”Vår flytande LNG-terminal är nu helt driftklar och alla nödvändiga myndighetstillstånd för att inleda kommersiell verksamhet är i ordning. Allt har nu färdigställts och testats. Det här innebär att kunderna vid vår terminal kan börja distribuera gas för industrins, energiproduktionens och hushållens behov förutom i Finland också för de baltiska länderna ", säger Esa Hallivuori, chefen för Gasgrid Finlands överföringsverksamhet. 

”Vår LNG-terminal har redan väckt stort intresse och många förfrågningar bland olika aktörer. Vi anser att det finns ett verkligt behov av den energi som vår terminal producerar nu och i framtiden. LNG-terminalen producerar vid behov mycket stora mängder energi också för produktion av el och värme ", fortsätter Hallivuori. 

Den flytande terminalen är 291 m lång och rymmer 68 000 ton flytande naturgas när den är fullt lastad. Detta innebär ungefär 1 050 GWh energi. Den flytande naturgasen återförångas till gas ombord, varefter gasen överförs via en lastarm och ett 2,2 km långt förbindelserör via Gasgrids gasnät till slutkunderna. Fartygets årliga förångningskapacitet är 40 TWh och överskrider klart Finlands årliga behov av naturgas. LNG-terminalen möjliggör också gasleveranser till de baltiska staterna och till och med till Polen via gasledningen Balticconnector. 

”Anslutningen av den flytande LNG-terminalen till hamnanläggningarna och det gasnät som Gasgrid låtit bygga sköttes på ett exemplariskt sätt av erfarna yrkesmän. Hela LNG-terminalfartygsprojektet är ett fint exempel på hur smidigt ett teamarbete i bästa fall kan fungera mellan kunniga partner. Vår driftklara LNG-terminal förbättrar också det finländska samhällets försörjningsberedskap”, säger Hallivuori. 

Till LNG-terminalen levereras flytande naturgas från den internationella marknaden. I terminalen används inte rysk naturgas, och med hjälp av LNG-terminalen kan Finland permanent bli av med beroendet av rysk gas. Gasgrid Floating LNG Terminal Finland, som är Gasgrids dotterbolag, ansvarar för driften av den flytande LNG-terminalen. 

Hösten 2022 skickade Gasgrid Finland en förfrågan till olika operatörer ifall de skulle vilja reservera kapacitet från driftsättningslasten, en batch på cirka 1TWh LNG. Den LNG som anskaffats för driftsättning och testning har använts för kylning och teknisk testning som en del av driftsättningsprocessen av den flytande LNG-terminalen i Ingå. Under driftsättningsperioden, som varar till den 25 januari 2023, kommer gas att levereras till Shippers som har gjort en reservation för detta parti, samt för att säkerställa Finlands försörjningsberedskap.

Mer information:  

Esa Hallivuori, chef, överföringsverksamhet, Gasgrid Finland Oy, tfn +358 40 581 5027, esa.hallivuori@gasgrid.fi 

Mediakontakter: 

Engela Gyldén, ledningsassistent och kommunikationsexpert, Gasgrid Finland Oy, tfn. +358 45 885 1008, engela.gylden@gasgrid.fi

“We have now got our LNG floating terminal fully up and running and all the required official permits to start commercial operations are in place. Everything has now been finalised and tested. This means that the customers of our terminal can begin to distribute gas to meet the needs of industry, energy production and households not just in Finland but also in the Baltic states,” says Esa Hallivuori, Senior Vice President, Transmission Business at Gasgrid Finland. 

”Our LNG floating terminal has already generated plenty of interest and enquiries from various parties. We believe that there is a real need for the energy provided by our terminal both now and going forward. The LNG floating terminal can provide a huge amount of energy also for heat and power production when needed,” Hallivuori adds.  

The LNG floating terminal vessel is 291 m long and when fully laden holds around 68,000 tonnes of liquefied natural gas (LNG), which corresponds to around 1,050 GWh of energy. The LNG is regasified on board the vessel, after which the natural gas is transferred via a loading arm to a 2.2-km connecting pipeline and then on to end customers through Gasgrid Finland’s gas network. The vessel has an annual regasification capacity of 40 TWh, which far exceeds Finland’s annual need for natural gas. The LNG terminal also enables gas deliveries to the Baltic states and even to Poland through the Balticconnector pipeline.       

”Connecting the LNG floating terminal to the port structures and gas network built by Gasgrid Finland went like clockwork thanks to experienced professionals. The LNG floating terminal project is an excellent example of how seamless teamwork between different parties works at its best. Now that our LNG floating terminal is ready to come on stream, it will also improve the security of supply for Finnish society,” says Hallivuori.

Liquefied natural gas will be supplied to the LNG terminal from the international market. No Russian gas is used at the terminal and the LNG terminal will help Finland to permanently phase out its dependency on Russian gas. The LNG floating terminal is operated by Gasgrid Finland’s subsidiary Gasgrid Floating LNG Terminal Finland. 

In fall 2022, Gasgrid Finland sent an inquiry to various operators about whether they would be interested in booking capacity from the commissioning cargo, a batch of approximately 1TWh LNG. The LNG procured for commissioning and testing has been used for cooling and technical testing as part of the commissioning process of the LNG floating terminal in Inkoo. During the commissioning period lasting until January 25, 2023, gas will be delivered to Shippers who have made a reservation for this lot, as well as to secure Finland's security of supply.

More information:  

Esa Hallivuori, SVP, Transmission Business, Gasgrid Finland Oy, tel. +358 40 581 5027, esa.hallivuori@gasgrid.fi 

Media contact: 

Engela Gyldén, Executive Assistant and Communications Specialist, Gasgrid Finland Oy, tel. +358 45 885 1008, engela.gylden@gasgrid.fi

”Olemme saaneet kelluvan LNG-terminaalimme täysin käyttövalmiiksi, ja kaikki tarvittavat viranomaisluvat kaupallisen toiminnan käynnistämistä varten ovat kunnossa. Kaikki on nyt viimeistelty ja koekäytetty. Tämä tarkoittaa sitä, että terminaalimme asiakkaat voivat ryhtyä jakelemaan kaasua teollisuuden, energiantuotannon ja kotitalouksien tarpeisiin Suomen lisäksi myös Baltian maissa”, kertoo Gasgrid Finlandin siirtoliiketoiminnasta vastaava johtaja Esa Hallivuori.  

”LNG-terminaalimme on jo nyt herättänyt eri tahojen keskuudessa runsaasti kiinnostusta ja kyselyitä. Uskomme, että terminaalimme tuottamalle energialle on todellista tarvetta nyt ja tulevaisuudessa. LNG-terminaalista saadaan tarpeen mukaan valtavasti energiaa myös sähkön ja lämmön tuotantoon”, jatkaa Hallivuori. 

291 m pituinen kelluva terminaali sisältää täyteen lastattuna noin 68 000 tonnia nesteytettyä maakaasua. Määrä tarkoittaa noin 1 050 GWh energiaa. Nesteytetty maakaasu hyörystetään laivassa uudelleen kaasuksi, jonka jälkeen kaasu siirretään lastausvarren ja 2,2 km yhdysputken kautta Gasgridin kaasuverkon kautta loppuasiakkaiden käyttöön. Laivan 40 TWh:n vuotuinen höyrystyskapasiteetti ylittää kirkkaasti Suomen vuotuisen maakaasun käyttötarpeen. LNG-terminaali mahdollistaa myös Balticconnector-yhdysputken kautta kaasutoimituksia Baltian maihin ja jopa Puolaan.      

”Kelluvan LNG-terminaalin liittäminen Gasgridin rakennuttamiin satamarakenteisiin ja kaasuverkostoon sujui kokeneiden ammattilaistemme toimesta todella mallikkaasti. Koko LNG-terminaalilaivaprojekti tarjoaa hienon esimerkin siitä, miten saumattomasti tiimityö osaavien kumppaneiden kesken parhaimmillaan sujuu. Käyttövalmis LNG-terminaalimme parantaa myös suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuutta”, sanoo Hallivuori. 

LNG-terminaaliin toimitetaan nesteytettyä maakaasua kansainvälisiltä markkinoilta. Terminaalissa ei käytetä venäläistä maakaasua, ja LNG-terminaalin avulla Suomi pääsee pysyvästi eroon venäläisen kaasun riippuvuudesta. Kelluvan LNG-terminaalia operoinnista vastaa Gasgridin tytäryhtiö Gasgrid Floating LNG Terminal Finland. 

Gasgrid tiedusteli syksyllä 2022 eri toimijoiden kiinnostusta varata osuuksia terminaalin käyttöönottoa varten hankittavasta n. 1TWh LNG -erästä. Käyttöönottoa ja testausta varten hankittua LNG-erää on käytetty terminaalialuksen jäähdytykseen ja terminaalin tekniseen testaukseen osana Inkoon kelluvan terminaalin käyttöönottoprosessia. 25.1.2023 asti jatkuvassa käyttöönottojaksossa kaasua toimitetaan tästä erästä varauksen tehneille Shippereille, sekä Suomen huoltovarmuustarpeisiin.

Lisätietoja:  

Esa Hallivuori, johtaja, siirtoliiketoiminta, Gasgrid Finland Oy, puh. +358 40 581 5027, esa.hallivuori@gasgrid.fi

Median yhteyshenkilö: 

Engela Gyldén, johdon assistentti ja viestinnän asiantuntija, Gasgrid Finland Oy, puh. +358 45 885 1008, 
engela.gylden@gasgrid.fi

Maakuntahallitus piti vuoden ensimmäisen kokouksensa Oulussa maanantaina 16. tammikuuta. Maakuntajohtaja Pauli Harjulle tämä oli hänen viimeinen kokouksensa ennen vapaalle siirtymistään.

Edunvalvonta-asioissa Harju kertoi Pohjoisesta ohjelmasta. Pohjoisen maakuntaliitot, kaupungit, korkeakoulut, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt esittävät, että seuraava hallitus käynnistää valtioneuvostotasoisen Pohjoisen ohjelman. Ohjelma vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja kansainvälisiä yhteyksiä. Pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen on koko Suomen etu.

Maakuntajohtajan virkaan haastatellaan Hinno, Kaiponen, Kemell, Rajala ja Rämet

Maakuntajohtajan virkaa haki 11 henkilöä. Maakuntahallitus päätti kutsua 24.1. pidettäviin haastatteluihin seuraavat henkilöt:

Kimmo Hinno, kaupunginjohtaja, Haapaveden kaupunki

Jyrki Kaiponen, maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan liitto

Ann-Mari Kemell, valtiosihteeri, TEM/MMM

Tiina Rajala, kehitysjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan liitto

Jussi Rämet, kunnanjohtaja, Muhoksen kunta

Liitto mukaan Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian päivitystyöhön

Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian 2017 päivitystyöhön ehdotetun kustannusjaon mukaisesti, mikäli muut maakunnat tekevät päivitystyöstä samansisältöisen päätöksen ja valtio-osapuoli osoittaa päivitystyölle sovitun kokonaisrahoituksen. Liikenne- ja logistiikkastrategiassa on määritelty Pohjois-Suomen liikenteen ja logistiikan kehittämislinjaukset sekä lähivuosien tärkeimmät hankekokonaisuudet. Helmikuussa 2022 käynnistynyt maailmanpoliittisen tilanteen muutos korostaa Pohjois-Suomen merkitystä valtakunnan turvallisuuden, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden osalta. Pohjois-Suomessa liikennejärjestelmän kehittämisessä korostuu elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen ja uusiin investointeihin varautuminen sekä kansainvälinen saavutettavuus ja liikenneyhteydet naapurimaihin. Muuttuvassa toimintaympäristössä on tärkeää turvata pohjoisen Suomen saavutettavuus, osaavan työvoiman saatavuus ja varmistaa tuotannolliset investoinnit. Strategian päivitystyö käynnistynee kevään 2023 aikana ja valmistuvan viimeistään vuoden 2024 alkuneljänneksellä.

Vuoden 2023 aluekehittämiskeskustelut

Lakisääteiset aluekehittämisen keskustelut käydään helmikuussa 2023 kaikille yhteisinä, temaattisina keskusteluina. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta linjasi joulukuussa vuoden 2023 keskustelujen teemat: vihreä - ja digisiirtymä, osaavan työvoiman saatavuus ja alueellinen liikkuvuus sekä huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus. Aluekehittämisen keskustelujen havaintoja ja alueiden näkemyksiä hyödynnetään aluekehittämispäätöksen valmistelusta. Asiasta tultaneen käymään poliittinen keskustelu maakunnallisten päättäjien kanssa syksyllä 2023.

Lyhyesti

• Ohjelmajohtaja Henna-Mari Laurila esitteli Karelia CBC -ohjelman tilannekatsauksen.
• Karelia CBC -ohjelman ex post -evaluointi hankitaan TK-Eval ay:ltä. Arvioitu kokonaishinta on 69 560 euroa.
• Perustettiin henkilöstöpäällikön virka.
• Päätettiin laskujen hyväksyjät 1.2.2023 alkaen.
• Oulun kaupunginvaltuusto on myöntänyt 12.12.2022 Matti Matinheikille (Kok.) eron Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston varajäsenyydestä ja valinnut maakuntavaltuuston uudeksi varajäseneksi Lyly Rajalan (Kok.) jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Esityslistat ja pöytäkirjat

Maakuntahallituksen esityslista

Pohjois-Pohjanmaan liiton toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat

Lisätiedot

maakuntahallituksen puheenjohtaja Jussi Ylitalo, p. 045 160 6466

maakuntajohtaja Pauli Harju, p. 0400 389 152

Kutsuvierastilaisuus 

Lähes 30 suomalaista elintarvikealan yritystä ja muuta toimijaa on kerääntynyt verkostoksi, joka ehdottaa aivan uudenlaista poliittista avausta kasvisruoan edistämiseksi Suomessa. Verkostoon kuuluu niin alan vakiintuneita jättiläisiä kuin uusia innovaattoreita, joilla kaikilla on sama visio: luoda Suomeen lisää talouskasvua ja viennin mahdollisuuksia kasvipohjaisesta ruoasta. Innovointi ja vienti vaatii investointeja, ja verkosto on valmistellut kantapaperin, jossa esitellään ajatuksia siitä, miten seuraava hallitus voi mahdollistaa kasvun.

Tule paikalle Helsingin Musiikkitalon Paavo-saliin ke 1.2.2023 klo 15–17, jolloin verkosto julkaisee esityksensä.

Pääpuhujaksi saapuu Suomessa vieraileva Tanskan parlamentin jäsen Rasmus Prehn, joka neuvotteli Tanskaan elintarvike- ja maatalousministerinä kasvipohjaisen ruoan rahaston. 

Lisäksi uudesta avauksesta puhuvat Fazerin yhteiskuntasuhdejohtaja Heli Anttila, Raision Elovena ja Beanit -brändien vetäjät Mervi Nieminen ja Anna-Maria Kinnunen sekä Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo. Poliitikkojen paneelissa keskustelevat Antti Lindtman (sd.), Hanna Kosonen (kesk.), Jenni Pitko (vihr.) sekä Sari Multala (kok.). Tilaisuuden juontaa kirjailija, vegevaikuttaja ja puhuja Suvi Auvinen.

Lyhyen ohjelman jälkeen siirrymme maistelemaan parhaita vegetuotteita ja kiinnostavimpia uutuuksia alalämpiön puolelle. Tilaisuudessa on mahdollista myös haastatella puhujia ja kantapaperin allekirjoittajaorganisaatioiden edustajia.

Varaa kalenteristasi aika ja tule 1.2. todistamaan historiallista avausta Musiikkitaloon! Tarjoilujen vuoksi toivomme ilmoittautumista tilaisuuteen. Mikäli haluat sopia haastattelun etukäteen, ole yhteydessä WWF:n suojeluasiantuntija Elisa Niemeen: elisa.niemi@wwf.fi, puh. 040 7233 868.

Kantapaperin allekirjoittajat: 

Apetit Oyj 
Foodiq Oy 
Gary Renegade Oy 
Gutly Foods Oy 
HoviRuoka Oy 
Impolan kasvitila 
Oy Karl Fazer Ab 
Kymijoen Ravintopalvelut Oy 
Lidl Suomi 
Nordic Foodtech VC 
Nordic Umami Company 
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry 
Marttaliitto ry 
Meeat Food Tech Oy 
Mö Foods Oy 
Oatly 
Palmia Oy 
Paulig 
Raisio Oyj 
Silmusalaatti 
S-ryhmä/ SOK 
Sukula Co. Eatertainment Society Oy 
Unicafe/ Ylva Palvelut Oy 
Vihreä Härkä kasviproteiinit 
Voima-papu Finland Oy / Karviaisten tila 
VTT 
Vöner Oyj 
WWF Suomi

Kantapaperin koordinointiin ja viestintään liittyvät kysymykset WWF:n ruokaohjelman suojeluasiantuntija Elisa Niemelle: elisa.niemi@wwf.fi, puh. 040 7233 868. 

Ilmoittautumislinkki lisätty.

Kutsuvierastilaisuus 

Lähes 30 suomalaista elintarvikealan yritystä ja muuta toimijaa on kerääntynyt verkostoksi, joka ehdottaa aivan uudenlaista poliittista avausta kasvisruoan edistämiseksi Suomessa. Verkostoon kuuluu niin alan vakiintuneita jättiläisiä kuin uusia innovaattoreita, joilla kaikilla on sama visio: luoda Suomeen lisää talouskasvua ja viennin mahdollisuuksia kasvipohjaisesta ruoasta. Innovointi ja vienti vaatii investointeja, ja verkosto on valmistellut kantapaperin, jossa esitellään ajatuksia siitä, miten seuraava hallitus voi mahdollistaa kasvun.

Tule paikalle Helsingin Musiikkitalon Paavo-saliin ke 1.2.2023 klo 15–17, jolloin verkosto julkaisee esityksensä.

Pääpuhujaksi saapuu Suomessa vieraileva Tanskan parlamentin jäsen Rasmus Prehn, joka neuvotteli Tanskaan elintarvike- ja maatalousministerinä kasvipohjaisen ruoan rahaston. 

Lisäksi uudesta avauksesta puhuvat Fazerin yhteiskuntasuhdejohtaja Heli Anttila, Raision Elovena ja Beanit -brändien vetäjät Mervi Nieminen ja Anna-Maria Kinnunen sekä Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo. Poliitikkojen paneelissa keskustelevat Antti Lindtman (sd.), Hanna Kosonen (kesk.), Jenni Pitko (vihr.) sekä Sari Multala (kok.). Tilaisuuden juontaa kirjailija, vegevaikuttaja ja puhuja Suvi Auvinen.

Lyhyen ohjelman jälkeen siirrymme maistelemaan parhaita vegetuotteita ja kiinnostavimpia uutuuksia alalämpiön puolelle. Tilaisuudessa on mahdollista myös haastatella puhujia ja kantapaperin allekirjoittajaorganisaatioiden edustajia.

Varaa kalenteristasi aika ja tule 1.2. todistamaan historiallista avausta Musiikkitaloon! Tarjoilujen vuoksi toivomme ilmoittautumista tilaisuuteen. Mikäli haluat sopia haastattelun etukäteen, ole yhteydessä WWF:n suojeluasiantuntija Elisa Niemeen: elisa.niemi@wwf.fi, puh. 040 7233 868.

Voit ilmoittautua tilaisuuteen tästä.

Kantapaperin allekirjoittajat: 

Apetit Oyj 
Foodiq Oy 
Gary Renegade Oy 
Gutly Foods Oy 
HoviRuoka Oy 
Impolan kasvitila 
Oy Karl Fazer Ab 
Kymijoen Ravintopalvelut Oy 
Lidl Suomi 
Nordic Foodtech VC 
Nordic Umami Company 
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry 
Marttaliitto ry 
Meeat Food Tech Oy 
Mö Foods Oy 
Oatly 
Palmia Oy 
Paulig 
Raisio Oyj 
Silmusalaatti 
S-ryhmä/ SOK 
Sukula Co. Eatertainment Society Oy 
Unicafe/ Ylva Palvelut Oy 
Vihreä Härkä kasviproteiinit 
Voima-papu Finland Oy / Karviaisten tila 
VTT 
Vöner Oyj 
WWF Suomi

Kantapaperin koordinointiin ja viestintään liittyvät kysymykset WWF:n ruokaohjelman suojeluasiantuntija Elisa Niemelle: elisa.niemi@wwf.fi, puh. 040 7233 868. 

Yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen

Aluehallitus päätti, että yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen Pohjois-Savon hyvinvointialueella viedään 18.1.2023 yhteistoimintaelimen kokoukseen käsiteltäväksi. Asia valmistellaan yhteistoimintaelimen käsittelyn jälkeen aluehallitukselle varsinaiseen päätöksentekoon keskiviikon 25.1.2023 kokoukseen.

Pohjois-Savon hyvinvointialue on aloittanut uutena työnantajana 1.1.2023 alkaen noin 12 200 työntekijälle. Suurin osa henkilöstöä on siirtynyt liikkeenluovutuksella pääosin entisissä työtehtävissään ja -yksiköissään.

Hyvinvointialueen toiminnan alettua henkilöstö on siirtynyt luovuttavien organisaatioiden rakenteiden mukaisesti. Hyvinvointialueella on tarkoituksenmukaista kuitenkin organisoitua uuden työnantajan toimialojen mukaisesti ja järjestää palveluja uudella tavalla. Hyvinvointialueelle on luotu uusia toimintamalleja ja organisaatiorakenteita, joihin henkilöstö ei ole vielä sijoittunut. Mahdollisissa yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään työtehtäviin ja hyvinvointialueen organisointiin liittyviä muutoksia eikä suunnitteilla ole tässä vaiheessa henkilöstövähennyksiä.

Muita päätöksiä

Aluehallitus hyväksyi investointisuunnitelman muutokset rakennuksia koskevien investointeja vastaavien sopimusten osalta. Lisäksi aluehallitus päätti hankkia Accuray Inc:ltä suorahankintana Cyber Knife lineaarikiihdyttimen asennuksineen erillisen tarjouksen mukaisesti, siten, että hankintaan varattu määräraha 3,4 miljoonaa euroa ei tule ylittymään. Laitehankinta sisältyy aluevaltuuston 22.12.2022 hyväksymään investointisuunnitelmaan.

Aluehallitus nimitti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) neuvottelukunnan esityksen mukaan. Aluehallituksen edustajaksi neuvottelukuntaan nimettiin varsinaiseksi jäseneksi Merja Rautiainen ja varajäseneksi Annukka Ojala.

Kokousaineisto

Lisätietoja:  

Aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen, riitta.raatikainen@pshyvinvointialue.fi, p. 050 373 3540 
Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen, marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi, p. 044 717 4111 

Olympiakomitea, SOSTE, Allianssi ja KULTA ry järjestävät yhteisen vaalipaneelin, joka aiheena on kansalaisjärjestöjen tulevaisuus seuraavalla hallituskaudella. Paneelissa keskustellaan, miten puolueet edistäisivät kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ja turvaisivat järjestöissä tehtävää työtä tulevassa hallitusohjelmassa.

Paneeli järjestetään keskiviikkona 18.1. klo 9.30–11.00. Tilaisuutta voi seurata suorana tästä linkistä: https://vimeo.com/event/2773771

Miten päättäjät näkevät kansalaisjärjestöjen roolin tulevaisuudessa – ovatko ne julkisen hallinnon jatkeita vai rahoittajasta riippumattomia itsenäisiä toimijoita? Miten kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä voitaisiin kehittää? Miltä näyttää järjestöjen rahoituksen tulevaisuus? Entä mitä mieltä päättäjät ovat rahapelimonopolista – onko se jo menneen talven lumia vai säilyttämisen arvoinen järjestelmä? Millaisia panostuksia tarvitaan nuorten hyvinvointiin ja harrastamiseen seuraavalla hallituskaudella?

Keskustelemassa ovat suurimpien eduskuntapuolueiden edustajat:

• puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autto, Kokoomus
• kansanedustaja Kike Elomaa, Perussuomalaiset
• varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Holopainen, Vihreät
• varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen, Keskusta
• puoluesihteeri Antton Rönnholm, SDP

Paneelikeskustelu järjestetään Järjestöjohdon seminaarin yhteydessä. Kaksipäiväisessä seminaarissa kansalaisjärjestöjen johtajat sosiaali- ja terveysalan, nuorisoalan, liikunnan ja kulttuurin parista kokoontuvat yhteen valmistautumaan tulevaan hallituskauteen ja keskustelemaan kansalaisjärjestökentän toimintaedellytyksistä.

Paneelikeskustelun juontavat KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen ja Olympiakomitean yhteiskuntasuhdepäällikkö Toni Ahva.

Lisätietoja:
yhteiskuntasuhdepäällikkö Toni Ahva, Olympiakomitea, 0504409647, toni.ahva@olympiakomitea.fi

Suomen suurin yksityinen hotelliketju Lapland Hotels on avannut Tampereen Yliopistonkadun hotellinsa kokonaisuudessaan käyttöön. Mittavassa, koko kiinteistöä koskeneessa remontissa uudistettiin erityisesti hotellin kylpyhuoneet, jotka saivat Lapin tunnelmaa huokuvan ilmeen. Hotelliketjulla on nyt Tampereella yhteensä yli 400 huonetta kahdessa hotellissa: Yliopistonkadulla sijaitsevassa Lapland Hotels Tampereessa sekä Nokia Arenalla, Lapland Hotels Arenassa. 

Lapland Hotels Tampere avautui kokonaisuudessaan 15. tammikuuta, kun loputkin  kylpyhuoneremontit saatiin valmiiksi. Vaiheittain toteutetussa remontissa uudistettiin hotellin kaikki 141 kylpyhuonetta vastaamaan tämän päivän vaatimuksia ja Lapland Hotelsin kaupunkihotellien ilmettä. Samalla myös kylpyammeiden määrää nostettiin 22:sta 26:een. Uudet kylpyhuoneet on suunnitellut suunnittelutoimisto Franz, joka vastasi myös Tampereen toisen hotellin, Lapland Hotels Arenan, ilmeestä.  

 – Jokaisessa hotellihuoneessamme on aistikas ja todella harmoninen sisustus. Se henkii sitä samaa Lapland Hotelsin tunnelmaa, joka on tuttu muista tiloistamme. Lisäsimme myös kylpyammeiden määrää – asiakkaamme arvostavat huoneita, joissa on kylpyamme tai oma sauna. Huoneissa viihdytään ja vietetään enemmän aikaa kuin aikaisemmin, vaikkapa staycationin parissa, kuvailee hotellinjohtaja Maija Virtanen.  

Uudistuksia voi nähdä eri puolilla hotellia  

Kylpyhuoneiden lisäksi remontissa parannettiin hotellihuoneiden ilmastointia ja uusittiin huoneiden ovet, mikä paransi myös äänieristystä merkittävästi.   

– Meillä käy paljon vakiasiakkaita ja olemme saaneet heiltä runsaasti positiivista palautetta. Uutta, tyylikkäämpää ilmettä voi nähdä myös ravintola- ja aamiaistiloissamme. Myös hotellihuoneiden ilmastointia on parannettu entistäkin tehokkaammaksi, Virtanen jatkaa.  

Remontin myötä Lapland Hotelsin majoituskapasiteetti Tampereella on nyt kokonaisuudessaan käytössä. Konsernilla on kaupungissa kaksi hotellia: Yliopistonkadulla sijaitsevan Lapland Hotels Tampereen lisäksi vuonna 2021 avattu Lapland Hotels Arena  Nokia-Arenan yhteydessä. Hotelleilla on yhteinen henkilökunta ja paikallinen myyntipalvelu, jonka kautta onnistuu satojen huoneiden, mukautuvien kokoustilojen ja kahden upean saunamaailman varaaminen.  

 – Yliopistonkadun hotelliremontin valmistuminen täydentää loistavasti Tampereen tarjontaa: missään muualla meillä ei ole kahta hotellia samassa kaupungissa. Olemme yksi iso kokonaisuus, kahdella eri kärjellä: Lapland Hotels Arena on viihteen keskus, kun taas toinen hotellimme on lämminhenkinen, kodinomainen kohde, aluejohtaja Leena Turunen iloitsee.  

Lapland Hotels Tampere on avattu vuonna 2015. Saunallisia huoneita hotellissa on yhdeksän, lisäksi hotellin ylimmässä kerroksessa sijaitseva, monipuolinen Kero saunoineen palvelee niin majoittuvia asiakkaita kuin tilaussauna-asiakkaitakin. Lapland Hotels Tampere oli konsernin ensimmäinen hotelli Napapiirin eteläpuolella. Sen jälkeen hotelleja on avattu myös Ouluun, Kuopioon ja Helsinkiin. Kaupunkihotellien tarkoitus on tuoda Lapin mystiikkaa ja tunnelmaa ympäri Suomen.  

Kuvat (liiteenä):

1. Perushuone: Northern Comfort double
2. Sviitti: Lapland Suite 
3. Saunallinen huone: Northern Premium Deluxe
4.-5. Kylpyammeellinen huone: Northern Deluxe king

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: 

Maija Virtanen 
Hotellinjohtaja, Lapland Hotels Tampere 
+358 445665553 
maija.virtanen@laplandhotels.com 

Leena Turunen 
Aluejohtaja, kaupunkihotellit 
Lapland Hotels Oy 
+358 445450545 
leena.turunen@laplandhotels.com 

Matka-messut järjestetään jälleen! Yleisölle avoimet päivät ovat perjantai-sunnuntai 19.-22.1.2023. Someron kaupungilla on osastolla tänä vuonna kokonaan oma kortteli Kotimaan matkailun hallissa nro 6. Visit Someron puolella osastoa ovat näytteilleasettajina Someron kaupunki sekä paikalliset matkailutoimijat. Toisella puolella osastoa on esillä Hiidenlinna Park Resort.

Someron matkailu näyttävästi esillä Matka-messuilla

Someron kaupunki lähtee Matka-messuille oman osaston voimin. Päänäytteilleasettajana on Someron kaupunki ja osasto on jaettu teemoittain Visit Someron sekä Hiidenlinna Park Resortin kesken.

- Matkailuyrittäjiltämme tuli toive edistää Someron matkailua osallistumalla Matka-messuille. Lähdemme siis yhdessä isolla tiimillä ja hyvällä fiiliksellä tekemään Someroa tunnetuksi yllättävänä matkakohteena, joka on lähellä kaikkea ja silti ihanasti omassa rauhassaan täällä meidän luonnonkauniilla landella. Meiltä löytyy jokaisen matkailijan makuun jotakin nähtävää ja koettavaa, ja lisäksi paikallinen palvelutarjonta kahviloista kampaamoihin on tietysti aivan vertaansa vailla. Tänne kelpaa tulla läheltä ja kauempaakin!, kertoo viestintäasiantuntija Anuliina Frantti Someron kaupungilta.

Messuja ja tulevaa matkailukesää varten on päivitetty ajan tasalle myös Someron matkailuesite ja www.visitsomero.fi -verkkosivut.

Yhteisosastolla Visit Somero ja Hiidenlinna Park Resort

Someron osasto (6r10) löytyy Kotimaan matkailun teemaosastolta, hallista nro 6. Osasto on kokonainen pieni kortteli, jossa ovat näyttävästi esillä Visit Somero sekä elämyspuisto Hiidenlinna Park Resort. Visit Someron puoli osastoa kokoaa yhteen Someron kaupungin matkailutoiminnan sekä useita paikallisia matkailutahoja. Mukaan ovat lähdössä Huvila Härkä, Kökkön Lomamökit, Hotelli Olla ja Majatalo Myötätuuli, Hovimäki Camping leirintä- ja retkeilyalue sekä Someron Kulttuurigalleria. Toisella puolella osastoa nähdään elämyspuisto Hiidenlinna Park Resort, joka tuo esille, mitä kaikkea elämyspuistosta löytyy. Hiidenlinna Park Resortia on kehitetty viime vuosina valtavasti ja alueella on nykyään aktiviteetteja ja nähtävää kaikenikäisille kävijöille. Elämyspuistossa vierailee varauksella myös isompia ryhmiä, kuten koululuokkia ja urheilujoukkueita.

Lisätietoa Visit Someron osaston näytteilleasettajista

HUVILA HÄRKÄ on kesäkahvila ja elämyksellinen horoskooppipuisto viisisataavuotisen kantatilan idyllisessä pihapiirissä Someron keskustassa. Tarjolla on kakkuja, pientä suolaista sekä anniskeluoikeudet. 

www.huvilaharka.fi

KÖKKÖN LOMAMÖKIT Hämeen Härkätien varrella Pitkäjärvellä kutsuvat nauttimaan levosta maaseutu- ja järvimaisemissa Kökkön tilalla. Historiallinen Kökkö toimi kestikievarina jo 1700-luvulla.

www.kökkö.fi

MAJATALO MYÖTÄTUULI JA HOTELLI OLLA tarjoavat majoitusta Somerolla. Myötätuuli on B&B-majatalo Pitkäjärvellä ja majatalon yhteyteen aukeaa kesäksi myös Norsupuisto. Hotelli Olla tarjoaa viihtyisää majoitusta aamiaisineen Someron keskustassa.

www.myotatuuli.com  

https://hotelliolla.fi/

HOVIMÄKI CAMPING LEIRINTÄ- JA RETKEILYALUE 

Hovimäki Camping on leirintä- ja retkeilyalue Hirsjärven rannalla, aivan kuuluisan Badding-kioski Paratiisin vieressä. Alueella on toimivat palvelut, leirintämökkejä, hyvät matkailuvaunupaikat sekä luonnonkauniita paikkoja leiriytyjille.

https://hovimakicamping.net/

SOMERON KULTTUURIGALLERIA sijaitsee Someron keskustassa Aholan talossa  Kulttuurigalleriassa on esillä pysyvä Aarikka näyttely, joka esittelee Kaija Aarikan tuotantoa vuodesta 1954 lähtien. Toinen pysyvä näyttely on Someron veteraanien ja sotainvalidien Perinnehuone. Vaihtuvana näyttelynä on tällä hetkellä somerolaisen kirjailija Kaari Utrion näyttely.

https://kulttuurigalleria.fi/

HIIDENLINNA PARK RESORT JA SISUMETSÄN SEIKKAILUPUISTO Somerniemellä tarjoavat nähtävää ja aktiviteetteja kaikenikäisille, mm. Sisumetsän Seikkailupuiston seikkailuradat, Buggy-karting-autot, Hiidenlinna Zoo, 5-metrinen Jättiläinen, Ritari Ässän auto,  Peikkometsä ja paljon muutakin. Lisäksi alueelta löytyvät ravintola-, kahvila- ja kioskipalvelut. Laajan Elämyspuiston sydämessä on upea, somerolaistaiteilija Reino Koivuniemen omin käsin rakentama kivilinna, Hiidenlinna.

https://www.hiidenlinna.com/

Lisätiedot ja kysymykset:

• Anuliina Frantti
• Viestintäasiantuntija
• Elinvoimapalvelut, Someron kaupunki
• 044 779 1282 / anuliina.frantti@somero.fi

Kuvateksti: Somero on matkakohde keskellä kaikkea ja samalla ihanasti keskellä ei mitään (kuva Häntälän notkoista).

Pohjoisen maakuntaliitot, kunnat, korkeakoulut, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt esittävät, että seuraava hallitus käynnistää valtioneuvostotasoisen Pohjoisen ohjelman. Ohjelma vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja kansainvälisiä yhteyksiä.

Pohjoisen avaintoimijat huomauttavat, että pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen on koko Suomen etu. Siksi ne esittävät, että osana tulevaa hallitusohjelmaa toteutetaan erillinen, valtioneuvostotasoinen ohjelma nimellä ”Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä”. Ohjelma luo strategiset raamit tavoitteelliselle yhteistyölle Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan välillä sekä rahoittaa investointeja, joilla pohjoinen tuottaa kasvua ja turvallisuutta Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan.

”Katseet ovat kääntyneet pohjoiseen. Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuraavan Nato-jäsenyyden, energiakriisin ja huoltovarmuuden korostumisen myötä geopoliittinen asetelma on muuttunut ja pohjoisen painoarvo on kasvanut merkittävästi”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju.

Ohjelman pääteemat liittyvät osaamisen vahvistamiseen, innovatiivisiin energiaratkaisuihin, väylähankkeisiin ja uuteen geopoliittiseen asemaan. Lisäksi ohjelmaan tulee kirjata tavoitteet ja keinot pysyvien kansainvälisten yhteistyörakenteiden muodostamiseksi erityisesti maanpuolustusta, turvallisuutta ja huoltovarmuutta koskien ja itäisen raja-alueen elinvoiman merkityksen huomioiden.

”Pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii investointeja erityisesti osaamiseen, väyliin, vihreän teollisuuden aloitteisiin sekä työvoiman saatavuuteen” toteaa Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Ruotsi ja Norja tekevät tulevina vuosina mittavia investointeja nimenomaan pohjoiseen.

”Naapurimaiden tavoin myös Pohjois-Suomessa on vireillä suuret, liki 50 miljardin investoinnit. Me voimme omalla osaamisellamme, vihreällä energiallamme ja luonnonvaroillamme kasvattaa investointien vaikuttavuutta ja muodostaa globaalisti merkittävän kasvuvyöhykkeen pohjoiseen”, arvioi Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.

Elinvoimainen pohjoinen on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Suomelle elintärkeä alue. Meriyhteyksien häiriötilanteessa pohjoisen väylät ovat Suomen portti länteen. Maanpuolustuskyvyn, huoltovarmuuden ja kestävän kasvun takia Suomen tulee varmistaa toimivat yhteydet pohjoisen Nato-liittolaisiin ja alueen taloudellinen kehitys.

”Pohjoisessa on vahvoja varuskuntia ja pitkä maaraja Venäjän kanssa. Pohjoisen maayhteys tuleviin NATO-liittolaisiin kasvattaa pohjoisen merkitystä myös maanpuolustuksen näkökulmasta”, linjaa Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen.

Pohjoisen tuuli- ja vesivoima mahdollistavat vihreän siirtymän investointeja Suomeen ja varmistavat energiansaantiamme. Alueella on mittavat mineraalivarat, Kokkolaan on tulossa akkukemikaalitehdas ja Perämeren kaarelle on suunnitteilla vetyputkisto.

”Pohjoisen energiavyöhyke on maailmanlaajuisesti merkittävä alue, jonka innovaatiot ja investoinnit mahdollistavat Suomen ilmastotavoitteiden toteutumisen ja vahvistavat Suomen asemaa pohjoisen osaamisen edelläkävijänä”, Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila toteaa.

Pohjoinen tunnetaan osaamisestaan. Energiaomavaraisuuden vauhdittaminen, pohjoisten mineraalien kestävä hyödyntäminen ja digitalisaation edistäminen sekä 6G-teknologian kehittäminen ovat esimerkkejä pohjoisista ratkaisuista.

”Pohjoisessa ohjelmassa myös arktisuus ja pehmeä turvallisuus ovat myös keskeisiä geopoliittisia kokonaisuuksia, joiden ympärille tulee rakentua vahvaa tutkimus-, kehitys-, innovaatio ja osaamistoimintaa tukemaan Suomen menestymistä”, toteaa Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori.

”Investoinnit pohjoisen osaamiseen vauhdittavat maamme kestävää kasvua, vientiä ja tuottavuutta”, toteaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.

Pohjoinen luonto on Suomen voimavara ja mahdollisuus entisestään lisätä matkailua, jonka vahvuuksia ovat ainutlaatuinen luonto, turvallisuus, puhtaus ja raikas ilma.

”Pohjoisessa on tilaa ja osaamista yhdistää luonnon, matkailun ja vihreän teollisuuden tarpeet”, sanoo Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio.

Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä

on pohjoisen toimijoiden yhteinen aloite valtioneuvostovetoiseksi ohjelmaksi, joka tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Se vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja ainutlaatuista asennetta. Valtioneuvostotason ohjelma tarvitaan, sillä kyseessä on valtioiden välinen yhteistyö pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Pohjoisen Suomen elinvoiman säilyttäminen on geopoliittisesti tärkeää, ja pohjoisen investoinnit ja energiatuotanto ovat mittakaavaltaan kansallisesti merkittäviä.

Ohjelman allekirjoittajat:

Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 0400 389 152

Pentti Malinen, Kainuun maakuntajohtaja, 044 7970 197

Mika Riipi, Lapin maakuntajohtaja, 044 767 4200

Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 040 140 8995

Päivi Laajala, Oulun kaupunginjohtaja, 040 180 1168

Ulla-Kirsikka Vainio, Rovaniemen kaupunginjohtaja, 040 625 6535

Stina Mattila, Kokkolan kaupunginjohtaja, 040 806 8200

Jari Tolonen, Kajaanin kaupunginjohtaja, 044 710 0303

Leena Mikkola-Riekkinen, Raahen kaupunginjohtaja, 08 439 3111

Jukka Kujala, Tornion kaupunginjohtaja, 040 132 0403

Matti Ruotsalainen, Kemin kaupunginjohtaja, 016 259 200

Maria Sorvisto, Ylivieskan kaupunginjohtaja, 044 4294 210

Jouko Manninen, Kuusamon kaupunginjohtaja, 044 505 4639

Jouko Niinimäki, Oulun yliopiston rehtori, 046 921 5820

Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori, 0400 606 244

Heidi Fagerholm, Oulun ammattikorkeakoulun rehtori, 020 611 0200

Riitta Rissanen, Lapin ammattikorkeakoulun rehtori, 0400 293 545

Matti Sarén, Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori, 044 7101 600

Kari Ristimäki, Centria ammattikorkeakoulun rehtori, 044 725 0310

Jari Tuovinen, Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja, 044 313 4505

Liisa Ansala, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja, 044 5777 514

Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja, 050 5277 288

Anu Tervonen, Kainuun yrittäjien toimitusjohtaja, 044 728 7100

Pirkka Salo, Lapin yrittäjien toimitusjohtaja, 040 039 2139

Mervi Järkkälä, Keski-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja, 0500 561 145

Lisätiedot allekirjoittajilta.

KT pitää nykylain vaatimia varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksia vuonna 2030 täysin epärealistisina. Alan koulutusta tulee lisätä ja henkilöstömitoituksia sekä kelpoisuusehtoja joustavoittaa. 

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kannattaa varhaiskasvatuslain avaamista, jota myös työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä päätyi suosittamaan tänään julkaistussa Työvoimatiekartta-hankkeen loppuraportissaan. Myös koulutusta tulee lisätä kaikille osaajapulasta kärsiville aloille. 

– Nykyinen varhaiskasvatuslaki uhkaa päiväkotien arjen sujumista ja vaikeuttaa varhaiskasvatuksen järjestämistä. Olemme tyytyväisiä siihen, että TEMin työryhmä päätyi käytännössä esittämään varhaiskasvatuslain avaamista, sanoo KT:n opetus- ja sivistystoimesta vastaava neuvottelujohtaja Hannu Freund.

Nykylain mukaan päiväkotien henkilöstömitoitus kiristyy vuonna 2030. Tuolloin päiväkotien opetus- ja hoitohenkilöstöstä kahden kolmesta tulee olla korkeakoulutettuja opettajia tai sosionomeja, ja heistäkin joka toisen opettajia. Vain yksi kolmesta saa vastedes olla koulutukseltaan lastenhoitaja. Lisäksi päiväkotien johtajilta aletaan edellyttää varhaiskasvatuksen maisterin tutkintoa. 

KT:n laskelmien mukaan kuntiin tarvittaisiin nykylain vaatimuksilla vuoteen 2030 mennessä yli 15 000 pätevää varhaiskasvatuksen opettajaa ja sosionomia. Toisaalta yli 4 000 ammattitaitoista lastenhoitajaa jäisi vaille työpaikkaa. Lain vaikutukset näkyvät jo nyt varhaiskasvatuksen sosionomikoulutuksen suosion laskuna. 

– Koulutusmääriä ei ole realistista lisätä niin paljon, että pystyisimme vastaamaan näin suureen opettajien lisätarpeeseen. Lain avaaminen on välttämätöntä, jotta varhaiskasvatuksen tilanne ei kriisiydy entisestään, Freund toteaa.

Myös koulutusta tarvitaan lisää

TEMin Työvoimatiekartta-raportti esittää työvoimapulasta kärsivien alojen koulutuksen lisäämistä. Yksi näistä aloista on varhaiskasvatus. Koulutuksen lisäksi tarvitaan myös muita keinoja palveluiden turvaamiseen. Esimerkiksi sosionomien ja lastenhoitajien asema pitää arvioida uudelleen. 

– Perheillä on oikeutettu huoli siitä, riittääkö henkilöstö laadukkaaseen ja turvalliseen varhaiskasvatukseen päiväkodeissa. Tarvitsemme päiväkoteihin työrauhaa ja pysyvää henkilöstöä. Tilanne rauhoitetaan nyt parhaiten sillä, ettei mitoituksia kiristetä epärealistiselle tasolle, sanoo KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho. 

Yhdeksi ratkaisuksi henkilöstöpulaan on esitetty palkkauksen parantamista. Varhaiskasvatuksen palkkoja on jo korotettu paikallisesti esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa elinkustannukset ovat muuta maata korkeammat. Sen lisäksi KT on suunnannut keskitettyjä palkankorotuksia erityisesti varhaiskasvatuksen opettajille. 

– Palkkojen korottaminen ei yksin auta tilanteessa, jossa pätevää henkilöstöä ei ole riittävästi tarjolla. Alan koulutusmäärät on jo vuosia mitoitettu alakanttiin, Juho Ruskoaho toteaa.

Fakta: 
Päiväkotien henkilöstön koulutusvaatimukset nyt ja vuonna 2030

Päiväkotien henkilöstö nyt: 

• 1/3 opettajia tai sosionomeja 
• 2/3 lastenhoitajia

Henkilöstö 2030: 

• 2/3 opettajia tai sosionomeja, joista vähintään puolella opettajan koulutus. 
• 1/3 lastenhoitajia

Tuhansia osaajia eläköityy lähivuosina 

• Tulevan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle lähes 4 700 varhaiskasvatuksen opettajaa. 
• Varhaiskasvatuksen hoitajia eläköityy vuoteen 2030 mennessä noin 5 000. 

Lähde: Keva

Lisätietoja:

Hannu Freund
Neuvottelujohtaja
Opetus- ja sivistystoimen palvelussuhdeasiat -yksikkö
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT 
050 572 6209

Linkkejä: 

• Juho Ruskoahon blogi: 3 asiaa, jotka varhaiskasvatuslaissa pitäisi korjata >
  
  
• TEM: Työvoimatiekartta-hankkeen loppuraportti (pdf) >

SARJOJA: mm. C More -alkuperäissarja Sunnuntailounas, Rikostutkija Bergman: Kaappaus, poliisisarja The Rookie, rikossarja Tapahtui Mallorcalla, draamasarja Kun tomu laskeutuu, rikoskomedia Tukalat paikat, komediasarja Kaikki meni ja jatkoa sarjoille Bright Minds, The Pact ja BMF.

ELOKUVIA: mm. vakoojaelokuva Operaatio Mincemeat, kauhuleffa The Rental, dokumenttielokuvat Clean, Lancaster, SHEIN: Totuus muotijätistä ja Miehitetty: Herson sisältä päin

URHEILUA: mm. Super Bowl huipentaa NFL-kauden, Ruotsin MM-ralli, Liigassa pistejahti kiihtyy, CHL-finaali, Mestiksessä kaksi ulkoilmaottelua Rovaniemeltä, La Ligassa Madridin derby, Serie A:ssa Milanon derby, tuhti nippu maailmanluokan halliyleisurheilua

SARJOJA

C More -alkuperäissarja Sunnuntailounas palaa 4. kaudelle tuttujen näyttelijöiden kera.

Make it at Market, kausi 1
1.2. vain suoratoistopalvelussa

Leicestershiren maaseudulla kuvatussa BBC:n uutuussarjassa Dom Chinea tekee yhteistyötä liike- ja käsityöasiantuntijoiden kanssa auttaakseen aloittelevia yrittäjiä hankkimaan elantonsa käsityöharrastuksestaan. Kauden kaikki jaksot julkaistaan kerralla. 

The Graham Norton Show
2.2. vain suoratoistopalvelussa

Graham Norton juontaa Britannian suosituinta keskusteluohjelmaa The Graham Norton Show’ta. Elokuva-, televisio- ja musiikkimaailman suurimmat tähdet istuvat Grahamin punaiselle sohvalle puhumaan elämästään sekä tämän hetken kiinnostavimmista ja ajankohtaisista teemoista. Jaksot julkaistaan heti tuoreeltaan torstaisin.

C More -alkuperäissarja
Rikostutkija Bergman: Kaappaus, kausi 1
6.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More First- ja Series -kanavilla

Uusi kuusiosainen C More -alkuperäissarja jatkaa Rikostutkija Bergman -sarjasta tuttujen hahmojen tarinaa. Fredrika Bergman (Liv Mjönes) ja Alex Recht (Jonas Karlsson) taistelevat jälleen yhdessä kelloa vastaan pelastaakseen kaapatun lentokoneen ja sen matkustajat. Lennolla on mukana myös Alexin oma poika, Erik. Sarjasta julkaistaan ensimmäisellä viikolla kaksi jaksoa, jonka jälkeen jakso viikossa.

Love Island UK, kausi 9
6.2. suoratoistopalvelussa

Suositun brittiläisen realityn yhdeksännellä kaudella kymmenen rakkaudennälkäistä sinkkua etsii itselleen paria Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa. Sinkkujen joukossa on muun muassa biolääketieteen opiskelija, näyttelijä, farmari ja some-vaikuttaja. Sarjan uutena juontajana aloittaa Maya Jama. Jaksoja julkaistaan yksi päivässä maanantaista lauantaihin. Jaksoja on yhteensä 49.

Bright Minds, kausi 2
6.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More Series -kanavalla

Walter Presents -kokonaisuuteen kuuluva ranskalainen rikossarja kertoo poliisipäällikkö Raphaëllesta, joka muodostaa menestyksekkään tutkijaparin nuoren autistisen neron, arkistonhoitaja Astridin kanssa. Kauden kaikki kahdeksan jaksoa julkaistaan kerralla.

Kun tomu laskeutuu, kausi 1
6.2. suoratoistopalvelussa

Tanskalainen 10-osainen draamasarja kertoo terrori-iskusta ja kahdeksasta ihmisestä, joiden elämään tragedia vaikuttaa. Sarja seuraa toisilleen ventovieraiden ihmisten elämää ennen ja jälkeen kohtalokkaan tapahtuman. Sarjan kaikki 10 jaksoa julkaistaan kerralla.

The Pact, kausi 2
7.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More First- ja Series -kanavilla

Brittisarjan toisella kaudella tavataan uusia hahmoja, jotka etsivät mahdottomasta tilanteesta ulospääsyä. Sosiaalityöntekijä Christine Rees kannattelee perhettään poikansa Liamin kuoleman jälkeen. Lapset Will, Jamie ja Megan yrittävät jatkaa elämäänsä, mutta koko perhe joutuu uuden myllerryksen eteen, kun he kohtaavat muukalaisen, joka väittää jakavansa heidän dna:nsa. Kuusiosaisen draamatrillerin pääosassa nähdään Baftalla palkittu Rakie Ayola (Shetlandsaarten murhat), joka on myös sarjan vastaava tuottaja. Sarjaa julkaistaan kaksi jaksoa viikossa.

Tukalat paikat, kausi 1
8.2. vain suoratoistopalvelussa

Tukalat paikat on neliosainen rikoskomedia veljeksistä, jotka tappavat vanhuksen ajamalla vahingossa tämän päälle. Veljekset onnistuvat peittämään jälkensä, mutta syyllisyys ei jätä heitä rauhaan, etenkin kuin naapurit ja vainajan läheiset alkavat epäillä tapausta. Sarjan pääosissa nähdään Mark Bonnar (Line of Duty, Unforgotten) ja Jamie Sives (Crime). Sarja kuuluu BritBoxin tarjontaan, ja sen kaikki jaksot julkaistaan kerralla.

Sydämen asialla, kausi 7
8.2. vain suoratoistopalvelussa

Rakastetun brittisarjan seitsemännen tuotantokauden jaksot julkaistaan C Moressa. Palvelusta löytyy myös aiempien kausien kaikki jaksot. 

Kaikki meni, kausi 1 
8.2. suoratoistopalvelussa

Ruotsalaisessa komediasarjassa koomikot Jonas Gardell ja Johan Rheborg esittävät kärjistettyjä versioita itsestään käsitellen Tukholman huvielämää ja vanhenemista. Kauden kaikki 10 jaksoa julkaistaan kerralla.

The Real Housewives of New Jersey, kausi 13
8.2. suoratoistopalvelussa

New Jerseyn täydelliset naiset palaavat uudelle kaudelle. Mukana nähdään muun muassa Teresa Giudice ja hänen veljensä Joe Gorga, Melissa Gorga, Margaret Josephs, Dolores Catania ja Jennifer Aydin, Danielle Cabral, Rachel Fuda, Jackie Goldscheider ja Jennifer Fessler. Jaksoja esitetään jenkkitahtiin kerran viikossa.

Murha perheessä, kausi 1
9.2. suoratoistopalvelussa

Brittidokumenttisarja murhista, joiden uhri ja tekijät kuuluivat samaan perheeseen. Sarjassa nähdään muun muassa poliisin esitutkintamateriaalia, haastatteluja, videotallenteita sekä uhrin ja rikoksentekijän sosiaalisen median julkaisuja ja tekstiviestejä. Kolmiosaisen sarjan jaksot julkaistaan kerralla.

Maxine, kausi 1
15.2. vain suoratoistopalvelussa

Tositapahtumiin pohjautuvassa rikossarjassa pieni Sohamin kaupunki järkyttyy kymmenvuotiaiden Holly Wellsin ja Jessica Chapmanin katoamisesta. Kouluavustajana toimivan Maxine Carrin poikaystävä Ian Huntley tunnustaa poliiseille olleensa viimeinen henkilö, joka näki heidät elossa. Maxine haluaa suojella Iania tarjoamalla tälle alibin. Miten pitkälle Maxine on valmis menemään poikaystävänsä puolesta ja kuinka paljon hän tietää tapahtuneesta? BritBoxin sisältöihin kuuluvan sarjan kaikki kolme jaksoa julkaistaan kerralla.

The Rookie, kaudet 1–4
15.2. suoratoistopalvelussa

Elämälleen uutta suuntaa etsivä John Nolan (Nathan Fillion, Castle) joutuu keskelle pankkiryöstöä. Hän saa tapahtumista kimmokkeen lähteä rakentamaan uraa poliisina. Johon pomo LAPD:ssa, Wade Grey (Richard T. Jones, Greyn Anatomia), ei näe nelikymppisessä aloittelijassa juuri muuta kuin kävelevän keski-iän kriisin. Sarjan neljän kauden kaikki jaksot julkaistaan kerralla.

Cliveden: A Very British Country House, kausi 1
15.2. vain suoratoistopalvelussa

Neliosaisessa dokumenttisarjassa päästään ensi kertaa tutustumaan Cliveden Houseen, joka on yksi Ison-Britannian hienoimmista hotelleista maaseudulla. Luksushotelli tuli maailmanlaajuisesti tunnetuksi, kun prinssi Harryn puoliso, Sussexin herttuatar Meghan, yöpyi hotellissa äitinsä kanssa häitään edeltävänä yönä. Sarjan kaikki jaksot julkaistaan kerralla.

Amsterdam Undercover, kausi 2
20.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More Series -kanavalla

Rikosdraama peitepoliisi Alexista ja tämän kollegasta, Bram de Grootista, jotka torjuvat järjestäytynyttä rikollisuutta Amsterdamissa. Walter Presents -kokonaisuuteen kuuluvan sarjan toisella kaudella on vain kaksi jaksoa, ja ne julkaistaan kerralla.

Tapahtui Mallorcalla, kausi 1
22.2. vain suoratoistopalvelussa

Brittiläinen etsivä Miranda Blake (Elen Rhys, Agatha Raisin) lähetetään työkomennukselle Mallorcalle. Matka ei suju suunnitelmien mukaan, ja komennus saarella venähtää. Miranda saa työparikseen saksalaisen Max Winterin (Julian Looman, The Ibiza Affair), joka on täysin hänen vastakohtansa, mikä tekee yhteistyöstä hankalaa. Sarja kuuluu BritBoxin valikoimaan. Kauden kaikki 10 jaksoa julkaistaan kerralla.

BMF, kausi 2
22.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More Series -kanavalla

Tosielämän inspiroima draama veljeksistä Big Meechistä ja Terry ”Southwest” Flenorysta, jotka perustivat vaikutusvaltaisen amerikkalaisen huumeliigan Black Mafia Familyn. Toisella tuotantokaudella Big Meech ja Southwest laajentavat reviiriään. Sarjan vastaava tuottaja on Curtis "50 Cent" Jackson. Sarjassa näyttelevät muun muassa Demetrious Flenory Jr., Russell Hornsby, Steve Harris, Rafael Castillo, Da’Vinchi, Mo’Nique ja Snoop Dogg. Sarjaa julkaistaan kahden jakson viikkotahdissa. Jaksoja on yhteensä 10.

C More -alkuperäissarja
Sunnuntailounas, kausi 4
23.2. yksinoikeudella vain C More -suoratoistopalvelussa

Lukuisia Venla-palkintoja voittanut katsojien suosikkisarja Sunnuntailounas jatkuu uusin jaksoin. Atte Järvisen käsikirjoittaman ja ohjaaman C More -alkuperäissarjan neljännellä tuotantokaudella Eevi on raskaana. Tauno on vailla tekemistä, kunnes hän ryhtyy taistelemaan vanhan matkakirjoituskonetehtaan puolesta. Severin elämä suosittuna radioäänenä päättyy, kun kaikki alkavat olla kyllästyneitä hänen pelleilyynsä. Taavi jatkaa trollaamistaan ja alkaa kiusata yhtä mieskerhon jäsentä. Jani tarttuu kaikkiin tarjottuihin työtilaisuuksiin rahanhimossaan. Sarjan päärooleissa jatkavat Taneli Mäkelä, Elena Leeve, Jarkko Niemi, Santtu Karvonen ja Samuli Niittymäki. Jaksoja on yhteensä 10. Jaksoja julkaistaan kaksi viikossa.

Killer Cases, kaudet 1-2
27.2. suoratoistopalvelussa

True crime -dokumenttisarja murhatapauksista, niiden tutkinnasta ja oikeudenkäynneistä. Jaksoja on yhteensä 20 ja ne julkaistaan kaikki kerralla.

ELOKUVIA – KÄRKITÄRPIT

Operaatio Mincemeat on tositapahtumiin pohjautuva vakoojaelokuva uskomattomasta harhautusoperaatiosta.

Operaatio Mincemeat
1.2. suoratoistopalvelussa

Operaatio Mincemeat on tositarina kahdesta tiedustelu-upseerista, jotka käänsivät toisen maailmansodan kulun, pelastivat kymmeniä tuhansia ihmishenkiä ja mursivat Hitlerin otteen Euroopasta käyttämällä epätodennäköisistä epätodennäköisintä salaista agenttia: vainajaa. John Maddenin ohjaaman leffan pääosissa nähdään Colin Firth, Matthew Macfadyen, Jason Isaacs ja Kelly Macdonald. Iso-Britannia 2021.

Clean 
1.2. suoratoistopalvelussa 
Myös C More First- ja Stars -kanavilla

Australialaisdokumentti Sandra Pankhurstin tiimistä, joka huolehtii Melbournessa epätavallisista siivouksista, verisistä rikospaikoista yleiseen kurjuuteen. Tiimi puhdistaa kaiken, mutta heidän todistamansa näyt jättävät heihin jälkensä. Australia 2022.

Last Man Down
1.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More First- ja Stars -kanavilla

Tappavan pandemian jälkeiseen aikaan sijoittuva toimintaelokuva. Kun Tom Woodsin vaimo murhataan, hän karkaa erikoisjoukoista ja ryhtyy erakoksi. Pääosissa Daniel Stisen, Olga Kent ja Daniel Nehme. Ruotsi/Iso-Britannia 2021.

Lancaster
2.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More First- ja Stars -kanavilla

Brittidokumentti legendaarisesta Lancaster-pommikoneesta, jolla oli ratkaiseva rooli toisessa maailmansodassa. Sodasta selvinneet veteraanit kertovat koneen ja sen miehistön tarinan. Dokumentin ovat ohjanneet David Fairhead ja Ant Palmer. Iso-Britannia 2022.

After the Wedding
2.2. suoratoistopalvelussa

Uusi amerikkalaisversio tanskalaisesta Häiden jälkeen -elokuvasta. Avustustyöntekijä käy rahoittajan luona ja saa kutsun häihin täynnä yllätyksiä. Pääosissa Michelle Williams, Julianne Moore, Billy Crudup ja Abby Quinn. USA 2019.

The Rental
5.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More First- ja Stars -kanavilla

Tiivistunnelmainen kauhutrilleri kahdesta pariskunnasta, jotka vuokraavat talon meren rannalta mukavaa viikonloppua varten. Pian he epäilevät omistajan vakoilevan heitä. Elokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut Dave Franco. Pääosissa nähdään Dan Stevens, Alison Brie, Sheila Vand ja Jeremy Allen White. USA 2020.

12 Years a Slave
8.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More First- ja Stars -kanavilla

Solomon Northup on vapaa mustaihoinen mies, joka työskentelee muusikkona 1840-luvun Washingtonissa. Hän joutuu orjakauppiaiden kidnappaamaksi ja päätyy plantaasille Louisianaan. Alkaa 12-vuotinen epätoivon täyteinen elämä orjana, jonka aikana Northup yrittää löytää keinon päästä takaisin perheensä luo. Elokuvassa näyttelevät muun muassa Chiwetel Ejiofor, Brad Pitt, Benedict Cumberbatch ja Lupita Nyong’o. USA 2013.

All Eyez On Me 
9.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More First- ja Stars -kanavilla

Musiikkidraama edesmenneestä rap-artisti Tupac Shakurista. Shakur syntyi New Yorkissa Black Panther -liikkeen jäsenen poikana ja kasvoi Baltimoressa, missä hän otti ensimmäiset askeleet uskomattomalla urallaan, jolla hän lopulta myi 75 miljoonaa levyä. Hän oli myös suuntaa-antava hahmo itä- ja länsirannikon hip hop -piirien sanasodassa. Elokuvan on ohjannut Benny Boom. Shakurin roolissa nähdään Demetrius Shipp Jr. USA 2017.

Miehitetty: Herson sisältä päin
9.2. suoratoistopalvelussa

Toimittaja Dmytro Bahnenkon dokumentti ukrainalaisten vastarinnasta, kun venäläisjoukot vyöryivät eteläisessä Ukrainassa sijaitsevaan Hersonin kaupunkiin. Bahnenko kuvasi kolmen kuukauden ajan elämää miehityksen alla salassa venäläissotilailta. Iso-Britannia 2022.

SHEIN: Totuus muotijätistä
22.2. suoratoistopalvelussa

Brittidokumentissa pureudutaan Shein-vaatebrändiin, joka myy trendikkäitä vaatteita erittäin halvalla. Yritys on tullut monille suomalaisillekin tutuksi sosiaalisesta mediasta, jossa Shein-verkkokauppaa markkinoidaan laajalti. Yritystä syytetään brändien kopioimisesta, työntekijöiden oikeuksien polkemisesta ja jopa vaarallisista tuotteista. Dokumentissa päästään kurkistamaan kahteen Shein-vaatetehtaaseen. Iso-Britannia 2022.

ELOKUVIA – PIKAVINKIT

Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville on romanttinen elokuva saksalaisten miehittämän Guerneyn saaren asukkaista ja kirjallisuuspiiristä.

Bastille Day (toiminta, Iso-Britannia 2016)
1.2. suoratoistopalvelussa

A Long Way Down (draamakomedia, Iso-Britannia 2014)
2.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More First- ja Stars -kanavilla

Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville 
(draama, The Guernsey Literary and Potato Peel Pie Society, Iso-Britannia 2018)
4.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More First- ja Stars -kanavilla

Laittomat (rikosdraama, Lawless, USA 2012)
4.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More First- ja Stars -kanavilla

Florence Foster Jenkins (draamakomedia, USA 2016)
5.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More First- ja Stars -kanavilla

Pariisi saa odottaa (draamakomedia, Paris Can Wait, USA 2016)
9.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More First- ja Stars -kanavilla

Hands of Stone (urheiludraama, USA 2016)
10.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More First- ja Stars -kanavilla

Irrational Man (rikosdraama, USA 2015)
11.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More First- ja Stars -kanavilla

Countdown (kauhu, USA 2019)
11.2. suoratoistopalvelussa
Myös C More First -kanavalla

**Tulossa maaliskuussa**

– Sarjoja: mm. BritBox-uutuus The Confessions of Frannie Langton, espanjalainen komedia Love, Inevitably, rikossarja Dark Woods ja jatkoa sarjoille Bump ja Kova laki: Järjestäytynyt rikollisuus.

– Elokuvia: mm. trilleri Fall, kehuttu brittiläinen kauhuleffa Men, Noomi Rapacen tähdittämä omaperäinen kauhufantasia Lamb, romanttinen komedia Tiistaiklubi sekä dokumentit Lena ja Fashion Reimagined.

URHEILUA

JÄÄKIEKKO

Lukko ja HIFK kohtaavat helmikuun ensimmäisessä Hockey Night Live -studiopelissä. Kuva: Riku Laukkanen

Liiga

Liigan runkosarja tarjoilee helmikuussa rutkasti vääntöä kaukaloista sekä yhteensä viisi studiollista Hockey Night Live -lähetystä. C More välittää tutusti kauden kaikki pelit suorina selostettuina lähetyksinä.

Kaikki Liiga-ottelut ja oheisohjelmat ovat katsottavissa C Moren suoratoistopalvelussa. Lisäksi C Moren kanavilla tarjoillaan Liiga-kiekon herkkupaloja lähtökohtaisesti kolmen ottelun verran joka viikko. Pääpelipäivät C Moren kanavilla ovat keskiviikko, torstai ja lauantai.

Helmikuun studiolliset ottelulähetykset:
2.2. klo 18.00 Lukko – HIFK
4.2. klo 16.30 KalPa – JYP
10.2. klo 18.00 Ilves – Kärpät
16.2. klo 18.00 Lukko – Tappara
25.2. klo 15.30 Ilves – KooKoo

Mestis

Mestis tarjoilee erikoisherkkua kahden ulkoilmaottelun verran. RoKi isännöi Jokipoikia ja Imatran Ketterää Rovaniemi Winter Classicissa peräkkäisinä päivinä 24. ja 25. helmikuuta. C More lähettää suorana molemmat ottelut Rovaniemen keskuskentältä. Viikonloppuna Rovaniemelle jalkautuu myös C Moren studiotiimi.

C More esittää selostettuina lähetyksinä kaikki Mestis-ottelut. Lähetykset ovat katsottavissa C Moren suoratoistopalvelussa, minkä lisäksi joka viikko muutamia otteluita myös C Moren kanavilla.

CHL

Upea CHL-kausi huipentuu finaaliotteluun 18. helmikuuta. C More esittää ottelun studion kera. Finaalipari ratkeaa 17. tammikuuta, jolloin pelataan ratkaisevat 2. välieräottelut. Tapparalla on avausvälierän jälkeen vahva ote toisesta peräkkäisestä finaalipaikasta, kun Sveitsin mestari EV Zug kaatui Tampereella 2-0.  

SHL

C Moressa seurataan viikoittain huippuotteluita Ruotsin SHL:stä. Luvassa on viikoittain kaksi suomeksi selostettavaa ottelua pääselostaja Teppo Laaksosen johdolla, sekä kaksi samaan aikaan pelattavaa rinnakkaisottelua ruotsiksi. Pääpelipäivät ovat torstai ja lauantai.

Lisäksi C More lähettää helmikuussa hyväntekeväisyysottelun ”Game for Börje”, joka pelataan edesmenneen Ruotsi-kiekon legendan Börje Salmingin muistolle. Vastakkain lauantaina 11.2. asettuvat Tre Kronor All Stars ja Toronto Maple Leafs All Stars. Kaukalossa nähdään muun muassa Nicklas Lindström ja Mats Sundin.

Sveitsin liiga

C Moressa seurataan myös suomalaistähtiä vilisevää Sveitsin liigaa kahden suomeksi selostetun ottelun verran joka viikko.

JALKAPALLO

Helmikuu tarjoilee useita paikalliskamppailuita, kuten Madridin derbyn. 

La Liga

La Ligan tuhti helmikuu huipentuu Madridin derbyyn helmikuun viimeisenä viikonloppuna. Real Madrid isännöi Atlético Madridia kotistadionillaan Santiago Bernabeulla. La Liga vahvistaa ottelun tarkan ajankohdan myöhemmin.

C More lähettää espanjalaisen huippujalkapallon kauden kaikki ottelut suorana suoratoistopalvelussa, minkä lisäksi otteluita välitetään läpi kauden myös C Moren kanavilla. Joka kierrokselta suomeksi selostetaan mielenkiintoisimmat pelit, joihin lukeutuvat aina myös Barcelonan ja Real Madridin ottelut.

Serie A

Myös Italian pääsarja tarjoilee herkullisia paikalliskamppailuja. Helmikuun alussa seurataan maailman tunnetuimpiin jalkapalloderbyihin lukeutuvaa Interin ja Milanon välistä Milanon derbyä, Derby della Madonninaa. Kuun lopulla puolestaan pelataan Derby della Mole, jossa Juventus ja Torino vääntävät Torinon herruudesta.

5.2. klo 21.45 Inter – Milan 
28.2. klo 21.45 Juventus – Torino

C More esittää suorana kaikki Serie A:n ottelut, joista jokaiselta kierrokselta valikoidut suomeksi selostettuna myös C Moren kanavilla.

Primeira Liga

C More esittää viikoittain myös valikoituja Portugalin Primeira Ligan otteluita.

MOOTTORIURHEILU

MM-ralli

Rallin MM-sarjassa on vuorossa kauden toinen ralli Ruotsissa 9.-12. helmikuuta. Vuonna 2020 Kalle Rovanperä ajoi Ruotsissa uransa ensimmäisen palkintokorokesijan. Viime vuonna, kun ralli ajettiin ensimmäistä kertaa Uumajassa, kisa kulki suomalaiskomennossa, kun Rovanperä ajoi voittoon ja Esapekka Lappi kolmanneksi. Nähdäänkö Ruotsin lumilla tänäkin vuonna suomalaismenestystä?

C More lähettää suorana ja suomeksi selostettuna kaikki kauden erikoiskokeet. Lisäksi ralliviikon käynnistää torstai-illan Rallisirkus-makasiini. C Moren selostajina ovat Juho Kokko ja Aleksis Ärje sekä asiantuntijoina Miikka Anttila ja Jari Ketomaa. Sunnuntaisen kisan huipentavan Power Stagen ympärille rakentuvan studion juontaa Satu Tuominen. Paikan päältä Ruotsista tapahtumia raportoi Tomi Tuominen. Lähetykset ovat katsottavissa C Moren suoratoistopalvelussa sekä C More Max -kanavalla.  

AMERIKKALAINEN JALKAPALLO

NFL

Jenkkifutiksen kuninkuussarja NFL huipentuu helmikuussa Arizonassa pelattavaan Super Bowliin.  C More seuraa 12.-13. helmikuuta välisen yön tapahtumia suorassa lähetyksessä pitkän NFL-studion kera aina kello 22.35 alkaen.

Super Bowlissa pelaavat joukkueet ratkeavat sunnuntaina 29.1. pelattavien konferenssifinaalien jälkeen. Super Bowl esitetään sekä C Moren suoratoistopalvelussa ja kanavilla.

YLEISURHEILU

World Athletics Indoor Tour

C Moren tarjoilee helmikuussa tuhdin kattauksen World Athletics Indoor Tourin hallikisoilla. Hallikauden kisoissa nähdään taatusti myös suomalaisnimiä, mutta heidän osallistumisensa selviää lähempänä kisoja.

Lähetykset ovat katsottavissa sekä C Moren suoratoistopalvelusta että C Moren kanavilta.

2.2. Halliyleisurheilua: Ostrava
4.2. Halliyleisurheilua: Boston
8.2. Halliyleisurheilua: Torun
10.2. Halliyleisurheilua: Berliini
11.2. Halliyleisurheilua: Pariisi
11.2. Halliyleisurheilua: Metz
11.2. Halliyleisurheilua: New York
22.2. Halliyleisurheilua: Madrid
25.2. Halliyleisurheilua: Birmingham

TENNIS

WTA

Helmikuussa pelataan huipputennistä lähes päivittäin! Hua Hinin ja Lyonin ratkaisuotteluita seurataan 2.-5. päivä, jonka jälkeen luvassa on kolme täyden viikon mittaista turnausta huipentuen kauden ensimmäiseen WTA1000-turnaukseen Dubaissa.

2.-5.2. WTA250, Thailand Open
2.-5.2. WTA250, Open 6e Sens Métropole de Lyon
9.-12.2. WTA250, Upper Austria Ladies Linz
13.-18.2. WTA500, Qatar Totalenergies Open
19.-25.2. WTA1000, Dubai Duty Free Tennis Championships
23.-26.2. WTA250, Merida Open Akron

RAVIT

Raveja seurataan C Moressa vuoden ympäri ja lähes päivittäin.

Kuukauden kärjet -tiedotteessa esitellään C More -suoratoistopalvelun sekä C Moren tv-kanavien poimittuja uutuuksia ja sisältöä. Suoratoistopalvelun koko tarjontaan ja tuoreimpiin uutuuksiin voi tutustua osoitteessa cmore.fi.
HUOM: Muutokset ohjelmistossa ovat mahdollisia. Varmista maksukanavien lähetysajat aina ohjelmaoppaasta tai hakemalla ohjelman nimellä pressisivustolta.

LISÄTIEDOT:

C More Viihde
Nanna Drummond
040 8251 479
nanna.drummond@cmore.fi

C More Sport
Maiju Saloranta
044 5546 599
maiju.saloranta@cmore.fi

Kuvat ja ennakkokatselut:

C Moren ja MTV:n pressisivusto (pressikuvat & kotimaisten sarjojen ennakkokatselut)
Ennakkokatselusivusto Clipsource* (ulkomaisten sarjojen ennakkokatselut)

*Ohjeistus ja tietoa Clipsourcesta
C Moren valikoitujen ulkomaisten sisältöjen ennakkokatselut ovat Clipsourcessa. Käy rekisteröitymässä Clipsourceen, jos et ole sitä vielä tehnyt.
•Rekisteröidy käyttämällä samaa sähköpostiosoitetta, johon sait tämän viestin.
•Rekisteröitymisen jälkeen kirjaudu sivustolta ulos ja uudelleen sisään. Kirjaudu sisään sähköpostitunnuksellasi.
•Siirry C Moren ennakkokatselusivulle klikkaamalla sivuston oikeasta ylälaidasta Lähteet/Sources ja sen jälkeen klikkaamalla C Moren logoa
•Mikäli et näe sivulla videoita, pyydä katseluoikeutta Liity käyttäjäksi -kohdassa (sivun oikeassa reunassa) klikkaamalla Liity-nappia. Kerro samalla mille medialle työskentelet. Pyyntösi käsitellään manuaalisesti vuorokauden sisällä.
•Tarvittaessa ota yhteyttä C Moren tiedotukseen.

Lämpöpumppumyynti on hurjassa vauhdissa. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn tilastojen mukaan lämpöpumppujen myynti kasvoi viime vuonna yli 50 %. Vuonna 2022 myytiin 196.000 lämpöpumppua. Ilmalämpöpumppuja myytiin 160.000 pumppua kasvun ollessa lähes 60 %. Ilmavesilämpöpumppujen kasvuvauhti oli 60 % ja asennusmäärä 19.000 kappaletta. Maalämpöpumppuja myytiin 12.000 kappaletta parikymmenen prosentin kasvulla. Pientalojen poistoilmalämpöpumppujen myyntimäärä oli ainoana sektorina 20 % laskussa.

Energianhinnan nousu, halu mahdollisimman riippumattomiin lämmitysratkaisuihin satavat lämpöpumppujen laariin. Öljyn, kaasun, kaukolämmön ja sähkön hinnan nousun vuoksi lämpöpumppujen kannattavuus on parantunut entisestään. Öljykattiloiden korvaamis- ja energiatehokkuuden parantamisavustukset kiihdyttävät lämpöpumppujen myyntiä lämmitysjärjestelmien saneerausmarkkinassa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan lisäsi lämpöpumppujen kysyntää. Alettiin haluta lähienergiaan ja mahdollisimman vähäiseen ostoenergiaan pohjautuvia talon lämmitystapoja. Tällaiseen lämpöpumppu on mitä oivin ja ympäristöystävällinen ratkaisu.

Lämpöpumppualaa on koetellut ja koettelee edelleen kansainvälinen komponentti- ja laitepula sekä yrittäjyys-, suunnittelija-, ja asennusresurssien puute. Energiakaivojen pitkät, jopa yli puolen vuoden toimitusajat sekä lupien ruuhkautuminen kunnissa ja kaupungeissa vaikeuttavat maalämpöprojektien myyntiä ja asennuksia. Lämpöpumppu- ja kylmäalan paheneva henkilöresurssipula uhkaa hidastaa jopa vihreää siirtymää, ellei koulutusjärjestelmää kaikilla tasoilla saada kehitettyä vastaamaan tämän päivän tarvetta, pelkää Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Lämmitys sähköistyy ja lämpöpumppuistuu. Polttoon pohjautuvasta lämmityksestä tulee merkittävä määrä Suomen hiilidioksidipäästöistä. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä, mutta pidemmällä tähtäimellä myös biopolttoaineiden polttamisesta, on päästävä eroon ilmastomuutoksen taltuttamiseksi. Suomen olosuhteissa hyvin usein toimivin ja kannattavin ratkaisu polttovapaaseen siirtymään ovat lämpöpumput.  Ne pystyvät sähköenergian avulla hyvin tehokkaasti hyödyntämään ympäristön alhaisiakin lämpöjä ja hukkalämpöjä niin lämmitykseen kuin jäähdytykseenkin. Onneksi lämmityksen sähköistyminen on Suomessa jo todella hyvässä vauhdissa.  Suomen 1,4 miljoonaa lämpöpumppuun on investoitu jo 8 miljardia euroa. Ne tuottavat jo pari kymmentä prosenttia Suomen rakennusten lämmityksestä. Kiitos investointien hyvän kannattavuuden lämpöpumppumarkkinan vauhti vaan kiihtyy.

Lämpöpumppuala on jo hyvässä vauhdissa, mutta lämpöpumppujen tulevaisuuden näkymät ovat vielä hurjemmat.  EUn FIT55- ja RePowerEU-paketin suunnittelemaan lämmityksen riittävään sähköistämiseen tarvitaan jo vuonna 2030 50–60 miljoonaa lämpöpumppua. Tämä merkitsee Euroopan nykyisen 20 miljoonan lämpöpumpun kannan kolminkertaistamista seitsemän vuoden aikana. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että maailmassa on 1,8 miljardia lämpöpumppua vuonna 2050.

Liitteet:

1 Tällä pumpulla säästetään noin 8000 kWh/vuosi sähköä 100 vuotta vanhassa talossa Porvoossa. SULPUn toiminnajohtaja Jussi Hirvonen esittelee yhtä Suomen mijoonasta ilmalämpöpumpusta (kuva Mikko Arvinen)

2 Kaaviot: Suomen lämpöpumppumyynti 2022, myös linkissä https://drive.google.com/file/d/10CegE81gNklO3SQaoq5ZtCAkU-6OR16t/view?usp=share_link 

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n väliset työehtosopimusneuvottelut ovat päättyneet tuloksettomina. Neuvotteluita jatkettiin vielä tänään, mutta edistystä ei tapahtunut. Osapuolten erimielisyydet tulevan palkkaratkaisun osalta ovat poikkeuksellisen suuret. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan työnantajapuoli ei tunnu ymmärtävän palkansaajien tilannetta hintojen ja lainojen korkojen noustessa.

– Palkansaajien ostovoima on viimeisen puolen vuoden aikana heikentynyt merkittävästi. Samaan aikaan teollisuuden yritykset ovat tehneet kovaa tulosta ja jakaneet ennätysosinkoja. Valitettavasti tätä ristiriitaa ei neuvottelemalla voida sovittaa. Sopimuksen syntyminen edellyttää ilmeisesti kovempia toimia, Aalto sanoo.

Teollisuudessa menee talouden epävarmuuksista huolimatta edelleen poikkeuksellisen hyvin. Yritysten kannattavuus on hyvällä tasolla ja Suomen kilpailukyky on vahva. Samaan aikaan Suomen keskeisissä kilpailijamaissa – esimerkiksi Saksassa - on sovittu melko suuristakin palkankorotuksista.

- Suomella on varaa palkankorotuksiin, koska olemme pitäneet huolta kilpailukyvystämme. Palkankorotukset eivät kilpailukykyä vaaranna, koska palkat nousevat myös kilpailijamaissamme, Aalto jatkaa.

Työrauhavelvoite teknologiateollisuuden toimialalla päättyi joulukuun alussa. Teollisuusliitto ei ole vielä julistanut toimialalle työtaistelutoimia. SAK:n hallitus on linjannut (12.12.2022) jäsenliittojensa tavoittelevan sopimusaloilleen yhteistä palkansaajien ostovoimaa turvaavaa työehtoratkaisua. Osana tätä yhteistyötä Teollisuusliitto on aloittanut järjestöllisten toimien koordinoinnin muiden liittojen kanssa.

- Leveämmät hartiat mahdollistavat työntekijöille reilumpien palkankorotusten tavoittelun. Kerromme pian, mihin toimiin olemme muiden liittojen kanssa päätyneet, Aalto päättää.

Lisätietoja:

Riku Aalto
0400 711 072

Osallistuvassa budjetoinnissa tavoitteena on ideoida ehdotuksia ja tehdä suunnitelmia, jotka hyödyttävät monia. Vuoden 2023 osallistuvan budjetoinnin ideoita tarkastellaan jäkeläisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja resurssiviisauden näkökulmasta. Vähintään 10 000 euroa käytetään nuorten olojen parantamiseen.

Osallistuvan budjetoinnin verkko-osoite on jarvenpaa.fi/osallistuvabudjetointi ja osallistumiseen saa tukea osallisuuden erityisasiantuntijalta tai Järvenpää-infosta.

Osallistuminen tapahtuu kolmessa eri vaiheessa:

• Ideointivaiheessa kaikki voivat tehdä parantamisehdotuksia. Ehdota 16.1.-28.2. 
• Kaupunki ja ideoitsijat kehittävät ehdotuksista toteuttamiskelpoisia suunnitelmia ja niille lasketaan kustannusarvio. Ehdotusten tekijät saavat kutsun mukaan suunnitteluun ja myös sisältöjen toteuttamiseen. Ehdottajan ei kuitenkaan ole pakko osallistua suunnitteluun tai toteutukseen.
• Äänestysvaiheessa suunnitelmia voivat äänestää järvenpääläiset. 

Osallistuvan budjetoinnin aikataulu 2023

• Ideavaihe 16.1. – 28.2
• Äänestys 7.3.-9.4.
• Tulosten julkistaminen 14.4.
• Toteutus 2023 – 2024.

Osallistuva budjetointi 2020

Vuonna 2020-2021 järvenpääläiset äänestivät toteutukseen muun muassa kirsikkapuut Westermarckin puistoon, Kulttuurijärvi-festivaalit, Valoisan Juhlavuoden Jäken ja maastopyöräilyolojen parantamisen. 

Lisätietoja ja osallistumisen tuki:

osallisuuden erityisasiantuntija Pilvi Kallio-Meriläinen, p. 040 315 3737.

Järvenpää-info, Sibeliuksenkatu 8, 3. krs (remontin aikana kulku Bulevardi-korttelin Mannilantien päädystä), aukioloajat ma–ke klo 9–15, to klo 9–17, pe klo 9–13.

Linkki ehdottamiseen:

https://link.webropol.com/s/osallistuvabudjetointi2023

Kaupunginhallitus kokoontui vuoden 2023 ensimmäiseen kokoukseensa. 

Kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan Valionrannan asemakaavamuutoksen. Seuraavaksi kaavamuutos etenee valtuuston käsittelyyn. Kaavoitussopimuskumppanin Lapland Hotelsin suunnitelmana on rakentaa alueelle hotelli ja asuinkerrostaloja. Hotellille osoitettu rakennusoikeus on 22.500 kem2 (kerrosneliömetriä) ja asumiselle 15.500 kem2. Asukkaita alueelle tulisi arviolta 340. 

Rakennukset olisivat korkeintaan kuusi- tai seitsenkerroksisia. Lisäksi asemakaavalla muodostuu lähivirkistysalue sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden alue. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu yleinen kevyen liikenteen reitti kulkisi rannan suuntaisesti. Myös venesatamalle on varattu alue. 

"Saamme Rovaniemellä olla erittäin tyytyväisiä, että kaupunkiin halutaan tehdä mittavia investointeja, joiden myötä saamme uusia työpaikkoja, ihmisille uusia koteja ja lisää verotuloja. Toivomme, että hotellikapasiteetin lisäys osaltaan myös tukee matkailun ympärivuotisuutta ja positiivista kehitystä. Valionranta alueena on kuntalaisille tärkeä, joten on hienoa, että kaavassa on myös varaus rantareitistä ja venelaiturista", iloitsee kaupunginhallituksen puheenjohtaja Susanna Junttila.

Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi ehdot, joilla Valionrannan tontit vuokrataan Lapland Hotels Oy:n emoyhtiölle North European Invest Oy:lle. Sopimuksen mukaan esimerkiksi ensimmäisen asuinkerrostalon rakentaminen tulisi aloittaa kolmen vuoden kuluessa ja hotellirakennuksen rakentaminen viiden vuoden kuluessa asemakaavan lainvoimaisuudesta. 

Hallitus hyväksyi osaltaan sopimuksen kaavoituksen käynnistämisestä ja alueen varaamisesta osoitteessa Hallitie 28, johon on tavoitteena rakentaa uudet tilat Rovaniemen keskuspesulalle. Pesulan toiminnassa on tarkoitus hyödyntää Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n (Neve) kaukolämpölaitoksen tuottamaa höyryä.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että kaupunki ostaa Pöyliövaaran alueelta 39 hehtaarin määräalan. Maapoliittisen ohjelman mukaisesti alue on tarkoituksenmukaista hankkia kaupungin omistukseen tulevaa kaavoitustarvetta varten.

Kaupunginhallitus päätti perustaa hankeasiantuntijan viran. Asiantuntijan keskeisenä tehtävänä olisi lisätä kaupungin saaman hankerahoituksen määrää valmistelemalla ja koordinoimalla rahoitushakemuksia sekä ohjaamalla organisaation toimijoita hankerahoituksen hyödyntämisessä.

Lisätietoja: Susanna Junttila, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, susanna.junttila(at)rovaniemi.fi, puh. 0442186464

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa kaupunginhallitus muun muassa päätti käynnistää elinvoimaohjelman päivittämisen. Lisäksi hyväksyttiin vuoden ensimmäisen kolmanneksen työohjelma. Valtuustolle esitetään Jämsän kaupungin kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman hyväksymistä.  Yli 75-vuotiaiden pihaliittymien auraukset hoidetaan kaupungin katuverkon alueella sijaitseviin pientalojen kiinteistöjen liittymiin, joissa asuu ainoastaan yli 75-vuotiaita.  

Esityslista 16.1.2023

Työohjelma I/2023

Vuoden ensimmäisen kolmanneksen työohjelma I/2023 hyväksyttiin ja uusille hankkeille annettiin aloituslupa.

Hankkeilla toteutetaan muun muassa Järvensivun alueen katujen saneerausta, laaditaan katujen päällystämisohjelma, uusitaan Suinulan alueen katuvalaistus ja kilpailutetaan Märäsojan sillan korjaus. Himoksen alueella valmistellaan Haapanantien rakentamisen aloittamista. Leikkikentän saneeraus suunnitellaan ja Seppolan sataman alueella jatketaan rakennustöitä. Kaipolan ja Kuoreveden koulujen lähiliikuntapaikkojen urakat ja Särkijärven uimarannan esteettömän laiturin toteutus kilpailutetaan. Liikuntapaikkojen valaistukselle ja reitistöille laaditaan suunnitelmat ja hankintoja valmistellaan.

Jämsän elinvoimaohjelma

Päätettiin käynnistää Elinvoimaohjelman päivittäminen. Elinvoimaohjelma on päivitettävä vastaamaan valtuustossa marraskuussa 2022 hyväksyttyä kaupunkistrategiaa. Kaupunginhallitus ohjeistaa ohjausryhmän työskentelyä. Ohjausryhmään edustajaksi nimettiin Joni Frisk ja Antti Lähdesmäki sekä varajäseneksi Tarja Uusipaasto. Lisäksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Similällä ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jorma Potilla on oikeus osallistua ohjausryhmän kokouksiin.

Jämsän kaupungin kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma

Valtuustolle esitetään Jämsän kaupungin kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman hyväksymistä.

Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelma tavoittelee kävelyn ja pyöräliikenteen edistämistä sekä arjen matkoilla että vapaa-ajan toiminnoissa. Keskeistä on palvella Jämsän asukkaita, mutta myös kaupungissa työssä käyviä ja vapaa-ajalla vierailevia.

Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämistyötä seurataan muun muassa toimenpiteiden toteutusta (toimenpiteiden määrä ja laatu), tavoitteita (matkamäärät/kulkutapaosuus, onnettomuustilastot, asukkaiden tyytyväisyys kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin ja liikenneturvallisuuden kokemus) sekä panostuksia (vuosittainen käyttötalouden budjetti ja investointibudjetti) seuraamalla.

Jämsä Tehdas - ketterien kokeilujen yhteisöalusta työlle, yrittämiselle ja oppimiselle

Ketterien kokeilujen yhteisöalusta työlle, yrittämiselle ja oppimiselle investointi-, ja kehittämishankkeiden lopulliset hakemukset ja rahoituspäätökset merkittiin tiedoksi.

Jämsä Tehdas etätyötila on toiminut vuoden 2021 alusta lukien. Lokakuussa 2022 kaupunginhallitus päätti hakea rahoitusta hankkeelle Jämsä Tehdas - ketterien kokeilujen yhteisöalusta työlle, yrittämiselle ja oppimiselle. Hakemusta täydennettiin marras-joulukuun 2022 aikana rahoittajalta saadun palautteen perusteella.

Hanke jaettiin kahteen erilliseen hankkeeseen, jossa investoinnit ja kehittämistoimenpiteet ovat erillisenä hankkeena. Investointihankkeella varustetaan Jämsän Tehdas -työtilaan etätyötilaa sen käytön tehostamiseksi. Hankkeeseen sisältyy myös yhteisöalustan kehittämiseen tarvittavien tilojen vuokraus. Kehittämishankkeessa kehitetään ja laajennetaan Jämsän etätyötilaa kohti monipuolista toimivaa fyysistä ja digitaalista organisaatioiden yhteisöalustaa.

Jämsä tehdas etätyötilan kehittämistoimia voidaan jatkaa hankkeessa ainoastaan 2023 ajan. Sen jälkeen etätyötilan ylläpitäminen tulee hoitaa Jämsän kaupungin perusrahoituksella, mikäli toiminnan jatkaminen nähdään perustelluksi.

Osakkeiden lunastusoikeus/Sarastia Oy

Kaupunginhallitus päätti, että Jämsän kaupunki ei lunasta Sarastia Oy:n osakkeita.

Jämsän kaupunki on Sarastia 0y:n osakas ennestään, eikä kaupungilla ole intressiä palvelu- tai sijoitusmielessä lisätä sijoitustaan yhtiössä.

Jämsän Ateria- ja Puhtauspalvelut Oy:n osakkeen myynti Keski-Suomen hyvinvointialueelle

Keski-Suomen hyvinvointialueelle päätettiin myydä Jämsän Ateria- ja Puhtauspalvelut Oy:n yksi osake nimellishintaan 1.000 euroa. Lisäksi kaupunginhallitus pyytää hyvinvointialuetta nimeämään edustajansa yhtiön hallitukseen osakassopimuksen mukaisesti.

Jämsän kaupunki on perustanut ruokapalveluita tuottavan inhouse-osakeyhtiön, Jämsän Ateria- ja puhtauspalvelut Oy:n. Yhtiö on perustettu, koska hyvinvointialueuudistuksen toteuduttua vuoden 2023 alusta lukien, kunnat eivät voi lainsäädännön mukaan tuottaa palveluja hyvinvointialueelle. Toiminta on yhtiöitettävä, jos yhteistyötä halutaan jatkaa.

Välirahoitushakemus: Hallin seutu ry / "Halli hurmaavaksi"

Hallin seutu ry:lle myönnettiin 20.000 euron välirahoitus kaupungin EU-projektien väliaikaisen rahoituksen ehdoin.

Hallin seutu ry on hakenut Jämsän kaupungilta välirahoitusta Halli hurmaavaksi -hankkeelle. Kyseessä on kehityshanke, jolla Hallista on tarkoitus tehdä tunnetumpi ja houkuttelevampi niin asuin- kuin työpaikkana.

Talousarvion toimeenpano: yli 75-vuotiaiden liittymäauraukset

Kaupunginvaltuusto on marraskuun 2022 kokouksessaan päättänyt, että talousarvioon lisätään määräraha yli 75-vuotiaiden pihaliittymiin syntyvien vallien auraukseen niille, jotka eivät asu yksityisteiden ja valtion teiden varrella. Määrärahavaraus on 20 000 euroa.

Kaupunginhallitus päätti, että auraukset toteutetaan niiden kaupungin katuverkon alueella sijaitseviin pientalojen kiinteistöjen liittymiin, joissa asuu ainoastaan yli 75-vuotiaita. Työ sisältää aurausvallin poistamisen. Liittymän liukkauden torjunta ja pihojen auraus kuuluvat kiinteistön omistajalle.

Etuuden jatkamisesta päätetään kustannusseurannan perusteella vuoden 2024 talousarviokäsittelyn yhteydessä.  Mikäli etuutta jatketaan, etuuteen oikeutettujen tiedot päivitetään jatkossa vuosittain 1. lokakuuta talvikauden alkaessa.

Jämsän työväenopiston järjestämään kotoutumiskoulutukseen osallistuvien matkojen korvaaminen

Jämsän työväenopiston järjestämään kotoutumiskoulutukseen aktiivisesti osallistuvien Jämsänkoskella asuvien opiskelijoiden matkakustannuksia päätettiin tukea. Kotoutumiskoulutuksen työharjoitteluihin osallistumiseen liittyvien matkakustannusten osalta päätös tehdään erikseen.

Jämsän työväenopisto aloitti 9. tammikuuta 2023 ukrainalaisten nuorten kotouttamiskoulutuksen. Koulutukseen osallistuu n. 20 nuorta, joista kolme henkilöä asuu Jämsänkoskella.

Työ- ja elinkeinoministeriö: Korvaus kuntakokeilun viivästymisestä

Työ- ja elinkeinoministeriön päätös kuntakokeilun viivästymisen korvauksesta merkittiin tiedoksi. Jämsälle maksettava korvaus on 23.370 euroa.

Palvelusuhdelajin muutos: suunnittelija

Suunnittelijan toimi päätettiin muuttaa viraksi. Tehtävissä, joihin kuuluu kunnalliseen päätöksentekoon liittyvää esittelyä tai vastuullista valmistelua, edellytetään virkasuhdetta.

Tarmo Konstarin eropyyntö luottamustehtävistä

Kaupunginvaltuustolle esitetään, että se myöntää kaupunginvaltuutettu Tarmo Konstarille eron valtuutetun tehtävästä. Konstari jatkaa Jämsän Aluelämpö Oy:n ja Kiinteistö Oy Jämsän Hekohalli Oy:n hallituksissa tämän toimikauden loppuun.

Tarmo Konstari on pyytänyt eroa luottamustehtävistään paikkakunnalta pois muuttaminen.

Valtuustoaloite

Jämsäläiselle toisen asteen opiskelijalle tuettu koulumatka Jämsän alueelle

Valtuustoaloitteessa esitetään, että jämsäläinen nuori, joka suorittaa toisen asteen opiskelua Jämsässä toisen asteen oppilaitoksessa, saisi tuetun julkisen liikenteen koulumatkan riippumatta koulumatkan pituudesta. Aloitteessa on haluttu kannustaa nuoria pysymään oman kunnan lukiossa ja Gradian Jämsän toimipisteen koulutuksessa.

Vastauksessa tuodaan esille oppivelvollisuuslain sekä perusopetuslain säännökset koulumatkojen maksuttomuudesta. Lisäksi asiaan on saatu ohjausta Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolta, jonka mukaan yhdenvertaisuuslain tulkinnasta ei löydy asiaan yksiselitteistä vastausta. Lopuksi valtuustoaloitteen tekijöitä on kiitetty tärkeäksi kokemansa asian esiin nostamisesta.

Johtopäätöksinä vastauksessa todetaan:

Aloitteen mukainen koulumatkaetu toteutettuna on toisen asteen opiskelijoille laajempi kuin perusopetuslain 32 §:ssä säädetty.

Etuus kohtelee toisen asteen opiskelijoita toisin kuin perusopetuksen oppilaita, joiden PoL 32 § mukaisista edellytyksistä yms. johtuvat koulumatkaetuudet (esim. koulumatka alle 5 km) ratkaistaan lukuvuosikohtaisesti.

Aloitteen mukaiseen koulumatkaetuuteen ei lähtökohtaisesti näyttäisi syntyvää selvää olettamaa yhdenvertaisuuslain mukaisesta syrjinnästä, mutta siihen sisältyy selkeitä ongelmakohtia ja riskejä.

Lainsäätäjä on harkinnut toisen asteen koulumatkaetuuden lakia säätäessään ja näin ollen on perusteltua pitäytyä lain määräyksissä.

Aloitteen mukainen koulumatkaetuus on uutta määrärahaa vaativa toiminnan laajennus, mikä on vastoin kaupunginhallituksen antamaa lisäohjeistusta taloussuunnitelman 2023-2026 ja talousarvion laadinnan perusteisiin.  Näin ollen perusteet uudelle määrärahalle vuoden 2023 talousarviossa talousarviomuutoksena ovat lähtökohdiltaan annettujen ohjeiden vastaiset.

Kaupunginhallitus antoi sivistyslautakunnan päätöksen mukaisen vastauksen valtuustoaloitteeseen ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen johdosta annetun selvityksen riittäväksi.

Tilaisuudet ja tiedoksi merkittävät asiat

Merkittiin tiedoksi:

• Sivistyslautakunta: Tilastointipäivän 20.9.2022 oppilas- ja opiskelijamäärät
• Verohallinto 2.12.2022: Verohallinnon määräys / verotuksen oikaisulautakunnan jäsenten ja varajäsenten määrääminen
• Vaasan hallinto-oikeuden vastinepyyntö 28.12.2022

Muutoksenhaunalainen päätös: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 27.10.2022 nro 163/2022 (Kierrätyspolttoaineen ja puujätteen polttamista Kaipolan kattilassa K5 koskevan koetoimintalupapäätöksen muuttaminen sekä määräajan pidentäminen, Jämsä. Hakija: Kaipola Recycling Oy)

Muutoksenhakijat:

1) Asunto Oy Jämsän Ratarivi
2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

– SASU-Sujuvan asumisen palvelut – hankkeen tukipäätös 3.1.2023 / Keski-Suomen Liitto

Seuraava kaupunginhallituksen kokous on maanantaina 30.1.2023.

Lisätietoja:

Kaupunginhallituksen pj. Jorma Poti, p. 0400 200 467
ja kunkin asiakohdan valmistelijat

Vuoden 2023 ensimmäisessä kokouksessaan Lahden kaupunginhallitus käsitteli Lahti Eventsin tulevaisuutta, talouden tasapaino-ohjelmaa ja hyväksyi uusia virkoja rakennusvalvontaan.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 16.1. hyväksyä Koko Lahti Oy:n hallituksen ehdotuksen Lahti Events Oy:n toiminnan päättymisestä nykymuodossaan ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Lahti Events Oy on Koko Lahti Oy:n tytäryhtiö. Lahden kaupunki omistaa Koko Lahti Oy:n osakekannan.

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi yhtiön laatiman suunnitelman ja aikataulun. Päätös toteuttaa konserni- ja tilajaoston 19.7.2022 tekemää päätöstä Lahti Events Oy:n nykymuotoisen toiminnan lakkauttamisesta ja Koko Lahti Oy:n toiminnan turvaamisesta. Koko Lahti Oy tiedottaa myöhemmin suunnitelman tarkemmasta sisällöstä.

Kaupunginhallitus hyväksyi myös Lahti Events Oy:n 4,9 miljoonan euron ja Lahden Jäähalli Oy:n 2,3 miljoonan euron lainasaamisten kirjaamisen luottotappioiksi niihin kohdistuvan epävarmuuden johdosta. Kaupunki ei kuitenkaan luovu lainapääoman perimisestä. 

Uusia virkoja rakennusvalvontaan

Lupa-asioissa Lahti pyrkii nopeuttamaan toimintaansa ja jo tällä hetkellä perusrakennusluvat pystytään myöntämään parissa viikossa. Kun uusi maankäyttö- ja rakennuslaki tulee voimaan, kaupungin rakennusvalvonnalle tulee lisää tehtäviä. Hyväksyttiin maisema-arkkitehdin, lupa-arkkitehdin, tietomallikoordinaattorin ja lupainsinöörin uudet virat.

Kaupunginhallitus hyväksyi myös Lahden kaupungin ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpidesuunnitelman vuosille 2023-2025.

Talouden tasapaino-ohjelma 

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi parlamentaarisen ryhmän raportin toiminnastaan ajalla 1.2.-31.12.2022 ja hyväksyi parlamentaarisen ryhmän esittämät periaatteet Lahden kaupungin toiminnan ja talouden sekä konsernirakenteen sopeuttamiseksi sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan.

Parlamentaarinen valmistelu talouden tasapaino-ohjelman laatimiseksi käynnistyy vuosille 2024-2026. Ohjelmassa huomioidaan valtuuston vuonna 2021 asettaman parlamentaarisen ryhmän periaatelinjaukset ja määritellään kaupungin keskeisten palvelujen laajuus ja laatutaso talouden tunnuslukujen perusteella.

Talouden tasapaino-ohjelman toimenpiteet sisällytetään vuoden 2024 talousarvion kehykseen ja taloussuunnitelmaan kaudelle 2024-2026.

Kaupunginhallitus päätti asiat esitysten mukaisesti.

Linkki esityslistaan 

Tänään Lake Placidin suomalaisohjelmassa oli alppia ja ampumahiihtoa. Huomenna luvassa vilkas suomalaispäivä.

Alppihiihdossa laskettiin alppiyhdistetyn pujottelu. Emil Keränen oli kisan kuudes ja hyvän suomalaispäivän täydensi Niklas Järvikare 11:nnellä sijallaan. Kisan voiton vei Espanjan Albert Ortega.

- Päällimmäisenä hienoisesti pettynyt olo. Oli ihan hyvää laskemista, mutta harmittavasti se pujotteluosuuden loppupuoli meni vähän huonommin. En oikein saanut siinä käännöksiä osumaan hyvin uraan, ja sain vähän huonot vauhdit siihen lopputasaiselle ennen maalia. Siinä tuli myös ylempänä ihan snadi virhe. Väliajoissa olin ihan hyvissä vauhdeissa, ja tänään olisi ollut mitalikin ihan realistisesti saavutettavissa. Mutta oli hyvä preppaus pujottelua ajatellen, sain tatsia rinteeseen ja pujottelustartin alle, mikä on ehdottomasti positiivinen asia. Rinne on hyvässä kunnossa, aika jäinen ja ihan pikkuisen murtuu paikoittain, mutta todella hyvä, analysoi Keränen suoritustaan.

- Oli ihan hyvä lasku ja toi enemmän itsevarmuutta tuleviin kisoihin. Hyvin mielin tästä jatketaan, kiteytti Järvikare.

Ampumahiihdon sekaparisprintistä suomalaisille kuudes sija

Ampumahiihdossa kilpailtiin tänään sekaparisprintissä. Suomen joukkueessa hiihtivät Hilda Kukonlehto ja Matias Maijala. Suomalaiset hiihtivät tasapainoisella esityksellään kuudenneksi, eroa kärkeen kertyi +2.17,9.  Kisan voiton vei Tsekki ennen Ranskaa ja Ukrainaa.

- Alku lähti hyvin käyntiin. Ekalle makuulle tein muutamat siirrot, kun tuuli oli vähän kohdistuksesta muuttunut. Siitä tuli lippaalta nollat ja pääsin toisena lähtemään toiselle hiihtolenkille. Pysty meni ihan hyvin ja siitä sitten hyvällä sijalla vaihtoon. Toisella lenkillä makuu meni hyvin, mutta vikalta pystyltä tuli ehkä vähän liian nopeasti ammuttua ja jouduin yhdelle sakkokierrokselle. Hiihto oli tänään ihan hyvää, ja joukkueena ihan hyvä suoritus meiltä, Kukonlehto kertoi.

- Jalat on nyt aivan hapoilla. Eka kertaa hiihdin tällaisen parisprintin. Oli lyhyt lenkki ja paljon ylämäkiä, ja latu oli aika kova. En tiedä johtuiko siitä vai mistä, että meni hapoille. Ammuntaa pitää parantaa, tuli aika monta ohilaukausta tänään. Aivan liikaa, Maijala harmitteli.

Suomalaiset Lake Placidissa 17.1.

Ajat Suomen aikaa
Kilpailevat:
16.05 Maastohiihto N, 5 km (p) (Tiia Olkkonen, Hilla Niemelä, Siiri Kaijansinkko, Hanna Ray, Vilja Kauranen)
16.30 Alppihiihto N, suurpujottelu, 1. kierros (Fanny Rintanen)
17.00 Freestyle N, slopestyle, karsinta (Viivi Paljärvi
17.35 Maastohiihto M, 10 km (p) (Juha Nurmi, Verneri Poikonen)
18.00 Pikaluistelu M, 1500 m (Samuli Suomalainen)
19.30 Alppihiihto N, suurpujottelu, 2. kierros
20.00 Lumilautailu N, slopestyle, karsinta (Karoliina Wuorivirta

Kisatapahtumia striimataan livenä verkossa osoitteessa https://www.fisu.tv/

Kisajärjestäjien sivut ja tulospalvelu

Universiadit on kansainvälisen opiskelijaurheiluliiton FISUn (Fédération Internationale du Sport Universitaire, International University Sports Federation) alainen monilajinen urheilutapahtuma. Universiadeihin voi osallistua korkea-asteella (yliopistot, ammattikorkeakoulut) opiskeleva tai aikaisintaan kisoja edeltäneen kalenterivuoden aikana valmistunut 17-25 -vuotias urheilija.

Vuoden 2023 talviuniversiadit kisataan Lake Placidin legendaarisissa olympiamaisemissa 12.-22.1.2023. Kilpailuohjelmassa on 12 lajia, joista kahdeksassa nähdään suomalaisedustusta. Mukana on yhteensä reilut 1600 urheilijaa 50 eri maasta.

Suomen joukkueen yhteystiedot:

Joukkueen johtaja Jukka Tirri, 044 780 0213, jukka.tirri@olympiakomitea.fi
Joukkueen apulaisjohtaja Sari Rimpiläinen, 040 627 6117, sari.rimpilainen@olympiakomitea.fi
Joukkueen tiedottaja Mari Lohisalo, 040 767 9925, mari.lohisalo@olympiakomitea.fi

Olympiakomitean kisasivut (sivuilla mm. Suomen joukkue kokonaisuudessaan

Suomen joukkueen tunnelmia, uutisia ja tuloksia kerrotaan seuraavissa kanavissa, joista ne ovat vapaasti lainattavissa journalistisiin tarkoituksiin:                            

Facebook

Twitter

Instagram

Suomen joukkueen yhteiset some-tunnisteet ovat:

#LakePlacid2023

#universiadit