Urheiluampuja 5/2023 vain sähköisenä versiona
Ampumaurheiluliiton julkaiseman Urheiluampuja-lehden vuoden viimeinen eli viides numero on ilmestynyt. Se ilmestyi vain sähköisenä versiona.

Liittohallituksen kokousasioita 14.12.

Venäjä-linjaus
Marraskuun kokouksessa käsiteltiin Venäjä-linjausta ja päätettiin pitää se ennallaan toistaiseksi. Liittovaltuusto tuki käymässään keskustelussa hallituksen linjaa. Asia on ajankohtainen tulevien paralympiakarsintakisojen myötä. Myös FITASC on uusinut päätöksensä sallia venäläisten osallistuminen kansainvälisiin kilpailuihin.

Hallitus päätti pysyä aiemmassa linjauksessa ja palaa asiaan tarpeen tullen. Aiheesta lisää täällä.

Joonas Kallio pistoolin nuorten valmentajaksi
Joonas Kallio nimettiin Ampumaurheiluliiton pistoolin nuorten valmentajaksi. Lue aiheesta lisää täältä.  

Maajoukkueet 2024
Practicalin ja sporting-lajien maajoukkuenimeämiset on tehty valmennuksen johtajan johdolla: 

Practical
Lady Team: Reetta Paavola (KoUA), Anastasia Mustonen (PorkkA), Lilian Telanne (TAU), Anne Hautamäki (PoP), Saara Toivonen (SSG), Jenny Koskimäki (Rassi).
MM 2024 -ryhmä: Heikki Tikkanen (Porkka), Antti Leppänen (MSA), Anssi Vääriskoski (ATC), Sami Hautamäki (PoP), Petri Runtti (RM).

Sporting
Nuoret: Oliver Ojansuu (Hyvinkään Metsästysampujat), Roope Ojansuu (Hyvinkään Metsästysampujat), Roope Hanni (Oulun Metsästys- ja Ampumaseura), Aatos Äijälä (Oulaisten Ampujat), Erno Heiska (Nivalan Urheilijat).

Vastuullisuusohjelma hyväksyttiin
Liiton vastuullisuusohjelmaan sekä sen osaohjelmiin ympäristöohjelmaan ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan on tehty päivityksiä. Hallitus hyväksyi päivitetyn vastuullisuusohjelman ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman esityksen mukaisesti. Ympäristöohjelma palautettiin vielä valmisteluun ja asiaan palataan pikaisella aikataululla.

Kaksi seuraa erosi
Hallitus hyväksyi Helsinge Skyttegillen ja Kaarinan Urheilijoiden eroanomukset liiton jäsenyydestä. HSG kertoi syiden olevan taloudellisia, Kaarinan Urheilijoilla syynä kilpailutoiminnan puuttuminen.

Aseseppäkilta uusi jäsen
Aseseppäkilta hyväksyttiin liiton jäseneksi.

VOK-hankkeen jatko
OKM:n erityisavustuksella valtaosin toteutettava valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen ja valmennuskulttuurin kehittämishanke päättyy alkuperäisen suunnitelman ja avustuspäätöksen mukaan kuluvan vuoden lopussa.

Hallitus päätti jatkaa hanketta 31. toukokuuta 2024 asti. Sille yritetään löytää lisärahoitusta tiedostaen riski, että sitä ei välttämättä saada. Tuolloin hanketta ollaan valmiita rahoittamaan lisää budjetin ulkopuolelta.

Ari Stigell ja Timo Liukkonen trapin tehoryhmävalmentajiksi
Maija Hoppu siirtyy trapin nuorten valmentajaksi, joten hänen tilalleen trapin tehoryhmävalmentajiksi on valittu Ari Stigell (LoA) ja Timo Liukkonen (OSU). Lisäksi Timo Vapola (Kaustisen Pohjan Veikot) lähtee vetämään ns. trapin haastajat -ryhmää. Haastaja-ryhmä toimii omakustanteisesti ja kevyellä toimintamallilla ja yhteistyössä trapin tehoryhmätoiminnan kanssa.

Seuraava kokous
Hallituksen seuraava kokous pidetään 25. tammikuuta etäkokouksena.

Seurakehittäjän uuden vuoden tervehdys
Ampumaurheiluliiton seurakehittäjä Marko Keskitalo on lähettänyt seuratoimijoille uuden vuoden tervehdyksen, jossa hän käy läpi keskeisiä asioita. Voit lukea tervehdyksen kokonaisuudessaan täältä.

Ohessa muutamia nostoja tervehdyksestä:

Tulemme markkinoimaan liiton budjetista seurojen TYKY ja yritysryhmille suunnattuja kevään lajiesittelyjä. Seurojen tulee ilmoittaa liittoon (8.4. mennessä) voivatko ne järjestää omalla paikkakunnallaan toimintaa ma 22.4. – su 26.5. välisenä aikana. Tuon ajankohdan väliin osuu sopivasti 10.5. joka on Unelmien liikuntapäivä. Tarjoamme seuroille näihin yrityskursseille valmiit sisällöt ja ohjeet, joista seurat voivat optimoida kurssin omien olosuhteiden mukaisesti.

Liitto markkinoi myös sosiaalisen median kanavissaan syksyllä alkavia seurojen ampumaurheilukouluja, jotka seurat ovat lisänneet Suomisporttiin 1.8. mennessä. Voitte hyödyntää monilajisen ampumaurheilukoulun valmiita sisältöjä omissa kursseissanne. Ampumaurheiluviikko on 19.-25.8.

Muistakaa päivittää seuranne vuosi-ilmoitukset hyvissä ajoin, viimeistään 15.2., jotta tiedot ovat oikein myös liiton nettisivuilla. Samassa yhteydessä Urheiluampuja -lehden tilaukset kannattaa tehdä seuranne jäsenille. Vuoden 2024 lehtitilauksen voitte tehdä tästä linkistä, linkki aktivoituu 1.1.2024 klo 8. Tarkemmat ohjeet löydätte liittomme nettisivuilta. Aiemman vuoden tiedot poistuvat järjestelmistä vuoden vaihteessa ja on tärkeää, että seuranne oikeat jäsenet saavat liittomme painetun lehden kotiinsa.

Seura saa jatkossa kaikista kilpailu- ja harrastelisensseistä 3 euroa per lisenssi. Toiveissa siis on, että seura kannustaisi kaikkia jäseniään hankkimaan vähintään harrastelisenssin, jolloin myös kaikki toiminnassa mukana olevat ovat tapaturma- ja vastuuvakuutuksen piirissä. Kitissä on myös tulossa muutoksia, eli kilpailuanomuspuoli avautuu lähipäivinä ja samalla myös aluekäyttäjille tulee mahdollisuus hallita siellä alueellista kilpailutoimintaa ja alue-ennätyksiä.

Kerttulin urheilulukion, TSUA:n ja SAL:n infotilaisuus 23. tammikuuta
Kerttulin urheilulukion ja Turun Seudun Urheiluakatemian tarjoamista mahdollisuuksista korkeakouluopinnoissa ja toisen asteen opinnoissa kerrotaan infotilaisuudessa, joka järjestetään Teams-sovelluksessa 23. tammikuuta kello 17.00. Aiheesta lisää täällä.

Jäteastioiden tyhjennyksissä on tällä hetkellä viivästyksiä useilla alueilla Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) omistajakuntia. Haasteet koskevat niin pakkaus- kuin sekajäteastioiden tyhjennyksiä.

Viimeisen kuukauden aikana tyhjennyksiä ovat viivästyttäneet samaan aikaan toteutuneet useat, mutta toisistaan erilliset syyt: vuodenaikaan nähden aikaiset ja runsaat lumisateet, itsenäisyyspäivän pyhä, poliittinen lakko, lumen sulamisen seurauksena jäätyneet tienpinnat sekä monenkirjavasta tautitilanteesta johtuvat runsaat sairauspoissaolot.

– Meillä on nyt ollut vastassa kaikki vastoinkäymiset, mitä olla ja voi. Otamme yhdessä urakoitsijoiden kanssa kaikki keinot käyttöön, jotta jätepisteet saataisiin siistiksi ennen joulua ja tyhjennykset rullaamaan parhaalla mahdollisella tavalla joulun ja uudenvuoden pyhäpäivistä huolimatta, LSJH:n palvelujohtaja Cati Huhta kertoo.

Ennustetut lumisateet ja pyhät lisäävät mahdollisuutta viivästyksiin

Huhdan mukaan viime viikolla ollut lakko sekä liukkaaksi muuttuneet kelit vaikuttavat tyhjennyksiin edelleen. Näiden lisäksi on ennustettu lumimyräkkää perjantaille ja lauantaille, mikä voi viivästyttää ajoja entisestään. Siihen päälle tulevat pyhät, jotka perinteisesti siirtävät jäteastioiden tyhjennyspäiviä yhdellä tai kahdella päivällä totutusta.

– Kuljettajilla on joulun aikaan kädet täynnä töitä, kun viiden päivän ajoja ajetaan kolmessa päivässä. Siksi onkin väistämätöntä, että jäteastiatyhjennysten aikataulut ovat poikkeavia. Tyhjennyksiä voidaan tehdä myös tapaninpäivänä ja seuraavana lauantaina, Huhta kertoo.

Pakkausjätteitä ei ehkä kannata viedä pisteille heti aattona

Jos mahdollista, jätteitä ja kaikkea kierrätettävää ei kannata yrittää heti jouluaattona tai seuraavina päivinä viedä taloyhtiön jätepisteelle. Esimerkiksi pakkauksia voi yrittää säilöä vaikkapa auton takakontissa tai varastossa pahimman ruuhkan yli.

Kauppareissun tai kyläreissun yhteydessä voi hyödyntää myös alueella olevia LSJH- tai Rinki-ekopisteitä, joista lähimmän voi tarkistaa osoitteesta www.kierrätys.info.

Vaikka jäteastiat olisivat täynnä, ei jätettä saa jättää astian ulkopuolelle. Astian ulkopuolella jätteet voivat kastua, jäädä lumen alle tai levitä ympäristöön ja aiheuttaa roskaantumista.

– Mitä enemmän jätepisteellä on ylimääräistä jätettä, sen hitaampaa tyhjennys on, kun kuljettajan pitää samalla siivota ja se taas venyttää aikatauluja, Huhta summaa.

Lisätiedot:
Cati Huhta, LSJH
palvelujohtaja
puh. 040 867 0117
cati.huhta@lsjh.fi

Julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa on kerrottu Hot Chip Challenge 3 g -nimisestä tuotteesta, joka on maailman tulisimpana sipsinä mainostettu maissilastu -pakkaus. Kyseessä on yksittäinen maissilastu, joka on maustettu yhdellä maailman tulisimmista chileistä Carolina Reaper -chilillä ja myös toisella hyvin tulisella Trinidad Moruga Scorpion -chilillä. Tuote on valmistettu Tšekissä.

Ruokavirasto varoittaa tuotteen haitallisuudesta

Ruokavirasto varoittaa kuluttajia nauttimasta tuotetta, sillä tuotteen on havaittu sisältävän vaarallisen korkeita pitoisuuksia kapsaisiinia. Kapsaisiini on chilipaprikoiden sisältämä polttavaa tunnetta aiheuttava yhdiste, joka voi suurina pitoisuuksina aiheuttaa ihon ja limakalvojen ärsytystä. Tuotteen korkean kapsaisiini- pitoisuuden vuoksi tuote on poistettu markkinoilta useissa EU-jäsenmaissa terveydelle haitallisena.

Ruokaviraston tietojen mukaan tuotteita on ollut myynnissä yksittäisissä kivijalka- tai verkkokaupoissa. Paikalliset viranomaiset varmistavat, ettei kyseisiä tuotteita ole enää myynnissä viranomaisten tiedossa olevissa myyntipaikoissa. Kuluttajien on syytä jättää nauttimatta nämä ja vastaavat tuotteet niiden haitallisuuden vuoksi. 

Markkinoille saatettavien elintarvikkeiden on oltava turvallisia

Lainsäädännön mukaan markkinoille saatettavien elintarvikkeiden on oltava turvallisia. Koska kyseinen tuote sisältää vaarallisen korkeita pitoisuuksia kapsaisiinia, Ruokavirasto katsoo sen olevan terveydelle haitallinen. Ruokavirasto katsoo, ettei Hot Chip Challenge 3 g -tuote täytä elintarvikkeita koskevaa turvallisuusvaatimusta ja sen vuoksi tuotetta ei tule saattaa markkinoille Suomessa. Samoin jo markkinoille saatetut tuotteet on poistettava markkinoilta.

Tuotteen kuva (RASFF-järjestelmä)

Ilveskodin toiminta siirtyy hyvinvointialueen vastuulle liikkeenluovutuksella vuodenvaihteessa. Ilveskodin toiminnasta vastaavan Kanta-Hämeen sairaskotisäätiön ja Oma Hämeen edustajat allekirjoittivat sopimuksen 22. joulukuuta. Liikkeenluovutuksessa säätiön henkilöstö, omaisuus, oikeudet sekä velat ja vastuut siirtyvät hyvinvointialueelle.  

Hämeenlinnassa toimiva Ilveskoti tarjoaa hoito- ja kuntoutuspalveluja sotiemme veteraaneille ja muille tarvitseville. Ilveskodin toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen sairaskotisäätiö, joka kuuluu hyvinvointialueen konserniin. Säätiön hallitus hyväksyi liikkeenluovutussopimuksen torstaina kokouksessaan.

– Mielestäni yhteistyö säätiön ja HVA:n välillä on toiminut sovitusti. Tällä menettelyllä turvaamme tulevaisuutta niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin kannalta, toteaa säätiön hallituksen puheenjohtaja Mika Penttilä (kok.).

Säätiön hallitus päätti aiemmin ajaa toimintansa alas talousvaikeuksien vuoksi. Säätiö on loppuvuoden aikana ilmoittamassa Patentti- ja rekisterihallitukselle hakeutumisestaan selvitystilaan.

Säätiön henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti vanhoina työntekijöinä palkkansa ja lomaoikeutensa säilyttäen. Samalla Ilveskodin toiminnan ja henkilöstön johtamisesta vastaa 1.1.2024 alkaen hyvinvointialueen lähijohtaja hallintosäännön mukaisella toimivaltuudella. Päätös lähijohtajasta tehdään ennen vuodenvaihdetta. Henkilöstö saa tiedon päätöksestä mahdollisimman pian.

Hyvinvointialue tekee alkuvuonna Ilveskodin toiminnan jatkosta suunnitelman, jonka aluehallitus käsittelee. Asiakkaiden palvelujen mahdollisista muutoksista keskustellaan asiakkaiden ja omaisten kanssa. Ilvesmajan asukkaiden vuokrasopimukset siirtyvät Oma Hämeelle entisin vuokraehdoin.

Sotaveteraanien ja sotainvalidien palvelutarve selvitetään

Ilveskoti on tarjonnut Kanta-Hämeessä Valtiokonttorin puitesopimuksella sotainvalidien kuntoutus- ja hoivapalveluja. Valtiokonttorin puitesopimukset eivät ole siirrettävissä julkiselle toimijalle. Näin ollen Valtiokonttorin ja Kanta-Hämeen sairaskotisäätiön sopimus raukeaa vuodenvaihteessa. 

Rintamaveteraanien avopalvelut ja kuntoutus ovat hyvinvointialueen järjestämää toimintaa, jonka Valtiokonttori korvaa. Oma Häme on järjestänyt jo pidempään suurimman osan rintamaveteraanien käyttämistä palveluista.

Aluevaltuusto päätti kokouksessaan 19. joulukuuta, että Oma Häme selvittää sotaveteraanien, sotainvalidien, heidän leskiensä sekä lottien palvelutarpeen. Oma Hämeen tehtävänä on turvata Ilveskodin asiakkaiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden jatkuvuus. Asiakkaiden palveluista ja henkilöstön siirtymisestä hallitusti hyvinvointialueen palvelukseen huolehditaan. Sotainvalidien ja veteraanien palveluiden turvaaminen on hyvinvointialueelle kunniatehtävä.

Lisätietoja: kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala, p. 040 676 6249, anne.hintsala(at)omahame.fi - Tavoitettavissa 22.12. klo 16 saakka

Hauholla toimivan Loviisakodin toiminta keskeytyy yrityksen omalla ilmoituksella. Oma Häme on järjestänyt asiakkaille uudet hoivapaikat, joihin he muuttavat lähipäivinä. Osa hoivayksikön 11 asiakkaasta on jo muuttanut pois Loviisakodista.

Asiakkaiden siirtyminen uuteen hoivapaikkaan hoidetaan huolellisesti ja turvallisesti, asiakkaita ja joulun aikaa kunnioittaen. Muutto tehdään yhteistyössä omaisten, Oma Hämeen ja Loviisakodin kanssa. Loviisakodissa on tällä hetkellä riittävästi henkilökuntaa turvaamaan asiakkaiden hoiva.

Loviisakoti on yksityisomistuksessa oleva, 16-paikkainen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö, jolta Oma Häme on ostanut palveluja. Viime viikolla yritys otti yhteyttä Oma Hämeeseen ja kertoi, että vastuuhenkilöt ovat irtisanoutuneet, eikä yksikkö pysty vastaamaan asiakkaiden hoidosta. Oma Hämeellä on järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista Kanta-Hämeessä. Kun yksityinen palveluntuottaja ei pysty tuottamaan palveluja sovitusti, on hyvinvointialueen velvollisuus auttaa tilanteen ratkaisemisessa ja turvata asiakkaiden palvelut.

Lisätietoja: kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala, p. 040 676 6249, anne.hintsala(at)omahame.fi - Tavoitettavissa 22.12. klo 16 saakka

Gazassa noin 893 000 lasta on joutunut siirtymään asuinsijoiltaan. Täten keskimäärin lähes 12 000 lasta päivässä on joutunut pakenemaan siitä lähtien kuin Israelin sotilasoperaatio käynnistettiin 7. lokakuuta Israeliin kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen.

YK arvioi noin 1,9 miljoonan ihmisen on olevan maan sisäisenä pakolaisena eteläisen Gazan alueella, mikä edustaa lähes 85 prosenttia erillisalueen koko väestöstä. Väestöstä noin puolet on lapsia. Pelastakaa Lasten analyysin mukaan vain kymmenen viikon sisällä siirtymään joutuneen väestön osuus on nyt yksi suurimmista maailmanlaajuisesti.

Israelin hallitus on nyt antanut uudet evakuointimääräykset eteläisessä Khan Younisin kaupungissa. Lapsia ja perheitä ajetaan etelämmäs yhä pienemmille alueille, joissa olosuhteet ovat hyvin heikot. Lapset eivät ole turvassa väkivallalta missään. Pelastakaa Lasten työntekijät ovat todistaneet ihmisten loukkaantuneen ruokaa ja vettä epätoivoisesti odottavien väkijoukkojen seassa.

Monet ihmiset Gazassa ovat joutuneet siirtymään useaan otteeseen ja pakenevat nyt alueilta, joiden kerrottiin olevan turvallisia. Turvaa hakiessaan ihmiset ovat ahtautuneet suojiin, sairaaloihin ja kouluihin. Osa on majoittautunut sukulaistensa luona. Sairaaloihin ja kouluihin on hyökätty, vaikka nämä ovat suojeltuja kohteita kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan.

– Meitä pyydettiin siirtymän Etelä-Gazaan, ja meidän piti noudattaa ohjeita pitääksemme lapsemme turvassa. Nyt olemme sitten täällä, mutta ei tunnu tämäkään turvalliselta. Ympärillämme pommitetaan ja raketteja ammutaan edelleen. Lapset tarvitsevat tilaa leikkiä, mutta täällä on ahdasta. Tämä ei ole enää oikeaa elämää, sanoo perheensä kanssa suojatilaan Khan Younisissa hakeutunut maanviljelijä, Feras*.

Tilapäisissä suojissa on nyt nelinkertainen määrä ihmisiä niiden kapasiteettiin nähden. Monilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin yöpyä kadulla roskien ja raunioituneiden rakennusten keskellä. Tilanteen terveysriskit ovat merkittävät. Lapsilla ei ole kunnollisia vaatteita, eikä patjoja, peittoja tai telttoja ole saatavilla.

– Lapset joutuvat kerta toisensa jälkeen kokemaan, miten heidän elämänsä ja turvallisuudentunteensa repäistään pois. He menettävät kaiken paetessaan epätoivoisesti kodeistaan henkensä edestä, mutta ilman paikkaa, minne mennä. Ja tämä tapahtuu yhä uudelleen ja uudelleen. Tämän on loputtava, sanoo Pelastakaa Lasten miehitetyn Palestiinalaisalueen maajohtaja Jason Lee.

Pelastakaa Lapset vaatii kansainvälistä yhteisöä varmistamaan, että välitön ja pysyvä tulitauko saadaan aikaan. Israelin hallituksen on puolestaan toimittava sen eteen, että humanitaarista apua voidaan toimittaa tilanteen vaativan mittakaavan mukaisesti. Avulle on sallittava esteetön pääsy koko alueelle ja kaupallinen tavaraliikenne on taas sallittava. Israelin hallituksen on varmistettava, että väestön perustarpeisiin vastataan. Siviilien pakkosiirrot on myös välittömästi lopetettava kansainvälisen oikeuden velvoitteiden mukaisesti.

Pelastakaa Lapset on tarjonnut tukea ja palveluita palestiinalaislapsille vuodesta 1953. Järjestön avustustyöntekijät miehitetyllä Palestiinalaisalueella ponnistelevat vuorokauden ympäri lasten ja heidän perheidensä auttamiseksi.

* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.

Pelastakaa Lasten Gazan hätäapukeräys: www.pelastakaalapset.fi/gaza

----------

Toimituksille tiedoksi

Gazan alueella asuinsijoiltaan siirtymään joutuneita on YK:n arvion mukaan yhteensä 1,9 miljoonaa. Alueen väestöstä noin 47 prosenttia on lapsia. Pelastakaa Lasten arviossa on jaettu siirtymään joutuneiden lasten määrän niiden päivien määrällä, jota on kulunut 7.10. ja 21.12. välisenä aikana. Kuluneiden 75 päivän aikana 893 000 lasta on joutunut siirtymään, mikä tarkoittaisi keskimäärin 11 900 päivässä.

Pelastakaa Lasten analyysissä on vertailtu kyseessä olevan konfliktin aikana Gazan alueella siirtymään joutuneen väestön osuutta uusimpiin saatavilla oleviin tietoihin muista kriiseistä eri puolilla maailmaa. Tässä on hyödynnetty maansisäistä pakolaisuutta seuraavan IDMC:n kokoamia tietoja. Väestöä koskevat tiedot on saatu YK:n väestöennusteita koskevista tietokannoista. Koska IDCM ei ole vielä julkaissut lukuja vuotta 2023 koskien, tarkasteltiin YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n vuoden puolivälin arvioita. Maiden välisissä vertailuissa on huomioitu kunkin maan osalta lukua tietyltä vuodelta, jolloin asuinsijoiltaan siirtymään joutuneiden määrä on ollut suurimmillaan sitten vuoden 2009. jolloin IDMC aloitti tietojen tallentamisen.

Lisätietoja: Max Holm, tiedottaja, Pelastakaa Lapset, 050 433 148, max.holm@pelastakaalapset.fi

Uutelan vuonna 2016 perustama Beyond Arctic -yritys järjestää valokuvaukseen painottuvia retkiä Lapin luontoon. Yritys tekee monipuolista yhteistyötä Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) kanssa.

MTI on Lapin yliopiston ja Lapin AMKin yhteinen matkailun asiantuntijayhteisö. Sen sijainti pohjoisessa on optimaalinen: matkailu on Lapille tärkeä elinkeino.

– Uutela on taitavasti hyödyntänyt MTI:n tarjoamaa tutkimustietoa. Opiskelijamme ovat tehneet yritykselle toimeksiantoina opinnäytetöitä, ja Uutela on osallistunut useisiin kehittämis- ja tutkimushankkeisiin, kertoo arktisen vastuullisen matkailun professori Outi Rantala Lapin yliopistosta.

Uutelan esimerkin toivotaan innostavan myös uusia toimijoita yhteistyöhön. Apua ja tukea on tarjolla niin yritysidean hiomiseen kuin matkailualaan monin eri tavoin liittyviin uudistamis- ja kehittämishankkeisiin.

Professori Rantalan ja Lapin AMKin erityisasiantuntija Anu Harju-Myllyahon mukaan Uutelan yrityksen kehittäminen on konkreettinen osoitus siitä, että pohjoisessa toimii matkailualan ”living lab” – innovatiivinen osaamiskeskittymä. Kun yrityselämä, aluekehittäjät, tutkimustyö ja opetus puhaltavat yhteen hiileen, se mahdollistaa uusien teorioiden ja toimintamallien testaamisen aidossa ympäristössä.

– Tutkimustoimintamme ja käytäntömme ovat hyvällä tavalla omaleimaisia. Meillä on täällä hyvä yhdessä tekemisen henki, Rantala sanoo.

Samaa mieltä on Harju-Myllyaho. Hän iloitsee siitä, ettei matkailualan tutkimustyö ole Lapissa omassa ”norsunluutornissaan”, vaan yritysten arjessa.

– Toimintaympäristö on aivan lyömätön. Kyseessä on winwin-tilanne: sekä yritykset että opiskelijat hyötyvät konkreettisesta yhteistyöstä. Opiskelijoille se tuo tiedon soveltamisen riemua. 

Harju-Myllyaho lisää yritysyhteistyön tarkoittavan opiskelijoille myös verkostoitumismahdollisuuksia ja työkokemusta.

MTI:n palveluita hyödyntävän Uutelan tausta ei ole ehkä yrittäjälle tyypillisin. Hän on suorittanut matkailututkimuksen maisteritutkinnon, ja hänen yritysideaansa sparrattiin opintoihin liittyvällä kurssilla.

Uutela arvioi tutkimustoiminnan ja yrityksen välisen yhteistyön hyötyjä omasta näkökulmastaan. Yksi pitkän tähtäimen hyödyistä on ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Hän haluaa olla mukana kouluttamassa uusia osaajia.

– Lapin matkailun kasvu nojaa siihen, että saatavilla on osaavia työntekijöitä. Työvoimapula voi olla yksi alan kasvun esteistä.

Rantalan professuuri liittyy matkailun vastuullisuuden kehittämiseen. Vielä 10 vuotta sitten puhuttiin siitä, miten ympäristössä tapahtuviin muutoksiin voidaan varautua. Tänä päivänä kyse ei ole enää vain ennakoinnista, vaan ympäristökriisin äärellä elämisestä.

– Ilmastonmuutoksen myötä arktinen alue lämpenee muita alueita nopeammin. Ilmastonmuutos näkyy jo pohjoisen matkailussa muun muassa oppaiden työssä, Rantala sanoo.

Muutosta on tapahtunut myös matkailijoiden asenteessa. Itsekin vastuullisuudesta kiinnostuneen Uutelan mielestä on yksinomaan hyvä asia, että yhä useampi matkailija on kiinnostunut ympäristöasioista, vaikkakin tietoisuus vaihtelee kotimaan mukaan.

Harju-Myllyahon mukaan vastuullisuus läpileikkaa tänä päivänä niin Uutelan Beyond Arctic -yrityksen kuin monen muunkin yrityksen toimintaa.

Matkailussakin vastuullisuus saatetaan edelleen yhdistää vain ympäristöasioihin. Kyse on kuitenkin kokonaisvaltaisesta vastuullisuudesta ja kestävästä kehittämisestä.

Harju-Myllyaho ja Rantala puhuvat työntekijäkokemuksesta ja sosiaalisesta vastuullisuudesta. Matkailun kehittämisessä on tärkeää muistaa myös kulttuurisensitiivisyys ja ihmisoikeudet. Kaikki nämä ovat aiheita, joiden parissa MTI:ssa on työskennelty jo vuosia.

Uutelalle vastuullisuuden moniulotteisuus on tuttu juttu.

– Pyrimme muun muassa palkkaamaan paikallisia ihmisiä ja pitämään yllä palkkatasa-arvoa. Iso osa yhteistyöstä tehdään huskyfarmien ja porotilojen kanssa. Haluamme tehdä yhteistyötä toimijoiden kanssa, jotka jakavat meidän arvomme ja pyrkivät toiminnassaan kestävyyteen. Tuemme mielellämme perheyrityksiä. Sellainenhan oma yrityksemmekin on.

Rantala antaa konkreettisen esimerkin vireillä olevasta uudesta yhteistyöstä. 

– Kiinnostus pyöräilymatkailuun on kasvanut merkittävästi. MTI:n edustajat ovat mukana ideoimassa tähän liittyvää koulutusta yhdessä Rovaniemen kaupungin, valtakunnallisen Pyörämatkailukeskuksen ja muiden toimijoiden kanssa.

MTI ja opintojen tiivis kosketus käytäntöön houkuttelevat matkailualan opiskelijoita Lappiin. Rantala kuvaa Lapin yliopiston matkailualan opintotarjontaa.

– Yliopistossa voi suorittaa matkailututkimuksessa kandidaatin tai maisterin opinnot. Maisteriopinnot suorittaneet valmistuvat yhteiskuntatieteiden maistereiksi. Matkailututkimuksen opintoja voi jatkaa aina tohtorin tutkintoon asti.

Lapin AMKissa voi puolestaan opiskella restonomiksi ja suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, johon esimerkiksi monialaiset YAMK-opinnot tarjoavat kiinnostavia vaihtoehtoja.

MTI on kansainvälisesti hyvin verkostoitunut niin tutkimuksessa kuin opetuksessa.

– Esimerkiksi seitsemän arktisen alueen yliopistoa toteuttavat yhdessä uusimpiin tutkimustuloksiin pohjautuvaa opetusta. Tällaiset opinnot avaavat ovia eri puolille maailmaa, Rantala sanoo.

Matkailualan suunnannäyttäjä

Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) ytimen muodostavat Lapin yliopiston ja Lapin AMKin matkailualan yksiköt.

MTI tukee toimijoita vastuullisen matkailun kehittämisessä. Se tarjoaa asiantuntija-, koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluita.

MTI:n tehtävänä on parantaa matkailualan toimintaedellytyksiä ja mahdollistaa teorioiden, toimintamallien ja käytänteiden testaaminen aidoissa matkailukohteissa.

Tarjotuilla korkeakoulututkinnoilla on omat erityisvahvuutensa. Lapin yliopistossa vastuullisen matkailun tutkimus sekä suunnittelu ja Lapin AMKissa kestävän matkailutoiminnan kehittäminen. Lisäksi opiskelijat voivat syventää osaamistaan toisen korkeakoulun tarjonnasta. 

Teksti: Tiina Örn

www.matkailuinstituutti.fi

Juuri julkaistusta THL:n Terve Suomi -tutkimuksesta käy ilmi, että lihavuus ja vyötärölihavuus ovat yleistyneet työikäisillä eli 20–64-vuotiailla. Noin 1,2 miljoonan aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan. Naisista 30 prosentilla ja miehistä 27 prosentilla on lihavuutta. Yksi keino painonhallintaan on Omaolon valmennukset, joiden avulla painonhallintaan saa tukea luotettavasti. Valmennukset ovat maksuttomia kaikille Suomessa asuville ja käytössä kaikilla hyvinvointialueilla sekä Helsingissä. 

Lihavuus on yleisintä 40–64-vuotiailla, joista joka kolmannella on lihavuutta. Vyötärölihavuus on vieläkin yleisempää, ja sitä esiintyy lähes joka toisella aikuisella. Terve Suomi -tutkimuksen laajaan terveystarkastukseen osallistui 5 800 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä. THL:n tutkimuksen mukaan lihavuus aiheuttaa vuosittain miljardin lisäkustannukset terveydenhuollolle. 

Omaolon painonhallintavalmennus tukee elintapamuutoksessa 
Omaolon hyvinvointivalmennukset kannustavat terveyttä tukeviin elintapamuutoksiin. Valmennukset sisältävät erilaisia tehtäviä, jotka ohjaavat ja tukevat käytännönläheisesti pienten ja pysyvien muutosten tekemistä. Hyvinvointivalmennuksen voi aloittaa itsenäisesti tai sote-ammattilaisen suosittelemana. 

Duodecimin sisältöasiantuntija Minna Pellikan mukaan Omaolon painonhallintaohjelma auttaa pohtimaan omaan painoon vaikuttavia tekijöitä. Valmennus tukee painonhallintaa ja opastaa järkevään sekä maltilliseen painonpudotukseen. Osallistuja saa viikoittain käytännönläheisiä neuvoja arkeen ja tehtäviä, joiden avulla on mahdollista tehdä pysyviä muutoksia ruokailutottumuksiin ja vähentää painoaan.
 
Terveellinen ravinto ja uni tukevat painonhallintaa 
THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan lihavuuden ehkäisyssä tärkeässä roolissa ovat terveyttä edistävät ruokavalinnat, liikuntatottumukset sekä riittävä uni. Omaolon valmennukset tukevat myös näissä teemoissa. Omaolon Terveyttä edistävän ravinnon valmennusohjelma tarjoaa käytännön työkaluja ja vinkkejä terveelliseen ja laadukkaaseen syömiseen. Valmennuksen tavoitteena on motivoitua tekemään hyviä valintoja omassa ruokavaliossa. Valmennusohjelman sisältö pohjautuu suomalaisiin ravitsemussuosituksiin, joiden taustalla on vankka tutkimustieto.

Omaolon univalmennuksesta puolestaan voi saada tukea unen laadun ja määrän parantamiseen. Valmennus auttaa miettimään omaa nukkumisympäristöä sekä muita uneen vaikuttavia tekijöitä. Univalmennus sisältää muun muassa unipäiväkirjan ja siihen liittyvän henkilökohtaisen seurannan sekä viikoittaisia, unta edistäviä harjoituksia.

Miten painonhallinnan valmennus toimii Omaolossa? 
Käyttäjälle maksuttomat  valmennukset löytyvät Omaolon Aloita valmennus -sivulta. Valmennuksen valinnan jälkeen kirjaudutaan ja tunnistaudutaan pankkitunnuksilla. Tämän jälkeen valmennus on valmis aloitettavaksi. Valmennuksen sivulla avautuu viikoittain uudet aihekohtaiset vinkit ja tehtävät. Esimerkiksi painonhallinnan valmennuksen yhtenä aiheena ja harjoittelun kohteena on ruokarytmin säännöllistäminen, jotta nälkä ei kasvaisi liian suureksi ja valmennettava pystyy tekemään joustavia valintoja omassa arkiruokailussaan. 

DigiFinland toimii Omaolo-palvelun valmistajana. Omaolon  valmennusten sisällöistä vastaa Kustannus Oy Duodecim. Valmennukset pohjautuvat Duodecim STAR® Terveystarkastus ja -valmennuksiin.

Tutustu Omaolon valmennuksiin: https://www.omaolo.fi/palvelut/valmennukset.  Omaolo on julkinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu, joka on käytössä koko Suomessa ajasta ja paikasta riippumatta. Omaolo on MDR-asetuksen mukaisesti CE-sertifioitu lääkinnällinen laite.

THL:n Terve Suomi -tutkimus: https://thl.fi/fi/-/terve-suomi-tutkimus-suomalaisten-lihominen-aiheuttaa-jo-merkittavia-ongelmia-yhteiskunnallisten-toimien-aika-on-nyt?redirect=%2Ffi%2F 

År 2022 fick finländarna totalt nästan två miljarder euro i hyresinkomst. Cirka 367 000 personer fick av dessa inkomster.

Betraktat per kommun fick grankullabor de största hyresinkomsterna då medianen var 5 006 euro per invånare som fått hyresinkomster. Minst var hyresinkomsterna på Kökar där de var 590 euro per hyresinkomsttagare i kommunen.

Länk till större karta: https://public.flourish.studio/visualisation/16211294/

Allmännast var det med hyresinkomster på Karlö där 15 procent av inkomsttagarna fick hyresinkomster och sällsyntast i Savukoski, på Kökar och på Föglö där tre procent av invånarna fick hyresinkomster.

Länk till större karta: https://public.flourish.studio/visualisation/16211222/

Av åldersklasserna var det vanligast med hyresinkomster bland 50–59-åringar och av dessa fick cirka var tionde hyresinkomster år 2022.

De som tjänat mest förvärvs- och kapitalinkomster fick också betydligt mer hyresinkomster än personer i andra inkomstklasser. Av dem som tjänat mer än 200 000 euro under året fick 39 procent hyresinkomster i fjol. Medeltalet av dessa hyresinkomster uppgick till lite mer än 30 000 euro.

Hyresinkomsterna direkt till beskattningen

Många uthyrare använder nuförtiden ett företag eller en plattformsoperatör för att administrera sina hyresinkomster. Dessa företag och plattformar får in uppgifter om sina kunders hyresinkomster och om de avdrag som hänför sig till inkomsterna.

Den 2 januari 2024 öppnar Skatteförvaltningen ett nytt gränssnitt via vilket företag eller plattformar som administrerar hyresinkomster kan anmäla hyresinkomsterna med tillhörande avdrag till Skatteförvaltningen på en privatpersons vägnar.

– Då behöver personen inte ta tillvara uppgifterna om sina hyresinkomster och avdrag och knäppa in dem i MinSkatt, utan uppgifterna överförs direkt från systemet som administrerar hyresinkomsterna till Skatteförvaltningens system, berättar Mika Hyyrynen som koordinerar gränssnittsutvecklingen på Skatteförvaltningen.

Korrekt skattebelopp på en gång

Via det nya gränssnittet går det att anmäla hyresinkomster med tillhörande avdrag för det innevarande året, alltså uppgifter om året 2024 när gränssnittet öppnas den 2 januari 2024. Uppgifterna som anmälts via gränssnittet visas i MinSkatt för personen i fråga.

Under skatteåret kan skatterna på hyresinkomsterna betalas på två olika sätt: antingen beaktas hyresinkomsterna i skatteprocenten för personen eller så kan hen betala förskottsskatt för inkomsterna.

När uppgifterna om personens hyresinkomster skickas i realtid via gränssnittet kan Skatteförvaltningen föreslå att personen enligt behov höjer eller minskar beloppet av förskottsskatt. På så sätt betalar personen rätt belopp av skatt redan under skatteåret och undviker kvarskatt eller återbäring. Om personen vill ändra beloppet av sin förskottsskatt enligt Skatteförvaltningens förslag kan hen göra det i MinSkatt. Personen kan också själv ansöka om en ändring av förskottsskatten, på samma sätt som tidigare.

Följande vår överförs uppgifterna om hyresinkomsterna också automatiskt till personens förhandsifyllda skattedeklaration för skatteåret i fråga.

Skattekortet för fler än två miljoner finländare skickas automatiskt till utbetalaren

För att ta i bruk gränssnittet krävs det ändringar i programmet som används av företaget eller plattformsoperatören som administrerar hyresinkomster. Denne ska också med sin kund separat komma överens om anmälan av uppgifterna till Skatteförvaltningen.

Skatteförvaltningens gränssnitt har använts cirka 250 miljoner gånger vid utgången av 2023. Det mest använda gränssnittet är det som arbetsgivare och exempelvis utbetalare av pension eller förmån kan använda för att hämta uppgiften om personens gällande skatteprocent direkt från Skatteförvaltningens system innan prestationen betalas ut. Uppgifterna om skattekortet för fler än två miljoner finländare överförs redan via detta gränssnitt.

Vuonna 2022 suomalaiset saivat vuokratuloja yhteensä lähes kaksi miljardia euroa. Vuokratuloja sai noin 367 000 henkilöä.

Kunnittain tarkasteltuna suurimpia vuokratuloja saivat kauniaislaiset mediaanin ollessa 5 006 euroa vuokratuloja saanutta asukasta kohden. Pienimmät vuokratulot olivat Kökarissa, 590 euroa vuokratuloja saanutta asukasta kohden.

Kartta isompana: https://public.flourish.studio/visualisation/16186775/

Yleisintä vuokratulojen saaminen oli Hailuodossa, jossa vuokratuloja sai 15 prosenttia tulonsaajista, ja harvinaisinta Savukoskella, Kökarissa ja Föglössä, joissa vuokratuloja saaneiden osuus oli 3 prosenttia.

Kartta isompana: https://public.flourish.studio/visualisation/16186175/

Ikäluokista vuokratulojen saaminen oli tavallisinta 50–59-vuotiaisissa, joista noin joka kymmenes sai vuonna 2022 vuokratuloa.

Eniten ansio- ja pääomatuloja tienanneet saivat myös vuokratuloja huomattavasti muita tuloluokkia enemmän. Yli 200 000 euroa vuodessa tienaavista 39 prosenttia sai lisäksi viime vuonna vuokratuloa keskiarvon ollessa reilut 30 000 euroa.

Vuokratulot suoraan verotukseen

Monet vuokranantajat käyttävät nykyään vuokratulojensa hallinnointiin asiaan erikoistunutta yritystä tai alustaoperaattoria. Näille yrityksille ja alustoille kertyy tietoa asiakkaiden vuokratuloista ja niihin kohdistuvista vähennyksistä.

Verohallinto avaa 2.1.2024 uuden rajapinnan, jonka kautta vuokratuloja hallinnoiva yritys tai alusta voi ilmoittaa vuokratulojen sekä niihin kohdistuvien vähennysten tiedot henkilöasiakkaan puolesta Verohallinnolle.

– Asiakkaan ei tällöin tarvitse itse kerätä muualle talteen tietoja vuokratuloista ja vähennyksistä ja naputella niitä OmaVeroon, vaan tiedot siirtyvät vuokratuloja hallinnoivasta järjestelmästä suoraan Verohallinnon järjestelmään, Verohallinnon rajapintakehitystä koordinoiva Mika Hyyrynen

Saman tien oikea määrä veroja

Uuden rajapinnan kautta voi ilmoittaa aina kuluvan vuoden vuokratuloja ja niihin kohdistuvia vähennyksiä, eli rajapinnan auetessa 2.1.2024 vuoden 2024 tietoja. Rajapinnan kautta ilmoitetut tiedot näkyvät asiakkaan tiedoissa OmaVerossa.

Vuokratuloista voi maksaa veroja verovuoden aikana kahdella tavalla: vuokratulot voidaan huomioida asiakkaan veroprosentissa tai asiakas voi maksaa tuloista ennakkoveroa.

Kun Verohallinto saa rajapinnan kautta reaaliaikaisesti tiedon asiakkaan saamista vuokratuloista, se voi ehdottaa asiakkaalle ennakkoverojen nostoa tai laskua. Näin asiakas maksaa oikean määrän veroja jo verovuoden aikana eikä hänelle tule jäännösveroja tai palautusta. Jos asiakas haluaa muuttaa ennakkoverojen määrän Verohallinnon ehdotuksen mukaisesti, hän voi hyväksyä ehdotuksen OmaVerossa. Asiakas myös itse hakea muutosta ennakkoveroon kuten ennenkin.

Vuokratulojen tiedot siirtyvät myös automaattisesti asiakkaan kyseisen verovuoden esitäytetylle veroilmoitukselle seuraavana keväänä.

Jo yli kahden miljoonan suomalaisen verokortti toimitetaan automaattisesti maksajalle

Rajapinnan käyttöönotto vaatii vuokratuloja hallinnoivalta yritykseltä tai alustaoperaattorilta muutoksia sen käyttämään ohjelmistoon. Asiakkaan tietojen ilmoittamisesta Verohallinnolle pitää myös erikseen sopia asiakkaan kanssa.

Verohallinnon rajapintoja on vuoden 2023 loppuun mennessä käytetty noin 250 miljoonaa kertaa. Suosituin on rajapinta, jonka kautta työnantaja tai esimerkiksi eläkkeen tai etuuden maksaja voi hakea tiedon henkilön voimassa olevasta veroprosentista suoraan Verohallinnon järjestelmästä ennen suorituksen maksamista.  Jo yli kahden miljoonan suomalaisen verokorttitiedot siirtyvät tätä kautta.

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 laajentanut valokuituverkkoaan Pirkanmaalla ja parantanut 5G-verkon kattavuutta. Alueet, joilla verkkoa on parannettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on tuonut loppuvuoden aikana valokuituverkon yhä useamman asukkaan ja yrityksen saataville Pirkanmaalla. Koko maassa jo yli miljoona kiinteistöä on Elisan valonnopean yhteyden piirissä, ja tulevina vuosina kuituverkko laajenee valtakunnallisesti yli 450 uudelle alueelle. 

─ Valokuitua harkitsevat asiakkaat arvostavat luotettavuuden ja kotimaisuuden lisäksi Elisan kokonaisvaltaista palvelua, jossa kuitukaapelin rakentamisen ja nettiliittymän saa samalta toimijalta. Tämä tekee kokonaiskustannusten hahmottamisesta helpompaa sekä tilaamisesta yksinkertaista ja turvallista. Valokuidun rakentamisen ajaksi asiakas saa Elisalta käyttöönsä nopean nettiyhteyden esimerkiksi mobiiliverkolla toteutettuna, kertoo Elisan Hämeen aluejohtaja Kalle Lehtinen. 

Liikenne 5G-verkossa kasvanut lähes 60 % Pirkanmaalla 

Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisan 5G-verkko avautui Pirkanmaalla Kihniöön. Lisäksi uuden sukupolven mobiiliverkkoa on laajennettu useilla paikkakunnilla. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

– Pirkanmaalla 5G-verkon tietoliikenne on kasvanut lähes 60 % viimeisen vuoden aikana. Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu maakunnassa aktiiviseen käyttöön, Lehtinen toteaa. 

Elisan valokuidun saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista yli 270 paikkakunnalla, ja mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Kalle Lehtinen, Hämeen aluejohtaja, p. 045 670 0176, kalle.lehtinen@elisa.fi 

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 parantanut mobiiliverkon kattavuutta Päijät-Hämeessä. Alueet, joilla verkkoa on laajennettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on loppuvuoden aikana panostanut Päijät-Hämeen 5G-verkkoon ja tuonut nopean mobiiliyhteyden entistä useamman asukkaan ja yrityksen saataville. Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisa on laajentanut 5G-verkkoaan Asikkalassa, Iitissä ja Orimattilassa.  

5G:stä on tullut Suomessa arkipäivää ja liikenne siirtyy vauhdilla uuden sukupolven verkkoon. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

–  Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu maakunnassa aktiiviseen käyttöön, kertoo Elisan Hämeen aluejohtaja Kalle Lehtinen. 

Elisan 3G-verkko on poistunut käytöstä vuoden 2023 aikana, ja sen taajuudet on hyödynnetty nykyaikaisten 4G- ja 5G-verkkojen kattavuuden parantamiseen. Jatkossa asiakkaita palvelevat toimivammat yhteydet. 

– On hyvä huomata, että jatkossa mobiilipalveluiden sujuva käyttö vaatii sen, että käytössä on 4G- tai 5G-kyvykäs laite. Siksi kannattaa tarkistaa, että omat ja läheisten laitteet tukevat näitä verkkoja. Useimmat 3G-laitteet toki toimivat edelleen 2G-verkossa, mutta esimerkiksi puheluiden laatu on siinä uudempia verkkoja heikompi, Lehtinen muistuttaa. 

Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista yli 270 paikkakunnalla. Mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. Elisan valonnopea yhteys on saatavilla jo yli miljoonalle suomalaiselle, ja sen saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Kalle Lehtinen, Hämeen aluejohtaja, p. 045 670 0176, kalle.lehtinen@elisa.fi 

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 laajentanut valokuituverkkoaan Kanta-Hämeessä ja parantanut 5G-verkon kattavuutta. Alueet, joilla verkkoa on parannettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on tuonut loppuvuoden aikana valokuituverkon yhä useamman asukkaan ja yrityksen saataville Hausjärvellä ja Riihimäellä. Koko maassa jo yli miljoona kiinteistöä on Elisan valonnopean yhteyden piirissä, ja tulevina vuosina kuituverkko laajenee valtakunnallisesti yli 450 uudelle alueelle. 

─ Valokuitua harkitsevat asiakkaat arvostavat luotettavuuden ja kotimaisuuden lisäksi Elisan kokonaisvaltaista palvelua, jossa kuitukaapelin rakentamisen ja nettiliittymän saa samalta toimijalta. Tämä tekee kokonaiskustannusten hahmottamisesta helpompaa sekä tilaamisesta yksinkertaista ja turvallista. Valokuidun rakentamisen ajaksi asiakas saa Elisalta käyttöönsä nopean nettiyhteyden esimerkiksi mobiiliverkolla toteutettuna, kertoo Elisan Hämeen aluejohtaja Kalle Lehtinen. 

Liikenne 5G-verkossa kasvanut lähes 70 % Kanta-Hämeessä 

Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisa on laajentanut 5G-verkkoa Kanta-Hämeessä Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

– Kanta-Hämeessä 5G-verkon tietoliikenne on kasvanut lähes 70 % viimeisen vuoden aikana. Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu maakunnassa aktiiviseen käyttöön, Lehtinen toteaa. 

Elisan valokuidun saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista yli 270 paikkakunnalla, ja mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Kalle Lehtinen, Hämeen aluejohtaja, p. 045 670 0176, kalle.lehtinen@elisa.fi 

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 parantanut mobiiliverkon kattavuutta Pohjois-Savossa. Alueet, joilla verkkoa on laajennettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on loppuvuoden aikana panostanut Pohjois-Savon 5G-verkkoon ja tuonut nopean mobiiliyhteyden entistä useamman asukkaan ja yrityksen saataville. Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisan 5G-verkko avautui Pohjois-Savossa Pielavedelle, Rautavaaralle, Tervoon, Tuusniemelle ja Vesannolle, jonka lisäksi verkkoa on laajennettu useilla paikkakunnilla.  

5G:stä on tullut Suomessa arkipäivää ja liikenne siirtyy vauhdilla uuden sukupolven verkkoon. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

– Pohjois-Savossa 5G-verkon tietoliikenne on kasvanut yli 60 % viimeisen vuoden aikana. Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu maakunnassa aktiiviseen käyttöön, kertoo Elisan Itä-Suomen aluejohtaja Hanna Niiranen. 

Elisan 3G-verkko on poistunut käytöstä vuoden 2023 aikana, ja sen taajuudet on hyödynnetty nykyaikaisten 4G- ja 5G-verkkojen kattavuuden parantamiseen. Jatkossa asiakkaita palvelevat toimivammat yhteydet. 

– On hyvä huomata, että jatkossa mobiilipalveluiden sujuva käyttö vaatii sen, että käytössä on 4G- tai 5G-kyvykäs laite. Siksi kannattaa tarkistaa, että omat ja läheisten laitteet tukevat näitä verkkoja. Useimmat 3G-laitteet toki toimivat edelleen 2G-verkossa, mutta esimerkiksi puheluiden laatu on siinä uudempia verkkoja heikompi, Niiranen muistuttaa. 

Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista yli 270 paikkakunnalla. Mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. Elisan valonnopea yhteys on saatavilla jo yli miljoonalle suomalaiselle, ja sen saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Hanna Niiranen, Itä-Suomen aluejohtaja, p. 050 506 3761, hanna.niiranen@elisa.fi 

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 laajentanut valokuituverkkoaan Pohjois-Karjalassa ja parantanut 5G-verkon kattavuutta. Alueet, joilla verkkoa on parannettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on tuonut loppuvuoden aikana valokuituverkon yhä useamman asukkaan ja yrityksen saataville Pohjois-Karjalassa. Koko maassa jo yli miljoona kiinteistöä on Elisan valonnopean yhteyden piirissä, ja tulevina vuosina kuituverkko laajenee valtakunnallisesti yli 450 uudelle alueelle. 

─ Valokuitua harkitsevat asiakkaat arvostavat luotettavuuden ja kotimaisuuden lisäksi Elisan kokonaisvaltaista palvelua, jossa kuitukaapelin rakentamisen ja nettiliittymän saa samalta toimijalta. Tämä tekee kokonaiskustannusten hahmottamisesta helpompaa sekä tilaamisesta yksinkertaista ja turvallista. Valokuidun rakentamisen ajaksi asiakas saa Elisalta käyttöönsä nopean nettiyhteyden esimerkiksi mobiiliverkolla toteutettuna, kertoo Elisan Itä-Suomen aluejohtaja Hanna Niiranen. 

Liikenne 5G-verkossa kasvanut 60 % Pohjois-Karjalassa 

Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisan 5G-verkko avautui Pohjois-Karjalassa Heinävedelle. Lisäksi uuden sukupolven mobiiliverkkoa on laajennettu useilla paikkakunnilla. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

– Pohjois-Karjalassa 5G-verkon tietoliikenne on kasvanut 60 % viimeisen vuoden aikana. Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu maakunnassa aktiiviseen käyttöön, Niiranen toteaa. 

Elisan valokuidun saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista yli 270 paikkakunnalla, ja mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Hanna Niiranen, Itä-Suomen aluejohtaja, p. 050 506 3761, hanna.niiranen@elisa.fi 

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 laajentanut valokuituverkkoaan Kymenlaaksossa ja parantanut 5G-verkon kattavuutta. Alueet, joilla verkkoa on parannettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on tuonut loppuvuoden aikana valokuituverkon yhä useamman asukkaan ja yrityksen saataville Kymenlaaksossa. Koko maassa jo yli miljoona kiinteistöä on Elisan valonnopean yhteyden piirissä, ja tulevina vuosina kuituverkko laajenee valtakunnallisesti yli 450 uudelle alueelle. 

─ Valokuitua harkitsevat asiakkaat arvostavat luotettavuuden ja kotimaisuuden lisäksi Elisan kokonaisvaltaista palvelua, jossa kuitukaapelin rakentamisen ja nettiliittymän saa samalta toimijalta. Tämä tekee kokonaiskustannusten hahmottamisesta helpompaa sekä tilaamisesta yksinkertaista ja turvallista. Valokuidun rakentamisen ajaksi asiakas saa Elisalta käyttöönsä nopean nettiyhteyden esimerkiksi mobiiliverkolla toteutettuna, kertoo Elisan Itä-Suomen aluejohtaja Hanna Niiranen. 

Liikenne 5G-verkossa kasvanut yli 60 % Kymenlaaksossa 

Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisan 5G-verkko avautui Kymenlaaksossa Miehikkälään. Lisäksi uuden sukupolven mobiiliverkkoa on laajennettu useilla paikkakunnilla. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

– Kymenlaaksossa 5G-verkon tietoliikenne on kasvanut yli 60 % viimeisen vuoden aikana. Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu maakunnassa aktiiviseen käyttöön, Niiranen toteaa. 

Elisan valokuidun saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista yli 270 paikkakunnalla, ja mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Hanna Niiranen, Itä-Suomen aluejohtaja, p. 050 506 3761, hanna.niiranen@elisa.fi 

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 parantanut mobiiliverkon kattavuutta Etelä-Savossa. Alueet, joilla verkkoa on laajennettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on loppuvuoden aikana panostanut Etelä-Savon 5G-verkkoon ja tuonut nopean mobiiliyhteyden entistä useamman asukkaan ja yrityksen saataville. Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisan 5G-verkko avautui Etelä-Savossa Enonkoskelle ja Puumalaan, minkä lisäksi verkkoa on laajennettu useilla paikkakunnilla.  

5G:stä on tullut Suomessa arkipäivää ja liikenne siirtyy vauhdilla uuden sukupolven verkkoon. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

– Etelä-Savossa 5G-verkon tietoliikenne on kasvanut lähes 70 % viimeisen vuoden aikana. Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu maakunnassa aktiiviseen käyttöön, kertoo Elisan Itä-Suomen aluejohtaja Hanna Niiranen. 

Elisan 3G-verkko on poistunut käytöstä vuoden 2023 aikana, ja sen taajuudet on hyödynnetty nykyaikaisten 4G- ja 5G-verkkojen kattavuuden parantamiseen. Jatkossa asiakkaita palvelevat toimivammat yhteydet. 

– On hyvä huomata, että jatkossa mobiilipalveluiden sujuva käyttö vaatii sen, että käytössä on 4G- tai 5G-kyvykäs laite. Siksi kannattaa tarkistaa, että omat ja läheisten laitteet tukevat näitä verkkoja. Useimmat 3G-laitteet toki toimivat edelleen 2G-verkossa, mutta esimerkiksi puheluiden laatu on siinä uudempia verkkoja heikompi, Niiranen muistuttaa. 

Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista yli 270 paikkakunnalla. Mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. Elisan valonnopea yhteys on saatavilla jo yli miljoonalle suomalaiselle, ja sen saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Hanna Niiranen, Itä-Suomen aluejohtaja, p. 050 506 3761, hanna.niiranen@elisa.fi 

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 laajentanut valokuituverkkoaan Etelä-Karjalassa ja parantanut 5G-verkon kattavuutta. Alueet, joilla verkkoa on parannettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on tuonut loppuvuoden aikana valokuituverkon yhä useamman asukkaan ja yrityksen saataville Etelä-Karjalassa. Koko maassa jo yli miljoona kiinteistöä on Elisan valonnopean yhteyden piirissä, ja tulevina vuosina kuituverkko laajenee valtakunnallisesti yli 450 uudelle alueelle. 

– Valokuitua harkitsevat asiakkaat arvostavat luotettavuuden ja kotimaisuuden lisäksi Elisan kokonaisvaltaista palvelua, jossa kuitukaapelin rakentamisen ja nettiliittymän saa samalta toimijalta. Tämä tekee kokonaiskustannusten hahmottamisesta helpompaa sekä tilaamisesta yksinkertaista ja turvallista. Valokuidun rakentamisen ajaksi asiakas saa Elisalta käyttöönsä nopean nettiyhteyden esimerkiksi mobiiliverkolla toteutettuna, kertoo Elisan Itä-Suomen aluejohtaja Hanna Niiranen. 

Liikenne 5G-verkossa yli kaksinkertaistunut Etelä-Karjalassa 

Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisan 5G-verkko avautui Etelä-Karjalassa Rautjärvelle. Lisäksi uuden sukupolven mobiiliverkkoa on laajennettu useilla paikkakunnilla. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

– Etelä-Karjalassa 5G-verkon tietoliikenne on yli kaksinkertaistunut viimeisen vuoden aikana. Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu maakunnassa aktiiviseen käyttöön, Niiranen toteaa. 

Elisan valokuidun saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista yli 270 paikkakunnalla, ja mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Hanna Niiranen, Itä-Suomen aluejohtaja, p. 050 506 3761, hanna.niiranen@elisa.fi 

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 laajentanut valokuituverkkoaan Keski-Suomessa ja parantanut 5G-verkon kattavuutta. Alueet, joilla verkkoa on parannettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on tuonut loppuvuoden aikana valokuituverkon yhä useamman asukkaan ja yrityksen saataville Jyväskylässä. Koko maassa jo yli miljoona kiinteistöä on Elisan valonnopean yhteyden piirissä, ja tulevina vuosina kuituverkko laajenee valtakunnallisesti yli 450 uudelle alueelle. 

─ Valokuitua harkitsevat asiakkaat arvostavat luotettavuuden ja kotimaisuuden lisäksi Elisan kokonaisvaltaista palvelua, jossa kuitukaapelin rakentamisen ja nettiliittymän saa samalta toimijalta. Tämä tekee kokonaiskustannusten hahmottamisesta helpompaa sekä tilaamisesta yksinkertaista ja turvallista. Valokuidun rakentamisen ajaksi asiakas saa Elisalta käyttöönsä nopean nettiyhteyden esimerkiksi mobiiliverkolla toteutettuna, kertoo Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki. 

Liikenne 5G-verkossa kasvanut 50 % Keski-Suomessa 

Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisan 5G-verkko avautui Keski-Suomessa Kannonkoskelle ja Kinnulaan. Lisäksi uuden sukupolven mobiiliverkkoa on laajennettu useilla paikkakunnilla. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

– Keski-Suomessa 5G-verkon tietoliikenne on kasvanut 50 % viimeisen vuoden aikana. Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu maakunnassa aktiiviseen käyttöön, Peltomäki toteaa. 

Elisan valokuidun saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista yli 270 paikkakunnalla, ja mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Juha Peltomäki, Keski-Suomen aluejohtaja, p. 050 570 1986, juha.peltomaki@elisa.fi 

Porvoon kaupunki tiedottaa 27.12.2023

Nuorisotyöntekijät päivystävät uuden vuoden yönä

Porvoon kaupungin ja suomalaisen seurakunnan nuorisotyöntekijät päivystävät sunnuntaina 31.12.2023 klo 18–02 välisenä aikana.

Nuorisotyöntekijät jalkautuvat nuorten suosimiin paikkoihin. Nuorten odotetaan kokoontuvan keskustaan, mutta työntekijät liikkuvat myös eri puolilla kaupunkia. Nuorisotyöntekijät ovat kaikkien nuorten tavoitettavissa, ja he auttavat mahdollisissa eteen tulevissa hätätilanteissa. Heitä voi myös pyytää avuksi, jos nuorella tai vanhemmalla herää huoli jonkun nuoren voinnista illan aikana.

Nuorisotyöntekijät toivovat, että huoltajat keskustelevat nuortensa kanssa turvallisesta juhlimisesta ja juhlailtaan liittyvistä riskeistä. Kun pelisäännöt kotiintuloaikoineen on kotiväen kanssa selkeästi sovittu ja juhliminen päihteetöntä, on juhliminen turvallista ja mukavaa.

Muistutuksena vielä, että alaikäisten huoltajien olisi hyvä olla tavoitettavissa puhelimitse ja tuntemattomasta numerosta tulevaan puheluun tulisi vastata.

Illan aikana nuorisotyöntekijät saa kiinni puhelinnumerosta: 040 192 8728

***

Borgå stad informerar 27.12.2023

Ungdomsarbetare har jour under nyårsnatten

Borgå stads och finska församlingens ungdomsarbetare rör sig i staden söndag 31.12.2023 kl. 18–02.

Ungdomsarbetarna rör sig på platser där unga brukar samlas. Man förväntar sig att de unga kommer att samlas särskilt i centrum, men ungdomsarbetarna rör sig också på andra håll i staden. Ungdomsarbetarna är tillgängliga för alla unga, och de hjälper vid eventuella nödsituationer. Det går också att be ungdomsarbetarna om hjälp ifall en ung person eller en förälder blir orolig över hur någon viss ung person mår under kvällen.

Ungdomsarbetarna önskar att vårdnadshavarna diskuterar med sina unga om hur de kan fira säkert, och om risker under festkvällen. Då man klart och tydligt har kommit överens med föräldrarna om regler och hemkomsttid, och firar utan rusmedel, blir firandet tryggt och roligt.

Kom ihåg att vårdnadshavare till minderåriga gärna ska kunna kontaktas per telefon och bör svara på samtal från okända nummer.

Under kvällen får man tag på ungdomsarbetarna via telefonnumret: 040 192 8728