Quantcast
Channel: Tiedotteet - ePressi
Viewing all 114642 articles
Browse latest View live

Visit Limingan uudet kotisivut aukeavat!

$
0
0

Verkkosivuprojektissa on kiinnitetty erityisesti huomiota sivujen nykyaikaiseen ilmeeseen sekä loogiseen sivurakenteeseen. Uutta on myös tapa esitellä Limingan matkailuyrityksiä sekä niiden tarjontaa. Tuoreilla verkkosivuilla tämä perustuu nimittäin tuotekortteihin, joista on suora ohjaus yritysten omille verkkosivuille. Ratkaisulla on eräs merkittävä hyöty.

– Yksi aikaisempien nettisivujen keskeinen kompastuskivi oli tietojen tuplapäivitystarve. Jos yrittäjä päivitti esimerkiksi aukioloaikoja omilla nettisivuillaan, hänen täytyi ilmoittaa asiasta vielä erikseen Visit Limingan ylläpitoon, jotta tieto päivittyi myös sinne. Välillä päivityspyyntöä ei hoksattu tehdä, ja internetistä löytyi keskenään ristiriidassa olevaa tietoa, kertoo Limingan matkailupäällikkö Hanna-Leena Korhonen.

–  Nyt päivitystarpeesta ei tarvitse enää ilmoittaa meille, vaan Visit Limingan sivuille lisätty linkki ohjaa aina uusimman tiedon äärelle.

Limingan kunta aloitti joulukuussa yhteistyön Kaleva Median tapahtumakalenteritoimijan kanssa. Myös Visit Limingan tapahtumakalenteri on toteutettu Kaleva Median avustuksella, mikä vähentää jälleen tarvetta syöttää samoja tietoja moneen kertaan eri paikkoihin. Kun tapahtumapaikaksi on merkitty Liminka, näkyy tapahtuma automaattisesti kunnan verkkosivuilla. Mikäli tapahtuma soveltuu myös matkailijoille, tulee se näkyviin myös Visit Limingan syötteeseen. Samalla varmistetaan, että tapahtumista tietoa etsivä paikallinen asukas tai seudullamme piipahtava matkalainen löytää tiedon ajankohtaisista tilaisuuksista riippumatta siitä, kummalla sivulla hän vierailee.

Yritykset, yhteisöt ja aivan kaikki kuntalaiset voivat viedä omia, julkisia tapahtumiaan uuteen kalenteriin. Tapahtuman voi ilmoittaa joko Limingan kunnan kotisivuilla heti etusivulta löytyvän syötteen kautta tai Kaleva Median sivuilla, jonne on suora linkki Visit Limingan tapahtumasivuilta.

– Tapahtuman luominen uuteen kalenteriin alkaa oman tilin luomisella. Kuntalaiset voivat luoda tilin omiin nimiinsä, yritysten ja yhteisöjen edustajat edustamilleen organisaatioille. Tilin luominen tapahtuu vaihe vaiheelta ja opastus tulee kätevästi tiliä luodessa. Neuvomme tarvittaessa, kuten aiemminkin, lupaa markkinointiassistentti Hilkka Sandberg.

Datahub tulee, oletko valmis?

Verkkosivu-uudistus kytkeytyy myös Visit Finlandin Datahubin käyttöönottoon. Kyseessä on tietokanta, jonne suomalaiset matkailualan yritykset voivat tallentaa tiedot yrityksestään sekä tarjoamistaan tuotteista ja palveluista. Tietokantaan rakennettujen rajapintojen kautta yritys- ja tuotetietoja voidaan hakea useisiin eri kanaviin, kuten alueellisille verkkosivuille ja kaupallisten toimijoiden katalogeihin. Kytkentää Visit Limingan sivuille ei ole vielä tehty, mutta integraatio tullaan toteuttamaan myöhemmin.

– Visit Limingan sivupäivitys haluttiin tehdä nyt heti, kun Datahub on otettu käyttöön, jotta ollaan matkailun osalta myös sähköisellä puolella edelleen aallonharjalla, kommentoi Limingan elinkeinojohtaja Teemu Haapala.

Liminkalaisia matkailuyrityksiä on jo kehotettu lisäämään yrityksensä sekä tuote- ja palvelutietonsa Datahubiin. Liittyminen tietokantaan ei maksa yritykselle mitään, mutta siitä on valtava etu. 

– Datahubin kautta yrittäjä saa tuotteilleen ja palveluilleen laajemmin näkyvyyttä. Visit Limingalla on voimassa oleva yhteistyösopimus Oulun Matkailu Oy:n kanssa, ja tämän yhteistyön puitteissa kaikki liminkalaiset yritykset, joiden tuotteet ovat Datahubissa, saavat suoraan näkyvyyden Pohjolan Rengastien verkkosivuilla, Korhonen vinkkaa.

Mikäli yritys kaipaa apua tietokantaan liittymisessä, voi asiassa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä Limingan matkailupäällikköön.


Talviuinnin olosuhteissa kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa

$
0
0

Talviuimareita on Suomessa jo noin puoli miljoonaa ja moni suomalainen on kiinnostunut aloittamaan lajin harrastamisen. Turvalliseen harrastamiseen vaadittavien olosuhteiden tarjonta ei kuitenkaan tällä hetkellä vastaa kysyntää. 

Rakastu talviuintiin 2023
Rakastu talviuintiin -viikolla 9.-15.1.2023 Suomen Ladun jäsenyhdistykset järjestivät lukuisia talviuintitapahtumia ympäri Suomen. Kuva: Timo Veijalainen

 

Talviuinnin harrastajamäärän kasvu on tuplaantunut 2000-luvulla. Vuonna 2022 julkaistun Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan noin puoli miljoonaa suomalaista harrastaa talviuintia. Nykyisten harrastajien lisäksi jopa 400 000 suomalaista olisi kiinnostunut harrastamaan talviuintia, mikäli tarjolla olisi harrastukseen soveltuvat olosuhteet.

“Turvalliseen talviuintiin tarvitaan aina talviuintipaikka. Liikuntapaikkarekisterin mukaan Suomessa on tällä hetkellä 253 talviuintipaikkaa. Määrä saattaa kuulostaa suurelta, mutta näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Helsingin kaupungin liikuntatoimi laskee, että yksi talviuintipaikka palvelee enintään tuhatta uimaria. Tarjonta ei vastaa tällä hetkellä kysyntää”, toteaa Suomen Ladun ulkoiluolosuhdetyöstä vastaava Hannu Tiusanen.

Tällä hetkellä olemassa olevien talviuintipaikkojen perustietojen etsimisessä on harrastajalla usein  haasteita. Myös talviuintipaikkojen turvallisuudessa ja energiatehokkuudessa on paljon parannettavaa. 

“Haluamme olla osaltamme edistämässä talviuintipaikkojen saavutettavuutta, energiatehokkuutta ja turvallisuutta sekä kannustaa kuntia, yrityksiä ja yhdistyksiä rakentamaan uusia talviuintipaikkoja”, jatkaa Tiusanen.

Viime viikolla vietetty talviuinnin kampanjaviikko osoitti, että laji kiinnostaa

Suomen Ladun Rakastu talviuintiin -kampanjaviikko järjestettiin viime viikolla 9.-15.1.2023 kolmatta kertaa. Kampanjaviikko osoitti, että talviuintitrendi on edelleen kasvussa ja uusia harrastajia löytää jatkuvasti lajin pariin. 

Viikon aikana Suomen Ladun sosiaalisen median tileillä jaettiin tietoa talviuinnista. Kaikille avoimeen webinaariin osallistui yli 200 henkilöä. Valtakunnallisesti järjestettiin yli 20 tapahtumaa eri puolilla Suomea.

“Edellisinäkin vuosina kampanjaviikon suosio on ollut valtava. Ihmiset ovat kiinnostuneita saamaan tietoa turvallisesta harrastamisesta, harrastamismahdollisuuksista ja talviuinnin terveysvaikutuksista”, kertoo kampanjaviikosta vastannut Jenni Humalajoki.

Lisätiedot: 

Hannu Tiusanen
Yhteiskuntasuhteiden asiantuntija
hannu.tiusanen@suomenlatu.fi
Puh 044 493 8469

Jenni Humalajoki
Ulkoilun asiantuntija, Rakastu talviuintiin -kampanja 
jenna.humalajoki@suomenlatu.fi
Puh 046 921 5502

Sinfonia Lahden kevätkausi saa tunteikkaan startin

$
0
0

Sinfonia Lahden kevätkausi pitää sisällään toinen toistaan mielenkiintoisempia konsertteja ja kohtaamisia. Lavalle kanssamme nousevat muun muassa pianisti Olli Mustonen, kunniakapellimestarimme Osmo Vänskä sekä Pyhimys ja Saimaa. Kapellimestari Anja Bilhmaier päättää päävierailukautensa Lahdessa tänä keväänä, hänen viimeiset konserttinsa tässä roolissa soivat helmikuussa.  

Suurin ja koskettavin Johannes Brahmsin Ein deutsches Requiem tuo suurten kuoroteosten syvällisenä tulkitsijana tunnetun kapellimestari Masaaki Suzukin johtamaan Sinfonia Lahtea 19.1. Konsertissa esiintyvät kuorot Dominante ja Murtosointu sekä solisteina Sarah Aristidou ja Shenyang.  

Tammikuun päättää kunniakapellimestari Osmo Vänskän konsertti 26.1. Ohjelmassa on kaikki unohtumattoman konsertin ainekset: Vänskän oma uutuusteos, historian parhaaksi valittu sinfonia Beethovenin sinfonia nro 3 “Eroica” ja harvoin kuultu solistinumero Kurt Weillin viulukonsertto Erin Keefen tulkitsemana.  

Sibeliuksen jalanjäljissä -konsertissa 9.2. Barberin sinfonian tilalla kuullaan Helvi Leiviskän orkesterisarja nro 2, joka koostuu Juha-elokuvan musiikkiaiheista. Leiviskä oli 1900-luvun alussa syntynyt säveltäjä, jonka toinen sinfonia kuultiin Itsenäisyyspäivän konsertissa. Illan kapellimestarina toimii ylikapellimestari Dalia Stasevska ja solistiksi saapuu Olli Mustonen, joka esittää sävellyksenopettajansa Einojuhani Rautavaaran pianokonserton nro 3.  

Anja Bihlmaier päättää päävierailijakautensa kahteen konserttiin 

Sinfonia Lahden päävierailijana syksystä 2020 toiminut Anja Bilhmaier päättää päävierailijakautensa Lahdessa kahteen konserttiin 16. ja 23.2.2023 

“Olen todella nauttinut neljästä upeasta yhteistyövuodesta Sinfonia Lahden muusikoiden kanssa. Aina ensimmäisestä konsertistamme vuonna 2018, jolloin esitimme Bartokin, Kodalyn ja Beethovenin upeassa Sibeilustalossa, rakastuin orkesterin intohimoiseen ja syvään, lämpimään soundiin, suureen herkkyyteen ja harvinaiseen kykyyn uskomattoman kauniiseen, pehmeään soittoon. Kiitos, että otitte minut niin lämpimästi vastaan ​​ja näytitte minulle kauniin maanne - hiihtämisen, talvikalastuksen ja patikoinnin. Osa sydämestäni tulee aina olemaan täällä, ja odotan paluuta orkesterin eteen”, kertoo Anja Bilhmaier.  

“Juhlistamme upeaa yhteistyötämme Anjan kanssa helmikuun kahdessa perättäisessä konsertissa. Anjan sydämellisyys ja musiikillinen tinkimättömyys on tuonut orkesteriimme uudenlaista hehkua. Vaikka päävierailijakausi päättyy, niin tapaamme häntä säännöllisesti tulevaisuudessakin vierailevana kapellimestarina,“ toteaa vt. Intendentti Maija Kylkilahti.  

16.2. kuultavassa konsertissa Sibeliustalossa ohjelmassa on mm. Beethovenin sinfonia nro 4 ja viimeisessä konsertissa  23.2.2023 kuullaan Robert Schumannin sinfonia nro 3 “Reiniläinen” ja Skrjabinin pianokonsertto. Solistina debytoi viime vuosikymmenen kiitetyimpiin pianisteihin kuuluva ukrainalainen Vadym Kholodenko

Ohjelmistoa kaikenikäisille  

”Kevätkaudelta löytyy niin perhekonsertteja, viihdepainotteisempaa sisältöä kuin syväluotaavaa klassista ohjelmistoa”, kertoo Sinfonia Lahden markkinointi- ja viestintäpäällikkö Marianne Mokkala-Räty. ”Uskon, että voimme tarjota jokaisella lahtelaiselle mielenkiintoisia konserttielämyksiä”, hän jatkaa.  

Ylikapellimestari Dalia Stasevskan luoma FOKUS-sarja jatkuu 16.3. tuoden esille kansainvälisesti menestyksekkäimmälle nykysäveltäjälle, Kaija Saariaholle, tärkeitä teoksia. Ohjelmistossa kuullaan hänen opettajansa Paavo Heinisen Arioso vuodelta 1976, Hohto-elokuvasta tuttu Musiikkia jousille, lyömäsoittimille ja celestalle sekä Outi Tarkiaisen tuore orkesteriteos. Konsertin solistina on maailman suuret oopperatalot valloittanut kanadalaisbaritoni Gerald Finley.    

Elokuvien Oscar-palkittuja säveliä kuullaan 9.3. Michael Sealin johdolla. Konsertissa kuullaan Hollywoodin ikimuistoisimpia sävelmiä alkaen Kwai-Joen sillasta ja Tohtori Živagosta aina Tappajahain ja E.T.:n melodioihin. Konsertin juontaa Venla-palkittu musiikkidokumentaristi Pekka Laine. Sinfonia Lahti haastaa kuulijat pukeutumaan, kuten Oscar-gaalaan. ”Parhaimman puvustuksen Oscar-palkinto jaetaan The Oscars -konserteissa kävijöiden kesken, joten nyt saa pukeutua parhaimmistoonsa”, Mokkala-Räty kertoo. Muuten sinfoniakonsertteihin ei tarvitse miettiä asuvalintoja, vaan jokainen kuulija saa tulla omana itsenään.  

Pyhimys ja Saimaa esiintyvät Sinfonia Lahden kanssa 14.4., kun konserttikokonaisuus Suuri Sinfoninen matka kuullaan Sibeliustalossa ylikapellimestarimme Dalia Stasevskan johdolla. Konsertin ensimmäisellä puolella kuullaan Lauri Porran orkesteriseikkailu Aineen ja Ajan messu ja toisella puolella Pyhimyksen & Saimaan Olisinpa täällä - yhteisalbumi. Suomessa kahdesti aiemmin kuultu suurteos saapuu vihdoin Sibeliustaloon – luvassa on tajunnan räjäyttävää turbulenssia!   

Kevätkausi huipentuu toukokuun 11. päivä Carl Orffin Carmina Burana -konserttiin, jonka musiikki shokeeraa, viihdyttää ja ällistyttää kuin vastustamaton luonnonilmiö. 

Lisätietoa
Maija Kylkilahti 
vt. intendentti 
050 518 4486

Pohjoisen avaintoimijat esittävät: Pohjoinen ohjelma seuraavaan hallitusohjelmaan

$
0
0

Pohjoisen maakuntaliitot, kunnat, korkeakoulut, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt esittävät, että seuraava hallitus käynnistää valtioneuvostotasoisen Pohjoisen ohjelman. Ohjelma vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja kansainvälisiä yhteyksiä.

Pohjoisen avaintoimijat huomauttavat, että pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen on koko Suomen etu. Siksi ne esittävät, että osana tulevaa hallitusohjelmaa toteutetaan erillinen, valtioneuvostotasoinen ohjelma nimellä ”Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä”. Ohjelma luo strategiset raamit tavoitteelliselle yhteistyölle Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan välillä sekä rahoittaa investointeja, joilla pohjoinen tuottaa kasvua ja turvallisuutta Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan.

”Katseet ovat kääntyneet pohjoiseen. Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuraavan Nato-jäsenyyden, energiakriisin ja huoltovarmuuden korostumisen myötä geopoliittinen asetelma on muuttunut ja pohjoisen painoarvo on kasvanut merkittävästi”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju.

Ohjelman pääteemat liittyvät osaamisen vahvistamiseen, innovatiivisiin energiaratkaisuihin, väylähankkeisiin ja uuteen geopoliittiseen asemaan. Lisäksi ohjelmaan tulee kirjata tavoitteet ja keinot pysyvien kansainvälisten yhteistyörakenteiden muodostamiseksi erityisesti maanpuolustusta, turvallisuutta ja huoltovarmuutta koskien ja itäisen raja-alueen elinvoiman merkityksen huomioiden.

”Pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii investointeja erityisesti osaamiseen, väyliin, vihreän teollisuuden aloitteisiin sekä työvoiman saatavuuteen” toteaa Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Ruotsi ja Norja tekevät tulevina vuosina mittavia investointeja nimenomaan pohjoiseen.

”Naapurimaiden tavoin myös Pohjois-Suomessa on vireillä suuret, liki 50 miljardin investoinnit. Me voimme omalla osaamisellamme, vihreällä energiallamme ja luonnonvaroillamme kasvattaa investointien vaikuttavuutta ja muodostaa globaalisti merkittävän kasvuvyöhykkeen pohjoiseen”, arvioi Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.

Elinvoimainen pohjoinen on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Suomelle elintärkeä alue. Meriyhteyksien häiriötilanteessa pohjoisen väylät ovat Suomen portti länteen. Maanpuolustuskyvyn, huoltovarmuuden ja kestävän kasvun takia Suomen tulee varmistaa toimivat yhteydet pohjoisen Nato-liittolaisiin ja alueen taloudellinen kehitys.

”Pohjoisessa on vahvoja varuskuntia ja pitkä maaraja Venäjän kanssa. Pohjoisen maayhteys tuleviin NATO-liittolaisiin kasvattaa pohjoisen merkitystä myös maanpuolustuksen näkökulmasta”, linjaa Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen.

Pohjoisen tuuli- ja vesivoima mahdollistavat vihreän siirtymän investointeja Suomeen ja varmistavat energiansaantiamme. Alueella on mittavat mineraalivarat, Kokkolaan on tulossa akkukemikaalitehdas ja Perämeren kaarelle on suunnitteilla vetyputkisto.

”Pohjoisen energiavyöhyke on maailmanlaajuisesti merkittävä alue, jonka innovaatiot ja investoinnit mahdollistavat Suomen ilmastotavoitteiden toteutumisen ja vahvistavat Suomen asemaa pohjoisen osaamisen edelläkävijänä”, Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila toteaa.

Pohjoinen tunnetaan osaamisestaan. Energiaomavaraisuuden vauhdittaminen, pohjoisten mineraalien kestävä hyödyntäminen ja digitalisaation edistäminen sekä 6G-teknologian kehittäminen ovat esimerkkejä pohjoisista ratkaisuista.

”Pohjoisessa ohjelmassa myös arktisuus ja pehmeä turvallisuus ovat myös keskeisiä geopoliittisia kokonaisuuksia, joiden ympärille tulee rakentua vahvaa tutkimus-, kehitys-, innovaatio ja osaamistoimintaa tukemaan Suomen menestymistä”, toteaa Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori.

”Investoinnit pohjoisen osaamiseen vauhdittavat maamme kestävää kasvua, vientiä ja tuottavuutta”, toteaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.

Pohjoinen luonto on Suomen voimavara ja mahdollisuus entisestään lisätä matkailua, jonka vahvuuksia ovat ainutlaatuinen luonto, turvallisuus, puhtaus ja raikas ilma.

”Pohjoisessa on tilaa ja osaamista yhdistää luonnon, matkailun ja vihreän teollisuuden tarpeet”, sanoo Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio.

 

Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä
on pohjoisen toimijoiden yhteinen aloite valtioneuvostovetoiseksi ohjelmaksi, joka tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Se vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja ainutlaatuista asennetta. Valtioneuvostotason ohjelma tarvitaan, sillä kyseessä on valtioiden välinen yhteistyö pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Pohjoisen Suomen elinvoiman säilyttäminen on geopoliittisesti tärkeää, ja pohjoisen investoinnit ja energiatuotanto ovat mittakaavaltaan kansallisesti merkittäviä.

 

Ohjelman allekirjoittajat:

Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 0400 389 152

Pentti Malinen, Kainuun maakuntajohtaja, 044 7970 197

Mika Riipi, Lapin maakuntajohtaja, 044 767 4200

Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 040 140 8995

Päivi Laajala, Oulun kaupunginjohtaja, 040 180 1168

Ulla-Kirsikka Vainio, Rovaniemen kaupunginjohtaja, 040 625 6535

Stina Mattila, Kokkolan kaupunginjohtaja, 040 806 8200

Jari Tolonen, Kajaanin kaupunginjohtaja, 044 710 0303

Leena Mikkola-Riekkinen, Raahen kaupunginjohtaja, 08 439 3111

Jukka Kujala, Tornion kaupunginjohtaja, 040 132 0403

Matti Ruotsalainen, Kemin kaupunginjohtaja, 016 259 200

Maria Sorvisto, Ylivieskan kaupunginjohtaja, 044 4294 210

Jouko Manninen, Kuusamon kaupunginjohtaja, 044 505 4639

Jouko Niinimäki, Oulun yliopiston rehtori, 046 921 5820

Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori, 0400 606 244

Heidi Fagerholm, Oulun ammattikorkeakoulun rehtori, 020 611 0200

Riitta Rissanen, Lapin ammattikorkeakoulun rehtori, 0400 293 545

Matti Sarén, Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori, 044 7101 600

Kari Ristimäki, Centria ammattikorkeakoulun rehtori, 044 725 0310

Jari Tuovinen, Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja, 044 313 4505

Liisa Ansala, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja, 044 5777 514

Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja, 050 5277 288

Anu Tervonen, Kainuun yrittäjien toimitusjohtaja, 044 728 7100

Pirkka Salo, Lapin yrittäjien toimitusjohtaja, 040 039 2139

Mervi Järkkälä, Keski-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja, 0500 561 145

 

Lisätiedot allekirjoittajilta.

Piispa Kaisamari Hintikka tapaa paavi Fransiscuksen Roomassa – paaville lahjaksi pala Itämerta

$
0
0

Espoon piispa Kaisamari Hintikka, hiippakunnan asianhoitaja isä Marco Pasinato katolisesta kirkosta sekä Haminan piispa Sergei ortodoksisesta kirkosta seurueineen tapaavat paavi Franciscuksen 20.1.2023 Vatikaanissa. Tapahtuma on osa kristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa, jota vietetään vuosittain 18.−25.1. Maanantaina 16.1. alkavan matkan yhteydessä vietetään pyhän Henrikin muistopäivää 19.1.2023.  

Joka tammikuu yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispoista matkustaa kristittyjen ykseyden rukousviikon aikana Roomaan yhdessä katolisen kirkon edustajan sekä ortodoksisen kirkon piispan kanssa.  

Ohjelmaan kuuluvat ekumeeniset jumalanpalvelukset, Suomen Italian ja Vatikaanin suurlähettiläiden tapaamiset, tutustuminen katolisen kirkon toimintaan ja paavin yksityisvastaanotto.  Vierailu on perinne jo vuodesta 1985.   

Tänä vuonna suomalaisten valtuuskunta on tavallista ekumeenisempi. Luterilaisten, katolilaisten ja ortodoksien lisäksi valtuuskuntaan kuuluu Suomen Ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken.  

Paaville lahjaksi pala Itämerta 

Piispa Kaisamari Hintikka vie paaville lahjaksi palan Itämerta. Lahjoitus tehdään Itämerta suojelevan John Nurmisen Säätiön kautta. Vierailun yhteydessä piispa luovuttaa Itämeressä hioutuneen kiven sekä kartalle merkityn symbolisen palan Itämerta.  

John Nurminen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt pitää tärkeänä, että meriluonnon suojelu ja luontokadon torjunta ovat nousseet kansainväliseen ja kirkolliseen keskusteluun:  

”Tehtävämme on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Yhteistyö on avain siihen, että meret säilyvät elinvoimaisina myös tulevaisuudessa. Säätiö on juuri aloittanut kansainvälisen yhteistyön keskieurooppalaisten mertensuojelujärjestöjen kanssa. Merten hyvinvoinnilla on myös suora yhteys ilmastonmuutokseen hillitsemiseen.” 

Sovinto luonnon kanssa 

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on hiilineutraali kirkko vuoteen 2030 mennessä. Kirkko huomioi ympäristölle ja ilmastolle koituvat seuraukset oman toimintansa kehittämisessä. Kirkon ympäristödiplomi on seurakunnille väline ja työkalupakki kestävämmän toiminnan saavuttamiseen ja mittaamiseen. Suosituksena on, että kaikilla seurakunnilla on Kirkon ympäristödiplomi vuoteen 2025 mennessä.   

“Sovinto luonnon kanssa edellyttää yksittäisiltä ihmisiltä ja yhteisöiltä, myös kirkolta, kohtuullisuutta ja nykyistä kestävämpää elämäntapaa”, toteaa piispa Kaisamari Hintikka. 

Pyhän Henrikin muistopäivä 

Torstaina 19.1. vietetään pyhän Henrikin muistopäivää. Pyhä Henrik oli keskiajalta periytyvän käsityksen mukaan Suomen ensimmäinen piispa ja marttyyri.  

Piispa Kaisamari Hintikka saarnaa pyhän Henrikin päivän messussa, Santa Maria Sopra Minerva -basilikassa Vatikaanissa. Liturgina toimii isä Marco Pasinato. Messussa laulaa espoolainen lapsikuoro CandoMini. Kyseessä on vuonna 2013 perustettu lapsikuoro, joka toimii Espoon nuorisokuoro Candominon alaisuudessa. 

Kuvateksti: Piispa Kaisamari Hintikka lahjoittaa paaville palan Itämerta John Nurmisen Säätiön kautta. Symbolina lahjoituksesta hän luovuttaa paaville Itämeressä hioutuneen kiven. 

 

Lisätietoja:  Kimmo Kääriäinen, kirkkoneuvos, Ulkoasiain osasto, Kirkkohallitus, kimmo.kaariainen@evl.fi, p. 040 522 1464 

Timo-Matti Haapiainen, asiantuntija, Espoon hiippakunnan tuomiokapituli, timo-matti.haapiainen@evl.fi    p. 050 406 9796  

 

Autokannan keski-ikä kasvoi lähes 13 vuoteen

$
0
0

– autokannan hidas kierto jarruttaa liikenteen päästöjen alenemista

Viime vuoden automarkkinaa rusikoivat komponenttipula, pitkittynyt energiakriisi sekä talouden heikentyneet näkymät. Markkina päätyi historiallisen alhaiseen alle 82 000 henkilöauton rekisteröintilukemaan, joka on alin henkilöautojen rekisteröintien määrä lähes 30 vuoteen. 

Vuosi 2022 oli poikkeuksellinen käänteiltään automarkkinoiden näkökulmasta koko Euroopassa. Toimitusviiveiden lisäksi autokannan muutoksia leimasivat sähköistymisen nopeutuminen ja vähän kuluttavien autojen kysynnän kasvu.

Autokannan keski-ikä kasvoi viime vuonna poikkeuksellisen paljon

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä oli viime vuoden lopussa 12,9 vuotta. Keski-ikä kasvoi noin 0,3 vuodella edellisestä vuodesta. Autokannan keski-ikä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 2,0 vuodella. Kehitys on huolestuttavaa erityisesti liikenteen päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisen ja liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta.

Autokannan vanhenemisen taustalla ovat matalat ensirekisteröintiluvut sekä pienentynyt kierrätykseen palautuvien autojen määrä. Kun vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä noin 5,5 prosenttia autokannasta uusiutui vuosittain, vuonna 2022 osuus oli vain 3,0 prosenttia. Autokannan keski-iän kasvun pysäyttäminen edellyttäisi, että noin 5 prosenttia autokannasta uusiutuisi vuosittain. Tämä tarkoittaisi noin 140 000 uuden auton vuosittaista ensirekisteröintiä.

Käytettyjen autojen kauppa palasi koronaa edeltäneiden vuosien tasolle

Vuosina 2020–2021 käytettyjen autojen kauppa oli vilkasta. Autoliikkeiden käytettyjen autojen kaupan volyymi kasvoi vuonna 2021 yli 320 000 henkilöautoon ja lähes 30 000 pakettiautoon. Vuonna 2022 autoliikkeiden käytettyjen autojen kaupan volyymi laski noin 290 000 henkilöautoon ja 27 000 pakettiautoon. Luvut jäävät noin 10 prosenttia vuoden 2021 ennätyksellisestä tasosta, ja ovat suuruusluokkana samaa tasoa kuin käytettyjen autojen kauppa vuosina 2017–2018. 

Autoliikkeiden kautta kulkevat tyypillisimmin alle 10-vuotiaat autot. Noin 80 prosenttia omistajaa vaihtavista alle 10-vuotiaista autoista kulkee autoliikkeiden kautta. Autojen keskimääräiset myyntiajat olivat vuonna 2022 hieman lyhyempiä kuin edellisinä vuosina, vaikka käytettyjen autojen myynnin volyymi jäikin edellisvuosia pienemmäksi ”, kertoo toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.

Käytettyjen autojen kaupassa käyttövoimajakauma noudattelee autokannassa olevien autojen jakaumaa. Ladattavien autojen osuus on vuonna 2022 kasvanut hieman yli 8 prosenttiin autoliikkeiden käytettyjen autojen kaupasta. Diesel- ja bensiiniautojen osuus myydyistä käytetyistä autoista on ollut viime vuosina vakaa.

Sähköistymiseen vauhtia hankintatuista ja kierrätyspalkkiosta

Autokannan nykyisellä uusiutumisvauhdilla liikenteen päästövähennystavoitteet jäävät saavuttamatta. Täyssähköautojen osuus kasvoi viime vuonna noin 18 prosenttiin rekisteröinneistä. Autokannassa oli vuoden 2022 lopussa noin 45 000 täyssähköautoa ja noin 105 000 ladattavaa hybridiä. Vaikka ladattavien autojen osuus on ollut nousussa, kokonaisrekisteröintien pienen määrän takia sähköautojen määrä autokannassa kasvaa liian hitaasti. Nopeampi sähköistyminen vähentää polttoaineiden hintapainetta, koska tällöin päästötavoitteita ei tarvitse täyttää yksinomaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteella, joka kiristää pumppuhintoja.

Autoala ennakoi, että ensirekisteröintien määrä kasvaa tänä vuonna 98 000 henkilöautoon ja 13 000 pakettiautoon. Talouden maltillinen taantuma, korkea inflaatio, korkotason nousu ja energian kohonneet hinnat ovat hiljentäneet automarkkinaa syksyn ja alkutalven aikana ja kuluvan vuoden ensirekisteröintilukematkin jäävät vielä selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa maltillisemmiksi.

Autoteollisuuden tuotantomäärä jää tänä vuonna vielä normaalista tasostaan, mutta saatavuuden ennakoidaan kuitenkin parantuvan vuoden jälkipuoliskolla. Taantuman aiheuttama kysynnän aleneminen jarruttaa autokannan uusiutumista. Autokannan kiertoa ja liikenteen päästöjen vähentämistä voitaisiin nopeuttaa muun muassa sähköautojen hankintatuilla ja kierrätyspalkkioilla”, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Vuosien 2018 ja 2021 valtion romutuspalkkiokampanjat siivittivät kierrätykseen palautuneiden autojen määrän ennätykseen.

Komponenttipula jarrutti automarkkinaa globaalisti

Komponenttipula, raaka-aineiden heikentynyt saatavuus ja logistiikan pullonkaulat vähensi autojen tuotantoa maailmanlaajuisesti. Autojen ensirekisteröinnit jäivät viime vuonna Euroopassa keskimäärin edellisvuotta pienemmiksi ja vielä kauas pandemiaa edeltäneestä ajanjaksosta. Saksassa henkilöautojen ensirekisteröinnit kääntyivät 1,0 prosentin kasvuun, mutta olivat vielä noin neljänneksen alemmat kuin vuonna 2019. Ruotsissa henkilöautoja ensirekisteröitiin vuonna 2022 noin 4,3 prosenttia ja Tanskassa 20,0 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.

Lisätietoja

Kooste vuositilastoista ja markkinoiden näkymistä

toimitusjohtaja Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto ry, p. 0500 417 300, pekka.rissa@akl.fi

toimitusjohtaja Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry, p. 040 729 4513, tero.kallio@autotuojat.fi

 

Kysymme näkemyksiä liikkumisesteisten pysäköintipaikoista Järvenpäässä

$
0
0

Taustaa liikkumisesteisteisen pysäköintitunnuksesta

Liikkumisesteisen pysäköintitunnus (LE-tunnus) on tarkoitettu helpottamaan liikuntarajoitteisen henkilön autoilua ja se on aina henkilökohtainen. Voimassa olevia liikkumisesteisen pysäköintitunnuksia on Suomessa noin 100 000 ja näitä myönnetään vuosittain 10 000–15 000 lisää (Lähde: Traficom).

Liikkumisesteisen pysäköintilupaa ei myönnetä kenellekään turhaan, vaan sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu olennaista haittaa pysäköintiluvan haltijan liikkumiselle.

Autopaikka normaalia suurempi

Päästäkseen ulos autosta pyörätuolilla tai muilla apuvälineillä kulkeva henkilö tarvitsee enemmän tilaa. Liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle soveltuvan autopaikan (LE-autopaikka) täytyy sijaita mahdollisimman lähellä sisäänkäyntiä ja reitin sisäänkäynnille tulee olla esteetön. Autopaikan pitää olla normaalia leveämpi, koska esimerkiksi pyörätuolin on mahduttava auton viereen. Sen on oltava leveydeltään 3 600 mm ja pituudeltaan 5 000 mm. Autopaikat merkitään kansainvälisellä ISA-pyörätuolitunnuksella paikan pohjaan maalattuna ja kiinteillä pystytolpilla.

Tunnuksella saa pysäköidä maksutta ja rajoitusta pidemmäksi ajaksi

Yleisille alueille liikkumisesteisten tunnuksella saa pyörätuolimerkkipaikan lisäksi maksullisille pysäköintipaikoille ilman maksua myös ”Pysäköinti kielletty” tai ”Pysäköintikieltoalue” rajoitusta pidemmäksi ajaksi alueelle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu. Pysäköinnistä ei saisi aiheutua huomattavaa haittaa pihakadun liikenteelle eikä muulle käyttämiselle.

Turvataan liikuntaesteisten autoilijoiden palveluiden saatavuus

Järvenpään kaupunki tekee yhdessä kaupungin vammais- ja eläkeläisneuvoston kanssa kartoituksen kaupungin yleisten alueiden liikkumisesteisten pysäköintipaikoista kevään 2023 aikana. Kartoituksen tarkoituksena on turvata liikuntaesteisten autoilijoiden palveluiden saatavuus.

Kysymme teiltä kaupunkilaisilta näkemyksiä nykyisten liikkumisesteisten paikkojen kehittämistarpeisiin (sijainti ja laatu) ja mihin uusia paikkoja tulisi sijoittaa.

Vastaa lyhyeen kyselyyn 12.2. mennessä

Vastaustenne avulla saamme arvokasta tietoa teidän käyttäjien kokemuksista liikkumisesteistenpaikkojen muutostarpeista. Vastausten perusteella arvioidaan, onko näitä nykyisellään riittävästi vai pitääkö niitä lisätä ja minne.

Vastaa 12.2. saakka verkko-osoitteessa https://forms.office.com/e/HHTSsfitap

  • Järvenpään kaupungin vammaisneuvosto
  • Järvenpään kaupungin eläkeläisneuvosto
  • Järvenpään kaupunki
  • Lisätietoja osallisuuden erityisasiantuntija Pilvi Kallio-Meriläinen, p. 040 315 3737

VR FleetCaren Pieksämäen konepajalla valmius käynnistää kotimaisten puuvaunujen valmistus

$
0
0

Pieksämäen konepajalla on runsaasti kokemusta EU-standardin mukaisten raakapuuvaunujen ja muun kaluston valmistuksesta lähivuosilta. Konepajan tuotantolinjastolta on valmistunut yhteensä lähes 500 puuvaunua vuodesta 2008 lähtien. Viimeisin 80 vaunun erä on saatu liikenteeseen vuoden 2022 syksyllä. Tuotantolinja on valmiina käyttöönotettavaksi ja uudet vaunut saataisiin liikenteeseen 6 kuukauden päästä tilauksesta.

"Haluamme olla mukana lisäämässä raidekuljetuksia ja edistämässä vihreää siirtymää sekä Suomen kilpailukykyä. Metsäteollisuus on maallemme elintärkeä viennin veturi. Alustavien keskustelujen perusteella alan yrityksillä vaikuttaisi myös olevan kiinnostusta investoida EU-standardin mukaiseen vaunukalustoon siirtymäkauden jälkeen", VR FleetCaren toimitusjohtaja Otso Ikonen sanoo. 

Kotimaassa valmistetut vaunut soveltuvat erinomaisesti Suomen oloihin ja ne varmistavat osaltaan, että puuta saadaan kuljetettua riittävästi metsäteollisuuden käyttöön. Jo aiemmin käytössä olleet VR FleetCaren valmistamat puuvaunut on havaittu toimivaksi ratkaisuksi. Ne mahdollistavat hyvän hyötykuorman sekä painon että tilavuuden puolesta yleisesti käytetyille eri puumitoille.

"Mielestämme olisi järkevää jatkaa kotimaista vaunuvalmistusta myös huoltovarmuuden kannalta ja taata sekin työ Suomessa. Meillä on Pieksämäellä hyvät tuotantotilat ja työvälineet vaunujen valmistusta varten sekä osaamista valmistuksen eri osa-alueilla, Ikonen jatkaa.



Lisätietoja VR Mediadesk viestinta@vr.fi, 029 434 7123


Biskop Kaisamari Hintikka träffar påven Franciskus i Rom – ger en bit av Östersjön som gåva

$
0
0

Biskop Kaisamari Hintikka från Esbo, stiftsadministrator fader Marco Pasinato från katolska kyrkan och Fredrikshamns biskop Sergei från ortodoxa kyrkan ingår i den delegation som kommer att träffa påven Franciskus den 20 januari 2023 i Vatikanen. Besöket är en del av den ekumeniska böneveckan för kristen enhet som firas årligen den 18−25 januari. Resan inleds idag (16.1) och på torsdag den 19 januari infaller S:t Henriks minnesdag.

Varje år reser en biskop från Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland tillsammans med en biskop för den ortodoxa kyrkan och en representant för katolska kyrkan till Rom under ekumeniska böneveckan.

I programmet ingår ekumeniska gudstjänster, möten med de finländska ambassadörerna i Italien och Vatikanen, att bekanta sig med den katolska kyrkan och påvens privata mottagning. Besöket i Rom är en tradition sedan 1985.

I år är den finländska delegationen mer ekumenisk än vanligt. I delegationen ingår förutom lutheraner, katoliker och ortodoxa också generalsekreteraren för Ekumeniska rådet i Finland, Mayvor Wärn-Rancken.

En bit av Östersjön som gåva till påven

Biskop Kaisamari Hintikka ger en bit av Östersjön som gåva till påven. Donationen sker genom John Nurminens stiftelse. I samband med besöket överlämnar biskopen en sten som slipats i Östersjön och en symbolisk bit av Östersjön markerad på kartan.

Annamari Arrakoski-Engardt, vd för John Nurminens stiftelse, ser det som viktigt att skyddet av den marina naturen och förebyggandet av naturförluster har blivit en del av den internationella och kyrkliga debatten:

− Vår uppgift är att rädda Östersjön och dess arv för framtida generationer. Samarbete är nyckeln till att haven förblir levande också i framtiden. Stiftelsen har precis inlett ett internationellt samarbete med mellaneuropeiska marina skyddsorganisationer. Havets välbefinnande har också en direkt koppling till att bromsa klimatförändringarna.

Försoning med naturen

Målet för evangelisk-lutherska kyrkans energi- och klimatstrategi är en kolneutral kyrka år 2030. Kyrkan tar hänsyn till miljö- och klimatkonsekvenser när den utvecklar sin egen verksamhet. Kyrkans miljödiplom är ett verktyg för församlingarna att uppnå och mäta en mer hållbar verksamhet. Rekommendationen är att alla församlingar har Kyrkans miljödiplom senast 2025.

− Försoning med naturen förutsätter måttfullhet och en mer hållbar livsstil än den nuvarande av enskilda människor och samhällen, inklusive kyrkan, konstaterar biskop Kaisamari Hintikka.

Sankt Henriks minnesdag

På torsdag 19 januari infaller Sankt Henriks minnesdag. Enligt en uppfattning från medeltiden var S:t Henrik Finlands förste biskop och martyr.

Biskop Kaisamari Hintikka predikar vid Sankt Henriks dagsmässa i basilikan Santa Maria Sopra Minerva i Vatikanen. Fader Marco Pasinato är liturg. I mässan sjunger barnkören CandoMini från Esbo. Barnkören grundades 2013 och verkar under Esbo ungdomskör Candomino.

Mer information:
Kimmo Kääriäinen, chef för evangelisk-lutherska kyrkans utrikesavdelning, kimmo.kaariainen@evl.fi, tfn 040 522 1464.
Timo-Matti Haapiainen, sakkunnig, Esbo stifts domkapitel, timo-matti.haapiainen@evl.fi telefon 050 406 9796

Bildtext: Biskop Kaisamari Hintikka ger en bit av Östersjön som gåva till påven. Donationen sker genom John Nurminens stiftelse. Som en symbolisk gåva överlämnar biskopen en sten som slipats i Östersjön.

Nukkekoti ensi-iltaan Rauman teatterissa

$
0
0

Rauman teatterin vuoden 2023 avaa todellinen klassikkonäytelmä, Henrik Ibsenin Nukkekoti.

Vuonna 1879 valmistunut Nukkekoti on norjalaisen Ibsenin kuuluisin näytelmä. Nukkekoti herätti ilmestyessään kohua, sillä näytelmä kritisoi voimakkaasti viktoriaanisia avio-liittonormeja. Vaikka näytelmä onkin jo yli 140 vuoden takaa, sen teemat ovat edelleen ajankohtaisia nyky-yhteiskunnassa. Nukkekodin piti saada ensi-iltansa alun perin jo tammikuussa 2022, mutta vuoden takaisten olosuhteiden vuoksi perhedraamaksikin luonnehdittu näytelmä pääsee yleisön eteen vasta nyt.

- Nukkekoti on todella väkevä draama, joka sisältää jopa dekkarimaisia jännitteitä. Toteutuksemme on ajaton, sillä teemojensa ansiosta tarina on täysin luettavissa nykyaikaisenakin näytelmänä. Naisen asema perheessä ja parisuhteessa, tasa-arvo sekä rakastamisen vaikeus ovat edelleen yhteiskuntamme suuria kysymyksiä. Nukkekoti on myös ihmisen kasvutarina, kertoo Rauman teatterin taiteellinen johtaja Otto Kanerva, joka on myös ohjannut esityksen.

Nukkekodin naispääosaa, Noraa, pidetään vastaavana roolina naisnäyttelijälle kuin Shakespearen Hamlet on miesnäyttelijälle. Rauman teatterissa Noran roolissa nähdään Raisa Sorri. Nora on elänyt elämänsä kuin suojattu nukke. Lapsuuden ja nuoruuden hän vietti isänsä siipien alla ja aikuisikä on kulunut pankinjohtajaksi matkalla olevan Torvaldin (Timo Julkunen) edustusvaimona. Noralla on kuitenkin salaisuus, joka paljastuessaan uhkaa kaataa ulospäin onnelliselta vaikuttavan avioliiton kulissit.

Näytelmän pääosissa esiintyvien Sorrin ja Julkusen lisäksi rooleissa nähdään myös muut Rauman teatterin näyttelijät Ninni Kekki, Juha Kulmala ja Mona Lehtola. Asioitsija Krogstadin roolissa vierailee Ilkka Koivula.

Nukkekodin lavastuksen on suunnitellut Rauman teatterissa ensimmäistä kertaa vieraileva Aili Ojalo. Pukusuunnittelu on Elina Vätön ja kampausten, peruukkien sekä maskeerausten takana on Tuula Kupiainen-Koivisto. Koreografiat ovat Osku Heiskasen käsialaa ja musiikkidramaturgia Otto Kanervan ja Perttu Suomisen, joka toimii myös esityksessä muusikkona.

Nukkekoti saa ensi-iltansa Rauman teatterissa 21. tammikuuta.
Esityksen kesto on noin 2 tuntia 30 minuuttia, sisältäen väliajan.

Lehdistökuvia on ladattavissa osoitteesta: https://raumanteatteri.fi/media/

 

Lisätietoja:

Otto Kanerva, puh. 040 546 3072, otto.kanerva@raumanteatteri.fi

Petteri Kangas, puh. 044 776 9916, petteri.kangas@raumanteatteri.fi

s360 laajentaa jalansijaansa Euroopassa avaamalla uuden toimiston Amsterdamiin

$
0
0


Pohjoismaiden johtava performance-markkinointitoimisto s360 ilmoittaa laajentavansa toimintaansa Alankomaihin avaamalla uuden toimiston Amsterdamiin.

Vuonna 2011 Tanskassa perustettu s360 on moneen kertaan palkittu digitaalinen konsultointipalvelu, joka kiihdyttää asiakkaidensa digitaalista kasvua performance-markkinointia, digitaalisia strategioita ja markkinointiteknologioita hyödyntäen. s360 on nykyään digitaalisten strategioiden ja konsultointipalvelujen johtavia tekijöitä Pohjoismaissa yli 250:n asiantuntijan ja seitsemän Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa sijaitsevan toimiston voimin.

Pohjoismaista kohti muuta Eurooppaa
Alankomaihin laajentumisen taustalla on kasvanut kysyntä s360:n palveluille koko Euroopan alueella. Amsterdam tunnetaan yhtenä Euroopan johtavista teknologian ja verkkokaupan keskuksista, joten se tarjoaa mahdollisuuksia tavoittaa sekä uusia asiakkaita että osaavaa työvoimaa. s360:lla on jo asiakkaita Alankomaista, joten paikallisen toimiston avaaminen auttaa sitä vahvistamaan palvelujensa tarjontaa entisestään.

Tavoitteenamme on kasvaa Euroopan johtavaksi digitaaliseksi konsulttipalveluksi, ja Amsterdamin toimiston avaaminen on suuri merkkipaalu tällä matkalla”, sanoo s360:n toimitusjohtaja Jakob Vedel. “Olemme erittäin iloisia, että voimme tuoda palvelumme Alankomaiden markkinoille ja toivottaa paikallisia osaajia osaksi nopeasti kasvavaa tiimiämme.

Arnd van der Meer on uusi Managing Director
Arnd van der Meer on liittynyt s360:n uutena Managing Directorina Alankomaissa. Hänellä on kymmenen vuoden kokemus esimerkiksi Googlessa, Metassa ja Snapissa, missä hän toimi myyntijohtajana kasvaville yrityksille Benelux- ja Pohjoismaissa. Tämän ansiosta van der Meer sopii johtamaan s360:n laajentumista Alankomaihin.

Alankomaat on merkittävä eurooppalainen verkkokaupan keskus, joten sinne laajentuminen tarjoaa s360:lle erinomaisen mahdollisuuden päästä näyttämään osaamistamme performance-markkinoinnin alalla”, sanoo van der Meer. “Hollantilainen markkina näkee digitalisaation ja käyttäjäkokemuksen arvon, minkä vuoksi se on loistava sijoituskohde digitaalisen toiminnan optimoinnille. s360:n tapa hyödyntää teknologiaa vahvistaa johtavaa asemaamme tällä alalla entisestään. Olen innoissani, että voin olla osa tätä menestynyttä yritystä astuessamme Alankomaiden markkinoille.”

“Tunnen Arndin jo Googlen ajoilta lähes 10 vuoden takaa ja olen todella iloinen, että hän valitsi s360:n. Arndin vahva kokemus alalta, laaja verkosto Keski-Euroopassa sekä erinomainen asenne yhdessä s360:n vahvan palvelutarjonnan kanssa luovat täydelliset edellytykset vahvalle kasvulle. Nykyisille asiakkaillemme tämä tarkoittaa, että voimme tarjota paikallista pohjoismaista osaamista Alankomaissa - ja päin vastoin”, sanoo s360:n Suomen toimiston Managing Partner Hermanni Nurila.

s360
s360 on palkittu performance-markkinointitoimisto ja Google Marketing Platform Sales Partner, jolla on yli 250 asiantuntijaa ja konsulttia Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa sekä Alankomaissa. Teknologiaa ja dataa hyödyntäen, s360 saa aikaan merkittäviä ja mitattavia parannuksia asiakkaidensa digitaalisessa markkinoinnissa.

Puola yllättää positiivisesti

$
0
0

Aina ei tarvitse lähteä kauas: parin tunnin lentomatkan päässä sijaitseva Puola tarjoaa monia mieleenpainuvia kaupunki- ja luontokohteita.

Suosittu Sopot – rannikon helmi

Sopot on yksi Itämeren rannikon suosituimpia matkailukohteita. Merellinen leuto ilmasto, pitkät hiekkarannat ja kaunis luonto tekevät Sopotista upean kohteen erityisesti virkistystä hakevalle ja rauhallisesta patikoinnista nauttivalle matkailijalle. Vilkas kaupunki tarjoaa paljon myös kaupunkielämyksiä etsiville.

Sopotilla on rikas historiallinen tausta. Napoleonin armeijan lääkäri Jean George Haffner ihastui alueeseen jo 1900-luvun alussa ja perusti sinne kylpylän. Alue saavutti nopeasti suosiota myös maan ulkopuolella, kylpylöitä ja hotelleja rakennettiin lisää ja vähitellen maine levisi koko Eurooppaan. Sopot pitää edelleen pintansa leudon ilmastonsa, kauniin sijaintinsa ja hyvien lentoyhteyksiensä ansiosta. Kaupungissa viihtyvät nopean kaupunkiloman ystävät, perhelomailijat, romanttista pikkulomaa etsivät pariskunnat, rentoutujat ja kuntoutujat. Kylpyläalueena Sopot viettääkin tänä vuonna 200-vuotisjuhlaansa.

Klassisesta kylpylätunnelmasta pääset nauttimaan esimerkiksi Sopotoriumissa, joka on ylellinen kylpyläalue rauhallisessa ja vehreässä ympäristössä meren rannalla.

Poznań – suoralla lennolla Helsingistä

Keskellä viljavaa Puolan maaseutua, Varsovan ja Berliinin puolivälissä sijaitsee Poznań, yksi Puolan vanhimmista kaupungeista. Kompakti Poznań  on täydellinen kohde tutkittavaksi jalan tai polkupyörällä. Poznańin rakennuskanta on viehättävä sekoitus klassista ja modernia. Vanhan keskustan vastapainona kaupungista löytyy paljon uutta, mm. Euroopan nuorin linna, Enigma Cipher Centre. Linna on rakennettu ja nimetty puolalaisten, toisen maailmansodan aikaisten koodinmurtajien muistolle.

Poznań on myös elävä liike-elämän keskus, josta tunnusmerkkinä ovat vuosisataista perinnettä kantavat Poznańin kansainväliset messut.

Vähän-Puolan voivodi-kunta (Małopolska): Krakova ja Tatran villit rinteet

Mariopolin alue on yksi Puolan suosituimmista kohteista eikä syyttä: aluetta hallitsee  historiallinen Krakovan kaupunki sekä etelässä kohoava jylhä Tatra-vuoristo upeine luontoineen. Alue tarjoaa runsaasti puolalaista kulttuuriperintöä, poikkeuksellista luontoa ja useita matkailukohteita sekä jopa 14 UNESCOn maailmanperintökohdetta.

Mariopolin vuoristoluonto vaihtelee metsäisestä, loivarinteisestä maastosta Tatran jyrkkiin ja teräviin rinteisiin. Lukuisat merkityt patikka- tai pyöräreitit ja hiihtokeskukset suovat mahdollisuuksia monipuoliseen luontoliikuntaan. Suuri osa alueesta on suojeltua ja alueen mineraalipitoinen vesi on myötävaikuttanut jopa yhdeksän kylpyläkaupungin syntyyn.

Erityisesti Krakovan lähellä sijaitseva Zakopanen kaupunki tarjoaa koko perheelle huikeita luontoliikuntamahdollisuuksia. Kaupunki ei ole turhaan saanut Puolan Talvipääkaupungin titteliä.  

Kalevala, suomalaiskylä Puolan sydämessä

Suomalaisia kiinnostava kuriositeetti on Puolan sydämessä sijaitseva, paikallisten Suomi-fanien rakentama kylä, joka rakennettiin Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamana. Alue sijaitsee pienessä vuoristokylässä, ja maatamme siellä edustavat mm. Suomalainen koulu ja saamelaistyyppinen glamping-alue. Opastetuilla kävelyretkillä kerrotaan suomalaisesta kulttuurista sekä vieraillaan husky- ja porotiloilla. Myös kulttuuritarjonta on pitkälti suomalaista: esimerkiksi tulevan kesäkuun aikana Apocalyptica esiintyy kylässä.

Kalevala-kylä on valittu Karkonodzen vuoriston parhaaksi matkailukohteeksi. Kylä on myös edustanut Eurooppaa World Travel Awards -kisan finaaleissa vain viiden kohteen joukossa.

Tiesitkö, että...

...tammikuusta 2023 alkaen suomalaiset voivat hankkia leikkaushoitoa tai muuta lääketieteellistä hoitoa missä tahansa EU-maassa, ja lakimuutoksen tultua voimaan Suomen valtio osallistuu myös kustannuksiin. Lakiuudistus tulee lisäämään ns. terveysmatkailua Suomen ja Puolan välillä.

Teksti: Kaisa Mäntyranta

www.puola.travel

Sähköpotkulautailu nousee esiin Turun kaupungin tuoreimmassa turvallisuuskyselyssä: lieveilmiöihin puututaan lukuisilla toimilla ennen kesää

$
0
0

Turkulaisten turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat eniten sähköpotkulautailijat sekä yleinen häiriökäyttäytyminen. Tämä käy ilmi Turun kaupungin teettämästä tuoreesta turvallisuuskyselystä turkulaisille. Kysely tehtiin vuoden 2022 loppupuolella.

Kaupunki on teettänyt turvallisuuskyselyn kahden vuoden välein. Kyselyyn vastasi 1 596 ihmistä. Edelliseen, vuoden 2020 kyselyyn vastasi 920 ihmistä.

Turvallisuuskyselyssä vastaajat saivat valita valmiista listasta kolme suurinta ongelmaa kaupungin turvallisuuteen liittyen. Vastaajista 41,4 prosenttia piti suurimpana ongelmana holtittomasti ajavia sähköpotkulautailijoita.

Sähköpotkulautailun lieveilmiöihin puututaan Turussa jo ennen seuraavan potkulautakauden alkua. Turun kaupunkiympäristölautakunnalle tuodaan maaliskuussa päätettäväksi kerralla kaikki nyt suunnittelussa olevat toimenpiteet.

Päätettäviä asioita tulevat olemaan potkulautapysäköinnin paikkojen määrän suunnitelmallinen laajentaminen ydinkeskustassa sekä Kupittaan alueilla telinein ja maalatuin parkkiruuduin, pysäköintipartiot, opastuksen ja valistuksen lisääminen sekä potkulautaoperaattoreiden kanssa sovittujen sääntöjen tiukentaminen.

Venäjän hyökkäyssota näkyy kyselyn tuloksissa

Sähköpotkulautojen jälkeen toiseksi suurimpana ongelmana pidettiin yleisesti häiriökäyttäytymistä (40,0 %). Seuraavina mainittiin huumeiden käyttäjät (27,7 %) ja katuväkivalta (26,1 %). Viidenneksi nousi terveyspalveluiden heikkeneminen (25,0 %).

Myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut turkulaisten turvallisuuden tunteeseen. Vastauksien perusteella turvallisuuden tunne on heikentynyt paljon 20,5 prosentilla vastaajista ja jonkin verran 56,8 prosentilla.

Kotitalouksien omatoiminen varautuminen (kotivara, ruokaa ja juomaa, patterilla toimiva radio yms.) on huonontunut kahden vuoden takaiseen verrattuna. Kyselyn perusteella niiden osuus on kasvanut, jotka eivät ole lainkaan varautuneet.

Turku on lisännyt viestintää varautumisesta esimerkiksi sähkökatkoihin liittyen syksystä 2022 alkaen. Materiaalia on tarjolla niin verkkosivuilla www.turku.fi/sahkokatkot kuin painettuina esitteinä kaupungin palvelupisteissä.

Keskiviikkona 18.1. kello 18 Turun kaupunki järjestää varautumisen teemaillan yhteistyössä Turku Energian, Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen osaston ja Huoltovarmuuskeskuksen ja kanssa. Linkki etätilaisuuteen: https://www.facebook.com/events/1511858469303572

Turulla on lukuisia toimia turvallisuuden tunteen parantamiseksi

Turun kaupungilla on käynnissä lukuisia toimia turvallisuuden tunteen parantamiseksi kaupungissa.

- Turun kaupungin pitää olla turvallinen ja turvallisen tuntuinen kaikkialla ja kaikille turkulaisille. Työskentelemme vahvasti tämän eteen, sanoo Turun pormestari Minna Arve.

Työn tukena on Turvallisuussuunnitelma vuosiksi 2021–2024, jonka toimenpiteissä keskitytään kuuteen eri ilmiöön, muun muassa syrjäytymisen ehkäisyyn ja henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin.

Kaupungin turvallisuussuunnitelman lisäksi vuonna 2022 on laadittu erillinen keskustan turvallisuussuunnitelma. Siihen on kerätty toimia, joita eri tahot ovat tehneet ja tulevat tekemään nimenomaan keskusta-alueen turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantamiseksi. Toimia on yhteensä yli 70, parhaillaan käynnissä ovat muiden muassa seuraavat:

  • Nuorten pariin jalkautumista on lisätty. Toiminnassa on mukana kaupungin ja eri järjestöjen toimijoita.
  • Ankkuri-toiminnan tehostaminen  mm. täydentämällä tiimiä. Nuorisopalvelut palkkasivat yhden nuoriso-ohjaajan osaksi Ankkuri-Tiimiä.
  • Lounais-Suomen poliisilaitoksessa on aloittanut viime vuonna uusi ennalta estävän toiminnan yksikkö. Poliisin tavoitteena on lisätä myös näkyvyyttä ja vuorovaikutusta kansalaisten parissa. Häiriöihin ja käyttäytymiseen puututaan matalammalla kynnyksellä.
  • Kameravalvonnan parantaminen. Keskusta-alueen toimijat ovat kehittäneet kameravalvontaa yhteistyössä poliisin kanssa. Myös kaupunki on lisännyt kameravalvontaa yhteistyössä poliisin kanssa.
  • Yhteiset viestintätoimet
  • Terveysneuvonnan tehostaminen
  • Lasten ja nuorten osallistamisen lisääminen
  • Viranomaisten ja eri toimijoiden yhteistyön ja tiedonkulun parantaminen

Turvallisuussuunnitelmien toimenpiteiden jalkauttamista ja vaikuttavuutta seurataan tarkasti. Suunnitelmien laadintaan osallistuneet työryhmät kokoontuvat säännöllisesti arvioimaan toimenpiteiden käytännön toteutumista ja arviomaan niiden vaikutuksia.

- Turvallisuutta kehitetään monialaisesti ja tiiviissä yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden, hyvinvointialueen, poliisin, pelastuslaitoksen, järjestöjen, yhdistysten ja keskusta-alueen toimijoiden välillä. Kolmannen sektorin rooli toiminnassa on erityisen merkittävä. Yhdessä tehdyllä myönteisellä ja ratkaisukeskeisellä viestinnällä on myös hyvin tärkeä rooli kaupunkilaisten kokeman turvallisuuden tunteen parantamisessa, sanoo Turun pormestari Minna Arve.

Nuorten asioita varten on oma ryhmänsä

Turvallisuuteen liittyvissä toimenpiteissä erityishuomio on nuorten hyvinvoinnin lisäämisessä Turussa. Valtaosa Turun nuorista voi hyvin, mutta erityisesti keskustan häiriökäyttäytyminen on lyönyt ajoittain leimansa nuoriin ja Turun imagoon.

- Tilanteissa, joissa tarvitaan apua, avainasemassa on varhainen puuttuminen ongelmiin. Tätä teemme jo hyvin yhteistyössä lukuisten eri toimijoiden kanssa, mutta näin merkittävässä asiassa parannettaa on koko ajan. Myös koulun, kodin ja koko yhteisön roolit ovat merkittävät. On hyvin tärkeää, että jokainen nuori tulee nähdyksi ja kuulluksi ja tarpeen mukaan autetuksi, sanoo Turun nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio.

Nuorten hyvinvointia seurataan Turun kaupungin vetämässä Nuorten tilannehuone -työryhmässä, joka koostuu kaupungin, viranomaisten ja eri järjestöjen edustajista. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti.

Turku on mukana myös poliisin vetämässä Nuorten väkivalta -viranomaisyhteistyössä, johon osallistuu useita eri kaupunkeja Lounais-Suomesta.

Lisätiedot:

Turun pormestari Minna Arve, yhteydenotot erityisasiantuntija Karoliina Kariluoman kautta, p. 040 557 0714
Turun riskienhallintapäällikkö Heikki Vähäkuopus, p. 044 907 3588
Turun kaupungin liikennepalvelupäällikkö Risto Peltonen, p. 040 742 2617
Turun nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio, p. 050 554 6127

SPJL:n jäsenkysely: Uupunut henkilöstö ja heikentynyt sisäinen turvallisuus ovat huono yhdistelmä

$
0
0

Peräti 70,8 % Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n jäsenkyselyyn vastanneista kertoo oman työmääränsä lisääntyneen viimeisten kahden-kolmen vuoden aikana. Oman työyhteisön tehtävien lisääntymisen on havainnut 79,2 % vastaajista. Kuitenkin vain 6 % sanoo resurssien (aika, raha, henkilöstö) lisääntyneen samana aikana. 61,8 % tuntee uupumusta useammin kuin muutaman kerran vuodessa, heistä 31 % kokee uupumusta viikoittain. Tämä käy ilmi Liitto SPJL:n jäsenkyselystä, joka toteutettiin vuoden 2022 lopulla.

SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne pitää lukuja erittäin huolestuttavina:

”Kentältä tuleva viesti osoittaa, että lisäbudjeteissa poliisille ja oikeushallintoon tulleet määrärahat eivät riitä lisääntyneen työmäärän, entistä haasteellisempien tehtävien ja uusien vaatimusta kattamiseen. Puhe poliisin määrärahojen lisäämisestä ei lämmitä, kun se ei näy jokapäiväisessä työssä, jonka tahti vain kiihtyy.”

SPJL:n kyselyyn vastanneista 80,6 % kertoo työnsä kiireellisyyden lisääntyneen viime vuosina. 61,9 % sanoo työn vievän voimavaroja entistä enemmän. Uupumus näkyy mm. unihäiriöinä (51,3 % vastanneista) ja siinä, että työaika ei tunnu riittävän annettujen tehtävien hoitamiseen, mikä aiheuttaa stressiä (52,4 %).

”Henkilöstön uupuminen on hyvin vakavana asiana inhimillisestä näkökulmasta, mutta tilanne on huolestuttava myös sisäisen turvallisuuden kannalta. 71 % vastaajista näkee Suomen sisäisen turvallisuuden heikentyneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Suomella ei ole varaa uuvuttaa niitä, jotka ovat etulinjassa huolehtimassa Suomessa asuvien turvallisuudesta”, Rinne toteaa.

Palkka ei vastaa tehtävien vaativuutta

Runsaat 58,7 % vastanneista katsoo, että heidän palkkansa ei vastaa tehtävien vaativuutta. 67,3 % ei pidä palkkausta hyviin työsuorituksiin kannustavana.

”Erityisesti oikeusministeriön hallinnonalalla työnkuvat ovat muuttuneet huomattavasti vaativammiksi, ja monet oikeushallinnossa työskentelevät jäsenemme tekevät hyvin vaativaa, itsenäistä päätöksentekoa edellyttävää työtä, mutta tämä ei näy palkkauksessa”, Rinne sanoo.

Rinne muistuttaa, että myös rikostutkinnassa on entistä enemmän erittäin monimutkaisia, kansainvälistä yhteistyötäkin vaativia tehtäviä. Kenttäpoliisien työ on entistä vaativampaa ja poliisiin kohdistuu yhä suurempia odotuksia. Kiire alkaa jo hätäkeskuksista, joissa stressi näkyy korkeina sairauspoissaoloina. Nämä työn vaativuuteen vaikuttavat tekijät eivät kuitenkaan heijastu riittävästi palkkaukseen.

”Ei ole kovin motivoivaa, kun työmäärän kasvuun ja uupumukseen lisätään kokemus palkasta, joka ei vastaa tehtävien vaativuutta. Tämä tilanne on saatava muuttumaan sekä jäsentemme että Suomen sisäisen turvallisuuden takia”, Rinne sanoo.

Lisätietoja:
SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne, jonne.rinne@spjl.fi, puh. 050 399 8795

Lisätietoja tutkimuksen suorittamisesta:
Tutkimus suoritettiin Webpropol-kyselynä marraskuun 2022 aikana. Tutkimusekonomisista syistä SPJL:n jäsenet jaettiin satunnaisesti viiteen ryhmään (eli noin 2100 vastaajan ryhmiin). Koko kyselyn osalta vastausprosentti oli noin 30.

Tutkimuksen suorittamisesta lisätietoja antaa SPJL:n neuvottelupäällikkö Auno Mäkinen:
auno.makinen@spjl.fi tai 044 906 3710

Lappeenrannan kaupunki selvittää verkkokyselyllä ikääntyneiden asumisen ja asumispalveluiden nykytilaa

$
0
0

Lappeenrannan kaupunki on avannut yli 65-vuotiaille asukkaille ja ikääntyneiden asumisesta kiinnostuneille henkilöille tarkoitetun verkkokyselyn, jolla kartoitetaan ikäihmisten asuinympäristöjen nykytilaa ja kehittämiskohteita. Verkkokyselyyn on mahdollista vastata 6.2.2023 saakka tämän linkin kautta.

Lappeenrannan kaupungin yleiskaavasuunnittelija Kasperi Lopperi kertoo, että kyselyyn vastaaminen on tehty helpoksi ja mielekkääksi.

- Kysymykset ovat pääsääntöisesti monivalintakysymyksiä ja niihin vastaaminen vie aikaa noin 15 minuuttia.

- Asiakaspalvelukeskus Winkissä on saatavilla myös paperisia kyselylomakkeita, jonka lisäksi niitä on mahdollista tulostaa itse verkkosivujen kautta.

Verkkokysely liittyy ympäristöministeriön rahoittamaan Ikäihmisten asumisen kehittäminen − dataa ja kehittämisen ideoita -hankkeeseen, jossa kerätään tietoa ikäihmisten asumisen kehittämisen tueksi.

- Ikääntyneiden määrä on kasvanut huomattavasti Lappeenrannassa viimeisen vuosikymmenen aikana, ja sama kehityskulku jatkuu edelleen, minkä vuoksi on tarpeellista tarkastella asuinympäristöjen nykytilaa ja kehittämiskohteita ikäihmisten tarpeiden kannalta.

- Tavoitteena on parantaa ikääntyneiden kansalaisten asuinympäristöjen toimivuutta, turvallisuutta ja palveluiden saatavuutta ottamalla huomioon muun muassa esteetön ympäristö ja yhteisöllisyys.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen toimijoiden kanssa.

- Tavoitteena on kehittää alueellinen yhteistoimintamalli, jossa tunnistetaan ikäihmisten asumisen monimuotoisuus sekä ennakoidaan palvelutarjonnan riittävyyttä ja joustavuutta muuttuvassa toimintaympäristössä kestävällä tavalla, Lopperi kertoo.

Voit tutustua hankkeeseen Lappeenrannan kaupunkisuunnittelun verkkosivujen kautta.

 

Lisätietoja:

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, 040 653 0745 (hanke)

Yleiskaavasuunnittelija Kasperi Lopperi, 040 631 8813, kasperi.lopperi@lappeenranta.fi (kysely)


Noin joka viides opiskelija on maksanut terveydenhoitomaksun – yli 200 000 opiskelijan maksu vielä maksamatta / Cirka var femte studerande har betalat hälsovårdsavgiften – mer än 200 000 studerande har ännu inte betalat

$
0
0

Press release "Only about one in five students have paid the healthcare fee – more than 200,000 have yet to pay" in English below.

**

Noin joka viides opiskelija on maksanut terveydenhoitomaksun – yli 200 000 opiskelijan maksu vielä maksamatta

Tutkintoa suorittavien ja läsnä olevaksi ilmoittautuneiden korkeakouluopiskelijoiden täytyy maksaa terveydenhoitomaksu Kelalle itsenäisesti OmaKelassa. Kevätlukukauden maksu on maksettava viimeistään 31.1.2023.

Kevätlukukauden 2023 terveydenhoitomaksun on maksanut tähän mennessä noin 56 000 opiskelijaa. Maksu on maksamatta vielä noin 215 000 opiskelijalta.

Kela lähetti viikolla 2 kirjeen opiskelijoille, jotka ovat Kelan tietojen mukaan ilmoittautuneet läsnä olevaksi kevätlukukaudelle 2023, mutta eivät ole vielä maksaneet terveydenhoitomaksua. Kirjeessä kerrotaan velvollisuudesta maksaa terveydenhoitomaksu ja annetaan ohjeet sen maksamiseen. Kirjeen voi lukea myös OmaKelassa. Opiskelija voi myös halutessaan valita OmaKelassa, että jatkossa kirje lähetetään pelkästään OmaKelaan.

Opiskelija ei saa kirjettä, jos hän on jo maksanut terveydenhoitomaksun tai jos hän ei ole ilmoittautunut läsnä olevaksi.

Vuonna 2023 terveydenhoitomaksu on 36,80 euroa lukukaudessa

Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu on 36,80 euroa lukukaudessa vuonna 2023. Opiskelija voi myös maksaa kerralla sekä kevät- että syyslukukauden 2023 maksun (73,60 euroa).

Opiskelijalle ei lähetetä laskua, vaan maksu pitää maksaa oma-aloitteisesti. Jos opiskelija ei maksa terveydenhoitomaksua viimeistään 31.1.2023, Kela muistuttaa maksusta ja perii 5 euron kiinteän viivästymismaksun.

Terveydenhoitomaksu käytetään korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon rahoittamiseen. Valtio rahoittaa korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta 77 %, ja terveydenhoitomaksuilla rahoitetaan loput 23 %. Läsnä olevaksi ilmoittautuneet korkeakouluopiskelijat saavat käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluita.

Terveydenhoitomaksua ei tarvitse maksaa, jos sosiaaliturvasta vastaa toinen EU- tai Eta-maa, Sveitsi tai Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti

Muun EU- tai Eta-maan, Sveitsin tai Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin sosiaaliturvaan kuuluvan opiskelijan ei tarvitse maksaa korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksua.

Opiskelijan täytyy kuitenkin toimittaa Kelalle kopio voimassa olevasta EHIC-kortista (eurooppalainen sairaanhoitokortti). Jos opiskelija kuuluu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin sosiaaliturvaan, hän voi lähettää kopion joko EHIC-kortista tai GHIC-kortista (Global Health Insurance Card). Tarkemmat ohjeet ovat Kelan verkkosivuilla.

Lisätietoja asiakkaille

Lisätietoja medialle

Mari Jaakkola, juristi
050 551 6835
etunimi.sukunimi@kela.fi

**

Cirka var femte studerande har betalat hälsovårdsavgiften – mer än 200 000 studerande har ännu inte betalat

Högskolestuderande som avlägger examen och som har anmält sig som närvarande ska på eget initiativ betala hälsovårdsavgiften till FPA i e-tjänsten MittFPA. Avgiften för vårterminen måste betalas senast 31.1.2023.

Tills vidare har cirka 56 000 studerande betalat hälsovårdsavgiften för vårterminen 2023. Cirka 215 000 studerande har ännu inte betalat avgiften.

FPA skickade vecka 2 ett brev till de studerande som enligt FPA:s uppgifter har anmält sig som närvarande under vårterminen 2023, men som ännu inte har betalat hälsovårdsavgiften. Brevet innehöll information om skyldigheten att betala hälsovårdsavgiften och anvisningar om hur avgiften ska betalas. Brevet kan också läsas i e-tjänsten MittFPA. Om den studerande så vill, är det i MittFPA också möjligt att välja att brevet i fortsättningen skickas endast till MittFPA.

Brevet skickades inte till studerande som redan har betalat hälsovårdsavgiften eller som inte har anmält sig som närvarande.

År 2023 är hälsovårdsavgiften 36,80 euro per termin

Hälsovårdsavgiften för högskolestuderande är 36,80 euro per termin år 2023. Den studerande kan också samtidigt betala avgiften för både vår- och höstterminen 2023 (73,60 euro).

Ingen faktura skickas till de studerande, utan avgiften ska betalas på eget initiativ. Om en studerande inte betalar hälsovårdsavgiften senast 31.1.2023 skickar FPA en påminnelse om betalningen och tar ut en fast dröjsmålsavgift på 5 euro.

Hälsovårdsavgiften används för att finansiera hälsovårdstjänster för högskolestuderande. Staten finansierar 77 % av hälsovårdstjänsterna för högskolestuderande och den återstående andelen på 23 % finansieras genom hälsovårdsavgiften. Högskolestuderande som har anmält sig som närvarande har rätt att anlita Studenternas hälsovårdsstiftelses (SHVS) tjänster.

Du behöver inte betala hälsovårdsavgiften om ett annat EU- eller EES-land, Schweiz eller Storbritannien och Nordirland ansvarar för din sociala trygghet

Studerande som omfattas av den sociala tryggheten i ett annat EU- eller EES-land, Schweiz eller Storbritannien och Nordirland behöver inte betala hälsovårdsavgiften för högskolestuderande.

Den studerande måste dock lämna in en kopia av ett giltigt EHIC-kort (europeiskt sjukvårdskort) till FPA. Om den studerande omfattas av den sociala tryggheten i Storbritannien och Nordirland kan han eller hon lämna in en kopia av antingen ett EHIC-kort eller GHIC-kort (Global Health Insurance Card). Närmare anvisningar finns på FPA:s webbplats.

Närmare information för kunder

Närmare information för medierna

Mari Jaakkola, jurist
050 551 6835
fornamn.efternamn@fpa.fi

**

Only about one in five students have paid the healthcare fee – more than 200,000 have yet to pay

Higher education students who study for a degree and who have registered as attending must pay the student healthcare fee on their own initiative using the OmaKela e-service. The due date for the spring term is 31 January 2023.

So far, about 56,000 students have paid the healthcare fee for spring term 2023. Some 215,000 students have yet to pay it.

During the week ending 9 January, Kela sent a letter to students who according to the information available to Kela had registered as attending for the spring term 2023 but had not yet paid the healthcare fee. The letter reminds the student of the obligation to pay the fee and provides instructions for how to pay it. The letter can also be read in the OmaKela e-service. In the OmaKela e-service, students can also choose to henceforth receive the letter only via OmaKela.

The letter will not be sent to students who have paid the fee or who have not registered as attending.

The 2023 rate of the student healthcare fee is EUR 36.80 per term

In 2023, the student healthcare fee in higher education is EUR 36.80 per term. Students can also pay the fee for both the spring and autumn term 2023 at the same time (EUR 73.60).

Students are not billed for the fee but are expected to pay it unprompted. Students who do not pay the fee by 31 January 2023 will get a letter from Kela reminding them of it. They will also be charged a EUR 5 late fee.

The healthcare fee is used to finance healthcare services for higher education students. The State finances 77% of the costs for healthcare services for higher education students and the rest, 23%, are financed through the healthcare fee. Students who have registered as attending are entitled to use the services of the Finnish Student Health Service (FSHS).

You do not have to pay the healthcare fee if you have social security coverage from another EU/EEA country or from Switzerland or the United Kingdom and Northern Ireland

Students who have social security coverage from another EU or EEA country, from Switzerland or from Great Britain and Northern Ireland are exempt from paying the student healthcare fee for higher education students.

However, the student must submit a copy of a valid EHIC card (European Health Insurance Card) to Kela. If the student has social security coverage in Great Britain or Northern Ireland, the student can send a copy of either a European Health Insurance Card (EHIC) or Global Health Insurance Card (GHIC). For more detailed instructions, see Kela’s website.

Additional information for customers

Media inquiries

Mari Jaakkola, Legal Counsel
050 551 6835
firstname.lastname@kela.fi

Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtajaksi haastatellaan viisi hakijaa

$
0
0

Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtajan virkaa tavoitteli 11 hakijaa. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 16.1.2023 kutsua haastatteluun seuraavat henkilöt:

Kimmo Hinno, kaupunginjohtaja, Haapaveden kaupunki

Jyrki Kaiponen, maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan liitto

Ann-Mari Kemell, valtiosihteeri, TEM/MMM

Tiina Rajala, kehitysjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan liitto

Jussi Rämet, kunnanjohtaja, Muhoksen kunta

Haastattelut pidetään 24.1.2023 ja sen jälkeen mahdolliset henkilöarvioinnit. Sovitun aikataulun mukaan maakuntavaltuusto valitsee maakuntajohtajan maanantaina 13.3.2024.

Pohjois-Pohjanmaan nykyinen maakuntajohtaja Pauli Harju on irtisanoutunut 31.3.2023 alkaen. Vs. maakuntajohtajana toimii 1.2.2023 alkaen suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

Lisätietoja maakuntajohtajan virasta antavat maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie, p. 044 5273 288 sekä maakuntahallituksen puheenjohtaja Jussi Ylitalo, p. 045 1606466.

Tilaajapäivitykset | 50 suurinta yritystä: SGI-analyysi | Rab | Lasse Määttä, Sport House Ruka | Sokos | OAC | Polar | Mons Royale | Tokmanni

$
0
0


YouSport.fi on Suomen ainoa urheilukaupan ammattimedia. Kuukausikirjeemme ohjaa sinut tuoreimpiin alan uutisiin!

 

Uutisaiheitamme 

SGI-analyysi: Maailman 50 suurinta urheilukauppaa (Tämä tutkimus nyt maksullisten tilaajien saatavilla. Tee YouSport-vuositilaus täällä.)

Sporttibrändi! On aika päivittää yhteystiedot YouSportiin

YouSportin uudet tilaajaedut vuodelle 2023

Urheilukauppaa toisessa sukupolvessa – Lasse Määttä, Sport House Ruka

Rab avaa kaikki materiaalitiedot kuluttajien ja jälleenmyyjien käyttöön

Mons Royale siirtyy Cape Universal Oy:lle

OAC Finland uusissa tiloissa yhden katon alla

Työntekijöille lisää vastuuta – näin Sokos paransi asiakastyytyväisyyttään

Dragon Alliance -laskulaseille uusi maahantuoja

Polar ja Iivo Niskanen yhteistyöhön

Tokmanni päivitti Future TT Sport -urheiluvaatemallistoaan

Katso tammikuun tuoteuutuudet.



Meneekö uutiskirjeesi välillä roskapostiin? Toimi näin!
  • Avaa aina YouSportilta saamasi viestit 
  • Lisää YouSport osoitekirjaasi TAI
  • Siirrä YouSportin viesti takaisin Inboxiin TAI
  • Merkkaa YouSportin viesti ei-spämmiksi.


-----

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Yhteiskunnallinen Yritys -merkin Visoko Oy:lle

$
0
0

Visoko Oy:lle on myönnetty Yhteiskunnallinen Yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä.

Tamperelainen Visoko on perustettu uudistamaan yhä kestävämpää yhteiskuntaa, yhteistyössä toisten kanssa. Uudistaminen lähtee muutoksen tarpeesta. On uskallettava olla rohkea, kyseenalaistaa ja tehdä kysymyksiä. On uskallettava puolustaa ihmisyyttä ja luontoa. Visoko tarjoaa strategista liikkeenjohdon konsultointia, koulutusta ja luontoperustaisia hyvinvointipalveluja. Digitaalisten menetelmien ansiosta Visokon asiakaskohderyhmä on koko Suomi ja lähinnä pk-yritykset ja erilaiset organisaatiot. Yrityksen tarkoituksena on parantaa ihmisten ja yritysten hyvinvointia inhimillisen ja kestävän yrityskulttuurin, luontopalveluiden ja ennakoinnin keinoin.

Yhteiskunnallisia yrityksiä voi toimia millä tahansa toimialalla yritysmuodosta riippumatta. Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Yhteiskunnallinen Yritys -merkki auttaa tunnistamaan nämä yritykset luotettavasti. Yhteiskunnallinen Yritys -merkin voi saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tai ympäristöongelman ratkaisemiseen. Tärkeää on myös liiketoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ja toiminnan avoimuus.

Perustaja, Vuokko Isokorven mukaan Visoko sitoutuu ohjaamaan merkittävän osan voitostaan yrityksen kehittämiseen ja yhteiskunnallisen hyvän tavoitteisiin. Keskeiset tavoitteet ovat ympäristövastuutyön ytimessä. Sertifikaatit Ekokompassi, STF sekä Green Care LuontoVoima -laatumerkki ohjaavat toimintaa ja kertovat yrityksen tahdosta kehittää laatua jatkuvasti.

Visokon verkkokauppa yhdistää uudistavan hyvinvoinnin, luontopääoman ja kestävän kehityksen. Visokossa uskotaan, että estetiikan ilmentämisen ja syvemmän luontoyhteyden kautta ihmisellä herää vahvempi tahto suojella luontoa ja ilmastoa. Visoko herättelee ihmisiä ja yrityksiä luovuuteen sekä uudistavaan arvo- ja hyvinvointiajatteluun. Visoko aktivoi ja valistaa yrityksiä toimintaan, joka tukee inhimillistä hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää.

– Olemme luonnon puolella ja vaalimme kestävän kehityksen periaatteita.  Tahdomme jättää tuleville sukupolville yhtä arvokkaan tai arvokkaamman luonnon ja elinympäristön, kuin mitä itse olemme saaneet, kertoo Visokon perustaja Vuokko Isokorpi. Visoko huomioi omalla esimerkillään, arvoketjuissaan ja yhteistyössään luontokadon torjunnan.

Luonnon monimuotoisuus ja sen tukeminen ovat arvoja, joista Visoko ei tingi. Vuoden 2022 verkkokaupan asiakkaiden ostoista yritys ohjaa 5 % Luonnonperintösäätiölle, monimuotoisen luonnon tukemiseen.

– Visoko haluaa uudistaa yhteiskuntaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa kestävämpään suuntaan. Visoko haluaa olla osa hyvää yhteiskuntaa ja tekee ja toteuttaa omalla parhaalla mahdollisella mittakaavalla tärkeitä tavoitteita ja vaikuttamistyötä, jotta jälkipolvillakin olisi puhdas luonto ja hyvät elämän edellytykset, kertoo markkinointipäällikkö Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta.

Lisätietoja

Niina Ollikka, markkinointipäällikkö, Yhteiskunnallinen Yritys -merkki, Suomalaisen Työn Liitto, niina.ollikka@suomalainentyo.fi, 040 674 8773

Vuokko Isokorpi, perustaja, toimitusjohtaja, Visoko Oy,
vuokko.isokorpi@visoko.fi, 045 668 7380

Kutsu: Ratasuunnittelu Tampere-Oulu pohjoisosan ratasuunnittelukohteet -infotilaisuuteen 23.1.2023

$
0
0

Tervetuloa Tampere-Oulu ratasuunnitteluhankkeen infotilaisuuteen, jossa esitellään Oulun, Kempeleen ja Limingan alueiden ratasuunnitelmia. Väylävirastolla on käynnissä Liminka-Oulu kaksoisraiteen ratasuunnitelman laadinta ja Limingassa Hirvinevan liikennepaikan parantamisen ratasuunnitelma.

Infotilaisuus pidetään maanantaina 23.1.2023 klo 17–18.30 Oulussa, BusinessAsemalla osoitteessa Hallituskatu 36, 90100 Oulu. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Media voi haastatella asiantuntijoita tilaisuuden ohjelman jälkeen.

Ohjelma

  • Ajankohtaista Tampere-Oulu ratasuunnitteluhankkeesta, projektipäällikkö Eero Virtanen, Väylävirasto
  • Liminka-Oulu kaksoisraide, ratasuunnittelun tilanne, projektipäällikkö Janne Tuovinen, Sitowise Oy
  • Kuntien puheenvuorot, Liminka, Kempele, Oulu
  • Hirvinevan liikennepaikan parantamisen ratasuunnittelun tilanne, projektipäällikkö Tarmo Keski-Loppi, GRK Suomi Oy.
  • Keskustelu ja kysymykset 


   Aika: 23.1.2023 klo 17–18.30
   Paikka: BusinessAsema, Lava
   Osoite: Hallituskatu 36, 90100 Oulu
   Etäyhteys: Teams-linkki

 

Lisätietoja suunnittelusta ja etäyhteyden linkki löytyy myös hankkeen verkkosivuilta
www.vayla.fi/ratasuunnittelu-tampere-oulu

 

Lämpimästi tervetuloa!

Projektipäällikkö Eero Virtanen, Väylävirasto

 

Viewing all 114642 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>