Från och med början av 2024 kommer tömningarna av bioavfallskärl att anordnas av Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH) även i de kommuner där fastighetsinnehavaren tidigare har ansvarat för att tömma bioavfallskärlen.

Dessa kommuner är Aura, S:t Karins, Lundo, S:t Mårtens, Pemar, Pöytyä, stam-Pargas, stam-Rusko, Salo, Sagu, Åbo och Nystad. Transportövergången sker stegvis i januari–maj beroende på område och typ av avfallskärl.

Tömningarna av bioavfallskärl som töms med kranbil övergår till LSJH i ovannämnda kommuner 1.1.2024, med undantag för Nystad, där de övergår till LSJH 26.2.2024.

Tömningarna av hjulförsedda bioavfallskärl övergår till av LSJH konkurrensutsatta entreprenörer i kommunerna antingen 1.1.2024, 26.2.2024 eller 13.5.2024. Tömningarna av bioavfallspressar övergår i sin tur 1.1.2024.

– Man kan se när tömningarna av hjulförsedda bioavfallskärl vid den egna fastigheten börjar på den elektroniska bioavfallskartan på LSJH:s webbplats, berättar LSJH:s servicedirektör Cati Huhta.

Bioavfallet ska sorteras i alla bostadsfastigheter i en tätort med fler än 10 000 invånare.

2024 utökas också skyldigheten att samla in bioavfall separat i och med den nya avfallslagen och kompletterande förordningar.

– Bioavfallet ska i fortsättningen sorteras antingen i en kompost eller i ett separat bioavfallskärl i alla bostadsfastigheter i ett tätortsområde mer fler än 10 000 invånare. Det innebär att 38 000 nya småfastigheter i LSJH:s verksamhetsområde ska börja sortera bioavfall nästa år, säger Huhta.

Bostadsfastigheterna som omfattas av skyldigheten att samla in bioavfall separat kommer att få ett brev från LSJH om att skyldigheten börjar och transporterna övergår till LSJH. Ca 10 000 brev ska fortfarande skickas ut.

 – De flesta åboborna övergår till LSJH:s transportansvar först den 13 maj och brevet skickas därför ut först i början av 2024. Brevet berättar om alternativen för att sortera bioavfall och ger råd om t.ex. hur man beställer tömning av bioavfall från LSJH. Innan man får brevet behöver man inte göra något eller kontakta oss, säger Huhta.

Samla in eller kompostera, ensam eller tillsammans med andra?

Av de nya småfastigheter med 1–4 lägenheter som kommer att omfattas av insamlingen av bioavfall i början av januari har ca 1 600 hittills beställt en kärltjänst eller kärltömningar av LSJH. Det innefattar såväl bioavfallskärl hos enskilda fastigheter som gemensamma kärl hos flera fastigheter.

Vad gäller entreprenaderna som börjar senare på våren har man bara beställt ca 450 tjänster. Ca 16 000 fastigheter har gjort en komposteringsanmälan.

– Om man räknar ihop alla som har gjort en komposteringsanmälan och beställt bioavfallstömningar kan man grovt sagt säga att det fortfarande saknas information om hur man sorterar bioavfall vid fastigheten nästa år från mer än hälften av de som omfattas av skyldigheten. Visserligen finns det fortfarande många kunder som inte har fått brev från oss ännu, men det finns också många som har fått det men som inte har tagit tag i det än.

Om man vet att fastigheten tillhör ett område som omfattas av skyldigheten att samla in bioavfallet separat bör man redan innan man får brevet från LSJH fundera på hur man ska sköta sorteringen vid fastigheten.

– Man kan kompostera bioavfallet till mull på den egna gården eller återvinna det till förnybar inhemsk energi via ett tömningsbart bioavfallskärl. I båda fall är alternativet att ha ett gemensamt kärl med grannarna, vilket är ett bra sätt att dela på kostnaderna mellan fastigheterna, tipsar Huhta.

Se till att rätt fastighetsuppgifter lämnats

I Kimitoön, Masku, Virmo, Nådendal, Nousis, Pargas skärgård, Reso och Vahto i Rusko ansvarar LSJH redan för tömningarna av bioavfallskärl.

– I dessa kommuner ska man komma ihåg att se till att det redan finns avfallskärl enligt de nya insamlingsskyldigheterna vid fastigheten. I dessa områden finns det också fastigheter med 1–4 lägenheter som kommer att omfattas av skyldigheten att samla in bioavfall nästa år, påminner Huhta.

För att övergången av transporter som anordnas av fastighetsinnehavaren till transporter anordnade av LSJH ska gå så smidigt som möjligt i kommunerna är det viktigt att säkerställa att rätt fastighetsuppgifter lämnats och kvitterats i OmaLSJH-tjänsten. Dessa uppgifter är antalet avfallskärl, deras storlek och tömningsintervall.

– Om det handlar om ett husbolag och man inte har kvitterat uppgifterna om bioavfallskärl finns det en risk att kärlen inte töms, konstaterar Huhta.

Användbara länkar i anknytning till skyldigheten att samla in bioavfall separat:

• Sydvästra Finlands avfallshanteringsnämnds avfallshanteringskarta: https://lsjh.fi/sv/tarkista-jatehuoltopalvelusi-kartalta/
• Mer information om insamlingsskyldigheterna: https://lsjh.fi/sv/jatelaki-uudistui-mita-se-tarkoittaa-kaytannossa/.

Mer information:

Cati Huhta, LSJH
servicedirektör
tel. 020 728 2117
cati.huhta@lsjh.fi

BILDTEXT: Fram till slutet av 2023 levererar LSJH ca 1 000 nya bioavfallskärl till invånarna i området. Hushållens bioavfall som läggs i kärlen används för att tillverka biogas och gödningsmedel vid en biogasanläggning. (BILD: Tatu Juuri/LSJH)

Vuoden 2024 alusta alkaen biojäteastioiden tyhjennykset siirtyvät Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) järjestämiksi myös niissä kunnissa, joissa biojäteastioiden tyhjennyksistä on aiemmin vastannut kiinteistön haltija.

Kyseisiä kuntia ovat Aura, Kaarina, Lieto, Marttila, Paimio, Pöytyä, kanta-Parainen, kanta-Rusko, Salo, Sauvo, Turku ja Uusikaupunki. Siirtymä kuljetuksissa tapahtuu porrastetusti tammi–toukokuussa alueesta ja jäteastiatyypistä riippuen.

Nosturiautolla tyhjennettävien biojätesäiliöiden tyhjennykset siirtyvät LSJH:lle kyseisissä kunnissa 1.1.2024 lukuun ottamatta Uuttakaupunkia, jossa ne siirtyvät LSJH:lle 26.2.2024.

Pyörällisten biojäteastioiden tyhjennykset siirtyvät LSJH:n kilpailuttamien urakoitsijoiden tyhjennettäviksi kunnissa joko 1.1.2024, 26.2.2024 tai 13.5.2024. Biojätepuristimien tyhjennykset taas 1.1.2024.

– Oman kiinteistön pyörällisen biojäteastian tyhjennysten aloitusajankohdan voi tarkistaa sähköisestä biojätekartasta, joka löytyy LSJH:n nettisivuilta, kertoo LSJH:n palvelujohtaja Cati Huhta.

Biojätettä lajiteltava kaikissa asuinkiinteistöissä yli 10 000 asukkaan taajamassa

Vuonna 2024 laajenee myös biojätteen erilliskeräysvelvoite uuden jätelain ja sitä täydentävien asetusten mukaiseksi.

– Biojäte on jatkossa lajiteltava joko kompostoriin tai erilliseen biojäteastiaan kaikissa yli 10 000 asukkaan taajama-alueen asuinkiinteistössä. Tämä tarkoittaa sitä, että LSJH:n toimialueella aletaan lajitella biojätettä ensi vuoden puolella 38 000 uudessa pienkiinteistössä, Huhta sanoo.

Biojätteen erilliskeräysvelvoitteen piiriin kuuluvat asuinkiinteistöt tulevat saamaan LSJH:lta kirjeen velvoitteen alkamisesta ja kuljetusten siirtymisestä LSJH:lle. Kirjeitä on lähettämättä vielä noin 10 000 kappaletta.

 – Esimerkiksi suurin osa turkulaisista siirtyy LSJH:n kuljetusten piiriin vasta 13. toukokuuta ja kirjekin lähetetään siksi vasta alkuvuodesta 2024. Kirjeessä kerrotaan biojätteen lajitteluvaihtoehdoista ja neuvotaan, miten esimerkiksi biojätteen tyhjennystilaukset tilataan LSJH:lta. Ennen kirjeen saamista ei tarvitse tehdä mitään tai olla meihin yhteydessä, Huhta neuvoo.

Kerätäkö vai kompostoida, yksin vai kimpassa?

Biojätteen keräyksen piiriin tammikuun alussa tulevista uusista 1–4 huoneiston pienkiinteistöistä noin 1600 on tähän mennessä tilannut astiapalvelun tai astiatyhjennykset LSJH:lta. Joukossa on sekä yksittäisten kiinteistöjen biojäteastioita että useamman kiinteistön kimppa-astioita.

Myöhemmin keväällä alkavien urakoiden osalta palvelutilauksia on tehty vasta noin 450 kappaletta. Kompostointi-ilmoituksen on tehnyt noin 16 000 kiinteistöä.

– Kun lasketaan yhteen kompostointi-ilmoituksen tehneet ja biojätetyhjennyksen tilanneet, voidaan karkeasti sanoa, että vielä yli puolelta velvollisuuden piiriin kuuluvalta puuttuu tieto siitä, miten biojätteet kiinteistöllä ensi vuonna lajitellaan. Toki on vielä paljon asiakkaita, jotka eivät ole saaneet meiltä kirjettä, mutta on myös paljon kirjeen jo saaneita, jotka eivät ole asiaa vielä ratkaisseet.

Jos kiinteistön tietää kuuluvan biojätteen erilliskeräyksen velvoitealueeseen, kannattaa jo ennen LSJH:n lähettämän kirjeen vastaanottamista pohtia, millä tavalla lajittelu kiinteistöllä hoidetaan.

– Biojätteet voi kompostoida mullaksi kotipihassa tai kierrättää ne tyhjennettävän biojäteastian kautta uusiutuvaksi kotimaiseksi energiaksi. Kummassakin tapauksessa vaihtoehtona on perustaa kimppa yhdessä naapurien kanssa, mikä jakaa kivasti kuluja kiinteistöjen kesken, Huhta vinkkaa.

Varmista, että kiinteistön tiedot on merkitty oikein

Kemiönsaaressa, Maskussa, Mynämäellä, Naantalissa, Nousiaisissa, Paraisten saaristossa, Raisiossa ja Ruskon Vahdolla biojäteastioiden tyhjennykset ovat jo LSJH:n vastuulla.

– Näissä kunnissa on muistettava huolehtia siitä, että kiinteistöltä löytyvät varmasti uusien keräysvelvoitteiden mukaiset jäteastiat. Myös näillä alueilla sijaitsee 1–4 huoneiston kiinteistöjä, jotka ensi vuonna tulevat biojätteen keräysvelvoitteen piiriin, Huhta muistuttaa.

Jotta siirtymävaihe kiinteistönhaltijan järjestämistä kuljetuksista LSJH:n järjestämiin kuljetuksiin sujuu kunnissa mahdollisimman mutkattomasti, on tärkeä varmistaa, että kiinteistön tiedot on merkitty oikein ja kuitattu OmaLSJH-palvelussa. Näitä tietoja ovat jäteastioiden määrä, niiden koko ja tyhjennysväli.

– Jos kyseessä on taloyhtiö ja tietoja biojäteastioista ei ole käyty kuittaamassa, on olemassa riski, että astiat jäävät tyhjentämättä, Huhta toteaa.

Hyödyllisiä linkkejä biojätteen erilliskeräysvelvoitteeseen liittyen:

• Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan jätehuoltokartta: lsjh.fi/tarkista-jatehuoltopalvelusi-kartalta.
• Lisätietoa keräysvelvoitteista: lsjh.fi/jatelaki-uudistui-mita-se-tarkoittaa-kaytannossa.

Lisätiedot:

Cati Huhta, LSJH
palvelujohtaja
puh. 020 728 2117
cati.huhta@lsjh.fi

KUVATEKSTI: LSJH toimittaa vuoden 2023 loppuun mennessä alueen asukkaille noin 1 000 uutta biojäteastiaa, joihin päätyvästä kotitalouksien biojätteestä valmistetaan biokaasua ja lannoitteita biokaasulaitoksessa. (KUVA: Tatu Juuri / LSJH)

Hallissa korjataan vesijohtovuotoa keskiviikkona 27.12.2023. Korjauksen aikana voi tulla katkoksia vedenjakeluun. 

• Neoen har börjat bygga Yllikkälä Power Reserve Two i Villmanstrand, Finland
• Med en installerat kapacitet på 56,4 MW / 112,9 MWh blir detta det batteri med högst energilagringsförmåga i Norden
• Yllikkälä Power Reserve Two kommer att ge betydande stöd till det finska elnätet och därmed öka dess säkerhet och tillförlitlighet
• Batteriet kommer att vara i full drift under första halvåret 2025
• Detta är Neoens andra batteri i Finland, vilket lyfter Neoens totala lagringskapacitet i landet till 86,4 MW / 142,9 MWh

Neoen (ISIN: FR0011675362, Ticker: NEOEN), en av världens ledande producenter av enbart förnybar energi, har givit batterilagringsexperten Nidec avrop om kontraktsstart, vilket markerar byggstart för Yllikkälä Power Reserve Two (YPR2). Nidec kommer att ha det övergripande ansvaret för byggprojektet och ska leverera batteribehållare, battericeller och växelriktare.

Nordens högsta energilagringsförmåga litiumjonbatteriet med två timmars kapacitet på 56,4 MW / 112,9 MWh kommer att vara placerat i Yllikkälä, nära Villmanstrand centrum och cirka 100 meter från Neoens första stora batteri i Finland, Yllikkälä Power Reserve (30 MW / 30 MWh). Det kommer att anslutas till Fingrids transformatorstation i Yllikkälä via en underjordisk kabel. Batteriet planeras vara färdigt för drift under första halvåret 2025. I linje med bolagets utvecklingsmodell äger Neoen 100 % av Yllikkälä Power Reserve Two och kommer att vara den långsiktiga operatören av anläggningen.

Batteriets kapacitet kommer säljas in till Fingrids reservmarknader. Detta kommer att förse Fingrid med kringtjänster som bidrar till att upprätthålla balansen mellan produktion och förbrukning, effektivt förbättra elsystemets frekvens och säkerhet samt underlätta integrationen av förnybara energikällor.

Efter vindkraftsparkerna Mutkalampi (404 MW), Hedet (81 MW), Björkliden (40,4 MW), Lumivaara (55,8 MW) och Storbötet (105,4 MW) och Yllikkälä Power Reserve (30 MW / 30 MWh), förstärker Yllikkälä Power Reserve Two Neoens status som en av landets ledande och snabbast växande producenter av förnybar energi, med över 770 MW i drift eller under uppbyggnad med stöd från så mycket som nio tecknade elköpsavtal. Neoens team i Finland har sin bas i Helsingfors sedan 2018 och i Villmanstrand sedan 2023, och utvecklar flera vind-, sol- och lagringsprojekt över hela landet.

Yllikkälä Power Reserve Two är Neoens tredje batteri i Norden. Företaget är en ledande utvecklare, ägare och operatör av batterier globalt, med en batterilagringsportfölj på 1 489 MW / 3 032 MWh i drift eller under uppbyggnad. Inom denna portfölj finns några av världens största batterier, som till exempel: Victorian Big Battery (300 MW / 450 MWh), Western Downs Battery (270 MW / 540 MWh) och världens första storskaliga batterilager Hornsdale Power Reserve (150 MW / 193,5 MWh), alla belägna i Australien.

Jerri Loikkanen, Landchef för Finland, säger: ”Jag vill tacka Fingrid och Villmanstrands kommun för deras aktiva stöd. Som pionjär och global ledare inom lagringsområdet är vi mycket glada och stolta över att kunna sjösätta byggnationen av batteriet med högst energilagringsförmåga i Norden. Med mer än 770 MW kapacitet i drift eller under uppbyggnad i Finland i dagsläget, är vi tryggare än någonsin i vårt engagemang för att öka bidraget till vårt lands energioberoende och målet att nå koldioxidneutralitet senast 2035.”

Jukka Ruusunen, Fingrids verkställande direktör, säger: ”Elektrifiering är en av de viktigaste åtgärderna för att uppnå Finlands klimatmål. I och med att elsystemet växer behövs mycket mer flexibilitet för att balansera produktionen och förbrukningen. Batterier är utmärkta källor för snabb flexibilitet. Det är fint att pionjärer som Neoen är aktiva och tillför betydligt mer utbud till Fingrids reservmarknad, vilket hjälper oss balansera produktion och förbrukning i realtid.”

Villmanstrands ställföreträdande stadsdirektör Tuomo Sallinen fortsätter: ”Neoens investeringsbeslut är ytterst betydande för Villmanstrand. Investeringen stöder stadens mål att vara en europeisk pionjär inom förnybar energi, ellagringslösningar samt innovativ affärsverksamhet inom grön elektrifiering.”

Xavier Barbaro, Neoens styrelseordförande och verkställande direktör, sammanfattar: ”Jag vill gratulera och tacka vårt team för det hårda arbete som har gjort det möjligt för oss att påbörja byggnationen av vårt andra stora batteri i Finland. Lagring är en avgörande komponent i energiomställningen, eftersom den möjliggör en högre andel förnybar energi. I Finland, liksom i resten av världen, kommer vi att påskynda utbyggnaden av storskaliga långtidsbatterier i arbetet för en framtid med ren energi.”

• Neoen on aloittanut Yllikkälä Power Reserve Two -akkuvaraston rakentamisen Lappeenrannassa
• Yksikkö on Pohjoismaiden suurin akkuvarasto, jonka asennettu kapasiteetti on 56,4 MW / 112,9 MWh
• Yllikkälä Power Reserve Two ‑yksikkö tukee merkittävästi Suomen sähköverkkoa parantamalla sen joustavuutta ja luotettavuutta
• Akkuvaraston toiminta alkaa täydellä teholla vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana
• Kyseessä on Neoenin toinen akkuvarasto Suomessa. Uuden yksikön valmistumisen jälkeen Neoenin akkukapasiteetti Suomessa on yhteensä 86,4 MW / 142,9 MWh

Neoen (ISIN: FR0011675362, pörssikoodi: NEOEN), yksi maailman johtavista yksinomaan uusiutuvan energian tuottajista, on antanut akkuvarastoihin erikoistuneelle Nidecille ilmoituksen Yllikkälä Power Reserve Two ‑yksikön (YPR2) rakennustöiden aloittamisesta. Nidec kantaa kokonaisvastuun rakennusprojektista ja toimittaa akkukontit, akustot ja invertterit.

Yllikkälä Power Reserve Two -yksikkö vahvistaa Neoenin asemaa yhtenä maan johtavista ja nopeimmin kasvavista uusiutuvan energian tuottajista. Kahden tunnin litiumioniakku (56,4 MW / 112,9 MWh), kapasiteetiltaan Pohjoismaiden suurin, rakennetaan Lappeenrannan Yllikkälään noin 100 metrin päähän Neoenin ensimmäisestä Suomen akkuvarastosta Yllikkälä Power Reservestä (30 MW / 30 MWh). Se liitetään Fingridin Yllikkälän sähköasemaan maakaapelilla. Akkuvaraston toiminnan on määrä alkaa vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana. Neoen omistaa 100 prosenttia Yllikkälä Power Reserve Two ‑yksiköstä ja on sen pitkäaikainen operaattori yrityksen liiketoimintamallin mukaisesti.

Akkuvarasto toimii Fingridin reservimarkkinoilla. Akkuvarasto tarjoaa Fingridille reservipalveluja, jotka auttavat ylläpitämään tasapainoa tuotannon ja kulutuksen välillä, tukevat tehokkaasti verkon taajuutta ja turvallisuutta sekä helpottavat uusiutuvan energian integrointia.

Mutkalammin (404 MW), Hedetin (81 MW), Björklidenin (40,4 MW), Lumivaaran (55,8 MW) ja Storbötetin (105,4 MW) tuulipuistojen sekä Yllikkälä Power Reserven (30 MW/30 MWh) rinnalla Yllikkälä Power Reserve Two 2 ‑yksikkö vahvistaa Neoenin asemaa yhtenä maan johtavista ja nopeimmin kasvavista uusiutuvan energian tuottajista. Sillä on Suomessa toiminnassa ja rakenteilla yhteensä yli 770 MW uusiutuvaa tuotantokapasiteettia sekä yhdeksän yritysasiakkaiden kanssa solmittua pitkäaikaista 

– Käytännönläheiset, helpot ja nopeasti toteutettavat energiansäästöratkaisut kiinnostavat edelleen enemmän kuin laajat, investointeja edellyttävät tehostamiskeinot. Muutos tapahtui jo vuoden 2022 aikana, jolloin sähkön hinta nousi nopeasti ja suomalaisia kannustettiin Astetta alemmas -kampanjallakin nopeisiin säästötoimiin sähköpulan torjumiseksi. Nyt säästämisen taustalla on talouden epävarmuus ja osalla kotitalouksia ilmeinen huoli rahan riittävyydestä tarpeellisiin menoihin, arvioi johtava asiantuntija Päivi Suur-Uski energianeuvontaa antavasta Motivasta.

Hintatietoiset ajoittavat sähkönkäyttöään

Kuluttajat ovat hyvin perillä sähkön hintavaihteluista, mutta monilla on sähkösopimuksiin liittyviä kysymyksiä. Noin kolmanneksella kotitalouksista on pörssihintaan sidottu sähkösopimus. Motivan syksyllä teettämän kyselyn perusteella näistä 36 prosenttia harkitsee sopimustyypin vaihtamista. Kaikista kotitalouksista yli viidennes miettii sähkösopimuksen vaihtoa.

– Uudentyyppiset sopimukset ja hinnoittelumallit vaativat perehtymistä ja kuluttajat hakevat energianeuvonnasta tukea päätöksentekoon. Sähkölaskua saa pienemmäksi, jos on valmis ajoittamaan sähkön käyttöä pörssihinnan vaihteluiden mukaan. Sähkölämmitteisissä taloissa tämä voi lämmityskaudella merkitä huomattavaa säästöä, Suur-Uski sanoo.

Tilojen ja käyttöveden lämmityksen ohjaukseen on erilaisia ratkaisuja, joissa säästöt muodostuvat lämmityksen oikeista asetusarvoista ja säädöistä sekä käytön ajallisesta ohjauksesta.

– Ohjausratkaisuilla kulutuksen ajoittaminen on tehokasta ja vaivatonta. Jos juuri nyt ei ole mahdollista täydentää ohjausta, kannattaa varmistaa, että lämmityksen ja ilmanvaihdon säädöt ovat kohdillaan ja olemassa olevat ohjausmahdollisuudet käytössä.

Energiansäästö tärkeää, mutta in­ves­toin­ti­pää­tök­set venyvät

Lainanottoa edellyttäviä suuria energiainvestointeja kotitaloudet eivät ole tällä hetkellä valmiita tekemään, ilmeni Motivan energia-asenteita selvittävässä kyselyssä. Myös Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että vain joka kymmenennen mielestä aika otollinen hintaville hankinnoille.

– Kyselyssämme kaksi kolmesta vastaajasta piti energian säästämistä tärkeänä, mutta energiakorjausten esteinä ovat takaisinmaksuajat sekä tietämättömyys sopivista ja kannattavista ratkaisuista. Energiatehokkuutta parantavia remonttiratkaisuja suunnittelevat saavat energianeuvonnasta tietoa, jonka pohjalta on mahdollista tehdä kauaskantoisesti taloudellisia ja samalla asumismukavuutta lisääviä investointipäätöksiä, Suur-Uski kannustaa.

Energianeuvontaa saa maksutta valtakunnallisesti Motivasta sekä oman maakunnan alueelliselta energianeuvojalta. Energianeuvontaa rahoittaa Energiavirasto.

Lisätietoja: Päivi Suur-Uski, paivi.suur-uski@motiva.fi, puh. 044 300 1369

Ener­gia­neu­von­nan yhteystiedot

Motiva: sähköpostitse kuluttajaneuvonta@motiva.fi, puhelimitse ma ja pe klo 9–12 (09) 6122 5150.

Alueelliset energianeuvojat Motivan verkkosivuilla: www.motiva.fi/alueellinen_energianeuvonta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt ehdotuksen korkeakoulujen rahoitusmallin uudistamisesta. Rahoitusmallin uudistusta ohjailee hallitusohjelman kirjaukset ja valmistelevan työryhmän näkemykset. Uusi malli otetaan käyttöön vuodesta 2025 alkaen.

On tärkeää, että väestön koulutustason nostamiseksi ja sosioekonomisten hyvinvointierojen kaventamiseksi korkeakoulutuksen yhdenvertaista saavutettavuutta parannetaan. Aloituspaikkojen lisääminen on keskeinen keino, mutta muilta osin ehdotetut toimenpiteet [https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/ce143d5f-5338-495b-a311-9b052f49037f/e0327349-f306-4769-9cdf-e773c0d74361/RAPORTTI_20231215080500.pdf] korkeakoulujen rahoitusmallin uudistamisesta uhkaavat kasvattaa opiskelijoiden psyykkistä kuormittuneisuutta.

Malli pitää sisällään uuden ensikertalaisuusindikaattorin, joka ohjaa korkeakouluja entistä voimakkaammin laajentamaan opiskelijavalintojen ensikertalaiskiintiöitä. Nyyti ry on jo pitkään kritisoinut ensikertalaiskiintiöitä niiden negatiivisten mielenterveysvaikutusten takia. Kiintiöt pakottavat taktikoimaan opiskelupaikan vastaanottamisen kanssa, vähentävät mahdollisuuksia vaihtaa opiskelualaa ja lisäävät muutenkin stressaavan hakuvaiheen paineita.

Rahoitusmallissa esitetään toimenpiteitä koulutuksen kasautumisen ehkäisemiseksi. Tämä viestii nuorille entistä painokkaammin sitä, että opiskelualavalinnassa on osuttava kerralla oikeaan. Kolmas yhä enemmän suorituspaineita synnyttävä elementti on koulutuksen läpäisyn vahvistaminen.

– Tavoite saada opinnot etenemään nopeasti ei sinällään ole ongelma. Keinot vain ovat vääriä. Kiintiöiden ja paineiden lisäämisen sijasta pitäisi panostaa hyviin tukipalveluihin, opintojen merkityskeskeisyyteen ja mahdollisuuteen keskittyä täysipäiväisesti opintoihin varmistamalla riittävä toimeentulo. Nykyjärjestelmä sen sijaan näyttäytyy liukuhihnana, jonka kyydistä osa valitettavasti myös putoaa, tiivistää Nyyti ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Tommi Yläkangas.

Mikäli uusi rahoitusmalli toteutetaan ehdotuksen mukaisesti, tulee se suurella todennäköisyydellä lisäämään opiskelijoiden kuormittuneisuutta. Kuormituksen tasapainottamiseksi tarvittaisiin myös vastaavat linjaukset ja resurssit opiskelijahyvinvointityölle.

– Nyyti ry on jo aiemmin esittänyt yhdeksi ratkaisuksi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhuollon lakisääteistämistä. Se turvaisi yhdenvertaiset hyvän oppimisen, ongelmien ehkäisyn ja psykososiaalisen tuen palvelut kaikille opiskelijoille. Erillinen laki tunnustaisi korkeakouluopiskelijoiden tuen tarpeet, helpottaisi monialaista yhteistyötä sekä loisi opiskeluhuollon jatkumon esiopetuksesta aina korkea-asteelle saakka, painottaa Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen.

Lisätietoja:

Minna Savolainen

toiminnanjohtaja

puh. 044 589 6117

minna.savolainen@nyyti.fi

Tommi Yläkangas

asiantuntija, vaikuttamistyö

puh. 050 366 7786

tommi.ylakangas@nyyti.fi

Murtumatta mukana – Spänst i benen -ohjelma kannustaa kaikkia mukaan vuoden käynnistävään Onko tasapainosi terästä? -kampanjaan. Kampanja on osa valtakunnallista Murtumatta mukana -ohjelmaa, joka edistää luustoterveyttä.

Onko tasapainosi terästä? -kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta tasapainon merkityksestä, kaatumisen ehkäisystä ja luustoterveyden edistämisestä. Tavoitteena on innostaa kaikkia liikkeelle ja harjoittelemaan tasapainoa monipuolisten vinkkien avulla. Kampanjan järjestävät Eläkeliitto, Luustoliitto ja Svenska Pensionärsförbundet.

Kampanja alkaa 1.1. ja tasapainoista tammikuuta vietetään kampanjan merkeissä 31.1. saakka.

–Tammikuussa kannattaa todellakin panostaa tasapainoon! Se on kuin vakuutus omalle hyvinvoinnille – mitä vahvempi tasapaino, sitä varmemmin pysymme pystyssä kaikenlaisissa tilanteissa, toteaa Eläkeliiton liikuntasuunnittelija Outi Kokko-Ropponen.

–Ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa tasapainon harjoittelua. Pienilläkin askelilla voimme vahvistaa lihaksiamme ja parantaa kokonaisvaltaista tasapainoamme. Olen vakuuttunut, että jokainen voi löytää sopivan tavan harjoittaa tasapainoaan omassa arjessaan. Harjoittelu ei vaadi suuria ponnisteluja, mutta voi tehdä ison vaikutuksen elämänlaatuun, Kokko-Ropponen jatkaa.

Liikkumattomuus vaarantaa tasapainon

Liikunnan ja sen puutteen vaikutukset tuki- ja liikuntaelimistölle ovat hyvin tunnettuja ja tutkittuja. Ikääntyvän väestön terveyden ja toimintakykyisyyden tukemisessa ja edistämisessä fyysisellä aktiivisuudella ja liikunnalla on iso merkitys. Kaatumiset ja niistä aiheutuvat murtumat aiheuttavat inhimillisen kärsimyksen lisäksi yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. Väestön ikääntyessä ja koronarajoitusten aiheuttaman liikkumisvajeen seurauksena liikkumattomuuden kustannukset ovat vaarassa kasvaa.

Kaatumisten monet seuraukset

Lonkkamurtumat ovat edelleen merkittävimpiä terveydenhuollon haasteita Suomessa. Tutkimusten mukaan vain muutama prosentti ikäihmisistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa. Keskimäärin 7000 lonkkamurtumaa vuodessa Suomessa maksavat 180 milj.€/vuosi. Tutkimusten mukaan jopa kolmannes kaatumisista voitaisiin välttää oikeanlaisella harjoittelulla.

Liikunta kaatumisten ehkäisyn keinona

Liikuntaharjoittelu on tutkimusten mukaan tehokkain yksittäinen keino kaatumisvammojen ehkäisemisessä. UKK-instituutin liikkumisen suositukset kannustavat säännölliseen liikuntaan ja tutkimusten mukaan erityisesti ennaltaehkäisevään toimintaan kannattaa panostaa.

– Kaatuminen ei kuulu normaaliin ikääntymiseen, vaan se voi kertoa, että terveys on heikentynyt ja toimintakyky vähentynyt. Toimintakykyyn voi kuitenkin vaikuttaa iästä riippumatta haastamalla itseään säännöllisesti kykyihinsä nähden sopivan haastavilla, mutta kuitenkin turvallisilla harjoitteilla, toteaa Luustoliiton liikuntasuunnittelija Aliisa Uotila.

Onko tasapainosi terästä? -kampanja haastaa tasapainotesteillä kaikkia toimimaan oman tasapainonsa parantamiseksi. Se antaa myös vinkkejä tasapainon kehittämiseen oma kuntotaso huomioiden. Testit, vinkit ja videot löytyvät kampanjasivulta osoitteesta www.elakeliitto.fi/onko-tasapainosi-terasta

Lisätietoja:

Outi Kokko-Ropponen, liikuntasuunnittelija, Eläkeliitto

outi.kokko-ropponen@elakeliitto.fi,p. 040 7257 024

Aliisa Uotila, liikuntasuunnittelija, Suomen Luustoliitto

aliisa.uotila@luustoliitto.fi, p. 050 5430 213

Oman joulukuusen upottaminen veteen kututuroksi on helppo ja tehokas tapa parantaa kalakantaa. Kututurot toimivat keväällä ahventen kutualustoina ja tarjoavat erinomaisen kasvupaikan pienille kalanpoikasille. Kututuroja tekemällä korvataan rantarakentamisen myötä hävinneitä kutupaikkoja.

Vaasan rantavesiin on upotettu turoja jo vuodesta 2018 lähtien. Tulevana loppiaisena järjestettävä turotapahtuma on siis järjestyksessään jo yhdeksäs. Kaikille avoimissa turotapahtumissa jokainen kuusen omistaja voi itse upottaa oman joulukuusensa kalojen hyväksi.

Kututuron upottaminen on malliesimerkki uudesta ekosysteemilähtöisestä kalakannan hoidosta, joka on tutkitusti tehokaampi tapa hoitaa kalakantaa kuin kalojen istuttaminen.
Kututuroista on suuri hyöty nimenomaan kaupunkien rantavesissä, joista luontaiset kutupaikat ovat merkittävästi vähentyneet. Monessa kaupungissa jopa yli 70 % rannoista on rakennettu.

Vaasan turotapahtuma järjestetään Hietasaaren kupeessa, samassa paikassa kuin vuonna 2023. Tuolloin mereen upotettiin enntysmäärä joulukuusia, yhteensä 149 kappaletta.
Tapahtuma järjestetään lauantaina 6.1.2024 klo 10:00 – 14:00.
Paikalla on vaasalaisten kalastusseurojen väkeä auttamassa kuusten upottamisessa.
Turotapahtuman järjestävät Suomen Vapaa-ajankalastajat, Vaasan Urheilukalastajat ja Pilk Kings.

Oheiset kuvat ovat vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä. Kuvat: Juha Ojaharju, Suomen Vapaa-ajankalastajat.

Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050, juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi

Lisää tietoa ekosysteemilähtöisestä kalakantojen hoidosta: https://www.science.org/doi/10.1126/science.adf0895.

Monen uuden vuoden juhlintaan kuuluu ilotulitteet. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom haluaa muistuttaa, että lentoasemien ja lentopaikkojen läheisyydessä ilotulitteiden ampumista tulee välttää.  Osa ilotulitteista voi nousta hyvinkin korkealle ja liian lähelle joutuessaan haitata laskeutuvan tai nousevan lennon turvallisuutta. Ilotulite voi hetkellisesi sokaista lentäjän ja häiritä keskittymistä.

Lentoasemien ja lentopaikkojen läheisyydessä tulee harkita tarkkaan, onko ilotulitteiden käyttö turvallista. Ilmailulain mukaan toiminta, joka aiheuttaa lentoliikenteelle vaaraa tai häiritsee lentoliikenteen sujuvuutta, on kielletty.

"Lentohenkilökunnan tehtävä on varmistaa lennon turvallisuus kaikkina hetkinä. Lentäjä voi hetkellisesti sokaistua tai säikähtää ilotulitetta, mikä vaikeuttaa lentäjän keskittymistä. Kun lennetään matalalla, lentäjän pimeänäkökyvyn säilyminen on välttämätöntä. Pahimmillaan esimerkiksi kriittinen pelastusoperaatio voi keskeytyä ja avunsaanti viivästyä", sanoo ylitarkastaja Veli-Matti Sääskilahti.

Ilotulitteet riski lentoonlähdön ja laskeutumisen aikana

Itse lentoasemilla tai -paikoilla ilotulitteita ei saa ampua, ja ilotulitteiden käyttöä niiden läheisyydessä tulee välttää erityisesti kiitoteiden suuntaisilla alueilla. Ilotulitteen ja lentokoneen kohtaaminen voi olla riski lentoonlähdön ja laskeutumisen aikana.

Ilotulitteiden ampumiseen liittyviä rajoituksia ja kieltoja lentoasemien sekä lentopaikkojen ympäristössä voi tarkastella esimerkiksi Traficomin ilmatilasovelluksen avulla valitsemalla valikosta näkyviin UAS-ilmatilavyöhykkeet:

• UAS-ilmatilavyöhykkeellä A ilotulitteiden käyttö on kielletty.
• UAS-ilmatilavyöhykkeellä B ilotulitteiden käyttöä tulee välttää erityisesti kiitoteiden suuntaisilla alueilla.
• Helikopterilentopaikkojen suojaksi perustetulla UAS-ilmatilavyöhykkeellä ilotulitteiden käyttö on kielletty.

Traficom saa vuosittain muutamia turvallisuuspoikkeamailmoituksia ilma-aluksen ja ilotulitteen kohtaamisesta.

On hyvä myös muistaa, jos on matkustamassa uudenvuoden viettoon lentämällä, ettei ilotulitteita tai tähtisädetikkuja voi ottaa lentokoneeseen mukaan ollenkaan, ei edes ruumaan.

Lisätietoja:

ylitarkastaja Veli-Matti Sääskilahti, veli-matti.saaskilahti@traficom.fi, p. 029 534 6064

Lue myös:

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes): Ilotuliteohjeet
Poliisi: Ilmoita ilotulitusnäytöksestä
Pelastustoimi: Ilotulitus

Under perioden juli−december 2023 har Elisa byggt ut sitt optiska fibernät och förbättrat 5G-nätets täckning i Nyland. De områden där nätet har förbättrats anges i tabellen som bifogas detta meddelande. 

Under slutet av året har Elisa gjort det optiska fibernätet tillgängligt för allt fler invånare och företag i Nyland. I hela landet omfattas redan över en miljon fastigheter av Elisas supersnabba förbindelser, och under de kommande åren byggs fibernätet ut nationellt till över 450 nya områden. 

─ Förutom tillförlitligheten och att tjänsten är finländsk uppskattar de kunder som överväger optisk fiber även Elisas omfattande service, där en och samma aktör monterar fiberkabeln och tillhandahåller internetabonnemanget. Detta gör det lättare att få en uppfattning om de totala kostnaderna och gör det enkelt och tryggt att beställa. Under den tid den optiska fibern installeras får kunden tillgång till en snabb internetförbindelse av Elisa, till exempel via mobilnätet, säger Elisas regiondirektör i Nyland, Sanna Sarpila. 

Trafiken i 5G-nätet ökar i snabb takt 

Under det andra halvåret 2023 öppnades Elisas 5G-nät i Mörskom och Pukkila i Nyland. Dessutom har nya generationens mobilnät byggts ut på flera orter. Förutom i telefonen används 5G i allt flera hem och företag som bredbandsförbindelse, vilket märks som en ökning av datatrafiken på nätet. 

– Finländarna använder mobilnätet allt mer dagligen, till exempel uträttar de ärenden digitalt, använder strömningstjänster och ringer videosamtal. I många hem och företag används 5G också som den huvudsakliga internetförbindelsen via en router. Det känns bra att det nya mobilnätet har börjat användas aktivt, konstaterar Sarpila. 

Det går att kontrollera tillgången till Elisas optiska fiber på Elisas webbplats. På ett riksomfattande plan bor över 92 procent av finländarna på över 270 orter i områden med Elisas 5G-nät, och information om tillgängligheten till mobilnätet finns på Elisas täckningskarta. Se även en lista med alla Elisas 5G-orter. 

Tilläggsuppgifter: Elisa Abp, Sanna Sarpila, regiondirektör i Nyland, tfn 050 506 1676, sanna.sarpila@elisa.fi 

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 laajentanut valokuituverkkoaan Uudellamaalla ja parantanut 5G-verkon kattavuutta. Alueet, joilla verkkoa on parannettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on tuonut loppuvuoden aikana valokuituverkon yhä useamman asukkaan ja yrityksen saataville Uudellamaalla. Koko maassa jo yli miljoona kiinteistöä on Elisan valonnopean yhteyden piirissä, ja tulevina vuosina kuituverkko laajenee valtakunnallisesti yli 450 uudelle alueelle. 

─ Valokuitua harkitsevat asiakkaat arvostavat luotettavuuden ja kotimaisuuden lisäksi Elisan kokonaisvaltaista palvelua, jossa kuitukaapelin rakentamisen ja nettiliittymän saa samalta toimijalta. Tämä tekee kokonaiskustannusten hahmottamisesta helpompaa sekä tilaamisesta yksinkertaista ja turvallista. Valokuidun rakentamisen ajaksi asiakas saa Elisalta käyttöönsä nopean nettiyhteyden esimerkiksi mobiiliverkolla toteutettuna, kertoo Elisan Uudenmaan aluejohtaja Sanna Sarpila. 

Liikenne 5G-verkossa kasvaa vauhdilla 

Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisan 5G-verkko avautui Uudellamaalla Myrskylään ja Pukkilaan. Lisäksi uuden sukupolven mobiiliverkkoa on laajennettu useilla paikkakunnilla. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

– Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu aktiiviseen käyttöön, Sarpila toteaa. 

Elisan valokuidun saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista yli 270 paikkakunnalla, ja mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Sanna Sarpila, Uudenmaan aluejohtaja, p. 050 506 1676, sanna.sarpila@elisa.fi 

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 laajentanut valokuituverkkoaan Pohjois-Pohjanmaalla ja parantanut 5G-verkon kattavuutta. Alueet, joilla verkkoa on parannettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on tuonut loppuvuoden aikana valokuituverkon yhä useamman asukkaan ja yrityksen saataville Haapavedellä ja Ylivieskassa. Koko maassa jo yli miljoona kiinteistöä on Elisan valonnopean yhteyden piirissä, ja tulevina vuosina kuituverkko laajenee valtakunnallisesti yli 450 uudelle alueelle. 

─ Valokuitua harkitsevat asiakkaat arvostavat luotettavuuden ja kotimaisuuden lisäksi Elisan kokonaisvaltaista palvelua, jossa kuitukaapelin rakentamisen ja nettiliittymän saa samalta toimijalta. Tämä tekee kokonaiskustannusten hahmottamisesta helpompaa sekä tilaamisesta yksinkertaista ja turvallista. Valokuidun rakentamisen ajaksi asiakas saa Elisalta käyttöönsä nopean nettiyhteyden esimerkiksi mobiiliverkolla toteutettuna, kertoo Elisan Pohjois-Suomen vt. aluejohtaja Juha Peltomäki. 

Liikenne 5G-verkossa kasvaa vauhdilla 

Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisan 5G-verkko avautui Pohjois-Pohjanmaalla Pyhännälle, Vaalaan ja Utajärvelle. Lisäksi uuden sukupolven mobiiliverkkoa on laajennettu useilla paikkakunnilla. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

– Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu maakunnassa aktiiviseen käyttöön, Peltomäki toteaa. 

Elisan valokuidun saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista yli 270 paikkakunnalla, ja mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Juha Peltomäki, Pohjois-Suomen vt. aluejohtaja, p. 050 570 1986, juha.peltomaki@elisa.fi 

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 parantanut mobiiliverkon kattavuutta Lapissa. Alueet, joilla verkkoa on laajennettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on loppuvuoden aikana panostanut Lapin 5G-verkkoon ja tuonut nopean mobiiliyhteyden entistä useamman asukkaan ja yrityksen saataville. Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisan 5G-verkko avautui Lapissa Tervolaan, jonka lisäksi nopeaa verkkoa on laajennettu Kemissä, Kemijärvellä, Kittilässä, Kolarissa, Posiolla, Ranualla ja Sallassa.  

5G:stä on tullut Suomessa arkipäivää ja liikenne siirtyy vauhdilla uuden sukupolven verkkoon. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

– Lapissa 5G-verkon tietoliikenne on kasvanut yli 70 % viimeisen vuoden aikana. Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu maakunnassa aktiiviseen käyttöön, kertoo Elisan Pohjois-Suomen vt. aluejohtaja Juha Peltomäki. 

Elisan 3G-verkko on poistunut käytöstä vuoden 2023 aikana, ja sen taajuudet on hyödynnetty nykyaikaisten 4G- ja 5G-verkkojen kattavuuden parantamiseen. Jatkossa asiakkaita palvelevat toimivammat yhteydet. 

– On hyvä huomata, että jatkossa mobiilipalveluiden sujuva käyttö vaatii sen, että käytössä on 4G- tai 5G-kyvykäs laite. Siksi kannattaa tarkistaa, että omat ja läheisten laitteet tukevat näitä verkkoja. Useimmat 3G-laitteet toki toimivat edelleen 2G-verkossa, mutta esimerkiksi puheluiden laatu on siinä uudempia verkkoja heikompi, Peltomäki muistuttaa. 

Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista yli 270 paikkakunnalla. Mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. Elisan valonnopea yhteys on saatavilla jo yli miljoonalle suomalaiselle, ja sen saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Juha Peltomäki, Pohjois-Suomen vt. aluejohtaja, p. 050 570 1986, juha.peltomaki@elisa.fi 

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 parantanut mobiiliverkon kattavuutta Kainuussa. Alueet, joilla verkkoa on laajennettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on loppuvuoden aikana panostanut Kainuun 5G-verkkoon ja tuonut nopean mobiiliyhteyden entistä useamman asukkaan ja yrityksen saataville. Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisan 5G-verkko avautui Kainuuseen Ristijärvelle, jonka lisäksi verkkoa on laajennettu Hyrynsalmella, Paltamossa, Kajaanissa ja Sotkamossa.  

5G:stä on tullut Suomessa arkipäivää ja liikenne siirtyy vauhdilla uuden sukupolven verkkoon. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

– Kainuussa 5G-verkon tietoliikenne on kasvanut lähes 70 % viimeisen vuoden aikana. Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu maakunnassa aktiiviseen käyttöön, kertoo Elisan Pohjois-Suomen vt. aluejohtaja Juha Peltomäki. 

Elisan 3G-verkko on poistunut käytöstä vuoden 2023 aikana, ja sen taajuudet on hyödynnetty nykyaikaisten 4G- ja 5G-verkkojen kattavuuden parantamiseen. Jatkossa asiakkaita palvelevat toimivammat yhteydet. 

– On hyvä huomata, että jatkossa mobiilipalveluiden sujuva käyttö vaatii sen, että käytössä on 4G- tai 5G-kyvykäs laite. Siksi kannattaa tarkistaa, että omat ja läheisten laitteet tukevat näitä verkkoja. Useimmat 3G-laitteet toki toimivat edelleen 2G-verkossa, mutta esimerkiksi puheluiden laatu on siinä uudempia verkkoja heikompi, Peltomäki muistuttaa. 

Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista yli 270 paikkakunnalla. Mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. Elisan valonnopea yhteys on saatavilla jo yli miljoonalle suomalaiselle, ja sen saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Juha Peltomäki, Pohjois-Suomen vt. aluejohtaja, p. 050 570 1986, juha.peltomaki@elisa.fi 

Under perioden juli−december 2023 har Elisa byggt ut sitt optiska fibernät och förbättrat 5G-nätets täckning i Österbotten. De områden där nätet har förbättrats anges i tabellen som bifogas detta meddelande. 

Under slutet av året har Elisa gjort det optiska fibernätet tillgängligt för allt fler invånare och företag i Vasa. I hela landet omfattas redan över en miljon fastigheter av Elisas supersnabba förbindelser, och under de kommande åren byggs fibernätet ut nationellt till över 450 nya områden. 

─ Förutom tillförlitligheten och att tjänsten är finländsk uppskattar de kunder som överväger optisk fiber även Elisas omfattande service, där en och samma aktör monterar fiberkabeln och tillhandahåller internetabonnemanget. Detta gör det lättare att få en uppfattning om de totala kostnaderna och gör det enkelt och tryggt att beställa. Under den tid den optiska fibern installeras får kunden tillgång till en snabb internetförbindelse av Elisa, till exempel via mobilnätet, säger Elisas regiondirektör i Österbotten, Niklas Granholm. 

Trafiken i 5G-nätet har ökat med nästan 70 procent i Österbotten 

Under det andra halvåret 2023 har 5G-mobilnät byggts ut på Kronoby, Larsmo, Korsholm, Pedersöre, Jakobstad och Vasa. Förutom i telefonen används 5G i allt flera hem och företag som bredbandsförbindelse, vilket märks som en ökning av datatrafiken på nätet. 

– I Österbotten har datatrafiken i 5G-nätet ökat med nästan 70 procent under det senaste året. Finländarna använder mobilnätet allt mer dagligen, till exempel uträttar de ärenden digitalt, använder strömningstjänster och ringer videosamtal. I många hem och företag används 5G också som den huvudsakliga internetförbindelsen via en router. Det känns bra att det nya mobilnätet har börjat användas aktivt i landskapet, konstaterar Granholm. 

Det går att kontrollera tillgången till Elisas optiska fiber på Elisas webbplats. På ett riksomfattande plan bor över 92 procent av finländarna på 270 orter i områden med Elisas 5G-nät, och information om tillgängligheten till mobilnätet finns på Elisas täckningskarta. Se även en lista med alla Elisas 5G-orter. 

Tilläggsuppgifter: Elisa Abp, Niklas Granholm, regiondirektör i Österbotten, tfn 050 316 1913, niklas.granholm@elisa.fi 

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 laajentanut valokuituverkkoaan Pohjanmaalla ja parantanut 5G-verkon kattavuutta. Alueet, joilla verkkoa on parannettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on tuonut loppuvuoden aikana valokuituverkon yhä useamman asukkaan ja yrityksen saataville Vaasassa. Koko maassa jo yli miljoona kiinteistöä on Elisan valonnopean yhteyden piirissä, ja tulevina vuosina kuituverkko laajenee valtakunnallisesti yli 450 uudelle alueelle. 

─ Valokuitua harkitsevat asiakkaat arvostavat luotettavuuden ja kotimaisuuden lisäksi Elisan kokonaisvaltaista palvelua, jossa kuitukaapelin rakentamisen ja nettiliittymän saa samalta toimijalta. Tämä tekee kokonaiskustannusten hahmottamisesta helpompaa sekä tilaamisesta yksinkertaista ja turvallista. Valokuidun rakentamisen ajaksi asiakas saa Elisalta käyttöönsä nopean nettiyhteyden esimerkiksi mobiiliverkolla toteutettuna, kertoo Elisan Pohjanmaan aluejohtaja Niklas Granholm. 

Liikenne 5G-verkossa kasvanut lähes 70 % Pohjanmaalla 

Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisan 5G-verkkoa on Pohjanmaalla laajennettu Kruunupyyn, Luodon, Mustasaaren, Pedersören kunnan, Pietarsaaren ja Vaasan alueilla. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

– Pohjanmaalla 5G-verkon tietoliikenne on kasvanut lähes 70 % viimeisen vuoden aikana. Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu maakunnassa aktiiviseen käyttöön, Granholm toteaa. 

Elisan valokuidun saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista 270 paikkakunnalla, ja mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Niklas Granholm, Pohjanmaan aluejohtaja, p. 050 316 1913, niklas.granholm@elisa.fi 

Under perioden juli−december 2023 har Elisa byggt ut sitt optiska fibernät och förbättrat 5G-nätets täckning i Mellersta Österbotten. De områden där nätet har förbättrats anges i tabellen som bifogas detta meddelande. 

Under slutet av året har Elisa gjort det optiska fibernätet tillgängligt för allt fler invånare och företag i Mellersta Österbotten. I hela landet omfattas redan över en miljon fastigheter av Elisas supersnabba förbindelser, och under de kommande åren byggs fibernätet ut nationellt till över 450 nya områden. 

─ Förutom tillförlitligheten och att tjänsten är finländsk uppskattar de kunder som överväger optisk fiber även Elisas omfattande service, där en och samma aktör monterar fiberkabeln och tillhandahåller internetabonnemanget. Detta gör det lättare att få en uppfattning om de totala kostnaderna och gör det enkelt och tryggt att beställa. Under den tid den optiska fibern installeras får kunden tillgång till en snabb internetförbindelse av Elisa, till exempel via mobilnätet, säger Elisas regiondirektör i Österbotten, Niklas Granholm. 

Trafiken i 5G-nätet har ökat med 60 procent i Mellersta Österbotten 

Under det andra halvåret 2023 öppnades Elisas 5G-nät i Halso, Lestijärvi och Vetil i Mellersta Österbotten. Dessutom har nya generationens mobilnät byggts ut på flera orter. Förutom i telefonen används 5G i allt flera hem och företag som bredbandsförbindelse, vilket märks som en ökning av datatrafiken på nätet. 

– I Mellersta Österbotten har datatrafiken i 5G-nätet ökat med 60 procent under det senaste året. Finländarna använder mobilnätet allt mer dagligen, till exempel uträttar de ärenden digitalt, använder strömningstjänster och ringer videosamtal. I många hem och företag används 5G också som den huvudsakliga internetförbindelsen via en router. Det känns bra att det nya mobilnätet har börjat användas aktivt i landskapet, konstaterar Granholm. 

Det går att kontrollera tillgången till Elisas optiska fiber på Elisas webbplats. På ett riksomfattande plan bor över 92 procent av finländarna på 270 orter i områden med Elisas 5G-nät, och information om tillgängligheten till mobilnätet finns på Elisas täckningskarta. Se även en lista med alla Elisas 5G-orter. 

Tilläggsuppgifter: Elisa Abp, Niklas Granholm, regiondirektör i Österbotten, tfn 050 316 1913, niklas.granholm@elisa.fi 

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 laajentanut valokuituverkkoaan Keski-Pohjanmaalla ja parantanut 5G-verkon kattavuutta. Alueet, joilla verkkoa on parannettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on tuonut loppuvuoden aikana valokuituverkon yhä useamman asukkaan ja yrityksen saataville Kannuksessa ja Kokkolassa. Koko maassa jo yli miljoona kiinteistöä on Elisan valonnopean yhteyden piirissä, ja tulevina vuosina kuituverkko laajenee valtakunnallisesti yli 450 uudelle alueelle. 

─ Valokuitua harkitsevat asiakkaat arvostavat luotettavuuden ja kotimaisuuden lisäksi Elisan kokonaisvaltaista palvelua, jossa kuitukaapelin rakentamisen ja nettiliittymän saa samalta toimijalta. Tämä tekee kokonaiskustannusten hahmottamisesta helpompaa sekä tilaamisesta yksinkertaista ja turvallista. Valokuidun rakentamisen ajaksi asiakas saa Elisalta käyttöönsä nopean nettiyhteyden esimerkiksi mobiiliverkolla toteutettuna, kertoo Elisan Pohjanmaan aluejohtaja Niklas Granholm. 

Liikenne 5G-verkossa kasvanut 60 % Keski-Pohjanmaalla 

Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisan 5G-verkko avautui Keski-Pohjanmaalla Halsualle, Lestijärvelle ja Veteliin. Lisäksi uuden sukupolven mobiiliverkkoa on laajennettu Kokkolassa. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

– Keski-Pohjanmaalla 5G-verkon tietoliikenne on kasvanut 60 % viimeisen vuoden aikana. Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu maakunnassa aktiiviseen käyttöön, Granholm toteaa. 

Elisan valokuidun saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista 270 paikkakunnalla, ja mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Niklas Granholm, Pohjanmaan aluejohtaja, p. 050 316 1913, niklas.granholm@elisa.fi 

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 laajentanut valokuituverkkoaan Etelä-Pohjanmaalla ja parantanut 5G-verkon kattavuutta. Alueet, joilla verkkoa on parannettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on tuonut loppuvuoden aikana valokuituverkon yhä useamman asukkaan ja yrityksen saataville Ilmajoella, Kauhavalla ja Seinäjoella. Koko maassa jo yli miljoona kiinteistöä on Elisan valonnopean yhteyden piirissä, ja tulevina vuosina kuituverkko laajenee valtakunnallisesti yli 450 uudelle alueelle. 

─ Valokuitua harkitsevat asiakkaat arvostavat luotettavuuden ja kotimaisuuden lisäksi Elisan kokonaisvaltaista palvelua, jossa kuitukaapelin rakentamisen ja nettiliittymän saa samalta toimijalta. Tämä tekee kokonaiskustannusten hahmottamisesta helpompaa sekä tilaamisesta yksinkertaista ja turvallista. Valokuidun rakentamisen ajaksi asiakas saa Elisalta käyttöönsä nopean nettiyhteyden esimerkiksi mobiiliverkolla toteutettuna, kertoo Elisan Pohjanmaan aluejohtaja Niklas Granholm. 

Liikenne 5G-verkossa kasvanut lähes 50 % Etelä-Pohjanmaalla 

Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisan 5G-verkkoa on Etelä-Pohjanmaalla laajennettu Alajärvellä, Ilmajoella, Kauhajoella, Kauhavalla, Kuortaneella, Kurikassa, Lapualla, Seinäjoella, Soinissa ja Ähtärissä. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

– Etelä-Pohjanmaalla 5G-verkon tietoliikenne on kasvanut lähes 50 % viimeisen vuoden aikana. Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu maakunnassa aktiiviseen käyttöön, Granholm toteaa. 

Elisan valokuidun saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista yli 270 paikkakunnalla, ja mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Niklas Granholm, Pohjanmaan aluejohtaja, p. 050 316 1913, niklas.granholm@elisa.fi