Valtakunnallisiin vastuumuseoihin kuuluva, Helsingin Kuninkaankartanonsaarella sijaitseva Tekniikan museo säilöö sisällään suomalaisen tekniikan historiaa. Historian lisäksi tekniikan tulevaisuuteen katsovat näyttelyt tarjoavat museokävijöille ainutlaatuisia elämyksiä, joihin oman osuutensa antaa vuoteen 1969 saakka vesilaitoksena toiminut museorakennus. Nyt museon tiloissa on mahdollista järjestää myös ikimuistoinen yrityspäivä, seminaari – tai vaikkapa useamman päivän mittainen yleisötapahtuma. 

– Tekniikan museo on kehittynyt vuoden 2022 aikana tapahtumakeskukseksi ja kokemusalustaksi, joka tarjoaa uniikkeja tilojaan monipuoliseen käyttöön. Vuokraamme tilojamme sekä yrityksille, yhteisöille että yksityishenkilöille. Tapahtumien sujuvuudesta vastaa aina kokenut myynti- ja tapahtumapalvelutiimme, Tekniikan museon myyntipäällikkö Jonna Kanervo kertoo. 

Tilavalikoimasta löytyy sopiva ratkaisu kaikkeen 

Tähän mennessä Tekniikan museossa on järjestetty niin yritys- ja yksityisjuhlia, yhteisönäyttelyitä, lasten tapahtumia, myyjäisiä kuin erilaisia kuvauksia. Kesällä 2022 museon alueella vietettiin yhteensä lähes 5000 kävijää kerännyttä Downtown Calling -festivaalia. 

Tilavalikoimasta löytyy sopiva ratkaisu kaikkiin tarpeisiin. 

– Tapahtuma-aukio tarjoaa tilaisuuden aistia Tekniikan museon tunnelmaa keskellä Päänäyttelyhallia. Kaikki tarvittavat välineet workshopien, kokousten ja kehittämispäivien järjestämiseen löytyvät puolestaan helposti muovattavasta Kokoustilasta. Tunnelmallisimmat juhlat syntyvät Suodatinhallissa, joka sopii akustiikkansa ansiosta myös keikka- ja konserttitilaksi. 

Museon lippulaivaksi Kanervo mainitsee Energiasalin. 

– Energiasali on saanut paljon kiitosta sen muuntautumiskyvystä ja soveltuvuudesta vaativimpiinkin tilaisuuksiin. Viime vuonna salissa järjestettiin yritys- ja perhejuhlien lisäksi esimerkiksi lehdistötilaisuuksia ja Huippumalli haussa -televisiosarjan kuvaukset. 

Jokaisen tapahtuman oheen on mahdollista yhdistää kävijöiden tarpeiden mukaan räätälöity museokierros. Kokemuksia ja nähtävyyksiä riittää myös Tekniikan museon lähiympäristössä. 

– Kuninkaankartanonsaaressa yhdistyvät upea luonto ja teollisuushistorialliset rakennukset. Lammassaaren pitkospuut tarjoavat elämyksiä luonnon äärellä ja Vanhankaupunginkosken pauhussa voi ihailla arkkitehtuuria. 

Tukea tapahtumatuotantoon

Tekniikan museon kokeneen myynti- ja tapahtumatiimin sekä kasvavan kumppaniverkoston ansiosta lähes koko tapahtumatuotanto on mahdollista jättää alan ammattilaisten vastuulle. 

– Myynti- ja tapahtumapalvelutiimimme taustoista ja kontakteista löytyy muun muassa ohjelmatoimistoja, tekniikan toimittajia ja teknikkoja, artisteja, kalusteiden vuokraajia, siivousalan yrityksiä sekä catering-palvelu. Etsimme jatkuvasti uusia yhteistyötahoja. 

Koko ohjelmapaketin tilaamisen lisäksi asiakkaan on mahdollista hankkia tapahtumaansa myös yksittäisiä palveluita, kuten laadukkaita äänentoistolaitteita, valoja, videotykkejä ja mikrofoneja. 

– Olemme asiakkaamme apuna kaikessa, mitä tarvitaan. Tavoitteenamme on onnistunut ja ikimuistoinen elämys juhlien koosta riippumatta, Kanervo tiivistää. 

Varte Oy on allekirjoittanut Asunto Oy Helsingin Madetojan kanssa urakkasopimuksen koskien asuinrakennuksen rakentamisesta Helsingin Pukinmäkeen. Varte rakentaa uusia asuntoja Lumo Kodeille osoitteeseen Madetojankuja 1, Helsinki. Urakka toteutetaan KVR-urakkana. Kohde käsittää yhteensä 40 asunnon rakentamisen yksirappuiseen ja 9-kerroksiseen asuinkerrostaloon. Kohteen asuinkerrosala on yhteensä 2 120 m2 ja kokonaisala 2 708 m2. 

-Hienoa, että pääsimme rakentamaan Lumo Kodeille uusia asuntoja. Työmaa on käynnistynyt hyvin ja hyvästä rakentamisesta pidetään kiinni, kertoo kohteen työpäällikkö Antti Rautanen.

Rakennustyöt ovat käynnistyneet tontilla joulukuussa 2022 ja arvioitu valmistuminen on tammikuussa 2024.

Lisätietoja 

Varte Oy, Tuomas Parvila, johtaja, asuntorakentaminen 044 756 9969 tuomas.parvila@varte.fi

Krapin tila on ollut Holman suvun hallussa yli 100 vuotta, mutta juuret ulottuvat aina 1600-luvulle saakka. Alusta asti Holman isäntäväki on tarjonnut vapaa-ajanviettomahdollisuuksia vieraille, ja jokainen uusi sukupolvi on kehittänyt toimintoja eteenpäin. 

– Vuosikymmenet ovat vaihtuneet, mutta Krapin ydin on yhä sama. Se pohjautuu suomalaiseen talonpoikaiskulttuuriin ja yhteisöllisyyteen. Missiomme on rakentaa aito huolenpidon, makujen ja tarinoiden Krapi palaksi parasta Suomea, sanoo Krapihovi Oy:n toimitusjohtaja Pekka Holma, joka toimii jo neljännessä polvessa isäntänä. 

Edellinen sukupolvi perusti ravintola Krapihovin 1973. Kun karjataloudesta luovuttiin, muutettiin vanha navetta hotelliksi ja pellot golfkentäksi. Vuosien aikana pihapiiriin on syntynyt uusia palveluja,kuten kesäteatteri, ohjelmakeittiö Hella ja ravintola Mankeli. 

Tapahtumia järjestetään isoillekin ryhmille 

Merkittävä projekti ja uuden ajan alku oli Krapin Pajan avaaminen pihan auringonkukkapellolle vuonna 2017. Yhteistyössä Krapin ja Tuusulanjärven Tapahtumien kanssa oli syntynyt ajatus uudesta kulttuurin kukoistuspaikasta, joka kumartaa alueen pitkän kulttuuriperimän suuntaan mutta elää tätä hetkeä. 

Krapin Pajassa on ehditty järjestää kuudessa vuodessa satoja klubeja, esityksiä, juhlia, kokouksia ja show-iltoja. Sen muunneltavaan ravintolatilaan mahtuu enimmillään 250 vierasta ja pihamaan puutarhajuhliin jopa 2 500. 

– Krapi toimii alustana, joka tarjoaa monipuoliset palvelut laajan kumppanuusverkoston kautta. Pystymme järjestämään sekä isoja yritystapahtumia että pienempiä tilaisuuksia, juhlia ja virkistyspäiviä, Holma vinkkaa.
 

Luovia ohjelmasisältöjä 

Krapi kumppaneineen pystyy tuottamaan tilaisuuksiin hotelli- ja ravintolapalvelut sekä koko tapahtuman sisällön artisteista tekniikkaan ja somistukseen. Riittää, kun ottaa yhteyden Krapin myyntipalveluun. 

Kumppanuusverkostoon kuuluu lukuisia kulttuuri- ja tapahtuma-alan ammattilaisia sekä hyvinvointialan yrityksiä. Luovuus ja ratkaisukeskeisyys ohjaavat tuotantotiimin työskentelyä. 

– Krapin pihapiiri antaa inspiroivan ja idyllisen kehyksen yritystapahtumille ja virkistyspäiville. Esimerkiksi ensi kesän yritysjuhla voisi olla festivaali Krapin pihassa, yhdessä valittu tähtiartisti lavalla, tanssit nurmikolla, kukkaseppelepaja, paikallisten oluiden maistelua ja herkuttelua pitkissä pöydissä, ehdottaa Tuusulanjärven Tapahtumien toimitusjohtaja Anu Uhlenius. 

Yksi Krapi, kaksi aluetta 

Kolmisen vuotta sitten Krapiin liitettiin myös läheinen Onnelan alue rakennuksineen, minkä myötä kokous- ja majoitustiloja järjestyy yhä suuremmalle joukolle. Kokonaisuuteen kuuluu 20 rakennusta, 22 erillistä kokoontumistilaa, neljä ravintolaa, 61 majoitushuonetta, rantasaunoja ja muutamia mökkejä. 

– Haluamme olla halutuin valinta aitoihin kohtaamisiin tärkeissä hetkissä ja huviretkissä, Holma tähdentää. 

Metsähallitus on jättänyt Leppävirran kunnan teknisen lautakunnan käsittelyyn kaavoitusaloitteen tuulivoimapuistosta, joka sijaitsisi Korpisenkankaalla kunnan eteläosassa. Lautakunta käsittelee asiaa 24.1.2023. Alustava hankealue ulottuu myös Joroisten kunnan alueelle ja tavoitteena on, että Korpisenkankaan tuulivoimahankkeen kaava-aloite käsitellään myös Joroisissa alkuvuodesta.

- Tuulivoimahankkeen on alustavasti kaavailtu koostuvan yhteensä noin 10–23 tuulivoimalasta (yksikköteho 6–10 MW), joiden kokonaiskorkeus on enintään 320 metriä, tuulivoima-asiantuntija Joni Lehto Metsähallituksesta kertoo.

- Periaatteenamme on, että tuulivoimaloiden etäisyys lähimpään vakituiseen ja vapaa-ajan asutukseen on vähintään 1,5 km. Tällä etäisyydellä ja huolellisella hankesuunnittelulla varmistetaan se, että tuulivoimaloista syntyvä melu- ja välkevaikutukset lähimpiin asutuksiin jäävät vähäisiksi, Lehto jatkaa.

Kaavoituksen lopullinen aluerajaus, tuulivoimaloiden sijoittelualueet kaava-alueen sisällä, tuulivoimaloiden lopullinen lukumäärä ja kokonaiskorkeus, sekä sähköverkkoon liittämiseen tarvittava voimajohtoreitti tarkentuvat kaavaprosessien aikana.

- Suhtaudumme kunnassa Metsähallituksen hankkeeseen äärimmäisen positiivisesti. Hanke vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta ja vaikuttaa jokaisen suomalaisen sähkön saatavuuteen ja sähkön hintaan, Leppävirran kunnanjohtaja Matti Raatikainen sanoo.

- Puhdasta kasvua korostavalle kunnalle puhtaan energian tuottaminen täällä meillä on todella tärkeää. Hanke tuo hyötyä kunnalle ja aluetalouteen mm. työpaikkojen ja kiinteistöverojen muodossa, Raatikainen jatkaa. - Lisäksi pidämme Metsähallitusta hyvin turvallisena ja vastuullisena tuulivoiman hankekehittäjänä.

Yleisötilaisuus tulossa

Suunnittelualueen koko on noin 2 200 hehtaaria ja siihen kuuluvat alkuvaiheessa alueen valtion maat. Yksityisten kiinteistöjen maanomistajien halukkuutta osallistua hankkeeseen selvitetään. Valtaosa suunnittelualueesta sijoittuu Pohjois-Savon liiton teettämässä tuulivoimaselvityksessä (2021) osoitetulle potentiaaliselle tuulivoima-alueelle. Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 toisen vaiheen luonnoksessa (kaava vireillä) Korpisenkankaan hankealue on valtaosin merkitty Leppävirran kunnan puolelle potentiaaliseksi tuulivoimaloiden alueeksi.

- Korpisenkankaan hankealueen laajentamisesta Joroisten kunnan alueelle on keskusteltu Pohjois-Savon liiton kanssa ja todennäköisesti maakuntakaavaehdotuksessa Korpisenkankaan hankealue ulottuu Joroisten kunnan puolelle, Lehto selvittää.

Suunnittelussa otetaan huomioon kaavoitus- ja ympäristövaikutusten arviointiprosessin (YVA) yhteydessä tehtävien selvitysten tulokset, sekä sidosryhmien esittämät näkemykset. Kaavaprosessin rinnalla hankealueella tehdään myös kattavat tuulimittaukset ja selvitetään hankealueen ulkopuolisen sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot. Tuulivoimahankkeen mahdollinen toteutuminen ei tule estämään kaavoitettavan alueen muuta rinnakkaista käyttöä kuten virkistyskäyttöä, marjastusta tai metsästystä.

- Tavoitteenamme on saada aikaan aktiivista vuoropuhelua niin, että kaikki näkemykset tulevat esille ja voimme siten yhteensovittaa ja huomioida eri alueidenkäyttömuotojen, kuten elinkeinojen, harrastusten ja virkistyskäyttäjien tarpeet, Lehto kertoo.

- Paikallisille asukkaille ja muille sidosryhmille järjestetään ensimmäinen avoin yleisötilaisuus pikimmiten kaavoitusaloitteen käsittelyn jälkeen, Lehto jatkaa.

- Arvioimme, että tuulivoimapuiston osayleiskaava voitaisiin hyväksyä vuoden 2025 aikana, jonka jälkeen tuulivoimaloille haettaisiin rakennusluvat. Tässä vaiheessa Metsähallitus myy hankkeen ja ostaja voisi aloittaa tuulipuiston rakentamisen vuosien 2026–2027 aikana ja tuulivoimapuisto voitaisiin ottaa käyttöön arviolta vuosina 2028–2030, Lehto kertoo.

Lisätiedot

Tuulivoima-asiantuntija Joni Lehto, Metsähallitus Kiinteistökehitys, +358 40 356 3175, joni.lehto@metsa.fi

Lue lisää Metsähallituksen tuulivoimaliiketoiminnasta: https://www.metsa.fi/vastuullinen-liiketoiminta/tuulivoima/

Metsähallitus tuulivoiman hankekehittäjänä

Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka hallinnassa on noin 12 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä. Metsähallitus edistää hiilineutraaliuden saavuttamista muun muassa mahdollistamalla tuulivoimalla tuotetun uusiutuvan energian tuotannon lisäämisen valtion maa- ja vesialueilla. Vuodesta 2009 lähtien Metsähallitus on ollut kehittämässä noin 14 % Suomeen asennetusta tuulivoimakapasiteetistä.

Metsähallitus ei tule itse rakentamaan tuulivoimapuistoa, vaan myy hankkeen rakentamisoikeudet myöhemmin päätettävälle tuulivoimatoimijalle. Metsähallitus jää alueen maanomistajaksi ja edunvalvojaksi valtionmaiden osalta.

Savonlinnan seudulla on tartuttu toimeen ukrainalaisten siviilien auttamiseksi sodan keskellä. Ammattiopisto Samiedu ja Riitek Oy valmistavat 90 kamiinaa toimitettavaksi Ukrainaan. Myös alueen konepajoja ja metallialan yrityksiä osallistuu hyväntekeväisyyskampanjaan. Kamiinoilla voidaan lämmittää koteja ja valmistaa ruokaa sotaolosuhteissa.

Harrastelijavetoinen ja voittoa tavoittelematon nettiyhteisö Konekansa.net on haastanut Suomen metallipajat ja niiden sidosryhmät valmistamaan mahdollisimman suuren määrän hätäapukamiinoita Ukrainaan. Kamiinan piirustuksia ja valmistusohjeita ovat jakaneet mm. Konekansa.net ja LUT-yliopisto.

– Savonlinnassa valmistettavat kamiinat muistuttavat varsin paljon LUT-yliopiston lanseeraamaa mallia, mutta meillä tehtävissä, Konekansa.net -sivuston mukaisissa, kamiinoissa on panostettu vielä enemmän valmistuksen taloudellisuuteen ja rakenteen yksinkertaisuuteen esimerkiksi teräslevyn leikkauksessa, kone- ja tuotantotekniikan opettaja Lauri Käyhkö Samiedusta kertoo.

Teräs- ja alumiinilevyjen leikkaukseen ja leikkeiden jatkojalostukseen erikoistunut punkaharjulainen Riitek Oy on hankkinut kamiinaan tarvittavat teräslevyt paikallisten konepajojen tukemana. Arinat kamiinoihin puolestaan saadaan lahjoituksena tamperelaiselta metallivalimo Hetitec Oy:ltä.

Kamiinan osat laserleikataan ja taivutetaan Riitekin toimesta. Samiedun metallialan opiskelijat kokoavat ja hitsaavat kamiinat. Hitsaustalkoisiin on tarjoutunut apua myös paikallisista metallialan yrityksistä ja yksityisistä henkilöistä.

– Haluamme seutumme yritysten kanssa olla omalta osaltamme auttamassa Ukrainan siviiliväestöä. Auttamisen halu on kaikilla, Riitek Oy:n toimitusjohtaja Topi Palsa sanoo.

Savonlinnasta valmiit kamiinat kuljetetaan Ukrainaan Konekansa.net -ryhmän kautta, ja paikan päällä jakelu hoituu paikallisten viranomaisten toimesta.

Kuvat:

Kuva 1: Riitekillä taivutustyössä on mukana myös Samiedussa metallialaa opiskeleva Vili Viinanen. Kuva: Riitek Oy.

Kuva 2: Opiskelija Joel Karppanen valmistaa tulipesän luukkuja kamiinoihin. Kuva: Samiedu

Kuva 3: ”Mielellään tätä tekee. Apuahan siellä tarvitaan ja nämä tulevat tarpeeseen”, kamiinoita hitsaavat opiskelijat Olli Pappinen (vas.) ja Janne Huttunen tuumaavat. Kuva: Samiedu.

Kuva 4: Kone- ja tuotantotekniikan opettaja Timo Palkolahti esitteli opiskelijoiden hitsaamia kamiinoita. ”Tuhkaluukut näihin saadaan vielä tällä viikolla.” Kuva: Samiedu

Lisätietoja antavat:
- Samiedu: kone- ja tuotantotekniikan opettaja Lauri Käyhkö, lauri.kayhko@samiedu.fi, puh. 044 550 6266
- Riitek Oy: toimitusjohtaja Topi Palsa, topi.palsa@riitek.fi, puh. 050 528 6033

Check Point Research kertoo joulukuun haittaohjelmakatsauksessaan, että Qbot ohitti Emotetin maailman yleisimpänä haittaohjelmana, mutta säilytti sijansa Suomen listaykkösenä. Check Point muistuttaa, että haittaohjelmat naamioituvat usein laillisiksi, sovelluskaupoissa julkaistuiksi ohjelmistoiksi.

ESPOO – 18. tammikuuta 2023 – Maailman johtavan tietoturvayhtiön Check Point Software Technologiesin tutkimustoiminnasta vastaava Check Point Research (CPR) on julkaissut joulukuun 2022 haittaohjelmakatsauksensa.

CPR kertoo, että kehittynyt troijalainen Qbot, joka varastaa pankkitunnuksia ja näppäinpainalluksia, ohitti Emotetin maailman yleisimpänä haittaohjelmana vaikuttaen joulukuussa seitsemään prosenttiin organisaatioista maailmanlaajuisesti. Paluun yleisimpien haittaohjelmien globaalille listalle tekivät lohkoketjua hyödyntävä troijalainen bottiverkko Glupteba sekä Android-haittaohjelma Hiddad.

Vaikka Google onnistui aiheuttamaan suurta häiriötä Glupteban toiminnalle joulukuussa 2021, se näyttää taas jatkavan toimintaansa. Modulaarisena haittaohjelmaversiona Glupteba voi aiheuttaa monenlaista haittaa tartunnan saaneella koneella. Bottiverkkoa käytetään usein muiden haittaohjelmien jakeluun ja lataamiseen, joten Glupteba-tartunta voi johtaa niin tietovarkauksiin ja kiristysohjelmatartuntaan kuin kryptolouhintaan uhrin koneella.

Hiddad nousi joulukuussa myös mobiilihaittaohjelmien kolmen kärkeen ensimmäistä kertaa vuonna 2022. Android-laitteisiin kohdistuva, mainoksia levittävä haittaohjelma paketoi lailliset sovellukset uudelleen ja julkaisee ne sovelluskaupassa.

”Uusimman tutkimuksemme toistuva teema on se, että haittaohjelmat usein naamioituvat laillisiksi ohjelmistoiksi pyrkimyksenään avata hakkereille takaovi laitteisiin epäilyksiä herättämättä. Siksi on tärkeää olla valppaana ohjelmistoja ja sovelluksia ladatessa tai linkkejä klikatessa riippumatta siitä, kuinka aidoilta ne näyttävät,” muistuttaa Maya Horowitz, VP Research Check Point Softwarelta.

Toimialoista joulukuussa hyökättiin Euroopan- ja maailmanlaajuisesti eniten koulutus-/tutkimusalaan, Pohjoismaissa valtionhallintoon/puolustusvoimiin.

Suomen yleisimmät haittaohjelmat joulukuussa 2022:

1. Emotet – Kehittynyt, itsestään leviävä ja modulaarinen pankkitroijalainen, jota käytetään pääasiassa muiden haittaohjelmien levittämiseen. Väistelee virustutkia ja poistoyrityksiä. Pystyy leviämään myös sähköpostiliitteiden ja -linkkien kautta. Esiintyvyys 3,76 %.
2. Remcos – Etäkäyttötroijalainen eli RAT, joka havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Se leviää roskapostien liitteinä olevien Microsoft Office -dokumenttien mukana ja se on suunniteltu ohittamaan Microsoft Windowsin käyttäjätilien valvonta (UAC) sekä käynnistämään haittaohjelmia. Esiintyvyys 3,23 %.
3. Qbot (eli Qakbot) – Ensimmäisen kerran vuonna 2008 havaittu pankkitroijalainen, joka varastaa uhrin pankkitunnuksia ja tallentaa näppäinpainalluksia. Qbotia levitetään yleensä roskapostiviestien välityksellä. Esiintyvyys 2,69 %.
4. XMRig – Monero-kryptovaluutan louhija. Uhkatoimijat väärinkäyttävät usein tätä avoimen lähdekoodin ohjelmistoa ja integroivat sen haittaohjelmiin louhiakseen laittomasti uhrien laitteilla. Esiintyvyys 2,69 %.
5. Nanocore – Etäkäyttöön tarkoitettu troijalainen, joka on suunnattu Windows-käyttöjärjestelmän käyttäjille. Esiintyvyys 2,15 %.
6. GhOst – Backdoor.Win32.Ghost on Windows-alustaan kohdistuva takaovi. Haittaohjelma on suunniteltu antamaan vilpilliselle käyttäjälle tartunnan saaneen tietokoneen etähallinta. Esiintyvyys 1,61 %.
7. Amadey – Troijalainen botti, joka havaittiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2018. Tietovaras, joka kykenee myös jakelemaan muita haittaohjelmia. Esiintyvyys 1,61 %.
8. Formbook – Windows-järjestelmien haittaohjelma, joka kerää uhrien tietoja monin eri tavoin.
   Esiintyvyys 1,61 %.
9. –11. Scrinject, Cuba, Hiddad – Kaikkien esiintyvyys 1,08 %.

Maailman yleisimmät haittaohjelmat joulukuussa 2022:

1. Qbot (AKA Qakbot) – Ensimmäisen kerran vuonna 2008 havaittu pankkitroijalainen, joka varastaa uhrin pankkitunnuksia ja tallentaa näppäinpainalluksia. Qbotia levitetään yleensä roskapostiviestien välityksellä. Esiintyvyys 7 %.
2. Emotet – Kehittynyt, itsestään leviävä ja modulaarinen pankkitroijalainen, jota käytetään pääasiassa muiden haittaohjelmien levittämiseen. Väistelee virustutkia ja poistoyrityksiä. Pystyy leviämään myös sähköpostiliitteiden ja -linkkien kautta. Esiintyvyys 4 %.
3. XMRig – Monero-kryptovaluutan louhija. Uhkatoimijat väärinkäyttävät usein tätä avoimen lähdekoodin ohjelmistoa ja integroivat sen haittaohjelmiin louhiakseen laittomasti uhrien laitteilla. Esiintyvyys 3 %.

Mobiilihaittaohjelmien globaalilla listalla ensimmäisenä oli pankki- ja etäkäyttötroijalainen Anubis, joka on suunnattu Android-puhelimiin. Kiristysohjelmaominaisuuksillakin varustettu Anubis kykenee tallentamaan myös ääntä ja näppäinpainalluksia. Sitä on havaittu sadoissa Google Storen sovelluksissa. Toisella sijalla oli Hiddad, joka paketoi sovelluksia uudelleen ja julkaisee ne sovelluskaupassa. Pääasiassa se levittää mainoksia. Kolmantena oli AlienBot, joka on palveluna myytävä Android-haittaohjelma (malware-as-a-service). Se sallii hyökkääjän ujuttaa pankkisovelluksiin haitallista koodia, jolloin hyökkääjä saa pääsyn uhrin tileille ja lopulta koko laitteen hallinnan.

Check Pointin tutkijat listasivat myös joulukuun käytetyimmät haavoittuvuudet. Yleisin haavoittuvuus oli ”Web Server Exposed Git Repository Information Disclosure”, jota on yritetty hyödyntää 46 prosentissa yritysverkoista maailmanlaajuisesti. Seuraavaksi yleisin oli nimeltään ”Web Servers Malicious URL Directory Traversal” (CVE-2010-4598, CVE-2011-2474, CVE-2014-0130, CVE-2014-0780, CVE-2015-0666, CVE-2015-4068, CVE-2015-7254, CVE-2016-4523, CVE-2016-8530, CVE-2017-11512, CVE-2018-3948, CVE-2018-3949, CVE-2019-18952, CVE-2020-5410, CVE-2020-8260), ja sen esiintyvyys oli 44 prosenttia. Kolmannella sijalla oli ”Command Injection Over http” (CVE-2021-43936, CVE-2022-24086), jonka esiintyvyys oli 43 prosenttia.

Kuukausittain laadittava haittaohjelmatilasto perustuu Check Pointin ThreatCloudinTM tietoihin. Se on maailman laajin verkosto, joka kerää tietoja kyberhyökkäyksistä Check Pointin tietoturvalaitteilta kautta maailman ja näyttää ne reaaliaikaisesti kartalla. ThreatCloud-tietokanta tarkastaa yli 3 miljardia verkkosivustoa ja 600 miljoonaa tiedostoa sekä tunnistaa yli 250 miljoonaa haittaohjelmatoimintaa päivittäin.

Täydellinen Top 10 -haittaohjelmalista löytyy Check Pointin blogista: December 2022’s Most Wanted Malware: Glupteba Entering Top Ten and Qbot in First Place

Check Pointin uhkientorjuntaresurssit ovat saatavilla osoitteessa https://www.checkpoint.com/.

Lisätiedot:

Viivi Tynjälä, Country Manager, Finland and Baltics, Check Point Software Technologies, viivit@checkpoint.com, p. 0400 411 530.
Haastattelupyynnöt: Päivi Savolainen, viestintäkonsultti, OSG Viestintä, paivi.savolainen@osg.fi, p. 050 441 6068.

Seuraa Check Point Researchia:

Blog: https://research.checkpoint.com/
Twitter: https://twitter.com/_cpresearch_
Podcast: https://research.checkpoint.com/category/cpradio/
Facebook: https://www.facebook.com/checkpointresearch

Lappeenrannan asukastoimija -tunnustus jaettiin jo 13. kerran.

Asukas- ja alueneuvosto valitsee vuosittain Meidän Lappeenranta -toimintaa edistäneen tahon Vuoden asukastoimijaksi. Tunnustus voidaan myöntää asukasyhdistykselle tai muulle vastaavalle yhdistykselle, alueraadille tai yksittäiselle asukkaalle.

Meidän Lappeenranta -toiminnan kahdeksan (8) alueraadin jäseniltä kysyttiin sähköisen kyselyn kautta esityksiä vuoden 2022 asukastoimijaksi. Alueraatien jäseniltä saatiin reilut 10 eri ehdokasta perusteluineen ja asukas- ja alueneuvosto joulukuun kokouksessaan teki esitysten pohjalta päätöksen Vuoden 2022 asukastoimijasta.

- Vuosittain jaettavalla tunnustuksella halutaan kiinnittää huomiota eri toimijoiden merkitykseen kaupungin kehittämisessä ja asuinalueiden yhteisöllisyyden luomisessa, toteaa Hilla Kauhanen, asukas- ja alueneuvoston puheenjohtaja. Nyt valintakriteereissä korostui myös toiminta Lappeenrannan kaupungin strategian eteenpäin viemisessä.

– Vuoden 2022 tunnustus myönnettiin Lappeenrannan Pyöräilijät ry:lle. - Kunniakirjassa todetaan kuinka Lappeenrannan Pyöräilijät on aktiivinen arki- ja työmatkapyöräilyn edistäjä, jonka toiminta edistää Lappeenrannan kaupungin strategiaa muun muassa ekologisen kestävyyden ja kestävän hyvinvoinnin osalta; Etenemme kohti toimivaa ja tiivistä kaupunkirakennetta ja hiilineutraalia liikennejärjestelmää sekä kannustamme yhteisöllisyyteen ja monipuoliseen harrastamiseen henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin varmistamiseksi, perustelee Anne-Maija Laukas, asukas- ja alueneuvoston varapuheenjohtaja, tämän kertaista valintaa.

Lappeenrannan Pyöräilijät tekee aktiivista työtä pyöräilyn edistämiseksi ja huolehtii pyöräilijöiden edunvalvonnasta Lappeenrannassa. Yhdistys tarjoaa monipuolista asiantuntija-apua pyöräilijöille ja erilaisten pyöräilyolosuhteiden suunnitteluun. Yhdistyksen toiminnasta löytyy jokaiselle sopivaa toimintaa. 

Lappeenrannan Pyöräilijät ry on ottanut myös vetovastuun Kyläpyöräilystä taatakseen sen jatkuvuuden. Kyläpyöräily on lappeenrantalainen rento koko perheen tapahtuma, jossa kierrellään Lappeenrannan kylillä polkupyöräillen. Lisäksi yhdistys on järjestänyt Willimies-ajoja tehden näin Lappeenrantaa tunnetuksi aktiivisena pyöräilykaupunkina kansallisella tasolla.

Lappeenrannan kaupungin Elinvoima ja kaupunkikehitys -toimiala ja Lappeenrannan Pyöräilijät ry ovat jo usean vuoden ajan tehneet Suomen kuntakentällä varsin harvinaista yhteistyötä pyöräilyn ja sen olosuhteiden edistämiseksi Lappeenrannassa. Vuosittain tämä työryhmä tekee katselmuskierroksia kaupungin eri osiin pyöräillen yhdessä.

Lisäksi yhdistyksen jäsenten, liikennesuunnittelun ammattilaisten, tieto-taitoa on käytetty hyväksi muun muassa uusien päiväkoti- ja kouluhankkeiden turvallisen koulutien suunnitteluun yhteistyössä eri viranomaisten kanssa.

Lappeenrannan vuoden asukastoimija tunnustus jaettiin ke 18.1.2023 Lappeenrannan kaupungintalolla pidetyssä tilaisuudessa.

Kuvateksti: Kuvassa palkittu Lappeenrannan vuoden 2022 asukastoimija Lappeenrannan Pyöräilijät ry, puheenjohtaja Kimmo Lehtonen ja sihteeri Matti Pesu, yhdessä asukas- ja alueneuvoston puheenjohtaja Hilla Kauhasen ja varapuheenjohtaja Anne-Maija Laukaksen kanssa. Kuva Lappeenrannan kaupunki.

Lappeenrannan kaupungin asukastoiminnan aikaisempina vuosina jakamat Vuoden asukastoimija -tunnustukset:

• 2010 Lauritsalan alueraati
• 2011 Terttu Kivinen, aktiivinen maaseututoimija
• 2012 Kontufolk ry
• 2013 Juhani Sirkiä, asukasaktiivi,
• 2014 Martta Toiviainen, asukasaktiivi
• 2015 Ylämaan alueraati ja ylämaalaiset talkoolaiset 
• 2016 Sulo Tuuliainen, Saimaan latu ry
• 2017 Willimiehen Disc Golf ry
• 2018 Hannu Tolonen, Lappeenrannan kaupunginpuutarhuri
• 2019 Joutsenon kotiseutuyhdistys ry
• 2020 Kulttuuritila Nuijamies ry
• 2021 Sauli Vainikka, asukasaktiivi

Lisätietoja:

Pia Pulliainen, osallisuuskoordinaattori, Lappeenrannan kaupunki, puh. 040 5494 740, sähköposti: pia.pulliainen@lappeenranta.fi

Kimmo Lehtonen, puheenjohtaja, Lappeenrannan Pyöräilijät ry, puh. 040 5021705, sähköposti: pommo65@gmail.com / https://lappeenrannanpyorailijat.fi/

Äänekosken kaupunki tiedottaa 18.1.2023

Heti vapaa julkaistavaksi

Kutsumme kaikki Äänekosken yritykset mukaan kesätyörekrymessuille!

Äänekosken lukion kesätyörekrymessut to 26.1.2023 klo 12.30 - 15.00 Äänekosken lukiossa, os. Kuhnamontie 5b. Kutsumme kaikki Äänekosken yritykset mukaan, ilmoittaudu ti 24.1. mennessä!

Haluamme tarjota äänekoskelaisille yrityksille erinomaisen mahdollisuuden löytää kesätyöntekijöitä Äänekosken lukion opiskelijoistamme. Meiltä löytyy työvoimaa!

Yritykset saavat messuilta näkyvyyttä ja oman tilan, jossa yritystä ja kesätöitä voi esitellä ja tehdä vaikka työhaastatteluja. Mukana olevat yritykset saavat myös näkyvyyttä kaupungin käyttämissä viestintäkanavissa. Tapahtuma on maksuton.

Äänekosken lukiossa opiskelee yli 300 nuorta. Viimeisen vuoden opiskelijat, joita on noin sata, pystyvät ottamaan työtä vastaan jo huhtikuun 2023 alusta alkaen. Lukiolaisista on täysi-ikäisiä kevääseen mennessä noin 140.

Tulevaisuutta tehdään näillä osaajilla! Meiltä Äänekosken lukiosta löytyy monipuolista osaamista: yleisisivistystä, sosiaalisia taitoja, viestintä- ja kielitaitoja, loogista ajattelua, ongelmanratkaisutaitoa sekä asiakaspalveluhenkisyyttä.

Ilmoita yrityksesi mukaan ti 24.1.2023 mennessä: mika.matilainen@aanekoski.fi. Nähdään messuilla!

Lisätietoja: 

Äänekosken lukion yrittäjyyskasvatuskoordinaattori Mika Matilainen, 040 849 4008, mika.matilainen@aanekoski.fi

Liitteenä tapahtumaesite.

Poikkeusreitti kulkee Osmonmäestä Juhannuskylään seuraavasti: Pohjolankatu - Lapintie - Satakunnankatu - Rautatienkatu. Juhannuskylästä Osmonmäkeen ajetaan reittiä Rautatienkatu - Rongankatu - Lapintie - Pohjolankatu.

Poikkeusreitiltä jää kummassakin suunnassa pois Tammelan puistokadun pysäkit Tapionkatu 0545/0546 sekä Kullervonkadun pysäkit Kullervonkatu 0586/0587. Reitiltä jää pois myös Osmonmäen suuntainen pysäkki Klassillinen koulu 0528, jonka korvaava pysäkki on Rongankadulla.

Poikkeusreitin pysäkit ja aikataulut

Kaikki poikkeusreitin varrella olevat pysäkit ovat käytössä:

• Pohjolankatu: Koiratori 0549/0550
• Lapintie: Armonkallio 0532/0533 (Leppäpuiston tuntumassa) sekä Lapintie 0590/0590 Juhlatalonkadun ja Tuomikirkonkadun välisessä korttelissa. Pysäkit lisätään reittioppaaseen piakkoin. Lapintiellä on lisäksi käytössä pysäkit Vapriikki 0596/0600.
• Satakunnankatu: Paloasema 0536 (suunta Ratinanranta - Tesoma)
• Rongankatu: Rongankatu 0108 (suunta Petsamo)

Lähtöajat Petsamosta eivät muutu. Lähdot Ratinanrannasta siirtyvät muutamaa minuuttia myöhemmäksi suunnassa Tesoma. Tesoman ja Petsamon välillä aikataulut pysyvät entisellään. Pitkäaikainen reittimuutos päivitetään reittioppaaseen mahdollisimman pian.

Jämsän kaupunki pyytää tarjouksia uimahalli Koskikaran lipunmyynnistä ja kahvilatoiminnasta sekä Jokivarren puukoulun kahvilatoiminnasta 16.2.2023 kello 12.00 mennessä. Palveluntuottajan on mahdollista tehdä kokonaistarjous tai osatarjous pyydetyistä palveluista:

1.  Uimahalli Koskikaran lipunmyynti ja kahvilatoiminta (Koskikarantie 1, 42300 Jämsänkoski)

2.  Jokivarren puukoulun kahvilatoiminta (Kelhänkatu 8c , 42100 Jämsä)

Palveluntuottajan on suositeltavaa tutustua kohteisiin ennen tarjouksen antamista. Kohteisiin tutustuminen järjestetään Uimahalli Koskikarassa perjantaina 27.1.2023  kello 9-11 ja Jokivarren puukoululla perjantaina 27.1.2023 kello 10-12. Tutustumiseen ei tarvitse ilmoittautua erikseen.

Tarjous on toimitettava sähköisesti viimeistään 16.2.2023 kello 12.00 mennessä osoitteeseen https://tarjouspalvelu.fi

Lisätietoja:

vapaa-aikapalvelupäällikkö Katja Pohjoismäki puh. 040 571 6556 (uimahalli)

vastaava palveluneuvoja Sari Riekki puh. 040 501 8582 (Jokivarren puukoulu)

Yritysten kulu- ja matkalaskuprosessi on usein työläs ja aikaavievä sekä matkustajille että hallinnolle, mutta sen kehittäminen on harvoin yritysten prioriteettilistan kärjessä. Laskujen käsittelyyn kuluva kokonaisaika hämärtyy helposti, sillä prosessi on usein jakautunut eri puolille organisaatiota. 

– Tuotantoprosessit syynätään usein viimeisen päälle: mistä säästetään millisekunti aikaa tai prosentti materiaalia. Kulu- ja matkalaskuprosessia ei pidetä bisneskriittisenä, joten sen kehittämisen hyötyjä ei nähdä. Yrityksille voi tulla yllätyksenä, kuinka paljon aikaa käytetään asioihin, jotka voitaisiin automatisoida, kertoo M2:n tuotepäällikkö Jani Vertanen. 

Kulu- ja matkalaskujen käsittely on edelleen hyvin manuaalista työtä, joka kuormittaa taloushallinnon työntekijöitä. 

– Kuuden paperisen kuitin käsittely vastaa yhden tunnin työaikaa, kun vastaava määrä sähköisten kuittien käsittelyä veisi vain seitsemän minuuttia. Jokainen organisaatio voi määrittää yhdelle työtunnille hinnan ja laskea, kuinka paljon sähköiseen kuittiin siirtymisellä säästettäisiin. 

Kohti täysautomaatiota 

Kulu- ja matkalaskujen käsittelyssä eletään tällä hetkellä murroksen aikaa. Kuittien käsittelyyn on jo olemassa edistynyttä teknologiaa: yritysten välillä kulkevaa, täysin sähköistä kuittia eli eKuittia on valmisteltu 10 vuotta. 

Jatkossa paperisia kuitteja ei enää tarvitse kuvata tai skannailla, vaan kuitin tiedot siirtyvät ostopaikasta sähköisesti yrityksessä käytössä olevaan matkalaskujärjestelmään.Esimerkiksi M2-matkalaskujärjestelmä pystyy jo vastaanottamaan eKuitteja. Kuitenkin vain harva ostopaikka pystyy vielä toimittamaan sähköistä kuittidataa järjestelmiin, joissa kulu- ja matkalaskuja käsitellään. 

– Tässä on muna vai kana -ongelma. Tarvitsemme lisää organisaatioita ottamaan eKuitin käyttöön, jotta he voivat vastaanottaa kuittidataa sähköisessä muodossa matkalaskujärjestelmään. Ostopaikkoja on kuitenkin vaikea saada mukaan toimittamaan sähköistä kuittidataa, koska eKuittia käyttäviä organisaatioita on vielä hyvin vähän, Vertanen pohtii. 

Muutosta asiaan saattaisi vauhdittaa valtion tai EU:n tasoinen lainsäädäntö, joka velvoittaisi yritykset toimittamaan kuitit sähköisessä muodossa. 

– eKuitin yleistyessä organisaatiot alkavat kohdistamaan ostoja niihin paikkoihin, jotka pystyvät toimittamaan kuitin suoraan kulu-tai matkalaskujärjestelmään. Silloin verkostosta poisjääminen tarkoittaa menetettyä liikevaihtoa. Sama ilmiö nähtiin, kun paperisista lounasseteleistä siirryttiin mobiilisovelluksiin: jos ravintolassa ei pysty maksamaan sovelluksella, asiakkaat siirtyvät paikkoihin, joissa se on mahdollista, Vertanen havainnollistaa. 

Tulevaisuudessa koko kulu- ja matkalaskuprosessi aina laskun luomisesta hyväksyntään ja maksatukseen asti voidaan automatisoida lähes kokonaan, mikä tuo entistä enemmän säästöjä yrityksille. 

Helsingin Musiikkitalon miljöö tarjoaa konserttielämysten lisäksi monipuoliset mahdollisuudet yritys- ja yksityistapahtumien järjestämiseen. Ydinkeskustassa aivan kivenheiton päässä rautatieasemasta sijaitseva tapahtumatalo Eduskuntatalon naapurissa ja komean Keskustakirjasto Oodin kyljessä on ensiluokkainen paitsi sijainniltaan myös fasiliteeteiltaan. 

Tapahtumatuotannon konkarina jo vuosikymmenten ajan tunnettu Jyri Kansikas organisoi maaliskuussa Suomen suurimpana työelämäntapahtumana tunnetun Work Goes Happyn jo kolmatta kertaa Musiikkitalossa, eikä syyttä. Kansikkaan mukaan Musiikkitalossa on arvokkuutta ja tyyliä, jotka luovat tapahtumaan sen ansaitseman ilmapiirin. 

– Tila luo tapahtumaan tunnelman ja Musiikkitalon kaltaiseen arvokkuuteen ei moni tila Suomessa yllä. Musiikkitalo on valoisa ja avara olematta kolkko, huoneet ovat korkeita ja samalla tilat ovat kompakteja moneen tarkoitukseen. Pidän tilan luoman ilmapiirin merkitystä niin mittavana osallistujien, esiintyjien ja näytteilleasettajien kannalta, että vältän viimeiseen asti betonilaatikkomaista ympäristöä. Messutunnelma muuttuu huomattavasti tilan mukana, Kansikas sanoo 30 vuoden kokemuksella. 

Mukana uudistuksessa 

Perinteikkään Work Goes Happy -tapahtuman siirtymä Musiikkitaloon muutama vuosi sitten toi tapahtumalle ensiluokkaisten puitteiden ja loistosijainnin rinnalla lisää uutta kävijäkuntaa. 

– Näen, että messutapahtuman tulee uudistua säännöllisesti, jotta paikalle löytää uusia ihmisiä ja näytteilleasettajat voivat saada uusia liidejä. Monesti tapahtumia järjestetään rutiininomaisesti samassa tilassa, mutta oman kokemukseni perusteella paikkaa kannattaa arvioida uudestaan tapahtuma kerrallaan, ja Musiikkitalon tulisi ehdottomasti olla mukana näissä pohdinnoissa järjestäjän kanssa, Kansikas suosittelee hymyillen. 

Ilmiömäistä osaamista 

Musiikkitalo kerää tapahtumataiturilta kiitosta ratkaisukeskeisestä palveluotteestaan ja ensiluokkaisesta tekniikkaosaamisestaan. Kaikki on mahdollista, kun vain uskaltaa toivoa. Täyden palvelun tapahtumatalo etsii keinot toiveiden toteuttamiseen. 

– Tapahtuman järjestämisessä on paljon palasia, jotka matkan varrella voivat muuttaa muotoaan. Niiden istuttaminen kokonaisuuteen vaatii ratkaisukeskeistä otetta ja nopeaa reagointikykyä, jossa Musiikkitalon palvelualtis henkilökunta on onnistunut kiitettävästi. Asioita ei jäädä vatvomaan, vaan tilanteeseen kuin tilanteeseen etsitään ratkaisu niin, että asiakas on tyytyväinen. 

Valttikorttina Kansikas nostaa Musiikkitalon tekniikkaosaamisen. 

– Musiikkitalon tekniikka on hyvin toteutettu ja tiimillämme on aivan ilmiömäinen ammattitaito. Uskallan jopa väittää, että Suomen paras. Jokainen voi miettiä, mikä sen merkitys on, kun voi luottaa sataprosenttisesti siihen, että esimerkiksi oman esiintymisen aikainen tekniikka on toteutettu pettämättömästi, Kansikas päättää. 

Ahvenanmaa on erityinen kokouspaikka, minkä moni huomaa heti perille saavuttuaan. Maarianhaminassa on tarjolla lukuisia hotelleja, ravintoloita ja aktiviteetteja, jotka kaikki sijaitsevat kävelymatkan päässä toisistaan. Myös meri on läsnä kaikkialla. 

– Maarianhaminassa liikuttaessa ollaan aina lähellä toisiaan, vaikka ei oltaisikaan koko ajan yhdessä. Lyhyet välimatkat luovat ryhmälle yhtenäistä oloa, sanoo markkinointi- ja myyntipäällikkö Niko Micklin Åland Convention Bureausta. 

Ympäröivän meren vaikutus on rauhoittava. Se synnyttää ryhmälle tavallisuudesta poikkeavan tunnelman jo laivamatkan aikana. 

– Merimatka on mitä loistavin hetki kokoustamiseen. Laivassa kokous voi alkaa jo aamuyhdeksältä, jolloin perillä jää enemmän aikaa aktiviteeteille, jos ryhmä niin valitsee. Esimerkiksi Viking Line Glorylla ja Gracella on tarjolla monipuoliset kokoustilat. Junassa tai lentokoneessa kokouksen pitäminen ei ole samalla tapaa mahdollista, Micklin kertoo. 

Ahvenanmaalle saavuttaessa muu maailma jää sivummalle. On helppo keskittyä luentoihin ja kokousten sisältöihin. Moni Ahvenanmaan-kävijä on kuvannut olevansa kerrankin sataprosenttisesti läsnä. 

Kokouksia ja aktiviteetteja jokaiseen makuun 

Monipuolinen Ahvenanmaa soveltuu kokousten ja kongressien pitopaikaksi jokaisena vuodenaikana. 

Tasokkaita kokoustiloja ja tapaamispaikkoja on erityyppisiin tarpeisiin. Maarianhaminan kulttuuri- ja kongressitalo Alandicasta löytyy tiloja 12 hengen kabineteista aina 600 hengen suurtapahtumiin. Korkean teknologian ansiosta kokouksiin voi osallistua myös etänä. Useimmat haluavat kuitenkin paikan päälle: monen mielestä Ahvenanmaalla käydessä tuntuu, kuin olisi ulkomailla. Moni yhdistääkin kokoukseen muutaman lomapäivän. 

– Kokousta suunnitellessa lähtisin ajankohdasta ja kokoustilojen saatavuudesta. Vasta sen jälkeen tarkistaisin majoitukset ja matkat. Heinäkuu on turistien keskuudessa suosittu vuodenaika, jolloin hotelli- ja ravintolakapasiteettia on rajoitetusti ryhmille. 

Micklinin omat suosikkiajankohdat ovat kevät ja syksy. 

– Itse matkustaisin toukokuun puolivälissä tai syyskuun alussa. Silloin Ahvenanmaa on parhaimmillaan. Kesä on mahtava, mutta myös syksy on lämmin ja ihana. Meri lämmittää iltoja, ja ulkona voi istua ja nauttia syysillasta. Keväällä taas luonto herää, ja saaristoluonto on erilaista kuin mantereella. 

Ahvenanmaa tunnetaan Suomen suurimpana omenatarhana. Yli 70 prosenttia kotimaisista omenoista on peräisin Ahvenanmaalta. Keväällä Pohjois-Ahvenanmaa on yhtä omenapuutarhaa, ja maisema muuttuu valkoisena kukkiviksi pelloiksi. Syksyllä tienoot loistavat punaisenaan omenien kypsyessä. Monet kokousjärjestäjät liittävät ohjelmaan vierailuja omenatiloille ja omenamehumaistiaisia. 

Unohtumaton kokemus 

Joskus henkilöstölle halutaan tarjota jotain aivan erityistä ja mieleenpainuvaa. Ahvenanmaalla se onnistuu vaikkapa vuokraamalla kokouskäyttöön oma saari, Silverskär. 

– Silverskär on todella ekslusiivinen, vähän kuin Lapin iglut. Maarianhaminasta siirrytään linja-autolla, taksilla tai omilla autoilla pieneen satamaan, josta on lyhyt venekuljetus Silverskäriin. Perille tultaessa tarjotaan Ahvenanmaan pannukakkua ja punssia. Ihmisistä huomaa, että jokin muuttuu. Läsnäolo vahvistuu, kun heitä hemmotellaan, murheet jäävät silloin mielestä pois. Silverskär sopii ryhmille, jotka haluavat omaa rauhaa ja arvostavat yhdessäoloa, Micklin toteaa. 

Kokouspaikkoja on rakennettu myös Maarianhaminan ulkopuolelle, ympäri Ahvenanmaata. Eckerössä Käringsund Resort & Conference tarjoaa monipuolisia kokous- ja ravintolapalveluja esimerkiksi yritysten kick-off-tilaisuuksiin. Meren äärellä sijaitsevassa lomakeskuksessa kokoukset voidaan yhdistää virkistävään tekemiseen, esimerkiksi melontaan, frisbeegolfiin, padeliin tai vaellukseen. 

Ideoita kansallisten ja kansainvälisten kokousten järjestämiseen kannattaa hakea Åland Convention Bureaulta, ÅCB:ltä. 

– Autamme asiakkaita parhaan mahdollisen kokouspaketin suunnittelussa. Voimme tarpeiden mukaan myös tehdä alustavia varauksia, Micklin kertoo. 

Åland Convention Bureau on Visit Ålandin alaisuudessa toimiva ilmainen ja riippumaton palvelu. Siksi lopullinen vastuu varauksista kuuluu aina matkanjärjestäjälle tai yritykselle. 

The Barö -saaristohotellin omistajapariskunta avaa Fiskarsin ruukkiin korkealuokkaisen hotellin, The Torbyn. Uuden hotellin päärakennus sijaitsee alun perin vuonna 1832 valmistuneessa Fiskarsin Hienotaepajassa, jossa on vuosina 1800-1900 valmistettu mm. ruokailuvälineitä ja saksia. Historialliseen Fiskars Groupin omistamaan kiinteistöön on rakennettu 24 hotellihuonetta, viisi erikokoista kokoustilaa sekä sauna. Hotelli avataan vuoden 2023 kesäkuussa.

”Tavoitteenamme on, että Fiskarsin kaunis ja ainutlaatuinen ruukkikylä kehittyy kohti tulevia vuosikymmeniä autenttisena, innovatiivisena ja etenkin kestävänä ympärivuotisena matkailukohteena”, kertoo Fiskars-brändin PR & viestintäjohtaja Petra Vallila.

“Esitämme lämpimät kiitoksemme pitkäjänteisestä yhteistyöstä vuodenvaihteessa ovensa sulkeneen hotelli Tegelin väelle. Odotuksemme The Torby –hotellin tarjoamia uusia mahdollisuuksia kohtaan ovat korkealla, arvostamme etenkin uuden hotellitoimijan yhteistyötä ja vastuullisuutta korostavaa asennetta”, Vallila jatkaa.

The Torby –hotellin johtaja Jussi Paavoseppä uskoo, että alueella on tarvetta laadukkaalle majoitukselle.

”Fiskars on Suomen johtava kulttuurikeskus reilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Ruukkialue on yksilöllinen ja kulttuuritarjonnaltaan ainutlaatuinen koko maailmassa. Uskomme, että voimme palvella hyvin Fiskarsin ruukkialueen kokous-, kulttuuri- ja luontomatkailijoita sekä laadukasta majoituspalvelua arvostavia matkaajia. The Torby -hotellin tavoitteena on palvella asiakkaita yhdessä Fiskarsin muiden toimijoiden kanssa ja luoda ainutlaatuinen kokemus, jota ei voi saavuttaa missään muualla,” Paavoseppä sanoo.

The Torby -hotelli kunnioittaa suomalaista muotoilua. Hotellin sisustus on toteutettu yhdessä suomalaisten muotoilijoiden ja paikallisten valmistajien kanssa. Sisustussuunnittelusta vastaa Koko3:n Mari Relander yhdessä Poiat-arkkitehtitoimiston kanssa. Lisäksi Håkan Långsted Saas Instrumentsista on suunnitellut hotelliin valaisimet. Mikko Laakkonen on muotoillut Fiskarsissa valmistettuja lasivalaisimia hotellille. Hotellin irtokalusteet ovat Nikarin ja Poiat valmistajien käsialaa.

Lisätiedot The Torby:
www.thetorby.fi
Mediapankki: https://bit.ly/thetorby_formedia

Haastattelupyynnöt:

Netta Paavoseppä

The Torby / The Barö

Markkinointijohtaja

netta@thebaro.fi

+358 44 554 0350

Lisätiedot Fiskars Village:

www.fiskarsvillage.fi

Haastattelupyynnöt:

Petra Vallila

Fiskars Group

Global PR and Communications Director

petra.vallila@fiskars.com

+358 50 562 5755

Lappeenrannan kaupunkisuunnittelu avaa asukkaille ja toimijoille tarkoitetun Kamalan hieno taidekilpailu -nimisen kokonaisuuden, jossa osallistujat saavat käyttöönsä erikseen varatun summan ideoimansa Lappeenrannan ympäristöön sijoittuvan taideteoksen toteuttamiseen. Asukkaat pääsevät vaikuttamaan myös toteutettavien ideoiden valintaan, sillä esiraati valitsee saapuneista ehdotuksista avoimeen äänestykseen noin kymmenen ideaa.

Taidekilpailua varten on varattu 10 000 euron budjetti. Yhden teoksen tulee olla toteutettavissa alle 2000 euron kustannuksin, sillä tavoitteena on toteuttaa määrärahalla useampi idea.

Taidekilpailuun voi osallistua tämän linkin kautta maanantaihin 6.2.2023 mennessä.

Vuorovaikutussuunnittelija Mikko Holm kertoo, että kilpailuun voi ehdottaa erilaisia kestävään kehitykseen ja ympäristöystävälliseen Lappeenrantaan liittyviä ympäristö- ja kaupunkitaideteoksia toteutettavaksi eri puolille Lappeenrantaa.

- Lappeenrannassa on paljon hienoja paikkoja taiteelle niin keskustassa, kuin muissakin kaupunginosissa ja lähikylissä.

- Kannattaa siis katsella omaa ympäristöään leikkisällä mielellä ja miettiä, että voisiko esimerkiksi läheisen koulun lähelle sopia jokin värikäs taideteos tai kaipaisiko vaikka viereinen niitty jotain hetkellistäkin piristystä, Holm vinkkaa.

Kamalan hieno taidekilpailu on osa ympäristöministeriön rahoittamaa Kamalan hienoa! – Kestävät teot näkyväksi ympäristötaiteen keinoin -hanketta.

- Hankkeen avulla tuodaan näkyväksi kaupungin monipuolista kestävän kehityksen eteen tehtyä työtä eri toimijoiden kanssa yhteistyössä. Kilpailun tarkoituksena on mahdollistaa asukkaiden omaehtoista osallistumista ja lisätä heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa omaan elinympäristöönsä.

Lappeenrannan kaupunkisuunnittelu valmistelee hankkeessa myös erillistä ohjeistusta, jonka tavoitteena on helpottaa ja tuoda näkyväksi erilaisia kaupunkitaiteen toteuttamiseen liittyviä näkökulmia.

- Palkkasimme viime vuonna kolme LAB-ammattikorkeakoulun kuvataiteen opiskelijaa toteuttamaan taidetta eri puolille kaupunkia ja saimme heidän avullaan paljon käytännönläheistä tietoa erilaisista kaupunkitaiteen toteuttamiseen tarvittavista toimenpiteistä. Asukkaiden antamat ideat ovat samalla meille oivallinen tapa testata toimintamallia, Holm kertoo.

Teosten tulee olla toteutettuna toukokuun 2023 loppuun mennessä.

Lisätietoja

Vuorovaikutussuunnittelija Mikko Holm, 040 663 7753, mikko.holm@lappeenranta.fi

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, 040 653 0745, maarit.pimia@lappeenranta.fi

Yhdistyksen juhlateen suunnittelukilpailun voitti Old Tea Shop Helsingistä

Teen Ystävät ry kutsui teetoimijoita suunnittelemaan teesekoituksen yhdistyksen 20-vuotisjuhlan kunniaksi. Kilpailun voitti helsinkiläinen Old Tea Shop tiimeineen. Kunniamaininnan sai Kirsi Pullinen, Demmers Teehausista.

”Juhlasekoituksemme ilmentää kansainvälistä teen maailmaa sekä teen jännittävää historiaa. Sekoituksessa on yhdistelty sekä Japanissa että Intiassa viljeltyä mustaa teetä ja se on maustettu portugalilaisella piparmintulla. Portugalilaisethan toivat teen Eurooppaan 1600-luvulla. Teesekoitus on luomua, koska luonnonmukaisuus on yritykseni toiminnan ytimessä”, kertoo teekauppias Mikko Nygrén Old Tea Shopista.

Teen Ystävät ry myöntää kunniakirjoja

Teen Ystävät ry myöntää kunniakirjoja kiitokseksi ja huomionosoitukseksi teekulttuurin edistämiseksi tehdystä työstä. Tänä vuonna kunniakirjat ojennetaan Jyväskylän Teeleidin Anne Savelalle ja Pienen Teekirjan kirjoittajalle Ville Raiviolle (kustantamo Vastapaino 2022).

Suomalaisten teekirjojen buumi kertoo puheenjohtaja Tandefeltin mukaan syvästä rakkaudesta teehen ja teen estetiikkaan. Ville Raivio kirjoittaa Pienen Teekirjan esipuheessa: ”Pieni, hellä toiveeni on, että kirjasta muodostuu perusteos jokaiselle, joka haluaa tulla teen ystäväksi. Teetä voi juoda melkein mihin aikaan vain ja melkein jokaisessa tilanteessa, siinä ei ole lainkaan kaloreita, juoman negatiiviset terveysvaikutukset ovat harvinaisia ja sen maut ovat loputtoman monipuoliset”.

Teen Päivää vietetään 6.2.2023 teemalla Teen taikaa

Tean nimipäivälle asettuvaa Teen Päivää on juhlittu vuodesta 2015. Teen Päivän tarkoituksena on luoda yhteenkuuluvaisuuden tunnetta teeihmisten kesken, herättää keskustelua teestä ja tuoda pieni piristysruiske teekauppiaiden helmikuuhun. Teen Ystävät ry järjestää perinteiset teekävelyt Helsingin teekauppoihin lauantaina 11.2. Kävelyt lähtevät Kaisaniemen Varsapuistosta kello 12 ja 14. Teeliikkeissä on tarjouksia ja maistiaisia kävelyyn osallistujille.

Liitteet

Kuva 1: Oolong-tee lasimaljassa, Teen Ystävät ry. Kuva Petra Tandefelt
Kuva 2: Ystävänpäivä, Teen Ystävät ry. Kuva Petra Tandefelt

Yhteystietoja:

Petra Tandefelt, Teen Ystävät ry puheenjohtaja, puh. 050 550 7675
Katriina Jordan-Westermark, Teen Ystävät ry varapuheenjohtaja, puh. 050 325 6654
Pirkko Arstila, Teen Ystävät ry kunniapuheenjohtaja, puh. 040 540 1460

Mikko Nygrén, Old Tea Shop, www.oldteashop.fi puh. 041 751 2332
Kirsi Pullinen, Demmers Teehaus, www.demmer.fi puh. 040 172 7925
Anne Savela, Teeleidi, www.teeleidi.fi puh. 044 555 5900
Villa Raivio, Pieni Teekirja, keikari@fastmail.com puh. 040 962 1904

www.teenystavat.fi
facebook.com/teenystavat
instagram/teenystavat

JOKAINEN ON HYVÄN TEEN ARVOINEN.

Teen Ystävät ry on perustettu vuonna 2003. Yhdistys edistää suomalaista teekulttuuria ja herättää keskustelua teestä tavoitteenaan: ”Jokainen on hyvän teen arvoinen”. Teen Päivää vietetään vuosittain 6. helmikuuta, Tean nimipäivänä.

Seuraavassa on Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallituksen päätökset 18.1.2023 kokouksesta:

1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Päätös: Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja ehdotti, että esityslistan asiaksi nro 11 lisätään asia Muut mahdolliset asiat. Hyväksyttiin yksimielisesti.

2. Pöytäkirjantarkastajien valinta
Päätös: Aluehallitus päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi Ilpo Heltimoisen ja Jyri Hännisen.

3. Tiedoksi annettavat asiat
Päätös: Merkittiin tiedoksi.

4. Valtuustoryhmien ryhmärahan käyttöä koskevien selvitysten hyväksyminen
Päätös: Aluehallitus päätti hyväksyä Kaakkois-Suomen Kokoomus ry:n, Suomen
Sosiaalidemokraattisen puolueen, Keskustan Karjalan piiri ry:n, Perussuomalaisten ja Pienten
kuntien puolesta valtuustoryhmän ryhmärahan käyttöä koskevan selvityksen.

5. Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n osakeanti, osakassopimus sekä alkuvuotta 2023 koskevan
palvelusopimuksen hyväksyminen
Esittelijän kokouksessa tekemä muutettu päätösesitys: Aluehallitus päättää:
- merkitä tiedoksi Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n osakeantia ja osakassopimusta koskevan
selvityksen ja
- hyväksyä liitteenä olevan alkuvuotta 2023 koskevan palvelusopimuksen ja valtuuttaa
hyvinvointialuejohtajan allekirjoittamaan sen hyvinvointialueen lukuun.
Lisäksi aluehallitus linjaa, että osakeantia ja osakassopimusta koskevaan päätöksentekoon
palataan myöhemmin alkuvuoden 2023 aikana, kuitenkin viimeistään maaliskuussa 2023.
Päätös: Hyväksyttiin.

6. Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle aluevaltuuston päätökseen eron myöntämisestä
luottamushenkilöille
Päätös: Aluehallitus päätti antaa asiassa jätetyn valituksen perusteella liitteenä olevan lausunnon
Itä-Suomen hallinto-oikeudelle sekä valtuuttaa hyvinvointialuejohtajan allekirjoittamaan
lausunnon hyvinvointialueen lukuun ja tekemään siihen tarvittaessa teknisluoteisia
vähämerkityksellisiä muutoksia.

7. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen konserni- ja osakkuusyhteisöjen hallituksen jäsenet sekä
yhtiökokousedustajan nimeäminen
Päätös: Aluehallitus päätti vahvistaa, että Eksoten nimeämisesityksiin perustuvat hyvinvointialueen
osakkuusyhtiöiden hallitusten nykyiset jäsenet jatkavat kunkin yhtiön hallitusjäseninä
käynnissä olevan toimikautensa loppuun eli yhtiön seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen
saakka.
Aluehallitus päättää tehdä viranhaltijamuutoksiin perustuen yhtiön ainoana
osakkeenomistajana yhtiökokouspäätöstä vastaavan osakkeenomistajan päätöksen, jolla se
nimeää 100 % omistamansa Etelä-Karjalan Sairaalaparkki Oy:n hallituksen varajäseneksi
Santtu Niemen tilalle Etelä-Karjalan hyvinvointialueen lakimies Mari Kokkoniemi-Kaksosen.
Lisäksi aluehallitus päättää nimetä osakkuusyhtiönsä 2M-IT Oy:n yhtiökokousedustajaksi
Santtu Niemen sijaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategia- ja hallintojohtaja Kaisa
Heinon.
Hyvinvointialueen omistajapolitiikka ja siihen perustuvat omistajaohjauksen
toteuttamismallit mukaan lukien yhtiöiden hallitusjäsenten nimeämisten periaatteet on
tarkoitus tarkastella sekä päivittää alkuvuoden ja kevään 2023 aikana sekä tehdä päätökset
hyvinvointialueen esityksistä osakkuusyhtiöiden hallituksiin ennen kunkin yhtiön seuraavia
varsinaisia yhtiökokouksia.

8. Täydentävä selvitys hyvinvointialueelle siirtyvistä sopimuksista
Päätös: Aluehallitus päätti:
- merkitä tiedoksi saadun selvityksen liitteineen;
- esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy selvityksen liitteineen ja valtuuttaa
hyvinvointialuejohtajan hyväksymään mahdolliset selvityksen antamisen jälkeen ilmenevät
yksittäiset selvityksestä puuttuvat ja hyvinvointialueelle voimaanpanolain perusteella
siirtyvät sopimukset.

9. Viranhaltijapäätökset
Päätös: Aluehallitus päätti merkitä tiedoksi viranhaltijapäätökset ja merkitsee, että aluehallitus ei
ole käyttänyt/käytä otto-oikeuttaan kyseisiin viranhaltijapäätöksiin.

10. Saapuneet kirjeet
Päätös: Merkittiin tiedoksi.

11. Muut mahdolliset asiat
Käytiin yleiskeskustelua ajankohtaisista asioista.
Päätös: Merkittiin tiedoksi.

Centria-ammattikorkeakoulun kansainvälisiin AMK-koulutuksiin tuli ennätysmäärä hakemuksia vuoden 2023 ensimmäisessä yhteishaussa 4.–18.1. Hakemuksia lähetettiin hurjat 15 548, kun opiskelupaikkoja englanninkielisiin koulutuksiin on jaossa 126. Yhtä opiskelupaikkaa kohti ensisijaisia hakemuksia on 36, mikä tekee Centrian opiskelupaikoista ammattikorkeakoulujen tavoitelluimpia.

Hakemusten takana on lopullisten tulosten perusteella 12 126 yksittäistä hakijaa, joista 4582 valitsi Centrian ykkösvaihtoehdokseen. Viime vuonna sama luku oli 2116, joten hakijoiden määrä on yli kaksinkertaistunut viime vuoteen nähden.

– Hakijat edustavat noin 100 kansalaisuutta, mikä hakijamäärän kasvun ohella havainnollistaa hienosti koulutustemme kansainvälistä vetovoimaa. Viime vuoden tapaan eniten hakijoita on Etelä-Aasiasta, Centrian opintoasiainpäällikkö Kirsi Vuotila kertoo.

Eniten kiinnostusta herätti toiminnanohjausjärjestelmiin erikoistunut Business Management, ERP -koulutus, johon hakemuksia tuli 3924. Toiseksi ja kolmanneksi eniten hakemuksia vastaanotettiin Business Management -koulutukseen (3628) ja englanninkieliseen Nursing-sairaanhoitajakoulutukseen (3163). Vaikka yksittäisten koulutusten suosio nousee ylitse muiden, menestyivät kaikki koulutukset haussa ilahduttavan hyvin.

– Centria toimii kolmen Pohjanmaan maakunnan alueella, jossa on erinomainen työllisyystilanne ja samalla pula osaajista. Keski-Pohjanmaa oli viime vuonna Suomen viennin kärkimaakunta mitattaessa viennin arvoa asukasta kohden. Täällä toimii Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden ekosysteemi, johon on tulossa jo nykyisten akkuinvestointien myötä 1000 uutta työpaikkaa, eli tekijöitä tarvitaan. Olemme erityisen tyytyväisiä siitä, että viestimme kansainvälisten osaajien tarpeesta on mennyt läpi markkinoinnissamme, Centrian kansainvälisten asioiden johtaja Francesca Cucinotta sanoo.

Hakuprosessi jatkuu helmikuussa järjestettävällä International UAS Exam -valintakokeella, jonka perusteella parhaiten menestyneet hakijat kutsutaan maaliskuussa ryhmähaastatteluun. Valitut opiskelijat aloittavat opintonsa elokuussa 2023.

Kevään aikana järjestetään myös muita hakuja. Seuraava hakuaika englanninkielisiin Master-koulutuksiin käynnistyy 1. helmikuuta. Suomenkielisiin AMK- ja YAMK-koulutuksiin haetaan kevään toisessa yhteishaussa 15.–30.3.2023.

Lisätietoja

Director (International Affairs) Francesca Cucinotta p. +358 50 531 3535, francesca.cucinotta@centria.fi

Opintoasiainpäällikkö Kirsi Vuotila p. +358 44 725 0040, kirsi.vuotila@centria.fi

Hakijapalvelut p. +358 40 808 6604, admissions@centria.fi

Lähde ja lisätietoa: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen

Hilla Niemelä on voittanut toisen kultamitalinsa Lake Placidin universiadeissa. Hän pääsi viiden kilometrin vapaan hiihtotavan takaa-ajokisaan 18 sekunnin marginaalin turvin eilisen ylivoimaisen esityksen jälkeen. Niemelä kasvatti eroa jo yli 20 sekuntiin, mutta Viron Mariel Pullesin kova veto viimeiseen pitkään nousuun kavensi eron noin kymmeneen sekuntiin. Niemelä kesti ja tuli maaliin ykkösenä 7,8 sekunnin turvin.

- Tosi tyytyväinen olen. Oli tänään aika raskasta. Latu oli nihkeä ja aika hidas, mutta onneksi oli riittävä ero tuonne taakse. Vaikka vähän meinasin tummua tuolla tokalla kierroksella, niin se silti kuitenkin riitti, iloitsi Niemelä.

Niemelä edustaa Ikaalisten Urheilijoita ja Tampereen urheiluakatemiaa. Hän opiskelee Tampereen yliopistossa ja häntä valmentaa Ville Niemelä.

Kisatapahtumia striimataan livenä verkossa osoitteessa https://www.fisu.tv/

Kisajärjestäjien sivut ja tulospalvelu

Universiadit on kansainvälisen opiskelijaurheiluliiton FISUn (Fédération Internationale du Sport Universitaire, International University Sports Federation) alainen monilajinen urheilutapahtuma. Universiadeihin voi osallistua korkea-asteella (yliopistot, ammattikorkeakoulut) opiskeleva tai aikaisintaan kisoja edeltäneen kalenterivuoden aikana valmistunut 17-25 -vuotias urheilija.

Vuoden 2023 talviuniversiadit kisataan Lake Placidin legendaarisissa olympiamaisemissa 12.-22.1.2023. Kilpailuohjelmassa on 12 lajia, joista kahdeksassa nähdään suomalaisedustusta. Mukana on yhteensä reilut 1600 urheilijaa 50 eri maasta.

Suomen joukkueen yhteystiedot:

Joukkueen johtaja Jukka Tirri, 044 780 0213, jukka.tirri@olympiakomitea.fi

Joukkueen apulaisjohtaja Sari Rimpiläinen, 040 627 6117, sari.rimpilainen@olympiakomitea.fi

Joukkueen tiedottaja Mari Lohisalo, 040 767 9925, mari.lohisalo@olympiakomitea.fi

Olympiakomitean kisasivut (sivuilla mm. Suomen joukkue kokonaisuudessaan

Suomen joukkueen tunnelmia, uutisia ja tuloksia kerrotaan seuraavissa kanavissa, joista ne ovat vapaasti lainattavissa journalistisiin tarkoituksiin:                            

Facebook

Twitter

Instagram

Suomen joukkueen yhteiset some-tunnisteet ovat:

#LakePlacid2023

#universiadit