FBC Turku teki sunnuntaina F-liigan historiaa kaikkien aikojen nopeimmalla ottelun avausmaalilla, kun Pyry Kauppinen iski pallon Classicin verkkoon vain kahden (!) sekunnin pelin jälkeen. Vauhtiin päästyään Classic kuitenkin takoi sarjajumbon päähän 12 osumaa ja voitti 12-4.
Jo ensimmäisessä erässä Eemeli Salin ja Toni Salminen nostivat Classicin johtoon, ja toisessa erässä hallitseva mestari pöllytti FBC:n verkkoa seitsemän kertaa. Eemeli Salinin päivän tehot olivat 3+3 ja tänään 400. liigamaalinsa iskeneen Sami Johanssonin 2+2. Classic nousi voitollaan Nokian KrP:n ohi sarjakakkoseksi.
Jyväskylässä saatiin huikeat loppusekunnit, kun Oilersin loppukiri hiljensin Monitoimitalon ja laimensi Happeen kolmen pisteen juhlat 6–5-rangaistuslaukauskisavoitoksi. Vielä viisi minuuttia ennen ottelun loppua Perttu Koljonen laukoi Happeen muka turvalliseen 5–2-johtoon, mutta Oilersin otettua maalivahdin pois alkoi tapahtua kummia. Markus Markkolan kavennus ei vielä säväyttänyt, mutta sitten loppuhetket: Kymmenen sekuntia ennen loppusummeria Justus Kainulainen kiskaisi Aaro Astalan syötöstä 5-4, ja vain viisi sekuntia ennen täyttä aikaa Astalan pitkä poikkisyöttö löysi Markus Markkolan ja salamannopea laukaus suhahti etukulmaan: 5-5. Rangaistuslaukauskisassa Markus Salmen, Roni Laasosen, Jami Mannisen ja Jonne Junkkarisen onnistumiset toivat lisäpisteen Happeelle, kun torjuntavuorossa tänään ollut Pietari Jääskeläinen peitti niin Aaro Astalan kuin Markus Markkolankin yritykset.
Seinäjoen Peliveljet otti jo kuudennen perättäisen voittonsa, kun se kaatoi kotonaan Westend Indiansin 4-2. Joukkueet puristivat täysin tasaisesti melkein kaksi erää täyteen, kun SPV nousi tappiolta johtoon Eero Karjanlahden ensin tasoittaessa ja sitten syöttäessä Peter Kotilaisen johtomaalin. Runsas minuutti ennen toista taukoa Jasper Auvinen tasoitti ylivoimalla kaukolaukauksella, mutta heti seuraavassa vaihdossa Eero Karjanlahti pommitti pienestä kantista kotijoukkueen taas edelle. Loppunumerot taituroi minuuttia ennen ottelun loppua Peter Kotilainen vieraiden rikottua palloa tyhjään maaliin laukomassa ollutta pelaajaa.
Toiseksi viimeisenä oleva EräViikingit nousi viiden pisteen päähän suoran säilymisen rajasta kaataessaan kotonaan OLS:n 4-2. Oululaiset karkasivat ensin kahden kotijoukkueen hukkaaman pallon myötä 0–2-johtoon mutta saivat sitten omaa lääkettään, kun Joakim Lund kavensi toisen erän lopussa OLS:n epäonnistuneen avaussyötön jälkeen. Päätöserän puolivälissä Patrik Laitinen sivalsi tasoituksen etukulmaan ja juhlisti pitkään haettua kauden avausmaaliaan apina selästä -tuuletuksella. Kohta Daniel Tenhonen laukoi voittomaaliksi jääneen 3–2-osuman ja lopussa Tommi Rosendahl läppäsi Joakim Lundin poikkisyötöstä vielä isännille neljännen.
Sarjatilanne kärki TPS:n takana eli viikonloppuna, kun turkulaisilla on 51, Happeella 47, Classicilla 46 ja Nokian KrP:llä 45 pistettä.
Ensi viikonloppuna on huippusalibandyssa vuorossa Suomen Cupin huipentuma Hämeenlinnassa, jossa pelataan naisten ja miesten cupien välierät ja loppuottelut.
Perjantai 20.1.2023 klo 17.45 Classic -TPS (naisten 1. välierä) klo 21.00 SB-Pro – EräViikingit (naisten 2. välierä)
Lauantai 21.1.2023 klo 11.45 Classic – Nokian KrP (miesten 1. välierä) klo 15.15 OLS – M-Team (miesten 2. välierä) klo 18.45 naisten finaali
Sunnuntai 22.1.2023 klo 13.00 naisten pikkufinaali: O2-Jyväskylä II – AFC Campus klo 17.00 miesten finaali
Tämä asuntomarkkinakatsaus on jaettu kolmeen osaan, jossa tarkastellaan ensin joulukuuta, sitten kvartaali nelosta ja lopuksi koko vuoden asuntokauppadataa vuodelta 2022. Analyysi pohjautuu KVKL Hintaseurantapalvelun tietoihin: palveluun tallennetaan pääosa kiinteistönvälittäjien kautta tehdyistä asuntokaupoista Suomessa, mikä on yli 85 % kaikista asuntokaupoista Suomessa.
10 vuoden vertailujaksolla vuosi 2022 oli keskikastia kokonaiskauppamäärien ollessa vuosien 2013–2015 volyymeja suuremmat.
”Vuotta 2022 voisi kuvailla alkuvuoden shokin jälkeen odottavaksi. Ostajat ja myyjät jäivät seuraamaan energian hinnan ja korkojen kehityssuuntaa, mikä näkyi selvänä kauppamäärien laskuna. Asuntomarkkinoilla on monia muotoja, alueellisia sekä kohdekohtaisia eroja ja ammattitaitoisen välittäjän arvo korostuu nyt. Mediassa uutisoidaan mollivoittoisesti kauppamäärien sekä hintojen laskusta ”keskimäärin”. Ammattilainen pystyy kuitenkin avaamaan, että keskiarvot eivät ole koko totuus. Useilla alueilla, esimerkiksi Espoossa ja Turussa, – yksiöiden ja kaksioiden hinnat ovat hieman laskeneet sijoittajien vetäessä henkeä, mutta yli kolmen huoneen perheasuntojen hinnat ovat selkeästi nousseet viime vuonna, paikoitellen perheasunnoista on jopa pulaa”, analysoi Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja ja RE/MAX Suomen toimitusjohtaja Pasi Aalto.
Hallituksen varapuheenjohtaja Mika Laurikainen Kiinteistömaailmasta toteaa, että samalla alueellakin oleville asunnoille ja kiinteistöille voi olla hyvin erilainen kysyntä riippuen siitä, millaisia ovat asunnon tai kiinteistön ominaisuudet:
”Vuonna 2022 asuntomarkkina jakautui yhä pienempiin osamarkkinoihin riippuen aikaisempaa korostuneemmin siitä, miten varusteltu kukin myynnissä oleva kohde on. Erityisesti lämmitysmuoto on noussut suurennuslasin aivan uudella tavalla”, kuvaa Laurikainen.
”Vuoden 2023 alku on ollut jo hieman positiivisempi. Ensiasunnon ostajilla on parempi tilanne kuin vuosiin, energian hinnan nousu on toistaiseksi rauhoittunut ja asuntoja ostetaan ja myydään pääosin tarvevetoisesti. Tässä markkinatilanteessa asunnon oikea hinnoittelu, markkinatuntemus sekä myyntitaidot korostuvat ja nämä ovatkin osa kiinteistönvälittäjän ammattitaitoa”, Aalto painottaa.
Joulukuu 2022: myyntimäärät pienimmät vuosiin
Joulukuu oli sekä vuoden 2022 että lähivuosien näkökulmasta heikoin kuukausi. KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin yhteensä 3 409 asuntoa myydyiksi.
Joulukuu oli sekä vuoden 2022 että lähivuosien näkökulmasta heikoin kuukausi, ja KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin yhteensä 3 409 asuntoa myydyiksi. Käytettyjen asuntojen määrä oli tästä 3 158 kappaletta, joista kerrostaloasuntoja oli 1 721, rivitaloja 749 ja omakotitaloja 688. Uusien asuntojen kauppoja raportoitiin yhteensä 251, joista kerrostaloasuntoja oli 201, rivitaloja 39 ja omakotitaloja 11.
Asuntoja myytiin viiden vuoden pitkäaikaiseen keskiarvoon nähden yhteensä -37,8 % vähemmän välittäjien kautta: käytetyissä asunnoissa laskua oli -30,4 % ja uusissa -73,4 %. Edelliseen huippumyyntivuoteen 2021 verrattuna laskua oli yhteensä -45,2 %; käytettyjä myytiin -41,2 % ja uusia -70,5 % vähemmän.
Alueellisesti tarkastellessa joulukuun myyntimäärät kahden vuoden takaiseen verrattuna käytetyissä asunnoissa olivat pk-seudulla -50,6 %, pk-seudun kehyskunnissa -54,2 % ja muualla Suomessa -40,2 % pienemmät.
Suurista kaupungeista vähäisintä lasku joulukuun myyntimäärissä oli Kuopiossa ja Lahdessa. Vuoteen 2019 verrattuna käytettyjen ja uusien asuntojen myyntimäärät olivat -15,9 % pienemmät Kuopiossa ja -15,6 % pienemmät Lahdessa. Vuoteen 2020 verrattuna asuntoja myytiin Kuopiossa -45,1 % ja Lahdessa -48 %. Suurinta lasku oli taas Espoossa ja Vantaalla; vuoteen 2019 verrattuna myyntimäärät olivat -53,4 % Espoossa ja -51,3 % Vantaalla. Vuoteen 2020 verrattuna Espoossa oli laskua määrissä -63,5 % ja Vantaalla -54,4 %.
Käytettyjen asuntojen myyntimäärissä eniten laskua suurista kaupungeista oli Espoossa (-43,7 %) ja Vantaalla (-36,6 %) viiden vuoden pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna. Uusien asuntojen myyntimäärissä pienintä lasku oli Turussa (-49,2 %) ja suurinta Vantaalla (-86,5 %).
Hinnat pääosin marraskuun tasolla
Pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa vanhojen kerrostaloasuntojen hintakehitystä kuvaava indeksi pysyi jokseenkin samalla tasolla (-0,4 % - 0,2 %) kuin marraskuussa. Oulussa (2,4 %) ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa (1,6 %) oli indeksissä havaittavissa pientä pistenousua marraskuun tasolta.
Myyntiajoissa alueelliset erot korostuivat
Pääkaupunkiseudullakerrostaloasunnon myyntiaika piteni keskimäärin joulukuussa 86 päivään (1/22: 69 pv, 11/22: 74 pv), mutta alueellisia eroja oli. Espoossa kaksion myyntiin käytettiin keskimäärin 114 päivää, Helsingissä 76 päivää ja Vantaalla 87 päivää. Muualla Suomessa kerrostaloasunnon myyntiaika oli joulukuussa sama kuin pk-seudullakin keskimäärin, eli 86 päivää, mikä on hieman syksyn kuukausien keskiarvoa nopeammin.
Omakotitalojen myyntiajat lyhenivät pääkaupunkiseudulla lokakuun tasolle lyhyeksi jääneen hidastumisen jälkeen ja olivat vain pari päivää kerrostaloasuntoja pidemmät, keskimäärin 88 päivää (1/22: 120 pv, 11/22: 103 pv). Muualla Suomessa omakotitalojen kauppoja tehtiin keskimäärin 115 päivää kestäneen myyntivaiheen jälkeen (1/22: 122 pv, 11/22: 103 pv).
Q4/22: Asuntokauppa hiljeni kuukausi kuukaudelta
Alkuvuonna 2022 kauppa kävi hyvin, neloskvartaali oli selvästi vuoden heikoin. Viiden vuoden keskiarvoon nähden asuntoja myytiin yhteensä -11,4 % vähemmän.
Neloskvartaali oli selvästi vuoden heikoin: myyntimäärät laskivat joka kuukausi, ja joulukuussa lasku vielä jyrkkeni. Lokakuussa myyntimäärät olivat -33,1 %, marraskuussa -34,4 % ja joulukuussa -37,8 % alle viiden vuoden keskiarvon.
Neloskvartaali oli kokonaisuutena -34,9 % alle viiden vuoden keskiarvon myyntiluvuissa; käytetyissä asunnoissa myyntimäärät laskivat -29,3 % ja uusissa -66,0 %.
Hinnat tippuivat kvartaalin alussa, sitten vakaata
Neloskvartaali näyttäytyy käyrissä synkkänä, ja kaikkien kaupunkien hintaindekseissä on ollut merkittäviä pistepudotusta kolmoskvartaaliin verrattuna. Pääkaupunkiseudun kaupunkien indeksiluku putosi 124:stä tasolle 118, ja muiden isojen kaupunkien indeksi tuli alas tasolta 112 tasolle 106.
Kvartaalitarkastelusta ei kuitenkaan ilmene se, että suurin pudotus tapahtui juuri kvartaalin alussa, ja tämän jälkeen hintakehitys on ollut varsin vakaa. Lisäksi vanhojen kerrostalojen hintakehityksen pitkän ajan tarkastelussa huomaa, että hintaindeksi on monien pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kaupunkien kohdalla edelleen suhteellisen korkealla tasolla.
Myyntiajat pitenivät kaikkialla
Neloskvartaalissa myyntiajat pitenivät jokaisessa kategoriassa verrattuna heinä–syyskuun vastaavaan kolmoskvartaaliin. Pääkaupunkiseudulla kerrostaloasuntojen myyntiajat pitenivät viikolla 70 päivästä 77 päivään, ja omakotitalojen myyntiin käytettiin noin kaksi viikkoa enemmän aikaa (3Q/22: 77 pv, 4Q/22: 92 pv). Muualla Suomessa kerrostalojen myyntiajat olivat keskimäärin 89 pv, mikä on vain hieman verkkaisemmin kuin edellisen kvartaalin 86 päivää, mutta omakotitalojen myyntiajat pitenivät reilulla kahdella viikolla 91 päivästä 106 päivään.
Tammi–joulukuu 2022: Myyntimäärissä -11,4 % laskua pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna
Alkuvuoden aikana myynnin kausivaihtelu noudatti edellisten vuosien kaavaa, mutta loppuvuoden kuukausien myyntimääärät olivat lähivuosia alhaisemmalla tasolla. Uusien asuntojen myynti kuluttajille oli edellisvuosia alhaisemmalla tasolla lähes koko vuoden 2022.
Tammi–joulukuussa asuntoja myytiin Hintaseurantapalveluun mukaan yhteensä 66 831 kappaletta välittäjien kautta. Käytettyjä näistä oli 60 958, joista kerrostaloasuntoja oli 32 108, rivitaloja 14 917 ja omakotitaloja 13 933. Uusia asuntoja myytiin yhteensä 5 873, joista kerrostaloasuntoja oli 4 421, rivitaloja 1 187 ja omakotitaloja 265.
Vahva alkuvuosi kannatteli vuoden kokonaistulosta. Edelliseen huippuvuoteen 2021 verrattuna asuntoja myytiin -21,3 % vähemmän; käytettyjä asuntoja -17,5 % ja uusia liki puolet, -46,7 % vähemmän. Viiden vuoden aikajänteellä katsoen asuntoja myytiin yhteensä -11,4 % vähemmän keskiarvoon nähden: käytetyissä laskua oli -5,6 % ja uusissa -46 %.
Vahva alkuvuosi kannatteli vuoden 2022 kokonaistulosta. Edelliseen menestysvuoteen 2021 verrattuna asuntoja myytiin -21,3 % vähemmän.
10 vuoden vertailujaksolla vuosi 2022 oli kuitenkin keskikastia kokonaiskauppamäärien ollessa vuosien 2013–2015 volyymeja suuremmat. Myyntimäärät ovat kaikkien välittäjien kautta myytyjen käytettyjen ja uusien asuntojen kohdalta tippuneet suhteellisesti vähemmän suurten kaupunkien ulkopuolella; myyntimäärät olivat suurissa kaupungeissa -13,8 % ja muualla Suomessa -7,7 % vuoteen 2020 verrattuna.
Käytettyjä asuntoja vuoteen 2020 verrattuna myytiin -7,4 % suurissa kaupungeissa ja -6,1 % vähemmän muualla Suomessa. Ero on suurempi, kun vertaillaan pelkästään käytettyjä asuntoja viiden vuoden keskiarvoon, myyntimäärät ovat -12,7 % pk-seudulla, -16,2 % pk-seudun kehyskunnissa ja -3,6 % muualla Suomessa.
Suurista kaupungista eniten laskua oli Espoossa, Turussa ja Helsingissä. Vuoteen 2019 verrattuna lukemat olivat -22,5 % Turussa, -18,5 % Helsingissä ja -16,5 % Espoossa. Vuoteen 2020 verrattuna myyntimäärät olivat Espoossa -25,5 %, Helsingissä -20,4 % ja Turussa -18,2 %. Lahdessa myyntimäärät olivat edelleen 4,5 % plussalla kahden vuoden takaiseen ja 1,2 % kolmen vuoden takaiseen keskiarvoon verrattuna. Oulussa laskua oli -2,5 % vuoteen 2020 vertailtaessa, mutta myyntimäärät olivat plussalla 0,9 % vuoteen 2019 vertailtaessa.
Viiden vuoden aikavälillä käytettyjen asuntojen myyntimääriä tarkastellessa Oulun myyntimäärät olivat 3,3 %, Jyväskylässä 1,6 % ja Lahdessa 1 % yli viiden vuoden keskiarvon (2017–2022). Eniten käytettyjen asuntojen myyntimäärät laskivat suhteellisesti Turussa, jossa ne olivat -13,6 % pienemmät kuin viiden vuoden keskiarvo.
Uudisasuntojen kuluttajamyynti oli huomattavasti edellisvuosia matalammalla tasolla.
Uusia asuntoja myytiin Tampereella -58,8 % ja Helsingissä -58,6 % vähemmän kuin viiden vuoden keskiarvo. Oulussa uusien asuntojen kauppamäärät supistuivat suhteellisesti vähiten suurista kaupungeista, -28,3 %.
Maakunnista vuoden 2020 myyntimääriin vertailtaessa Keski-Pohjanmaa on vahva ykkönen, sillä siellä käytettyjen asuntojen myyntimäärät nousivat 21,9 %. Pohjois-Karjalassa kauppa on myös käynyt hyvään tahtiin, plussaa on 13,2 %. Päijät-Hämeessä myyntimäärät olivat 4,6 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 2,9 % vuotta 2020 paremmat. Eniten laskua oli Uudellamaalla (-13,3 %) ja Varsinais-Suomessa (-11,6 %).
Hinnat ensin huippulukemiin, sitten laskuun tasaantuen loppuvuodesta
KVKL hintaindeksi (2015=100) kävi seuranta-aikansa korkeimmassa luvuissa Q2/2022 aikana. Q3/2022 aikana hinnat kääntyivät laskusuuntaan ja lasku oli huomattava Q4/2022 alussa, mutta tasaantui kohti loppuvuotta.
Pääkaupunkiseudun yli kuusi vuotta jatkunut vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen nousu taittui kesäkuun tienoolla ja kääntyi selvään laskuun syksyä kohti. Lokakuun lopussa hintojen lasku tasaantui, eikä loppuvuonna nähty kuin pientä hintatason vaihtelua. Muiden isojen kaupunkien kohdalla hinnat lähtivät laskuun hieman pääkaupunkiseutua myöhemmin heinäkuussa, ja hinnat tasaantuivat marras–joulukuussa.
Pk-seudun vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen nousu taittui kesäkuussa ja kääntyi laskuun syksyllä. Muiden isojen kaupunkien asunnoissa hinnat lähtivät laskuun heinäkuussa tasaantuen marras–joulukuussa.
Vuosi 2022 jää kuitenkin historiaan asuntojen hintojen kaikkien aikojen huippuvuotena. KVKL hintaindeksi (indeksi 2015=100) kävi seuranta-aikansa korkeimmassa luvuissa vuoden 2022 toisen kvartaalin aikana, ollen pääkaupunkiseudulla 128 ja muissa suurissa kaupungeissa 114. Tämän jälkeen hintaindeksi laski pääkaupunkiseudulla 10 pistettä neljännen vuosineljänneksen vertailulukuun 118, joka vastaa Q2/2020–3/2020 tasoa (119). Muissa kaupungeissa vuoden viimeinen kvartaali jäi kahdeksan pisteen laskun jälkeen vertailuarvoon 106, mikä on samaa tasoa monien kvartaalien kanssa vuosina 2017–2020.
Asuntokaupan arvo 2022 oli vuosien 2018–2019 keskivaiheella
Asuntokaupan velattomien kauppahintojen arvo 2022 oli 13,8 mrd. euroa, josta 12,1 mrd. euroa oli käytettyjen asuntojen vaihdantaa, ja 1,7 mrd. euroa uudisasuntojen myyntiä. Kokonaisarvo on vuosien 2017–2019 tasoa (2017: 13,2 mrd., 2018: 13,3 mrd., 2019: 14,4 mrd. euroa). Uudistuotannon osuus on selvästi alhaisemmalla tasolla, ja kokonaisluvut ovat myös alhaisemmat kuin pandemiavuosina 2020–2021 (2020: 15,4 mrd., 2021: 18,2 mrd. euroa).
Mökkikaupan keskihinta oli vuonna 2022 toiseksi korkein vuoden 2021 jälkeen 10 vuoden tarkastelujaksolla.
Loma-asuntoja myytiin tammi–joulukuussa yhteensä 3 595 (-27 % edelliseen vuoteen verrattuna), joista käytettyjä oli 3 561 ja uusia 34. Tontteja myytiin yhteensä 1 681. Loma-asuntojen kokonaisarvo, noin 450 Meur oli edellisvuotta -29 % alhaisemmalla tasolla, mutta mökkikauppojen keskihinta pysyi korkeana ollen 126 tuhatta euroa (2021: 129 t, 2020: 119 t, 2019: 110 t euroa). Yli 50 miljoonan euron mökkikaupan vaihdannan arvoon päästiin Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa.
Loma-asuntoja myytiin tammi–joulukuussa yhteensä 3 595, joista käytettyjä oli 3 561 ja uusia 34.
Nopeimmat myyntiajat Uudellamaalla ja Pirkanmaalla
Vuonna 2022 päästiin kaikissa maakunnissa nopeammin asuntokaupoille kuin vuonna 2021, poikkeuksena vain Uusimaa, jossa keskimääräinen myyntiaika piteni kolmella päivällä 74 päivään. Asunnot kävivät kuitenkin Uudellamaalla, kuten Pirkanmaallakin kaupaksi nopeitten koko Suomessa. Eniten myyntiponnisteluja tarvittiin Satakunnan maakunnassa, jossa asunto meni kaupaksi keskimäärin 121 päivässä, mikä on kuitenkin 11 päivää nopeammin kuin vuonna 2021. Muissa maakunnissa myyntiajat olivat keskimäärin 78 (Pohjois-Pohjanmaa)–112 (Etelä-Pohjanmaa) päivää.
Asuntojen myyntiajat nopeutuivat kesää kohti, sitten tasaantuivat ja loppuvuonna hieman pidentyivät pk-seudun kerrostaloasunnoissa ja muun Suomen omakotitaloissa.
Kaupunkien vuosien 2021–2022 vertailussa pitenivät pääkaupunkiseudun kaupunkien, Helsingin (+9 pv), Espoon (+5 pv) ja Vantaan (+6 pv) asuntojen myyntiajat. Tampereen (-1 pv) ja Turun (-2 pv) asuntojen myyntiajat pysyivät jokseenkin samoina. Myynti nopeutui Jyväskylässä (-6 pv), Kuopiossa (-7 pv), Oulussa (-10 pv) ja Lahdessa (-9 pv).
Lisätietoja ja kommentointipyynnöt:
Pasi Aalto Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja pasi.aalto@remax.fi + 358 400 322 232
Mika Laurikainen Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hallituksen varapuheenjohtaja mika.laurikainen@kiinteistomaailma.fi + 358 40 560 7514
Reilu kolmannes Suomen maa-alasta on poronhoitoaluetta. Poronhoito perustuu vapaaseen laidunnusoikeuteen ja laajoihin yhtenäisiin laidunalueisiin. Muut maankäyttömuodot ovat uhka poronhoidon tulevaisuudelle, sillä ne vähentävät ja pirstovat laidunalueita ja häiritsevät laidunrauhaa. Samaan aikaan tarve lisätä Suomen energiaomavaraisuutta ja hiilineutraalia sähköntuotantoa luovat kovan paineen sijoittaa tuulivoimaa koko Suomen alueelle, myös pohjoiseen poronhoitoalueelle. Poronhoito ja tuulivoima-ala ovat yhdessä tarttuneet haasteeseen ja koonneet toimintamallin parhaista käytännöistä poronhoidon huomioon ottamiseksi tuulivoimaprojektin elinkaaren eri vaiheissa alkuvaiheen tunnusteluista luvitukseen ja tuotantovaiheen loppuun asti. Vuonna 2023 käytäntöjä jalkautetaan alueellisissa koulutuksissa.
Paliskuntain yhdistys ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry ovat työskennelleet vuodesta 2020 alkaen tuulivoiman ja poronhoidon välisen vuoropuhelun ja yhteistyön tiivistämiseksi. Aloite vuoropuhelun tiivistämiseen syntyi yhdistysten ja Akordi Oy:n välisistä keskusteluista: toimivan yhteistyön ymmärrettiin olevan välttämätöntä toimialojen kestävälle yhteensovittamiselle. Akordi on tukenut työskentelyä alusta asti ulkopuolisena neutraalina kumppanina ja auttanut muotoilemaan molempien alojen näkökulmasta mielekkäät tavoitteet yhteistyölle.
Tavoitteena ollut alojen välisen keskusteluyhteyden vahvistaminen ja ymmärryksen molemminpuolinen lisääminen on jo lähtenyt toteutumaan. Työskentelyn pohjalta poronhoito ja tuulivoima-ala ovat luoneet toimintamallin, jossa käydään läpi tuulivoimaprojektin elinkaaren eri vaiheet ja tarjotaan konkreettisia esimerkkejä hyvistä käytännöistä poronhoidon huomioon ottamiseksi kussakin vaiheessa. Samalla kun yhteensovittamisen keinoja haetaan, on pidettävä mielessä, että osa alueista on poronhoidon kannalta niin keskeisiä, että samalle alueelle sijoittuminen on mahdotonta. Toimintamallia oli laatimassa työryhmä, jossa oli alojen lisäksi edustus maakuntaliitosta ja ELY-keskuksista.
Ymmärrys toisen alan toimintatavoista ja prosesseista luo parempaa maaperää poronhoidon ja tuulivoima-alan toimijoiden kohtaamisille.
“Poronhoito ja tuulivoimatoiminta ovat hyvin erilaisia aloja, joten keskeinen osa työtä on ollut rakentaa puolin ja toisin luottamusta ja oppia toisesta alasta. Tuulivoimatoimijoita on ollut tutustumassa poronhoitoon vasanmerkinnöissä ja vastavuoroisesti on vierailtu tuulipuistossa. Tutuiksi tuleminen on tärkeää, ja se onnistuu parhaiten kasvokkaisissa kohtaamisissa”, sanovat Paliskuntain yhdistyksen Marja Anttonen ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen Heidi Paalatie.
“Prosessin aikana tuulivoimatoimijat ja poronhoitajat ovat pyrkineet ymmärtämään paremmin toistensa näkemyksiä, toiveita ja tarpeita. Keskusteluyhteyden vahvistaminen poronhoidon ja tuulivoima-alan välillä on tärkeä esimerkki siitä, kuinka yhteisiä ratkaisuja voidaan löytää vaikeistakin lähtökohdista”, Akordin Jonna Kangasoja kertoo.
Vuonna 2023 Akordi järjestää yhdistysten kanssa alueellisia koulutuksia toimintamallin viemiseksi käytäntöön. Koulutukset on tarkoitettu alueilla toimiville tuulivoimatoimijoille, paliskunnille, sekä kaavoituksesta ja luvituksesta vastaaville toimijoille. Nyt luotua toimintamallia on tarkoitus päivittää sen käytön myötä kertyvien kokemusten avulla. Yhteistyötä alojen välillä pyritään vahvistamaan edelleen.
Tuulivoiman suunnittelu painottuu tällä hetkellä keskiselle ja eteläiselle poronhoitoalueelle. Toimintamallissa ei ole käsitelty saamelaisten kotiseutualueen erityiskysymyksiä.
Sunnuntain jännittävä sprinttipäivä huipentui kahteen suomalaismitaliin Lake Placidin universiadeissa.
Maastohiihdon vapaan hiihtotavan sprinteissä juhlittiin kahta suomalaismitalia Lake Placidissa. Tiia Olkkonen aloitti juhlat naisten finaalissa hopealla ja Verneri Poikonen nappasi hetkeä myöhemmin kultaa miehissä.
- Ihan huiput tunnelmat, tuli kyllä kylmikset tuossa maalissa. On ollut vähän vaikea alkukausi, niin tämä kyllä tuntuu nyt todella hyvältä, kiteytti iloinen Olkkonen.
- Tuntui mahtavalta tulla maaliviivan yli. Päivä alkoi huonosti ja aika-ajo tuntui pahalle. Soitin jo valmentajalle aika-ajon jälkeen, että eihän tästä tule mitään. Alkuerä oli ok, semifinaalissa sitten hyydyin, mutta onneksi pääsin lucky loser -paikalta viimeisenä finaaliin. Jotenkin nuo finaalit tuntuu sytyttävän, ja sain vielä hyvän energiabuustin tuohon vikaan nousuun. Tiesin, että kun kolmannelta paikalta lähden vikaan laskuun, niin kyllä mä mitaleilla olen. Ihan karmean hyvän suksen huoltoporukka, Ström ja kumppanit, laittoi tänään. Pystyin hyödyntämään peesipaikan ja tulemaan sieltä laskusta ohi. Mutkasta pääsin sisään ja kärjessä loppusuoralle, ja silloin tiesin, että ei musta kyllä enää kukaan ohi tule, sanaili Poikonen.
Naisten finaalissa nähtiin peräti kolme suomalaista, kun Olkkosen lisäksi tiensä sinne raivasivat Hilla Niemelä ja Siiri Kaijansinkko. Kisassa oli myös dramatiikkaa, kun toiseksi nopeimmalla ajalla finaaliin startannut Niemelä kaatui, ja taistelu kärkisijoista katkesi siihen. Kaijansinkko tuli maaliin viidentenä. Vilja Kauranen oli mukana erävaiheessa ja hänen sijoituksensa oli 27:s. Hanna Ray oli 32:s.
Miesten kisassa Eero Iso-Tryykäri oli mukana semifinaalivaiheessa sijoittuen kahdeksanneksi. Juha Nurmi oli 42:s.
Pelkonen kahdeksas taitoluistelussa
Taitoluistelussa kisattiin kovatasoinen naisten kisa. Nella Pelkonen selvitti tiensä vapaaohjelmaan ja oli lopputuloksissa kahdeksas. Kisan kaksoisvoitto meni Japaniin. Ykkönen oli Mai Mihara ennen vuoden 2022 maailmanmestaria ja olympiapronssimitalistia KaoriSakamotoa.
- Päällimmäisenä ok fiilis. Ei ihan parasta ollut, ja jäi aika paljonkin korjattavaa. Mutta toisaalta olisi voinut mennä huonomminkin eli kyllä tuohon pitää olla tyytyväinen. Oli kiva olla jäällä, kiteytti Pelkonen.
- Vähän sekavat fiilikset, kun alku oli tosi hyvä ja oli ainekset tosi hyvään onnistumiseen. Ne lopun helppojen hyppyjen virheet jäi vähän mietityttämään, että miksi näin, kun yleensä ne on Nellalle helppoja ja varmoja onnistumisia. Mutta tyytyväisiä kokonaisuuteen ollaan kuitenkin, kiteytti valmentaja Minna Järvinen.
Alppiyhdistetty alkoi super-G:llä ja pikaluistelussa 1000 m
Alppihiihdossa laskettiin alppiyhdistetyn super-G. Suomalaisista Emil Keränen laski sijalle 13 ja Niklas Järvikare sijalle 21. Alppiyhdistetty jatkuu tänään pujottelulla.
Pikaluistelussa 1000 m kisaan starttasivat suomalaiset Max Kokko ja Samuli Suomalainen. Kisan kaksoisvoitto meni Japaniin: Kazuya Yamada otti kultaa ja Taiyo Nonomura hopeaa. Suomalaisen sijoitus oli 15:s ja Kokon 33:s.
- Jalka oli aika hyvä tänään, ja pääsin hyvin lähtemään viivasta. Tällainen sää ei suosi mua, kun on ulkojää ja kova vastatuuli, niin tällaisena sprintterinä väsyn tosi nopeasti. Hyvillä mielin päämatkalle, joka on 500 m torstaina. Siellä pitäisi mennä sitten kovaa, kommentoi Kokko.
Yhdistetyn ohjelmassa oli 10 kilometrin yhteislähtökilpailu. Suomen Rasmus Ähtävä ei startannut kisaan sairastumisen vuoksi.
Suomalaiset Lake Placidissa 16.1. Ajat Suomen aikaa
Universiadit on kansainvälisen opiskelijaurheiluliiton FISUn (Fédération Internationale du Sport Universitaire, International University Sports Federation) alainen monilajinen urheilutapahtuma. Universiadeihin voi osallistua korkea-asteella (yliopistot, ammattikorkeakoulut) opiskeleva tai aikaisintaan kisoja edeltäneen kalenterivuoden aikana valmistunut 17-25 -vuotias urheilija.
Vuoden 2023 talviuniversiadit kisataan Lake Placidin legendaarisissa olympiamaisemissa 12.-22.1.2023. Kilpailuohjelmassa on 12 lajia, joista kahdeksassa nähdään suomalaisedustusta. Mukana on yhteensä reilut 1600 urheilijaa 50 eri maasta.
Suomen joukkueen yhteystiedot:
Joukkueen johtaja Jukka Tirri, 044 780 0213, jukka.tirri@olympiakomitea.fi Joukkueen apulaisjohtaja Sari Rimpiläinen, 040 627 6117, sari.rimpilainen@olympiakomitea.fi Joukkueen tiedottaja Mari Lohisalo, 040 767 9925, mari.lohisalo@olympiakomitea.fi
Laajentunut palvelutarjonta sekä uudet asiakassegmentit asettavat koko konsernin uuden tilanteen eteen, jonka myötä yhtiössä tehty yhtiörakenteeseen muutoksia. Järjestelyn tavoitteena on entistä tehokkaampi ja asiakaslähtöisempi palvelu sekä asiakaskokemuksen parantaminen. Proxion on tulevaisuudessa entistä vahvemmin asiakkaan matkassa kaikissa infran elinkaaren vaiheissa.
Proxion on kasvanut perustamisvuodestaan 2005 lähtien voimakkaasti nojaten raideliikenteen erityisosaamiseen ja asiantuntijuuteen. Viime vuosina palvelutarjontaa on kehitetty palvelemaan nykyisiä asiakassegmenttejä entistä kokonaisvaltaisemmin, minkä johdosta palvelutarjonta on laajentunut. Uudistunut Proxion nojaa vahvasti eri väylämuotojen suunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden lisäksi jatkossa myös turvallisuus-, koulutus- sekä energia-asiantuntijapalveluihin kuin myös tuote- ja ohjelmistoratkaisuihin.
Proxion turvaa kriittistä infrastruktuuria uudistuneen palvelutarjonnan avulla yhdessä asiakkaidensa kanssa
Laajentunut palvelutarjonta sekä uudet asiakassegmentit asettavat koko konsernin uuden tilanteen eteen, jonka myötä yhtiössä tehty yhtiörakenteeseen muutoksia. Järjestelyn tavoitteena on entistä tehokkaampi ja asiakaslähtöisempi palvelu sekä asiakaskokemuksen parantaminen. Proxion on tulevaisuudessa entistä vahvemmin asiakkaan matkassa kaikissa infran elinkaaren vaiheissa.
Uudistunut Proxion-konserni tavoittelee voimakasta kasvua ja kansainvälistymistä
Asiakkaitamme palvellut Proxion Plan Oy jatkaa edelleen suunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden tuottamista, tavoitteenaan merkittävä kasvu uusille toimialoille ja markkinoille. Eestin yhtiömme jatkaa Proxion Plan Estonia Oü nimellä Proxion Plan Oy:n tytäryhtiönä yhtenä tulosyksikkönä.
Yhtiön toimitusjohtajana on aloittanut Mikko Saarinen. Saarinen tuli Proxionille jo vuonna 2016 suunnittelupalveluiden liiketoimintajohtajaksi. Saarinen on tänä aikana kasvattanut suunnittelusta 100 hengen asiantuntijaorganisaation, joka on ollut mukana lähes kaikissa viime vuosien merkittävimmissä raideliikennehankkeissa.
Yhtiö tuottaa infran, sähkön, raideteknologioiden sekä liikenteen ja ympäristön suunnittelua ja suunnittelun asiantuntijapalveluita vahvalla ammattitaidolla asiakkaidemme tarpeisiin.
Proxion Pro Oy tuottaa asiantuntijapalveluita, kuten koulutus-, turvallisuus-, energia-, arviointi-, käyttöönotto- ja hyväksyntäpalveluita. Yhtiön toimitusjohtajan tehtävässä on aloittanut Antti Haapalahti. Haapalahti on pitkän linjan rata-alan ammattilainen ja toistamiseen Proxionin palkkalistoilla. Proxion osti vuonna 2015 Haapalahden perustaman CC Infra Oy:n, jonka pohjalle rakennettiin Proxionin rakennuttamiskonsultointipalvelut. Liiketoiminta myytiin myöhemmin toimivalle johdolle ja yhtiö toimii nykyään Weladon nimen alla.
Haapalahti tuli Proxionille syksyllä 2022 GRK Railin palveluksesta käynnistämään uutta energialiiketoimintaa. Hän jatkaa tätä työtä toimitusjohtajan roolissaan uudessa yhtiössä.
Proxion Tech Oy tuottaa teknologiaratkaisuja, kuten ohjelmistot ja tekniset järjestelmät (mm. tasoristeys- ja varoituslaitokset), sekä niihin liittyviä palveluita, kuten ohjelmisto- ja tietojärjestelmäkehitys. Yhtiön toimitusjohtajana on aloittanut Markus Jaatinen. Markus on kehittänyt raideliikenteen digipalveluiden liiketoimintaa Proxionilla liiketoimintajohtajana jo vuodesta 2020.
Proxion Oy säilyy edelleen konsernin emoyhtiönä ja tuottaa konsernin hallinnolliset palvelut. Proxion Oy:n omistus säilyy edelleen suomalaisten yksityishenkilöiden omistuksessa ja Proxion Oy omistaa kaikki edellä mainitut tytäryhtiöt. Proxionin toimitusjohtajana jatkaa Timo Savolainen. Savolainen on työskennellyt konsernin palveluksessa ensiksi kehitysjohtajana 2017-19 ja sitten toimitusjohtajan tehtävässä.
Lisätietoja:
Timo Savolainen, toimitusjohtaja, Proxion Oy, timo.savolainen@proxion.fi, 044 088 2216
Muut kommenttipyynnöt ja mediamateriaali:
Mikko Oksanen, asiakkuusjohtaja, Proxion Oy, mikko.oksanen@proxion.fi, 040 961 9224
Uutuuskirja Lähemmäksi muuta Suomea tarkastelee moniulotteista rajaseututyötä osana Suomen yhteiskunnallista kehitystä. Millä keinon rajaseutujen hyvinvointia on vahvistettu? Miten historian tapahtumat ovat vaikuttaneet toiminnan sisältöön ja päämääriin? Ketkä ovat olleet mukana ja miksi?
Poliittisen historian dosentti, tutkija Ville Jalovaaran Lähemmäksi muuta Suomea -teos piirtää kokonaiskuvan järjestöpohjaisen rajaseututyön historiasta mukana olleiden ihmisten ja yhteiskunnallisten tapahtumien näkökulmasta. Kirja kuvaa rajaseututyötä Suomen historian murroskohdissa.
Suomi oli itsenäistynyt 1917, mutta itäraja oli pitkään levoton. Nuori tasavalta pyrki vakauttamaan rajansa lähentämällä rajaseutuja muuhun Suomeen. Tämä oli rajaseututyön käynnistäjän, maanviljelysneuvos Uuno Branderin visio. Syrjäseutujen elinoloja parantamalla tavoiteltiin kansakunnan yhtenäisyyttä. Määrätietoinen rajaseututyö alkoi keväällä 1923.
Kun talvisota syttyi, nähtiin rajaseututyön tulokset: rajan väestö koki maan omakseen ja puolustamisen arvoiseksi.
Vahvasti maataloudellisena neuvontatyönä alkanut rajaseututyö on ollut myös turvallisuus-, koulutus- ja sosiaalipoliittista. Rajaseutumatkailun edistäminen sekä itä- että länsirajalla ja kulttuuriin liittyvien vetovoimatekijöiden vahvistaminen ovat olleet mukana rajaseututyössä alusta asti. Kirkon rajaseututyön käynnistäminen oli tärkeä osa kokonaisuutta.
Vuosikymmenten saatossa rajaseututyöhön ovat vaikuttaneet niin YYA-sopimus, rajaseudun autioituminen, kylmän sodan päättyminen kuin EU-Suomen syntyminen. 2010-luvlla itärajalle toivottiin viisumivapautta, mutta 2020-luvulla ollaan jälleen lähtöpisteessä: itäinen raja sulkeutuu, yhteistyö naapurin kanssa vähenee ja rajaan kiinnitetään taas erityistä huomiota.
Tänä päivänä järjestöpohjaista rajaseututyötä jatkaa Rajaseutu ry, joka edistää Suomen rajamaakuntien väestön hyvinvointia jakamalla apurahoja opiskelijoille ja tukemalla paikallista yhdistystoimintaa.
Lähemmäksi muuta Suomea – Rajaseututyötä 100 vuotta -teos julkistetaan keskiviikkona 18.1.2023 klo 13.00 Helsingissä Ostrobotnian juhlasalissa (Museokatu 10) rajaseututyön 100-vuotisjuhlassa. Media on lämpimästi tervetullut tilaisuuteen.
Ville Jalovaara Lähemmäksi muuta Suomea – Rajaseututyötä 100 vuotta ISBN 978-951-858-329-8 Sisällysluettelo SKS Kirjat 2023
Helmikuussa 2023 kaikkiin Manner-Suomen kuntiin lähetetään kysely, jonka tavoitteena on selvittää kuntien pyöräilyn edistämisen ja olosuhteiden nykytilanne. Selvitykseen koottava tieto palvelee aktiivisten kulkutapojen edistämistyötä. Tuloksia voidaan käyttää ilmasto- ja liikennetavoitteiden seurannan sekä tiedolla johtamisen perustana valtionhallinnossa, kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma julkaistiin vuonna 2018. Tämän jälkeen tehdyillä päätöksillä ja toimenpiteillä aktiivinen ja kestävä liikkuminen on ottanut harppauksia eteenpäin. Käytännössä muutos näkyy liikenneinfrastruktuuria kehittävien investointirahoitusten lisääntymisenä sekä paikallisten kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmien lukumääräisenä kasvuna.
Aktiivisten kulkutapojen edistäminen on poikkihallinnollinen tavoite. Kuntien sitoutuminen aktiivisten kulkutapojen edistämiseen edesauttaa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toteutumista, hillitsee väestön liian vähäisestä liikkumisesta johtuvia miljardiluokan kustannuksia sekä lisää viihtyvyyttä, elinvoimaa ja liikenteen sujuvuutta kuntien sisällä.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesillä käynnistyvä Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvitys toteutetaan vuonna 2023 yhteistyössä Pyöräilykuntien verkoston, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa. Selvityksen toteutuksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Selvityksessä tuotetaan kolmatta kertaa valtakunnanlaajuinen tilannekuva kuntien pyöräilyn edistämisestä, olosuhteista ja kehitystrendeistä. Aikaisemmat koonnit on tehty vuosina 2010 ja 2018.Selvitys tuottaa tietoa tiedolla johtamisen, ilmasto- ja liikennetavoitteiden toteutumisen seurannan sekä kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteon perustaksi. Tulokset julkaistaan loppuvuodesta 2023.
”Edellisen selvityksen jälkeen on tapahtunut paljon muutoksia niin liikennesektorilla kuin yhteiskunnassa laajemmin, ja pyöräliikenteen edistämiseen on ohjattu resursseja aiempaa enemmän. Päivitetty tieto kuntien tilanteesta ja muutoksista tulee tarpeeseen niin valtionhallinnossa kuin myös alue- ja paikallistasolla. Nykyisen valtakunnallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman kauden lähestyessä loppuaan on hyvä kartoittaa, miten pitkälle on päästy, jotta voimme suunnata katsetta tulevaan”, kertoo erityisasiantuntija Hanna-Maria Urjankangas liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Jatkuvatko positiiviset muutostrendit?
Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -kysely toimitetaan kaikkiin Manner-Suomen kuntiin helmikuussa 2023. Kyselyn vastaajiksi kutsutaan kuntien pyöräliikenteen edistämisestä vastaavat henkilöt ja työryhmät. Vuoden 2018 kyselyn tulosten perusteella pyöräilyn olosuhteista vastaavat tahot työskentelevät yleisimmin kuntien teknisessä toimessa tai liikunta- ja vapaa-aikatoimessa.
”Nyt kun kysely toteutetaan kolmatta kertaa, on meillä mahdollisuus nähdä jo selkeitä muutostrendejä. Esimerkiksi paikallisten pyöräilyn edistämisohjelmien määrä oli yli tuplaantunut edellisten kyselyjen välillä. Kehitys on oletettavasti tästä yhä jatkunut. Oleellisinta on kuitenkin tarkastella, onko edistämistoimilla ollut vaikutusta pyöräilyn olosuhteisiin”, sanoo tutkija Marianne Turunen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Edellisellä kerralla kyselyn toteuttaminen kirjattiin osaksi valtakunnallisen Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteita vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2018 Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 150 Manner-Suomen kunnasta.
”Pyöräliikenteen olosuhteissa oli vuonna 2018 sekä lupaavia muutoksen tuulia että runsaasti parannettavaa. Pyöräilymyönteisiä poliittisia päätöksiä tehneiden kuntien osuus oli tuplaantunut vuoden 2010 tilanteesta. Näissä kunnissa kuntalaisten myönteinen palaute pyöräilyn olosuhteista oli yleisempää kuin niissä kunnissa, joissa pyöräliikennettä edistäviä poliittisia päätöksiä ei ollut tehty. Puutteita oli ennen kaikkea pyöräilyn olosuhteiden ja käytön seurannassa ja tilastoinnissa. Keväällä nähdään, mihin suuntaan kehitys on jatkunut”, kertoo toiminnanjohtaja Matti Hirvonen Pyöräilykuntien verkostosta.
Lisätietoja: Marianne Turunen Tutkija, liikunnan strateginen tieto ja tutkimus etunimi.sukunimi@jamk.fi p. +358504759522 Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Likes tunnettiin aiemmin nimellä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Vuoden 2022 alusta Likes on toiminut osana Jyväskylän ammattikorkeakoulua. Likesillä toteutetaan monitieteistä tutkimusta ja tehdään laaja-alaista fyysisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää asiantuntijatyötä.
Pyöräilykuntien verkosto on kasvava kuntien, valtion, yritysten, järjestöjen ja muiden tahojen välinen yhteistyöverkosto. Päätavoite on pyöräilyn ja kävelyn merkittävä lisääminen kestävinä liikennemuotoina ja arkiliikuntana, jotka tuottavat hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkostoon kuuluu 189 jäsentahoa, joista 156 on kuntia ja kaupunkeja.
Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä on huolehtia viestintä- ja liikennepalvelujen peruspalvelusta ja markkinoiden kehittämisestä. Ministeriön vastuulla on mm. henkilöliikenne- ja logistiikkapalvelut, TV- ja radiotoiminnan sekä Postin yleispalvelu, mediasisältöjen tarjonta ja kuluttaja-asiat.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom edistää liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta. Traficom tukee kestävää kehitystä ja vauhdittaa digiyhteiskunnan kehittymistä esimerkiksi liikenteen ja viestinnän automatisaation ja robotiikan kokeiluilla. Virasto on palveleva liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen.
Uuden Sammontalon tieltä purettava Sammonlahden liikuntahalli suljetaan 30.1. alkaen. Liikuntatoimi on sopinut seurojen korvaavia harjoitusvuoroja Foreverin liikuntasaleihin Huhtiniemeen ja osa kaupungin omiin liikuntatiloihin. Liikuntatoimi on ollut asiasta yhteyksissä liikuntaseuroihin, joita asia suoraan koskettaa.
Liikuntapalvelupäällikkö Petri Ruotsalainen Lappeenrannan kaupungilta muistuttaa, että liikuntaseurojen lisäksi hallin sulkeminen koskettaa myös sen yksittäisiä käyttäjiä, kuten kuntosalikävijöitä.
– Kun halli suljetaan 30.1.2023 purkutyön alkaessa, Sammonlahden kuntosalille ostetut sarjakortit käyvät muilla kaupungin kuntosaleilla, Ruotsalainen sanoo.
– Nämä salit ovat Lappeenrannan ja Lauritsalan uimahallit, Joutsenohallin kuntosali ja Ylämaan kuntosali.
Ammattiopisto Samiedu maksaa OKM:n korotettua koulutuskorvausta työnantajille, jotka työllistävät oppisopimuksella alle 20-vuotiaan vailla toisen asteen tutkintoa olevan perustutkinto-opiskelijan. Koulutuskorvauksen korotuksella tuetaan nuorten kouluttautumista ja työllistymistä sekä pyritään helpottamaan työnantajien työvoimapulaa.
Korotettua koulutuskorvausta myönnetään koko tutkinnon oppisopimuksella suorittavista opiskelijoista, jotka solmivat oppisopimuksen työnantajan kanssa 1.1.2023-31.12.2023 välillä. Lisäksi korotettu koulutuskorvaus maksetaan, kun työnantaja työllistää oppisopimuksella tutkinto-opiskelijan kesäksi aikavälillä 1.4.-31.8.2023. Kesäajan lisäkorvauksella pyritään helpottamaan työnantajien loma-ajan sijaisuuksia ja kausityöntekijöiden puutetta sekä lisäämään opiskelijoiden mahdollisuuksia saada kesätöitä.
Korvauksen määrä:
250 €/kk pakollisten tutkinnon osien opiskeluajalta
200 €/kk valinnaisten tutkinnon osien opiskeluajalta
200 €/kk osaamisalan pakollisten tutkinnon osien opiskeluajalta
Työnantajalle maksettava korotettu koulutuskorvaus koskee nuorta, joka on oppisopimuksen aloituspäivänä:
ammatillista perustutkintoa suorittava,
alle 20-vuotias,
ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa tai ammatillista tutkintoa tai niitä vastaava Ahvenanmaalla tai ulkomailla suoritettua koulutusta.
Opiskelijan ja työnantajan välisen työsopimuksen tulee täyttää oppisopimuskriteerit. Korotettua koulutuskorvausta maksetaan niissä oppisopimuksissa, joissa Samiedu toimii koulutuksen järjestäjänä. Työnantaja, oppisopimusopiskelija ja Samiedu solmivat yhdessä oppisopimussopimuksen. Oppisopimuksen laatimisen yhteydessä määritellään koulutuskorvaus ja tarkastetaan oppisopimuksen kriteerit. Koulutuskorvaus maksetaan maksatusaikataulun mukaisesti kaksi kertaa vuodessa.
Oppisopimusten koulutuskorvaukset työnantajille ilman korotusta:
perustutkinnot (pakolliset tutkinnon osat) 150 €/kk
perustutkinnot (osaamisalan pakolliset sekä valinnaiset tutkinnon osat) 100 €/kk
ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot 50 €/kk
Koulutuskorvauksissa käytetään harkintaa ja huomioidaan esimerkiksi opiskelijan mahdollisen erityisen tuen tai lisätuen tarve tai aikaisempi kokemus.
Lisätietoja: Johtava tiimipäällikkö Anne Taiponen, anne.taiponen@samiedu.fi, puh. 044 550 6692 Koulutuksen erityisasiantuntija Hannu Fyhr, hannu.fyhr@samiedu.fi, puh. 044 550 6670
Liitteenä olevaa kuvaa saa käyttää tiedotteen yhteydessä.
Hätäisesti tehdyt säästöpäätökset kuormittavat hoitajapulan kanssa kamppailevaa terveydenhuoltoa entisestään.
Hallituksen esitys biologisten lääkkeiden apteekkivaihdosta on parhaillaan käsittelyssä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Me lääketeollisuudessa näemme, että esitys on tällaisenaan toteuttamiskelvoton ja pahimmillaan uhka suomalaisten potilaiden lääketurvallisuudelle.
Jos esitystä yhä viedään eteenpäin, tulee eduskunnan ehdottomasti korjata sitä potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Etenkin, kun hoitajamitoituksen rahoitus turvataan jo 2023 voimaan tulevilla lakimuutoksilla, jotka tehostavat edullisimpien biologisten lääkkeiden määräämistä.
Missään muualla maailmassa ei ole kokemusta näin laajasta biologisten lääkkeiden apteekkivaihdosta ja siksi muutos tulisi ehdottomasti toteuttaa vaiheittain ja hallitusti. Suomalaista potilasta ei tule asettaa koekaniiniksi uudelle järjestelmälle ilman riittävää tietoa ja kokemusta.
Me Lääketeollisuus ry:ssä näemme, että apteekkivaihto tulee aloittaa valmisteista, joita käytetään pääasiallisesti lyhytaikaisina oheishoitoina, ei vaikeiden kroonisten sairauksien hoidossa. Lisäksi lapsipotilaat tulee jättää alkuvaiheessa vaihtojen ulkopuolelle.
Lisäksi lakiin tulee säilyttää kirjaus siitä, että lääkärillä on mahdollisuus kieltää vaihto lääketieteellisistä tai hoidollista syistä. Tämä on äärimmäisen tärkeää potilasturvallisuuden varmistamiseksi ja potilaiden hoitoon sitouttamiseksi.
Huonosti toteutetut hoitojen vaihdot voivat johtaa lääkehoidon keskeytymiseen, ja kaikki me tiedämme, että hoitamaton sairaus on kaikkein kallein niin potilaan terveydelle kuin yhteiskunnalle.
Sellaisenaan esitys ei myöskään helpota hoitajakysymystä, vaan tulee aiheuttamaan ylimääräistä kuormitusta terveydenhuoltoon, joka jo muutoinkin painii vakavan hoitajapulan kanssa.
Ehdotuksessa tulee huomioida ja arvioida tarkkaan maailmantilanne, jossa elämme. Säästöpäätöksillä voi olla vaikutusta lääkkeiden saatavuuteen, jota pitäisi päättäjien toimesta kaikin keinoin varmistaa. Lääkkeiden saatavuuden varmistaminen on pienelle maallemme haasteellinen kysymys jo muutoinkin.
Lainsäädännön valmistelussa on sivuutettu monien eri tahojen, myös potilasjärjestöjen, esittämät huolet potilasturvallisuudesta. Siksi esitykseen on syytä tehdä tarvittavat muutokset: vaiheistaa näin iso muutos ja ottaa alan toimijat mukaan suunnittelemaan seuraavia askeleita hallittuun muutokseen. Lisäksi pidämme erityisen tärkeänä, että eduskunta seuraa uuden lain vaikutuksia potilaalle ja yhteiskunnalle.
Keskustan kaupunkitoimijat esittävät syvän huolensa koulun roolin unohtamisesta. Lähestyvien vaalien edellä tulisi käydä kriittinen keskustelu niistä toimenpiteistä, joilla puolueet haluavat turvata suomalaisen koulun roolin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukijana. Vaalitenttien lähestyessä on ollut havaittavissa, että muut teemat ottavat niskalenkin yhteiskunnallisesti niinkin tärkeästä aiheesta kuin lasten ja nuorten oikeudesta hyvälaatuiseen koulutukseen.
Peruskoulussa tulisi pystyä keskittymään sen perustehtävään, eli koulutuksen tarjoamiseen. Kerrostuneet ja liian monimutkaiset ohjeistukset opetuksen järjestämiseen sekä jatkuvasti vaihtuvat käytänteet ovat ajaneet koulujen arjen kauemmas esi- ja perusopetuksen ydintehtävästä. Opettajat ympäri maan kokevat tämän väsyttäväksi ja kuormittavaksi. Tähän on välittömästi saatava muutos ja asetettava lasten ja nuorten oppiminen takaisin keskiöön.
Verkosto näkee myös, että esimerkiksi digitalisaation edistämisellä on myös varjopuolensa, vaikka oikein käytettynä uudet ratkaisut tukevatkin oppimista. Tämä on nähtävissä muun muassa siten, että lasten ja nuorten kännyköiden liiallisella käytöllä on suora yhteys esimerkiksi oppimiseen, lasten liikkumattomuuteen, työrauhaan ja keskittymiseen kouluissa, sekä kirjoittamisen ja lukemisen taitoihin, ja lasten vuorokausirytmiin.
Digitalisaatio on erinomainen väline, jos se ei ota lapsen elämästä isännän roolia. Vanhemmille ja kouluille tarvitaan tukea digitalisaation aiheuttamassa muutoksessa. Nostetaan lapsen ja nuoren hyvinvointi digitalisaatiokehityksen keskiöön, toteaa puolueen varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen.
Liian vähän on myös keskusteltu siitä, kuinka henkilökunta saadaan jaksamaan monien muutosten keskellä. Alkutalven aikana valmistellussa keskustelupaperissaan Keskustan kaupunkiverkosto painottaa, että opetuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia henkilöstön jaksamisesta. Esimerkiksi inkluusio on periaatteena kannatettava ja hyvä, mutta sen tulisi käytännössä toimia ja siihen olla myös riittävät resurssit. Resurssipula estää sekä lasten oikeuksien toteutumisen että henkilöstön jaksamisesta huolehtimisen riittävällä tavalla vaikuttaen negatiivisesti henkilöstön saatavuuteen kasvatuksessa ja koulutuksessa.
Ei voi olla niin, että etenkin kaupunkiseuduilla varhaiskasvatusopettajia, peruskoulun erityisopettajia, ja myös muita opettajia puuttuu jatkuvasti. Tähän vaikuttaa tietysti palkkauksen taso, mutta myös työrauhan puute. Mielestäni esimerkiksi erityisluokat ja pienryhmät voisi tuoda takaisin jokaiseen peruskouluun, Keskustan kaupunkiverkostoa luotsaava Pakarinen jatkaa.
Keskustan kaupunkiverkosto on valmistellut syksyn ja alkutalven aikana omaa keskustelupaperia keskittyen niihin keinoihin ja toimenpiteisiin, joilla koulujen kohtaamiin ongelmiin voidaan vastata. Kaupunkitoimijat järjestävät talven aikana teemaan liittyviä keskustelutilaisuuksia kotikaupungeissaan kutsuen kaikki aiheesta kiinnostuneet mukaan pohtimaan yhteisiä toimia laadukkaan opetuksen jatkon kehittämiseksi.
Lisätietoja:
Riikka Pakarinen, varapuheenjohtaja, Suomen Keskusta
Miten sinä koit Chilen sotilasvallankaappauksen vuonna 1973? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sekä kulttuuritoimittaja Tiina Harpf ja Chile 50 v. -työryhmä ovat nyt kiinnostuneita muistoistasi tuolta ajalta.
Chilen sotilasvallankaappaus 1973 vaikutti monen suomalaisen mieleen ja maailmankuvaan.Etenkin koululaisille ja nuorille Chilen tapahtumat olivat jonkinlainen ajattelun käännekohta. Sotilasjuntan raakuus järkytti kaikenikäisiä ihmisiä riippumatta heidän poliittisesta kannastaan. Moni muistaa tarkasti mitä teki, tunsi tai ajatteli, kun kuuli Allenden kuolemasta, tai miten Santiagon stadion muuttui keskitysleiriksi.
Suomessa tuki Chilen kansaa kohtaan konkretisoitui solidaarisuustoimintana. Chilen pakolaiset otettiin meillä vastaan lämpimästi, ja myös kaupunkikuva muuttui, kun lattarimusiikki alkoi soida Helsingin ja muiden isompien kaupunkien kaduilla. Joku voi muistaa nuoren Mikko Alatalon uutisoinnin. Monelle Latinalaisen Amerikan kulttuuri ja runous aukesivat aivan uudella tavalla.
Kerro meille, miten sinä koit tämän ajan, sen tapahtumat ja niiden uutisoinnin Suomessa! Osallistuitko solidaarisuuskampanjoihin tai -konsertteihin katsojana tai esiintyjänä? Olitko mukana järjestämässä solidaarisuustilaisuuksia? Muistatko mielenosoitukset? Aloitko seurata maailmanpolitiikkaa uudella tavalla Chilen tapahtumien jälkeen? Kerro kohtaamisista chileläisten pakolaisten kanssa.
Chile – 50 vuotta vallankaappauksesta-muistitietokeruun järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sekä kulttuuritoimittaja Tiina Harpf ja Chile 50 v. -työryhmä. Vastausaikaa on 30.4.2023 saakka. Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon ja Tietoarkistoon. Tiedotamme keruun tuloksista syksyllä 2023 ja arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.
Liitto torjuu heikennykset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja ajaa palkansaajan asemaa vahvistavia työmarkkinauudistuksia.
Teollisuusliitto julkisti tavoitteensa vaalikaudelle 2023 - 2027 maanantaina 16.1. Liitto katsoo seuraavan vaalikauden tärkeimmäksi ratkaistavaksi ongelmaksi kiihtyneen inflaation ja energiakriisin aiheuttaman palkansaajien ostovoiman heikentymisen. Ostovoiman heikentyminen uhkaa vakavasti kotimaista kysyntää, myönteistä työllisyyskehitystä ja voi pitkittää mahdollista taantumaa.
Parhaaksi keinoksi palkansaajien ostovoimaongelman korjaamiseen liitto näkee kiky-sopimuksessa työntekijöille siirrettyjen sosiaalivakuutusmaksujen palauttamisen työnantajien maksettavaksi. Kikyn peruminen vahvistaisi palkansaajien ostovoimaa noin kahdella prosentilla kaikissa tulonsaajaryhmissä julkiselle taloudelle neutraalilla tavalla.
- Kiky-maksujen siirto takaisin työnantajille hyödyttäisi melko tasaisesti kaikkia palkansaajia. Vastaavan vaikutuksen saaminen veronalennusten avulla olisi julkisen talouden liikkumatila huomioiden mahdotonta, perustelee Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta.
- Palkansaajat tarvitsevat näkymän ostovoimaongelman ratkaisemiseksi. Työmarkkinaosapuolet päättävät palkoista, mutta ostovoima on myös poliittinen kysymys. Kiky-maksujen siirron lisäksi on harkittava kohdennettuja tuloveronalennuksia pieni- ja keskituloisille, Nevaranta jatkaa.
Työttömyysturvaa ja palveluita kehitettävä pohjoismaisen työvoimapalvelumallin sisällä
Teollisuusliitto arvostelee poliittisten puolueiden haluja heikentää työttömyysturvaa. Suurimman puolueen asemaa pitävä Kokoomus on esittänyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittamista. Teollisuusliiton arvion mukaan jopa kymmenentuhatta teollisuuden ammattilaista putoaisi Teollisuusliiton sopimusaloilla perusturvan varaan, jos etuuspäivien määrä leikattaisiin kahteensataan Kokoomuksen esittämällä tavalla. Samaan aikaan niin Marinin hallitus kuin sitä edeltävät hallitukset ovat kiristäneet työttömyysturvan saantiehtoja tai lyhentäneet työttömyysturvan kestoa.
- Kuluvalla vaalikaudella on tehty merkittäviä uudistuksia työttömyysturvaan. Nyt olisi syytä antaa tehtyjen reformien ja muutosten vaikutusten ensin näkyä, ja arvioida sitten työttömyysturvaa uudelleen tilastojen sekä tutkimusten valossa.
- Palkansaajaperheissä eletään hyvin epävarmoja aikoja. Näitä epävarmuuksia ei pidä lisätä harkitsemattomilla ehdotuksilla ansiosidonnaisen puolittamisesta, Nevaranta sanoo.
Teollisuusliitto arvioi, ettei ansiosidonnaisen puolittaminen nostaisi työllisyysastetta. Taantuman uhatessa se kuitenkin heikentäisi kohtuuttomasti pieni ja keskituloisten luottamusta omaan talouteen. Työttömyysturvan leikkausten sijaan Teollisuusliitto panostaisi edelleen pohjoismaisen työvoimapalvelumallin vahvistamiseen ja työnhakijoille suunnattujen henkilökohtaisesti räätälöityjen palveluiden kehittämiseen.
- Työttömyysturvan ehtona on jo nyt etsiä oma-aloitteisesti työtä, osallistua palveluihin ja vastaanottaa tarjottu työ. Tämä on riittävä ohjauskeino, Nevaranta toteaa.
Eduskuntavaalitavoitteissaan Teollisuusliitto ottaa kantaa myös työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Suomen työmarkkinat eivät liiton mielestä ole valmiita työperäisen maahanmuuton määrän merkittävään kasvuun. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä ongelmia esiintyy laajasti työmarkkinakentällä. Kyse on usein palkkojen ja lakisääteisten vakuutusten maksamisesta väärin, liian pitkistä työpäivistä, lomien kieltämisestä tai puutteellisesta perehdytyksestä. Usein hyväksikäyttö täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön, mutta uhrien heikosta asemasta johtuen tapauksia ei viedä viranomaisille eteenpäin.
- Työperäinen maahanmuutto on hyväksyttävää vain, jos toimitaan Suomen työmarkkinoiden pelisääntöjen mukaan. Työmarkkinarikollisuus ja hyväksikäyttö on ensin kitkettävä. Vasta tämän jälkeen on järkevää edistää laajemmin työperäistä maahanmuuttoa.
- Väestörakenteeseen ja työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet eivät saa olla tekosyitä joustaa työntekijöiden oikeuksista. Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö on vakava ilmiö. Teollisuusliitto esittää uudistuksia, joilla ilmiötä torjutaan, Nevaranta sanoo.
Työmarkkinoiden lainsäädäntöön laajoja muutoksia
Teollisuusliitto esittää eduskuntavaalitavoitteissaan laajoja muutoksia työmarkkinoiden lainsäädäntöön. Muutosten tarkoituksena on turvata työehtosopimusten kattavuus yrityskohtaisessa sopimisessa sekä luoda työntekijöille parempia edellytyksiä työpaikkakohtaiseen paikalliseen sopimiseen. Vaikutuksiltaan suurin ehdotettu muutos koskee tapaa, jolla työehtosopimuksen sisältöriitoja ratkaistaan. Nykyisin työnantaja päättää työehtosopimuksen tulkinnasta siihen asti, kunnes asia on oikeudessa toisin ratkaistu. Tämän tulkintaetuoikeuden Teollisuusliitto kääntäisi paikallisissa sopimuksissa työnantajalta työntekijöille.
- Jos paikallista sopimista halutaan lainsäädäntöteitse edistää, kannattaa lakiin lisätä luottamusta vahvistavia rakenteita. Tulkintaetuoikeuden kääntäminen lisää työnantajan kannustinta löytää ratkaisu erimielisyyksiin neuvottelemalla ja samalla se madaltaa työntekijöiden kynnystä solmia sopimuksia paikallisella tasolla, Nevaranta sanoo.
Työehtosopimusten yleissitovuuden Teollisuusliitto laajentaisi myös niihin toimialoihin, joilla ei ole työehtosopimuksia tekevää työnantajayhdistystä. Lainsäädäntömuutoksen tarve perustuu Teollisuusliiton osalta Metsäteollisuus ry:n taannoiseen päätökseen työehtosopimustoiminnasta luopumisesta. Päätös jätti kokonaisen toimialan vaille valtakunnallista työehtosopimusta. Teollisuusliiton ehdottamassa mallissa kattavuudeltaan laajin yrityskohtainen työehtosopimus katsottaisiin yleissitovaksi, mikäli muut yleissitovuuden edellytykset täyttyvät.
- Näin turvattaisiin kaikille toimialan työntekijöille hyvät työehdot myös yrityskohtaisessa kentässä, Nevaranta päättää.
Vesikulkuneuvoja ensirekisteröitiin vuonna 2022 yhteensä 4 589 kappaletta, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastoista. Edellisvuodesta ensirekisteröinnit laskivat 11 prosenttia. Ensirekisteröintien määrä on edelleen pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella, mutta koronavuosien huippulukemista ollaan tultu alaspäin. Traficomin Digikaistalla vesikulkuneuvon rekisteröinti onnistuu helposti.
Moottoriveneet ja vesiskootterit ovat yleisimpiä rekisteröitävistä vesikulkuneuvoista. Hieman yli 70 prosenttia ensirekisteröidyistä oli vuonna 2022 moottoriveneitä ja vesiskoottereita reilu 25 prosenttia.
"Veneily kasvatti vahvasti suosiotaan koronavuosina, mutta viime vuonna hankinnat näyttäisivät alkaneen tasaantua. Vaikka huippulukemista ollaan tultu alaspäin, vesikulkuneuvojen ensirekisteröintien määrä on edelleen pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella", toteaa erityisasiantuntija Mika Idman.
Traficomin liikenneasioiden rekisterissä oli vuoden 2022 lopussa yhteensä 236 790vesikulkuneuvoa ja näistä 88 prosenttia oli moottoriveneitä.
"Uusia purjeveneitä myydään hyvin vähän, mutta tästä huolimatta rekisterissä toiseksi yleisin venetyyppi on purjevene. Vesikootterien suosio jatkuu edelleen vahvana ja niiden määrä kasvaa tasaista tahtia rekisterissä. Vuoden 2022 lopussa vesiskoottereita oli rekisterissä jo yli 11 000 kappaletta", toteaa Idman.
Taulukko 1. Vesikulkuneuvojen määrä rekisterissä vuuosina 2022 ja 2021
Vesikulkuneuvotyyppi
31.12.2022
31.12.2021
Moottorivene
207 617
204 090
Purjevene
14 403
14 373
Vesiskootteri
11 090
9 656
Moottoripurjehtija
1 240
1 232
Ilmatäytteinen/RIB
829
718
Hydrokopteri
151
131
Ilmatyynyalus
69
60
Muu
1 391
1 339
Yhteensä
236 790
231 599
Traficomin vesikulkuneuvojen kantatilastossa julkaistaan nyt myös veneiden moottoriin liittyviä tietoja. Tilastojen avulla voi jatkossa seurata esimerkiksi veneiden moottorien käyttövoiman kehitystä. Myös tieto veneen moottorin tyypistä ja veneen rungon rakennusmateriaalista löytyy tilastotietokannasta.
Vesikulkuneuvojen omistajanvaihdokset laskussa
Myös vesikulkuneuvojen omistajanvaihdokset ovat palautuneet viime vuosien jälkeisestä huipusta aiempien vuosien tasolle. Omistajanvaihdosten määrä kasvoi erityisesti vuonna 2020, ja vuonna 2021 määrä pysyi edelleen korkealla. Vuonna 2022 palattiin omistajanvaihdoksissa edeltävien vuosien määrään.
Traficomin Digikaistalla venerekisteröinti on helppoa
Traficomin Digikaistalla voit hoitaa lähes kaikki venerekisteröinnit ja omistajanvaihdokset ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelussa voi tarkistaa maksutta oman vesikulkuneuvosi rekisteritiedot sekä maksua vastaan minkä tahansa liikenneasioiden rekisteriin merkityn vesikulkuneuvon tekniset tiedot, moottorin tiedot ja omistajatiedot.
Vaihtoehtoisesti rekisteröinnit voi hoitaa asioimalla henkilökohtaisesti rekisteröintipisteissä ympäri Suomea tai lähettämällä hakemuksen liitteineen Traficomiin.
Veneiden rekisteröintivelvoite koskee vähintään 5,5 metriä pitkiä tai vähintään 15 kW (n. 20,4 hv) moottorilla varustettuja vesikulkuneuvoja. Vesikulkuneuvojen rekisteritietoja pidetään vesiliikenteen turvallisuuden parantamiseksi ja vesikulkuneuvojen käyttämisestä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin on keskitetty kattavasti veneilijöille kuuluvia viranomaispalveluita merikartoista radiolupiin ja veneiden rekisteröinneistä erilaisiin pätevyyskirjoihin ja veneilyturvallisuuteen.
Etsin Näyttely avoinna 27.1.2023 alkaen. Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki
Pressitilaisuus to 26.1.2023 klo 10–11. RSVP jaakko.laasanen@fmp.fi
Suomen valokuvataiteen museo saa kautta aikojen ensimmäisen pysyvän näyttelynsä, kun näyttely Etsin avautuu museon uusissa tiloissa Kaapelitehtaan kellarikerroksessa 27. tammikuuta.
Etsin tutkii valokuvaa laajasti, monipuolisesti ja uteliaasti. Valokuvan menneisyys on läsnä museon kokoelmissa ja osassa näyttelyistä, kun taas valokuvan nykyisyys muuttuu koko ajan. Nykyhetkessä valokuva on läsnä lähes kaikkialla ja lähes kaikki ovat nyt kuvaajia. Vaikka Etsin on pysyvä näyttely, sen sisällöt päivittyvät tulevaisuudessa tarpeen mukaan. Museo haluaa olla yleisöilleen luotettava ja ajatuksia herättävä kumppani, joka auttaa hahmottamaan muuttuvaa, kuvien täyttämää maailmaa.
Etsin katsoo valokuvan ja todellisuuden erityistä suhdetta monesta eri näkökulmasta. Koska valokuva syntyy mekaanisen laitteen avulla ja tallentaa kohteensa tietyssä hetkessä ja paikassa, se saa meidät uskomaan näkemäämme. Toisaalta kuvia on aina myös muokattu – niiden avulla voi valehdella ja johtaa harhaan. Kesällä 1963 Suosikki-lehden lukijat hämmästelivät leikkaa-ja-liimaa-tekniikalla toteutettuja kuvamanipulaatioita Elvis Presleystä Helsingissä. Nyt kuvia tuottavat tekoälyt ovat päivä päivältä kyvykkäämpiä luomaan uskottavia ”valokuvia” tilanteista, joita ei koskaan tapahtunut.
Valokuvia käytetään niin vallan ja vaikuttamisen kuin vastarinnankin välineinä. Mainonnan palveluksessa valokuvat ovat luoneet tähtiä ja myyneet tuotteita, ideologioita ja elämäntapoja. Lavastetut propagandakuvat voivat lujittaa vallanpitäjien asemaa, ja todellisuuden näyttäminen on usein tehokas poliittisen aktivismin muoto. Kuvaamisella on myös suoria vallan muotoja: kasvojentunnistusteknologia on mahdollistanut toisinajattelijoiden ja vähemmistöjen valvonnan ja vainon Kiinassa.
Valokuvaus on mahdollistanut myös uudenlaisia tapoja nähdä ja ilmaista. Mikroskooppiset kuvat mullistivat ihmisen rajalliseen näkökykyyn perustuneen käsityksemme maailmasta. Ensimmäinen valokuvataiteen suuntaus piktorialismi ilmaisi taiteilijan omaa kokemusta siihen asti objektiivisena pidetyn valokuvan avulla. Internetin kaikkialle ulottuva katse tarjosi Bellingcat-verkostolle kuvatodisteet Venäjän armeijan osallisuudesta Malaysian Airlinesin matkustajakoneen alas ampumisessa 2014.
Kokemusten tallentajana ja välittäjänä valokuva on lyömätön. 1800-luvun porvaristo halusi muotokuvia itsestään ja janosi eksoottisia matkakuvia maailman ihmeistä. Edullisten ja helppokäyttöisten kameroiden tultua markkinoille alkoi negatiiveille tallentua myös spontaaneja arkisia hetkiä. Nyt arjen kuvat ja matkamuistot jaetaan lähipiirille tuoreeltaan sosiaalisessa mediassa.
Näitä ja monia muita aiheita käsittelevä Etsin on laaja näyttely valokuvista, valokuvaajista ja valokuvien käyttäjistä. Etsin tarjoaa mahdollisuuden löytää valokuvasta uusia ajatuksia ja oivalluksia, ja lupaa yllättää jokaisen kävijänsä jollain tavalla.
Kuva: Still-kuva teoksesta Bruno Caldas: Supervision, 2023. Kamera leijailee tekoälyn ryhmittelemässä kuvapilvessä, joka koostuu 12864 digitoidusta Valokuvataiteen museon kokoelmakuvasta.
Lisätiedot: Jaakko Laasanen, viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo jaakko.laasanen@fmp.fi 040 6800 307
With the new company name as Societas Europaea (SE), the world market leader for integrated solutions in the field of cable and connection technology expects greater strategic freedom. "The legal transformation is a building block in the long-term process of corporate development and a commitment to the internationality of LAPP and its markets. The new SE legal form will provide our organization with the framework to manage our international growth consistently and sustainably", explains Matthias Lapp, CEO of Lapp Holding SE.
Matthias Lapp emphasizes that the conversion is "a pure change of legal form". The headquarters of Lapp Holding SE will remain in Stuttgart-Vaihingen. This is also underlined by LAPP's Strategy 2027, which clearly defines the long-term growth targets and the associated activities. This also includes the change of the organization. In order to be able to act faster and more efficiently in the face of strong growth, LAPP has restructured itself. In line with the motto "Think globally, act locally", the aim is to ensure that local strengths are retained, but at the same time the strategic guard rails are controlled centrally.
Digital images in printable resolution are available for this press release. The photos may be used without charge. Graphic editing is not permitted.
Uuden yritysnimen, Societas Europaea (SE) myötä LAPP, kaapeli- ja liitäntäteknologian integroitujen ratkaisujen maailmanmarkkinajohtaja, tulee olemaan strategisesti joustavampi. "Juridinen muutos on yksi pitkän aikavälin vaihe yrityksen kehitysprosessissa ja sitouttaa LAPP:n entistä vahvemmin markkinoiden kansainvälisyyteen. Uusi juridinen SE muoto antaa organisaatiollemme puitteet kansainvälisen kasvumme hallintaan johdonmukaisesti ja kestävästi", Lapp Holding SE:n toimitusjohtaja Matthias Lapp kertoo.
Matthias Lapp korostaa, että yritysmuodon muutos on puhtaasti juridinen. Lapp Holding SE:n pääkonttori pysyy Stuttgartin Vaihingenissa, Saksassa. Tätä tukee myös LAPP:n strategia 2027, jossa selkeästi määritellään pitkän aikavälin kasvutavoitteet ja niihin liittyvät toimet. Pystyäkseen toimimaan nopeammin ja tehokkaammin voimakkaan kasvun myötä, LAPP on uudistanut myös organisaatiorakennettaan. "Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti" -moton mukaisesti tavoitteena on varmistaa, että paikalliset vahvuudet säilytetään.
Koulutuskeskus Salpauksen tarinan yksiin kansiin kokoava kirja Neljännesvuosisata leipää ja sirkushuveja julkaistaan torstaina 19.1.2023.
Neljännesvuosisata leipää ja sirkushuveja kertoo ammatillisen koulutuksen kehityksestä, suosion kasvusta ja rakenteellisista muutoksista Päijät-Hämeessä vuosina 1996–2021 sekä koulutusmaailmaan liittyvistä muistoista vuosien varrella.
Kirjan ovat koonneet Koulutuskeskus Salpauksessa rehtorina vuosina 2001–2013 toiminut opetusneuvos Marita Modenius ja Lahden ammattikorkeakoulun tietopalvelujohtajana toiminut Sirkku Blinnikka.
– Olemme kuvanneet Salpauksen edelläkävijyyttä, innovatiivisuutta, yhteiskuntavastuuta ja rohkeutta tehdä uudistuksia, jotka ovat nostaneet Salpauksen valtakunnan kärkioppilaitosten joukkoon ja myös kansainvälisesti arvostetuksi yhteistyökumppaniksi, kirjoittajat kuvailevat.
Neljännesvuosisata leipää ja sirkushuveja -kirja on syntynyt osallistavalla tavalla. Omien kokemustensa, muistojensa ja tietojensa lisäksi kirjoittajat ovat haastatelleet lukuisia entisiä ja nykyisiä työntekijöitä ja opiskelijoita, keskustelleet eri alojen opiskelijoiden kanssa, pyytäneet artikkeleita sidosryhmiltä sekä tutkineet kirjallista materiaalia 25 vuoden ajalta.
Tervetuloa julkistamistilaisuuteen 19.1.2023
Toimittajat ovat tervetulleita Neljännesvuosisata leipää ja sirkushuveja -kirjan sekä valokuvataulujen julkistamistilaisuuteen
torstaina 19.1.2023 kello 14–16.30 Wanhaan Teatteriin (Ståhlberginkatu 4 B, Lahti).
Koulutuskeskus Salpaus on yksi Suomen suurimmista ja edistyksellisimmistä ammatillisista oppilaitoksista
Koulutuskeskus Salpauksen juuret ovat vuonna 1996 syntyneessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymässä, johon kuului useita ammatillisia oppilaitoksia. Vuonna 2001 syntyi Koulutuskeskus Salpaus, joka kokosi yhteen oppilaitokseen kuntayhtymän toisen asteen ammatillisen koulutuksen.
Vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen reformi toi koulutukseen aiempaa vahvemmin yksilölliset opintopolut ja tiivistivät yhteistyötä työelämän kanssa entisestään. Sen jälkeen koronapandemia vauhditti digitaalisuuden hyödyntämistä ammatillisessa koulutuksessa ja lisäsi verkko-opetusta ja verkkokoulutuksia.
Salpauksessa on uudistettu viime vuosien aikana oppimisympäristöjä vastaamaan nykyaikaisen ammatillisen koulutuksen ja työelämän tarpeita. Vuosittain Salpauksessa opiskelee noin 14 000 aikuista ja nuorta opiskelijaa.
Lisätietoja kirjasta Neljännesvuosisata leipää ja sirkushuveja
Ensimmäiselle luokalle, varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen ilmoittaudutaan 23.1.2023 mennessä. Vielä ehtii 19.1.2023 mennessä tehdä myös tulevien kolmasluokkalaisten A2-kielivalinnan sekä hakea 7. luokalle ja halutessaan painotettuun opetukseen 3.–6. luokalle ja 7.–9. luokalle.
Ensimmäiselle luokalle, varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen
Vuonna 2016 syntyneiden tulevien ekaluokkalaisten tulee ilmoittautua kouluun 23.1.2023 mennessä ensisijaisesti sähköisesti Wilma-järjestelmän kautta. Hakuohjeet on toimitettu yli 1100 tulevan ekaluokkalaisen perheille, jotka väestörekisteritietojen mukaan olivat lokakuussa kirjoilla Lahdessa.
23. tammikuuta mennessä haetaan sähköisesti myös elokuussa 2023 vapautuvia varhaiskasvatus- ja esiopetuspaikkoja sekä 2–5-vuotiaiden avoimen varhaiskasvatuksen toimintaan. Ensi elokuussa esikoulussa aloittavat vuonna 2017 syntyneet lapset. Huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan.
Tulevien kolmasluokkalaisten A2-kielivalinta ja hakeminen painotettuun opetukseen
Nykyiset 2.-luokkalaiset voivat halutessaan valita valinnaisen A2-kielen sekä hakea painotettuun opetukseen 19.1.2023 mennessä. Lahden kaupungin kouluissa on mahdollista hakea 3.–6. luokalle käsityön, liikunnan, luonnontieteen ja matematiikan (luma) tai musiikin painotettuun opetukseen.
Valinnaiseksi A2-kieleksi tulevat kolmasluokkalaiset voivat koulun kielitarjonnan mukaan valita espanjan, kiinan, saksan, ranskan, ruotsin tai venäjän sekä Lahden ruotsinkielisen koulun oppilaat lisäksi suomen kielen. Koulut tekevät yhteistyötä A2-kielen opetusryhmien perustamiseksi. Mikäli kieliryhmä syntyy useamman koulun oppilaista, niin opetus toteutetaan joko lähi- tai monimuoto-opetuksena.
Kaikki aloittavat englannin kielen opiskelun ensimmäisellä luokalla. Viimeistään kuudennella luokalla alkaa kaikille yhteisenä kielenä toisen kotimaisen kielen opiskelu. Osa oppilaista on voinut aloittaa toisen kotimaisen kielen A2-kielenä jo 3. luokalla.
Seiskaluokalle ja painotettuun opetukseen
Kaikki 6.-luokkalaiset hakevat yläkouluun 7. luokalle ja halutessaan painotettuun opetukseen 7.–9. luokalle 19.1.2023 mennessä. Tuleva 7.-luokkalainen voi hakea kuvataiteen, käsityön, liikunnan, luonnontieteen ja matematiikan, musiikin tai viestintätaidon painotettuun opetukseen.
Kaikkiin painotettuihin oppiaineisiin järjestetään soveltuvuuskokeet, jonne kutsutaan erillisellä sähköpostiviestillä. Oppilaan alakoulussa aloittama painotetun oppiaineen opiskelu jatkuu yläkoulussa, ellei 7. luokalle haettaessa hakulomakkeella toisin ilmoiteta.
Painotetun opetuksen opetusryhmä perustetaan, mikäli ryhmään on tulossa vähintään 16 valintakriteerit täyttävää hakijaa.
Ruotsin kielen kielikylpyopetus
Ruotsin kielen kaikki kielikylpyoppilaat sekä esikouluryhmä opiskelevat syksystä 2023 Lotilan koulussa. Lotilan kouluun siirtyvät myös tulevat kakkos- ja kolmasluokkalaiset kielikylpyoppilaat, jotka nyt opiskelevat Lahden ruotsinkielisen koulun tiloissa. Lahden ruotsinkielisen koulun oppilasmäärä on kasvanut siten, että syksystä 2023 koulu tarvitsee tilat omaan käyttöönsä.
Hallinnollisesti esi- ja alakoulun kielikylpyopetus on ollutkin osa Lotilan koulun toimintaa. Yläkoulun kielikylpyoppilaat opiskelevat Tiirismaan peruskoulussa yhdessä Lahden ruotsinkielisen koulun oppilaiden kanssa.
Kielikylpyopetus on tarkoitettu lapsille, jotka eivät puhu ruotsia äidinkielenään, mutta haluavat saavuttaa toiminnallisen kielitaidon kummassakin kotimaisessa kielessä. Opetuksesta järjestetään osa ruotsin, osa suomen kielellä. Oppilaat valitaan kielellisiä valmiuksia mittaavalla soveltuvuuskokeella.
Laajamittaisen kaksikielisen englanti-suomi -opetuksen koko kielipolku opiskellaan Tiirismaan peruskoulussa, joka syksystä 2023 aloittaa uusissa tiloissa Paavolan kampuksella. Kaksikielisen esikoulun oppilaat valitaan kielellisiä valmiuksia mittaavalla soveltuvuuskokeella. Heiltä ei edellytetä englannin kielen taitoa. Myös ensimmäisen luokan oppilaat valitaan soveltuvuuskokeen avulla.
Vuosiluokkien 2.–9. vapaille oppilaspaikoille täydennyshaku on 11.4.–12.5.2023. Vapaiden oppilaspaikkojen määrät julkaistaan hakuajan alkaessa ja soveltuvuuskokeet järjestetään toukokuussa.
Lisätietoja
Varhaiskasvatuspalvelut - palveluohjaus, ark. klo 9.00–14.00, p. 03 818 1054 - palvelupäällikkö Suvi Ruusunen, puh. 044 769 8639 Perusopetuspalvelut - kielivalinnoista lisätietoja saa koulujen rehtoreilta - painotetusta opetuksesta lisätietoja antavat painotettua opetusta tarjoavien koulujen rehtorit - opetuksen suunnittelija Petra Larvus, puh. 044 482 0790 - opetus- ja kasvatusjohtaja Virve Jämsén, 044 716 1328
Varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, 2–5-vuotiaiden avoimen varhaiskasvatuksen toimintaan sekä ekaluokalle 23.1.2023 mennessä
A2-kielivalinta ja hakeminen 7. luokalle sekä mahdollisesti painotettuun opetukseen 3.–6. luokalle ja 7.–9. luokalle 19.1.2023 klo 15 mennessä. Kaikkiin painotettuihin oppiaineisiin järjestetään soveltuvuuskokeet.
Project Matka on ainoa Australiassa toimiva suomenkielinen matkanjärjestäjä, joka suunnittelee yksilölliset matkaohjelmat. Koe sekä klassikkokohteet että ainutlaatuiset elämykset.
Haluaisitko kokea Australian matkaelämykset, mutta valinnanvaikeus iskee? Kiinnostaisiko sittenkin Uusi-Seelanti? Suomalais-australialainen matkanjärjestäjä Project Matka auttaa suunnittelemaan unohtumattoman matkaohjelman, joka vie sekä klassikkonähtävyyksiin että harvoin nähtyihin kohteisiin.
Glamping eli glamourtelttailu Australian aavikolla on nyt suosittua. Luksustelttamajoituksessa on kaikki mukavuudet, mutta samalla pääsee näkemään aavikon öisen tähtitaivaan ja villin luonnon kenguruineen, kertoo kohdeasiantuntija, Project Matkan toimitusjohtaja Asko Meriläinen.
Hän on kokenut matkanjärjestäjä, joka on toiminut matkailun parissa yli 10 vuotta. Ensimmäistä kertaa Matkamessuilla esittäytyvän Project Matkan kotipaikka on Melbournessa.
Voit lähteä matkalle turvallisin mielin, sillä palvelemme suomeksi ja englanniksi koko matkan ajan. Olemme matkailijan kanssa samalla aikavyöhykkeellä.
Project Matka tarjoaa huolellisesti suunniteltuja, valmiita matkapaketteja ja räätälöi yksilöllisiin toiveisiin sopivia matkaohjelmia, kuten häämatkoja.
Mikäli haluat mieluummin lähteä valmiille ryhmämatkalle, myös sellainen järjestetään marraskuussa 2023, ja tällöin matkalla on mukana kokenut suomenkielinen matkanjohtaja. Ennakkovarauksia otetaan vastaan nyt.
Räätälöinti auttaa valinnan vaikeuteen
Sydneyn oopperatalo, Suuren Valliriutan korallit, Uluru ja aurinkoiset hiekkarannat ovat klassikkokohteita. Mutta minne kaikkialle ehtii loman aikana? Australian ja Uuden-Seelannin nähtävyyksiä on niin paljon, että monipuolisuus tuottaa monille valinnanvaikeuksia. Project Matkan vahva paikallistuntemus auttaa suunnittelemaan sopivan ohjelman sekä elämykset, jollaisia ei tavallisilla seuramatkoilla pääse kokemaan.
Suosittelen yhdistämään matkaohjelmaasi sekä klassikkokohteita että harvinaisempia elämyksiä: urbaanin kaupunkiohjelman lisäksi voi lähteä uintiretkelle valashain kanssa, mennä kanoottiretkelle tai nousta kuumailmapallolennolle aavikon herätessä.
Matkan suunnittelussa otamme huomioon paikalliset sääolosuhteet: aavikkoretkelle ja Daintreen sademetsään kannattaa sään vuoksi suunnata talvella, kun taas etelän viinitilat ja luontokohteet ovat parhaimmillaan kesällä.
Hyvinvointilomaa ja urheilua kaipaaville voidaan järjestää aamujoogaa tai surffausta maailmankuuluilla hiekkarannoilla, ja mieleenpainuvia patikointireittejä on useissa kohteissa.
Rauhallisempaa matkaohjelmaa kaipaaville järjestetään muun muassa ruokaretkiä.
Tällä hetkellä päiväretket juustotiloille ja pienpanimoihin ovat hyvin suosittuja. Australia on merkittävä kulinaarinen kohde, jossa on muun muassa suuri italian- ja kreikankielinen väestö, joka on tuonut ruokakulttuurinsa mukanaan. Voit maistella paikallisia herkkuja mieleenpainuvissa maisemissa.
Entä vastuullisuus? Meriläinen korostaa, että Project Matkan paikalliset yhteistyökumppanit sitoutuvat kaikessa toiminnassaan kunnioittamaan paikallisyhteisöjä ja suojelemaan maanosan ainutlaatuisia luontoarvoja. Australia ja Uusi-Seelanti tunnetaankin vastuullisen matkailun edelläkävijöinä.
Voit matkustaa Australiassa myös maata pitkin, hän vinkkaa. Esimerkiksi ikoninen Indian Pacific -junamatka on mieleenpainuva elämys: reitti kulkee Australian halki Intian valtamereltä Tyynellemerelle, siniseen vuoristoon ja edelleen rannikolle. Matkan varrella voi tutustua historiallisiin kaivoskaupunkeihin ja nähdä villieläimiä omassa ympäristössään.
Glamping eli glamourcamping Australian tähtitaivaan alla on mieleenpainuva kokemus. Kuva: Project Matka
Australian ikoniset maamerkit ovat aina osa matkasuunntelmaa. Kuva: Project Matka.
Lisätietoja:
kohdeasiantuntija, toimitusjohtaja Asko Meriläinen, puh. +61 497 835 853 Project Matka contact@projectmatka.com www.projectmatka.fi
