MOTOCROSSIN HUIPUT VALTAAVAT HYVINKÄÄN VAUHTIPUISTON JÄLLEEN ENSI KESÄNÄ

• Uudeksi ajankohdaksi vahvistui heinäkuun viimeinen viikonloppu
  
  

Motocrossin MM-osakilpailu ajetaan tulevana kesänä jälleen Hyvinkään Vauhtipuistossa.
Tapahtuma järjestetään 29.-30. heinäkuuta 2023. Hyvinkään motocrossradalla ajetaan kisaviikonloppuna MXGP-kuninkuusluokan lisäksi myös MX2-, EMX250- ja EMX125 -luokkien kilpailut. Pääsyliput kilpailuun tulevat myyntiin Lippu.fi:n kanavissa keskiviikkona 18. tammikuuta 2023 klo 12:00.

Motocrossin MM-osakilpailu järjestettiin Hyvinkään Vauhtipuistossa myös menneenä kesänä, jolloin tapahtuman järjestelyt saivat erinomaista palautetta. Hyvinkään rata sijaitsee toimivien kulkuyhteyksien päässä, ja alueella on tarjolla loistavat puitteet kansainvälisen motocrosskilpailun järjestämiseen. Tulevan tapahtuman tuotannosta vastaa jälleen tapahtumayhtiö Lahti Events Oy yhdessä kisajärjestelyt hoitavan Suomen Moottoriliiton kanssa.

Suomen Moottoriliitto ry:n puheenjohtaja Erkki Heikkinen iloitsee motocrossin kuninkuusluokan saamisesta Suomeen jälleen tulevalla kaudella. ”Hyvinkäällä kesällä 2022 ajettu kisa sujui erinomaisesti. Usean vuoden tauon jälkeen pääsimme jälleen nauttimaan maailman parhaiden kilpailijoiden sekä tiimien vauhdista ja taidoista näyttävän MM-osakilpailun muodossa. Tulevan kesän osalta odotukset ovat korkealla. Uskon, että yhteistyössä Lahti Eventsin kanssa tarjoamme katsojille jälleen upean sykähdyttävän tapahtuman”, toteaa MXGP:n viime kesän osakilpailun kilpailunjohtajana toiminut Heikkinen.

Vuoden 2023 MXGP-sarja käynnistyy maaliskuussa Argentiinassa Patagonian GP:llä ja päättyy 22. lokakuuta ajettavaan osakilpailuun Ranskan Ernéessä. Sarja käsittää yhteensä 21 osakilpailua, joista Suomen osakilpailu on järjestyksessään 14:s. Motocrossin kansainväliset MM-kilpailu- ja markkinointioikeudet omistaa Infront Moto Racing.

• Motocross-vauhtiviikonloppu MXGP Finland Hyvinkäällä 29.-30. heinäkuuta 2023.
• Lipunmyynti käynnistyy keskiviikkona 18.1.2023 klo 12:00 Lippupisteen kanavissa.
• Tapahtuman nettisivut: mxgpfinland.fi

Lisätietoja:

Lahti Events Oy
Emilia Mäki
Toimitusjohtaja
gsm + 358 50 5820 953
e-mail: emilia.maki@lahtievents.fi

Rovaniemen kaupunki ja Lapin pelastuslaitos kehottavat kuntalaisia erityiseen varovaisuuteen jäillä liikuttaessa. 

Lapin ely-keskus tiedotti viimeksi torstaina 12.1., että vesivoimaloiden tavanomaisesta poikkeavat juoksutukset voivat muuttaa jäätilannetta säännöllistellyissä vesistöissä läpi talven, minkä vuoksi jäällä liikuttaessa on oltava tarkkana ja noudatettava erityistä varovaisuutta. 

Tämä koskee Rovaniemellä esimerkiksi Kemi- ja Ounasjokea. 

Ely-keskuksen mukaan sekä säännöstellyillä että luonnontilaisilla järvillä on havaittu veden nousua jään päälle: “Jäälle satanut lumi painaa jääkantta, jolloin vesi nousee jään päälle ja sekoittuu lumeen. Veden ja lumen seos muodostaa jäätyessään kohvajäätä, jonka kantavuus on selvästi teräsjäätä heikompaa. Tulevien päivien lämpenevä sää voi pehmentää aiemmin muodostunutta kohvajäätä, jolloin jään kantavuus entisestään heikkenee”, tiedotteessa kerrotaan. 

Esimerkiksi kelkalla liikkujien on hyvä tiedostaa, että vaikka jää olisi kantavaa, kelkka voi helposti jäädä sohjoon kiinni. 

Jäätilanteesta johtuen Rovaniemen kaupunki ei ole vielä voinut merkitä keskustan kelkkauria. Myöskään jäälatuja ei ole voitu pohjata, koska jäillä on ollut vettä. Kaupunki tiedottaa erikseen, jos ja kun tilanne muuttuu. 

Ely-keskuksen tiedote: https://www.sttinfo.fi/tiedote/lapin-saannosteltyjen-vesistojen-jaaolosuhteet-voivat-poiketa-tavanomaisesta?publisherId=69817880&releaseId=69962137&lang=fi

Lisätietoa: 
Kari Lukkarinen, kari.lukkarinen@rovaniemi.fi, p. 040 069 5012
Lapin pelastuslaitoksen päivystävä paloesimies p. 040 5374904

Lappeenrannan kaupunginorkesterin kevätkauden konsertit alkavat ensi viikolla. Talvinen kuu -konsertissa to 19.1.2023 klo 19 Lappeenranta-salissa orkesteria johtaa norjalainen kapellimestari ja viulisti Kolbjørn Holthe. Hän soittaa myös konsertin solistina W.A. Mozartin Viulukonserton nro 5 A-duuri eli niin kutsutun turkkilaisen konserton. Konsertin ohjelmassa kuullaan Johann Christian Bachin alkusoitosta nro I D-duuri osa Allegro con spirito, Edvard Griegin Kaksi lyyristä kappaletta op. 68 ja Dmitri Shostakovitshin Kamarisinfonia nro 83a.

Norjalainen huippuviulisti saapuu Lappeenrantaan tähdittämään konserttia

Kolbjørn Holthe (s.1973) on yksi sukupolvensa johtavista norjalaisista viulisteista ja hyvin kysytty solisti, kapellimestari, kamarimuusikko ja opettaja. Hän on toiminut viulunsoiton professorina Norjan Musiikkiakatemiassa sekä pitkään Norjan Radio-orkesterin konserttimestarina.

Holthe on opiskellut Norjan musiikkiakatemiassa ja täydentänyt opintojaan Yhdysvalloissa. Holthe on toiminut konserttimestarina Norjan Kansallisoopperan orkesterissa ja soittanut Chamber Orchestra of Europessa.

Holthe on esiintynyt useiden Norjan ammattiorkestereiden solistina ja vieraillut solistina London Philharmonic Orchestrassa. Konserttimestarina hän on toiminut muun muassa Oslon filharmonisessa orkesterissa, Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa sekä Tukholman kuninkaallisessa orkesterissa.

Nykyisin Holthe toimii kapellimestarina, viulunsoiton opettajana ja freelancer-taiteilijana. Tulevista esiintymisistä kapellimestarina mainittakoon Oslon filharmonikoiden kanssa tuleva merkittävä yhteistyö.

Holthe soittaa Giovanni Battista Guadagninin viulua vuodelta 1752, jonka Dextra Musica on antanut hänen käyttöönsä.

Solistiteos huipentuu ”turkkilaiseen konserttoon”

W.A. Mozartin viiden viulukonserton sarja päättyy vuonna 1775 sävellettyyn niin kutsuttuun turkkilaiseen konserttoon. Teos sai ensiesityksensä Salzburgissa samaisena vuonna. Konserton muotorakenne on nopea-hidas-nopea, ja varmaa tietoa ei ole siitä, kenelle Mozart sen sävelsi. Konsertossa esiintyvä episodinen alla turca -teema esiintyy aiemmin jo Mozartin Milanoon säveltämässä baletissa Le gelosie del Sarraglio joulukuulta 1772 ja myöhemmin A-duuripianosonaatissa kesältä 1778.

Konsertto alkaa majesteetillisen kepeällä johdannolla. Viulun sisääntulossa esitellään teema-aines, jota aletaan sitten varioida kepein kaarroksin. Divertimentomainen ote jatkuu pysähdellen ja eteenpäin pyrkien. Mollitaitteen sävellajiyhdistelmä on nerokas ilmeikkyydessään, kunnes lopulla palataan alun teema-ainekseen huipentuen solistin soolokadenssiin. Toinen osa Adagio puolestaan lipuu kauneuden veneen lailla ajattomasti kelluen. Päättävä rondo perustuu menuetin teemaan, jossa keskellä 3/4-osa tahtilaji muuttuu 2/4-osaksi tuoden turkkilaisen karaktäärin lennokkaasti kuuluville.

J.S.Bach: ”Galantteja, elegantteja ja melodiarikkaita sävellyksiä”

Johann Christian Bach opiskeli musiikkia aluksi isänsä Johann Sebastian Bachin oppilaana. Isän kuoltua vuonna 1750 häntä alkoi opettaa hänen veljensä Carl Philipp Emanuel Bach Berliinissä. Vuonna 1754 Johann Christian muutti Milanoon Italiaan, jossa hän alkoi opiskella kontrapunktia Giovanni Battista Martinin opissa. Italiassa Bach sävelsi yksitoista oopperaa ja toimi Milanon tuomiokirkon urkurina. Hän sävelsi tänä aikana muun muassa kaksi messua, Requiemin ja Te Deumin ja lopulta kääntyi katoliseen uskoon. Vuonna 1762 Johann Christian kutsuttiin Lontooseen, missä hän vietti lopun elämänsä. Hän oli 20 vuoden ajan Englannin kuuluisin säveltäjä, joka sävelsi Lontoon King’s Theatren oopperoita sekä järjesti orkesterikonsertteja. Hän toimi myös kuningatar Charlotten musiikinopettajana. Hänen sävellyksensä ovat tyyliltään galantteja, elegantteja ja melodiarikkaita.

Lyyriset kappaleet kuvailevat Norjan luonnon kauneutta ja koti-ikävää

Norjalaisen Edvard Griegin sukujuuret juontavat Skotlantiin Cullodenin taistelun aikaiseen Greigin sukuun. Griegin isä oli Britannian konsuli Bergenissä ja äiti lahjakas pianisti sekä runoilija. Piano-opintonsa Grieg aloitti äitinsä opissa ja vähitellen ilmeni, että poika soitti mieluummin omia kuin muiden säveltäjien kappaleita. Vuonna 1859 Grieg pääsi oppilaaksi Leipzigin konservatorioon. Täällä hänen esikuvakseen nousi Schumannin ystävä, muusikko E.F. Wenzel, jonka innoittamana Grieg harjoitteli itsensä niin sairaaksi, että joutui toviksi keskeyttämään opintonsa keuhkosairauden takia. Opinnot päättyivät vuonna 1862 ja hän piti heti sävellyskonsertin Bergenissä, mistä tuli suuri menestys. Grieg päätti kuitenkin lähteä vielä opiskelemaan lisää Tanskan Kööpenhaminaan. Säveltäjäystävä Richard Nordraakilla ja Griegillä oli vahva usko norjalaisen musiikin kehitysmahdollisuuksiin ja he tukivat toisiaan sävellyssuunnitelmillaan. Grieg toimi muun muassa Kristianiassa musiikinopettajana ja kapellimestarina ja oli perustamassa vuonna 1871 Musikforeningenia, Oslon filharmonisen seuran edeltäjäyhdistystä. Vuonna 1869 Grieg tapasi Roomassa Franz Lisztin, joka soitti Griegin pianokonserton ja ylisti sekä rohkaisi Griegiä. Grieg sai valtionpalkan vuonna 1874. Vuonna 1885 Grieg muutti Bergenin ulkopuolelle uuteen huvilaansa Troldhaugeniin, josta tuli hänen kotinsa kuolemaan saakka.

Lyyriset kappaleet sisältyvät Griegin 66 pianokappaleen sarjaan vuosilta 1867–1901. Niiden impressionistishenkinen ilmapiiri kuvailee säveltäjän sanoin Norjan luonnonkauneutta, mutta myös suurta koti-ikävää. Grieg itse orkestroi Kaksi lyyristä kappaletta op. 68 pienelle orkesterille.

Nuori pianisti elätti perheensä soittaen pianoa elokuvaesitysten taustalla

Dmitri Shostakovitsh on edelleen yksi maailman eniten esitetyistä sinfonikoista ja yksi 1900-luvun merkittävimmistä uusklassikoista. Shostakovitsh koki innostavana ensin nousevan uudenlaisen modernistis-sosialistisen Neuvosto-Venäjän, sitten lamaannuksena Neuvostoliittoa johtaneen diktaattori Josif Stalinin 1930-luvulla alkaneen niin kutsutun suuren terrorin aikakauden sekä sitä seuranneen traagisen suuren isänmaallisen sodan. Shostakovitsh aloitti pianonsoiton 9-vuotiaana konservatorio-opinnot suorittaneen äitinsä johdolla. Vuonna 1922 Shostakovitshin isä yllättäen kuoli ja perheelle tuli taloudellisia vaikeuksia. Elättääkseen perheettään nuori Dmitri soitti pianoa muun muassa elokuvateatteri Valoisan nauhan elokuvaesitysten taustalla ja väliajoilla, vaikkakin huonolla palkalla.

Vuonna 1923 Shostakovitsh suoritti pianodiplominsa ja vuonna 1925 sävellysdiplomin korkeimmin mahdollisin arvosanoin. Kaiken yhteiskunnallisen ahdistuksen ja pelon keskellä suuren säveltäjän kynästä syntyi hänen elinaikanaan muun muassa viisitoista monumentaalista sinfoniaa, viisitoista jousikvartettoa, ooppera Mstsenskin kihlakunnan lady Machbeth (1934), baletti Kultainen aikakausi ja lukuisa joukko soitinkonserttoja. On suorastaan ihme, että Shostakovitsh kykeni selviämään Stalinin terrorista ja samanaikaisesti säveltämään aktiivisesti. Lisäksi hän kykeni luomaan musiikkiinsa sisäisiä sanomia, ajan hengen kuvia sekä jopa suoranaista yhteiskunnallista kritiikkiä.

Jousikvarteton keskiössä heijastuvat juutalaiset melodiat

”Tämä juutalaisen kansanmusiikin laatu on lähellä käsitystäni siitä, mitä musiikin pitäisi olla.”

Kamarisinfonia op. 83 perustuu säveltäjän 4. jousikvartettoon vuodelta 1949 ja sen kamariorkesteriversion on tehnyt Rudolf Barshai. Jousikvartetto 4 sai kantaesityksensä Moskovassa vuonna 1953 – samaisena vuonna, jolloin diktaattori Stalin kuoli, ja se on omistettu muotoilija, taidemaalari Pjotr Vilyamsille, joka oli myös maalannut säveltäjän muotokuvan. Vain vähän aiemmin vuonna 1948 Shostakovitsh yhdessä säveltäjien Sergei Prokofjevin, Vissarion Shebalinin ja Aram Hatshaturjanin kera oli tuomittu kommunistisen puolueen puoluekokouksessa formalistisiksi länsimaalaismielisiksi säveltäjiksi, jotka olivat luopuneet sosialistisesta realismista. Tämän seurauksena Shostakovitsh menetti asemansa Moskovan ja Leningradin konservatorioiden sävellyksen professorina. Kansanmusiikin tuominen osaksi musiikkia oli yksi keino luoda illuusio sosialistisesta realismista. Niinpä jousikvarteton nro 4 keskiössä heijastuvat juutalaiset melodiat aitoihin säveltäjän omiin karaktereihin.

Dmitri Shostakovitsh kirjoitti: ”Tämä juutalaisen kansanmusiikin laatu on lähellä käsitystäni siitä, mitä musiikin pitäisi olla. Musiikissa tulee aina olla kaksi kerrosta, sillä juutalaisia kidutettiin niin kauan, että he oppivat peittämään epätoivonsa. He ilmaisevat epätoivoaan tansseissaan. Voin sanoa, että juutalainen kansanmusiikki on ainutlaatuisen puhuttelevaa.”

Talvinen kuu

to 19.1. Lappeenranta-sali klo 19
Leader Kolbjᴓrn Holthe, viulu

Ohjelma:
Johann Christian Bach: Ouverture I D-duuri op. 3 nro 1, osa I Allegro con brio
Wolfgang Amadeus Mozart: Viulukonsertto nro 5 A-duuri                            
Edvard Grieg: Kaksi lyyristä kappaletta op. 68; nro 4 Ilta vuorilla ja nro 5 Kehtolaulu
Dmitri Shostakovitsh: Kamarisinfonia, sov. Rudolf Barshai (Jousikvartetto nro 4)

Liput 30 € / 21 €
Kausikorttikonsertti

Lisätiedot:

Intendentti – Lappeenrannan kaupunginteatteri
Milko Vesalainen
puh. 040 547 8706
milko.vesalainen(at)lappeenranta.fi

Sámediggelága váljagoddegullamat vulge johtui –  ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuođa ovddideapmi ii oaivvil gieldinrievtti

13.1.2023 dii. 15.15 | Sámediggi

Sámediggelága ođastusa guoski váljagoddegullamat vulge johtui dán vahkus. Sámediggi deattuhii cealkámušainis, ahte ráđđehusa evttohus sisttisdoalašii máŋggaid mearkkašahtti konkrehtalaš buoridemiid sápmelaččaid vuoigatvuođalaš sajádahkii. Sámedikki dievasčoahkkima stuorra eanetlogu jienaiguin 15-3-1 dohkkehuvvon láhkaevttohus dáhkidivččii buorebut sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama.

Govva: Sámediggi / Ville-Riiko Fofonoff.

Sámediggelága ođastusa váljagoddegieđahallamat álge eana- ja meahccedoallováljagotti ja ekonomiijaváljagotti áššedovdigullamiiguin 10.1. Sámedikki ovddastedje gullamiin ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso ja nuppi várreságajođiheaddji Leo Aikio lassin láhkačálli Kalle Varis, ealáhus- ja birasláhkačálli Sarita Kämäräinen ja láhkadoaibmagotti ja Sámedikki lahttu Pirita Näkkäläjärvi. Sámedikki dievasčoahkkin dohkkehii 29.11.2022 jienaiguin 15-3-1 láhkaevttohusa, muhto evttohii válggaid dihtomearrebáikkiid meari nuppástahttima.

Ovddalgihtii ságastallama leat dagahan erenoamážit ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea ja nállevealahankomitea divvunláhkái eaktudan oassesuorggit, dahje kritearat válgalogahallamii dohkkeheapmái ja ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta.

– Ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta lea boastut áddejuvvon vel gieldinrievtti dáhkideapmin Sámediggái, muhto duođalaččat paragráfa goittotge dušše čielggasmahtášii dáláš ráđđádallangeatnegasvuođa vástidit buorebut riikkaidgaskasaš eamiálbmotvuoigatvuođaid ja veahkehivččii maiddái eiseválddiid barggu, gávnnaha Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio. – Dat ii ovdamearkka dihte dolvvošii gielddain iešhálddašeami, son joatká.

Ráđđehusa evttohusas ollu vealtameahttun divvumat dáláš láhkaásaheapmái

Sámediggeláhka ođastus lea vurdojuvvon guhká, go lágas leat ollu boarásnuvvan oasit. Ovdamearkka dihte jienastangeavadagaid dárbbaša buoridit.

- Livččii dehálaš, ahte sáhtášeimmet sihkkarastit sápmelaččaid ovttaveardásašvuođa buoret ollašuvvama guhkes mátkegaskkaid Sámis válgabusse ja eará buoret jienastangeavadagaid bokte, várreságajođiheaddji Aikio gávnnaha.

Váljagoddegullamat joatkašuvvet boahtte vahkus 20.1. bargoeallin- ja dásseárvováljagotti gullamiin. Go eará váljagottiid smiehttamušat gárvánit, ášši sirdása vuođđoláhkaváljagotti gieđahallamii, goas fáttás ordnejuvvo giddejuvvon áššedovdigullamiid lassin maiddái almmolaš gullan 25.1. Sámediggi oassálastá buot vuođđoláhkaváljagotti gullamiidda.

• Sámedikki cealkámuš ráđđehusa evttohusas (HE 274/2022) riikkabeivviide láhkan sámedikkis addojuvvon lága ja rihkuslága 40 logu 11 § nuppástuhttimis

Lassedieđut:

Leo Aikio 
II várreságajođiheaddji 
040 621 6505 
leo.aikio@samediggi.fi

Tuomas Aslak Juuso 
Ságajođiheaddji 
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi

Liŋkkat:

www.samediggi.fi

Sámediggelága ođastus Sámedikki siidduin

Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide láhkan sámedikkis addojuvvon lága ja rihkuslága 40 logu 11 § nuppástuhttimis

Sámedikki cealkámuš ráđđehusa evttohusas (HE 274/2022) riikkabeivviide láhkan sámedikkis addojuvvon lága ja rihkuslága 40 logu 11 § nuppástuhttimis

https://www.flickr.com/photos/samediggi-saamelaiskarajat/albums

• Sámedikki Flickr-konttus gávnnat govaid ee. Sámedikki doaimmas, lahtuin ja dáhpáhusain. Govaid sáhttá geavahit diehtojuohkima bálvaleaddji dárkkuhusaide čuovvumin buriid dábiid. Merkešitgo gova gáldu ja govvejeaddji nama.

Lassedieđut Sámedikki birra:

Sámediggi lea sápmelaččaid álbmotválljejuvvon iešráđđenorgána Suomas. Iežas lágain (L974/1995) vuođđuduvvon Sámediggi dorvvasta doaimmainis sápmelaččaid eamiálbmotkultuvrra seailuma ja ovddideami. Sámediggi pláne ja ollašuhttá sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš iešhálddašeami sihke gohcá ja ovddida sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja eallindiliid.

Sämitiggelaavâ váljukoddekulâmeh vuolgii joton – ohtsâštoimâm- já ráđádâllâmkenigâsvuođâ ovdedem ij uáivild veto-vuoigâdvuođâ

13.1.2023 tme 15.15 | Sämitigge

Sämitiggelaavâ uđâsmitmân kyeskee váljukoddekulâmeh vuolgii joton taan ohhoost. Sämitigge tiäduttij ciälkkámušâinis, ete haldâttâs iävtuttâs siskeldičij maaŋgâid merhâšittee já konkreetlijd pyereedmijd sämmilij riävtálii sajattâhân. Sämitige olesčuákkim stuorrâ eenâblovo jienâiguin 15-3-1 tuhhiittem lahâiävtuttâs nonniiččij pyerebeht sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume.

Kove: Sämitigge / Ville-Riiko Fofonoff.

Sämitiggelaavâ uđâsmittem váljukoddekieđâvušmeh algii eennâm- já meccituáluváljukode já ekonomiaváljukode äššitobdeekulâmijguin 10.1. Sämitige ovdâstii kulâmijn saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já nube värisaavâjođetteijee Leo Aikio lasseen lahâčällee Kalle Varis, pirâs- já iäláttâslahâčällee Sarita Kämäräinen sehe lahâtoimâkode já Sämitige jeessân Pirita Näkkäläjärvi. Sämitige olesčuákkim tuhhiittij 29.11.2022 jienâiguin 15-3-1 lahâiävtuttâs, mutâ iävtuttij vaaljâi tiätumerisoojij mere nubástus.

Muuneeld savâstâllâm láá tovâttâm eromâšávt OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea já näliolgoštemkomitea tivvomnáál vaattâm syergih, ađai kritereh valjâluvâttâlmân tuhhitmân sehe ohtsâštoimâm- já ráđádâllâmkenigâsvuotâ.

– Ohtsâštoimâm- ja ráđádâllâmkenigâsvuotâ lii puástunáál iberdum joba veto-vuoigâdvuođâ täähidmin Sämitiigán, mutâ tuotâvuođâst cekki kuittâg tuš čielgâsmitáččij tááláá ráđádâllâmkenigâsvuođâ tienuuvt, ete tot västidičij pyerebeht aalmugijkoskâsijd algâaalmugvuoigâdvuođâid já išedičij meid virgeomâhái pargo, paahud Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio. – Tot ij ovdâmerkkân tuálvuččii kieldâin toi kieldâlii jiešhaldâšem, sun juátká.

Haldâttâs iävtuttâsâst maaŋgâid velttidmettum tivomijd tááláá lahâaasâtmân

Sämitiggelaavâ uđâsmittem lii vuordum kuhháá, tastko laavâst láá maaŋgah puárásmum sajeh. Ovdâmerkkân jienâstemvyevih tarbâšeh pyeredem.

- Ličij tehálâš, ete mij pastaččijm visásmittiđ sämmilij oovtviärdásâšvuođâ pyereeb olášume kuhes kooskâi Säämist valjâbuusi já eres pyerebij jienâstemvuovij vievâst, paahud värisaavâjođetteijee Aikio.

Valjâkulâmeh juátkojeh puáttee ohhoost 20.1. pargo-eellim- já täsiárvuváljukode kulâmijn. Ko eres váljukuudij smiettâmušah valmâštuveh, te äšši sirdâšuvá vuáđulahâváljukode kieđâvušmân, kuás ääšist uárnejuvvoo steŋgejum äššitobdeekulâmij lasseen meid almolâš kuullâm 25.1. Sämitigge uásálist vuáđulahâváljukode puoh kulâmáid.

• Sämitige ciälkkámuš haldâttâs iävtuttâsâst (HE 274/2022) ovdâskoodán laahân sämitiggeest adelum laavâ já rikoslaavâ 40 lovo 11 § nubásmitmist

Lasetiäđuh:

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Liiŋkah:

www.samediggi.fi

Sämitiggelaavâ uđâsmittem Sämitige siijđoin

Haldâttâs iävtuttâs ovdâskoodán laahân sämitiggeest adelum laavâ já rikoslaavâ 40 lovo 11 § nubásmitmist

Sämitige ciälkkámuš haldâttâs iävtuttâsâst (HE 274/2022) ovdâskoodán laahân sämitiggeest adelum laavâ já rikoslaavâ 40 lovo  11 § nubásmitmist

https://www.flickr.com/photos/samediggi-saamelaiskarajat/albums

• Sämitige Flickr-tilist tun kaavnah kuuvijd ei. Sämitige tooimâst, jesânijn já tábáhtusâin. Kuuvijd puáhtá kevttiđ tiäđusirdem palvâleijee tárguttâssáid šiev taavij mield. Merkkii kove käldee já kovvejeijee noomâ.

Lasetiäđuh Sämitiggeest:

Sämitigge lii sämmilij ovdâsteijeevâš jiešhaldâšemorgaan Suomâst. Jieijâs lavváin (L974/1995) vuáđudum Sämitigge torvee toimâinis sämmilij algâaalmugkulttuur siäilum já ovdedem. Sämitigge vuáváá já olášut sämmilij kielâlii já kulttuurlii jiešhaldâšem sehe kocá já oovded sämmilij vuoigâdvuođâid já eellimtile.

Sääʹmteʹǧǧlääʹjj väʹlljkåʹddkuullmõõžž  jåttje –  õhttsažtoiʹmmjem- da saǥstõõllâmõõlǥtõõzz õõudummuš ij miârkkšõõv veto-vuõiggâdvuõđ

13.1.2023 čiâss 15.15 | Sääʹmteʹǧǧ

Sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođõõzz kuõskki väʹlljkåʹddkuullmõõžž jåttje tän neäʹttlest. Sääʹmteʹǧǧ kaaggi ceälkkmõõžžines, što halltõõzz eʹtǩǩõs âânče seʹst määŋgaid miârkteei konkreettlaž pueʹrõõzzid säʹmmlai vuõiggâdvuõđlaž sâjja. Sääʹmteeʹǧǧ tiuddsåbbar jõnn jäänmõõzz jiõnin 15-3-1 priimmâm lääʹǩǩeʹtǩǩõs staanče pueʹrben säʹmmlai jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ teâuddjummuž.

Snimldõk: Sääʹmteʹǧǧ / Ville-Riiko Fofonoff.

Sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođõõzz välljkåʹddǩiõttʼtõõllmõõžž aʹlǧǧe mädd- da meäʹcctäällvälljkååʹdd da tällõsvälljkååʹdd  äʹšštobddikuullmõõžživuiʹm 10.1. Sääʹmteeʹǧǧ kuullmõõžžin eeʹttkõʹsttjen leʹjje saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso da nuuʹbb väärrsaaǥǥjååʹđteei Leo Aikio lââʹssen lääʹǩǩpiisar Kalle Varis, pirrõs- da jieʹllemvueʹǩǩlääʹǩǩpiisar Sarita Kämäräinen di lääʹǩǩtåimmkååʹdd da Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlaž Pirita Näkkäläjärvi. Sääʹmteeʹǧǧ tiuddsååbbar priimi 29.11.2022 jiõnin 15-3-1 lääʹǩǩeʹtǩǩõõzz, leša eʹtǩǩii vaali ǩiiddõspaaiʹǩi meärra muttâz.

Õõudǩiõʹtte saǥstõõllmõõžž lie kaggâm aainâs ÕM ooumažvuõiggâdvuõttkomitea da rooddsuäʹrddemkomitea vuõiǥeed kaiʹbbjum vueʹssvuuʹd, kookk miârkkšâʹvve kriteeʹrid vaal-loǥstõʹǩǩe priimmʼma di õhttsažtoiʹmmjem- da saǥstõõllâmõõlǥtõõzzid.

– Õhttsažtoiʹmmjem- da saǥstõõllâmõõlǥtõs lij puästtad kovvuum juʹn-ba veto-vuõiggâdvuõđ staanmõšân Sääʹmtegga, leša tuõđâst paragraff kuuitâǥ tåʹlǩ čiõlǥeʹče ânnʼjõõžž saǥstõõllâmõõlǥtõõzz meeraikõskksaž alggmeervuõiggâdvuõđid pueʹrben vaʹstteeʹjen da vieʹǩǩteʹče še veʹrǧǧniiʹǩǩi tuâj, tuâtt Sääʹmteeʹǧǧ II väärrsaaǥǥjååʹđteei Leo Aikio. – Tõt ij õuddmiârkkân viiǥče kooʹddin tõi kååddlaž jiõččvaaldâšm, son juätkk.

Halltõõzz eʹtǩǩõõzzâst määŋg vieʹltʼtem teevvmõõžž ânnʼjõž lääʹǩǩšiõttummša

Sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođõõzz lij vuõrddum kuuʹǩǩ, tõn diõtt ko lääʹjjest lie määŋg vuämmnam pääiʹǩ. Õuddmiârkkân jiõnstemriâššmõõžž lie pueʹreem taarbâst.

- Leʹčči pueʹrr, što vuäitčim ainsmâʹtted säʹmmlai õõutverddsažvuõđ pueʹrummuž kuʹǩes kõõski Sääʹmjânnmest vaalbuussin da jeeʹres pueʹrab jiõnstemriâššmõõžži veäkka, väärrsaaǥǥjååʹđteei Aikio tuâtt.

Väʹlljkåʹddkuullmõõžž juätkkje pueʹtti neäʹttel 20.1. reâuggjieʹllem- da tääʹssärvvvälljkååʹdd kuullmõõžžin. Mâŋŋa jeeʹres välljkooʹddi smiõtldõõǥǥi valmštummšest äʹšš serddai vuâđđlääʹǩǩvälljkååʹdd ǩiõttʼtõõllma, kuäʹss ääʹšš pirr jäʹrjstet kattum äʹšštobddikuullmõõžži õõl veâl õõlmâs kuullmõõžž 25.1. Sääʹmteʹǧǧ vuässââtt pukid vuâđđlääʹǩǩvälljkååʹdd kuullmõõžžid.

• Sääʹmteeʹǧǧ ceälkkmõš halltõõzz eʹtǩǩõõzzâst (HE 274/2022) eeʹttiǩ-kådda lääʹǩǩen sääʹmteeʹǧǧest uvddum lääʹjj da reäkkõslääʹjj 40 lååǥǥ 11 § muʹttmest

Lââʹssteâđ:

Leo Aikio
II väärrsaaǥǥjååʹđteei
40 621 6 505
leo.aikio@samediggi.fi

Tuomas Aslak Juuso
Saaǥǥjååʹđteei
40 687 3 394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Liiŋk:

www.samediggi.fi

Sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođõs Sääʹmteeʹǧǧ seeidain

Halltõõzz eʹtǩǩõs eeʹttiǩ-kådda lääʹǩǩen sääʹmteeʹǧǧest uvddum lääʹjj da reäkkõslääʹjj 40 lååǥǥ 11 § muʹttmest

Sääʹmteeʹǧǧ ceälkkmõš halltõõzz eʹtǩǩõõzzâst (HE 274/2022) eeʹttiǩ-kådda lääʹǩǩen sääʹmteeʹǧǧest uvddum lääʹjj da reäkkõslääʹjj 40 lååǥǥ 11 § muʹttmest

https://www.flickr.com/photos/samediggi-saamelaiskarajat/albums

• Sääʹmteeʹǧǧ Flickr-tiil vueʹlnn kaaunak snimldõõǥǥid jm. Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummšest, vuäzzlain da šõddmõõžžin. Snimldõõǥǥid vuäitt ââʹnned teâđjueʹǩǩmest ǩeʹnnvõs naaʹlid ââʹneeʹl. Mieʹrǩǩed snimldõõǥǥ kääiv da sniimmi nõõm.

Lââʹssteâđ Sääʹmteeʹǧǧ pirr:

Sääʹmteʹǧǧ lij säʹmmlai eeʹttkâʹsttmallaš jiõččvaaldâšmorgaan Lääʹddjânnmest. Jiijjâs laaʹjjin (L974/1995) vuâđđuum Sääʹmteʹǧǧ stään toimmjummšiʹnes sääʹm alggmeerkulttuur seillmõõžž da õõudâsviikkmõõžž. Sääʹmteʹǧǧ plään da veekk čõõđ säʹmmlai ǩiõlʼlaž da kulttuurlaž jiõččvaaldâšm di  vuäpp da õõuʹdad säʹmmlai vuõiggâdvuõđid da jeällmõõžž.

Saamelaiskäräjälain valiokuntakuulemiset käynnistyivät –  yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen kehittäminen ei tarkoita veto-oikeutta

13.1.2023 klo 15.15 | Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjälain uudistusta koskevat valiokuntakuulemiset käynnistyivät tällä viikolla. Saamelaiskäräjät korosti lausunnoissaan, että hallituksen esitys sisältäisi monia merkittäviä konkreettisia parannuksia saamelaisten oikeudelliseen asemaan. Saamelaiskäräjien täyskokouksen suuren enemmistön äänin 15-3-1 hyväksymä lakiehdotus takaisi paremmin saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisen.

Kuva: Saamelaiskäräjät / Ville-Riiko Fofonoff.

Saamelaiskäräjälain uudistuksen valiokuntakäsittelyt alkoivat maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisilla 10.1. Saamelaiskäräjiä edustivat kuulemisissa puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson ja toinen varapuheenjohtaja Leo Aikion lisäksi lakimiessihteeri Kalle Varis, ympäristö- ja elinkeinolakimiessihteeri Sarita Kämäräinen sekä lakitoimikunnan ja Saamelaiskäräjien jäsen Pirita Näkkäläjärvi. Saamelaiskäräjien täyskokous hyväksyi 29.11.2022 äänin 15-3-1 lakiehdotuksen, mutta ehdotti vaalien kiintiöpaikkojen määrään muutosta.

Etukäteen keskustelua ovat herättäneet erityisesti YK:n ihmisoikeuskomitean ja rotusyrjintäkomitean korjattavaksi edellyttämät osa-alueet, eli kriteerit vaaliluetteloon hyväksymiselle sekä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite.

– Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta on virheellisesti luonnehdittu jopa veto-oikeuden takaamiseksi Saamelaiskäräjille, mutta todellisuudessa pykälä kuitenkin ainoastaan selkeyttäisi nykyistä neuvotteluvelvoitetta kansainvälisiä alkuperäiskansaoikeuksia paremmin vastaavaksi ja auttaisi myös viranomaisten työtä, toteaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio. – Se ei esimerkiksi veisi kunnilta niiden kunnallista itsehallintoa, hän jatkaa.

Hallituksen esityksessä lukuisia välttämättömiä korjauksia nykyiseen lainsäädäntöön

Saamelaiskäräjälain uudistusta on odotettu pitkään, sillä laissa on lukuisia vanhentuneita kohtia. Esimerkiksi äänestyskäytännöt ovat parannusten tarpeessa.

- Olisi tärkeää, että voisimme varmistaa saamelaisten yhdenvertaisuuden parempaa toteutumista pitkien välimatkojen Saamenmaalla vaalibussin ja muiden parempien äänestyskäytäntöjen avulla, varapuheenjohtaja Aikio toteaa.

Valiokuntakuulemiset jatkuvat ensi viikolla 20.1. työ-elämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisella. Muiden valiokuntien mietintöjen valmistuttua asia siirtyy perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, jolloin aiheesta järjestetään suljettujen asiantuntijakuulemisten lisäksi myös julkinen kuuleminen 25.1. Saamelaiskäräjät osallistuu kaikkiin perustusvaliokunnan kuulemisiin.

• Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä (HE 274/2022) eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta

Lisätietoja:

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Linkit:

www.samediggi.fi

Saamelaiskäräjälain uudistus Saamelaiskäräjien sivuilla

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta

Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä (HE 274/2022) eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta

https://www.flickr.com/photos/samediggi-saamelaiskarajat/albums

• Saamelaiskäräjien Flickr-tililtä löydät kuvia mm. Saamelaiskäräjien toiminnasta, jäsenistä ja tapahtumista. Kuvia voi käyttää tiedonvälitystä palveleviin tarkoituksiin hyviä tapoja noudattaen. Merkitsethän kuvan lähteen ja kuvaajan nimen.

Lisätietoja Saamelaiskäräjistä:

Saamelaiskäräjät on saamelaisten edustuksellinen itsehallintoelin Suomessa. Omalla lailla (L974/1995) perustettu Saamelaiskäräjät turvaa toiminnallaan saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilymisen ja kehittämisen. Saamelaiskäräjät suunnittelee ja toteuttaa saamelaisten kielellistä ja kulttuurista itsehallintoa sekä valvoo ja edistää saamelaisten oikeuksia ja elinoloja.

Viimeisten viikkojen aikana julkisuudessa esillä olleet turvallisuusalan tapahtumat ovat herättäneet runsaasti keskustelua ja ymmärrettävästi myös suuttumusta. Valitettavasti tästä on seurannut myös ylilyöntejä, jotka ovat kohdistuneet turvallisuusalan työntekijöihin. Turvallisuusalan työntekijät ovat joutuneet kohtaamaan työssään epäasiallista käytöstä ja saaneet jopa tappouhkauksia.

On syytä muistaa, että vartijoina ja järjestyksenvalvojina työskentelee valtava joukko työnsä moitteettomasti tekeviä, sitoutuneita, osaavia ja meidän jokaisen turvallisuudesta huolta kantavia ihmisiä. On kohtuutonta, että he joutuvat kärsimään näiden yksittäisten tapahtumien takia.

Turvallisuusalan työntekijät ovat huolehtimassa arjen sujumisesta. Ilman heitä yhteiskuntamme olisi hyvin paljon turvattomampi. Alan sääntelyä, valvontaa ja koulutusta on kehitettävä, jotta ala toimisi entistä paremmin ja saisi takaisin kansalaisten luottamuksen, jota esille tulleet tapaukset ovat ymmärrettävästi heikentäneet.

Vetoamme, että annetaan vartijoille ja järjestyksenvalvojille työrauha tehdä tärkeää työtään.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Turvallisuusalan ammattiliitto Turva ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Suomen Vartiointiliikkeitten Liitto ry

Lisätietoja:

PAM: Timo Piiroinen, viestintäjohtaja, p. 050 360 5669
PALTA: Heidi Sabanadesan, johtaja, viestintä ja vastuullisuus p. 040 643 4355

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallituksen esityslista 18.1.2023 kokoukseen on julkaistu:

https://mfiles.eksote.fi/kokoukset/ekhva/3/55

Classic juhlisti uransa aivotärähdysten takia kesken kaiken lopettamaan joutunutta Krister Savosta juhlaottelussa EräViikinkejä vastaan, ja illan kruunasi ”Familyn” komea 8–4-kotivoitto.   Turun Kupittaalla äimisteltiin viiden maalin minuuttia TPS:n lyödessä Turun derbyssä FBC Turun 9-5.

Lempäälän ottelutapahtuma aloitettiin Krister Savosen uran juhlistamisella, ja 1300-päinen yleisö osoitti kunnioituksensa tapahtuman keskipisteenä olleelle taiturille. Itse ottelun Classic ratkaisi jo avauserässä, jonka se vei 4-1. Vieraiden Tommi Rosendahl kykeni vielä kuittaamaan nopeasti Toni Salmisen avausmaalin, mutta sitten Oskari Heikkilä, Sami Johansson ja Albert Koskinen laukoivat kotijoukkueen karkuun. Kolmannessa erässä Matias Vaajala iski lukemiksi jo 8-1 ennen kuin kaksikko Mika Moilanen ja Joakim Lund taituroi EräViikingeille kolme perättäistä kavennusosumaa. Lund oli ottelun tehomies saldolla 1+3, kotijoukkueelle merkkautti Eemeli Salin 2+1.

Esa Takalon ottelukuviin

Kupittaalla saatiin ihmetellä toisessa erässä melkoista maalisumaa, kun verkot pölisivät minuutissa ja kolmessa sekunnissa viisi kertaa. Tappiolla 4-1 ollut FBC Turku nousi ajassa 34.42 Veneri Tuonosen maalilla 4–5-johtoon, mutta sitten alkoi tapahtua. Mikko Hautaniemi iski 14 sekuntia myöhemmin rystyltä TPS:n tasoitin, 37 sekuntia tästä Jere Niemelä linkosi kotijoukkueen johtoon, yhdeksän sekuntia maalin jälkeen Mikko Hautaniemi sivalsi eron kahteen eikä tässä vielä kaikki. Keskialoittajien painiessa pallosta sen nappasi Peteris Trekse, joka laukoi TPS:n 8–5-johtoon kellon ehdittyä käydä vain kaksi (!) sekuntia ja pysähdyttyä näyttämään 35.44.

Anssi Koskisen ottelukuviin

Perjantain kolmas ottelu miteltiin Espoon Tapiolassa, jossa Oilers löi LASBin 5-2. Kahdesti osunut Aaro Astala sekä Tuomas Iiskola laukoivat Öljymiehille 21 minuutissa 3–0-johdon, ja toinen erä näki vieraiden Niko Einiön kavennuksen sekä Justus Kainulaisen ylivoimamaalin. Päätösjaksolla LASB venyi yhteen kavennukseen ennen kuin Heikki Iiskola laukoi päätösnumerot tyhjiin maalivahti Joonas Kaltiaisen syötöstä.

TPS:llä on illan otteluiden jälkeen sarjakärjessä kuuden pisteen etumatka Nokian KrP:hen, josta Classic on kahden pisteen päässä. Oilers nousi voitollaan pisteen päähän viidentenä olevasta SPV:stä.

Korkeakouluissa opiskelevien urheilijoiden monilajikisat, universiadit, alkoivat Yhdysvalloissa suomalaisten osalta maastohiihdossa, alppihiihdossa, taitoluistelussa ja yhdistetyssä. Mitalitili aukesi jo kisojen alkumetreillä, kun Rasmus Ähtävä nappasi yhdistetyn pronssia.

Rasmus Ähtävä avasi Suomen mitalitilin universiadeissa ottamalla pronssia yhdistetyn normaalimäen kilpailussa. Mainio hyppyvire takasi hyvät asetelmat hiihto-osuudelle, ja Ähtävä pääsi ladulle neljäntenä, vain seitsemän sekuntia pronssista. Myös hiihto kulki ja loppukirikamppailussa Ähtävä kukisti Yhdysvaltojen neljänneksi tulleen Evan Nicholsin. Hypyn voittaja, Japanin Sakutaro Kobayashi, starttasi hiihtoon ylivoimaisen tuntuisesta johdosta yli kahden minuutin turvin. Japanilainen meni menojaan, mutta seuraavista sijoista käytiin tiukempi kamppailu.

- Tosi tyytyväinen tähän pitää olla. Just ennen hiihtoa mietin, että siellä on ainakin kaksi kovaa, jotka tunnen, Mazurchuk Ukrainasta ja Malacinski Yhdysvalloista, ja niitä yritän peesata. Mazurchuk ei sitten hiihtänytkään niin kovaa, eli sain kolmannen sijan. Malacinski lähti vetämään kovempaa viimeisellä kierroksella ja siinä näin, ettei ole kuin hän ja Nichols, muut eivät näytä pysyvän perässä ja siinä ajattelin, että tästä kun vielä jaksaisi, niin pääsisi kolmanneksi. Suksi ei olisi voinut tänään parempi olla, oli varmaan kisan paras, kertoi tyytyväinen pronssimitalisti.

Rasmus Ähtävä edustaa Vuokatti Sport Clubia ja opiskelee Tampereen yliopistossa.

Maastohiihdossa kisattiin sekajoukkuesprinteissä

Maastohiihdon sekajoukkuesprinteissä oli starttiviivalla kaksi suomalaisjoukkuetta, joissa hiihtivät Verneri Poikonen ja Hilla Niemelä sekä Juha Nurmi ja Tiia Olkkonen. Molemmat suomalaisparit raivasivat tiensä finaaliin, Poikonen ja Niemelä erävoittajina, Nurmi ja Olkkonen oman eränsä kakkosina.

Finaalissa asetelma kääntyi toisin päin, kun Nurmi ja Olkkonen hiihtivät viidenneksi Poikosen ja Niemelän sijoittuessa seitsemännelle sijalle. Kisan voitto meni Japanin parille Ryo Hirose ja Rin Sobue.

- Vaihdoin pitopohjasuksen finaaliin, ja se oli kyllä oikea valinta, toimi tosi hyvin. Olen iloinen, että meni Juhan kanssa noin hyvin. Juha hiihti semifinaalin ekalla osuudella katkenneella sauvalla suurimman osan eli siihenkin nähden meni tosi hyvin. Tästä on hyvä jatkaa seuraavia kisoja kohti, summasi tyytyväinen Olkkonen.

- Tästä päivästä jäi aika paljon hampaankoloon. Tiedettiin, että oli hyvät mahdollisuudet korkealle ja alkuerä menikin hyvin suunnitelmien mukaan. Finaalissa latu mössööntyi tosi paljon ykkössemifinaaliin verrattuna. Tuli tehty aikamoinen pummi suksivalinnassa ja sen huomasi heti ensimmäisessä pienessä laskussa, ei ollut millään tavalla kilpailukykyinen suksi muihin verrattuna. Se oli vähän peli menetetty jo siinä vaiheessa, vaikka taisteltiin totta kai maaliin saakka, totesi Poikonen

Taitoluistelussa päästiin vauhtiin miesten lyhytohjelmalla. Suomen Makar Suntsev luisteli pisteet 56,70, jotka riittivät sijalle 26. Vapaaohjelmaan pääsivät 24 parasta.

Alppihiihdon super-G jouduttiin siirtämään Lake Placidin huonojen sääolosuhteiden takia. Pitkä vesisade ja sen jälkeen satanut räntä ja lumi estivät vauhtilajin turvallisen läpiviennin. Super-G lasketaan tänään 14.1.

Suomalaiset Lake Placidissa 14.1.
Ajat Suomen aikaa

Kilpailevat:
17.05 Alppihiihto M, super-G (Niklas Järvikare, Emil Keränen)
19.20 Ampumahiihto M, 15 km (Matias Maijala)
20.00 Taitoluistelu N, lyhytohjelma (Nella Pelkonen)
21.50 Ampumahiihto N, 12,5 km (Sofia Joronen, Hilda Kukonlehto, Sanni Oikkonen)

Universiadit on kansainvälisen opiskelijaurheiluliiton FISUn (Fédération Internationale du Sport Universitaire, International University Sports Federation) alainen monilajinen urheilutapahtuma. Universiadeihin voi osallistua korkea-asteella (yliopistot, ammattikorkeakoulut) opiskeleva tai aikaisintaan kisoja edeltäneen kalenterivuoden aikana valmistunut 17-25 -vuotias urheilija.

Vuoden 2023 talviuniversiadit kisataan Lake Placidin legendaarisissa olympiamaisemissa 12.-22.1.2023. Kilpailuohjelmassa on 12 lajia, joista kahdeksassa nähdään suomalaisedustusta. Mukana on yhteensä reilut 1600 urheilijaa 50 eri maasta.

Suomen joukkueen yhteystiedot:
Joukkueen johtaja Jukka Tirri, 044 780 0213, jukka.tirri@olympiakomitea.fi
Joukkueen apulaisjohtaja Sari Rimpiläinen, 040 627 6117, sari.rimpilainen@olympiakomitea.fi
Joukkueen tiedottaja Mari Lohisalo, 040 767 9925, mari.lohisalo@olympiakomitea.fi

Olympiakomitean kisasivut (sivuilla mm. Suomen joukkue kokonaisuudessaan)

Kisajärjestäjien sivut ja tulospalvelu

Kisatapahtumia striimataan livenä verkossa osoitteessa https://www.fisu.tv/

Suomen joukkueen tunnelmia, uutisia ja tuloksia kerrotaan seuraavissa kanavissa, joista ne ovat vapaasti lainattavissa journalistisiin tarkoituksiin:                            

Facebook

Twitter

Instagram

Suomen joukkueen yhteiset some-tunnisteet ovat:

#LakePlacid2023

#universiadit

Vuoden 2022 keilaajaksi on valittu Peppi Konsteri, joka voitti henkilökohtaisen All event -kultamitalin elokuussa Aalborgissa pelatuissa naisten EM-kilpailuissa. Samoista kilpailuista hän saavutti myös pronssia pari sekä triokilpailuista. Tämän lisäksi hän voitti All event-kultaa Junioreiden EM-kilpailuista Wittelsheimista sekä myös parikultaa ja joukkuepronssia.

– Tämä on sellainen palkinto, josta olen haaveillut pidempään. Edellisinä vuosina olen saanut katsoa, kun palkinto on jaettu muille huippukeilaajille, joten arvostan tätä valintaa paljon. Mielestäni olen myös palkinnot ansainnut ja paljon on tehty töitä tämän eteen. Viime vuoden kohokohta oli naisten EM-kilpailuiden All event -kulta sekä tietysti sama mitali junioreiden EM-kisoista, mutta myös Mila Nevalaisen kanssa voitettu junioreiden EM-parikulta, Konsteri kertoo.

Myös vuosi 2023 tulee olemaan Konsterille kiireinen keilaradoilla. Tälläkin hetkellä hän pelaa Brunswick Ballmaster Openissa, jossa hän etenee karsinnan päätteeksi viikonlopun finaalivaiheisiin.

– Tämän vuoden iso juttu on lähtö Yhdysvaltoihin ammattilaiskiertueelle, jossa on tarkoitus pelata kahden kuukauden ajan touko-kesäkuussa. Lisäksi tämän vuoden iso tavoite on loppuvuoden naisten MM-kilpailuissa, kunhan niiden aikataulut varmistuvat. Sinne olisi kiva ansaita paikka ja päästä taistelemaan MM-mitaleista, hän sanoo.

Viime vuodesta Konsteri haluaa kiittää taustajoukkojaan, jotka ovat mahdollistaneet nuoren urheilijan unelmien tavoittelemisen.

– Valtavasti olisi henkilöitä, joita kiittää. Omaa äitiäni haluan isosti kiittää, sillä hän on isoin tukijani ja vienyt minua kaikessa eteenpäin. Lisäksi haluan kiittää isääni, jota ilman en varmasti koskaan olisi edes aloittanut keilailua. Kiitokset menevät myös maajoukkueen päävalmentajalle Jarmo Ahokkaalle, jonka kanssa olemme tehneet paljon töitä. Iso kiitos myös kaikille tukijoilleni sekä sponsoreille, joita ilman en pystyisi niin paljon kiertämään ja pysymään parhaimmillani, Konsteri kiittää.

14.1.2023, Kouvola

Tulokset:

60 kg: 1) Mathias Martinetti SUI, 2) Lauri Perkka IK, 3) Juho Lamberg VaaKu
67 kg: 1) Nestori Mannila VVV, 2) Fritz Reber SUI, 3) Tino Ojala Haka, 4) Dorien Hutter SUI, 5) Saya Brunner SUI, 6. Oliver Pada VVV, 7) Tuukka Peltokangas KuKu
72 kg: 1) Michael Portmann SUI, 2) Joni Komppa SPM, 3) Matias Lipasti IK, 4) Toni Ojala Haka, 5) Maurus Zogg SUI, 6) Elmer Mattila Koovee, 7) David Loher SUI, 8) Kristo Merilain EST, 9) Andreas Vetsch SUI, 10. Riku Suhonen VaaKu
77 kg: 1) Akseli Yli-Hannuksela IK, 2) Fabio Dietsche SUI, 3) Robert Mhitarjan EST, 4) Veeti Kajanne YTK, 5. Otto Malinen LaLu
82 kg: 1) Jonni Sarkkinen HWJ, 2) Roni Purolainen Koovee, 3) Otto Ketonen IK, 4) Marc Weber SUI, 5) Tomi Eronen PopI, 6) Santeri Karppinen Haka
87 kg: 1) Waltteri Latvala VVV, 2) Ilias Pagkalidis, 3) Elias Lyyski LaihLu, 4) Rasmus Liisma EST, 5) Petteri Kukkola HaHe, 6) Juho Pahikainen HaHe
97 kg: 1) Robin Uspenski EST, 2) Markus Latvala NJ
130 kg: 1) Eerik Pank EST

Tulospalvelu

Seuralyhenteet:

• HaHe: Haukiputaan Heitto
• Haka: Helsingin Haka
• HWJ: Harjun Woima Jyväskylä
• IK: Ilmajoen Kisailijat
• Koovee: Koovee Tampere
• KuKu: Kuortaneen Kunto
• LaihLu: Laihian Luja
• LaLu: Lapin Lukko
• NJ: Nurmon Jymy
• PopI: Popinniemen Isku
• SPM: Seinäjoen Paini-Miehet
• VaaKu: Vaajakosken Kuohu
• VVV: Vaasan Voima-Veikot
• YTK: Ylä-Tikkurilan Kipinä

Suomen Golfliitto palkitsi lauantaina 14.tammikuuta pidetyssä palkintojenjakotilaisuudessa kaikkiaan parikymmentä ansioitunutta ja menestyksekästä toimijaa lajin parista menneeltä vuodelta. Ilta alkoi arvokkaasti Hall of Fame -kunniagallerianimityksillä ja päättyi perinteisesti Vuoden Golfseuran julkistamiseen.

Suurin osa palkituista oli paikan päällä vastaanottamassa pokaalejaan, mutta iltaan mahtui myös monta yllätystä sillä palkituille ei etukäteen kerrottu mistä kunniasta oli kyse. Yksi illan yllättyneimmistä oli kolme pystiä pokannut Kartanogolf. Lämpimät onnittelut kaikille palkituille!

Suomen Golfgaalassa 2022 palkitut:

HALL OF FAME
Golfin Hall of Fame -kunniagalleriaan nimettiin neljä uutta henkilöä:

#17 Kosti Kuronen, elämänurakategoria 
Kosti Kurosen voidaan sanovan olevan Suomen tuotteliain golfkenttäarkkitehti. Hän on vaikuttanut merkittävästi Suomi Golfin kehitykseen 1980- ja 1990-luvuilla suunnittelemalla Suomen golfkentistä yli 40, mikä osaltaan mahdollisti useiden golfyhteisöjen toiminnan alun. Lisäksi Kuronen on suunnitellut golfkenttiä Viroon ja Espanjaan.

#18 Riikka Hakkarainen, pelaajakategoria 
Riikka Hakkarainen on yksi Suomen menestyneimmistä golfareista. Hän voitti toisena suomalaisnaisena Euroopan kiertueen osakilpailun vuonna 2006. Ammattilaisurallaan hän on voittanut neljä kansainvälistä kilpailua sekä koko Telia Tour -kiertueen rankingin vuonna 2002. Hänellä on lukuisia Ladies Eurooppa Tourin Top10-sijoituksia ja parhaana vuonna hän sijoittui kiertueen kokonaisrankingissa yhdeksänneksi. Amatöörinä Hakkarainen edusti Suomen useissa kansainvälissä kilpailuissa ollen mm. Junior World Championissa paras eurooppalainen ja kolmas European Amateur Masterissa sekä British Girls Championissa. Urallaan hän on voittanut yhdeksän SM-mitalia, joista ensimmäisen 14-vuotiaana.

#19 Mikko Ilonen, pelaajakategoria 
Suomalaisen ammattilaisgolfin tienauraaja Mikko Ilonen on kansainvälissä voitoilla ja ansiotuloilla mitattuna menestyksekkäin suomalainen miesgolfari. Hän on voittanut viidesti Euroopan kiertueella ja pelannut 14 kertaa majorturnauksissa, joissa paras sijoitus oli PGA Championshipin 7.sija vuonna 2014. Ilonen on ainoana suomalaisen voittanut The Amateur Championshipin vuonna 2000. Amatööriajan Suomenmestaruuksista on kirkkain mitali SM-lyöntipelimestaruus vuodelta 1999. Amatöörien MM-kilpailuissa hän edusti Suomea vuosina 1998 ja 2000 ollen vuoden -98 kisojen henkilökohtaisissa tuloksissa toinen.  

#20 Antti Peltoniemi, elämänurakategoria 
Antti Peltoniemi on vaikuttanut golfin taustavoimana lähes 40 vuotta. Hänen panoksensa lajin luottamustoimissa on poikkeuksellisen merkittävä ja hän on ollut pitkäjänteisesti kehittämässä lajia eteenpäin. Hän oli perustamassa kotiseuraansa Etelä-Pohjanmaan Golfia, jossa toimi vuosikymmeniä myös puheenjohtajana ja hallituksessa. Peltoniemi oli Suomen Golfliiton puheenjohtaja 8 vuotta ja hallituksen jäsenenä yhteensä 20 vuoden ajan. Kansainvälisellä tasolla hän on toiminut Suomen Olympiakomiteassa, Maailman Golfliitossa (IGF) ja Euroopan Golfliitossa (EGA) ollen muun muassa toistaiseksi ainoa EGA:n suomalainen puheenjohtaja.

ELÄMÄNURA-PALKINTO
Ilpo Nurminen

Tämä henkilö on vetänyt kiertuepäällikkönä muun muassa Haastajakiertuetta ja Finnish Junior Touria. Hän on ollut kilpailupuolen teknisenä avustajana (logistiikka, tekniikka, kuljetus) vuodesta 2002 lähtien ja on edelleen mukana suorastaan korvaamattomana talkootyöläisenä. 

Elämänurapalkinto on muutamien vuosien välein jaettava erityispalkinto pitkäaikaisesta ja merkityksellisestä toiminnasta golfin eteen. Golfgaalan Elämänura-palkinnon on aikaisemmin saanut kahdeksan henkilöä.

ELIITTIMERKKI 
#49 Krista Junkkari, Koski-Golf                        

Eliittimerkki annetaan pelaajalle, joka on kerännyt kilpailuista eliittimerkkipisteitä vähintään 25. Pisteitä annetaan sekä kansallisesta että kansainvälisestä menestyksestä.

FINNISH AMATEUR RANKING-VOITTAJAT 
Anna Backman, Kanava Golf
Antti-Jussi Lintunen, Pickala Golf Club

PARAGOLF-RANKING
Gross: Tero Peltola, Tarinagolf 
Nett: Hannu Eronen, Keimola Golf 
Stableford: Jan-Mikael Holm, Porin Golfkerho

VUODEN PARAGOLFARI
Tero Peltola, Tarinagolf 

Respecta Tourin Gross-rankingvoiton lisäksi Tero Peltola on lyöntipelin suomenmestari. Hän edusti paragolfin EM-joukkueessa Suomen sijoittuessa 11:ksi. Lisäksi hänet kutsuttiin pelaamaan EDGA:n RSM Play Off -finaaleihin Englantiin kolmen muun suomalaispelaajan kanssa. Kotiseuransa Tarina Golfin kapteenin roolissa Tero tuo paragolfia näkyväksi ja ulkomailla kilpaillessaan hän tuo Suomea ylpeästi esille. 

VUODEN MID-PELAAJAT, RANKING-VOITTAJAT
Milla Hallanoro, Pickala Golf Club 
Henrik Kontro, Peuramaa Golf 

VUODEN GOLFSENIORIT, SGS RANKING -VOITTAJAT
Gitta Kauppi, Helsingin Golfklubi 
Matti Moilanen, Muuramen Golfseura 

FINNISH JUNIOR AMATEUR RANKING-VOITTAJAT 
Anastasia Hekkonen, Helsingin Golfklubi
Elmo Gerkman, Nurmijärven Golfklubi 

VUODEN TYTTÖJUNIORI, FGMA-PALKINTO
Anastasia Hekkonen, Helsingin Golfklubi

Finnish Junior Amateur Ranking -voitto, European Young Masters jaettu 5.sija, R&A Girls Amateurin T17.sija, FIJC U16-sarjan voitto, FJT2-osakilpailuvoitto.

VUODEN POIKAJUNIORI, HEIKKI VAISTE -PALKINTO
Arttu Kulmala, Aura Golf

Finnish Junior Amateur Rankingissa paras alle 18-vuotias, Reikäpeli SM-pronssi U18, Lyöntipeli SM-hopea U18, neljä TOP10-sijoitusta Finnish Junior Tourilla.

KAUDEN TULOKAS, HANNU TARMIO -PALKINTO
Ville Virkkala, Espoon Golfseura

Ville Virkkala on noussut viime kauden aikana mukaan poikien edustusjoukkueen vakiokalustoon. Hän saavutti hyviä sijoituksia kansainvälisissä amatöörikilpailuissa, parhaina saavutuksina R&A Boys Amateurin jaetut 17.sija ja Finnish Junior Tourin ensimmäisen osakilpailun voitto. 

VUODEN JUNIORITOIMIJA
Teemu Karvonen, Oulun Golfkerho

Teemu Karvonen on Oulun Golfkerhon kantava voima junioritoiminnan organisoinnissa. Hän on seuran pro, mutta tekee vapaaehtoistyötä muun muassa organisoiden 24h-tapahtuman. Teemu on myös pohjoisen alueen kilpailupäällikkö ja erityisesti vuoden 2022 Future Tourin kilpailut ovat saaneet loistavaa palautetta hyvistä järjestelyistä.

VUODEN JUNIORIKILPAILUJEN JÄRJESTÄJÄ
Kankaisten Golf

Seura järjesti junioreiden SM-joukkuekilpailut onnistuneesti. Vapaaehtoiset olivat kilpailun kantava voima ja kilpailu sai erinomaista palautetta. 

VUODEN KILPASEURA
Pickala Golf Club 

Pisteisiin lasketaan mukaan Golfliiton kaikkien kilpailusarjojen rankingpisteet. Pickala Golf Club on hallinnut kategoriaa suvereenisti – tämä vuosi on jo sen 11.voitto, kun palkinto on jaettu 12 kertaa.

VUODEN GOLFTAPAHTUMA
Kime4Kids

Kime4Kids on Tarinagolfissa vuodesta 2010 lähtien 11 kertaa järjestetty legendaarisen jääkiekkoilijan Kimmo Timosen käynnistämä hyväntekeväisyystapahtuma, jolla on kerätty yhteensä peräti 698 650 euroa. 

Kime4Kids-yhdistyksen tarkoituksena on tukea aatteellisesti ja taloudellisesti Kuopion seudun lasten ja nuorten terveyttä ja urheiluharrastustoimintaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kime4Kids järjestää urheilutapahtumia, leirejä, retkiä ja juhlia hyväntekeväisyystoimintana. 

Kansainvälisestikin tunnettu tapahtuma kerää vuosittain Tarinagolfin molemmat kentät täyteen Kime4Kidsin ystäviä: julkisuuden henkilöitä ja yrityksiä kilpailemaan hyvän asian puolesta. 

Vuonna 2022 lahjoituskohteena oli Kuopion Yliopistollisen sairaalan lasten- ja nuortenpsykiatria, jolle tapahtuma keräsi ennätykselliset 121 000 €. 

NAISYSTÄVÄLLISIN GOLFYHTEISÖ, ARJA SIPRONEN -PALKINTO
Kartanogolf

Voittaja lasketaan Pelaaja Ensin -jäsenkyselyn naisten asiakaskokemuksen yhteistulosten 

perusteella. Vaikuttavia kategorioita ovat naisten yleinen asiakaskokemus, caddiemasterpalvelut, klubitalon siisteys, ravintolapalvelut sekä tapahtumiin tervetulleeksi tunteminen. 

VUODEN TUOMARI 
Pekka Lindroos

Pekka Lindroos on toiminut liittotuomarina usean vuosikymmenen ajan ja vuonna 2022 lukuisissa kansainvälisissä ja kotimaisissa tuomaritehtävissä sekä nimettynä että vapaaehtoisena tuomarina. 

Lisäksi hän on ollut sääntötoimikunnan jäsen vuodesta 1988 lähtien toimien myös useana vuonna toimikunnan puheenjohtajana.

VUODEN URHEILUTEKO, JALO GRÖNLUND -PALKINTO
Kiira Riihijärvi, Virpiniemi Golf Club

Haastajakiertue Epson Tourin osakilpailun voitto, yksi 2. sija ja kokonaisrankingin 4. sija, jolla Kiira saavutti kortin naisten kovimmalle kiertueelle LPGA Tourille.

VUODEN GOLFTEKO
Åland 100 Ladies Open

Ålands Golf Clubin ja koko saaren yhteinen ponnistus loi upean ja ikimuistoisen LET-tapahtuman, joka hurmasi sekä pelaajat että yleisön. 

YMPÄRISTÖPALKINTO, VEIKKO SALLI -PALKINTO 
Kartanogolf

Kartanogolf voitti kenttä- ja ympäristötoimikunnan sekä Veikko Sallin yksimielisellä päätöksellä. Yhteisö on tehnyt pitkäaikaista vahvaa työtä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. 

Kentällä on yli 100 linnunpönttöä, joihin on tehty seurantaa, rengastusta ja huoltoa yli kahdeksan vuoden ajan. Vuonna 2022 kentälle asennettiin uudehko innovaatio: pääskyhotelli. Kentälle on lisäksi perustettu kaksi kukkaniittyä ja kentällä on myös hyönteishotellia.

VUODEN PR-TEKO 
JVG Mun Tapa Pelata

Suomen musiikkitaivaan kirkkaimpiin tähtiin kuuluva duo on jo pitkään tuonut golfia monipuolisesti esiin tekemisissään ja hehkuttanut lajia nuorelle yleisölle. Rakkaus golfiin näkyy ja kuuluu myös uudella Mun tapa pelata -levyllä.

VUODEN MEDIA 
Nelonen Media

Nelonen Median Ruutu-palvelu on ollut merkittävä yhteistyökumppani Suomen Ladies European Tourin televisioinnin mahdollistamisessa kaksi vuotta peräkkäin. Ottamalla koko Ladies European Tourin ohjelmistoonsa Ruutu on helpottanut huippugolfin ja naispelaajiemme otteiden seuraamista ympäri maailmaa.

VUODEN GOLFSEURA
Kartanogolf

Aktiivinen toimija alueellaan, joka tuo golfia kaikkien ulottuville  yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Yhteisössä pelaajatyytyväisyys on korkealla ja panostukset uusjäsenhankintaan onnistuneet. Monimuotoista ympäristötyötä kehitetään pitkäjänteisesti ja monipuolisesti.

Vuoden golfseura on valittu vuodesta 1995 alkaen. Valinta perustuu 22 eri kategorian pisteytykseen, jossa osa-alueita on mm. nais- ja junioritoiminta, jäsenmäärien kehitys, kilpaurheilu ja yhteiskuntavastuu.

Kolmen finalistin joukossa olivat myös Lahden Golf ja Raahentienoon Golf.

Lisätietoja

Golfliiton viestintävastaava Marika Voss, 0407072281 / marika.voss@golf.fi

Sarjaa johtava TPS koki kauden neljännen tappionsa, kun Happee nousi Kupittaalla kolmannessa erässä 4–3-vierasvoittoon. Lauantain muissa otteluissa LASB löi kotonaan OLS:n 7-6 ja Westend Indians vieraissa Nurmon Jymyn 4-3.

Päätöserään maalin johdossa lähtenyt TPS kasvatti sen aluksi eron kahteen, ja Roni Laasosen kavennuksen jälkeen Peteris Trekse iski mustavalkoiset vielä 3–1-johtoon. Sitten tuli kuitenkin Happee. Kavennus kääntyi TPS-pelaajasta omaan verkkoon, ja päätöserän puolivälissä Markus Salmi sijoitti ylivoimalla takayläkulmaan tasoituksen. Voittomaalin kiskaisi Matti Minkkinen Oskari Fäldenin maalin etukulmaan vahvan jakson pelanneen Happeen ehdittyä hetkeä aikaisemmin kilauttaa tolppaa. TPS:n loppukiri hiipui 15 sekuntia ennen täyttä aikaa jäähyyn, kun Olli Laineen ja Markus Salmen kova törmäys laidassa jätti Salmen makaamaan lattiaan. Pitkän videotarkastelun jälkeen Laine passitettiin kahden minuutin istunnolle.

Happee nousi voitollaan Classicin ohi tasapisteisiin sarjakakkonen Nokian KrP:n kanssa.

Seinäjoella Elmeri Haveri ja Eetu Sariola nostivat kolmannen erän alussa Nurmon Jymyn kahden maalin takaa tasoihin, ja Sariola kykeni kuittaamaan vielä Christian Remeksen Indiansille ylivoimalla laukoman uuden johdonkin. Ratkaisu nähtiin puolitoista minuuttia ennen ottelun loppua, kun Jani Rauhalan laukaus painui kotijoukkueen verkkoon.

Juha Käenmäen ottelukuviin

Lahdessa johti LASB avauserässä 2-0, toisessa 6-3 ja vielä neljä minuuttia ennen loppua 7-4, mutta sitkeä OLS teki illasta vielä trillerin. Maalivahdin juostua penkille iski Luukas Hyvärinen ensin yhden ja runsas minuutti ennen loppua vielä toisenkin kavennuksen, molemmat Valte Karvosen syötöistä. Tasoitukseen saakka eivät oululaiset kuitenkaan jaksaneet. Karvosen tehot tänään olivat 2+3 ja Hyvärisen 2+2. Kotijoukkueen pistehai oli saman tien saldolla 1+2  Emil Karkulowski, jolle pisteet olivat liigauran ensimmäiset. LASB ja OLS ovat pudotuspeliviivan molemmilla puolilla, ja sillä aurinkoisemmalla oleva LASB venytti voitollaan piste-eron neljään.

Sunnuntaina ovat vuorossa ottelut FBC Turku–Classic, EräViikingit–OLS, SPV–Westend Indians ja Happee–Oilers.

TPS jatkaa naisten A-lohkon kärjessä 16 kierroksenkin jälkeen puhtaalla pelillä kaadettuaan tänään kotonaan SB-Pron 5-1. Lohkon hännillä Koovee nappasi kauden ensimmäisen pisteensä, vaikka Classic jatkoajalla voittikin.

Avauserän sarjakärki vei Anna Marttalan maalilla vain 1-0, mutta toisessa Milla Nordlund, Sofia Leino ja keskelle kovin vapaaksi jäänyt Meri-Helmi Höynälä kasvattivat eron neljään. Aada Isometsä kavensi ennen toista taukoa, mutta päätösjaksolla osui enää Sofia Leino TPS:lle.

Kolmantena oleva PSS löi kotonaan FBC Loiston 5-2. Loiston Ella Virtasen 2–1-kavennus kolmannen erän alkuun sähköisti kamppailua hetkeksi, mutta jo seuraavalla minuutilla Fanny Holmberg laukoi eron taas kahteen. Viimeisellä kympillä komistelivat Ella Holmberg ja Linda Törnqvist lukemia ennen Tessa Sauvonsaaren lopun kavennusta.

Koovee avasi pistetilinsä A-lohkossa maukkaalla tavalla, kun se ahdisti Tampereen derbyssä Classicin varsinaisen peliajan 8–8-tasatulokseen. Voittosaldoon ei sentään vielä merkitty mitään, kun Classic vei pelin lopulta 9-8 Alisa Pölläsen jatkoaikamaalilla. Pelin puolivälissä Classic johti 5-1 ja Kooveen hiivittyä maalin päähän kolmannessa uudelleen 7-4. Susanna Laurila, Anika Holopainen ja Siiri Syrjänen nostivat altavastaajan tasoihin eikä Sofiina Sutisen 8–7-osumakaan riittänyt tänään Classicille kolmeen pisteeseen. Vajaat kaksi minuuttia ennen täyttä aikaa Ellinoora Huotari pommitti poikkisyötöstä pelin taas tasoihin ja jatkoajalle.

Esa Takalon ottelukuviin

SSRA nousi FBC Loiston ohi kuudenneksi kaatamalla Helsingissä EräViikingit 2-0. Essi Ronkainen laukoi voittomaaliksi jääneen avausosuman ensimmäisen erän päätösminuutilla, ja toisen nosti rangaistuslaukauksesta Emmi Niemelä päätösjakson puolivälissä. Flavia Niemelän kauden toinen nollapeli irtosi tilastojen mukaan kuudella torjunnalla, kun kollega Saskia Ormak peitti toisessa päässä 12 laukausta.

B-lohkon päivän yllätys nähtiin Jyväskylässä, kun O2-Jyväskylä murjoi kotonaan lohkoa ylivoimaisesti johtavan SaiPan 10-2. Vielä avausmaali meni vieraille, mutta sitten kahdesti osunut Iina Latvala sekä Janella Järvinen ja Katriina Louna mätkivät keskisuomalaiset neljässä ja puolessa minuutissa 4–1-johtoon. Miisa Turunen kavensi vielä, mutta kotijoukkue vei avauserän 5-2 ja iski seuraaviin kahteen erään vielä viisi osumaa lisää. Iina Latvala teki maaleista neljä ja Jenni Timonen syötti yhtä monta.

Esa Jokisen ottelukuviin

B-lohkon toista pudotuspelikarsintapaikkaa SaiPan takana jahtaavat Welhot ja Jokerit jatkavat edelleen tasapisteissä, kun Welhot kaatoi kotonaan Pirkat 7-3 ja Jokerit vieraissa Helsinki Unitedin 3-2.

Kuopiolaisten rynnistystä johti kakkosketju Makreeta Heikkilä – Miia Murtorinne – Silva Jääskeläinen, joka rakensi Welhoille kahteen erään 4–0-johdon. Kalpana Tarvainen herätteli Pirkkain toiveita kahdella kavennuksellaan päätöserän alkuun, mutta sitten Lotta Lindi kiskaisi yläkulmaan 5-2 ja perään Silva Jääskeläinen karkasi laidaltaan tekemään 6-2.

Jokerit näytti menneen jo menojaan, kun Emilia Kaartoahon ja Bianca Bomanin avauserän maalit saivat toisessa jatkokseen Elina Vanhasen onnistumisen. Anna Ylikojola hukkasi kolmannen alussa tilaisuuden viedä Jokerit rangaistuslaukauksesta neljän maalin johtoon, ja lopussa se oli kostautua. Unitedin Riina Latvakoski kavensi alivoimalla ja toiseksi viimeisellä minuutilla vielä Josefiina Kettunen kuudella viittä vastaan, mutta viimeiset 80 sekuntia Jokerit piti verkkonsa puhtaana.

Juhani Järvenpään ottelukuviin

TIEDOTE

Taiteilijatapaaminen ja työnäytös: Hannu Hyrske

Järvenpään taidemuseo la 21.1. klo 14

Taiteilijatalo herää eloon Järvenpään taidemuseon näyttelyssä Elämää ja taidetta Riihitien ateljeerivitalossa. Tervetuloa mukaan taiteilijatapaamiseen tutustumaan modernin ajan taiteilijayhteisön taiteilijaan. 

Taiteilijatapaamisessa lauantaina 21.1. klo 14 tapaamme taiteilija, valokuvaaja ja kuvittaja Hannu Hyrskeen (s.1949) Hannu Hyrske asui perheineen Riihitien ateljeerivitalossa vuosina 1980–2018.  

Taiteilijatapaamisessa kuulemme tarinoita Riihitieltä ja saamme nähdä taidegraafikon työnäytöksen. Hannu Hyrske opiskeli 1970-luvulla grafiikkaa ja valokuvausta Taideteollisessa korkeakoulussa.  Hyrskeet muuttivat Riihitielle ja Hannu sai käyttöönsä oman pimiön sekä ateljeen. Ateljeessa syntyi maalausten ja metalligrafiikan lisäksi lehtikuvituksia mm. Helsingin Sanomiin. Hannu Hyrskeen grafiikantöissä seikkailevat usein humoristiset ja sympaattiset hahmot.

”Linnuista olen vaan aina tykännyt omanlaisinaan hyypiöinä ja luontokappaleina.” – Hannu Hyrske.

Tervetuloa taiteilijatapaamiseen lauantaina 21.1. klo 14. Osallistuminen museon pääsylipun hinnalla (9€ / 8€ / 4€ / alle 18- vuotiaat maksutta. Museokortti tai Kaikukortti käy.

Kuvatiedot: Hannu Hyrske ateljeessaan. Kuva: Hannu Hyrske

Vuoden 2021 Ballmaster Open -voittaja Samu Valaranta oli loppukilpailun toisen osion jälkeen tulosten kärjessä. Valaranta keilasi kahdeksaan sarjaansa 1902 pistettä keskiarvolla 237,75. Toisena tuloksissa oli 1875 pisteellä Santtu Tahvanainen, joka keilasi sunnuntaina myös 300 pisteen sarjan.

Kaikki 16 parhaan joukkoon edenneet pelaajat: 

1.Samu Valaranta 1902
2. Santtu Tahvanainen 1875
3. Nicola Pongolini ITA 1858
4. Kim Bolleby SWE 1855
5. Carsten Hansen DEN 1837
6. Jesse Kallio 1812
7. Teodor Samuelsson SWE 1810
8. Leevi Saikkala 1799
9. Jesper Svensson SWE 1790
10. Juho Rissanen 1788
11. James Blomgren SWE 1786
12. Joonas Jähi 1760
13. Karl Wahlgren  SWE 1733
14. Sanna Oksanen 1726
15. Niko Oksanen 1721
16. Dominic Barrett ENG 1695 

Samu Valaranta oli luonnollisesti tyytyväinen otteisiinsa päivän ensimmäisen kahdeksan sarjan aikana.

- Kaiken kaikkiaan  tosi hyvä osio itselleni, vaikka toki siellä oli hyvää onneakin matkassa. Odotin, että radoissa olisi ollut selkeä ero verrattuna alkukilpailuun, mutta eipä siellä suurta eroa ollutkaan. Omat pelit on kulkenut hyvin viime aikoina, joten luottavaisin mielin lähdin tähän päivään. Paljon tuossa toki muutkin tekivät tulosta ja katsotaan, mitä radanhoito tuo tullessaan. Round Robinissa omasta mielestäni peli ei paljoa muutu, vaikka siinä pelataankin pelaaja pelaaja vastaan -pelejä, Valaranta summasi.

Yle Areena lähettää klo 16.55 alkaen neljän parhaan finaalit suorana. Yle TV2 lähettää ratkaisuhetket klo 19.30 alkaen. 

Sunnuntain aikataulu:

Finaalivaihe 3: 16 keilaajaa klo 13:30

Pudotuspelit: 4 keilaajaa klo 17:00

Suomen suurinta tiedetapahtumaa vietettiin 11.–15.1.2023 Helsingissä. Tieteen päivät oheistapahtumineen tarjosi lähes 300 tuntia tiedeohjelmaa, josta yli 120 tuntia kuvattiin verkkoon.

Tieteen päivien ohjelmaa Porthaniassa ja Tiedekulmassa seurasi paikan päällä lähes 5 000 kävijää, Tieteiden yössä vieraili yli 3 000 ja Tiedekioskilla 500 ihmistä. 9.-luokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattuun Tieteen päivien Nuorten päivään osallistui Kielikeskuksessa noin 600 nuorta. Suorina lähetyksinä eri tapahtumia seurasi lähes 6 800 ihmistä. Suorien lähetysten videotallenteet ovat keränneet jo yli 28 300 katselukertaa.

Vuoden 2023 Tieteen päivien teemana oli Alku. Suosituimmat tilaisuudet käsittelivät Pähkinäsaaren rauhaa, Suomen historian erilaisia alkuja ja kauneutta arkkitehtuurissa. Tieteiden yössä yleisö suunnisti muun muassa Kasvimuseon opastetuille kierroksille ja Ravintola Kustaa Vaasassa järjestettyyn tiedeiltaan. Tiedekioskilla kiinnosti erityisesti mielen kehitys lapsuudessa ja lähimetsien vaikutus mielenterveyteen.

Tieteen päivien suorien lähetysten tallenteet ovat katsottavissa YouTuben Tiedetv-kanavalta toistaiseksi. Tapahtuman teemoihin voi tutustua jälkikäteen myös lukemalla Tieteen päivien virallisen kirjan Alusta alkuun (Gaudeamus).

Seuraavat Tieteen päivät järjestetään tammikuussa 2025. Niiden järjestelyt alkavat pian uuden pääsihteerin voimin. Tieteen päivien pitkäaikainen pääsihteeri Ilari Hetemäki jää eläkkeelle. Seuraajaksi on valittu Tieteen päivien vastaavana tuottajana työskennellyt Mandi Vermilä.

Lisätietoja:

Mandi Vermilä
Tieteen päivien pääsihteeri
(09) 228 69 221 | mandi.vermila@tsv.fi

Suomalaisittain neljän parhaan pudotuspeleissä jännitys kohdistui Jesper Svenssonin ja Santtu Tahvanaisen väliseen välieräkohtaamiseen. Tasaisessa kamppailussa ratkaisua haettiin kymppiruudussa. Svensson sysäsi paineet suomalaiselle tekemällä kolme kaatoa kymppiruutuunsa, minkä jälkeen Tahvanainen oli pakotettu kaatoon, mutta tiukassa paikassa Tahvanaiselle tuli ratkaisevassa paikassa reikä. Välierän lopulliset pisteet Svenssonin hyväksi 228-218.

Loppuottelussa Svensson kohtasi toisen ruotsalaispelaajan Kim Bollebyn, joka voitti toisessa välierässä viime vuoden Ballmaster Open -voittajan Nicola Pongolinin. Ruotsalaisten välinen oli Svenssonilta vahva näytös ja turnauksen voitto ratkesi selkeällä erolla 267-212.

- Olen vain erittäin iloinen tällä hetkellä. Tämän turnauksen voittaminen on yksi isoimmista voitoista, jonka keilaaja voi saavuttaa ja Ballmaster Open on yksi Euroopan merkittävimpiä kilpailuita, koska täällä on niin kova taso ja paljon pelaajia. Tuntuu erityisen hyvältä myös se, että voitin täällä kymmenen vuotta sitten ja nyt uudelleen. Muistan, kuinka hyvältä voitto tuntui silloin. Tässä välissä on ollut muutamia hyviä vuosia itselleni täällä, mutta en ole mennyt niissä päätyyn asti. Tuntuu fantastiselta, että tänä vuonna onnistuin, Svensson kuvaili päällimmäisiä tuntemuksiaan. 

Santtu Tahvanainen: "Tämä turnaus antoi potkua tulevaan" 

Karvaasti ulos loppuottelusta jäänyt ylöjärveläinen 26-vuotias Santtu Tahvanainen osasi arvostaa omaa sijoitustaan turnauksessa. Viime kaudella Tahvanainen valittiin Yhdysvaltojen ammatilaiskiertueen PBA:n vuoden tulokkaaksi. Suomessa hän edustaa keilaseura Lahden Baytä.

- Oma tyhmyys välierässä vähän harmittaa. Minulla oli haasteita oikean radan kanssa ja toisen heiton jälkeen ajattelin vaihtaa palloa, mutta en tehnyt sitä ja hakkasin vähän päätä seinään. Jälkeenpäin mietittynä olisi pitänyt olla enemmän rohkeutta tehdä se vaihto. Kokonaisuutena olen kuitenkin erittäin tyytyväinen omaan turnaukseeni. Minulla on ollut pieni breikki treenaamisesta ennen Ballmaster Openia ja tämä antoi potkua tulevaan ennen kuin lähden Yhdysvaltoihin PBA-kiertueelle ja sinne on huomattavasti helpompi lähteä, kun itseluottamus on kunnossa. Tämän turnauksen tulos oli erittäin tervetullut itseluottamuksen kannalta itselleni. Varmasti myöhemmin voin tähän sijoitukseen olla erittäin tyytyväinen, Tahvanainen sanoo.

Maastohiihdon vapaan hiihtotavan sprinteissä juhlittiin kahta suomalaismitalia Lake Placidin universiadeissa. Tiia Olkkonen aloitti juhlat naisten finaalissa hopealla ja Verneri Poikonen nappasi hetkeä myöhemmin kultaa miehissä.

- Ihan huiput tunnelmat, tuli kyllä kylmikset tuossa maalissa. On ollut vähän vaikea alkukausi, niin tämä kyllä tuntuu nyt todella hyvältä, kiteytti iloinen Olkkonen.

- Tuntui mahtavalta tulla maaliviivan yli. Päivä alkoi huonosti ja aika-ajo tuntui pahalle. Soitin jo valmentajalle aika-ajon jälkeen, että eihän tästä tule mitään. Alkuerä oli ok, semifinaalissa sitten hyydyin, mutta onneksi pääsin lucky loser -paikalta viimeisenä finaaliin. Jotenkin nuo finaalit tuntuu sytyttävän, ja sain vielä hyvän energiabuustin tuohon vikaan nousuun. Tiesin, että kun kolmannelta paikalta lähden vikaan laskuun, niin kyllä mä mitaleilla olen. Ihan karmean hyvän suksen huoltoporukka, Ström ja kumppanit, laittoi tänään. Pystyin hyödyntämään peesipaikan ja tulemaan sieltä laskusta ohi. Mutkasta pääsin sisään ja kärjessä loppusuoralle, ja silloin tiesin, että ei musta kyllä enää kukaan ohi tule, sanaili Poikonen.

Tiia Olkkonen edustaa Haapajärven Kiiloja ja Vuokatti-Ruka urheiluakatemiaa. Hän opiskelee Lapin yliopistossa, ja häntä valmentaa Topi Huttunen.

Verneri Poikonen edustaa Äänekosken Huimaa ja Vuokatti-Ruka urheiluakatemiaa. Hän opiskelee Jyväskylän yliopistossa, ja häntä valmentaa Jussi Simula.

Universiadit on kansainvälisen opiskelijaurheiluliiton FISUn (Fédération Internationale du Sport Universitaire, International University Sports Federation) alainen monilajinen urheilutapahtuma. Universiadeihin voi osallistua korkea-asteella (yliopistot, ammattikorkeakoulut) opiskeleva tai aikaisintaan kisoja edeltäneen kalenterivuoden aikana valmistunut 17-25 -vuotias urheilija.

Vuoden 2023 talviuniversiadit kisataan Lake Placidin legendaarisissa olympiamaisemissa 12.-22.1.2023. Kilpailuohjelmassa on 12 lajia, joista kahdeksassa nähdään suomalaisedustusta. Mukana on yhteensä reilut 1600 urheilijaa 50 eri maasta.

Suomen joukkueen yhteystiedot:
Joukkueen johtaja Jukka Tirri, 044 780 0213, jukka.tirri@olympiakomitea.fi
Joukkueen apulaisjohtaja Sari Rimpiläinen, 040 627 6117, sari.rimpilainen@olympiakomitea.fi
Joukkueen tiedottaja Mari Lohisalo, 040 767 9925, mari.lohisalo@olympiakomitea.fi

Kisatapahtumia striimataan livenä verkossa osoitteessa https://www.fisu.tv/

Kisajärjestäjien sivut ja tulospalvelu

Olympiakomitean kisasivut (sivuilla mm. Suomen joukkue kokonaisuudessaan

Suomen joukkueen tunnelmia, uutisia ja tuloksia kerrotaan seuraavissa kanavissa, joista ne ovat vapaasti lainattavissa journalistisiin tarkoituksiin:                            

Facebook

Twitter

Instagram

Suomen joukkueen yhteiset some-tunnisteet ovat:

#LakePlacid2023

#universiadit

Eilen Helsingissä EräViikingit nollannut SSRA kruunasi etelän-viikonloppunsa tänään Nurmijärvellä kaatamalla SB-Pron 4-2.

SB-Pro johti neljän minuutin jälkeen 2-0 Laura Hietamäen päätettyä kaksi vastaiskua kahteen maaliin, mutta enempää ei kotijoukkueelle tänään suotu. Liinu Koivisto ohjasi erän loppuun ilmasta kavennuksen, ja toisessa erässä Sanni Uimarihuhdan rystyläpäys ja Katja Nättilän takakulmasijoitus siirsivät oululaiset jo johtoon. Illan viimeinen osuma nähtiin päätösjakson alkuun, kun Liinu Koivisto sijoitti ylivoimalla melkoisen täsmäohjuksen aivan takayläkulmaan.

Eilen yllätystappion kokenut B-lohkon kärkijoukkue SaiPa palasi tänään normaalitahtiin kaatamalla kotonaan ÅIF:n 6-2. Milja-Maaria Rastas ja Juuli Hakkarainen laukoivat eteläkarjalaiset ensimmäiselle tuolle 2–0-johdossa, ja Pinja Jaakkolan kavennuksen jälkeen otti ohjat pörssikärki Miisa Turunen tekemällä itse 3-1 ja syöttämällä Veera Lokan 4–1- ja 5–1-maalit.

Neljäntenä oleva O2-Jyväskylä kasvatti kolmen pisteen etumatkan ÅIF:iin lyömällä vieraissa lohkojumbo Blue Foxin 6-3. Vielä toisen erän lopulla kotijoukkue komeili 3–0-yllätysjohdossa, mutta sitten Janella Järvinen kavensi, ja iso pyörä alkoi vieriä toiseen suuntaan. Jo päätöserän puolivälissä vieraat johtivat 5-3 Iina Latvalan osuttua kolmesti ja Jenni Timosen kerran, ja Janella Järvisen ylivoimaosuma varmisti O2-Jyväskylälle päätöserän 5–0-voiton. Iina Latvalan hattutempun oheen merkittiin kolme tehopistettä yhden maalin tehneelle ja kaksi syöttäneelle Jenni Timoselle.