen tarjoamaa 150 gramman tuoretta kirjolohifileetä. Tiialla ja Taikalla oli käytössään myös omia raaka-aineita sekä peruskeittiötarvikkeet. Reseptin inspiraationa toimi Peggyn Pienen Punaisen Keittiön resepti, joka oli muokattu airfryeriin sopivaksi maustemuutoksin.

"Airfryer 2025 -kisassa oli ilo nähdä, miten kekseliäästi kotimainen kala otettiin osaksi nopeaa ja terveellistä ruoanlaittoa. Saimaan Tuoreen tavoitteena on madaltaa kynnystä kalan käyttöön ja tässä kisassa se toteutui hienosti”, Saimaan Tuoreen markkinointipäällikkö Antti Hannunniemi kiitteli kilpailun jälkeen.

Tiia Weckström on monille tuttu muun muassa Salatut elämät -sarjasta, ja hän esiintyy tänä vuonna ensi-iltansa saavassa Cancel-elokuvassa. Hän opiskelee parhaillaan näyttelijäksi Barcelonassa. Taika puolestaan on intohimoinen pikkukokki, jonka lempiohjelma on Koko Suomi leipoo. Hänen unelmana on tulla yhtä taitavaksi kuin kondiittorimestari Juliana Hokkanen.

”Sen lisäksi että rakastan hyvää ruokaa, minulle on tärkeää, että sitä on kiva tehdä. Minun ja Taikan energia ennen kisan alkua ja sen aikana teki kokkauksesta vielä hauskempaa, lievitti jännitystä ja sai yhteistyön sujumaan luonnostaan. En olisi uskonut että näin spontaani päätös johtaa voittoon”, Weckström totesi.

Kilpailun jälkeen ruokavaikuttaja ja kirjailija Kati ”Hellapoliisi” Jaakonen innostui kaksikon energisestä ja ilmeikkäästä esiintymisestä. Taikan äidillekin syntyi idea Tiian ja Taikan Taikakeittiö -konseptista, jonka ympärille suunnitellaan nyt yhteistyötä Hellapoliisin kanssa  Eveolla pyörivään tv-ohjelmaan sekä somekanaviin liittyen. Voitto ei ollut pelkästään kilpailun huipennus, vaan mahdollisesti alku uudelle ruokamaailman tähtiparille.

"Tapasin Taikan ensimmäisen kerran Ruokamessuilla ja näin heti, miten iloinen, avoin ja innostuva lapsi hän on. Spontaani toive osallistua Airfryer SM -kilpailuun osoitti, että hänessä on ainutlaatuista valoa ja kiinnostusta uusiin asioihin. Olen tehnyt vaihekuvitettuja Pikkukokki® -ruoka- ja leivontakirjoja lapsille ja saanut niistä liikuttavan ihanaa palautetta. Lisäksi olen järjestänyt lapsille leivonta- ja kokkauskursseja. Taika voisi olla mainio inspiraatio muille lapsille iloisessa ja kokeilevassa ruoanlaitossa. Kun lapsi oppii valmistamaan ruokaa, se innostaa häntä varmasti jatkossakin”, Jaakonen kertoo.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

 Heidi Ekholm-Talas, ENJOY PR, 050 439 1075
 heidi@enjoypr.fi

Hellapoliisi Kati Jaakonen, 041 531 2275
kati@hellapoliisi.fi

Ota seurantaan:
Tiian ja Taikan Taikakeittiö Instagramissa, Youtube ja TikTok kanavat tulossa.
 @taikakeittio
Tiia ja Taika Jyrki Sukulan kalakoulussa: Katso video 
Airfryer SM -kilpailun tunnelmia: Katso video

Kuvat: Henri Sinisalmi
PR-kuvat Tiiasta ja Taikasta sekä kilpailukuvia.
Mediapankki:
Ruokamessut 2025 – Airfryer SM -kilpailu

Partioviikko 2025 - Mediatiedotteet

Tasavallan presidentti Sauli Niinistölle jäi partioajoista matkaan kolme tärkeää oppia. Partioparaatissa sunnuntaina 27.4. Niinistö pitää puheen ja vastaanottaa ohimarssin.

Pääkaupunkiseudun partiolaiset juhlivat yhdessä kaikkien Suomen partiolaisten kanssa partiolaisuutta Partioviikolla 21.–27.4. Lisäksi tänä vuonna juhlistetaan Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n 50-vuotista taivalta.

Sunnuntaina 27.4. järjestettävän partioparaatin paraatikatselmuksessa puheen pitää presidentti Sauli Niinistö, joka myös vastaanottaa ohimarssin. Tapahtuma kerää noin 2000 pääkaupunkiseutulaista partiolaista yhteen ja se on tarkoitettu pienimmästä sudenpennusta vanhimpaan konkariin.

Eräily, luonto ja yhteinen vastuu

”Olen saanut partiosta oppeja kolmella tavalla”, kertoo entinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hänen mukaansa partio on merkityksellinen harrastus, jolla on tärkeä asema tulevaisuuden Suomessa. Erityisesti hän nostaa esiin harrastuksen monipuolisuuden ja partiolaisten läheisen kosketuksen luontoon. Luontoa opetettiin kunnioittamaan jo silloin, kun presidentti Niinistö itse oli lapsi.

Partioharrastuksesta tekee monipuolisen muun muassa se, että toiminnassa oppii niin henkisiä kuin fyysisiä taitoja. Ensimmäinen ja konkreettisin oppi, jonka presidentti Niinistö on partiosta poiminut mukaansa, onkin eräily.

Toinen partiovuosista säilynyt ohjenuora on kunnioittava suhtautuminen ympäristöön ja luontoon. Mukana matkassa kulkee partiossa opittu seikkailullinen näkökulma ympäröivään maailmaan.

”Kolmantena ihan yksi tärkeimpiä opetuksia on ollut yhteisen hengen ja yhteisen vastuun kokeminen”, presidentti Niinistö pohtii.

Partiossa yhdessä toimimisen kautta moni oppii tärkeitä yhteistyötaitoja ja löytämään oman paikkansa osana ryhmää.

Vastuun kantaminen yhdessä ja yksin on äärimmäisen arvokas taito, jota partion kautta pääsee tyypillisesti harjoittelemaan jo varhaisessa iässä.

Kysyttäessä partioliikkeen merkityksestä presidentti Niinistö korostaa vahvaa vastuuseen tarttumista, yhteisvastuuta ja ryhmätyötä.

Kaikki ovat tervetulleita

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset kutsuvat kaikki harrastuksesta kiinnostuneet Pop up -kololle Narinkkatorille 22.–24.4. tutustumaan toimintaan ja osallistumaan samalla Koko Suomen partioiltaan. Koko Suomen partioilta kokoaa partiolaiset juhlimaan partiota yhtä aikaa ympäri Suomen.

“Toivotamme ihan kaikki tervetulleiksi. Tapahtumassa pääset tutustumaan partioon ja juttelemaan, mitä juuri sinä pääsisit tekemään ja kokemaan partiossa”, aluejohtaja Mimmu Mannermaa Pääkaupunkiseudun Partiolaisista kertoo.

Pop up -kololla eli Popparilla on tiedossa monipuolista ohjelmaa, synttäritunnelmaa ja tietenkin popparia kaikille ikäkausille ja partiosta kiinnostuneille.

Partio on kaikille avoin harrastus kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja taustaan katsomatta. Partiossa jokaisella on mahdollisuus oppia, seikkailla ja haastaa itseäsi. Lapset tutustuvat partioon ryhmänjohtajan opastuksella. Aikuiselle partio on samaan aikaan elämyksellinen harrastus sekä mahdollisuus tehdä merkityksellistä vapaaehtoistyötä.

Lue Sauli Niinistön koko haastattelu Heppu-lehdestä:

Haastattelussa presidentti Sauli Niinistö | Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

Lisätietoa Partioviikosta:
Partioviikko | Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

Ota yhteyttä:

Mimmu Mannermaa, Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry, aluejohtaja, 040 132 7088
Kaisu Tolvanen, Suomen Partiolaiset, viestintä- ja markkinointipäällikkö, 0447660377

Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) vuoden toinen maailmancup jatkui torstaina Perun Limassa. Aleksi Leppä (Haminan Ampumaseura) ja Lauri Syrjä (Asikkalan Ampumaseura) kilpailivat miesten 50m pienoiskiväärin asentokilpailussa (3x20 ls).

Leppä ja Syrjä ampuivat keskiviikkona karsinnassa, jossa he tekivät tulokset 578 ja 576. Karsinta oli Yhdysvalloissa West Virginian yliopistossa opiskelevan Syrjän ensimmäinen startti miesten maailmancupissa.

Lepän tulos oli tänään 586 (polvi 197, makuu 196, pysty 193), jolla hän sijoittui peruskilpailussa 21:nneksi. Unkarin Istvan Peni ja Kiinan Wenyu Zhao tekivät peruskilpailun parhaan tuloksen (593). Kahdeksan parhaan finaaliin pääsi tuloksella 589.

– Joka asennolla toinen sarja hyvä ja toinen vähän niiasi. Kokonaisuudessaan aika tasaista, muutama huono kohta kilpailussa, Leppä sanoi.

– Näkee, että en ole ampunut yhtään kilpailua ”piekkarilla” yli puoleen vuoteen. Ei ole vielä mies ihan parhaimmillaan. Olen jo ilmakivääriradalla ja kohta treenit, niin siitä se jatkuu.

Liman maailmancupissa on jäljellä yksi suomalaislaji: miesten 10m ilmakiväärikilpailu on ohjelmassa lauantaina.

Syrjä sijoittui ”piekkarikisassa” 27:nneksi tuloksellaan 584 (194+198+192). Hänen mukaansa tekeminen karsinnassa oli tosi hyvää, mutta Syrjä sanoo ”kyttäilleensä paljon tuulta” ja antoi ”sen ottaa turhan suurta roolia”.

– Sain kuitenkin kisasta hyvää luottoa, kun tuntuma oli hyvä. Peruskilpailu oli mielestäni ihan onnistunut kisa. Ysejä jäi tosi lähelle kymppiä, mikä tietysti harmitti, mutta kuuluu lajin luonteeseen. Tekeminen tuntui hyvältä. Vähän rohkeampi olisi saanut olla, sillä aina, kun antoi mennä ilman suurempia varmisteluita, niin homma kulki. Keli oli myös kohdallaan.

Syrjän mukaan kaikki toimii Liman maailmancupissa hyvin:

– Kiva on päästä aloittamaan maailmancup-ura täällä.

ISSF:n seuraava maailmancup on Kyproksen Nikosiassa 3.–12. toukokuuta. Siellä kilpaillaan haulikkolajeissa.

AKK ja Huippu-urheilun instituutti KIHU ovat vahvistaneet jo vuonna 2023 käynnistynyttä yhteistyötään kumppanuudeksi vuoden 2025 alussa. Yhteistyön tavoitteena on edistää maajoukkueurheilijoiden valmentautumista tarjoamalla kattavaa asiantuntijatukea.

- Yhteistyö AKK:n kanssa antaa KIHUlle ainutlaatuisen mahdollisuuden edistää urheilijoiden terveyttä ja suorituskykyä moottoriurheilussa. Tämä hyödyttää sekä urheilijoita että valmentajia, ja tarjoaa molemmille osapuolille samalla mahdollisuuden oppia uutta. Odotamme innolla, mitä kaikkea voimme saavuttaa yhdessä, toteaa KIHUn johtava asiantuntija Ville Vesterinen.

Monipuolista tukea huipulle tähtääville kuljettajille

Yhteistyön päätavoitteena on valmentautumisen laadun parantaminen, mikä edesauttaa urheilijoiden kehittymistä ja kansainvälistä menestystä. Yhteistyön keskeisiä osa-alueita ovat:

• Fyysisten ominaisuuksien testaus ja fysiikkavalmennuksen tuki: KIHU tarjoaa urheilijoille mahdollisuuden fyysisten ominaisuuksien testaamiseen ja fysiikkavalmennukseen, mikä tukee heidän suorituskykynsä kehittämistä.
• Psyykkisen valmennuksen tuki: Urheilijoiden henkinen hyvinvointi on olennainen osa menestystä. KIHUn asiantuntijat tarjoavat psyykkistä valmennusta, joka tukee urheilijoiden mielenhallintaa ja suorituskykyä.
• Urheilufysioterapian tuki: KIHUn urheilufysioterapian palvelut tukevat urheilijoita vammojen ennaltaehkäisyssä, kuntoutuksessa ja suorituskyvyn ylläpidossa.
• Terveydenhuollon tuki: Yhteistyö mahdollistaa urheilijoille pääsyn kattaviin terveydenhuollon palveluihin, jotka tukevat heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan ja valmentautumistaan.

Flying Finn Academy ja High Performance -urheilijat keskiössä

Yhteistyö KIHUn kanssa tarjoaa merkittävää tukea AKK Flying Finn Academyn (FFA) ja High Performance -urheilijoiden valmentautumiseen. Flying Finn Academy (FFA) on AKK:n virallinen huippuvalmennusohjelma, jonka tavoitteena on tukea lahjakkaita kuljettajia kokonaisvaltaisen valmennuksen keinoin kohti autourheilun ammattilaisuutta.

- Olemme erittäin iloisia yhteistyön syventymisestä KIHUn kanssa. Tämä mahdollistaa entistä laadukkaamman ja yksilöllisemmän tuen urheilijoidemme arkeen. Valmennus tarjoaa FFA- ja High Performance -urheilijoille tarvitsemansa tuen päivittäiseen harjoitteluunsa ja näin ollen heillä on parhaat mahdolliset edellytykset nousta autourheilun huipulle. Tavoitteena on turvata suomalaisen autourheilun pitkät menestysperinteet ja varmistaa, että kansainvälisestä kilpailumenestyksestä voidaan nauttia myös tulevaisuudessa, sanoo AKK:n valmennuskoordinaattori ja valmentaja Mika Leistiö.

Valmennus tarjoaa FFA- ja High Performance -urheilijoille tarvitsemansa tuen päivittäiseen harjoitteluunsa ja näin ollen heillä on parhaat mahdolliset edellytykset nousta autourheilun huipulle. Tavoitteena on turvata suomalaisen autourheilun pitkät menestysperinteet ja varmistaa, että kansainvälisestä kilpailumenestyksestä voidaan nauttia myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

Ville Vesterinen, johtava asiantuntija, KIHU, p. 050 545 1049, ville.vesterinen@kihu.fi
Anssi Kannas, pääsihteeri, AKK, p. 050 300 1244, anssi.kannas@autourheilu.fi

Seitsemän itäisen Suomen keskuskaupunkia tekevät yhteistyössä aktiivista edunvalvontaa. Hallituksen tulevasta kehysneuvottelusta odotetaan valtiolta lisää konkreettisia panostuksia, jotta itäisen Suomen oikea kehityssuunta saadaan varmistettua ja alueen potentiaali tehokkaasti käyttöön.

Itäisen Suomen seitsemän keskuskaupunkia – Joensuu, Kajaani, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta ja Mikkeli – ovat aktiivisia elinvoimatoimijoita. Meneillään on monia satojen miljoonien, jopa miljardiluokan investointeja, kuten datakeskushankkeet Haminassa, Kouvolassa, Kajaanissa ja Mikkelissä, Kotkan akkuklusteri, Lappeenrantaan kaavaillut Solar Foodsin tehtaat, Joensuun vetytehdas ja Kuopion lääkealan investoinnit.

Keskuskaupungit ovat kehityksen ja elinvoiman vetureja alueillaan. Uusien investointien ja työpaikkojen lisäksi töitä tehdään itäisen Suomen asukkaiden hyvinvoinnin ja toimivien kuntalaispalvelujen eteen.

Haastavassa tilanteessa alueella olevaa potentiaalia täytyy hyödyntää uusin tavoin. Siksi on lähdetty hakemaan uusia avauksia elinvoiman kehittämiseen. Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa itäisen Suomen elinvoima on turvallisuuskysymys ja koko Suomen yhteinen asia.

Itäisen Suomen keskuskaupungeilla ja maakunnilla on vahva tahtotila tehdä yhteistyötä elinkeinoelämän, valtion ja muiden sidosryhmien kanssa elinvoiman kasvattamiseksi. Samalla on hyvä kuitenkin tunnistaa se, etteivät kaupungit ja maakunnat voi tehdä kaikkea tarvittavaa itse.

Yhteisessä edunvalvontakirjeessä nostettu esiin kasvutoimia

Itäisen Suomen keskuskaupungit lähettivät keskiviikkona 16.4. maan hallitukselle yhteisen edunvalvontakirjeen, jossa odotetaan hallituksen puoliväliriihestä konkreettisia kasvutoimia.

– Itäisen Suomen haastava tilanne on tunnistettu myös valtion puolelta ja luotu yhteistyössä kehittämisvisio sekä toimenpidesuunnitelma. Tämä on tärkeää. Odotamme valtiolta kuitenkin lisää konkreettisia panostuksia, jotta itäisen Suomen oikea kehityssuunta saadaan varmistettua ja alueen potentiaali tehokkaasti käyttöön, Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka sanoo.

Valtiolta odotetaan muun muassa seuraavia itäisen Suomen elinvoimaa ja samalla koko Suomen kasvua hyödyttäviä toimia:

• Puhtaille energiaratkaisuille, kuten vetytalouden ja tuulivoiman investoinneille sekä muille energiaintensiivisille investoinneille, on luotava suotuisa toimintaympäristö ja kattava sähköinfra myös itäiseen Suomeen. Tätä tulee tukea lainsäädännöllä ja valtion toimin. Tutkakysymys estää tarvittavan tuulienergian tuotannon itäisessä Suomessa, mihin on löydettävä ratkaisu.
• Teollisuuden kilpailukykyä ja yritysten investointeja tulee vauhdittaa: Paljon kuljettavan teollisuuden logistinen kilpailukyky on turvattava. On löydettävä riittävät ja tehokkaat keinot kannustavan ja ennakoitavan investointiympäristön luomiseen.
• Datakeskukset tulee säilyttää alemmassa sähköveroluokassa. Suunniteltu veroluokan korotus uhkaa kuntien elinvoimaa, verotuloja ja työllisyyttä.
• Itäisen Suomen saavutettavuus ei ole samalla tasolla kuin Länsi-Suomessa. Lisärahoitusta tarvitaan Karjalan ja Savon ratojen ja logistiikan yhteyksien parantamiseen HaminaKotkan satamaan. Itäradan suunnittelua tulee jatkaa kohti rakentamisvalmiutta. Lisäksi itäisen Suomen infrastruktuuria ja liikenneyhteyksiä tulee aktiivisesti kehittää Suomen huoltovarmuuden ja varautumisen turvaamiseksi.
• Valtioneuvoston tulee seuraavien lähikuukausien aikana vaikuttaa EU:n rahoitusohjelmien uudistamiseen siten, että EU todella suuntaa toimenpiteitä koko EU:n itäisen rajan elinvoiman ja turvallisuuden vahvistamiseen, energiantuotantoon sekä Venäjän hyökkäyssodan EU:n raja-alueille aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseen.
• Rahoitusta alueen markkinointiin tulee kasvattaa merkittävästi itäisen Suomen matkailupotentiaalin hyödyntämiseksi.

Vattuvuoren laskettelukeskuksen palvelu- ja yhteistyösopimus on yrittäjän toimesta irtisanottu 14.4.2025, sopimusehtojen mukaisesti. Prosessi on viety läpi hyvässä yhteistyöhengessä ja keskustellen osapuolten välillä.

Varkauden kaupunki aloittaa välittömästi toimet uuden palveluntuottajan saamiseksi Vattuvuoren laskettelukeskukselle. Hankinta toteutetaan kilpailullisella neuvottelumenettelyllä (EU). Ennakkoilmoitus hankinnan käynnistämisestä tehdään Cloudia-järjestelmän kautta 25.4.

Lisätietoja:
Marko Kukkonen liikuntapalvelupäällikkö
040 589 6309
marko.kukkonen@varkaus.fi 

Ärkebiskopen för Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland Tapio Luoma och ärkebiskopen för Ortodoxa kyrkan i Finland Elia lyfter i en gemensam påskhälsning fram sin oro över de ekonomiska nedskärningar som drabbar människor som redan befinner sig i en utsatt situation. Speciellt bekymrade är ärkebiskoparna över hur snabbt fattigdomen ökar bland barnfamiljer.

Ärkebiskoparnas påskhälsning i sin helhet:

Den uppståndne Kristus kallar oss att agera för våra medmänniskors bästa

Ärkebiskop Tapio Luomas och ärkebiskop Elias påskhälsning

Påskens budskap om hopp möter oss i en värld där osäkerheten och hopplösheten ökar. Den långa perioden av stabilitet och förutsägbarhet tycks vara förbi. Den globala pandemin och de krig som har drabbat Europa och dess närområden har också medfört hot mot vår egen säkerhet. Den avtalsbaserade världsordningen håller på att falla sönder och världen står på tröskeln till ett handelskrig. Den förändrade världssituationen har ytterligare underblåst de problem som många människor brottas med i sitt eget liv.

I det finländska samhället har det funnits en gemensam vilja att stötta de utsatta. De allt knappare ekonomiska resurserna har lett till nedskärningar, som drabbar dem som redan är i en utsatt situation.

Vi anser att den snabbt ökande barnfattigdomen är särskilt oroväckande. Fattigdom gör föräldraskapet svårare, och det blir också svårare att göra val som främjar barnens välbefinnande. Hopplösheten ökar, vilket också syns i en vacklande psykisk hälsa bland unga. Upp till en femtedel av de unga i Finland lider av depressionssymtom. De ungas förtroende för andra människor och samhällets institutioner har också försämrats.

Ett fungerande och tryggt samhälle bygger på förtroende, och för att stärka förtroendet måste vi stötta de unga och deras familjer. Var och en har rätt till en trygg, hälsofrämjande miljö och tillräckliga social- och hälsotjänster. Vad säger det om värdena i vårt samhälle då vi genom våra val gör det möjligt för fattigdom, otrygga hem och utsatthet att gå i arv?

Kärnan i den kristna människosynen är att människan är Guds avbild. Människan är skapad till Guds avbild och är oändligt värdefull. Detta är en obestridlig sanning. Som kristna är vi kallade att ta hand om varje människa, särskilt den som behöver hjälp, oavsett vem hen är och varifrån hen kommer.

Det är svårt att möta problem. Våra svårigheter påminner oss om Kristi kamp i Getsemane trädgård. Samtidigt som vi kanske vet vad som är rätt, upplever vi en djup andlig och kollektiv kraftlöshet. Det är svårt för oss att gå den väg som Gud har avsett, från hopplöshet och lidande till befrielse och liv.

Men vi kan ändå inte bli stillastående inför lidandet. Vi måste fråga oss hur vi som individer, kyrkor och samhälle i stort kan motarbeta hopplöshet och hjälpa dem som lider. Varje människa måste bli sedd och mött. Här finns fröet till hopp, men fröet måste få gro och växa med gärningar.

Påskens budskap börjar inte med segerns glädje, utan vi går till uppståndelsens fest via Kristi mänskliga lidande. I denna resas mitt vibrerar hoppet om att lidandet och döden inte har det sista ordet. Kristus, som uthärdade lidandet och för evigt har brutit dödens makt, kallar oss att älska varandra gränslöst och att hos varje människa vi möter se hennes omistliga värde, som Guds avbild.

Utifrån detta måste vi finna modet att möta smärtpunkterna i vårt samhälle. Först därefter kan vi på ett trovärdigt sätt tala om hoppet och det nya livets möjligheter.

Kristus är uppstånden från de döda. Med döden övervann han döden, och åt dem som är i gravarna gav han liv.

-----

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma ja Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Elia nostavat yhteisessä pääsiäisviestissään esiin huolen taloudellisista leikkauksista, jotka kohdistuvat ennestään haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Erityisen huolestuttavana arkkipiispat pitävät lapsiperheköyhyyden nopeaa kasvua. 

Arkkipiispojen pääsiäistervehdys kokonaisuudessaan:

Ylösnoussut Kristus kutsuu toimimaan lähimmäistemme hyväksi

Arkkipiispa Tapio Luoman ja arkkipiispa Elian pääsiäiskirjoitus

Pääsiäisen sanoma toivosta kohtaa meidät maailmassa, jossa epävarmuus ja epätoivo kasvavat. Pitkään kestänyt vakauden ja ennakoitavuuden aika näyttää väistyneen. Globaali pandemia sekä Eurooppaan ja sen laitamille saapuneet sodat ovat tuoneet myös omaan turvallisuuteemme liittyviä uhkia. Sopimuspohjainen maailmanjärjestys on murtumassa, ja maailma on ajautunut kauppasodan kynnykselle. Muuttuva maailman tilanne on entisestään ruokkinut ongelmia, joiden keskellä moni ihminen omassa elämässään kamppailee.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut yhteinen tahto tukea heikompiosaisia. Niukkenevat taloudelliset resurssit ovat johtaneet sellaisiin leikkauksiin, jotka kohdistuvat ennestään haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.

Erityisen huolestuttavana pidämme lapsiperheköyhyyden nopeaa kasvua. Vähävaraisuus vaikeuttaa vanhemmuuden toteuttamista ja sellaisten valintojen tekemistä, jotka edistävät lasten hyvinvointia. Toivottomuuden lisääntyminen näkyy myös nuorten mielenterveyden järkkymisenä. Jopa viidennes suomalaisista nuorista kärsii masennusoireista. Nuorten luottamus toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin on myös heikentynyt.

Toimiva ja turvallinen yhteiskunta rakentuu luottamuksen varaan, ja luottamuksen vahvistaminen edellyttää sitä, että tuemme nuoria ja heidän perheitään. Jokaisella on oikeus turvalliseen, terveyttä edistävään ympäristöön ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Mitä se kertoo yhteiskuntamme arvoista, että luomme valinnoillamme edellytyksiä köyhyyden, turvattoman kodin ja huono-osaisuuden periytymiselle?

Kristillisen ihmiskuvan ytimessä on näkemys ihmisestä Jumalan kuvana. Jumalan kuvaksi luotu ihminen on mittaamattoman arvokas. Tämä on luovuttamaton totuus. Meidän kutsumuksemme kristittyinä on huolehtia jokaisesta ihmisestä, erityisesti niistä, jotka tarvitsevat apua, riippumatta siitä, keitä he ovat ja mistä he tulevat.

Ongelmien kohtaaminen on vaikeaa. Vaikeutemme muistuttaa Kristuksen kamppailua Getsemanen puutarhassa. Samalla kun saatamme tietää, mikä olisi oikein, koemme syvää hengellistä ja yhteisöllistä voimattomuutta. Meidän on vaikea kulkea Jumalan tarkoittamaa tietä toivottomuudesta ja kärsimyksestä vapautukseen ja elämään.

Me emme voi silti jäädä kärsimyksen äärellä paikoillemme. Meidän on kysyttävä, miten voimme yksilöinä, kirkkoina ja laajemmin yhteiskuntana toimia epätoivon torjumiseksi ja kärsivän auttamiseksi. Jokaisen ihmisen pitää tulla nähdyksi ja kohdatuksi. Siinä on toivon siemen, mutta siemenen on saatava kasvaa tekojen ravitsemana.

Pääsiäisen sanoma ei ala voiton riemusta ja ilosta, vaan ylösnousemuksen juhlaan kuljetaan Kristuksen inhimillisen kärsimyksen kautta. Tämän matkan ytimessä väreilee toivo siitä, etteivät kärsimys ja kuolema ole viimeinen sana. Kärsimyksen läpäissyt ja kuoleman voiman lopullisesti murtanut Kristus kutsuu meitä rakastamaan toisiamme rajoituksetta ja tunnistamaan jokaisessa kohtaamassamme ihmisessä - Jumalan kuvassa - luovuttamattoman arvon.

Näistä lähtökohdista käsin meidän on löydettävä rohkeus kohdata yhteiskuntamme kipupisteet. Vasta tämän jälkeen voimme puhua uskottavasti toivosta ja uuden elämän mahdollisuudesta.

Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.

Kaksipäiväisen karsinnan jälkeen Suomen maajoukkue jatkaa sunnuntaina 20.4.2025 käytävään finaaliin nauhaohjelmallaan.

Rytmisen voimistelun maailmancup kisataan 18.-20.4.2025 Azerbaidžanin Bakussa. Kilpailussa Suomea edustaa kaksi yksilöä, Emmi Piiroinen (Olarin Voimistelijat) ja Lia Kallio (Olarin Voimistelijat).

Kilpailussa voimistelee myös Suomen maajoukkue, jossa nähdään Anni Olkkonen (Elise Gymnastics), Nea Kapiainen (Elise Gymnastics), Lumi Mäkinen (Turun Pyrkivän voimistelujaosto), Anastasiia Polishchuk (Elise-Vantaa) ja Miisa Kurvi (Imatran Voimistelijat). 

Maajoukkue finaaliin nauhaohjelmalla

Perjantain 18.4. karsinnassa Suomen maajoukkue saavutti nauhaohjelmallaan paikan sunnuntaina käytävään finaaliin. Maajoukkue saavutti karsinnassa sijan 8 pistein 18,600. 

Toisena karsintapäivänä maajoukkue voimisteli pallo-vanne-ohjelmallaan pisteet 16,750 sijoittuen 12. Kaksiottelussa joukkue sijoittui 12. pistein 35,350.

“Aloitimme kisan harjoittelutasoisella nauhasuorituksella. Perjantain suorituksessa oli jo parannusta viime kisan suoritukseen. Kisapäivästä jäi hyvät fiilikset, ja lähdemme innolla finaalin kahdeksannelta sijalta tekemään vielä vahvemman ja varmemman suorituksen.

Maailmancup jatkui vanne-pallo-ohjelmalla. Suoritus ei onnistunut niin hyvin, kuin olisimme toivoneet. Ohjelman alkupuoliskolla tapahtui isompi virhe, josta ei pystytty jatkamaan keskittyneesti loppuun asti. 

Nyt siirrämme katseet ja ajatukset kohti huomista nauhafinaalisuoritusta”, kertovat joukkueen kapteenit Anastasiia Polishchuk ja Anni Olkkonen.

Yksilöiden kilpailukuulumiset

Emmi Piiroinen (Olarin Voimistelijat) voimisteli neliottelussa sijalle 20 pistein 101,900.

Välinekohtaisesti Piiroinen ylsi parhaimmalle sijalle pallo-ohjelmallaan, jolla hän saavutti 12. sijan pistein 25,600. Keiloilla hän voimisteli sijalle 18 pistein 26,100 ja vanteella sijalle 24 pistein 25,650. Nauhalla Piiroinen voimisteli pisteet 24,550 sijoittuen 29.

“”Ensimmäinen kisapäivä sujui ihan kivasti ilman isompia virheitä, pientä parannettavaa kuitenkin jäi. Keila- ja nauhaohjelmissa tavoitteena olisi tehdä oma paras ja nauttia tekemisestä.

Toinen kisapäivä kokonaisuudessaan meni paremmin kuin viime kerralla. Kaikissa ohjelmissa on vielä hiottavaa ja parantamisen varaa, mutta suunta on vain eteenpäin. Nyt katseet siirretäänkin seuraavan viikon MM- ja EM-karsintaan”, kertoo Piiroinen.

Lia Kallio (Olarin Voimistelijat) voimisteli neliottelussa sijalle 26 pistein 98,400.

Välinekohtaisesti Kallio ylsi parhaimmalle sijalle vanne-ohjelmallaan, jolla hän saavutti pisteet 25,950 sijoittuen 19. Pallolla hän voimisteli sijalle 20 pistein 24,550 ja nauhalla sijalle 27 pistein  24,700. Keilaohjelmalla Kallio voimisteli pisteet 23,200 sijoittuen 46.

“Ensimmäiseen kisapäivään olen kokonaisuudessaan tyytyväinen. Pysyin rauhallisena ja keskittyneenä, ja sain tehtyä harjoittelutasoiset suoritukset. Pallo- ja vanneohjelmissa oli pieniä virheitä, jotka ovat korjattavissa ja hiottavissa vielä siistimmiksi ja tarkemmiksi treeneissä. 

Toinen kisapäivä ei valitettavasti mennyt yhtä hyvin. Nauha- ja keilaohjelmissa tuli turhia virheitä, jotka jäivät vähän harmittamaan. Mutta näistä opitaan ja mennään eteenpäin”, toteaa Kallio.

Kilpailut jatkuvat sunnuntaina suomalaisten osalta joukkueiden finaalilla. Finaaleissa nähdään yksilöissä kunkin välineen ja joukkueissa kunkin ohjelman kahdeksan parasta. Suomen maajoukkue nähdään kilpailualueella nauhaohjelmalla klo 12.25-13.05 Suomen aikaa. Tulospalvelu löytyy täältä ja kilapilua voi seurata maksullisen streamin kautta täältä.

Tulokset

Karsinnat

Neliottelu (yksilö)

1.Raffaeli Sofia ITA 113,400

2.Onofriichuk Taisiia UKR 113,400

3.Nikolova Stiliana BUL 113,250

…

20.Piiroinen Emmi FIN 101,900

26.Kallio Lia FIN 98,400

Pallo (yksilö)

1.Nikolova Stiliana BUL 28,900

2.Raffaeli Sofia ITA 28,050

3.Salos Anastasiia AIN 27.750

…

12.Piiroinen Emmi FIN 25,600

20.Kallio Lia FIN 24,550

Vanne (yksilö)

1.Nikolova Stiliana BUL 29,700

2.Onofriichuk Taisiia UKR 29,600

3.Raffaeli Sofia ITA 29,300

…

19.Kallio Lia FIN 25,950

24.Piiroinen Emmi FIN 25,650

Keilat (yksilö)

1.Varfolomeev Darja GER 30,350

2.Onofriichuk Taisiia UKR 28,900

3.Raffaeli Sofia ITA 28,550

…

18.Piiroinen Emmi FIN 26,100

46.Kallio Lia FIN 23,200

Nauha (yksilö)

1.Onofriichuk Taisiia UKR 28,400

2.Harnasko Alina AIN 28,000

3.Varfolomeev Darja GER 27,750

…

27.Kallio Lia FIN 24,700

29.Piiroinen Emmi FIN 24,550

Yksilökilpailuissa voimistelijoita yhteensä 65.

Kaksiottelu (joukkue)

1.Bulgaria 53,400

2.Kiina 51,850

3.Ukraina 45,250

…

12.Suomi 35,350

Pallo-vanne (joukkue)

1.Bulgaria 28,250

2.Ukraina 26,900

3.Kiina 26,500

…

12.Suomi 16,750

Nauha (joukkue)

1.Kiina 25,350

2.Bulgaria 25,150

3.Ukraina 21,350

…

8.Suomi 18,600

Joukkueita kilpailussa on 14.

Lisätietoja

Emma Tast, rytmisen voimistelun lajipäällikkö 

emma.tast@voimistelu.fi, p. 045 807 2121

Suomalaisten suoritukset Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) vuoden toisessa maailmancupissa päättyivät lauantaina Perun Limassa, kun Aleksi Leppä (Haminan Ampumaseura) ja Lauri Syrjä (Asikkalan Ampumaseura) kilpailivat miesten 10m ilmakiväärissä (60 ls).

Leppä teki peruskilpailun ensimmäisessä erässä tuloksen 629,2 (105,0+104,4+104,2+106,0+103,9+105,7) ja sijoittui 15:nneksi. Lajin olympiavoittaja ja ME-mies, Kiinan Lihao Sheng tähtäsi erän ja koko peruskilpailun parhaan tuloksen 635,0 pistettä. Se oli 2,4 pistettä parempi kuin saman erän ja peruskisan kakkosen, Norjan Jon-Hermann Heggin tulos.

Lepän edellä oli neljä RPO-ampujaksi (ranking points only) nimettyä kilpailijaa, jotka eivät voi päästä finaaliin. Kahdeksan parhaan finaaliin pääsi 630,1 pisteellä eli 0,9 pistettä paremmalla tuloksella kuin Lepän tulos oli.

Toisessa erässä ampuneen Syrjän tulos oli 621,6, jolla hän oli 39:s. Hänen sarjansa olivat 101,9+102,3+105,0+104,2+105,4+102,8. Syrjän mukaan kilpailuun oli hyvä lähteä, koska tämä kausi on ollut hänelle todella hyvä ja tasainen ilmakiväärillä.

– Tässä kisassa ei ollut muuta ongelmaa kuin pito, joka oli todella levoton. Asento ja muutenkin tekeminen oli kunnossa, ja tein kaiken sen eteen, että saisin homman toimimaan. Kolme hyvää sarjaa sain aikaiseksi ja kolme ei niin hyvää. En saanut kiinni omasta parhaasta tekemisestäni, vaan koko kisa oli vähän rikkonaista, Syrjä kertoi.

– Parhaani tein, ja tulos oli tänään tämä, ei jäänyt jossiteltavaa. Tästä jatketaan vahvempana eteenpäin, kokemuksena kisat olivat tärkeät.

(Miesten ilmakiväärin finaali alkaa klo 21.45 Suomen aikaa.)

Leppä ja Syrjä kilpailivat torstaina miesten 50m pienoiskiväärin asentokilpailussa (3x20 ls), jossa he tekivät tulokset 578 ja 576 ja sijoittuivat 21:nneksi ja 27:nneksi. Yhdysvalloissa West Virginian yliopistossa opiskeleva Syrjä osallistui nyt ensimmäisen kerran miesten maailmancupiin.

ISSF:n seuraava maailmancup on Kyproksen Nikosiassa 3.–12. toukokuuta. Siellä kilpaillaan haulikkolajeissa.

Uusin selvitys viinien vähittäismyynnin vapauttamisesta on päivittäistavarakaupan näkökulmasta myönteinen. Myyntikanavien vertailusta olisi kuitenkin vihdoin siirryttävä seuraavalle tasolle. Päivittäistavarakaupan mielestä kilpailua tulee avata muun Euroopan malliin.

Selvityshenkilö Antti Neimala selvitti sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta vaihtoehtoja viinien vähittäismyynnin vapauttamiseksi. Selvityksessä päädyttiin esittämään kolme mallia tai niiden yhdistelmiä: viinien vähittäismyynnin salliminen päivittäistavarakaupoissa, viinien vähittäismyynnin salliminen anniskeluluvan yhteydessä ravintoloissa tai viinien erikoisliikkeiden perustamisen salliminen.

Uudistuksen myönteisiä vaikutuksia olisi kuluttajien valinnanvapauden lisääntyminen, kun viinejä olisi laajemmin saatavilla, valikoimat laajenisivat ja viinit voisi ostaa vaivattomasti ruokaostosten yhteydessä. Myös hinnat laskisivat jonkin verran. Myynnin vapauttaminen lisäisi kilpailua ja laajentaisi elinkeinovapautta.

– Viinin myynnin vapauttamista on nyt selvitetty perin pohjin. Sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston että selvityshenkilö Neimalan raportit puhuvat selkeästi sen puolesta, että suomalainen kuluttaja hyötyisi uudistuksesta, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen sanoo.

Eteenpäin myyntikanavakeskustelusta

Alkoholijuomien myyntikanavien paremmuusvertailun sijaan myyntiä pitäisi tarkastella laaja-alaisemmin. PTY:n mielestä kilpailua pitää avata kaikille toimijoille muun Euroopan tavoin.

– Mielestämme ravintolat, pienpanimot, erikoisliikkeet ja päivittäistavarakaupan toimijat tulisi asettaa samalle viivalle ja ottaa huomioon vaikutukset myös muihin elinkeinoihin. Kaikki kilpailua avaavat toimet ovat hyväksi, Loikkanen painottaa.

Yksi selvityksen ehdotuksista, viinien myynnin salliminen vain erikoisliikkeissä, herättää kysymyksiä. Ruokakauppaverkosto kattaa nyt koko maan, ja viinien myynti ruokakaupoissa parantaisi markkinaehtoisesti haja-asutusalueiden ruokakauppojen kannattavuutta ja kilpailukykyä ja turvaisi koko maan kattavan myymäläverkoston säilymistä.

– Mitä lisäarvoa viinien myynnin laajentaminen ainoastaan erikoisliikkeisiin toisi kuluttajalle ja kuka perustaisi liikkeet suurten kaupunkien keskustojen ulkopuolelle, saati haja-asutusalueille, vieläpä kannattavasti? Päivittäistavarakaupalla on jo pitkä historia alkoholin vähittäismyynnistä ja toimivat ikärajavalvonnan prosessit. Sitä ei pidä sulkea ulos kevein perustein, Loikkanen huomauttaa.  

Selvityksessä nostetaan esiin myös niin sanottu shop-in-shop-järjestely, jossa alkoholin myyntialue kaupassa rajattaisiin selvästi. Tällainen järjestely rasittaisi etenkin pieniä päivittäistavarakaupan toimijoita ja voisi jopa estää viinin myyntimahdollisuudet pienemmissä kaupoissa, joille lisämyynti olisi kaikkein tärkeintä.

– Olisi hyvä miettiä erilaisia myyntimalleja eri kokoisille toimijoille eikä yrittää sovittaa kaikkia samaan muottiin, Loikkanen sanoo.

Alkon osuus Suomessa kulutetusta alkoholista on noin 30 prosenttia, joten kansanterveydellistä perustetta monopolille ei voi enää sanoa olevan. Alkon vastaus Neimalan selvitykseen olikin ehdotus sen omien aukioloaikojen lisäämisestä.

– On erikoista, että Alko korostaa alkoholihaittojen kasvua myyntikanavien laajentuessa. Samanaikaisesti sille kuitenkin sopisivat hyvin alkoholin, myös väkevien juomien, kotiinkanto ja omien myyntiaikojen pidentäminen, Loikkanen kummastelee.

Lisätiedot:
Tuula Loikkanen, toimitusjohtaja, Päivittäistavarakauppa ry, p. 040 922 0570, tuula.loikkanen@pty.fi

Rytmisen voimistelun maailmancup kilpailtiin 18.-20.4.2025 Azerbaidžanin Bakussa. Finaaliin tiensä selvitti Suomen maajoukkue nauhaohjelmallaan. 

Maajoukkueessa voimistelee Anni Olkkonen (Elise Gymnastics), Nea Kapiainen (Elise Gymnastics), Lumi Mäkinen (Turun Pyrkivän voimistelujaosto), Anastasiia Polishchuk (Elise-Vantaa) ja Miisa Kurvi (Imatran Voimistelijat). 

Nauhafinaaliin maajoukkue lähti kahdeksannelta sijalta. Finaalissa joukkue voimisteli sijalle seitsemän pistein 20,350. 

Joukkueen kapteenit Anastasiia Polishchuk ja Anni Olkkonen kertoivat olleensa tyytyväisiä kilpailuun: ”Finaalipäivänä pystyimme parantamaan nauhasuoritusta karsinnasta. Suoritukseen mahtui kuitenkin muutama virhe, mutta pystyimme jatkamaan niistä huolimatta loppuun asti. 

Kisasta jäi hyvä fiilis, saimme jälleen hyvää kokemusta ja oli hienoa, että pääsimme näyttämään nauhaohjelman finaalissa.

Seuraavaksi meillä on edessä SM-kilpailut, jotka järjestetään Oulussa. Nähdään siellä!”

Finaalin tulokset löytyvät täältä.

Seuraava rytmisen voimistelun maailmancup kisataan 18.-20.7. Italian Milanossa.

Tulokset

1.Kiina 25,150

2.Israel 23,00

3.Kazakstan 21,850

…

7.Suomi 20,350

Lisätietoja

Emma Tast, rytmisen voimistelun lajipäällikkö 

emma.tast@voimistelu.fi, p. 045 807 2121

Speedo Helsinki Swim Meet saatiin sunnuntaiaamuna käyntiin kuudetta kertaa Mäkelänrinteen uimahallissa. 

Aliisa Soini räjäytti pankin naisten 100 metrin perhosuinnissa tykittämällä uuden nuorten Suomen ennätyksen aikaan 59,19. Soinilla oli hallussaan myös edellinen ennätys, mutta nyt parannusta tuli lähes kaksi kymmenystä. Palkintopallin täydensivät Maria Karvonen ja Viron Miriam Jurisoo.

“Treenit on sujunut tosi hyvin ja alkuvuoden leikkauksen jälkeen olen pysynyt terveenä. Innolla odotan kesän NEM-kisoja ja nämä kevään suoritukset antaa itseluottamusta niihin”, Soini sanoi ennätysuintinsa jälkeen.

Aamujaksolla nähtiin yksi parauinnin Suomen ennätysaika, kun Aukusti Paakkala paukutti 100 metrin vapaauinnissa S6-luokassa ajan 1.23,33. Samassa lajissa illan finaaleissa Nader Khalili toisti saman S14-luokassa alittaen oman PSE-aikansa lähes puolella sekunnilla aikaan 54,79. Miesten 50 metrin perhosuinnissa ennätysmies Nader Khalili paransi jälleen S14-luokan ennätystä. Tällä kertaa vanha aika 27,59 rikkoutui kahdeksalla sadasosalla ja on nyt 27,51.

Illan ensimmäisenä lajina finaaleissa nähtiin 100 metrin vapaauinti, jonka vei nimiinsä Viron Georg Filippov ajalla 50,92. Kolmanneksi ui niin ikään Viron Airon Pajula ja virolaisten väliin toiseksi kiilasi Rasmus Söderholm.

Miesten 50 metrin rintauinnissa nähtiin huima uinti kun Davin Lindholm kellotti uuden oman ennätyksensä aikaan 27,76. Palkintokorokkeen täydensi Julius Nyberg sekä Jami Ihalainen.

100 metrin rintauinnissa nähtiin virolaisloistoa, kun Eneli Jefimova vei voiton hurjalla ajalla 1.05,86 joka oli samalla myös Viron ennätys. Jenna Laukkanen oli toinen ajalla 1.09,15 ja kolmannen sijan nappasi Viron Egle Salu ajalla 1.10,05.

“Tuossa kun kisaa Eneliä vastaan niin huomaa miten paljon itsellä on vielä tekemistä, mutta on aina virkistävää kun on vieressä vähän eri tyyppejä uimassa”, Laukkanen kommentoi.

50 metrin vapaauinnissa naisten puolella nähtiin saksalainen voittaja, kun Jessica Felsner vei voiton ennen Laura Lahtista ja Fia Stenmania. 

Kaikki ensimmäisen päivän tulokset Swimifyssa. Kisakuvat ladattu Uimaliiton Flickr -tilille.

Hallitus teki huomattavia leikkauksia sosiaaliturvaan vuosina 2024 ja 2025. Leikkaukset kohdistuivat muun muassa työttömyysturvaan ja asumistukeen. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut vuosien 2024–2025 leikkausten lisäävän köyhien ihmisten määrää noin 100 000:lla.

”Sosiaaliturvaetuuksien indeksit on jäädytetty vuoteen 2027 saakka, ja toimeentulotukeen on suunnitteilla lisäleikkauksia. Jos korjausliikkeitä ei tehdä, pienituloisten ihmisten määrä kasvaa Suomessa edelleen nykyisestä useilla tuhansilla”, kertoo laskelmat tehnyt SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen.

Köyhien määrä vähenisi kahdessa vuodessa yli 21 000:lla ja köyhien lasten yli 6 000:lla

SOSTE laski sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotuksen, työttömyysturvan lapsikorotuksen sekä työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosien palauttamisen vaikutukset köyhyyden kehittymiseen SISU-mikrosimulointimallilla. Näiden toimien vaikutuksia verrattiin tilanteeseen, jossa hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset pysyvät voimassa.

Jos sosiaaliturvaleikkauksia peruttaisiin, pienituloisia ihmisiä olisi vuonna 2026 noin 19 200 vähemmän ja vuonna 2027 noin 21 200 vähemmän verrattuna tilanteeseen, jossa hallituksen tekemät leikkaukset pysyvät voimassa.

SOSTE tarkasteli laskelmissaan myös pienituloisten lasten määrässä tapahtuvaa muutosta. Pienituloisten lasten määrä vähenisi siten, että vuonna 2026 heitä olisi noin 6 000 ja vuonna 2027 noin 6 300 vähemmän kuin ilman sosiaaliturvaleikkauksien perumisia.

SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen pitää laskelmien osoittamaa muutosta pienituloisten määrässä merkittävänä sekä määrällisesti että inhimillisesti.

”Laskelmat osoittavat, että pienituloisuutta on mahdollista vähentää huomattavasti. 21 000 ihmistä on suurin piirtein saman verran kuin Pirkkalassa tai Siilinjärvellä on asukkaita. Lisäksi tutkimusten perusteella tiedetään, että lapsiköyhyyden seuraukset voivat kantaa pitkälle lasten aikuisuuteen asti”, Järvinen sanoo.

Järvinen muistuttaa myös, että sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset näkyvät Suomessa tällä hetkellä muun muassa ylivelkaantumisen, häätöjen ja asunnottomuuden lisääntymisenä.

”Indeksikorotusten, lapsikorotusten ja suojaosien palauttaminen ei kumoaisi kaikkia leikkausten vaikutuksia, mutta olisi askel oikeaan suuntaan ja helpottaisi tuhansien ihmisten toimeentuloa ja arkea”, Järvinen sanoo.

Leikkausten peruminen maksaisi noin 255 miljoonaa ensi vuonna

SOSTEn esitykset sosiaaliturvaleikkausten perumiseksi lisäisivät julkisia menoja noin 255 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Esitykset voitaisiin rahoittaa esimerkiksi kiristämällä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta.

”Suomalaiset ekonomistit ja veroasiantuntijat ovat pitäneet listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämistä laajasti tarpeellisena. Maltillinenkin verouudistus lisäisi valtion tuloja noin 280–440 miljoonalla eurolla vuodessa”, sanoo pääekonomisti Otto Kyyrönen.

”Viime kädessä on poliittinen päätös, kenen halutaan kantavan vastuu valtiontalouden sopeutuksista”, Kyyrönen lisää.

Muutoksia Suomen talous- ja sosiaalipolitiikkaan on mahdollista tehdä pian. Hallitus kokoontuu 22.–23.4. puoliväliriiheen sopimaan julkisen talouden suunnasta lähivuosille.

SOSTE teki köyhyyslaskelmat SISU-mikrosimulointimallilla. Laskelmissa ei huomioitu asumistuessa hyväksyttävien asumiskulujen normien indeksikorotuksia. Asumistuessa hyväksyttävien asumiskulujen normien korottaminen kansaneläkeindeksillä vähentäisi köyhyyttä vielä enemmän.

Pienituloiseksi määritellään henkilö, jonka käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskimääräisestä tulotasosta, mediaanitulosta.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry vaatii maan hallitukselta, että se noudattaa tasapuolisuutta tehdessään valtiovarainministeri Riikka Purran viime viikolla lupaamia kevennyksiä ansiotuloverotukseen.

Helsingin Sanomat julkaisi viime viikolla 16.4. valtiovarainministeri Riikka Purran haastattelun jossa hän kertoi hallituksen aikovan keventää ainakin ansiotuloverotusta tänään alkavassa puoliväliriihessään.

• EKL haluaa muistuttaa, että palkkatulon lisäksi ansiotuloiksi luetaan myös eläketulot ja veronalaiset sosiaalietuudet, esimerkiksi työttömyys- ja vanhempainpäivärahat, toteaa toiminnanjohtaja Timo Kokko.
• On sosiaalisesti oikeudenmukaista, että veronkevennyksiä ansiotuloon harkittaessa ja toteutettaessa, ne suunnataan kaikille ansiotulonsaajille eikä vain palkansaajille. Hallituksen linja on tähän mennessä ollut päinvastainen. Se toteutti tämän vuoden verotukseen eläkkeensaajille uuden tuplaraippaveron, joka alkaa purra, kun kuukausieläke ylittää noin 2000 euroa. Kiristys kohdistuu jopa sattumanvaraisesti eri tulotasoille, Kokko jatkaa.

Alkuperäinen eläkkeiden raippavero eli eläketulon lisävero tuli maamme verojärjestelmään jo vuonna 2013. Sitä peritään nykyisin 5,85 prosenttia 47000 euroa ylittävästä tulosta. Vuonna 2023 tämän raippaveron maksajia oli jo noin 85 000.

• Eläkkeensaajien raippaveron ja tuplaraippaveron tarkoituksena on kiristää eläketulojen verotuksen jo entisestään jyrkkää progressiota, eli kylmästi rahastaa ylimääräistä tavanomaisen tuloverotuksen päälle. Raippaverot ovat täysin perusteettomia ja ne pitää purkaa. Eläkkeensaajat maksavat muutenkin samansuuruisesta tulosta enemmän veroa kuin palkansaajat, toiminnanjohtaja Kokko toteaa.
• Hallituksen on ulotettava mahdolliset päätöksensä veronkevennyksiin liittyen palkansaajien lisäksi myös eläkkeensaajille. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, että verottoman eläketulorajan jälkeen eläkkeensaajien verotus ei ole millään tulotasolla palkkatulon verotusta ankarampaa, Timo Kokko päättää.

Lisätietoa

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Timo Kokko

toiminnanjohtaja

timo.kokko@ekl.fi

050 441 3830

Vappuaattona Mikkelissä ja vappupäivänä Lappeenrannassa juhlistetaan vappua railakkaasti viihdekonsertin merkeissä, kun Lappeenrannan kaupunginorkesteri, Lappeenrannan kaupunginteatteri ja Rakuunasoittokunta yhdistävät voimansa.

Rakkaudesta vappuun! -konsertti tarjoilee kirjavan kattauksen musiikkia, show-henkeä sekä tietenkin suomalaisen työväenjuhlan ja kevään ylistystä. Musiikista vastaavat yhdessä koko 34-henkinen Rakuunasoittokunta sekä Lappeenrannan kaupunginorkesteri. Kapellimestarina toimii Risto Sojakka.

Konserttien solisteina toimivat Lappeenrannan kaupunginteatterin näyttelijät Volter Putro, Seppo Kaisanlahti, Netta Salonsaari, Leena Nuora ja Noora Koski. Laulavien juontajien roolissa nähdään ja kuullaan Jussi Johnsson ja Aino Sirje.

Illan ohjelmistossa kuullaan esimerkiksi Kaj Chydeniusta, Haloo Helsinkiä sekä nimikkokappale Lappeenrannan kaupunginteatterin syksyn suurmusikaalista 9 to 5 – hommat hoituu!

Koko perheen viihdekonsertin kesto on noin 2 tuntia väliajan kanssa. Liput vappukonserttiin myy Asiakaspalvelukeskus Winkki sekä Lippupiste.

Tervetuloa nauttimaan kuplivasta vapputunnelmasta kanssamme!

Rakkaudesta vappuun!

Vappuaattona 30.4. klo 18 Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa.

Vappupäivänä 1.5. klo 14 Lappeenranta-salissa.

Lisätietoja

Intendentti Milko Vesalainen
Puh. 040 547 8706, milko.vesalainen@lappeenranta.fi

Kokkolan Biltema-tavaratalo juhlii tulevana viikonloppuna 15-vuotista taivaltaan. Luvassa on synttäritarjouksia sekä aktiviteetteja koko viikonlopuksi, perjantaista sunnuntaihin. Lähivuosina Kokkolaan tullaan avaamaan uusi konseptimyymälä, johon nykyisen tavaratalon toiminta siirtyy.

Perjantaina klo 10 alkaen tarjolla on leivoskahvit ensimmäiselle 150 asiakkaalle, ja lauantaina 26.4. luvassa on ongintaa ja ilmapalloja lapsille klo 10–13. Syntymäpäivän juhlinta päättyy sunnuntaina 27.4. lahjakorttijahtiin: eri puolille myymälää tullaan piilottamaan 10 kappaletta 10 euron lahjakortteja asiakkaiden etsittäväksi. Lisäksi tarjolla on Bilteman omia sipsejä klo 10–13. Biltema Kokkolan huikeat synttäritarjoukset, joihin lukeutuu suosikkituotteita koko perheelle, ovat voimassa perjantaista sunnuntaihin niin kauan kuin tavaraa riittää.

Uusi tavaratalo lähivuosina

Biltema Kokkolan kompaktin reilun 2000 neliöisen myymälän tilalle on etsitty tonttia jo jonkin aikaa, ja nyt sellainen on ostettu hieman nykyistä sijaintia lännempää, Höyläämönkadulta. Sinne rakentuu tulevaisuudessa uusi avara konseptimyymälä, johon vanhan myymälän toiminta siirretään.

– Tavoitteenamme on rakentaa yli 6000 neliön tavaratalo, ja sen yhteyteen rakennetaan myös oman konseptin kahvila, Biltema Cafe, kertoo Biltema Real Estate Finland Oy:n Ronny Haglund.

Edullisia herkkuja myös Kokkolassa

Kokkolan uuteen Biltema-tavarataloon avataan myös suureen suosioon noussut Biltema Cafe, joka on tullut tutuksi erittäin edullisista syömisistään ja juomisistaan. Esimerkiksi kanelipullan ja kahvin saa eurolla, samoin perushodarin. Viime vuoden aikana valikoimaan saatiin paljon uutuuksia, kuten liha- ja kasvispullat muusin, puolukkahillon ja kurkkusalaatin kera.

Uutuuksia on otettu Biltema Cafen valikoimaan myös kuluvana vuonna, niistä esimerkkinä kanahampurilainen sekä nakkirulla, joka mukailee Ruotsissa suosittua ruokaisaa herkkua. Siinä yhdistyvät nakit ja muusi lisukkeineen kääräistynä tortillaletun sisään.

– On ollut todella ilahduttavaa nähdä, kuinka Biltema Cafen suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja asiakkaamme ovat löytäneet etenkin ruokaisammat tuotteemme, kuten liha- ja kasvispullat sekä eri hampurilaiset, kertoo Biltema Suomi Oy:n markkinointipäällikkö Joonas Leinonen.

Suomessa on tällä hetkellä kymmenen Biltema Cafeta, jotka sijaitsevat Espoossa, Hyvinkäällä, Kangasalla, Kemissä, Kempeleessä, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Porissa ja Raisiossa. Perinteisten kahviloiden lisäksi asiakkaita palvelee Vaasan tavaratalon parkkipaikalla Biltema Food Truck Cafe -kahvilavaunu. Seuraavat Biltema Cafet avataan uusiin tavarataloihin Porvooseen sekä Lohjalle.

Lisätietoja:
Bilteman markkinointi
markkinointi@biltema.fi

Den traditionsrika föreningen Finlands Sjömanskyrka rf, som verkar bland sjöfarare och utlandsfinländare, håller på att bli en stiftelse. Ändringen är administrativ och påverkar inte verksamheten. Den nya stiftelsen Finlands Sjömanskyrka sr inleder sin verksamhet den 1 oktober 2025.

”Ingenting förändras i Finlands Sjömanskyrkas verksamhet, men juridiskt och administrativt är förändringen från förening till stiftelse stor. Vi kom fram till en förändring eftersom antalet personmedlemmar i vår förening hade sjunkit kraftigt under de senaste åren och medlemmarnas medelålder var hög. Den nya strukturen stärker Sjömanskyrkans verksamhetsförutsättningar, och dessutom förblir verksamheten bidragsberättigad”, berättar Finlands Sjömanskyrkas generalsekreterare Hannu Suihkonen. 

Finlands Sjömanskyrka rf:s verksamhet upphör officiellt i slutet av året och den nya stiftelsen Finlands Sjömanskyrka sr inleder sin verksamhet den 1 oktober 2025. För närvarande pågår en övergångsperiod i Finlands Sjömanskyrka, då ombildningen till stiftelse förbereds och genomförs. 

De förtroendevalda i nya Sjömanskyrkans stiftelse har redan valts och styrelsen är organiserad. Till ordförande för stiftelsens styrelse har valts före detta föreningens ordförande Timo Lappalainen. Till ledamöter i stiftelsens styrelse har valts delvis nya förtroendevalda enligt följande: Paula Raitis (vice ordförande), Olli Holmström, Kimmo Kääriäinen, Jan Laurell, Aulikki Mäkinen och Päivi Vähäkangas. I stiftelsen finns också en delegation med 22 medlemmar. 

I förändringen förändras inte ställningen för de cirka 50 anställda i Sjömanskyrkan i Finland, utan de övergår från föreningen till stiftelsen som gamla arbetstagare med nuvarande arbetsvillkor. Även Sjömanskyrkans egendom, såsom fastigheter, övergår som sådan från föreningen till stiftelsen.  

Ministeriets viktiga stöd halverades 

Finlands Sjömanskyrkas budget för 2024 var drygt 5,3 miljoner euro. Sjömanskyrkan verkade i fjol förutom i Finland även i bland annat Nederländerna, Belgien, Storbritannien, Spanien, Grekland, Polen och Tyskland. Från början av 2025 övergick Sjömanskyrkan också officiellt till att ansvara för den operativa ledningen och koordineringen av hela det kyrkliga utlandsfinländararbetet. 

En stor ekonomisk motgång för Sjömanskyrkan i år har varit Social- och hälsovårdsministeriets (SHM) beslut att halvera STEA-understödet för socialarbete utomlands för Sjömanskyrkan för 2025. Stödet sjönk från cirka 600 000 euro till strax under 300 000 euro och orsakade en betydande minskning av verksamheten på flera av Sjömanskyrkans verksamhetsställen. 

På grund av nedskärningen av stödet blev en del av de anställda tvungna att överges i Bryssel och London. Sjömanskyrkans verksamhetsställe i Aten fick stängas helt. 

”Vi gör allt för att SHM:s stöd, som är värdefullt för vår verksamhet, åtminstone inte längre ska minska, utan att vi ska kunna fortsätta vår verksamhet ens med de resurser vi har idag. Vi söker också själva aktivt efter andra sätt att finansiera arbete, vars betydelse för utlandsfinländarna vi hela tiden får mycket bra respons på”, säger Sjömanskyrkans generalsekreterare Hannu Suihkonen.  

150-årsjubileum pågår 

Finlands Sjömanskyrka grundades 1875. Den blivande stiftelsen firar som bäst sitt 150-årsjubileum med temat Med dig ute i världen. Sjömanskyrkan verkar utomlands, i finska hamnar och på fartyg på olika sätt i sammanlagt 40 länder. Information om jubileumsårets händelser ges separat. 

För mer information: 

Hannu Suihkonen 

Generalsekreterare, Finlands Sjömanskyrka 

+358 40 192 2778, hannu.suihkonen@merimieskirkko.fi 

Merenkulkijoiden ja ulkosuomalaisten parissa toimiva perinteikäs yhdistys Suomen Merimieskirkko ry on muuttumassa säätiöksi. Muutos on hallinnollinen eikä se vaikuta toimintaan. Uusi säätiö Suomen Merimieskirkko sr aloittaa toimintansa 1. lokakuuta 2025.

”Suomen Merimieskirkon toiminnassa mikään ei muutu, mutta juridisesti ja hallinnollisesti muutos yhdistyksestä säätiöksi on suuri. Päädyimme muutokseen, koska yhdistyksemme henkilöjäsenten määrä oli laskenut viime vuosina voimakkaasti ja jäsenten keski-ikä oli korkea. Uusi rakenne vahvistaa Merimieskirkon toimintaedellytyksiä, minkä lisäksi toiminta säilyy avustuskelpoisena”, kertoo Suomen Merimieskirkon pääsihteeri Hannu Suihkonen.

Suomen Merimieskirkko ry:n toiminta päättyy virallisesti loppuvuodesta ja uusi säätiö Suomen Merimieskirkko sr aloittaa toimintansa 1. lokakuuta 2025. Parhaillaan Suomen Merimieskirkossa on meneillään siirtymäaika, jolloin muutosta säätiöksi valmistellaan ja toteutetaan.

Uuden Merimieskirkon säätiön luottamushenkilöt on jo valittu ja hallitus on järjestäytynyt. Säätiön hallituksen puheenjohtajaksi on valittu entinen yhdistyksen puheenjohtaja Timo Lappalainen. Säätiön hallituksen jäseniksi on valittu osittain uusia luottamushenkilöitä seuraavasti: Paula Raitis (varapuheenjohtaja), Olli Holmström, Kimmo Kääriäinen, Jan Laurell, Aulikki Mäkinen ja Päivi Vähäkangas. Säätiössä toimii myös 22-jäseninen valtuuskunta.

Muutoksessa Suomen Merimieskirkon noin 50 työntekijän asema ei muutu, vaan he siirtyvät yhdistykseltä säätiölle vanhoina työntekijöinä nykyisillä työehdoilla. Myös Merimieskirkon omaisuus, kuten kiinteistöt, siirtyvät sellaisenaan yhdistykseltä säätiölle.

Ministeriön tärkeä tuki puolittui

Suomen Merimieskirkon budjetti vuonna 2024 oli runsaat 5,3 miljoonaa euroa. Merimieskirkko toimi viime vuonna Suomen lisäksi muun muassa Alankomaissa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, Espanjassa, Kreikassa, Puolassa ja Saksassa. Vuoden 2025 alusta Merimieskirkko siirtyi myös virallisesti vastaamaan koko kirkollisen ulkosuomalaistyön operatiivisesta johtamisesta ja koordinoinnista.

Suuri taloudellinen vastoinkäyminen Merimieskirkolle kuluvana vuonna on ollut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) päätös puolittaa Merimieskirkon ulkomailla tehtävän sosiaalityön STEA-avustus vuodelle 2025. Tuki putosi noin 600 000 eurosta hieman alle 300 000 euroon ja aiheutti merkittävän toiminnan supistumisen useissa Merimieskirkon toimipaikoissa.

Tuen leikkauksen takia osasta työntekijöistä jouduttiin luopumaan Brysselissä ja Lontoossa. Merimieskirkon Ateenan toimipiste jouduttiin sulkemaan kokonaan.

”Teemme kaikkemme, että toiminnallemme kallisarvoinen STM:n tuki ei ainakaan enää laskisi, vaan voisimme jatkaa toimintaamme edes nykyisillä resursseilla. Haemme myös itse aktiivisesti muita keinoja rahoittaa työtä, jonka merkityksestä ulkosuomalaisille saamme jatkuvasti paljon hyvää palautetta”, sanoo Merimieskirkon pääsihteeri Hannu Suihkonen.

150-vuotisjuhlat meneillään

Suomen Merimieskirkko on perustettu vuonna 1875. Tuleva säätiö viettää parhaillaan 150-vuotisjuhlavuottaan teemalla Kanssasi maailmalla. Merimieskirkko toimii ulkomailla, Suomen satamissa ja laivoilla eri tavoin yhteensä 40 maassa. Juhlavuoden tapahtumista tiedotetaan erikseen.

Lisätietoa:

Hannu Suihkonen
Pääsihteeri, Suomen Merimieskirkko
+358 40 192 2778
hannu.suihkonen@merimieskirkko.fi