Under perioden juli−december 2023 har Elisa byggt ut sitt optiska fibernät och förbättrat 5G-nätets täckning i Egentliga Finland. De områden där nätet har förbättrats anges i tabellen som bifogas detta meddelande. 

Under slutet av året har Elisa gjort det optiska fibernätet tillgängligt för allt fler invånare och företag i Egentliga Finland. I hela landet omfattas redan över en miljon fastigheter av Elisas supersnabba förbindelser, och under de kommande åren byggs fibernätet ut nationellt till över 450 nya områden. 

─ Förutom tillförlitligheten och att tjänsten är finländsk uppskattar de kunder som överväger optisk fiber även Elisas omfattande service, där en och samma aktör monterar fiberkabeln och tillhandahåller internetabonnemanget. Detta gör det lättare att få en uppfattning om de totala kostnaderna och gör det enkelt och tryggt att beställa. Under den tid den optiska fibern installeras får kunden tillgång till en snabb internetförbindelse av Elisa, till exempel via mobilnätet, säger Elisas regiondirektör i Västra Finland, Juha Laukkanen. 

Trafiken i 5G-nätet har ökat med nästan 80 procent i Egentliga Finland 

Under det andra halvåret 2023 öppnades Elisas 5G-nät i Oripää i Egentliga Finland. Dessutom har nya generationens mobilnät byggts ut på flera orter. Förutom i telefonen används 5G i allt flera hem och företag som bredbandsförbindelse, vilket märks som en ökning av datatrafiken på nätet. 

– I Egentliga Finland har datatrafiken i 5G-nätet ökat med nästan 80 procent under det senaste året. Finländarna använder mobilnätet allt mer dagligen, till exempel uträttar de ärenden digitalt, använder strömningstjänster och ringer videosamtal. I många hem och företag används 5G också som den huvudsakliga internetförbindelsen via en router. Det känns bra att det nya mobilnätet har börjat användas aktivt i landskapet, konstaterar Laukkanen. 

Det går att kontrollera tillgången till Elisas optiska fiber på Elisas webbplats. På ett riksomfattande plan bor över 92 procent av finländarna på över 270 orter i områden med Elisas 5G-nät, och information om tillgängligheten till mobilnätet finns på Elisas täckningskarta. Se även en lista med alla Elisas 5G-orter. 

Tilläggsuppgifter: Elisa Abp, Juha Laukkanen, regiondirektör i Västra Finland, tfn 050 506 8149, juha.laukkanen@elisa.fi 

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 laajentanut valokuituverkkoaan Varsinais-Suomessa ja parantanut 5G-verkon kattavuutta. Alueet, joilla verkkoa on parannettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on tuonut loppuvuoden aikana valokuituverkon yhä useamman asukkaan ja yrityksen saataville Turussa. Koko maassa jo yli miljoona kiinteistöä on Elisan valonnopean yhteyden piirissä, ja tulevina vuosina kuituverkko laajenee valtakunnallisesti yli 450 uudelle alueelle. 

─ Valokuitua harkitsevat asiakkaat arvostavat luotettavuuden ja kotimaisuuden lisäksi Elisan kokonaisvaltaista palvelua, jossa kuitukaapelin rakentamisen ja nettiliittymän saa samalta toimijalta. Tämä tekee kokonaiskustannusten hahmottamisesta helpompaa sekä tilaamisesta yksinkertaista ja turvallista. Valokuidun rakentamisen ajaksi asiakas saa Elisalta käyttöönsä nopean nettiyhteyden esimerkiksi mobiiliverkolla toteutettuna, kertoo Elisan Länsi-Suomen aluejohtaja Juha Laukkanen. 

Liikenne 5G-verkossa kasvanut lähes 80 % Varsinais-Suomessa 

Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisan 5G-verkko avautui Varsinais-Suomessa Auraan ja Oripäähän. Lisäksi uuden sukupolven mobiiliverkkoa on laajennettu useilla paikkakunnilla. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

– Varsinais-Suomessa 5G-verkon tietoliikenne on kasvanut lähes 80 % viimeisen vuoden aikana. Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu maakunnassa aktiiviseen käyttöön, Laukkanen toteaa. 

Elisan valokuidun saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista yli 270 paikkakunnalla, ja mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Juha Laukkanen, Länsi-Suomen aluejohtaja, p. 050 506 8149, juha.laukkanen@elisa.fi 

Elisa on heinä-joulukuussa 2023 parantanut mobiiliverkon kattavuutta Satakunnassa. Alueet, joilla verkkoa on laajennettu, löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta taulukosta. 

Elisa on loppuvuoden aikana panostanut Satakunnan 5G-verkkoon ja tuonut nopean mobiiliyhteyden entistä useamman asukkaan ja yrityksen saataville. Vuoden 2023 loppupuoliskolla Elisa on laajentanut 5G-verkkoaan Eurassa, Eurajoella, Harjavallassa, Porissa, Raumalla ja Säkylässä.  

5G:stä on tullut Suomessa arkipäivää ja liikenne siirtyy vauhdilla uuden sukupolven verkkoon. Puhelimen ohella 5G:tä käytetään yhä useammassa kodissa ja yrityksessä laajakaistayhteytenä, mikä näkyy kasvuna verkon tietoliikenteessä. 

– Satakunnassa 5G-verkon tietoliikenne on lähes kaksinkertaistunut viimeisen vuoden aikana. Suomalaiset hoitavat yhä enemmän päivittäisiä asioita mobiiliverkossa, kuten asioivat digitaalisesti, käyttävät suoratoistopalveluita ja soittavat videopuheluita. Monessa kodissa ja yrityksessä 5G on käytössä myös pääasiallisena nettiyhteytenä reitittimen kautta. On hienoa huomata, että uusi mobiiliverkko on otettu maakunnassa aktiiviseen käyttöön, kertoo Elisan Länsi-Suomen aluejohtaja Juha Laukkanen. 

Elisan 3G-verkko on poistunut käytöstä vuoden 2023 aikana, ja sen taajuudet on hyödynnetty nykyaikaisten 4G- ja 5G-verkkojen kattavuuden parantamiseen. Jatkossa asiakkaita palvelevat toimivammat yhteydet. 

– On hyvä huomata, että jatkossa mobiilipalveluiden sujuva käyttö vaatii sen, että käytössä on 4G- tai 5G-kyvykäs laite. Siksi kannattaa tarkistaa, että omat ja läheisten laitteet tukevat näitä verkkoja. Useimmat 3G-laitteet toki toimivat edelleen 2G-verkossa, mutta esimerkiksi puheluiden laatu on siinä uudempia verkkoja heikompi, Laukkanen muistuttaa. 

Elisan valtakunnallisen 5G-verkon alueella asuu yli 92 % suomalaisista yli 270 paikkakunnalla. Mobiiliverkon saatavuustiedot löytyvät Elisan kuuluvuuskartalta. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista. Elisan valonnopea yhteys on saatavilla jo yli miljoonalle suomalaiselle, ja sen saatavuuden omaan kotiin voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. 

Lisätiedot: Elisa Oyj, Juha Laukkanen, Länsi-Suomen aluejohtaja, p. 050 506 8149, juha.laukkanen@elisa.fi 

Teollisuusliitto on tänään 28.12. jättänyt ilmoitukset Kilpilahden ja Kokkolan teollisuusalueita koskevista poliittisista työtaistelutoimista. Toimet tarkoittavat teollisuusalueiden tuotantojen alasajoa. Ilmoitetut työtaistelut ovat suunnattuja Orpon ja Purran hallituksen ajamia työelämäheikennyksiä vastaan. Myös Nesteen öljynjalostamo ajetaan kokonaan alas. Teollisuusliiton puolesta Nesteen alasajoa kommentoi yhtiön pääluottamusmies Sami Ryynänen.

- Hallitus iskee politiikallaan lujaa työntekijöiden etuuksien, oikeuksien ja työehtojen ytimeen. Siksi työntekijöille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin antaa samalla mitalla takaisin. Päätös öljynjalostamon alasajosta on vastareaktio hallituksen haluttomuuteen neuvotella työntekijäpuolen kanssa.

- Toivomme, että öljynjalostuksen keskeyttäminen saa hallituksen ymmärtämään, ettei se voi asettaa koko julkisen talouden taakkaa työntekijöiden harteille. Jo nyt leikkausten seurauksena 17 000 lasta tippuu köyhyysrajan alapuolelle. Nämä ovat duunariperheiden lapsia kaikki, sanoo pääluottamusmies Ryynänen.

”Kokkolan ja Kilpilahden teollisuusalueiden alasajo on vain varoituslaukaus”

Teollisuusliitto on kuluneen syksyn ja talven aikana järjestänyt hallituksen työelämäheikennyksiä vastustavia ulosmarsseja ja työnseisauksia ympäri maata. Työtaistelutoimiin on osallistunut Teollisuusliiton sopimusaloilta jo arviolta 50 000 teollisuuden työntekijää. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, ettei liitto aio perääntyä työelämäheikennysten edessä.

- Emme voi hyväksyä työntekijöiden työehtojen ja oikeuksien heikennyksiä. Kokkolan ja Kilpilahden teollisuusalueiden alasajo on raskas päätös, mutta sekin on vain varoituslaukaus. Lisää ja lisää työtaistelutoimia on luvassa, ellei hallitus aloita aitoa keskustelua työelämäkysymyksistä, sanoo Aalto.

Työtaistelutoimien kesto, laajuus ja lakkorajat

Ilmoitetut työtaistelutoimet ovat kahden vuorokauden mittaisia poliittisia lakkoja, jotka ajoittuvat helmikuun alkuun ajalle 1.2 – 2.2.2024. Teollisuusliitto ilmoittaa työtaistelutoimista jo tässä vaiheessa, jotta tuotannon turvalliseen alasajoon jää riittävästi aikaa. Liiton pyrkimyksenä on kaikissa tilanteissa huolehtia laitosturvallisuudesta ja välttää vahingon aiheutumista ympäristölle, laitteille ja omaisuudelle. Työnseisaukset eivät koske hätätyötä eivätkä sellaista työtä, joka on välttämätöntä hengen ja terveyden turvaamisen kannalta.

Tarkemmat tiedot lakkoon osallistuvista toimipaikoista löytyvät täältä.

Tiedotteen liitteenä on Nesteen pääluottamusmies Sami Ryynäsen julkaisuvapaa lausunto öljynjalostamon alasajosta.

Elisa vahvistaa valokuituverkkonsa tarjontaa Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, kun Elenian valokuituverkko siirtyy Elisan omistukseen. Liiketoimintakauppa tulee voimaan 31.12.2023.

Elenian rakentama valokuitu on tällä hetkellä saatavilla noin 8 000 kotitalouteen ja pienyritykseen Akaassa, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Kalajoella, Kangasalla, Laukaassa, Lempäälässä, Nokialla, Orivedellä ja Viitasaarella. Elisa vastaa jatkossa kyseisen kuituverkon ylläpidosta ja kehittämisestä. Asiakkailta liiketoimintakauppa ei vaadi toimenpiteitä.

Viime vuosien aikana Elisa on laajentanut valokuituverkkoaan yhä useamman kotitalouden ja yrityksen saataville. Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan alueilla Elisan valokuitu yltää yhteensä jo lähes 200 000 kohteeseen.

– Elisa on jo perinteisesti tarjonnut kiinteän verkon laajakaistapalveluita Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Liiketoimintakaupan myötä pystymme tarjoamaan näillä alueilla valokuituverkon palveluita entistä useammalle asiakkaalle. Elenia on tehnyt hienoa työtä valokuituyhteyksien laajentamisessa, ja meidän on hyvä jatkaa verkon ja palveluiden kehittämistä tästä eteenpäin. Vilkkaassa valokuitumarkkinassa asiakkaalle tuo turvaa kotimaisen Elisan luotettavuus, pitkäjänteinen liiketoiminta ja läpinäkyvät sopimusmallit, kertoo Elisan liittymäliiketoiminnan johtaja Antti Ihanainen.

Elenia aloitti valokuituverkkojen rakentamisen vuonna 2019 edistääkseen nopeiden ja luotettavien tietoliikenneyhteyksien tarjontaa Suomessa. Valokuituverkon samanaikainen rakentaminen Elenian verkkoalueella sähköverkkorakentamisen yhteydessä tarjosi mahdollisuuden järkevään yhteisrakentamiseen.

– Valokuitumarkkinat ovat vuosien saatossa muuttuneet, ja haluamme mahdollistaa asiakkaillemme jatkossakin nopeiden tietoliikenneyhteyksien lisäksi myös laadukkaat valokuitupalvelut. Elisalla on Eleniaa kattavammat mahdollisuudet kehittää kuitupalveluita, sanoo Elenian varatoimitusjohtaja Ville Sihvola.

Elisan valonnopea yhteys on saatavilla yli miljoonaan kotitalouteen ja liikehuoneistoon Suomessa valokuidulla tai kaapelimodeemilla toteutettuna, ja sen saatavuuden omaan osoitteeseen voi tarkistaa Elisan verkkosivuilta. Myös panostukset 5G-mobiiliverkkoon jatkuvat, ja jo yli 90 % suomalaisista asuu Elisan kattavan 5G-verkon alueella. Mobiiliverkon kuuluvuusalueet voit tarkistaa Elisan julkiselta kuuluvuuskartalta.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Elisan Mediadesk, mediadesk@elisa.fi p. 050 305 1605

Kärjessä keikkuu Hotelli Punkaharju, jonka huutokauppaa seurattiin jännityksellä niin Huutokaupat.com-sivustolla kuin eri medioissa. Toisella sijalla on legendaarinen kullankaivuukone H16B Åkerman, jonka noutoa Lemmenjoen kultakentiltä seurattiin Youtubessakin. Kärkeen mahtuu myös totta kai klassikkoautoja ja mielenkiintoisia kiinteistöjä ympäri Suomen. Vuonna 2023 Huutokaupat.comista löytyi jälleen ainutlaatuisia aarteita, joita ei mistään muualta voisi löytää.

Huutokaupat.com-sivustolla huutokaupatuista kohteista suuri osa on käytettyjä tai myynnistä poistuneita tuotteita: ajoneuvoja, työkoneita, kiinteistöjä, rakennustarvikkeita, huonekaluja ja kaikenlaista käyttötavaraa. Huutokaupat.com tarjoaa näille tavaroille väylän löytää uusi omistaja, jonka hoivissa tavaran elinkaari pitenee. Huutokaupat.comissa vierailee jopa 1,1 miljoonaa uniikkia kävijää kuukaudessa. Suuri näkyvyys takaa, että sivustolla myytävät kohteet nousevat ihmisten huulille ja mahdollisuudet kiertotalouden edistymiseen ovat suuret.

Top 10 kiinnostavimmat kohteet

Huutomäärät kertovat tehtyjen tarjousten määrän. Katsomiskerrat kertovat, kuinka monta kertaa myynti-ilmoituksessa vierailtiin Huutokaupat.comissa.

1. Hotelli Punkaharju, Savonlinna

• Huutomäärät: 58
• Katsomiskerrat: 108 437

Historiallinen, pieteetillä remontoitu Hotelli Punkaharju tuli huutokauppaan heinäkuussa. Huutokauppa herätti paljon kiinnostusta niin median kuin huutajienkin keskuudessa. Hotelli Punkaharju kipusi nopeasti katsotuimpien kohteiden joukkoon sivustolla. 

Kauppaan kuuluivat Punkaharjun Valtionhotelli Oy:n osakkeet, jotka oikeuttivat hotellikokonaisuuden omistukseen rakennuksineen ja vuokraoikeuksineen. Vaikka huutokaupassa hinta kohosi 745 000 euroon, jäi kauppa kuitenkin toteutumatta aivan viime metreillä. 

2. H16B Åkerman, Lemmenjoki 

• Huutomäärä: 55
• Katsomiskerrat: 107 669

Legendaarisen kullankaivuukone H16B Åkermanin palvelusaika tuli täyteen Lapin kultakentillä. Rallicrossin suomenmestari Henri Haapamäki lähti paikan päälle Lemmenjoelle, mistä Haapamäki poimi H16B Åkermanin kyytiinsä. Haapamäki taltioi Åkermanin matkan pohjoisesta etelään Youtube-kanavalleen, missä sitä seurattiin suurella mielenkiinnolla. 

H16B Åkerman laitettiin huutokauppaan, missä kaupat solmittiin kolmessa viikossa. Huutokauppa säästi palan Lapin luontoa, kun H16B Åkerman ei jäänyt luontoon mädäntymään. H16B Äkerman toimitettiin Maxpo-messuille Hyvinkäälle, mistä alkoi iäkkään työjuhdan matka uuteen kotiin Viitasaarelle. Huutokaupat.comissa kiertotalous voi edistyä joskus yllättävälläkin tavalla.

3. Omakotitalo omalla tontilla joen rannassa, Ii

• Huutomäärä: 307
• Katsomiskerrat: 90 291

Joenrantaan saatiin uusi asukas, kun vuonna 2002 hirrestä rakennettu 1,5 kerroksinen omakotitalo myytiin huutokaupalla eteenpäin. Komeista lasi-ikkunoista voi seurata Iin joen virtaa. 

Tämä omakotitalo oli Ulosottolaitoksen kohde. Huutokaupat.comissa myydään paljon ulosoton sekä konkurssipesien kohteita, jotka kiinnostavat sivuston kävijöitä. Monet viranomaistahot ja julkiset toimijat luottavat Huutokaupat.comiin kaupanteossa, sillä kaupantekoprosessi on läpinäkyvä ja tehokas.

4. Maatila, Oulainen

• Huutomäärä: 88
• Katsomiskerrat: 84 795

Maatilan kauppaan kuuluivat emolehmäkasvattamot, peltomaita sekä talouskeskuksen omakotitalo ulkorakennuksineen. Huutokaupat.comissa myydään paljon monien mahdollisuuksien kohteita, jotka sopivat monenlaiseen yrittäjyyteen. Maatilasta joku sai kenties itselleen sekä asuinpaikan että paikan ammatin harjoittamiseen. 

5. Mökki Långtået, Vöyri

• Huutomäärä: 1
• Katsomiskerrat: 67 810

Idyllinen, 1935 rakennettu kokonaisuus Oravaisten Långtåetissa myytiin eniten tarjonneelle. Päärakennuksen ohella pihapiiriin kuului hyvin säilynyt vanha latorakennus, perusteellisesti kunnostettu pihasauna, huussi ja kaivo. 

Kohde kiinnosti kaikkia, joilla oli mökkihaaveita täyttämättä. Tästä joku onnekas sai rauhallisen paikan, kaikella mökkihaaveeseen kuluvalla rekvisiitalla. Talon irtaimisto kuului kauppaan, ja onneksemme talon sisustuksessa oli maalaisromanttisia piirteitä. 

6. Villa Granvik, Helsinki

• Huutomäärä: 41
• Katsomiskerrat: 65 193

Villa Granvik myytiin purettuna jälleenrakennettavaksi uudelle rakennuspaikalle, jonka Helsingin kaupunki vuokrasi pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella Vähä-Meilahden huvila-alueelta. Tästä joku sai 30 vuoden vuokrasopimuksen Meilahteen, mikä on pidempi kuin pääministerillä Kesärannassa. 

Huutokaupat.comissa myydään joskus erikoisiakin kohteita kuten kyläkouluja tai arvorakennuksia siirrettäväksi. Sivuston suuresta kävijäjoukosta löytyy ihmisiä, jotka uskaltavat ottaa haasteen vastaan. 

7. Omakotitalo, Loppi

• Huutomäärä: 150
• Katsomiskerrat: 58 126

Tämä pintaremontointia kaipaava omakotitalo huutokaupattiin osaaviin käsiin. Huutokaupat.comissa huutokaupataan kohteita, joilla on paljon potentiaalia. Potentiaali kaipaa vain esiin kaivamista, ja joskus tarvitaan pientä pintaremonttia. Huutokaupat.comin kävijöistä isolla osalla peukalo ei ole keskellä kämmentä vaan uusia projekteja etsitään aktiivisesti työn alle.

8. BMW R75/6 vuodelta 1974 

• Huutomäärä: 157
• Katsomiskerrat: 53 702

Tässä maailmassa ei ole paljon käyttämättömiä vuoden 1972 moottoripyöriä jäljellä, mutta yksi saatiin Huutokaupat.comiin. Ehkä tällekin pyörälle on jo kertynyt ajokilometrejä uuden omistajan ohjauksessa. 

9. Harley-Davidson FL 1952

• Huutomäärä: 76
• Katsomiskerrat: 52 224

Alan harrastajien tuntema pyörä oli saapunut Suomeen uutena Helsingin olympialaisten aikaan vuonna 1952. Jossain vaiheessa pyörä oli päätynyt Hurriganesin basisti Cisse Häkkiselle. Tämän kohteen huutaja ajaa jossain nyt Cissen vanhalla moottoripyörällä tukka hulmuten.

10. Omarantainen kesämökki, Hirvensalmi

• Huutomäärä: 234
• Katsomiskerrat: 51 050 

Ryökäsveden rannalle löytyi huutokaupalla uusi kesäasukas. Kesäpäivät taittuvat valkeaan yöhön Etelä-Savon maisemissa leppoisasti. Kesämökkikauppa käy Huutokaupat.comissa vuodenajasta riippumatta. 

Lisätiedot:

• Sofia Penttilä, viestinnän asiantuntija, Huutokaupat.com
• sofia.penttila@mezzoforte.fi, p. 0400128820

Vaikka ruuan terveellisyys on tärkeää lähes jokaiselle suomalaisille, moni turvautuu iltaisin lohturuokaan. Kyselyssä kolme kymmenestä myönsi syövänsä lohturuokaa usein. – Hämmentävää, mutta ei yllättävää, sanoo lääkäri Michael Thorp

Suomalaisten ruokailutottumuksia koskevan kyselyn teki YouGov Herbalifen toimeksiannosta. Tulokset paljastavat ristiriidan toiveiden ja todellisuuden välillä. Vaikka joka toinen suomalainen tietää olevansa ylipainoinen ja yli puolet meistä haluaisi syödä terveellisemmin, kolme kymmenestä myöntää syövänsä usein lohturuokaa.

Lohturuoka on lääkäri Michael Thorpin mukaan usein epäterveellistä ja sisältää runsaasti hiilihydraatteja, sokeria ja rasvaa.

– Tällainen ruoka vaikuttaa suoraan aivojen palkitsemiskeskukseen ja tuottaa mielihyvää. Aivot ajattelevat, että tätä pitää saada lisää. Jos tarkoitus on syödä terveellisesti tai kääntää paino laskuun, tunnesyömisestä voi tulla haaste. Kilot kertyvät nopeasti, jos makeiset ja suklaa ovat ratkaisu jokaiseen mielipahaan, suuttumukseen, stressiin ja jopa kyllästymiseen, Thorp sanoo.

Ryhdy toimeen ja vastusta kiusausta
Thorp ymmärtää hyvin, että monet kaipaavat pientä irtiottoa arjesta kovina aikoina, ja talvella päivänvalon niukkuus tekee herkuista entistäkin houkuttelevampia. Tuntuu tarpeelliselta lohduttaa ja palkita itseään makealla. Ilmiön juuret ovat meissä syvemmällä kuin moni tajuaakaan:

– Äidinmaito koostuu rasvasta, hiilihydraateista ja pienestä määrästä proteiineja. Kun elintarviketeollisuus haluaa valmistaa jotakin hyvää, suunnilleen puolet tuotteen kaloreista tulee hiilihydraateista ja puolet rasvasta. Tämä yhdistelmä tuntuu meistä hyvältä, ja siksi valitsemme sipsejä ja suklaata porkkanoiden sijasta, Thorp sanoo.

Jotta makeanhimo ei saisi valtaa, tulisi Thorpin mielestä pysähtyä pohtimaan, millaisiin tilanteisiin se yleensä liittyy. Yksi repsahdusten syy on epäsäännöllinen ruokailu. Jos aamiainen tai lounas on jätetty väliin, mieliteot voivat myöhemmin päivällä tai illalla kasvaa vastustamattomiksi.

– Vaikka ateriat olisivat säännöllisiäkin, kannattaa aina pitää käden ulottuvilla terveellistä hätäruokaa, kuten pähkinöitä, hedelmiä tai energiapatukoita. Jos tästä huolimatta vielä tekee mieli jotakin hyvää, on hyvä pysähtyä 30 sekunniksi tunnustelemaan, johtuuko nälän tunne sittenkin jostakin muusta tarpeesta kuin ravinnon puutteesta. Voisikoo jokin muu kuin suklaa parantaa oloa tehokkaammin? Tietoisten päätösten tekemistä on mahdollista harjoitella, Thorp kannustaa.

Helpoin tapa pienentää houkutusten valtaa on Thorpin mukaan rajoittaa makeiden herkkujen saatavuutta kotona.

– Ei kannata esimerkiksi ostaa kotiin suuria määriä makeita virvoitusjuomia, karkkia ja sipsiä, vaikka ne olisivat hyvässä tarjouksessa, hän sanoo.

Herkkuja pidetään piilossa puolisolta

Jotkut lohtusyövät salaa. Kun vastaajilta kysyttiin, salaavatko he pikaruuan syömistä tai muuta epäterveellistä ruokailua kumppaniltaan, 14 prosenttia vastasi myöntävästi. Salaaminen voi liittyä siihen, että halutaan välttyä paheksunnalta kotona. Kolme kymmenestä suomalaisesta uskoo elintapojensa olevan kumppanin mielestä epäterveelliset. 

Thorp kannustaa pareja rehellisyyteen ja kultaisen keskitien etsimiseen. Molempien tarpeet ja toiveet tulisi ottaa suhteessa huomioon.

– Vain harva pystyy ylläpitämään täysin askeettista elämäntapaa, ja herkuttelun salaaminen johtaa helposti huonoon omaantuntoon. Salailu voi heikentää uskoa siihen, että pystyy halutessaan toteuttamaan pysyviä elintapamuutoksia, Thorp toteaa.

Tutkimuksesta

Herbalife tilaaman tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö YouGov Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa tammikuussa 2023. Vastaajien ikähaarukka oli 18–74 vuotta. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa terveyteen, liikuntaan ja ravitsemukseen liittyviä asenteita ja tapoja. Kyselyyn vastasi 4 026 henkilöä, ja heistä 1 010 oli Suomesta. Otos oli väestöä demografisesti edustava.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Toni Perez, OSG Viestintä, p. 0400 630 063, s-posti: viestinta@osg.fi

Herbalife

Herbalife on globaali yritys, joka on muuttanut ihmisten elämiä erinomaisten ravitsemustuotteiden ja itsenäisille jälleenmyyjilleen tarjoamansa liiketoimintamahdollisuuden kautta jo vuodesta 1980. Yrityksen korkealaatuisia, tieteelliseen tutkimukseen perustuvia tuotteita myyvät yli 90 maassa itsenäiset jälleenmyyjät, jotka tarjoavat asiakkailleen yksilöllistä ohjausta ja yhteisön tuen, joka motivoi asiakkaita noudattamaan terveellisempiä ja aktiivisempia elämäntapoja.

Maailmanlaajuisen, nälänhädän kitkemiseen keskittyvän kampanjansa kautta Herbalifeon myös sitoutunut tarjoamaan ravitsemusta ja koulutusta yhteisöille ympäri maailmaa.

Lisätietoja sivustolla IAmHerbalifeNutrition.com.

Herbalife kehottaa kaikkia sijoittajia vierailemaan sijoittajasivustollamme ir.herbalife.com, jolla julkaisemme talouteen ja muihin asioihin liittyviä tietoja.

Työnhakijat ja työnantajat kohtaavat jälleen kasvotusten RekryONissa torstaina 22.2.2024 klo 13–17. Vuonna 2024 tapahtuma järjestetään Kauppakeskus Stellan Tähtitorilla Mikkelissä.  

RekryON -tapahtuma saattaa vuosittain yhteen alueen työnantajat ja työnhakijat sekä opiskelijat. Tapahtumassa yritykset voivat esitellä avoimia työpaikkoja sekä mahdollisuuksia opinnäytetöihin tai oppisopimukseen. Työnhakijat saavat tilaisuuden jututtaa yhdellä kertaa useampaa työnantajaa, sekä heille on tarjolla tukea työnhakuun ja urasuunnitteluun. RekryON tarjoaa myös kiinnostavaa ohjelmaa ja vinkkejä työnhakuun. Tapahtuma on osallistuville yrityksille ja kaikille kävijöille maksuton. 

Tapahtuman järjestää Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy yhteistyössä Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelujen ja Etelä-Savon TE-toimiston kanssa. Osuuskauppa Suur-Savo on tapahtuman yhteistyökumppani.  

- MikseiMikkeli toimi RekryON -tapahtuman päävastuullisena järjestäjänä ensimmäisen kerran maaliskuussa 2023. Yhden välivuoden jälkeen yrityksiltä tuli tapahtumaan liittyen niin paljon kyselyjä, ettei tapahtumaa voinut jättää lepäämään. Vuoden 2023 tapahtuma toteutettiin tosi nopealla aikataululla ja vuoden 2024 osalta ollaan aiemmin liikkeellä. Olemme ottaneet päävastuun myös vuoden 2024 osalta, kertoo palvelujohtaja Mari Meriläinen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä. 

Tapahtuman tuottajana toimii SaaraLiun yrittäjä Saara Liukkonen. Liukkonen on tuottanut RekryON -tapahtuman aiemmin vuosina 2020 ja 2021.  

- Tämän kertainen tapahtuma on pandemian jälkeen ensimmäinen täysin lähitapahtumana toteutettava ja on huippua nähdä jo nyt, että kiinnostuneita yrityksiä on tulossa mukaan runsaasti, Saara Liukkonen iloitsee. 

Ilmoittautuminen yrityksille on alkanut. Helpoiten yritykset voivat ilmoittautua mukaan www.rekryon.fi -sivuston kautta. Suora ilmoittautumislinkki löytyy tästä. 

Lisätiedot:

Saara Liukkonen, tapahtuman tuottaja, SaaraLiu, puh. 040 502 0583 tai saaraliu@saaraliu.fi 

Mari Meriläinen, palvelujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, puh. 040 547 9716 tai mari.merilainen@mikseimikkeli.fi 

www.rekryon.fi 

www.facebook.com/rekryon 

www.instagram.com/rekryon 

Rauman Energia Sähköverkko tiedotti lokakuun lopulla verkkopalvelumaksujen alennuksesta loppuvuoden 2023 ajaksi. Rauman Energia Sähköverkko on päättänyt tuplata alennuksen keston ja jatkaa sitä helmikuun 2024 loppuun asti.

Verkkopalvelumaksun alennus siirtomaksun osalta on noin 50 prosenttia. Verkkopalvelumaksuun sisältyvä perusmaksu ja sähkövero pysyvät ennallaan.

Kyseessä on merkittävä alennus Rauman Energia Sähköverkon asiakkaille, sillä tämän talven alennuksen kokonaisvaikutus on yli miljoona euroa. Rauman Energia Sähköverkko alensi verkkopalvelumaksua myös viime talvena kolmen kuukauden ajalle. Viime ja tämän talven yhteenlaskettu kokonaisvaikutus on lähes 1,8 miljoonaa euroa.

Verkkopalvelumaksuun kohdistuvan hintojen alennuksen taustalla on kantaverkkoyhtiö Fingridin ilmoitus, jonka mukaan kantaverkkomaksuja jätetään perimättä jakeluverkkoyhtiöiltä.

-Koemme, että tämä on hyvä tapa auttaa samalla kun monet muut kulut kasvavat. Olemme yksi harvoista yhtiöistä, jotka ovat ohjanneet nämä kaikki alennukset suoraan asiakkaiden hyväksi, Rauman Energia Sähköverkon toimitusjohtaja Marko Haapala sanoo.

Lisätietoja antaa:

Marko Haapala, toimitusjohtaja
p. 044 339 9710

Alfred Kordelinin säätiö on yksityinen yleishyödyllinen apurahasäätiö. Vuonna 1971 perustetun Lappeenrannan rahaston tarkoituksena on tukea ja edistää Lappeenrannan taide- ja kulttuurielämää. Rahastosta myönnetään vuosittain noin 2–5 apurahaa.

Apurahahaku 2024

Rahaston apurahat ovat haettavissa 1.–31.1.2024. Hakuaika päättyy 31.1.2024 klo 16. Apurahoja haetaan säätiön apurahojen verkkopalvelun kautta sähköisesti. Rahaston hakuohjeet sekä verkkopalvelu löytyvät säätiön verkkosivustolta.

Apurahaa voivat hakea yksityishenkilöt, työryhmät ja yhteisöt rahaston hakukuvauksessa mainittuihin kohteisiin. Apurahan suuruus voi olla 1 000–2 500 euroa ja sitä voi hakea työskentelyyn ja/tai kuluihin. Hakemukseen sisällytetään liitteiksi hakijan ansioluettelo, työsuunnitelma apurahalle ja hankkeen budjetti.

Ehdotuksen apurahansaajista tekee rahaston toimikunta Alfred Kordelinin säätiön hallitukselle, joka päättää apurahojen saajista. Päätökset apurahojen saajista julkistetaan huhtikuun 2024 alussa.

Lisätietoja:

Anu Talka, Lappeenrannan rahaston asiamies
puh. 040 350 8111, anu.talka@lappeenranta.fi

Alfred Kordelinin säätiö
puh. 050 439 3661, toimisto@kordelin.fi

Scenen är full av de mest lyssnade inhemska namnen – internationella artister kommer att publicerasi början av året

Nästa sommar kommer Vasa Festival att presentera ett brett utbud av kundernas mest efterlängtade artister. Nu publiceras bl.a. rapduon JVG som hör till de mest streemade artisterna i Finland samt popbandet KUUMAA, som i år har fått fem Emma nomineringar.

Dessutom kommer vi att se Haloo Helsinki! som år 2022 uppträdde på Vasa Festival och gjorde succé. Eppu Normaali incl. Iiro Rantala återvänder till festivalscenerna efter ett års paus. Finska rap pionären Elastinen och Janna från senaste säsongen av Vain Elämää kommer också att bjuda på show under festivalen. Fler stora artistsläpp kommer under början av 2024.

Det blir en högklassig K18-festival full av toppartister och underbar stämning. Utöver ett mångsidigt program erbjuder evenemanget högkvalitativa dryckes- och matserveringar samt en härlig festivalmiljö vid havet.

Early Bird-biljetter nu till försäljning

Ett mycket begränsat antal rabatterade Vasa Festivals tredagars Early Bird-biljetter finns nu till försäljning på Lippu.fi och Nettickets tjänster. Åldersgränsen för festivalen är K18.

Early Bird-biljetter
Tre dagars Normal 119,90€
Tre dagars VIP 199,90€
Tre dagars Deluxe VIP 299,90€

Biljettförsäljning

Mediabank

Ytterligare information och intervjuförfrågningar

Matias Rosström, ansvarig producent
Nordic Live Productions Oy
matias@nordiclive.fi
tel +358 400708979

Tommi Mäki, VD, promotor
Nordic Live Productions Oy
tommi@nordiclive.fi
tel +358 504344888

Lavan täydeltä kotimaan kuunnelluimpia nimiä - kansainväliset artistit julkaistaan alkuvuodesta

Ensi kesänä Vaasa Festivalilla nähdään laaja kattaus asiakkaiden toivotuimpia esiintyjiä. Ensimmäisinä artistikiinnityksinä tapahtuma julkaisee Suomen kuunnelluimpien artistien listalla komeilevan rapduo JVG:n sekä viisi Emma-ehdokkuutta napanneen popyhtye KUUMAA:n.

Lisäksi lavalla nähdään vuonna 2022 Vaasa Festivalilla yleisöä villinnyt kestosuosikki Haloo Helsinki! sekä festivaalilavoille yli vuoden tauon jälkeen palaava Eppu Normaali sis. Iiro Rantala. Mukana ovat myös suomirapin pioneeri Elastinen sekä uusimmalta Vain Elämää -kaudelta tuttu Janna. Lisää suuria artistijulkaisuja on tulossa alkuvuoden 2024 aikana.

Kolmipäiväinen festivaali tuo aivan Vaasan ydinkeskustan tuntumaan kovatasoisen esiintyjäkattauksen elokuussa. Luvassa on jälleen korkealuokkainen K18-festivaali täynnä tähtiesiintyjiä ja käsinkosketeltavaa tunnelmaa. Monipuolisen ohjelman lisäksi tapahtuma tarjoaa tasokkaat juoma- ja ruokapalvelut sekä upean festivaalimiljöön meren rannalla.

Early Bird -liput nyt myynnissä

Vaasa Festivalin kolmen päivän Early Bird -liput ovat nyt myynnissä Lippu.fi- sekä Netticket-palveluissa. Etuhintaisia lippuja rajoitettu erä. Festivaalin ikäraja on K18 ja koko tapahtuma-alue on yhtenäistä anniskelualuetta.

Early Bird -liput
Kolme päivää Normaali 119,90€
Kolme päivää VIP 199,90€
Kolme päivää Deluxe VIP 299,90€

Lipunmyynti

Mediapankki

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Matias Rosström, vastaava tuottaja
Nordic Live Productions Oy
matias@nordiclive.fi
puh. +358 400708979

Tommi Mäki, toimitusjohtaja, promoottori
Nordic Live Productions Oy
tommi@nordiclive.fi
puh. +358 504344888

Vuonna 2022 suomalaiset saivat vuokratuloja yhteensä lähes kaksi miljardia euroa. Vuokratuloja sai noin 367 000 henkilöä.

Kunnittain tarkasteltuna suurimpia vuokratuloja saivat kauniaislaiset mediaanin ollessa 5 006 euroa vuokratuloja saanutta asukasta kohden. Pienimmät vuokratulot olivat Kökarissa, 590 euroa vuokratuloja saanutta asukasta kohden.

Kartta isompana: https://public.flourish.studio/visualisation/16186775/

Yleisintä vuokratulojen saaminen oli Hailuodossa, jossa vuokratuloja sai 15 prosenttia tulonsaajista, ja harvinaisinta Savukoskella, Kökarissa ja Föglössä, joissa vuokratuloja saaneiden osuus oli 3 prosenttia.

Kartta isompana: https://public.flourish.studio/visualisation/16186175/

Ikäluokista vuokratulojen saaminen oli tavallisinta 50–59-vuotiaisissa, joista noin joka kymmenes sai vuonna 2022 vuokratuloa.

Eniten ansio- ja pääomatuloja tienanneet saivat myös vuokratuloja huomattavasti muita tuloluokkia enemmän. Yli 200 000 euroa vuodessa tienaavista 39 prosenttia sai lisäksi viime vuonna vuokratuloa keskiarvon ollessa reilut 30 000 euroa.

Vuokratulot suoraan verotukseen

Monet vuokranantajat käyttävät nykyään vuokratulojensa hallinnointiin asiaan erikoistunutta yritystä tai alustaoperaattoria. Näille yrityksille ja alustoille kertyy tietoa asiakkaiden vuokratuloista ja niihin kohdistuvista vähennyksistä.

Verohallinto avaa 2.1.2024 uuden rajapinnan, jonka kautta vuokratuloja hallinnoiva yritys tai alusta voi ilmoittaa vuokratulojen sekä niihin kohdistuvien vähennysten tiedot henkilöasiakkaan puolesta Verohallinnolle.

– Asiakkaan ei tällöin tarvitse itse kerätä muualle talteen tietoja vuokratuloista ja vähennyksistä ja naputella niitä OmaVeroon, vaan tiedot siirtyvät vuokratuloja hallinnoivasta järjestelmästä suoraan Verohallinnon järjestelmään, Verohallinnon rajapintakehitystä koordinoiva Mika Hyyrynen

Saman tien oikea määrä veroja

Uuden rajapinnan kautta voi ilmoittaa aina kuluvan vuoden vuokratuloja ja niihin kohdistuvia vähennyksiä, eli rajapinnan auetessa 2.1.2024 vuoden 2024 tietoja. Rajapinnan kautta ilmoitetut tiedot näkyvät asiakkaan tiedoissa OmaVerossa.

Vuokratuloista voi maksaa veroja verovuoden aikana kahdella tavalla: vuokratulot voidaan huomioida asiakkaan veroprosentissa tai asiakas voi maksaa tuloista ennakkoveroa.

Kun Verohallinto saa rajapinnan kautta reaaliaikaisesti tiedon asiakkaan saamista vuokratuloista, se voi ehdottaa asiakkaalle ennakkoverojen nostoa tai laskua. Näin asiakas maksaa oikean määrän veroja jo verovuoden aikana eikä hänelle tule jäännösveroja tai palautusta. Jos asiakas haluaa muuttaa ennakkoverojen määrän Verohallinnon ehdotuksen mukaisesti, hän voi hyväksyä ehdotuksen OmaVerossa. Asiakas myös itse hakea muutosta ennakkoveroon kuten ennenkin.

Vuokratulojen tiedot siirtyvät myös automaattisesti asiakkaan kyseisen verovuoden esitäytetylle veroilmoitukselle seuraavana keväänä.

Jo yli kahden miljoonan suomalaisen verokortti toimitetaan automaattisesti maksajalle

Rajapinnan käyttöönotto vaatii vuokratuloja hallinnoivalta yritykseltä tai alustaoperaattorilta muutoksia sen käyttämään ohjelmistoon. Asiakkaan tietojen ilmoittamisesta Verohallinnolle pitää myös erikseen sopia asiakkaan kanssa.

Verohallinnon rajapintoja on vuoden 2023 loppuun mennessä käytetty noin 250 miljoonaa kertaa. Suosituin on rajapinta, jonka kautta työnantaja tai esimerkiksi eläkkeen tai etuuden maksaja voi hakea tiedon henkilön voimassa olevasta veroprosentista suoraan Verohallinnon järjestelmästä ennen suorituksen maksamista.  Jo yli kahden miljoonan suomalaisen verokorttitiedot siirtyvät tätä kautta.

År 2022 fick finländarna totalt nästan två miljarder euro i hyresinkomst. Cirka 367 000 personer fick av dessa inkomster.

Betraktat per kommun fick grankullabor de största hyresinkomsterna då medianen var 5 006 euro per invånare som fått hyresinkomster. Minst var hyresinkomsterna på Kökar där de var 590 euro per hyresinkomsttagare i kommunen.

Länk till större karta: https://public.flourish.studio/visualisation/16211294/

Allmännast var det med hyresinkomster på Karlö där 15 procent av inkomsttagarna fick hyresinkomster och sällsyntast i Savukoski, på Kökar och på Föglö där tre procent av invånarna fick hyresinkomster.

Länk till större karta: https://public.flourish.studio/visualisation/16211222/

Av åldersklasserna var det vanligast med hyresinkomster bland 50–59-åringar och av dessa fick cirka var tionde hyresinkomster år 2022.

De som tjänat mest förvärvs- och kapitalinkomster fick också betydligt mer hyresinkomster än personer i andra inkomstklasser. Av dem som tjänat mer än 200 000 euro under året fick 39 procent hyresinkomster i fjol. Medeltalet av dessa hyresinkomster uppgick till lite mer än 30 000 euro.

Hyresinkomsterna direkt till beskattningen

Många uthyrare använder nuförtiden ett företag eller en plattformsoperatör för att administrera sina hyresinkomster. Dessa företag och plattformar får in uppgifter om sina kunders hyresinkomster och om de avdrag som hänför sig till inkomsterna.

Den 2 januari 2024 öppnar Skatteförvaltningen ett nytt gränssnitt via vilket företag eller plattformar som administrerar hyresinkomster kan anmäla hyresinkomsterna med tillhörande avdrag till Skatteförvaltningen på en privatpersons vägnar.

– Då behöver personen inte ta tillvara uppgifterna om sina hyresinkomster och avdrag och knäppa in dem i MinSkatt, utan uppgifterna överförs direkt från systemet som administrerar hyresinkomsterna till Skatteförvaltningens system, berättar Mika Hyyrynen som koordinerar gränssnittsutvecklingen på Skatteförvaltningen.

Korrekt skattebelopp på en gång

Via det nya gränssnittet går det att anmäla hyresinkomster med tillhörande avdrag för det innevarande året, alltså uppgifter om året 2024 när gränssnittet öppnas den 2 januari 2024. Uppgifterna som anmälts via gränssnittet visas i MinSkatt för personen i fråga.

Under skatteåret kan skatterna på hyresinkomsterna betalas på två olika sätt: antingen beaktas hyresinkomsterna i skatteprocenten för personen eller så kan hen betala förskottsskatt för inkomsterna.

När uppgifterna om personens hyresinkomster skickas i realtid via gränssnittet kan Skatteförvaltningen föreslå att personen enligt behov höjer eller minskar beloppet av förskottsskatt. På så sätt betalar personen rätt belopp av skatt redan under skatteåret och undviker kvarskatt eller återbäring. Om personen vill ändra beloppet av sin förskottsskatt enligt Skatteförvaltningens förslag kan hen göra det i MinSkatt. Personen kan också själv ansöka om en ändring av förskottsskatten, på samma sätt som tidigare.

Följande vår överförs uppgifterna om hyresinkomsterna också automatiskt till personens förhandsifyllda skattedeklaration för skatteåret i fråga.

Skattekortet för fler än två miljoner finländare skickas automatiskt till utbetalaren

För att ta i bruk gränssnittet krävs det ändringar i programmet som används av företaget eller plattformsoperatören som administrerar hyresinkomster. Denne ska också med sin kund separat komma överens om anmälan av uppgifterna till Skatteförvaltningen.

Skatteförvaltningens gränssnitt har använts cirka 250 miljoner gånger vid utgången av 2023. Det mest använda gränssnittet är det som arbetsgivare och exempelvis utbetalare av pension eller förmån kan använda för att hämta uppgiften om personens gällande skatteprocent direkt från Skatteförvaltningens system innan prestationen betalas ut. Uppgifterna om skattekortet för fler än två miljoner finländare överförs redan via detta gränssnitt.

Teollisuusliitto kertoi aamun tiedotustilaisuudessaan uusista järeistä lakkotoimista ajalle 1.–2.2.2024. Kaksipäiväinen lakko vaikuttaa teollisuuteen ja tuotantoon, ja sen piirissä ovat Nesteen öljynjalostamo sekä Kokkolan ja Kilpilahden teollisuusalueet.

Tiedotustilaisuudessaan Teollisuusliitto kertoi mahdollisesti toteuttavansa myös muita työtaistelutoimia samaan aikaan, mutta toistaiseksi päätöstä asiasta ei vielä ole. Jo nyt ilmoitetuilla lakoilla on Teollisuusliiton mukaan laaja vaikutus yhteiskunnan eri toimintoihin.

– Olemme harmissamme ja pettyneitä Teollisuusliiton päätökseen jatkaa lakkoilua. Vaikka poliittisilla lakoilla vastustetaan hallitusohjelman sisältämiä työelämäuudistuksia, kärsijöiksi lakkojen seurauksista joutuvat yritykset, työmarkkinajohtaja Minna Ääri Palvelualojen työnantajat Paltasta sanoo.

Joulukuussa ammattiliittojen 14.12. toteuttama lakkopäivä vaikutti laajasti ihmisten arkeen ja liikkumiseen, ja lakoista aiheutuneet vahingot nousivat laskelmien mukaan yli sataan miljoonaan euroon. Mikäli useampi ammattiliitto on jälleen ajoittamassa lakkotoimia yhtäaikaisesti Teollisuusliiton kanssa, nousee vaikutusten hintalappu yrityksille ja koko yhteiskunnalle.

– On selvää, että yritykset eivät voi tällaisia tappioita ottaa vastaan ilman että niiden liiketoiminta kärsii. Pahimmassa tapauksessa ay-liittojen lakkoilusta maksavat viime kädessä palkansaajat, jos yritysten selviytyäkseen on karsittava työpaikkoja.

Lisätiedot

Työmarkkinajohtaja Minna Ääri, 040 559 0833, minna.aari@palta.fi
Palvelualojen työnantajat Palta ry 

Suomen johtavan tapahtumatekniikkayritys PunaMusta Profilightin toimitusjohtaja Mika Yli-Jyrän mukaan Suomessa hyödynnetään yhä enemmän videoprojisointeja, valoesityksiä ja kausivalaistusta erilaisten juhlatapahtumien yhteydessä. Kaupunkien investoinnit ovat yleistymisestä huolimatta vielä kuitenkin varsin maltillisia esimerkiksi Keski- ja Etelä-Eurooppaan verrattuna.

Yhä useampi suomalaiskaupunki tuo pimeään aikaan piristystä järjestämällä erilaisia valoesityksiä vuodenvaihteeseen tai valaisemalla julkisia rakennuksia. Tampereella, Turussa ja Helsingissä järjestetään myös valoteemaisia tapahtumia kaamosta piristämään. Tampereen Valoviikkojen yhteistyökumppanina toimivan PunaMusta Profilightin toimitusjohtajan Mika Yli-Jyrän mukaan yhä useammat suomalaiset kaupungit ovat lisänneet kausivalaistustaan.

”Valotekniikka on nykyään erittäin kehittynyttä ja niissä kaupungeissa, joissa valoesityksiä on kokeiltu, palaute on ollut erittäin positiivista. Valoesitysten puolesta puhuu muun muassa äänettömyys ja ympäristöystävällisyys. Energiakulutukseltaan ne ovat hyvin pieniä”, Yli-Jyrä sanoo ja jatkaa:

”Varsinkin kausivalaistuksessa hyödynnetään paljon led-teknologiaa, joka on erittäin energiatehokasta. Energiakulutusta ohjataan myös ajastuksen avulla, jolloin valot eivät pala turhaan valoisaan tai esimerkiksi öiseen aikaan, kun on vähemmän katselijoita”, Yli-Jyrä sanoo.

Videoprojisoinnit ja erikoistoteutukset yleistyvät

Viime aikoina suosiotaan ovat kasvattaneet erityisesti rakennusten julkisivujen videoprojisoinnit. Yli-Jyrä uskoo myös, että kaupungit ottavat yhä enemmän käyttöön musiikkia ja valoa yhdistäviä esityksiä erilaisten juhlapäivien yhteydessä.

”Kaupunkien lisäksi myös yritykset, erityisesti kauppakeskukset hyödyntävät yhä enemmän valoja. Moni kuitenkin etsii jotain Suomessa ennennäkemätöntä, ja toimmekin ensimmäisenä Suomeen valotekniikkaa suihkulähteisiin yhdistäviä Tanssivat vedet -näytöksiä”, Yli-Jyrä kertoo.

Vaikka Suomessa Yli-Jyrän mukaan investoidaankin yhä enemmän valoesityksiin ja kausivalaistukseen, summat ovat kuitenkin vielä varsin maltillisia Keski- ja Etelä-Eurooppaan verrattuna. Esimerkiksi Malaga investoi tänä vuonna 1,4 miljoonaa euroa kausivalaistukseen.

”Valaistukseen satsaaminen kuitenkin kannattaa, sillä se saa suuret massat liikkeelle. Varsinkin monissa kaupungeissa hiljentyneiden ydinkeskustojen asiakasvirrat saadaan nousuun, kun kausivalaistusta kehitetään”, Yli-Jyrä toteaa.

Hän ei kuitenkaan usko, että Suomessa nähdään ihan samanlaisia valospektaakkeleja tulevaisuudessakaan kuin Etelä-Euroopassa. Sen sijaan drone-esitykset saattavat meilläkin lisätä suosiotaan.

”Suomessa ollaan ainakin toistaiseksi vielä aika perinteisiä. Eniten positiivista palautetta tulee ihan perinteisistä, niin sanotuilla lämpimän valkoisen sävyn toteutetuista valaistusratkaisuista, jotka eivät vilku. Pröystäilevyys ei ole vieläkään suomalaisten juttu”, Yli-Jyrä hymyilee.

Lisätietoja:

Mika Yli-Jyrä
+358 40 177 7777
mika@profilight.fi

Pohjoismainen digitaalisen infrastruktuurin tarjoaja GlobalConnect rakentaa parhaillaan valokuituverkkoa Hyvinkäälle. Rakennustyöt ovat jo pitkällä, ja Hyvinkää onkin yksi Suomen ensimmäisistä kaupungeista, missä GlobalConnect pääsee yhdistämään asiakkaita kuituverkkoon. Jo tehtyjen ja suunnitteilla olevien investointien arvo Hyvinkäällä nousee 5,5 miljoonaan euroon.

Suomeen yhteensä 500 miljoonaa euroa investoiva GlobalConnect rakentaa parhaillaan valokuituverkkoa Hyvinkäällä Sahanmäen, Ahdenkallion, Tanssikallion ja Viertolan kaupunginosissa. Yhtiö on sitoutunut investoimaan Hyvinkäälle jo 4 miljoonaa euroa, mikä mahdollistaa tehokkaan valokuituyhteyden 4 700 kotitaloudelle.  

”Hyvinkää on yksi Suomen ensimmäisistä kaupungeista, missä otamme kuituverkkomme käyttöön. Ensimmäiset asiakkaat on jo kytketty verkkoon Viertolassa”, GlobalConnectin viestintäpäällikkö Crista Känsälä sanoo ja jatkaa:

”Jotkut asiakkaista haluavat odottaa siihen asti, että he näkevät rakennustöiden aloituksen. Meille onkin tullut viime aikoina paljon huolestuneita kyselyjä siitä, voiko mukaan enää liittyä. Valitettavasti Viertolassa emme pysty juuri nyt ottamaan uusia tilauksia, mutta Sahanmäen, Ahdenkallion ja Tanssikallion kaupunginosissa nopeimmat ehtivät vielä mukaan.”

Hyvän vastaanoton vuoksi GlobalConnect suunnittelee noin 1,5 miljoonan euron lisäinvestointia Hyvinkäälle, mikä mahdollistaisi nopean kuituverkon 2 500 kotitaloudelle.

Suomessa vain noin puolet kansalaisista on kuituverkon piirissä, mikä on huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on 90 %.

”Suomessa kotitaloudet käyttävät edelleen paljon mobiiliverkkoa. Valokuidun etuna on se, että kyseessä on täysin oma liittymä. Tällöin vaikkapa naapurin verkkokäyttäytyminen ei vaikuta omiin tietoliikenneyhteyksiin”, Känsälä kertoo ja jatkaa:

”Kuituverkko täydentää suomalaista mobiiliverkkoa ja lisää yhteyksien toimintavarmuutta. On hyvä, että emme ole jatkossa enää vain yhden yhteystavan varassa.”

GlobalConnect on toiminut alalla 25 vuotta ja ottanut käyttöön jo 155 000 kilometriä kuituverkkoa Pohjois-Euroopassa. Se hallinnoi Pohjois-Euroopan suurinta kuituverkkoa, jossa kulkee yli 50 % Pohjoismaihin tulevasta ja sieltä lähtevästä datasta.

Lisätietoja:

Crista Känsälä, viestintäpäällikkö
p. 045 13 83 725, s-posti: crista.kansala@globalconnect.fi

Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut 22. joulukuuta yhteysviranomaisen lausunnon Satakunnan edustalle sijoittuvan Wellamo-merituulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA-ohjelma).

Lausunnossaan ELY-keskus toteaa YVA-ohjelman tarjoavan riittävän hyvän kuvan hankkeesta ja sen vaihtoehdoista, ympäristön nykytilasta sekä arvioitavista ympäristövaikutuksista. Samalla ELY-keskus painottaa, että ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota muun muassa sähkönsiirtoa koskevan karttamateriaalin tarkentamiseen.

”ELY-keskuksen lausunnon ansiosta tiedämme nyt entistä paremmin, mihin asioihin meidän on syytä keskittyä selostusvaiheessa. ELY-keskuksen lisäksi kiitämme myös kaikkia muita, jotka jättivät YVA-ohjelmaamme lausunnon tai mielipiteen – niistä on paljon apua hankkeen vaikutusten kartoittamisessa ja toteutuksen suunnittelussa”, Wellamo-hankkeen projektipäällikkö Timo Lotti Eolukselta sanoo.

Wellamo-merituulivoimahankkeen YVA-ohjelma kuulutettiin 16. lokakuuta, ja ohjelmaan oli mahdollista jättää mielipiteitä ja lausuntoja 23. marraskuuta saakka. Lausuntoja saapui kaikkiaan 39, joista 8 oli kansainvälisen kuulemisen kautta peräisin Ruotsista. Lisäksi kuulemisaikana ohjelmaan toimitettiin 87 kirjattua mielipidettä, joissa oli yhteensä 693 allekirjoittajaa. 

Wellamon YVA-ohjelmaan sekä yhteysviranomaisen lausuntoon voi tutustua ympäristöhallinnon verkkosivuilla.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely auttaa hankkeen vaikutusten lieventämisessä

YVA-ohjelma on ensimmäinen vaihe kaksivaiheisessa YVA-menettelyssä. Menettelyssä kartoitetaan hankkeen ympäristövaikutuksia, mikä mahdollistaa toimet vaikutusten vähentämiseksi tai estämiseksi. Ohjelmavaiheessa ensin suunnitellaan, mitä selvityksiä hankkeessa tulisi tehdä. Vaihe päättyy yhteysviranomaisen, kuten ELY-keskuksen, lausuntoon ohjelmasta. Sen jälkeen menettely etenee YVA-selostusvaiheeseen, jossa ohjelmavaiheessa suunnitellut selvitykset toteutetaan.

Wellamo-hanketta edistää Eoluksen ja Simply Blue Groupin muodostama SeaSapphire. Kelluville perustuksille rakennettava Wellamo-hankkeen hankealue sijaitsee Suomen talousvyöhykkeellä, noin 90 kilometrin päässä rannikosta. Lue lisää hankkeesta

Lisätietoja

Timo Lotti, Wellamo-hankkeen projektipäällikkö, +358 50 354 8905, timo.lotti@eolusvind.com

Pohjoismainen digitaalisen infrastruktuurin tarjoaja GlobalConnect rakentaa parhaillaan valokuituverkkoa Vaasaan. Rakennustyöt ovat jo pitkällä, ja Vaasa onkin yksi Suomen ensimmäisistä kaupungeista, missä GlobalConnect pääsee yhdistämään asiakkaita kuituverkkoon.

Suomeen 500 miljoonaa euroa investoiva GlobalConnect rakentaa parhaillaan valokuituverkkoa Vaasassa Metsäkallion alueella.

”Vaasassa työt ovat edenneet vauhdikkaasti. Pääsimme kytkemään ensimmäiset asiakkaat verkkoon jo joulukuun aikana, vaikka myynti käynnistyi vasta tänä vuonna”, GlobalConnectin viestintäpäällikkö Crista Känsälä sanoo ja jatkaa:

”Olemme saaneet paljon tiedusteluja, voiko Metsäkalliossa vielä liittymän hankkia, mutta valitettavasti emme tällä hetkellä voi ottaa uusia tilauksia. Sen sijaan suunnittelemme toimintamme merkittävää laajentamista Vaasassa ja tavoitteenamme on yhdistää entistä suurempi joukko vaasalaisia nopeaan valokuituverkkoomme.”

Suomessa vain noin puolet kansalaisista on kuituverkon piirissä, mikä on selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on 90 %.

”Suomessa kotitaloudet käyttävät edelleen paljon mobiiliverkkoa. Valokuidun etuna on se, että kyseessä on täysin oma liittymä. Tällöin vaikkapa naapurin verkkokäyttäytyminen ei vaikuta omiin tietoliikenneyhteyksiin”, Känsälä kertoo ja jatkaa:

”Kuituverkko täydentää suomalaista mobiiliverkkoa ja lisää yhteyksien toimintavarmuutta. On hyvä, että emme ole jatkossa enää vain yhden yhteystavan varassa.”

GlobalConnect on toiminut alalla 25 vuotta ja ottanut käyttöön jo 155 000 kilometriä kuituverkkoa Pohjois-Euroopassa. Se hallinnoi Pohjois-Euroopan suurinta kuituverkkoa, jossa kulkee yli 50 % Pohjoismaihin tulevasta ja sieltä lähtevästä datasta.

Lisätietoja:

Crista Känsälä, viestintäpäällikkö
p. 045 13 83 725, s-posti: crista.kansala@globalconnect.fi

Pohjoismainen digitaalisen infrastruktuurin tarjoaja GlobalConnect on tehnyt suursatsauksen Lahteen ja yhtiö on päättänyt rakentaa valokuituyhteyksiä 20 kaupunginosaan. Monella alueella rakennustyöt ovat jo pitkällä, ja Lahti onkin yksi Suomen ensimmäisistä kaupungeista, missä GlobalConnect pääsee yhdistämään asiakkaita kuituverkkoon.

Suomeen yhteensä 500 miljoonaa euroa investoiva GlobalConnect rakentaa parhaillaan valokuituverkkoa Lahden Patomäen, Venetsian, Petsamon, Männistönrinteen, Kärpäsen, Ali-Juhakkalan ja Tapanilan alueilla. Yhtiö on investoinut Lahteen tähän mennessä jo 12 miljoonaa euroa, mikä mahdollistaa tehokkaan valokuituyhteyden noin 13 000 kotitaloudelle. 

”Suomen puolen miljardin euron kokonaisinvestoinneistamme merkittävä osa suuntautuu juuri Lahteen. Olemme saaneet täällä erittäin positiivisen vastaanoton”, GlobalConnectin viestintäpäällikkö Crista Känsälä sanoo.

Lahdessa yhtiö pääsee yhdistämään ensimmäisiä asiakkaitaan verkkoon jo tämän vuoden puolella Kärpäsen, Ali-Juhakkalan ja Patomäen alueella.

”Työt kuitenkin monella alueella jatkuvat ja kaiken kaikkiaan meillä on projekteja käynnissä 20 kaupunginosassa. Suunnitelmissamme on laajentaa entisestään toimintaamme ja uusien lisäinvestointiemme määrä Lahdessa saattaa nousta 7 miljoonaan euroon” Känsälä sanoo.

Suomessa vain noin puolet kansalaisista on kuituverkon piirissä, mikä on huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on 90 %.

”Suomessa kotitaloudet käyttävät edelleen paljon mobiiliverkkoa. Valokuidun etuna on se, että kyseessä on täysin oma liittymä. Tällöin vaikkapa naapurin verkkokäyttäytyminen ei vaikuta omiin tietoliikenneyhteyksiin”, Känsälä kertoo ja jatkaa:

”Kuituverkko täydentää suomalaista mobiiliverkkoa ja lisää yhteyksien toimintavarmuutta. On hyvä, että emme ole jatkossa enää vain yhden yhteystavan varassa.”

GlobalConnect on toiminut alalla 25 vuotta ja ottanut käyttöön jo 155 000 kilometriä kuituverkkoa Pohjois-Euroopassa. Se hallinnoi Pohjois-Euroopan suurinta kuituverkkoa, jossa kulkee yli 50 % Pohjoismaihin tulevasta ja sieltä lähtevästä datasta.

Lisätietoja:

Crista Känsälä, viestintäpäällikkö
p. 045 13 83 725, s-posti: crista.kansala@globalconnect.fi