Mazda MX-30 R-EV – uudenlainen, ainutlaatuinen lataushybridi

• Mazda MX-30 e-Skyactiv R-EV yhdistää täyssähköauton ja sarjahybridin parhaat puolet
• Mukana kaikki täyssähköisen MX-30:n mainiot ominaisuudet, mutta monipuolisempi käytettävyys
• Sähköinen toimintamatka on 85 kilometriä, jonka jälkeen matkaa voi jatkaa vielä jopa yli 600 kilometriä kiertomäntämoottorin antaessa virtaa ajoakulle
• Hinta alkaen 39 499 euroa

Mazda on kautta vuosikymmenten toiminut yksilöllisellä tavalla, ja tätä uusi Mazda MX-30 e-Skyactiv R-EV vain vahvistaa. Vuonna 2020 esitelty Mazda MX-30 on ollut tärkeä tekijä merkin sähköistymisessä. Nyt täyssähköauton rinnalle tulee toiseksi vaihtoehdoksi lataushybridi, joka palauttaa samalla kiertomäntämoottorin Mazdan mallistoon.

Toimii kuin sähköauto

Mazdan uudessa Mazda MX-30 e-Skyactiv R-EV:ssä lähtökohtana on sähköauto, jollainen auto ajajan kannalta on. Toimintamatka sähköllä on mainio 85 kilometriä (WLTP), joka riittää kattamaan päivän ajot suurimmalle osalle käyttäjistä. Virran loppuminen ei tarkoita lataustarvetta, vaan silloin käynnistyy generaattorina toimiva kiertomäntämoottori antamaan virtaa ajoakulle. Mazda liikkuu kaiken aikaa täysin sähkömoottorin voimalla.

Mazda valitsi sähkömoottorin rinnalle generaattoriksi kiertomäntämoottorin, sillä se on kevyt ja kooltaan pieni. Noiden ominaisuuksien ansiosta kiertomäntämoottori on saatu mahtumaan helposti sähkömoottorin rinnalle matkustamon tiloista lainkaan tinkimättä. Voidaan hyvällä omallatunnolla sanoa, että Mazda yhdistää uutuudessaan sähköauton ja sarjahybridin parhaat puolet.

Ajatuksena on ollut, että ajaja saa nauttia sähköauton hyvistä ominaisuuksista. Uudella Mazda MX-30 e-Skyactiv R-EV:llä ei matkaa kuitenkaan tarvitse suunnitella sen kummemmin, tai olla huolissaan latauspaikkojen täyttymisestä tai toimivuudesta.

Harvinainen sarjahybridi

Lähes kaikki markkinoilla olevat lataushybridit ovat rinnakkaishybridejä, joissa auto liikkuu sekä poltto- että sähkömoottorin voimalla. Usein lähtökohtana onkin ollut polttomoottorinen auto, johon on lisätty sähkömoottori avuksi.

Mazda MX-30 e-Skyactiv R-EV on sarjahybridi, joka liikkuu aina sähkömoottorilla. Polttomoottori, tässä tapauksessa kiehtova kiertomäntämoottori, on autossa vain generaattorina lataamassa tarvittaessa ajoakkua sähkömoottorin tarpeisiin.

Mazda päätyi tähän ratkaisuun, sillä sähköauton toimintamatkaa ei haluttu venyttää asentamalla autoon energiasisällöltään suurta ajoakkua. Kookas akku tarvitsee tilaa, se on painava ja lisäksi kallis. Kaikki negatiivisia seikkoja, jotka eivät ole sopusoinnussa pyrittäessä ympäristön huomioon ottavaan ratkaisuun. Suurimman osan ajasta suuri ajoakku on tyhjän panttina, kun valtaosalla käyttäjistä päivittäiset ajomatkat ovat useimmiten varsin lyhyitä.

Pieni ja tehokas

Kompaktin yksikammioisen kiertomäntämoottorin iskutilavuus on 830 cm3. Se kehittää 55 kilowattia (74 hv) käyntinopeudella 4 700 r/min ja suurin vääntömomentti on 116 Nm/4 000 r/min. Kooltaan kiertomäntämoottori on paljon pienempi kuin yhtä tehokas polttomoottori, mikä on helpottanut sen asentamista voimalinjaan.

Sähkömoottorin teho on 125 kilowattia (170 hv) ja vääntömomentti 260 newtonmetriä eli tehoa on vähän enemmän kuin pelkästään sähkömoottorisessa MX-30:ssä. Niinpä uusi MX-30 e-Skyactiv R-EV on ripeämpi, sillä se kiihtyy nollasta sataan 9,1 sekunnissa. Huippunopeus on täyssähköversion tapaan rajoitettu 140 km/h. Yhdistetty kulutus on ainoastaan 1,0 l/100 km ja vastaava hiilidioksidipäästö 21 g/km (WLTP).

Ajoakun energiasisältö on uutuudessa 17,8 kilowattituntia eli puolet täyssähköisen vastaavasta. Kohtuullinen koko tarkoittaa lyhyitä latausaikoja. Ajoakun voi ladata takalokasuojaan sijoitetun latausportin kautta joko yksivaihe- tai kolmivaihevirralla. Yksivaihevirralla (7,2 kW) latausaika 20 prosentista 80 prosenttiin on olosuhteista riippuen noin puolitoista tuntia ja kolmivaihevirralla (11 kW) vajaa tunti. Kolmantena vaihtoehtona on 36 kilowatin tehoinen pikalataus, jolla tuon virtamäärän saa ajoakkuun parhaimmillaan 25 minuutissa.

Mazdan oivaltavaa ajattelua todistaa, että MX-30 e-Skyactiv R-EV toimii myös energialähteenä. Siitä saa virtaa erilaisiin laitteisiin enimmillään 1500 watin voimalla. Ominaisuudesta on hyötyä niin retkeillessä kuin työtä tehdessä tai vaikkapa virtakatkon yllättäessä kotona.

Hauskoja hetkiä

Vaikka uudessa Mazda MX-30 e-Skyactiv R-EV:ssä on paljon enemmän tekniikkaa kuin sen sähkömoottorisessa sisaressa, on paino pysynyt hallinnassa. Sitä on tullut lisää vain vajaat 50 kiloa, mikä ei vaikuta auton ajettavuuteen.

Niinpä uutuudella on yhtä miellyttävää liikkua sähkömoottorin voimalla kuin sisarmallilla. Siitä pitävät huolen MX-30 BEV:stä tuttu tekniikka, kuten elektroninen G-Vectoring (e-GVC Plus), joka auttaa hallitsemaan autoa kaikissa tilanteissa. Kaasu- tai pikemminkin energiapoljin on suunniteltu niin, että se antaa suoran tuntuman pyörille välitettävään vääntömomenttiin. Regeneratiivinen jarrutusjärjestelmä huomioi, kuinka paljon tai millä nopeudella ajaja painaa jarrupoljinta, minkä jälkeen järjestelmä käyttää mahdollisimman paljon moottorijarrutusta keräten energiaa ja säästäen mekaanisia jarruja.

Kuljettajan valittavana on kolme ajotilaa. Normaali-ajotilassa käytettävissä on mainio suorituskyky ja ensin ajetaan ajoakku tyhjäksi. Mikäli tarvitaan enemmän virtaa kuin ajoakku voi tarjota vaikkapa nopeassa kiihdytyksessä ohituksen yhteydessä, kiertomäntämoottori käynnistyy avuksi syöttämään virtaa.

Sähkö-ajotilassa auto toimii pelkästään sähköllä niin pitkään kuin mahdollista, eikä generaattori käynnisty ennen kuin ajoakku on lähes tyhjä. Tuossakin tilassa kiertomäntämoottori kuitenkin käynnistyy, mikäli energiapoljin painetaan lähes pohjaan (kuin automaattivaihteiston kick-down).

Lataus-ajotilassa voidaan ajoakkua valmistella vaikkapa ajoon kaupungissa, jossa polttomoottorin käyttö on kokonaan kielletty. Käyttäjä voi valita ajoakun lataustilan, jossa sitä aletaan täyttää. Kun virtaa on tarpeeksi auto siirtyy automaattisesti normaali-ajotilaan.

Mazda on ainoa menestyjä

Kiertomäntämoottoria kutsutaan myös wankelmoottoriksi sen vuonna 1934 patentoineen Felix Wankelin mukaan. Vuonna 1961 Mazda ja NSU allekirjoittivat kehityssopimuksen wankelmoottorin kehittämisestä, mistä alkoi melkoinen kilpajuoksu.

Mazda esitteli toukokuun 30. päivänä 1967 Mazda Cosmo Sportin, joka oli maailman ensimmäinen kaksikammioisella kiertomäntämoottorilla varustettu auto. Moottorikonstruktiosta tuli muotia, jonka käyttöön ottoa moni valmistaja suunnitteli.

Mazda oli kuitenkin ainoa, joka onnistui kiertomäntämoottorin kaupallisessa käytössä, sillä se valmisti 45 vuoden aikana yli kaksi miljoonaa kiertomäntämoottorilla varustettua autoa, kunnes RX-8:n valmistus päättyi kesäkuussa 2012.

Se ei kuitenkaan tarkoittanut, että Mazda olisi keskeyttänyt moottorin kehittämisen. Nyt kymmenen vuoden tauon jälkeen kiertomäntämoottori otetaan uudelleen käyttöön Mazda MX-30 e-Skyactiv R-EV:ssä.

Vuosikymmenen aikana Mazda on kehittänyt ennen kaikkea kiertomäntämoottorin taloudellisuutta sekä samalla vähentänyt sen päästöjä. Yksi erittäin tärkeä tekijä on ollut palotilan tiivistäminen sekä vähäkitkaisten pintojen kehittäminen.

Malliston kruunaa Mazda MX-30 e-Skyactiv R-EV Edition R

Mazda valmistaa rajoitetun erän MX-30 e-Skyactiv R-EV Edition R -erikoismallia. Ne eroavat muista versioista pienten yksityiskohtien ja korin värityksen osalta.

Erikoismallin R-kirjain tulee sanasta return eli paluu, mutta se voisi yhtä hyvin tarkoittaa rotarya eli kiertomäntää. Vain erikoismallin saa Maroon Rouge- metallivärillä, joka viittaa merkin ensimmäisen henkilöauton, Mazda R360 Coupén, katon väriin. Väriä käytettiin myös vuonna 2020 esitellyissä satavuotisjuhlamalleissa. Väri on mustan korin tehosteena ja sisustuksessa. Muita pieniä yksityiskohtia ovat erityinen avain, lattiamatot ja pääntukien brodeeraukset.

Uuden Mazda MX-30 e-Skyactiv R:n hinnat lähtevät Exclusive Linen 39 499 eurosta ja hinnaston yläpäätä edustaa vain rajoitetun ajan myynnissä oleva 45 726 euron hintainen Edition R. Lisäpanostuksella saa muun muassa edellä mainitun metalliväriyhdistelmän, BOSE premium -audiojärjestelmän ja Urban Expression -sisustan värimaailman.

Uuden Mazda MX-30 e-Skyactiv R-EV:n ennakkomyynti alkaa tänään 13.1. ja ensimmäiset autot saapuvat Suomeen kesän kynnyksellä.

https://www.mazda.fi/mallisto/mazda-mx-30/lataushybridi

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun soten, vakituisen henkilöstön ensimmäinen palkkapäivä oli tänään 13. tammikuuta. Samalla päivä oli vuodenvaihteessa päivitetyn henkilöstöhallinnon ohjelmiston tulikoe. Palkanmaksu sujui pääosin ongelmitta:

– Palkat ovat tulleet tileille ja tiedossamme on tällä hetkellä kahdeksan palkkavirhettä. Tämä on itse asiassa vähemmän kuin normaalikuukausina, iloitsee va. henkilöstöjohtaja Petteri Hakkarainen.

Uuden talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmiston kaikkia ominaisuuksia ei ole vielä saatu käyttöön, ja vuodenvaihteessa palkanmaksuun vaikuttavia hyväksymisiä ja tietojen syöttämisiä jouduttiin tekemään paljon käsityönä. Järjestelmän muutokseen liittyviin riskeihin ja virheisiin oli varauduttu. Henkilöstöhallinto, Meita ja järjestelmäntoimittaja ovat työskennelleet pitkiä päiviä vuodenvaihteen molemmin puolin järjestelmänvaihdoksen parissa ja esihenkilöiden tukena.

– Kiitokset kuuluvat erityisesti meidän palvelussuhdeyksikölle ja Meitalle, joissa on paiskittu ympäripyöreitä päiviä, jotta tiedot on saatu siirrettyä. Myös esimiehet ovat toimineet vastuullisesti ja joustavasti, ja huolehtineet omalta osaltaan siitä, että palkanmaksu on saatu varmistettua, Hakkarainen kiittää.

Siun sotessa on noin 8000 työntekijää, joista vakituisten osuus on noin 85 %. Vakituisen henkilöstön palkkapäivä on joka kuun 15. päivä tai edeltävä arkipäivä, ja määräaikaisen henkilöstön palkat maksetaan kuun viimeisenä päivänä.

– Seuraavaksi edessä on määräaikaisen henkilöstön palkanmaksu, joten työ jatkuu, jotta sekin sujuu kuten pitää. Tekniikan on nyt kuitenkin nähty pelaavan, joten tästä on hyvä jatkaa, Hakkarainen toteaa.

Siun soten talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät päivitettiin uusiin versioihin vuodenvaihteessa samalla, kun hyvinvointialue aloitti toimintansa. Järjestelmien uudistaminen hankittiin Meidän IT ja talous Oy Meitan yhteiskilpailutuksella Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden kanssa.

Lisätietoja medialle:

va. henkilöstöjohtaja Petteri Hakkarainen, petteri.hakkarainen@siunsote.fi, puh. 0400 373 789

Aiempi tiedote:

5.9.2022 Hyvinvointialueen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät päivittyvät

TEHO Sport Suomen Cup 2023 huipentuu viime vuoden tapaan Final Four -tyylillä. Perjantaista sunnuntaihin kestävässä huipennuksessa (20.–22.1.) pelataan ensin naisten ja miesten välierät.

Naisten finaali on ohjelmassa lauantaina ja miesten finaali sunnuntaina.

Tapahtumien keskipisteenä on Loimua Areena Hämeenlinnassa (Härkätie 17 B, 13130 Hämeenlinna).

Media voi akkreditoitua tapahtumaan 17.1. saakka sähköisellä lomakkeella täällä.

Miesten neljän parhaan joukkoon ovat selviytyneet Classic (Tampere), M-Team (Helsinki), Nokian KrP ja OLS (Oulu). Näistä M-Team pelaa Inssi-Divarissa ja muut F-liigassa.

Naisten välieräjoukkueet tulevat F-liigasta. Cupin mestaruudesta kamppailevat EräViikingit (Helsinki), Classic (Tampere), SB-Pro (Nurmijärvi) ja TPS (Turku). 

Joulukuussa suoritetussa arvonnassa miesten välieräpareiksi tulivat Classic – Nokian KrP ja OLS – M-Team. Naisten parit ovat Classic – TPS ja SB-Pro – EräViikingit.

Ohjelma
Perjantai 20.1.
klo 17.45 Classic – TPS (naisten 1. välierä)
klo 21.00 SB-Pro – EräViikingit (naisten 2. välierä)

Lauantai 21.1.
klo 11.45 Classic – Nokian KrP (miesten 1. välierä)
klo 15.15 OLS – M-Team (miesten 2. välierä)
klo 18.45 naisten finaali

Sunnuntai 22.1.
klo 13.00 naisten pikkufinaali: O2-Jyväskylä II – AFC Campus
klo 17.00 miesten finaali

Palkinnot
Suomen Cupin finaalin voittajat palkitaan kultamitalein ja pokaalein. Suomen Cupin voittajalle luovutetaan lisäksi kiertopalkinto. Finaalin hävinneille hopeamitalit.

Lisäksi jaetaan seuraavat rahapalkinnot:
Suomen Cupin voittaja: 10 000 €
Suomen Cupin kakkonen: 5 000 €
Välierien häviäjät: 1 000 €

Miesten Suomen Cupiin osallistui 109 joukkuetta ja naisten Cupiin 31 joukkuetta.

Yle Urheilu seuraa vahvasti Cupin huipennusta näyttämällä ottelut (pl. naisten pikkufinaali) TV2:ssa/Yle Areenassa.

Tervetuloa lehdistötilaisuuteen, jossa julkaistaan amerikkalaisen jalkapallon loppuottelu Vaahteramalja XLIV:n järjestämispaikka sekä ajankohta.

Amerikkalaisen jalkapallon mestaruudesta pelataan tänä kesänä 44. kertaa. Loppuottelu on järjestetty pääkaupunkiseudun ulkopuolella vain neljästi. Vuonna 2022 mestaruus ratkaistiin Kuopiossa.

Lehdistötilaisuuden aika: Tiistai 17.1. klo 14.30

Paikka:  OmaSp Stadion, Alaseinäjoenkatu 15, 60220 Seinäjoki

Ilmoittautumiset:  Vaahteramalja XLIV Seinäjoella

Tilaisuudessa paikalla:

• Mika Heinonen, Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto
• Jari Mäkelä, Seinäjoen kaupunki
• Jari Jalava, Seinäjoki Crocodiles
• Sami-Petteri Kivimäki, W-Media & Management Oy

Lisätietoja:  Mika Heinonen, toiminnanjohtaja SAJL,  0405269949

Etelä-Karjalan liitto on lähettänyt Ruokolahden seurakunnalle vetoomuksen, jossa esitettään kappelin rakentamista Rautjärvelle joulukuussa palaneen kirkon paikalle. Rautjärven kirkon seutu on merkitty maakuntakaavassa maakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä. Tämän vuoksi uuden kappelin suunnittelua tulisi tehdä yhteistyössä mm. Etelä-Karjalan museon kanssa.

Kappelin rakentaminen Rautjärvelle on osoitus rajaseudun tulevaisuuteen tähtäävästä ajattelusta, jota on syytä vaalia erityisesti näinä aikoina, vetoomuksessa todetaan.

Ruokolahden seurakunnalle lähetetyn vetoomuksen ovat allekirjoittaneet maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen puheenjohtajat sekä maakuntajohtaja.

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Satu Sikanen, p: +358 400 661 318, satu.sikanen@ekarjala.fi ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra, p. + 358 400 515 066

Haluatko tutustua omaan ääneesi ja toimia yhdessä muiden kanssa? Haluaisitko rohkaistua esiintymään ja pohtimaan yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyä musiikin ja äänen keinoin? Laulu ottaa kantaa -työryhmä järjestää keväällä 2023 matalan kynnyksen kuorotoimintaa, johon kuka tahansa voi hakea omalla ainutlaatuisella äänellään. Nuotinlukutaitoa tai esiintymiskokemusta ei edellytetä.  

Kuoro luo yhdessä ryhmälle tärkeästä asiasta kantaaottavan esityksen, joka sisältää ääni-improvisaatiota ja suomalais-ugrilaista kansanlaulua. Kevään harjoitukset huipentuvat esiintymiseen Vaasan kuorofestivaaleilla, jotka järjestetään 18.–21.5. Esiintymispäivä täsmentyy kevään aikana. Työpaja on osallistujille maksuton ja siihen sisältyvät Vaasan kuorofestivaalien matkat ja majoitukset.  

Ryhmän ohjaajana toimii laulu- ja jouhikkoperinteen taitaja, ihmisäänitaiteilija, opettaja ja monitaiteellinen esiintyjä Outi Pulkkinen, joka johdattelee ryhmää kokonaisvaltaisin ja rohkaisevin metodein oman ja yhteisen äänen äärelle. Ryhmän tapaamisissa tutustutaan äänen kehollisuuteen, ihmisäänen ulottuvuuksiin ja yhdessä ääniteoksen muodostamiseen matalan kynnyksen harjoitteilla ja noudattamalla turvallisemman tilan periaatteita.  

Kuorotyöpajaan valitaan 12 osallistujaa. Ryhmä kokoontuu kymmenen kertaa kevään aikana Teatterikorkeakoulun tiloissa Helsingissä.  Osallistujat valitaan motivaatiokysymysten perusteella. Valinnassa painottuu myös sitoutuminen harjoitteluun ja esitykseen.  

Ryhmän kokoontumiset 
Torstait 2.3., 9.3., 16.3., 30.3., 13.4., 20.4., 27.4.4.5.,11.5. klo 17­–19.30 
Keskiviikko 5.4 klo 17–19.30 
Lauantai 25.3. klo 10–15 
Paikka: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Haapaniemenkatu 6, Helsinki 

Hakuohjeet ja lisätiedot 
Kuorotyöpajan haku on avoinna 30.1.2023 asti verkossa: www.tsl.fi/kuoro 

Lisätiedot 
kulttuurituottaja Jaakko Suni, jaakko.suni@tsl.fi, p. 040 865 7576  
kulttuurituottaja Riina Näsi, p. 040 778 8180 riina.nasi@ksl.fi    

Kuorotyöpajan tuottaa Työväen Sivistysliitto TSL ja KSL-opintokeskus. Työpaja on osa Laulu ottaa kantaa -yhteistyöverkostoa.   

Tutustu Laulu ottaa kantaa toimintaan ja yhteistyöverkostoon: lauluottaakantaa.fi  

Anna lahjaksi tulevaisuus -joulukeräys sai suomalaiset lahjoittamaan ennätysmäärän lasten hyväksi koko maata koettelevasta tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Yritykset ja yksityishenkilöt lahjoittivat yli 2,9 miljoonan euroa auttaakseen kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsia ja nuoria.

Yksityishenkilöt ja yritykset ovat lahjoittaneet yhteensä yli 2,9 miljoonaa euroa heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten auttamiseen. Valtaosa lahjoituksista tehtiin kotimaan vähävaraisten perheiden ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten auttamiseksi. Kotimaan lasten lisäksi joululahjoituksin muistettiin myös erityisesti Ukrainan lapsia.

”Tiukentunut taloustilanne ei ole vähentänyt ihmisten halua auttaa. Päinvastoin ihmiset osoittivat entistä vahvemmin välittävänsä kaikkein heikoimmassa asemassa olevista lapsista. Tämä ennätyksellinen lahjoitusten määrä vaikuttaa suoraan laajuuteen, jolla voimme lapsia ja nuoria vuoden aikana tukea. Olemme äärimmäisen kiitollisia jokaiselle lahjoittajalle”, kiittää Pelastakaa Lapset ry:n viestintä- ja varainhankintajohtaja Sanna Kuusisto.

Suomessa elää tällä hetkellä yli 120 000 lasta vähävaraisessa perheessä. Koronakriisin vaikutukset, Ukrainan sota ja tiukentuvan talouden näkymät ovat ajaneet perheitä ahtaammalle. Kasvanut avuntarve näkyi pitkin edellistä vuotta Pelastakaa Lapsen työssä eri tavoin ja monipuolisen avun tarve jatkuu laajamittaisena tänäkin vuonna.

“Lahjoitusten turvin menemme luottavaisina kohti tavoitettamme tukea yli 50 000 lasta ja nuorta Suomessa tänä vuonna. Lahjoitusten avulla voimme tarjoa lapsille ja perheille juuri sitä apua, mitä he eniten tarvitsevat. Jatkamme muun muassa ruokalahjakorttien ja harrastustuen jakamista, tarjoamme keskustelutukea Netari-verkkonuorisotalossa ja tarjoamme perheiden tueksi tukihenkilöitä ja tukiperheitä”, Kuusisto toteaa.

Ukrainan sota ja kriisialueilla elävien lasten tilanne koskettivat myös sekä yritys- että yksityisiä lahjoittajia. Pelastakaa Lapset on yksi maailman suurimmista humanitaarista työtä tekevistä kansalaisjärjestöistä. Ukrainassa järjestö on toiminut vuodesta 2014 alkaen. Järjestö on laajentanut toimintaansa Ukrainassa heti sodan syttymisestä alkaen jakaen laajamittaisesti muun muassa puhdasta vettä, ruokaa, talvivaatteita ja muita tarvikkeita sekä käteisapua.

“Ukrainan tilanne jatkuvien pommitusten, kylmyyden ja sähkökatkosten myötä on vakava erityisesti lapsille. Koko lähes vuoden kestäneen sodan ajan suomalaiset lahjoittajat ovat olleet Ukrainan lasten tukena. Olemme syvästi kiitollisia, että suomalaiset muistivat Ukrainan lapsia myös joululahjoituksin, jotta voimme jatkaa laajamittaisen avun toimittamista eri puolille Ukrainaa”, Kuusisto kiittää.

Joulukampanjan aikana järjestön pitkäjänteiseksi kuukausilahjoittajaksi ja vapaaehtoiseksi ilmoittautui yhteensä reilu parituhatta ihmistä. Pelastakaa Lapsille ihmisten sitoutuneisuus yhteiseen työhön lasten hyväksi on koko kansalaisjärjestön olemuksen ydin.

Lisätietoja:  

Satu Suontaa, viestintäpäällikkö, Pelastakaa Lapset ry, puh. 050 344 0242, satu.suontaa@pelastakaalapset.fi

Sanna Kuusisto, johtaja, viestintä ja varainhankinta, Pelastakaa Lapset ry, puh. 045 104 6633, sanna.kuusisto@pelastakaalapset.fi

Centria-ammattikorkeakoulu ja Kokkolan kaupungin Welcome Office järjestävät 17.1. Kokkolan kansainvälisille asukkaille tapahtuman, jossa esitellään suomalaisen yhteiskunnan eri toimijoita ja Kokkolan kaupungin tarjoamia palveluita.

Tiedolle on kysyntää, sillä Welcome Office ja Centrian opiskelijoita asettautumiseen liittyvissä asioissa ohjaava Sofia Behluli saavat viikoittain kysymyksiä liittyen elämän sumplimiseen Kokkolassa.

– Suomeen muuttaessa tulee ensin vastaan lupaprosessi, joka voi olla aikamoinen viidakko. Sen jälkeen pitäisi saada Kela-korttia, pankkitiliä, osoitetta, lapset kouluun ja keksiä vielä vapaa-ajan tekemistä, puhumattakaan työn saamisesta. Nämä kaikki voivat olla haasteita etenkin, kun alueelle tullaan Euroopan ulkopuolelta ilman suomen kielen taitoa, Kokkolan kaupungin maahanmuuttajakoordinaattori Marianne Leimio-Seppä luettelee.

I Live to the Fullest in My Kokkola -nimeä kantavassa tapahtumassa kansainvälisten kokkolalaisten on mahdollista kysyä mieltä askarruttavia asioita kasvokkain englantia puhuvilta asiantuntijoilta, tutustua paremmin Kokkolaan ja verkostoitua.

– Toivomme, että tapahtumassa kävijät huomaavat, että mukava ja helposti lähestyttävä ihminen siellä palveluluidenkin takana on, joka mielellään auttaa, Behluli sanoo.

Kokkolan alue ja koko Suomi tarvitsevat kipeästi osaajia ja työntekijöitä, minkä vuoksi on tärkeää tarjota kansainvälisille kokkolalaisille edellytykset viihtyä alueella, kotiutua ja työllistyä koulutusta vastaavaan työhön.

– Kulttuurivaihto on myös oleellista. Ihmiset ovat aina olleet tekemisissä toistensa kanssa ja rikastuttaneet toistensa elämää kohtaamisten myötä, Leimio-Seppä muistuttaa.

Vaikka uusille asukkaille on Kokkolassa tarjolla Welcome Officen kaltaisia palveluita ja kaupunki lähettää heille tervetulopaketin, joskus Kokkolassa jopa vuosia asunut henkilö saattaa olla tietämätön hänelle tärkeistä tai hyödyllisistä palveluista.

Tietoa ei monessa tilanteessa ole helposti saatavilla niin, että se tavoittaisi kansainvälisen asukkaan. Esimerkiksi nettisivut ja puhelinvastaajat ovat usein vain suomeksi ja ruotsiksi. Myös paikallisiin tutustumiseen ja tiedon saamiseen sitä kautta liittyy haasteita.

– Monella Suomeen saapuvalla voi olla vaikeuksia rakentaa sosiaalisten suhteiden verkostoa kohdemaassa. Vaikka halua tutustua paikallisiin ihmisiin olisi, ilman kielitaitoa ja kontakteja kynnys voi olla suuri, Welcome Officen palveluneuvoja Katriina Kalmi huomauttaa.

Behluli, Leimio-Seppä ja Kalmi toivovat, että tapahtuma olisi hedelmällinen sekä kävijöille, että esittelijöille. Kävijät saisivat tarvitsemaansa tietoa ja esittelijät puolestaan konkreettisia esimerkkejä siitä, mikä kansainvälisiä kokkolalaisia askarruttaa, ja miten he voisivat parantaa palveluitaan koskevan tiedon saavutettavuutta.

Avoin tapahtuma järjestetään Centria-ammattikorkeakoulun Talonpojankadun kampuksella (Talonpojankatu 2A) 17.1. klo 9-14.

Lisätietoja:

centria.fi/mykokkola
Sofia Behluli p. 050 345 0778, sofia.behluli@centria.fi
Marianne Leimio-Seppä p. 050 409 5620, marianne.leimio-seppa@kokkola.fi
Katriina Kalmi p. 040 578 0032, katriina.kalmi@kokkola.fi

Sammonlahden yläkoulu siirtyy väistöön Sammontalon rakentamisen ajaksi kevätlukukauden 2023 jälkeen lasten ja nuorten lautakunnan 15.3.2022 tekemän päätöksen mukaisesti. Rakentaminen alkaa keväällä tai kesällä 2023 sen jälkeen, kun hankkeelle on saatu rakennuslupa ja paikalla olevat vanhat päiväkoti- ja liikuntahallirakennukset on purettu.

Väistötilaksi esitetään Skinnarilassa Laserkatu 8:ssa sijaitsevaa toimistotilaa, ja teknisen työn opetustilat toteutettaisiin Sammontorin ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevaan liiketilaan. Lasten ja nuorten lautakunta käsittelee väistötilaesitystä kokouksessaan 17.1.2023. Myös kaupunkikehityslautakunta käsittelee väistötila-asiaa ja sen kustannuksia todennäköisesti jo seuraavassa kokouksessaan 25.1.2023.

Lappeenrannan Toimitilat Oy:n toimitilajohtaja Katri Tolvasen mukaan sisäliikuntatiloja on puolestaan tarkoitus vuokrata lähialueella olevista liikuntahalleista.

– Keskusteluja on käyty esimerkiksi Huhtiniemen ja Skinnarilan alueen liikuntahallien tilojen hyödyntämisestä. Neuvottelut ovat kuitenkin kesken, ja ratkaisuista tiedotetaan myöhemmin erikseen.

Sammonlahden yläkoulu toimii nykyisessä koulurakennuksessa kevätlukukauden 2023 loppuun saakka ja siirtyy sen jälkeen väistötiloihin. Sammonlahden liikuntahalli on käytössä tammikuun 2023 loppuun saakka. Sammonlahden yläkoulu puretaan syksyllä 2023. Sammontalon on tarkoitus valmistua käyttöönotettavaksi vuonna 2025.

Lisätietoja:

Katri Tolvanen, toimitilajohtaja, Lappeenrannan Toimitilat Oy
puh. 040 5743 630, katri.tolvanen@lappeenranta.fi

Pekka Talonpoika, rakennuttajapäällikkö, Lappeenrannan Toimitilat Oy
puh 0400 668 760, pekka.talonpoika@lappeenranta.fi

Tampereen Työväen Teatteri tuo ensi kertaa näyttämölle Juhani Karilan hittiromaaniin perustuvan näytelmän Pienen hauen pyydystys, kantaesitys on 17.1.2023 Kellariteatterissa. Karilan romaanin on näyttämölle dramatisoinut ja ohjannut Lija Fischer. 

Elina Ylijaakon täytyy kirouksen voimasta matkustaa joka vuosi Lappiin ja pyydystää hauki pienestä lammesta. Tehtävä on aina ollut helppo, mutta nyt hauki pyristelee irti kerran toisensa jälkeen. Aika alkaa loppua eikä Näkin sekaantuminen asiaan helpota tilannetta. Kuka on langettanut kirouksen ja miksi? Miten sen voi purkaa? Elinan sielua jäytävät nuoruudenrakastetun menetys sekä äidiltä peritty muistikirja, jota pitäisi uskaltaa käyttää. Kaiken lisäksi häntä etsii poliisi Janatuinen. Hän on varma siitä, että juuri Elina on hänen etsimänsä murhaaja. 

Elina Ylijaakon roolissa nähdään Petra Ahola, Janatuisen roolissa Minerva Kautto ja muissa rooleissa Petra Karjalainen, Juha-Matti Koskela, Suvi-Sini Peltola, Tommi Raitolehto ja TTT:ssä ensi kertaa vieraileva Ville Seivo. 

Hittiromaanin pohjalta dramatisoitu esitys on maailmaltaan rikas, kekseliäs ja tyylilajeilla leikittelevä. Teos yhdistää omintakeisella huumorillaan kevyesti ja tarkasti suomalaiseen mytologiaan perustuvaa fantasiaa, tummasävyistä rikosdraamaa ja ihmisen olemassaolon syvimpiä kysymyksiä.

”Olen pyrkinyt tuomaan näyttämölle maailman, jossa maaginen ja arkinen nivoutuvat toisiinsa ja elävät näyttämöllä rinnakkain. Suomalainen mytologia on valtavan rikasta ja kiehtovaa. Taiteilijana on kihelmöivää päästä luomaan hahmoja, jotka ovat olemassa vain mielikuvituksessa”, kertoo ohjaaja Lija Fischer. Hän on yksi tämän hetken monipuolisimmista teatteriohjaajista, joka mielellään myös itse kirjoittaa, dramatisoi ja kehittelee esityskonsepteja.  

”Esityksessä käytetään erilaisia teatterin keinoja, mutta keinot kumpuavat sisällöstä. Olenkin tehnyt erittäin tiivistä ja palkitsevaa yhteistyötä nukketeatteritaiteilija Mira Taussin kanssa. Olemme luoneet teoksen, jossa nukketeatteri on orgaaninen osa kerrontaa ja orgaaninen osa näytelmän maailmaa”, Fischer sanoo.

Kirjailija Juhani Karila on kotoisin Lapista, Pelkosenniemeltä. Tampereen yliopistosta valmistunut Karila on työskennellyt toimittajana. Hän on voittanut J.H. Erkon kirjoituskilpailun ja sijoittunut toiseksi Helsingin Sanomien esikoiskirjakilpailussa. Pienen hauen pyydystyksestä (2019) Karila palkittiin Kalevi Jäntin palkinnolla. 

Ohjaaja Lija Fischer on työskennellyt vierailevana ohjaajana Tampereen Työväen Teatterin lisäksi mm. Yle Radioteatterissa, Joensuun kaupunginteatterissa sekä Suomen Komediateatterissa. Nykyoloissa poikkeuksellisesti Lija Fischer sai suoraan neljävuotisen kiinnityksen ohjaajaksi Lappeenrannan kaupunginteatteriin Teatterikorkeakoulusta valmistuttuaan. Lappeenrannassa hän ohjasi useita suuren näyttämön teoksia, mm. Laura Ruohosen Kuningatar K:n sekä suositun Peter Pan-musikaalin.  Teatterissa Fischer arvostaa moninaisuutta, halliten työvälineensä musikaalista monologiin, lastenteatterista immersiivisiin esityskokemuksiin.  

Ohjaus ja dramatisointi Lija Fischer
Alkuperäisromaani Juhani Karila
Nukke- ja esineteatteriohjaus Mira Taussi
Puku- ja lavastussuunnittelu Veera-Maija Murtola
Valo- ja projisointisuunnittelu Juha Haapasalo
Äänisuunnittelu ja musiikki Ville Leppilahti
Kampausten ja naamioinnin suunnittelu Emmi Puukka
Peijooninuken suunnittelu ja rakennus Helena Markku
Muiden nukkien suunnittelu Mira Taussi
Muiden nukkien rakennus Olga Suutari, Virpi Antila
Taistelukoreografia Ville Seivo

Rooleissa Petra Ahola (Elina Ylijaako, Jokiraukka), Petra Karjalainen (Heta, Keippanan Janna, Astraaliopas), Minerva Kautto (Janatuinen), Juha-Matti Koskela (Keijo, Asko, Tuomas, Astraaliopas), Suvi-Sini Peltola (Naapuri, Marke, Riipin-Akka, Astraaliopas, Jokiraukka), Tommi Raitolehto (Poliisi, Pöllö, Astraaliopas) ja Ville Seivo (Näkki, Jousia, Kunnanjohtaja, Jokiraukka)

Lisätietoja näytelmän kotisivuilta

Pressikuvat

Lisätietoja, haastattelupyynnöt ja pressiliput
viestintäsuunnittelija Sari Andersson, sari.andersson@ttt-teatteri.fi, 0505969069

Pressikuva

Taskukellot yleistyivät 1700-luvulla ja olivat oman aikansa ylellisyystuotteita, joihin harvalla oli varaa. Taskukellojen mekaniikan kehitys seuraa vahvasti yhteiskunnallisen historian kehitystä, rautateiden ja tehtaiden myötä luksustuotteesta tuli välttämättömyys, jonka tarkkuus parantui koko ajan. Aika taskussa -näyttelyssä vanhin taskukello on ajoitettu noin vuoteen 1700.     

Näyttelyssä pääsee tutustumaan avainvetoisesta taskukellosta vetonupillisiin. Mekaniikan kehitys taskukelloissa osoittaa kuinka luksustuotteesta tuli jokamiehen välttämättömyys ja kuinka agraariyhteiskunta muuttui teolliseksi, joka tarkoitti, että kellonajasta tuli tärkeä.     

Aika taskussa -näyttely avaa taskukellojen maailmaa ja herättää historian henkiin.   

Aika taskussa – taskukellon historiasta, käytöstä, mekaniikasta   

13.1.–19.3.2023   

Suomen kello- ja korumuseo Kruunu  

Ahertajantie 3, Espoo  

Lisätiedot ja kuvapyynnöt:   

Amanuenssi Johanna Järviniemi-Raekallio, johanna.jarviniemi-raekallio@kellojakorumuseo.fi, p. 050 5359 767  

Museomestari Rami Laitinen, rami.laitinen@kellojakorumuseo.fi, p. 050 5503 353   

Uusi Himos-Jämsä-matkailuesite on ilmestynyt. Esitteessä on kattavasti esillä alueen matkailutarjontaa sekä yritysten haastatteluja ja mainoksia. Esitettä on painettu 8000 kappaletta suomenkielisenä ja 4000 englanninkielisenä versiona.

Esitettä on saatavilla muun muassa Jämsän matkailuinfosta (pääkirjaston yhteydessä Raitilla), Himokselta, suurimpien kauppojen esitehyllyistä ja liikenneasemilta. Esitteen voi lukea myös nettiversiona tai tilata kotiin.

Tuore esite on jaossa myös ensi viikolla 19.-22. tammikuuta järjestettävillä Matka2023 -messuilla Helsingissä, jossa Jämsän kaupunki on mukana yhteisellä Visit Jyväskylä Region/Lakeland-osastolla.

Tutustu sähköiseen versioon himosjamsa.fi -sivustolla.

Matkailuesitteen on toteuttanut Jämsän kaupungin kanssa yhteistyössä mainostoimisto Kids Marketing Agency. 

Lisätietoja:

markkinointisuunnittelija Suvi Virtanen, p. 040 712 2644, suvi.virtanen@jamsa.fi
matkailusihteeri Sanna Leppänen, p. 050 577 1903, sanna.leppanen@jamsa.fi 

Rovaniemen kaupungin kummityttö Eveliina Saavalainen sai nauttia 17-vuotiskakkuaan tänä vuonna Arktikumissa. Jo lukioikään varttuneen syntymäpäiväsankarin kanssa juhlapöytään saivat istua Rovaniemen kaupungin vapaa-ajan palvelualuepäällikkö Merja Tervo sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Susanna Junttila. He halusivat yllättää kummitytön tällä kertaa myös lauletulla lahjalla.

Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitus vuodelle 2023 on järjestäytynyt ja jakanut kullekin jäsenelleen vastuualueet. Lisäksi jokaiselle hallituksen jäsenelle on nimetty kummiylioppilaskunnat, joiden kummina ja yhteyshenkilönä hän vuoden ajan toimii. Ylioppilaskunnat voivat kääntyä hallituskumminsa puoleen kaikissa mieltä askarruttavissa asioissa.

Vastuualueet:

Lotta Leinonen: puheenjohtaja, p. 044 906 5004

Pauliina Ryökäs: varapuheenjohtaja, viestintä ja eduskuntavaalit

Roosa Grönberg: koulutuspolitiikka (koulutuksen rahoitus, opintoasiat, jatkuva oppiminen), työelämä

Jenny Kasongo: sosiaalipolitiikka (toimeentulo, yhdenvertaisuus), kielipolitiikka, järjestöt ja kulttuuri

Sonja Naalisvaara: sosiaalipolitiikka (terveydenhuolto, asuminen), kestävyys, kehityspolitiikka

Antti Regelin: EU ja ESU, kansainvälisyys, ilmastopolitiikka

Jenni Suutari: koulutuspolitiikka (koulutuksen rakenteet, opiskelijavalinnat, avoin yliopisto), ESU

Hallituksen jäsenten kummiylioppilaskunnat:

Pauliina Ryökäs: ISYY, SKY

Roosa Grönberg: AYY, VYY

Jenny Kasongo: OYY, TaiYo, ÅAS

Sonja Naalisvaara: HYY, LYY

Antti Regelin: LTKY, SHS, TYY

Jenni Suutari: JYY, TREY

Kaikkien sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(a)syl.fi. Tarkemmat yhteystiedot löydät osoitteesta www.syl.fi/ihmiset.

***

FSF:s styrelse 2023 konstituerade sig

Styrelsen för Finlands studentkårers förbund (FSF) för år 2023 har hållit sitt konstituerande möte och fördelat ansvarsområden mellan styrelsemedlemmarna. Varje styrelsemedlem har ansvar för vissa fadderkårer, vars fadder och kontaktperson hen är i år. Tanken är att det ska vara lätt för studentkårens aktiva att kontakta sin styrelsefadder i olika frågor de funderar över.

Ansvarsområden:

Lotta Leinonen: ordförande, tnf. 044 906 5004

Pauliina Ryökäs: vice ordförande, kommunikation och riksdagsval

Roosa Grönberg: utbildningspolitik, arbetsliv

Jenny Kasongo: socialpolitik, språkpolitik, organisationer och kultur

Sonja Naalisvaara: socialpolitik, hållbarhet, utvecklingspolitik

Antti Regelin: EU och ESU, internationalism, klimatpolitik

Jenni Suutari: utbildningspolitik och ESU

Fadderkårer:

Pauliina Ryökäs: ISYY, SKY

Roosa Grönberg: AUS, VYY

Jenny Kasongo: KonSt, OYY, ÅAS

Sonja Naalisvaara: HUS, LYY

Antti Regelin: LTKY, SHS, TYY

Jenni Suutari: JYY, TREY

E-postadresserna är i formen fornamn.efternamn(a)syl.fi. Våra kontaktuppgifter hittar du på adressen https://syl.fi/sv/people.

***

SYL’s Board 2023 held its constitutive meeting

The Board of the National Union of University Students in Finland (SYL) for 2023 held their constitutive meeting and divided areas of responsibilities among the Board Members. Each Board Member is also appointed specific sponsored student unions, for whom they serve as a sort of godparent and contact person this year. This makes it easier for people at the student unions to contact their sponsor in the SYL Board with questions and comments.

Areas of responsibilities:

Lotta Leinonen: SYL President, tel. 044 906 5004

Pauliina Ryökäs: SYL Vice President, communications and parliamentary elections

Roosa Grönberg: education policy, working life

Jenny Kasongo: social policy, language policy, organisations and culture

Sonja Naalisvaara: social policy, sustainability, development policy

Antti Regelin: EU and ESU, internationality, climate policy

Jenni Suutari: education policy and ESU

Sponsored student unions:

Pauliina Ryökäs: ISYY, SKY

Roosa Grönberg: AYY, VYY

Jenny Kasongo: ArtSU, OYY, ÅAS

Sonja Naalisvaara: HYY, LYY

Antti Regelin: LTKY, SHS, TYY

Jenni Suutari: JYY, TREY

Our email addresses are in the form firstname.lastname(a)syl.fi. Scandinavian characters are replaced by: ä=a, ö=o, å=a. You can find our contact details on https://syl.fi/en/people/.

Nuijamaan rajanylityspaikalla suoritetaan liikenteenohjausjärjestelmän vaihtotyö viikolla 3. Maanantaista 16.1. klo 9.30 tiistaihin 17.1. klo 16.00 asti liikenteenohjaus ei toimi lainkaan.

Rajavartiolaitoksen henkilöstö ohjaa liikennettä edellä mainittuna aikana partioiden toimesta. Loppuviikon aikana ohjausjärjestelmässä saattaa esiintyä häiriöitä mm. koekäytöstä johtuen. 

Rajanylittäjiä pyydetään huomioimaan poikkeukselliset liikennejärjestelyt ja nou-dattamaan huolellisuutta rajanylityspaikalle saavuttaessa ja siellä liikkuessa. 

Lisätietoja: Nuijamaan rajanylityspaikka, puh. 0295 422 500, 0295 422 501

Tutkimushankkeessa tarkastellaan poronhoitajien ja vertailuryhmänä toimistotyöntekijöiden sopeutumista kylmään ja muuttuvaan ilmastoon. Tutkimukseen etsitään osallistujia Inarin alueelta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa nopeammin arktisella alueella kuin muualla maailmassa. Kuten hyvin tiedetään, tällä on merkittäviä ja hyvin monenlaisia vaikutuksia arktisen alueen luontoon ja eläimiin. Myös ihmisillä on erilaisia fysiologisia ja kulttuurisia selviytymismekanismeja ja -strategioita, joiden avulla he selviävät kylmässä. Tutkijoita kiinnostaa, millaisia nämä keinot ovat ja miten ne muuttuvat ilmastonmuutoksen seurauksena.

Tutkimus lisää ymmärrystä biologian ja käyttäytymisen välisistä vuorovaikutuksista ja rajoituksista, kun eletään kylmissä ja toisaalta nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa hanketta käynnistävät yliopistotutkijat Minna Turunen ja Päivi Soppela.

Tutkimushankkeen nimi ”Biokulttuurinen sopeutuminen nopeasti muuttuvalla arktisella alueella” viittaa siihen, että sopeutuminen kylmään ilmastoon on yhdistelmä fysiologisia ominaisuuksia ja hyväksi havaittuja kulttuurisia tapoja ja käyttäytymismalleja.

Poronhoitajat ovat ihmisryhmä, jonka elinkeinoon, toimintaympäristöön ja arkipäivän elämään ilmastonmuutoksella on hyvin suoria vaikutuksia.

– Tässä tutkimuksessa tarkastellaan poronhoitajien ja toimistotyöntekijöiden sopeutumiskykyä muuttuvassa ilmastossa sekä paikallisen ja perinteisen tiedon ja tapojen merkitystä kylmässä selviytymiseen. Haastatteluiden avulla selvitetään näiden kahden ryhmän käsityksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista, Turunen kertoo.

Laajemmassa kontekstissa tutkimushanke tuo uutta tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisen alueen asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin.

– Kylmään ilmastoon liittyvä fysiologinen sopeutuminen esimerkiksi ruskean rasvan avulla saattaa edistää terveyttä, mutta asiasta tarvitaan lisää tietoa, Soppela kertoo. Myös ilmastonmuutoksen mahdollisista haitallisista vaikutuksista arktisen alueen asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin on vielä vähän tietoa, hän lisää.

Tutkimukseen haetaan osallistujiksi perusterveitä 18–65-vuotiaita henkilöitä, jotka työskentelevät kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti poronhoidossa tai tekevät toimistotyötä ja asuvat Inarin alueella. Henkilöt, jotka haluavat osallistua tutkimukseen voivat olla yhteydessä Lapin yliopiston Arktisen keskukseen tammikuun aikana.

Tutkimukseen osallistuu tutkijoita myös Oulun yliopiston biolääketieteen laitokselta sekä Notre Damen yliopistosta, Indianasta, Yhdysvalloista.

Lisätietoja:

Yliopistotutkija Minna Turunen, Arktinen keskus, Lapin yliopisto
0405096134, minna.turunen@ulapland.fi

Yliopistotutkija Päivi Soppela, Arktinen keskus, Lapin yliopisto
0400138805, paivi.soppela@ulapland.fi

Kuva: Poronhoitajien sopeutuminen kylmään ilmastoon kiinnostaa tutkijoita. Päivi Soppela.

– Verkkokaupan tarkoituksena on tuoda esiin monipuolisesti paikallisten yrittäjien tarjoamia elämyksiä, joita Pohjolan roadtripillä voi kokea. Verkkokaupan kautta matkailijan on helppo suunnitella lomaa Pohjolan rengastiellä ja hankkia elämykset parilla klikkauksella omalta kotisohvalta tai vaikka tien päältä, kertoo Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari.

Verkkokaupasta löytyy jo esimerkiksi retki pimeään luontoon Local Wilderness Oulun tarjoamana sekä Lappiksen järjestämät liukulumikenkäretket Oulun lähiluontokohteisiin. Verkkokaupan valikoima täydentyy jatkuvasti, ja luvassa on palveluita ja elämyksiä kaikkiin vuodenaikoihin. Pohjolan rengastie on auki ympäri vuoden – ja sen luonto on erilainen jokaisena vuodenaikana.

Uutena kohteena Pohjolan rengastiehen mukaan on liittynyt Tyrnävä, joka on tiiviisti Oulun kaupunkiseutuun linkittyvä aito maaseutupitäjä. Tyrnävän parhaita paloja matkailijalle ovat rauhaa huokuvan lakeusmaiseman lisäksi mm. kauniisti entisöity 1900-luvun alun teollisuusmiljöö Meijerikadulla, Tyrnävän kylien kulttuuritarjonta sekä jyrkkä ja mutkitteleva Ängesleväjoen kanjoni patikkareitteineen ja riippusiltoineen.

– Rengastien myötä saamme kuntamme matkailukohteet paremmin näkyväksi seudullisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Haluamme kohteidemme olevan helposti ja nopeasti saavutettavissa osana Oulun ja ympäryskuntien yhteistä elämystarjontaa, olipa kyse turistiryhmästä, päiväretkestä tai lähimatkailijoista, kertoo Tyrnävän kunnan matkailun kehittämisestä vastaava sivistysjohtaja Elina Vehkala.

– Tyrnävälle hurauttaa niin lentoasemalta kuin Oulun keskustasta alle 25 minuutissa. Tarjoamme ainutlaatuisen kokonaisuuden luontoelämyksiä, kulttuurihistoriaa, suosittuja satokauden tapahtumia, lähiherkkuja ja hauskoja aktiviteetteja aivan kaupungin kyljessä, Vehkala jatkaa

Pohjolan rengastiehen on mahdollista tutustua Matkamessuilla Helsingissä 20-22.1.2023 osastolla 6f48.

Vierailemalla matkamessuosastolla opit, miksi Pohjolan rengastie on talvein coolein lomakohde ja kesän sympaattisin roadtrip. Messusosastolla arvotaan kävijöiden kesken myös loma, joka sisältää verkkokaupassakin mukana olevia elämyksiä.

Mikä on Pohjolan rengastie?

Pohjolan rengastie on Oulun seudulla sijaitseva kokemusrikas reitistö autoilijoille, perheille, pyöräilijöille sekä julkisia suosiville matkailijoille. Rengastiellä pääset kokemaan koko Suomen pienoiskoossa: meren ja saariston, peltomaisemat ja pikkukylät, järvet, metsät ja Suomen eteläisimmän tunturin kuvankauniine tykkylumipuumaisemineen.

Pohjolan rengastie avattiin virallisesti kesällä 2021, jonka jälkeen se on ollut erityisesti luontomatkailijoiden suosiossa. Rengastieltä jokainen voi valita mieleisensä reitin – koko reitille tulee matkaa yhteensä 900 kilometriä, mutta sen voi kiertää myös pienemmissä osissa.

Lisätietoja:

Yrjötapio Kivisaari

Toimitusjohtaja / Oulun Matkailu Oy

yt@visitoulu.fi

+358 40 546 6283

Linkki verkkokauppaan:

https://visitpohjola.johku.com

Linkki nettisivuille:

pohjolanrengastie.fi

Pohjolan rengastiessä mukana olevat kunnat / seudut:

Hailuoto, Ii, Kempele, Raahe, Kalajoki, Rokua, Liminka, Syöte, Tyrnävä, Oulu

MTV:n ykkösasema kaupallisessa katselussa lujittuu ja MTV Katsomon käyttö kasvaa

MTV:n (MTV3, MTV Sub, MTV Ava ja MTV Katsomo) parissa käytettiin keskimäärin 38 minuuttia päivässä sisältöjen parissa eri katselutavat huomioiden. Nämä mainosrahoitteiset kanavat tavoittavat keskimäärin neljä miljoonaa suomalaista viikossa.

MTV vahvisti osuuttaan tv:n katselusta jo viidettä vuotta peräkkäin. MTV3, MTV Sub ja MTV Ava -kanavien osuus koko tv:n katselusta oli 23,6 %, korkein sitten 2015. MTV:n kaupallinen katseluosuus nousi niin ikään korkeimmaksi sitten vuoden 2015. Kaupallisten yhtiöiden osuudet (15—64-v. prime time) olivat: MTV 46,4 %, Sanoma TV 34,9 %, Discovery 17,5 % ja AlfaTV 1,1 %. (*)

MTV Katsomon parissa käytetty aika kasvoi vuonna 2022 42 %:lla. Tavoittavuus kasvoi merkittävästi etenkin syksyllä MTV Katsomossa ensijulkaistujen ohjelmien ansiosta. Parhaimmillaan MTV Katsomo tavoitti 1,5 miljoonaa suomalaista kuukaudessa.

Live-tapahtumat kokoavat kansan tv:n ääreen

Vuosi 2022 oli live-lähetysten juhlaa. Uutis- ja ajankohtaisohjelmien ja urheilun katselu kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Vuoden katsotuin ohjelma oli Suomen voittoon johtanut jääkiekon MM-finaali, jonka keskikatsojamäärä oli tv-kanavilla ja vod-palveluissa yhteensä yli 2,5 miljoonaa ja joka tavoitti kolme miljoonaa suomalaista. Syksyllä MTV:n katsotuin urheilutapahtuma oli MM-jalkapallon välieräottelu, joka tavoitti 1,6 miljoonaa katsojaa.

Yhteensä MTV:n kanavilla ja palveluissa MM-jääkiekkoa seurasi toukokuussa 4,35 miljoonaa ja MM-jalkapalloa marras-joulukuussa 3,5 miljoonaa suomalaista.

Uutisten katselua kasvattivat Venäjän hyökkäyssota ja Suomen Nato-prosessi

Venäjän hyökkäyssota ja Suomen Nato-prosessi vaikuttivat suomalaisten uutisnälkään ja nostivat uutis- ja ajankohtaisohjelmien katselua etenkin helmi-maalis- ja kesäkuussa. MTV:n uutis- ja ajankohtaisohjelmat tavoittavat viikossa lähes kolme miljoonaa katsojaa

Putous ja Tanssii Tähtien Kanssa viihteen ykköset

Viihdeohjelmista sekä Putous keväällä että Tanssii Tähtien kanssa syksyllä tavoittivat jaksokohtaisesti parhaimmillaan kumpikin 1,7 miljoona suomalaista.

Näiden tuttujen suosikkien lisäksi MTV toi useita uusia ohjelmia katsottavaksi niin MTV Katsomoon kuin tv-kanavillekin. MTV:n uusista ohjelmista katsotuimpia olivat keväällä mm. LEGO Masters Suomi, Bachelor 2022 ja The Harlins. Syksyllä suosittuja uutuuksia olivat mm. Kaaoksen kesyttäjät, Vuoroin vieraissa Maria Veitola, Sometähtien sinkkuelämää ja Ensitreffit alttarilla 2.0. Myös uutta kotimaista draamaa esitettiin ja katsottiin ahkerasti, esimerkkeinä Karuselli, Maria Kallio ja Hautalehto: Kylmä syli.

Katsotuimmat ohjelmat MTV Katsomossa vuonna 2022 olivat: The Harlins, Ensitreffit alttarilla, Sometähtien sinkkuelämää, Vuoroin vieraissa Maria Veitola, Maajussille morsian ja Salatut Elämät.

”Iloitsemme ykkösasemamme vahvistumisesta ja teemme vahvasti töitä sen eteen, että vuonna 2023 pystymme edelleen kasvattamaan katselua niin MTV:n kanavilla kuin MTV Katsomossakin. Kaiken perustana ovat vahvat sisällöt: vuotemme käynnistyy uudistuneella uutis- ja ajankohtaistarjonnalla, viihdesuosikki Putouksella ja monilla muilla katsojasuosikeilla. Live-urheilu näytti voimansa myös vuonna 2022, ja siksi on hienoa, että esimerkiksi Jääkiekon MM-kisat näkyvät jatkossakin MTV:n kanavilla ja suoratoistopalvelussa”, summaa Iina Eloranta, Channels & Digital Consumption -yksikön johtaja MTV:ltä.  

Lähteet: Finnpanel TotalTV-mittaus, kaikki 3+ vuotiaat, kanavien ja vod-palvelujen katselu TV, PC, mobiililaitteilla;
(*) merkityt kappaleet perustuvat Finnpanelin TV-mittaritutkimukseen (4+ vuotiaat, TV-ruudulta tapahtunut katselu)

Lisätiedot:     

Iina Eloranta, VP, Channels & Digital Consumption, p. 050 408 4188, iina.eloranta@mtv.fi 
Taina Mecklin, Research Director, p. 040 504 0814, taina.mecklin@mtv.fi    

Risteilyä tähdittävät tämän hetken kuunnelluimmat artistit

Spring Break Cruisen esiintyjäkattaus on käytännössä hallinnut soittolistoja viimeisen vuoden ajan, eikä tahti ole rauhoittumassa. Mukana ovat mm. suomiräpin uuden aallon konkari Cledos, moninkertainen Emma-ehdokas ja menestyksekkään “Sextape II” -albumin julkaissut Sexmane sekä esikoisalbumillaan “LIMBO” edelleen Suomen kuunnelluimpien albumien joukossa jatkava läpimurtoartisti Costi.

Mukana on myös laaja kattaus suomiräpin nousevia ja ajankohtaisimpia tähtiä, joihin kuuluu mm. “Tippa T” -sinkullaan suuren yleisön tietoisuuteen noussut Turisti. Myös sulavaa r’n’b-soundia tarjoileva Fabe sekä “My love & homie” -sinkulla ihastuttanut Blacflaco nähdään risteilyllä. Nouseva turkulaisartisti NCO sekä mm. williamin kanssa Suomen viraaleimpia biisejä taiteillut Bizi kruunaavat ohjelmakattauksen. Artistien välissä tunnelmaa ylläpitävät DJ Sweedy ja DJ Petermayn.

“Suomalaisen urbaanin musiikin uusi aalto on luonut tämän kaltaiselle risteilykonseptille tilauksen, johon me nyt vastaamme parhaalla osaamisellamme. Megasuositun lavaohjelman lisäksi risteilyn täydentää muu viihteellinen ja osallistava ohjelma, joka julkaistaan mahdollisimman pian. Kyllä tässä joutuu pohkeet venyttelemään ja rohkaisuryypyn ottamaan”, iloitsee Spring Break Cruisen risteilyjohtaja Ari Myllyniemi.

Lipunmyynti

Mediapankki

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Ari Myllyniemi

Risteilyjohtaja, Spring Break Cruise

+358 40 7531324

ari@nordiclive.fi

www.aurafest.fi

www.liveristeilyt.fi

Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtajan virkaa tavoittelee 11 hakijaa. Hakuaika päättyi perjantaina 13. tammikuuta klo 15.00.

Maakuntajohtajuus herätti kiinnostusta kuntajohtajien keskuudessa. Pohjois-Pohjanmaalta virkaa hakivat Haapaveden kaupunginjohtaja Kimmo Hinno ja Muhoksen kunnanjohtaja Jussi Rämet.

Myös Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä sekä Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n toimitusjohtaja Toni Krankkala hakevat maakuntajohtajaksi.  

Maakuntajohtajan virkaa hakivat:

Kimmo Hinno, kaupunginjohtaja, Haapaveden kaupunki

Jyrki Kaiponen, maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan liitto (hakijan pyyntö: ei nimeä julkisuuteen)

Päivi Keisanen, kehittämispäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto

Ann-Mari Kemell, valtiosihteeri, TEM/MMM

Toni Krankkala, toimitusjohtaja, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry

Tiina Rajala, kehitysjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan liitto

Jussi Rämet, kunnanjohtaja, Muhoksen kunta

Ari Tuutti, toimitusjohtaja, Ave Forma Engineering Oy

Mirja Vehkaperä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Oulun kaupunki

Virve Vimpari, osastopäällikkö, Euroopan komissio

Juha Väisänen, CEO, Creacom, lehtori, OAMK

Pohjois-Pohjanmaan nykyinen maakuntajohtaja Pauli Harju on irtisanoutunut 31.3.2023 alkaen. Vs. maakuntajohtajana toimii 1.2.2023 alkaen suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

Lisätietoja maakuntajohtajan virasta antavat maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie, p. 044 5273 288 sekä maakuntahallituksen puheenjohtaja Jussi Ylitalo, p. 045 1606466.