Network, the trade fair for energy and information network industries, will be held in Tampere 25–26 January 2023. To be organized for the 14th time at the Tampere Exhibition and Sports Centre, the trade fair offers an interesting and topical event with the theme ‘Smart and Responsible Networks’. The event and its meaningful encounters are looked forward to by the industry. The media accreditation process for the Network Trade Fair is now open.

The Network Trade Fair, 25–26 January 2023, will provide a current cross-section of the functional, sustainable and developing energy, information and telecommunication solutions of the future. This year's theme, Smart, and Responsible Networks, covers multiple perspectives such as a secure network, networks and the energy transition, as well as sustainability. In today’s challenging global situation and in the middle of a major shift, a renewing network that moves with the times and is prepared and secure that is adapting, prepared and secure is not only vital but also the way to new, sustainable solutions. The Network Trade Fair is an eagerly awaited long-awaited meeting place for the whole field, and after the exceptional years it will now reclaim its place, more relevant than ever. This is the new era for networks –the directions they flow is created together. Learn more about the event’s themes and perspectives: verkostomessut.fi/en/for-visitors/what-is-network/.

Timely programme and hot topics in the Network networking event

Network 2023 looks to the future, creating a strong and energising tomorrow. The event offers hot topical content and conversations, enhanced further by the topped off with meaningful encounters and interesting programme

The opening day, Wednesday, is a celebration of seminars that dive deep into the industry through three different units. Rejlers’ Smarter seminar brings together topics related to power networks, energy and telecommunications focusing primarly on cyber security and its effects across the different sectors of society. The seminar by the Finnish District Heating and Cooling Association (FinDHC ry) delves into the status of heating networks in the energy system of the future. The panel discussion of the event, Kaukolämpö Ajassa (‘District heating in Time’), explores the role of heating networks as enablers of carbon sequestration and the flexibility of the electrical energy system. The Energy Networks 2035 seminar by Finnish Energy adresses the role of electricity distribution networks during the growing electricity consumption and increasing production of renewable energy. The seminar also features a distribution network panel, which discusses topics such as the development of control methods and the Energy Networks 2035 vision. At the end of the event, the Network Act of the Year honorary award will be granted, with the theme for 2023 being responsibility. On Thursday, Ensto Oy will hold an address on the topic of proactive maintenance of electricity distribution networks and the opportunities of IoT. During the fair days, Eltel and Nestor Cables will hold work demonstrations, showing how fibre optic network is built by using the micro duct technology. In addition to the programme stage, seminars and demonstrations, many exhibition stands offer interesting programme. The event’s entire programme: verkostomessut.fi/fi/kavijalle/#tab-program (in Finnish).

Media accreditation process for the event is now open

The media accreditation for the main event of network industry, Network Trade Fair, is now open: verkostomessut.fi/en/fair-info/for-media/. Interviews can also be booked in advance, please contact the event communications.

Tampereen Sähkölaitos is the partner company of Network 2023

Tampereen Sähkölaitos is a modern energy group that produces Finnish, renewable energy and actively develops the energy solutions of the future, decreases greenhouse gas emissions and creates more jobs in the Tampere region.

– Efficient utilisation of heating and power networks has a central role to play in the transition to green energy. Come to the Network Trade Fair and see and experience the many opportunities offered by networks! says Paavo Pietikäinen, Sales Team Manager at Tampereen Sähkölaitos.

Network Trade Fair is the main event of energy and information networking, which comprises the content, products and services of telecommunication, electricity, heating and gas network industries. Tampere Trade Fairs Ltd organises the Network Trade Fair in cooperation with Finnish Energy, Adato Energia Oy, Teleprikaati Oy, Tieturi Oy, Finnish District Heating and Cooling Association (FinDHC ry) and Finnish Work Safety Association (STYL). The partner company of the Network Trade Fair 2023 is Tampereen Sähkölaitos. In 2023, the Network Trade Fair will be held for the 14th time.

FURTHER INFORMATION: verkostomessut.fi/en/ #verkosto #verkostonuusiaika
Tampere Trade Fairs Group, tampereenmessut.fi/en/, firstname.lastname@tampereenmessut.fi
Jani Maja, Sales Director, Network Project Manager, +358 50 356 1325
Sirkka Laine, Communications Specialist, +358 40 612 9081

Vuoden Palomies 2022 on ansiokkaasti kehittänyt pelastusalan johtamismenetelmiä ja osaamista vuosikymmenien ajan. Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkanen on monen johtamismenetelmiä kehittäneen hankkeen ja työryhmän alullepanija ja yhteistyön rakentaja. Myös valtakunnalliset suuronnettomuusharjoitukset ovat hänen kehitystyönsä tulosta. Pelastusalalla hän on toiminut jo neljäkymmentä vuotta.

Matti Honkasella on vuosikymmenten kokemus pelastusalalta. Viimeiset 20 vuotta hän on toiminut Pelastusopiston yliopettajana. Perusteina Honkasen valinnalle Vuoden Palomieheksi mainitaan aktiivinen ote johtamismenetelmien ja -osaamisen kehittämiseen sekä vaikuttaminen eri pelastustoimen hankkeissa. Perusteluissa nousee esiin myös se, kuinka Honkanen ottaa huomioon toiminnassaan koko pelastustoimen, niin opiskelijat kuin pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat.

– Olen aina ollut kiinnostunut pelastustoiminnan johtamisesta sekä johtamismenetelmien ja -osaamisen kehittämisestä. Se on yksi keskeinen osa-alue pelastusalalla, ja sen kehittämiselle on aina tilausta, Honkanen kertoo.

Opetustyön lisäksi Honkanen on vuosikymmenien aikana ollut mukana useissa työryhmissä kehittämässä pelastusalan johtamismenetelmiä. Esimerkiksi pelastustoimen omaan käyttöön rakennettu verkkokoulutusalusta Koulumaali, pelastustoiminnan johtamisen osaamiskartoitusmallit ja sähköinen arviointisovellus (OKA), samoin kuin pelastustoiminnan johtamisen käsikirja ja valtakunnalliset suuronnettomuusharjoitukset ovat Honkasen kehitystyön tulosta.

Vuoden Palomies -tunnustus on hyvän yhteistyön tulos

Vaikka Honkanen on ollut monessa hankkeessa ja työryhmässä primus motorina, painottaa hän kuitenkin, että Vuoden Palomies -tunnustus on hyvän yhteistyön tulos, jossa merkittävässä osassa ovat laajat ja yhteistyökykyiset verkostot. Pelastustoimea ei Honkasen mukaan voisi kehittää ilman työryhmiä ja alan yhteistyötä.

– Kun ideoita tulee, niistä keskustellaan yhteistyökumppaneiden kanssa ja viedään yhdessä asioita eteenpäin. Lisäksi työnantajani, Pelastusopisto, on ollut tärkeässä roolissa, sillä se on tukenut ja mahdollistanut toiminnan kehittämisen.

Merkittäväksi tekijäksi Honkanen nostaa myös uusien menetelmien ja toimintamallien testaamisen yhdessä Pelastusopiston opiskelijoiden kanssa, joilta saatu palaute on ensiarvoisen tärkeää.

– Valinta Vuoden Palomieheksi tuntuu hyvältä ja liikuttaa, sillä arvostan suuresti tätä tunnustusta. Onhan tämä suurimpia kunnianosoituksia, mitä tällä alalla voi saada. 

– Suuri kiitos kuuluu jo mainituille opiskelijoille ja yhteistyötahoille sekä kollegoille, mutta myös omalle perheelle ja läheisille, jotka ovat olleet tukena ja mahdollistaneet sen, että voin olla monessa mukana.

Vuoden Palomies on tunnustuksenosoitus esimerkillisestä toiminnasta, erityistä tunnustusta ansaitsevan pelastustehtävän suorituksesta tai muusta teosta, joka kohottaa pelastusalan, pelastuslaitosten tai palokuntien arvonantoa. Valinnan tekee vuosittain toimikunta, johon kuuluu edustaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK), Suomen Palopäällystöliitosta (SPPL), Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta (JHL) ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta (SSPL).

Vuoden Palomies on valittu vuodesta 1982 lähtien. Vuoden palomies 2022 julkistettiin Vuoden Palomies 40 vuotta -juhlatilaisuudessa Säätytalolla Helsingissä.

Kuvia Matti Honkasesta: https://spek.kuvat.fi/medialle/ 

Lisätietoja:
Vuoden Palomies 2022 Matti Honkanen, puh. 0295 453 459 / 050 3070708
Vuoden Palomies -toimikunnan puheenjohtaja Seppo Lokka, puh. 044 7943 671

Forskningspublikationen Millenniaalien kirkko – kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko (ungefär Millennialernas kyrka − kulturella förändringar och kristen tro) lanseras på onsdag 1 februari 2023. Publikationen består av forskningsartiklar där en lång rad författare reflekterar över vad yngre generationer, millennialerna och postmillennialerna, tänker kring kyrka, livsåskådning och viktiga livsvärderingar. Artiklarna analyserar också hur den sociologiska omvälvningen som växer fram i millenniegenerationen utmanar evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. 

Publikationen är sammanställd av universitetslektorerna Sini Mikkola och Suvi-Maria Saarelainen från Östra Finlands universitet. De flesta av artikelförfattarna är själva representanter för millenniegenerationen, det vill säga födda på 1980- och 1990-talen. 

Publikationen utgår från ett spetsprojekt vid Kyrkostyrelsen som fokuserar på yngre generationers tankar och värderingar och på vad som behöver förändras i kyrkan för att den ska tilltala nya generationer. 

Hurdan är den kyrka som fortsätter sitt uppdrag även i kulturell förändring? 

I publikationen Millenniaalien kirkko – kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko (ung. Millennialernas kyrka − kulturella förändringar och kristen tro) frågar man sig om det är möjligt för kyrkan att vara relevant för människor även i framtiden: hur kan man på ett trovärdigt sätt vara en gemenskap där en mångfald av värderingar får plats inom samma väggar? 

Enligt kyrkans senaste fyraårsberättelse (2016–2019) är Y- och Z-generationerna mindre religiösa än generationerna före dem. En religionslöshet, men i allt större utsträckning också ett fördomsfritt religiöst sökande, är bland dem på frammarsch. Kristen övertygelse går inte längre heller i arv på samma sätt som för tidigare generationer. 

I publikationen beskriver man att betoningen på individualitet och jämlikhet är typisk för yngre generationer. Millennialerna värdesätter tolerans och liberala värderingar. Forskningen visar också hur centrala miljöfrågor och olika människorättsfrågor ter sig i millennialernas värderingar. Medan millennialerna litar på många andra institutioner har förtroendet för kyrkan försvagats. 

Sini Mikkola och Suvi-Maria Saarelainen medger att de är lite förundrade över att de uppfattas som "utmaningar" eller "problem" för vilka kyrkan behöver särskilda åtgärder och nytt tänkande. 

− Vi tror att det att det pratas om millennialerna som en utmaning ytterligare fjärmar en stor grupp personer som redan känner att de av en eller annan orsak är utanför kyrkan. Att tala om utmaningar skapar uppfattningar om ett "vi" och "dem", insiders och outsiders. Det här ifrågasätter inte bara människors grundläggande upplevelse av tillhörighet utan framställer dem också som passiva objekt, som kyrkan – vad den nu sedan uppfattas som – försöker nå på olika sätt. Det hoppfulla inför framtiden i och för kyrkan ligger i att trovärdigt kunna bygga en gemenskap där människor kan känna att de hör hemma och där de blir accepterade sådana de är, konstaterar Mikkola och Saarelainen. 

Välkommen på bokrelease 

Lanseringen av boken ordnas 1.2.2023 kl. 13−15 i Kyrkans hus Mikaelsalen (Södra kajen 8, Helsingfors). Evenemanget kan också följas online på  Kirkon kanava - YouTube 

Ledande sakkunnig Jyri Komulainen och sakkunnig Katri Vappula från Kyrkostyrelsen deltar i evenemanget. Boken presenteras av bokens redaktörer TD Sini Mikkola och docent Suvi-Maria Saarelainen. Forskarkommentarer ges av TD, forskardoktor Laura Kallatsa och PM, TM, projektforskare Marjukka Laiho. Boken kommenteras av kyrkoherde Heikki Nenonen. 

Anmälan till evenemanget senast tisdag 24.1.2023. Millenniaalien kirkko – kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko -kirjan julkistamistilaisuus (lyyti.fi) 

Publikationen kan läsas på kyrkans webbplats: Kyrkans publikationer (evl.fi) och beställas från Grano. Publikationen innehåller ett svenskt sammandrag.

Utgående från publikationens teman görs också poddserien Kirkko kiinni? (ung. Är kyrkan stängd?) där man reflekterar över vad som ger mening på 2020-talet och huruvida evangelisk-lutherska kyrkan lider av postlutherskt stressyndrom. I podcasten intervjuar redaktören Marjo Kiljunen publikationens författare. Den första delen av podden publiceras 30.1 och kan lyssnas på till exempel Spotify. 

Mera information: 
Sini Mikkola, TT, universitetslektor, Östra Finlands universitet, tfn 050 571 6596, sini.mikkola@uef.fi 
Suvi-Maria Saarelainen, docent, universitetslektor, Östra Finlands universitet, tfn 050 467 6975 
Jyri Komulainen, docent, ledande sakkunnig, Forskning och utbildning, tfn 040 1425 189, jyri.komulainen@evl.fi 

Mera information om spetsprojektet En kyrka för millennialerna:
Rebecka Stråhlman, sakkunnig, Kyrkostyrelsen, tfn 040 688 1558, rebecka.stråhlman@evl.fi
Millennialernas kyrka - evl.fi 

Manufacturing Performance Days -teollisuustapahtuma tuo huippupuhujia Tampereelle kesäkuussa. Tohtori Andre Klein esittelee John Deeren sähköisen modulaarisen autonomisen traktorin ja Suomen ABB:n toimitusjohtaja Pekka Tiitinen kertoo sähköistymisen vaikutuksesta teollisuuteen.

Teollisuutta uudistavassa Manufacturing Performance Days (MPD) -tapahtumassa keskitytään kestävään ja kriisinkestävään kehitykseen teemalla Sustainable and Resilient Growth. Valmistavan teollisuuden tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet perustuvat automatisointiin, sähköistykseen, akkuihin, kiertotalouteen ja uudelleenkäyttöön.

MPD-tapahtuman puhujiksi saapuvat muun muassa tohtori Andre Klein John Deereltä Saksasta sekä Suomen ABB:n toimitusjohtaja Pekka Tiitinen.

Andre Klein jakaa kokemuksiaan robotiikasta, automatiikasta ja järjestelmien automatisaatiosta uuden John Deeren sähköisen modulaarisen autonomisen traktorin avulla.

"Sähköistys on keskeinen mahdollistava teknologia automaattisille ja autonomisille koneille. Autonomisempien koneiden ja toiminnallisuuden myötä kuljettajan rooli muuttuu ohjaamisesta valvojaksi”, Klein sanoo.

Yli sadassa maassa toimiva ABB on keskeisessä roolissa sähköistyvässä maailmassa. Noin 45 prosenttia maailman sähköstä käytetään teollisuuden ja rakennusten käyttövoimana.

”Teollisuudessa helpoin tapa vaikuttaa energiakustannuksiin ja hillitä ilmastonmuutosta on energiatehokkuuden lisääminen. Korkean hyötysuhteen moottoreilla ja niitä ohjaavilla taajuusmuuttajilla on suuri merkitys siinä, että sähkönkäytön aste pystytään pitämään mahdollisimman tehokkaana”, toimitusjohtaja Pekka Tiitinen sanoo.

Teollisuuden päättäjät tapaavat

MPD-tapahtuma kokoaa kesäkuussa 2023 valmistavan teollisuuden ylintä johtoa, teknologiapäättäjiä, asiantuntijoita sekä teknologia- ja palveluntarjoajia ympäri maailmaa Tampereelle.

Kahdeksannen kerran järjestettävä MPD 2023 tarjoaa osallistujille vertailukohtia ja oivalluksia siitä, mikä vaikuttaa tuotannon suorituskykyyn, kestävyyteen, tulevaisuuden taitoihin ja kykyihin sekä uusiin investointeihin.

Tapahtuman ohjelmavastaavana toimii Tampereen yliopiston tuotantotekniikan ja -automaation professori Minna Lanz.

Tapahtuman strategisiin kumppaneihin kuuluvat Beckhoff, Business Finland, Delfoi, DIMECC, Fastems, Siemens, Tampereen yliopisto ja Teknologiateollisuus sekä kumppaneihin Koneteknologiakeskus Turku Oy, Turun ammatti-instituutti, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Vaisto ja Åbo Akademi.

MPD houkutteli edellisinä kertoina vuonna 2017 ja 2019 noin 800 kävijää teollisuuden ja teknologian sydämeen Tampereelle. Vuonna 2019 tapahtuman järjestäjänä oli 70 kumppaniorganisaatiota.

Manufacturing Performance Days ”Sustainable and Resilient Growth” Tampere-talossa 5.–7. kesäkuuta 2023.

LISÄTIETOJA

MPD-ohjelmavastaava Minna Lanz, professori, Tampereen yliopisto, +358408490278, minna.lanz@tuni.fi

Harri Kulmala, toimitusjohtaja, DIMECC Oy, +358 40 840 6380, harri.kulmala@dimecc.com      

Verkkosivu: www.mpdays.com

KUVA Andre Klein/John Deere

KUVA: Pekka Tiitinen/ABB

Logicenters laajentaa läsnäoloaan Helsingin seudulla. Vantaalle rakentuu uusi toimipiste DSV Solutions Oy:lle.

Logicenters on hankimassa tontin Vantaalta, jonne se kehittää toimipisteen DSV Solutions Oy:lle. Tanskalainen logistiikkayhtiö DSV on allekirjoittanut pitkäaikaisen vuokrasopimuksen, uusi toimipiste valmistuu keväällä 2024.

Uusi kiinteistö rakennetaan Logicentersin kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Uudelle logistiikkakiinteistölle haetaan BREEAM Very Good -ympäristösertifikaattia ja kiinteistön katolle asennetaan aurinkopaneelit. Kohteen kokonaispinta-ala on 11 000 m2.

"Tämä on loistava alku uudelle vuodelle. Olemme erittäin iloisia siitä, että olemme löytäneet täydellisen ratkaisun DSV:lle ja odotamme innolla pitkäaikaista yhteistyötä. Uuden modernin logistiikkakiinteistön kehittämisen myötä Logicenters kasvattaa läsnäoloaan Helsingin seudulla", kertoo Logicentersin kaupallinen johtaja Jarkko Äikää.

DSV on maailman kolmanneksi suurin logistiikkayhtiö, joka laajentaa nyt läsnäoloaan pääkaupunkiseudulla. Uusi kiinteistö sijaitsee noin 500 metrin päässä yhtiön jo olemassa olevasta logistiikkakeskuksesta, joka otettiin käyttöön vuonna 2019.

"Ennen kaikkea olemme tyytyväisiä hienoon yhteistyöhön Logicentersin kanssa, joka pystyi vastamaan tarpeisiimme erinomaisesti. Valmistuva kiinteistö antaa meille mahdollisuudet laajentaa logistiikkatoimintojamme Vantaalla, lähellä pääkaupunkiseudun ydintä, hyvillä yhteyksillä koko Suomeen", sanoo DSV Solutions Oy:n toimitusjohtaja Jan Magnus Nordberg.

Logistiikkakeskus rakennetaan kehä III:n läheisyyteen, josta pääsee helposti Helsinkiin ja muihin Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin. Kiinteistö on myös vain kymmenen minuutin ajomatkan päässä Helsinki-Vantaan lentokentältä.

Lisätiedot:

Jarkko Äikää, Commercial Manager, Logicenters

Sähköposti: jaai@logicenters.com

Puhelin: +358 40 560 8067 

Kotitalouksien sähköstä maksama kokonaishinta jatkoi nousuaan myös vuonna 2022. Sähkön hinta nousi kuluttajille kaikkialla Euroopassa. Sähköenergian hinta nousi Suomessa keskimäärin kotitalouksissa 142 prosenttia ja sähkölämmittäjillä 106 prosenttia. Sähkön kokonaishinta (sisältäen energian, siirron ja verot) nousi kotitalouksilla keskimäärin 53 prosenttia ja sähkölämmittäjillä 47 prosenttia. Kotitalouksien sähköenergian hinnoissa on kuitenkin suurta vaihtelua johtuen sähkösopimuksen tyypistä ja sen solmimisajankohdasta. Sähkön kulutus väheni selvästi vuonna 2022. Kotimainen sähkön tuotanto pysyi lähes ennallaan, ja sähkön säästöllä kompensoitiin Venäjän tuonnin loppuminen.

Vanhojen määräaikaisten sopimusten päättyminen ja toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hintojen korotukset sekä uusien sopimusten korkeammat hinnat nostivat kotitalouksien maksamaa keskimääräistä sähkön hintaa voimakkaasti erityisesti kesästä alkaen. Osalla kotitalouksista on kuitenkin edelleen voimassa määräaikaisia sopimuksia edulliseen hintaan. Lisäksi sähkön siirtohinta on keskimäärin hieman laskenut. Eri kotitalouksien sähkön hinnoissa olikin vuonna 2022 suurta vaihtelua.

Uusien toistaiseksi voimassa olevien sopimusten tarjoushinnat nousivat kotitalouksille 353 prosenttia ja sähkölämmittäjille 131 prosenttia. Uusien kaksivuotisten määräaikaisten sopimusten hinnat nousivat kotitalouksille 112 prosenttia ja sähkölämmittäjille 119 prosenttia. Määräaikaisten ja ei-pörssihintasidonnaisten toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten tarjonta väheni selvästi vuonna 2022. Aiemmin kaikkia sopimustyyppejä on ollut tasaisesti tarjolla, mutta nyt useat myyjät tarjoavat uusina sopimuksina ainoastaan pörssisähkösopimuksia.

Vuoden 2022 alun jälkeen 12 jakeluverkkoyhtiötä nosti siirtohintoja keskimäärin 4,6 prosenttia ja kahdeksan laski keskimäärin 5,4 prosenttia. Lisäksi 14 yhtiötä toteutti väliaikaisia alennuksia. Sähkön verollinen siirtohinta laski vuonna 2022 keskimäärin noin 0,6 prosenttia.

Tuntihintojen vaihtelu vuorokausien sisällä ja välillä voimistui entisestään

Sähkön tukkuhinnat nousivat huomattavasti koko Euroopassa. Suomen aluehinta nousi selvästi edellisvuosia korkeammaksi. Vuonna 2022 Suomen aluehinta oli keskimäärin noin 154 euroa megawattitunnilta, ja se nousi 113 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna ollen kaikkien aikojen kallein keskihinta tähän mennessä.

Kun Venäjän energiantuonti loppui toukokuussa, erityisesti sään mukaan vaihtelevan tuotannon määrän kasvu lisäsi sähkön hintavaihtelua. Myös rajallinen siirtokapasiteetti aiheutti hintaeroja tukkumarkkinoiden eri tarjousalueiden välille. Esimerkiksi hintojen yhtenäisyys Pohjois-Ruotsin kanssa laski ennätysalhaiseksi.

Kotimainen sähkön tuotanto pysyi lähes ennallaan vuoteen 2021 verrattuna. Sen sijaan suomalaiset kuluttivat sähköä vähemmän vuonna 2022. Sähkön säästöllä kompensoitiin Venäjän tuonnin loppuminen. Energiansäästö ja sähkön hetkellinen kulutusjousto, eli sähkön käytön ajoittaminen huippukulutustilanteiden ulkopuolelle, parantavatkin sähkötehon riittävyyttä ja laskevat hintoja.

Astetta alemmas -kampanja puri – sähkönkulutus väheni Suomessa

Valtakunnallinen energiansäästökampanja Astetta alemmas käynnistyi loppusyksystä 2022. Kampanjan järjestävät yhteistyössä valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva, Energiavirasto, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, valtioneuvoston kanslia ja Sitra. Kampanjan lyhyen aikavälin tavoite on saada yli 95 prosenttia Suomen kotitalouksista säästämään energiaa sekä leikkaamaan kulutustaan huippukulutustunneilta 5 prosentilla. Kampanjassa jaetaan tietoa nopeavaikutteisista energiasäästökeinoista sekä tietoa sähköpulan ehkäisemisestä.

Sähkön kulutus vähenikin loppuvuonna vuoteen 2021 verrattuna syyskuussa 7 prosenttia, lokakuussa 7 prosenttia, marraskuussa 9 prosenttia ja joulukuussa 10 prosenttia. Tällä hetkellä kampanjassa nostetaan esille erityisesti varautumista vaihtelevaan sähkötilanteeseen. Kampanjan pitkän aikavälin tavoite on pysyvästi alhaisempi energiankulutus ja sähkön kulutushuippujen madaltaminen.

Lisätiedot: 
Ylijohtaja Simo Nurmi, p. 029 5050 011

Markkinat: johtaja Antti Paananen, p. 029 5050 013

Verkot: johtaja Veli-Pekka Saajo, p. 029 5050 023

Astetta alemmas -kampanja: yli-insinööri Johanna Kirkinen, p. 029 5050 175

sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@energiavirasto.fi

Energiaviraston mediainfo 19.1. klo 9 verkossa

Mediainfon materiaalit

Turun pormestari Minna Arve ja apulasipormestarit Piia Elo, Heikki Pälve ja Elina Rantanen jatkavat vuonna 2023 vierailujaan Turun eri asuinalueilla.

Pormestarit kylässä -tapaamisten tavoite on asukkaiden ja Turun kaupungin johdon sekä henkilöstön edustajien avoin vuoropuhelu vierailukohteen asioista. Tilaisuudet ovat avoimia ja niihin ovat tervetulleita kaikki oman alueensa asioista kiinnostuneet asukkaat.

Vuoden 2023 ensimmäinen tapaaminen järjestetään Runosmäessä torstaina 26.1. kello 17.30 Runosmäen vanhuskeskuksen juhlasalissa, Varusmestarintie 14. Kyläilykutsun kaupungin johdolle on esittänyt Runosmäkiseura ry. 

Kevään muut Pormestarit kylässä -vierailut

Maaliskuussa 2.3. pormestarit kyläilevät Luolavuoren koulun Ruiskadun yksikössä Luolavuoren koulun vanhempainyhdistys Vuokko ry:n kutsusta. Toukokuussa 11.5. on vuorossa vierailu Vähä-Heikkilään. Kutsun on esittänyt Vähä-Heikkilän Mäkitupalaisyhdistys ry.

Mistä on kyse?

Turun kaupungin johdon ja eri asuinalueiden asukkaiden tapaamiset käynnistyivät vuonna 2018 tuolloin kaupunginjohtajana toimineen Minna Arveen aloitteesta. Korona pysäytti vierailut pariksi vuodeksi, mutta maaliskuusta 2022 alkaen niitä on jatkettu koko Turun pormestariston voimin.

Kaupungin johdon on tunnettava asukkaat ja eri asuinalueiden piirteet, ja asukkaiden on voitava saada äänensä kuuluviin. Vierailut ovat yksi keino lisätä vuorovaikusta päättäjien ja turkulaisten välillä.

Jokaisen vierailun ohjelma ja sisältö on aina omanlaisensa, sillä ne laaditaan yhteistyössä kutsun esittäneen tahon ja alueella toimivien asukasryhmien kanssa.

Lisätiedot Pormestarit kylässä -tilaisuuksista:

• Runosmäen vierailu (Facebook-tapahtuma)
• www.turku.fi/pormestaritkylassa
• Aluetyönkehittäjä Sari Turpeinen, puh. 050 301 2916, sari.turpeinen@turku.fi
• #PormestaritKylässä

Juuri valmistunut Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu sisältää tiedot kaikista Suomen luterilaisen kirkon pappeina vuosina 1800–1920 toimineista henkilöistä.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut valmiiksi verkkojulkaisun kaikista vuosina 1800–1920 luterilaisina pappeina toimineista suomalaisista. Verkkojulkaisussa on mainittu muun muassa kunkin papin syntymä- ja kuolinaika sekä puoliso(t). Lisäksi siitä käyvät selville henkilön opinnot, varsinainen pappisura sekä sivutoimet, opinto- ja edustusmatkat, erilaisten yhteisöjen jäsenyydet ja luottamustoimet.

Julkaisun pohjatyön teki 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella piispa Otto Immanuel Colliander. O. I. Collianderin uraauurtava julkaisu Suomen kirkon paimenmuisto 19:n vuosisadan alusta nykyaikaan ilmestyi kaksiosaisena 1910 ja 1918. Teokset julkaistiin Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimitusten sarjassa Otavan kustantamina.

Ensimmäinen osa oli seurakuntamatrikkeli, jossa julkaistiin tiedot eri seurakunnissa toimineista papeista virkojensa mukaan kronologisessa järjestyksessä. Toisen osan oli tarkoitus käsittää kaikki 1800-luvulla toimineet papit aakkosjärjestyksessä. Tämä osa ei päässyt sukunimien alkukirjaimissa E:tä pitemmälle ennen Collianderin kuolemaa 1924.

Matrikkelintekijän lähtökohtana oli Suomen kansan omintakeinen kansallis-yhteiskunnallinen kehitys 1800-luvulla. Paimenmuisto pyrki tarjoamaan vuosisadan uskonnollis-kirkollisten olojen tutkimista varten mahdollisimman täydellisen ja luotettavan aineskokoelman.

Suomen kirkkohistoriallinen seura työskenteli 2000-luvun alussa Collianderin paimenmuiston täydentämiseksi. Avuksi tuli vapaaehtoistyöntekijänä valtiotieteiden lisensiaatti Iikko B. Voipio, jolla oli tapana marssia työpäivänsä jälkeen Kansallisarkistoon tutkimaan Collianderin painamattoman aineiston mikrofilmejä. Voipio julkaisi toimittamansa version alun perin 2004. Näin hän täydensi 1800-luvun paimenmuistoa vuoteen 1920 saakka.

Voipion toteuttamaa paimenmuistohanketta on ohjannut Kirkkohistoriallisen seuran asettama paimenmuistotoimikunta. SKS hyväksyi 2012 esityksen Colliander-hankkeen aloittamisesta. SKS ja Suomen kirkkohistoriallinen seura solmivat puolestaan 2013 sopimuksen verkkojulkaisun toimittamisesta ja julkaisemisesta. Kirkkohistoriallinen seura sai julkaisun tekemiseen apurahan Jenny ja Antti Wihurin rahastolta. Colliander-hankkeen sijasta hankkeen nimeksi tuli Suomen papisto 1800–1920.

https://kansallisbiografia.fi/papisto

Lisätietoja:
tutkija Risto Valjus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, puh. 040 538 5406, risto.valjus@finlit.fi
emeritusprofessori Hannu Mustakallio, puh. 040 531 3214, hannu.mustakallio@uef.fi

Sodexon Anneli Erik on päässyt finaaliin Puhtausalan esihenkilö -kilpailussa. Voittaja selviää tammikuun lopussa Helsingissä.

Puhtausalan esihenkilö -kilpailun finalistit julkistettiin viime viikolla. Finalistien joukossa on Sodexolla työskentelevä Anneli Erik. Anneli on pitkän linjan puhtausalan ammattilainen, joka on kehittänyt monipuolista osaamistaan työssään ja kouluttautumalla. Suunnitelmallisella ja tarkalla työotteella hän on edennyt ansioituneesti tilahuoltajasta tiimin vetäjäksi ja nykyiseen rooliinsa Unit Manageriksi.

Puhtausalan esihenkilö julkistetaan Esihenkilö- ja asiantuntijapäivillä 26.–27. tammikuuta Helsingissä. Tunnustuksen tarkoitus on korostaa sitä, kuinka tärkeä esihenkilön rooli on henkilöstön hyvinvoinnin ja toiminnan tuloksellisuuden kannalta.

Puhtausalan esihenkilö -tunnustuksen saa henkilö, joka hallitsee työn suunnittelun että organisoinnin. Hänellä on hyvät vuorovaikutus-, asiakaspalvelu- ja yhteistyötaidot ja hän panostaa aktiivisesti puhtausalan kehittämiseen. Puhtausalan esihenkilö rakentaa hyvää työilmapiiriä ja tukee henkilöstöä yksilöllisesti tai toimii muutoin poikkeuksellisen innostavasti esimiehenä.

Voittaja saa 1 000 euron palkkion, minkä lisäksi hänelle on luvassa puhtausalan edustustehtäviä kaksivuotisen toimikauden aikana.

Puhtausalan esihenkilö -kilpailun järjestävät Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Kiinteistötyönantajat ry, Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Ammattiliitto Pro ja SSTL Puhtausala ry.

Lue lisää: https://puhtausala.fi/yhdistys/kilpailut/puhtausalan-esimies

** JULKAISUVAPAA HETI **

Vuonna 2022 Kuusamon lentoasema oli Suomen ainoa lentoasema, joka peittosi aiemman ennätyksensä. Vuoden 2022 aikana Kuusamon lentoaseman kautta kulki 117 104 matkustajaa. Aiempi ennätys tehtiin vuonna 2019, jolloin Kuusamon lentoaseman kautta kulki 114 003 matkustajaa.

Suurin osa kasvusta syntyi kansainvälisten lentomatkustajien ansiosta. Taustalla on määrätietoinen yhteistyö kansainvälisten matkanjärjestäjien charter-lentojen ja Lufthansan reittilentojen kehittämiseksi muun muassa Kansainvälinen matkailu takaisin kasvun tielle -hankkeen tuella. Kuusamon upea luonto sekä laadukas ja monipuolinen palvelutarjonta houkuttelevat alueelle uusia ja palaavia kansainvälisiä matkailijoita vuodesta toiseen. Tyytyväisten asiakkaiden palaute on yksi tehokkaimmista myynnin ja markkinoinnin keinoista.

Kotimaisten lentomatkustajien ja Helsingin lentoaseman kautta Kuusamoon saapuvien kansainvälisten lentomatkustajien määrät ovat palautuneet hyvin koronavuosista, mutta kotimaan matkailussa ei olla tällä hetkellä ennätysvauhdissa. Toki kotimaiset asiakkaat ovat edelleen Ruka-Kuusamon suurin matkailijaryhmä, ja suurin osa heistä saapuu alueelle autoillen.

"Tavoitteenamme on saavuttaa 185 000 lentomatkustajan raja Kuusamossa vuoteen 2026 mennessä. Tämän pitkän tähtäimen tavoitteen saavuttamiseksi tekemämme toimenpiteet ovat selvästikin olleet tuloksellisia ja linjakkaita, ja tavoite on edelleenkin saavutettavissa", toteaa Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n toimitusjohtaja Mats Lindfors.

Talvesta 2022-2023 on tulossa matkailullisesti hyvä, vaikkakaan ei ennätyksellinen. Näillä näkymin viime talven yöpymisvuorokausista jäädään arviolta 5-10 %. Kokonaisuudessaan talvi näyttää hyvältä, mutta ennätyslukuihin tuskin päästään.
"Suurimpana syynä tähän on oman arviomme mukaan kotimaisen kysynnän aiempaa heikompi taso. Kotimaisen matkailijan matkustusintoa suitsii tällä hetkellä yleisellä tasolla heikentynyt taloustilanne", Lindfors arvioi. "Myös kotimaisen matkailijan näkökulmasta Ruka-Kuusamon elämyksellinen tuotetarjonta on houkuttelevaa ja erilaisia lumiriemuja löytyy koko perheelle. Yleisesti ottaen olemme hakeneet Ruka-Kuusamon matkailuun kasvua kansainvälisiltä markkinoilta ja tämä kasvu on toteutumassa, mikä tietystikin ilahduttaa meitä suuresti."

Lisätiedot:
Mats Lindfors, toimitusjohtaja, Ruka-Kuusamo Matkailu ry, 0400 747356, mats.lindfors@rukakuusamo.fi

Kittiläläisen taiteilijan Kalervo Palsan (1947–1987) syntymästä tuli kuluneeksi viime vuonna 75 vuotta. Palsan syntymäpäivänä 12.3.2022 alkoi taiteilijaa muistava juhlavuosi, jonka teemana on Palsan perintö: millainen merkitys Palsan taiteella ja hänen tarinallaan on ihmisille ja millaisen jäljen Palsa jätti nykytaiteeseen?

Juhlavuoden kunniaksi kuusi taiteilijaa valmisti teokset teemalla ”Hymypoika” yhteistyössä Kauko Sorjosen säätiön ylläpitämän Palsa-museon ja Kittilän kunnan kulttuuritoimen kanssa. Teokset julkistettiin pitkin juhlavuoden kulkua ja ne olivat esillä Kittilässä eri sijainneissa vuonna 2022. Juhlavuosi jatkuu nyt, kun Hymypojan vuosi -nimen saanut nykytaiteen teossarja lähtee kiertämään, ensimmäisenä etappinaan Rovaniemen taidemuseon taidekirjasto.

Taiteilijat teosten takana ovat valokuva- ja installaatiotaiteilija Juha Allan Ekholm (Espoo/Turku), kuva- ja mediataiteilija Tuomo Kangasmaa (Oulu), kuvanveistäjä Essi Korva (Kolari), taiteilija Veera Kaamos Pitkänen (Espoo), taidemaalari Reijo Raekallio (Kittilä) ja kuvataiteilija, kuvataiteen tohtori Jyrki Siukonen (Tampere).

Hymypojan vuosi -näyttely on esillä Rovaniemen taidemuseon taidekirjastossa 27.1.–12.3.2023. Näyttely päättyy Palsan syntymäpäivänä ja päättää näin myös juhlavuoden ohjelman.

Lisätietoja:
Johanna Keränen
Amanuenssin sijainen | Alueellinen toiminta
johanna.keranen@rovaniemi.fi
p. +358 40 635 1729

****

Horeca-alan arvostetut PRO-tunnustuspalkinnot jaettiin eilen illalla Helsingissä Kaapelitehtaalla järjestetyssä gaalassa. Ammattikeittiön työntekijä -sarjassa palkinnon sai Sodexolla kassatarjoilijana työskentelevä Hilkka Anttila.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kampustalolla Sodexon toimipaikassa työskentelevä Hilkka Anttila on palkittu PRO-palkinnolla. Horeca-alan arvostetut tunnustuspalkinnot jaettiin eilen alan ammattilaisille 16 eri sarjassa.

Anttilalla on yli 25 vuoden työkokemus ravintola-alalta, ja Sodexolla hän aloitti vuonna 2013. Kampustalon toimipaikassa sijaitsevat Sodexon ravintola ja kahvila, ja vaikka Anttila on tuttu näky kahvilassa, hän toimii myös keittiön puolella esimerkiksi avustavissa ravitsemistyöntekijän tehtävissä.

Hilkka on äärimmäisen pidetty niin asiakkaiden kuin kollegoidenkin keskuudessa.

– Hilkka saa usein palautetta poikkeuksellisesta palveluasenteestaan. Hän kuuntelee asiakkaiden toiveita sekä on hämmästyttävän aito ja asiakkaista välittävä. Hilkalla on aina hymy herkässä. Lisäksi hän on aidosti ylpeä työstään ja on oiva linkki työnantajan ja asiakkaiden välillä, kertoo Anttilan esihenkilö Nina Johansson.

Ammattilaisista ja Aromi-lehden työntekijöistä koostuva esivalintaraati valitsi finalistit joulukuussa runsaslukuisen ehdokaskaartin joukosta. Tunnustuspalkinnon saajan päätti tuomaristo, joka koostui laajasti horeca-alan eri osaajista.

Lisätietoja ja kaikkien sarjojen voittajat löytyvät PRO-palkintojen verkkosivuilta: propalkinnot.fi

Saimaan saaristossa asuvia ihmisiä kutsuttiin ennen vesjkansaksi. Eläminen veden keskellä määritti arkea vuoden ympäri. Huomenna avautuva VESJKANSA – Valokuvia Saimaan saaristosta -näyttely tarjoaa valokuvallisen kurkistuksen saarikansan elämään. Viikkoa myöhemmin Riihisaaressa avautuu myös Ratajätkät-näyttely, joka kertoo rujoista radanrakentajista ja armottomasta työstä erämaita halkovilla ratalinjoilla. Kiskoliikenne tarjosi 1800-luvulla tien parempaan tulevaisuuteen.

Sata vuotta sitten Savonlinnan seudun saaristossa oli tuhansia ympärivuotisia asukkaita. Maatalous, erityisesti karjatalous, metsätalous sekä kalastus olivat saaristolaisten tärkeimpiä elinkeinoja. Veden äärellä tehtiin työtä ja elätettiin perhettä. Saarikylät olivat aktiivisia ja nuorisoa oli paljon.

Näyttelyn ideointi lähti liikkeelle Saimaan rannoilla asuvista ihmisistä. Vakituisten asukkaiden lisäksi Saimaalle muutti kesäksi huvilakansaa ja mökkiläisiä, joiden arkea ja juhlaa on tallentunut valokuviin. Saimalla riittää monenlaista kulkijaa, mutta vesistöjen ylittäminen on vuodenajasta riippuen enemmän tai vähemmän haasteellista. Valokuvissa esitelläänkin myös saariston liikkumista jääteineen, laivoineen ja losseineen. Vesistöjä ylittivät kaupunkiin menijät ja koululaiset, mutta mukana liikkuivat myös eläimet, maito sekä posti. Veneet ja laivat kulkivat, kunnes jäätyneillä järvenselillä koitti talviteiden aika.

Vesjkansa-näyttelyyn haettiin esille myös museon kokoelmiin kuuluva savolaismallinen soutuvene, joka toivottaa asiakkaat tervetulleiksi heti näyttelyn alussa. Savonlinnan museon omien valokuvakokoelmien lisäksi Vesjkansa – Valokuvia Saimaan saaristosta -näyttelyyn on saatu kuvia myös yksityiskokoelmista.

Savonlinnan museo on nostanut sisävesisaaristolaisuuden uudeksi kärkiteemakseen ja on myös museoverkostossa lisännyt saaristolaiskulttuurin tallennusvastuualueekseen Saimaan sisävesiliikenteen rinnalle. Museolla on käynnissä Museoviraston rahoittama saaristolaiseen kulttuuriperintöön liittyvä hanke, jossa luodaan Riihisaarelle uutta toimintamallia alueen saaristolaisuuden monipuoliselle esittelylle.

Tarkoituksena on tuoda esiin alueen saaristolaisuuden erityispiirteitä niin ennen, nyt kuin tulevaisuudessa. Vesjkansa-näyttelyn yhteydessä kevään 2023 aikana Savonlinnan museo käynnistää sisävesisaaristolaisuuteen keskittyvän kuvakeräyksen, jonka kuvia tallennetaan museon kuvakokoelmiin.

Vesjkansa – Valokuvia Saimaan saaristosta, Riihisaari – Savonlinnan museo, 20.1.–16.4.2022.   

Ratajätkät räjäyttivät Suomesta modernin maan

Toinen Riihisaaren uusista näyttelyistä on rautatienrakentajista kertovat Ratajätkät, joka avautuu perjantaina 27.1. Näyttely perustuu Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja, FT Kalle Kallion viime kesänä valmistuneeseen Ratajätkät-tietokirjaan. Teos oli neljännesvuosisadan mittainen urakka suomalaisten radanrakentajien historian parissa. Näyttelyn on tuottanut Työväenmuseo Werstas ja Suomen Rautatiemuseo.

Ensimmäinen moderni rautatie avattiin liikenteelle Englannissa 1830. Pian ratoja rakennettiin kaikkialla maailmassa. Suomessa lapiot iskettiin santaan kesällä 1857 ja liikenne Helsingistä Hämeenlinnaan alkoi 160 vuotta sitten. Ratojen rakentamisen kultakausi Suomessa kesti talvisotaan 1939 saakka.

Rautatie mullisti liikkumisen, levitti sivistystä ja loi perustan modernille, vauraalle maailmalle. Rataverkko ei olisi kuitenkaan syntynyt ilman rakentajia eli ratajätkiä. Todella monet heistä olivat kotoisin Savosta. Näille maaseudun köyhien perheiden pojille rautatie tarkoitti raskaalla työllä tienattuja markkoja ja vaihtuvia kortteeritaloja. Ratajätkät kävelivät jo kohti seuraavaa työmaata, kun herrat ryhtyivät nostamaan maljoja uudelle rautatielle.

Ratajätkät-näyttely painottuu historiallisiin valokuviin, jotka on valittu suomalaisten museoiden ja arkistojen kokoelmista. Ainutlaatuista ovat tarinalliset ja koskettavat tekstit, jotka pohjautuvat tieteelliseen tutkimukseen. Kuvissa tämän päivän katsoja huomaa kurkistavansa keskeneräisille ratalinjoille: korkeille penkereille, sorakuoppiin, siltatyömaille tai rautaroikan kiireen keskelle. Tarinoissa haisevat hikiset työpäivät ja maakuoppa-asuntojen tunkkaisuus, mutta läikähtävät myös ylpeys rautatiestä, miesten työstä ja omasta sakista.

Ratajätkät, Riihisaari – Savonlinnan museo, 27.1.–21.5.2023.

Ratajätkät Kyrönsalmella -yleisöluento

Ratajätkät-näyttelyn yhteydessä Riihisaaressa järjestetään myös yleisöluento aiheesta, keskiviikkona 15.2. klo 18. Luennolla kerrotaan radanrakentajien elämästä, rautatien tulosta Savonlinnaan ja 1900-luvun alun kuumista murrosvuosista. Tilaisuuden luennoitsijana toimii Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja, FT Kalle Kallio.

Rautateiden rakentaminen alkoi Suomessa vuonna 1857 ja Savonlinnassa päästiin töihin vuonna 1904. Yhteys Elisenvaaraan valmistui 1908 ja Pieksämäelle 1914. Savonlinnan rautatie oli osa Pietarista aina Pohjanmaan rannikolle ulottuvaa poikittaisyhteyttä, jonka rakentamiseen vaikuttivat ennen muuta keisarikunnan sotilaalliset intressit. Aluksi rautatietä harkittiin vedettäväksi linnasaaren kautta, mutta jälkipolvien onneksi Kyrönsalmi ylitettiin leveämmästä kohdasta.

Rautatienrakentajille rakentamispäätökset toivat ennen muuta leivän pöytään ja savonlinnalaisille kauan kaivatun raideyhteyden maailmalle. Elämä Savonlinnassa muuttui, kun kaupunki täyttyi töitä etsivistä rakentajista. Rakentamisaikaan sattui myös vuoden 1905 suurlakko, jonka joukkokokoukset veivät mukanaan niin kaupunkilaiset kuin eri puolilta Suomea tulleet rakentajat.

Lisätietoa Vesjkansa-näyttelystä:

Anssi Taskinen, amanuenssi, puh. 044 417 4469, anssi.taskinen@savonlinna.fi, Riihisaari – Savonlinnan museo.

Lisätietoa Ratajätkistä:

Kalle Kallio, museonjohtaja, 040 716 7520, kalle.kallio@tyovaenmuseo.fi, Työväenmuseo Werstas.

Auto-, matkailu- ja liikennemedia Moottorin YouTube -kanavalla käynnistyy tänään Viivin Suomi -niminen matkailuohjelma, jossa esitellään vierailun arvoisia kohteita eri puolilta Suomea. Kyseessä on eräänlainen ”roadtrip”, jonka jaksoissa katsojat pääsevät mukaan aitoihin kokemuksiin ja paikkoihin, jotka eivät välttämättä ole kaikille ennestään tuttuja. Ohjelman juontajana ja kohteiden testaajana toimii kokenut TV-ammattilainen Viivi Pumpanen.

– En ole tässä ohjelmassa vain juontajana, vaan vien katsojat kokemaan uusia juttuja – haistamaan ja maistamaan, mitä Suomella on tarjota, Viivi Pumpanen kertoo.

Sarjan tänään julkaistuissa kahdessa ensimmäisessä jaksossa vieraillaan Tiirinkosken Tehtaalla, joka ei ole tehdas ensinkään, sekä talvisella Saariselällä vuorikiipeilijä Veikka Gustafssonin opastuksella. Ensimmäisellä tuotantokaudella ilmestyy kymmenen jaksoa, joissa tutustutaan muun muassa Kalajoen Hiekkasärkkiin, Strömforsin Ruukkiin, Suomen Moottoripyörämuseoon, kylpyläkohde Järvisydämeen Rantasalmella sekä Porvoon vanhaan kaupunkiin.

–Sarjassa päästää tekemään asioita eri tavalla kuin isolla TV-ryhmällä, sillä olemme liikkeellä pienellä porukalla. Tämä mahdollistaa sen, että pääsemme paikkoihin, mihin ei välttämättä isommalla porukalla pääsisi, Moottorin tuottaja Tuomas Rajala toteaa.

Viivin Suomi on katsottavissa veloituksetta Moottorin YouTube -kanavan Moottori matkailee -soittolistalta.

Viivi on median haastateltavissa Matkamessuilla Helsingin Messukeskuksessa Autoliiton osastolla 6n60 torstaina 19.1.2023 klo 11–14.

Liite: Viivin Suomi -ohjelman lehdistökuvat.

Lisätietoja:

Tuomas Rajala

Tuottaja, Moottori

044 087 5594

tuomas.rajala@moottori.fi

Internet-sivu: moottori.fi

Facebook ja Instagram: @MoottoriMedia ja #moottorimedia

Twitter: @Moottori ja #moottorimedia

Vuoden ensimmäinen yhteishaku päättyi 18.1. Hakijamäärät kasvoivat selvästi koko maassa. Turun ammattikorkeakoulun englanninkieliseen tradenomikoulutukseen oli eniten hakijoita suhteessa aloituspaikkojen määrään koko yhteishaussa. Kaikki nyt haussa olleet Turun AMK:n tutkintokoulutukset ovat englanninkielisiä.

Kokonaishakijamäärä Turun ammattikorkeakouluun oli n. 5800, kun viime vuoden vastaava luku oli 1074. Hakijamäärä on kasvanut merkittävästi sekä kansallisesti että Turun ammattikorkeakoulussa. (Lähde: tilastopalvelu Vipunen)

– Olen iloinen kansainvälisen vetovoimamme kasvusta sekä siitä, että Suomen maakuva korkeakoulutuksen vahvana osaajana näyttäisi olevan edelleen nousussa, Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila kommentoi.

Vuoden ensimmäisessä yhteishaussa Turun ammattikorkeakoulussa oli kaikkiaan tarjolla seitsemän hakukohdetta, joista AMK-tutkintoon johtavia koulutuksia neljä ja Master- eli ylempään AMK-tutkintoon tutkintoon johtavia kolme. Aloituspaikkoja koulutuksissa on yhteensä 165, joista AMK-tutkintoihin 95 ja YAMK-tutkintoihin 70. 

BBA eli englanninkielinen tradenomitutkinto vetovoimaisin

Turun ammattikorkeakoulun hakukohteista vetovoimaisin oli BBA, Business Administration eli tradenomi (AMK) -koulutus englanniksi. Hakijoita oli n. 235 yhtä aloituspaikkaa (yhteensä 10) kohti. Kyseessä on uusi hakukohde, joka tarjoaa mahdollisuuden opiskella liiketaloutta monikulttuurisessa ympäristössä Kupittaan kampuksella. Koulutus oli koko yhteishaun vetovoimaisin, kun tarkastellaan hakijamäärää suhteessa aloituspaikkojen määrään.  

– Odotimme jännityksellä, miten menestymme yhteishaussa ensimmäistä kertaa, koulutuksia on kuitenkin paljon. Uutena koulutuksena nostimme esiin esimerkiksi yrityselämän kanssa tehtävää yhteistyötä kuten yhteisprojekteja ja harjoittelupaikkoja. Lisäksi erilaiset oppimisympäristömme ovat tärkeitä, koska niissä opiskelija pääsee verkostoitumaan, koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jaana Kallio-Gerlander kertoo. 

Toiseksi vetovoimaisin Turun ammattikorkeakoulun hakukohteista oli englanninkielinen sosionomikoulutus, jossa aloittaa uusi varhaiskasvatuksen opintoihin suuntautuva englanninkielinen ryhmä syksyllä 2023 Salossa. Hakijoita koulutukseen oli n. 89 yhtä aloituspaikkaa (yhteensä 15) kohti. 

– Varhaiskasvatukseen suuntautuva englanninkielinen sosionomikoulutus oli nyt haussa toista kertaa, ja hakijamäärä nousi iloksemme merkittävästi vuoden takaiseen hakuun verrattuna. Englanninkielinen sosionomikoulutus on nyt pyörinyt Salon kampuksella puoli vuotta, ja kokemuksemme ovat todella positiivisia. Opiskelijat ovat kiinnostuneita, tunnollisia ja taitavia, ja uskomme, että saamme heistä tulevaisuudessa ammattitaitoisia osaajia sosiaali- ja kasvatusalan tehtäviin Varsinais-Suomeen, koulutus- ja tutkimuspäällikkö Katariina Felixson kertoo.

Useita valintatapoja, opinnot alkavat syksyllä 2023

Valinnat englanninkielisiin AMK-tutkintoon johtaviin koulutuksiin tehdään joko SAT-testin tulosten, todistusvalinnan tai kaksivaiheisen valintakokeen perusteella. 

YAMK-tutkintoon johtavissa koulutuksissa valinnat tehdään ennakkotehtävän ja valintahaastattelun, todistusvalinnan tai valintakokeen perusteella.

Opinnot nyt haussa olleissa koulutuksissa alkavat syksyllä 2023.

Lisätietoja:
Miia Nokka, suunnittelija, +358 40 355 0945, miia.nokka@turkuamk.fi 

Savon Voima laajentaa varaenergiayhteistyötä Höyrystys Oy:n kanssa. Nopeasti siirrettävä varalämpö- ja höyryntuotantokapasiteetti turvaa jatkossa kriittisten kohteiden lämmön ja höyryn saatavuuden häiriö- ja poikkeustilanteissa koko Savon Voiman toiminta-alueella. Aiemmin tämä valmius on ollut vain osalla paikkakunnista.

Höyrytyksen palvelu käsittää siirrettävän varaenergiakaluston, joka on tuotavissa tietyssä vasteajassa mihin tahansa Savon Voiman kaukolämpöverkkoon/höyryntuotantokohteeseen tuottamaan energiaa. Savon Voimalla on myös omia kiinteitä varalämpökeskuksia, joilla turvataan kaukolämmön toimitusvarmuutta, mutta äärimmäisessä poikkeustilanteessa voidaan pikaisesti tarvita tällaista siirrettävää kalustoa turvaamaan kaukolämmön tuotantoa ja jakelua.

  -Parannamme entisestään kaukolämmön toimitusvarmuutta laajentamalla yhteistyötämme Höyrytyksen kanssa. Toimitusvarmuuden parantamisen lisäksi Höyrytyksen palvelun avulla voimme välttää investointeja omiin varalämpökeskuksiin kaukolämpöverkoissamme ja tätä kautta paranee myös kaukolämmön kustannustehokkuus. Yhteistyöllämme Höyrytyksen varaenergiaratkaisuiden kanssa on pitkä historia ja on ollut hienoa nähdä, kuinka palvelua on saatu yhä kehitettyä viime vuosina. Tässä on myös hyvä esimerkki siitä, miten kaukolämpöyhtiö huolehtii asiakkaan puolesta toimitus- ja huoltovarmuudesta. Kiinteistökohtaisessa lämmitysratkaisussa nämä asiat jäävät aina asiakkaan huolehdittaviksi, toteaa Savon Voiman kaukolämmön tuotantopäällikkö Kari Anttonen.


Lisätiedot: 
Kari Anttonen 
tuotantopäällikkö 
p. 044 723 7562 
kari.anttonen(at)savonvoima.fi 

SKALin ehdottaman ministerin vastuualue kattaisi liikenteen, infran, logistisen kilpailukyvyn kysymykset ja liikenteen digitalisaation.  

– Erillinen salkku mahdollistaisi aivan eri tavalla kuin nykyään panostamisen myös Suomen etujen valvomiseen EU:ssa, sillä yli 80 prosenttia liikenteen säätelystä tapahtuu EU-tasolla, kuvaa puheenjohtaja Jani Ylälehto. 

SKALin tavoiteohjelma Suomi liikenteessä – ja liikkeessä tarjoaa kuljetusten ja logistisen järjestelmän tehostamiseen ratkaisuja, joilla Suomen takamatkaa Euroopan markkinoille kurotaan kiinni. Esitykset on tarkoitettu eduskuntavaalikeskusteluun ja hallituskaudella huomioitavaksi. 

– Suomella on syrjäinen sijainti, ohuemmat tavaravirrat ja pidemmät kuljetusetäisyydet kuin muualla, mutta sen ei pidä hidastaa kasvuamme. Voimme omilla kansallisilla valinnoillamme vaikuttaa siihen, miten pärjäämme kilpailussa. Siihen tavoiteohjelmamme tarjoaa ratkaisuja, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo.  

Yksi keskeinen kohta tavoiteohjelmassa on keinovalikoima, jolla Suomen kannattaa edetä liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. SKALin laatima Millä energialla kuljetamme - raskaan liikenteen käyttövoimasiirtymän tilannekuva -raportti keskittyy tähän tematiikkaan ja listaa keinot kestävään käyttövoimasiirtymään. Raportti julkaistaan Kuutiopäivän seminaarissa 19.1.2023. 

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry korostaa seuraavia:  

1. Tehokkaasta logistiikasta ​Suomelle kilpailukykyä 

Kaikessa päätöksenteossa on tarkasteltava ja otettava huomioon vaikutukset kuljetus- ja logistiikkatoimialalle Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Seuraavan hallituksen on nimettävä liikenne- ja logistiikkaministeri varmistamaan liikenteen ja logistiikan toimivuus sekä luotava toimenpideohjelma arvioimaan erityisesti kuljetuskustannusten kehittymistä ja päästövähennyksiä sekä näiden vaikutusta Suomen kilpailukykyyn. 

Valtiovarainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön on tuotettava arvio liikenteen merkityksestä suomalaiselle yritystoiminnalle, jonka pohjalta hallituksen on tehtävä toimenpideohjelma ja päätökset Suomen logistisen kilpailukyvyn vahvistamisesta.  

2. Liikenneinfra laitettava kuntoon ja määrärahat oikealle tasolle 

Liikenne 12 -suunnitelman toteuttamisen edellyttämä rahoitus on turvattava, jotta tavoiteltu pitkäjänteisyys liikenteen kehittämisessä saavutetaan. Tämä tarkoittaa rahoituksen tasokorotusta seuraavasti:  

• 300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.  
• 300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen  
• 400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin.  

Tiestön talvihoitoa tulee kehittää ennakoivampaan suuntaan ja paremmin raskaan tavaraliikenteen tarpeita vastaavaksi. Tieverkon suunnitteluratkaisuissa on arvioitava myös vaikutuksia päästöihin. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa on paremmin huomioitava raskas liikenne, erityisesti on panostettava taukopaikkoihin palveluineen osana tavarankuljetusten infraa, painotus TEN-T-tieverkon palvelutasossa.   

3. Liikenteen vero- ja energiaratkaisujen on oltava kestäviä ja kannattavia 

Kansallisin päätöksin ei tule korottaa ammattiliikenteen käyttämien käyttövoimien hintaa suhteessa kilpailijamaihin. Kuljetuskustannuksia ei saa lisätä nostamalla dieselpolttoaineen verotusta. Hallituksen on selkeästi linjattava, että polttoaineverojen korotuksia ei tehdä alkavalla hallituskaudella.  

Kuljetusalan investointikyvystä on huolehdittava niin, että puhtaampien käyttövoimien teknisten ratkaisujen kehittyessä yrityksillä säilyy edellytykset investoida näihin. Suomessa on otettava käyttöön ammattidieseljärjestelmä. 

4. Jakeluvelvoite pidettävä kohtuullisena  

Suomen tulee pitää jakeluvelvoite maltillisena ja etsiä keinoja jakeluvelvoitteen toteuttamiseksi kustannustehokkaasti Suomessa tuotetulla uusiutuvalla polttoaineella.  

Hallituksen on peruttava vuoden 2024 alussa voimaan tuleva jakeluvelvoitteen korotus. Jos jakeluvelvoite 2024 alussa nousee 28 prosenttiin, tämän jakeluvelvoitteen kiristyksen kustannusvaikutus on 19-26 senttiä litralta.  

5. Työvoiman saatavuus turvattava 

Kuljettajakoulutukseen on varattava riittävä rahoitus, jotta koulutuksen laatu, määrä ja tehokkuus voidaan säilyttää.  

Ammattipätevyyden suorittamista koemallilla koskevia säädöksiä pitää keventää, jotta koemalli saadaan nopeasti hyödynnettäväksi myös käytännön tasolla ja puolustusvoimissa on otettava käyttöön koemalli kuljettajien ammattipätevyyden suorittamisessa. 

Toimituksille tervetuloa 

Ohjelmaa käsitellään Kuutiopäivän seminaarissa hotelli Haagassa 19.1. klo 13.30 – viime hetken ilmoittautumiset: viestinta@skal.fi  

Suomi liikenteessä – ja liikkeessä -tavoiteohjelma 

Linkki: Kuljetus- ja logistiikka-alan tavoiteohjelma 2023-2027 

Linkki: raportti_kayttovoimasiirtymasta_milla_energialla_kuljetamme.pdf (skal.fi) 

Lisätietoja: 

Jani Ylälehto, puheenjohtaja, SKAL, jani.ylalehto@skal.fi, puhelin 0400 922 636 

Anssi Kujala, toimitusjohtaja, SKAL, anssi.kujala@skal.fi, puhelin 0400 567 925 

Heini Polamo, viestintäpäällikkö, SKAL, heini.polamo@skal.fi, puhelin 040 5060 131 

Turun kaupungivaltuuston seminaari pidetään maanantaina 23.1. kello 12-16. Media on tervetullut seuraamaan seminaaria. 

Aika:     Maanantai 23.1.2023, lounas klo 11.15 alkaen, seminaari klo 12 - 16
Paikka: Kaupungintalo, valtuustosali, Aurakatu 2, Turku

Ohjelma:

11.15   Lounas                   

12.00   Seminaarin avaus; kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Maaskola

12.05   Turun seudun menestystekijät; tutkimusjohtaja (1.3.2023 alkaen) Timo Aro

13.35   Turku Energian energiamarkkinakatsaus; Oy Turku Energia Ab:n myyntijohtaja Harri Salo

14.20   Kahvitauko

14.50   Uusi Turku; kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen ja vt. integraatiojohtaja Minna Sartes

15.35   Seminaarin päättäminen; kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Maaskola

Pyydämme ilmoittautumista perjantaihin 20.1. mennessä sähköpostilla viestintäjohtaja Saara Malilalle: saara.malila@turku.fi 

Tervetuloa!

Saara Malila
viestintäjohtaja
p. 044 907 5710
saara.malila@turku.fi

Epävarmuuksien aika -teoksessa kolmetoista asiantuntijaa analysoi Ukrainassa käytävää sotaa ja sen taustoja Venäjän, Yhdysvaltain, Kiinan ja EU:n toiminnan lisäksi esimerkiksi talouden, uskonnon ja median kautta.

Heti koronapandemian kintereillä maailmaa on ravistellut Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan. Uutuusteos Epävarmuuksien aika selvittää nykyistä maailmantilannetta tarkastelemalla sotaa, siihen johtaneita tekijöitä ja sen kirvoittamia muutoksia monesta eri näkökulmasta. Kirjoittajina teoksessa ovat Tiina Airaksinen, Juhana Aunesluoma, Jari Eloranta, Tuomas Forsberg, Risto Marjomaa, Timo Miettinen, Katalin Miklóssy, Marko Palokangas, Mervi Pantti, Katri Pynnöniemi, Kaius Tuori, Veli-Pekka Tynkkynen ja Elina Vuola.

Asiantuntijoiden käsittelemät aiheet liikkuvat Venäjän strategisesta ajattelusta ja venäläisestä maailmanjärjestysvisiosta itäisen Euroopan ja EU:n toimintaan, Yhdysvaltojen supervallan rooliin Euroopassa ja kansallisen turvallisuuden merkitykseen Xi Jinpingin politiikassa Kiinassa. Suurten toimijoiden ohella kiinnitetään huomiota Suomen kaltaisten pienten valtioiden asemaan maailmanpolitiikassa. Vaikka suurvallat ja pienvaltiot ovat tasa-arvoisia vain muodollisesti, on pienten valtioiden asema kansainvälisessä järjestelmässä parantunut vuosisatojen kuluessa.

Muita kirjassa esille nousevia teemoja ovat esimerkiksi talouden ja sotien historialliset yhteydet, uskonnon merkitys konflikteissa, Euroopan energiariippuvuus, turvallisuusympäristön ja sodankäynnin muutokset, median rooli ensimmäiseksi Tiktok-sodaksikin kutsutussa konfliktissa sekä demokratian ja autoritäärisyyden välinen ideologinen kamppailu. Monessa tekstissä pohditaan, millaisia jakolinjoja sota on piirtänyt tai tehnyt näkyväksi maailmassa.

Epävarmuuksien aika on kuudes osa tuoretta tutkittua tietoa kokoavassa Tiedekulmapokkarien sarjassa, jonka ovat suunnitelleet yhteistyössä Gaudeamus ja Helsingin yliopiston Tiedekulma.

Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Arvostelukappaleet
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.

Minne menet, maailma? -ohjelmasarja Tiedekulmassa
Kirjan teemoihin kytkeytyvä ohjelmasarja Minne menet, maailma? on käynnissä Tiedekulmassa 24.1.–3.2.2023. Tapahtumissa on mukana myös kirjaan kirjoittaneita asiantuntijoita.

Tutustu ohjelmasarjaan Tiedekulman sivuilla.

Kirjoittajat

Tiina Airaksinen työskentelee kulttuurien osaston johtajana ja Aasian tutkimuksen vanhempana yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän on keskittynyt Aasian ja erityisesti Kiinan tutkimukseen, ja hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat nationalismit, naisten toimijuus, imperialismit ja siirtolaisuus.
Yhteydenotot: tiina.h.airaksinen@helsinki.fi | p. 050 448 2426

Juhana Aunesluoma on poliittisen historian professori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusalueitaan ovat kansainvälisten suhteiden historia, Suomen ulkopolitiikka sekä kansainvälisen talouden ja politiikan kytkökset 1900- ja 2000-lukujen maailmassa.
Yhteydenotot: juhana.aunesluoma@helsinki.fi | p. 050 415 6592

Jari Eloranta on taloushistorian professori Helsingin yliopistossa. Elorannan tutkimus keskittyy erityisesti konfliktien taloudellisiin syihin, mekanismeihin ja seurauksiin. Sen lisäksi hänen tutkimuksensa liittyvät Pohjoismaiden valtioiden muotoutumiseen ja niiden talouksien historiaan useiden vuosisatojen aikana.
Yhteydenotot: jari.eloranta@helsinki.fi | p. 050 556 0336

Tuomas Forsberg on Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja ja Tampereen yliopiston kansainvälisenpolitiikan professori (tehtävästä vapautettu 2018–2023). Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat Euroopan turvallisuuden, Suomen, Venäjän ja Saksan ulkopolitiikan sekä sodan ja rauhan tutkimus.
Yhteydenotot: tuomas.forsberg@helsinki.fi | p. 050 448 4064

Risto Marjomaa on dosentti ja yleisen historian yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Afrikan tutkimuksen professorina ja Kehitysmaainstituutin tutkijana. Marjomaan erityisaloja ovat Afrikan historia, globalisaation historia, maailmanhistoria sekä sotien ja konfliktien historia.
Yhteydenotot: risto.marjomaa@helsinki.fi | p. 050 448 7743

Timo Miettinen on eurooppalaiseen filosofiaan, aatehistoriaan ja politiikkaan erikoistunut akatemiatutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa. Hän on toiminut aiemmin keskuksen johtajana sekä tiiminvetäjänä Suomen Akatemian rahoittamassa EuroStorie-huippuyksikössä.
Yhteydenotot: timo.pa.miettinen@helsinki.fi | p. 050 318 2159

Katalin Miklóssy on poliittisen historian dosentti ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopistossa, jossa hän työskentelee Aleksanteri-instituutissa. Miklóssy keskittyy itäisen Keski-Euroopan pitkän aikavälin oikeusvaltiokehitykseen ja tarkastelee, miten turvallisuusnäkökulmat ovat vaikuttaneet valtarakenteiden muutoksiin, kansakunta-ajatteluun sekä alueellisen yhteistyön eri muotoihin.
Yhteydenotot: katalin.miklossy@helsinki.fi

Marko Palokangas on dosentti, yleisesikuntaeverstiluutnantti, Maanpuolustuskorkeakoulun yleisen sotataidon sotilasprofessori ja Sodan usvaa -tutkimusverkoston johtaja. Palokangas on julkaissut paljon sotahistoriasta, sotilasperinteistä ja sotataidosta, operaatiotaidosta ja taktiikasta.
Yhteydenotot Maanpuolustuskorkeakoulun viestintään: viestinta.mpkk@mil.fi

Mervi Pantti on viestinnän professori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa kohdistuu median ja kriisien suhteeseen, tunteisiin ja eriarvoisuuteen mediassa sekä median vastuuseen. Hän johtaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa hanketta ”Demokraattinen episteeminen kapasiteetti algoritmien ajalla” sekä Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta media-alustojen vastuusta.
Yhteydenotot: mervi.pantti@helsinki.fi | p. 050 448 4310

Katri Pynnöniemi, apulaisprofessori, hoitaa Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim- professuuria Helsingin yliopistossa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Omassa tutkimuksessaan Pynnöniemi tarkastelee strategisen ajattelun muutosta Venäjällä, uhka-ajattelun erityispiirteitä sekä informaation käyttöä osana konfliktien hallintaa.
Yhteydenotot: katri.pynnoniemi@helsinki.fi

Kaius Tuori on eurooppalaisen aatehistorian professori Helsingin yliopistossa ja Suomen Akatemian Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikön (EuroStorie) johtaja. Hän on oikeushistorioitsija, joka on tutkinut erilaisia historian käyttöön ja historian politiikkaan liittyviä kysymyksiä.
Yhteydenotot: kaius.tuori@helsinki.fi | p. 050 448 2564

Veli-Pekka Tynkkynen toimii Venäjän ympäristöpolitiikan professorina Helsingin yliopiston Aleksanteri- instituutissa. Yli 20-vuotisella tutkijanurallaan hän on keskittynyt Venäjän ympäristönhallintaan, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja aluekehitykseen liittyvään vallankäyttöön.
Yhteydenotot: veli-pekka.tynkkynen@helsinki.fi | p. 040 517 0521

Elina Vuola toimii globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Vuolan julkaisut käsittelevät uskontoa Latinalaisessa Amerikassa ja globaalissa etelässä, uskontoa ja sukupuolta sekä Suomen uskonnollisia vähemmistöjä.
Yhteydenotot: elina.vuola@helsinki.fi | p. 050 311 1972

Tiedekulmapokkari 6
Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa?
ISBN 9789523452237
Gaudeamus 2023

Englanninkielisten tutkinto-ohjelmien suosio Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on ollut huimassa kasvussa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Suosituimmilla aloilla hakijoita on monikymmenkertaisesti aloituspaikkoihin nähden.

Ammattikorkeakoulujen ensimmäisessä yhteishaussa 4.–18.1.2023 haettavana olivat vieraskieliset koulutukset. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk) haettavana oli yhteensä 380 aloituspaikkaa seitsemässä Bachelor-tason (AMK) tutkinto-ohjelmassa ja kahdeksassa Master-tason (YAMK) tutkinto-ohjelmassa. Kaikkiaan Jamkiin jätettiin alustavien tietojen mukaan yli 20 000 hakemusta, mikä on noin kaksinkertainen määrä verrattuna viime vuoteen. 

Hakijamäärissä on nähty huimaa kasvua viimeisen kolmen vuoden aikana. Kaikkiaan Jamkin englanninkielisten tutkintojen suosio on kasvanut yli 7-kertaiseksi kolmessa vuodessa.

”Jamk on tehnyt pitkään työtä laadukkaan englanninkielisen koulutustarjonnan kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Nyt onkin aivan upeaa nähdä miten tuo työ kantaa hedelmää! Jokainen kansainvälinen opiskelija tuo Keski-Suomeen positiivista sykettä sekä alueen palvelujen käyttäjänä että tulevaisuuden osaajana! Kansainvälinen kampus on varmasti elinvoimaisen maakunnan tunnusmerkki”, iloitsee Jamkin koulutuksesta vastaavana vararehtorina maaliskuussa aloittava Minna-Maaria Hiekkataipale.

Keskimäärin Bachelor-tason koulutuksiin jätettiin miltei 80 hakemusta aloituspaikkaa kohden. Suurin suhdeluku oli pelialaan keskittyvällä Business Information Technology -koulutuksella, johon jätettiin peräti 122 hakemusta per aloituspaikka, yhteensä 3675 hakemusta. Myös matkailualan suosio on vahvassa kasvussa: Tourism Management -tutkinto-ohjelmaan jätettiin n. 93 hakemusta kutakin aloituspaikkaa kohden. Puhtaasti hakijamäärillä mitattuna Tourism Management oli suosituin Jamkin tutkinto-ohjelmista 3748 hakemuksella. Aiempinakin vuosina suosittu sairaanhoitajakoulutus (Nursing) mahtui myös tänä vuonna kärkikolmikkoon: hakemuksia oli yhteensä 3517, eli yhtä aloituspaikkaa kohden jätettiin n. 88 hakemusta. 

Master-tason koulutuksista ylivoimaisesti eniten hakemuksia keräsi International Business Management, yhteensä jopa 1333 hakemusta, mikä on yli nelinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Yhtä opiskelupaikkaa kohti jätettiin jopa 66 hakemusta. Seuraavaksi eniten hakemuksia jätettiin Artificial Intelligence and Data Analytics -koulutukseen (607) sekä Professional Project Management -koulutukseen (534). 

Tutkinto-ohjelmakohtaiset luvut näkyvät alla olevassa taulukossa. Luvut ovat alustavia ja niissä voi tapahtua vielä muutoksia lopullisen tarkistuksen yhteydessä.

Bachelor-tason tutkinto-ohjelmat (AMK)

*Luvut ovat alustavia ja niissä voi tapahtua vielä muutoksia.

Master-tason tutkinto-ohjelmat (YAMK) 

*Luvut ovat alustavia ja niissä voi tapahtua vielä muutoksia.

Ensimmäinen yhteishaku jatkuu seuraavaksi valintakokeilla, jotka toteutetaan Bachelor-tutkintojen osalta kokonaan verkossa tapahtuvalla valtakunnallisella International UAS Exam -valintakokeella. Poikkeuksen muodostavat Information and Communication Technology- ja Business Information Technology -tutkinto-ohjelmat, joissa valintatapana käytetään avoimen ammattikorkeakoulun valintaopintojaksoa ja haastattelua. Master-tason tutkinto-ohjelmiin hakijoille tiedotetaan valintakoekäytännöistä erikseen.

Toisen yhteishaun hakuaika on 15.–30.3.2023 ja silloin haetaan vain suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin. Hakeminen tapahtuu osoitteessa www.opintopolku.fi.

Lisätiedot:
Kristiina Korhonen, opiskelijapalveluiden päällikkö
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 5858 604
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Hakijapalvelut, p.040 556 0409, hakijapalvelut(a)jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu