Arjen ympäristöihin ja julkiseen tilaan sijoittuva taide on tyypillistä elinvoimaisille ja kasvaville kaupungeille. Tutkimuksesta selviää, että erityisesti kasvavissa yliopistokaupungeissa halutaan julkista taidetta. Yleisimmät syyt haluta taidetta ovat, että sen koetaan piristävän, lisäävän viihtyisyyttä ja elävöittävän arjen elinympäristöjä. Vuoden 2022 tutkimustuloksia voidaan tarkastella myös ensimmäistä kertaa kerättyjen avovastauksien valossa.

Tehokasta taidetta

Osa vastaajista nosti esiin julkisen taiteen saavutettavuuden. Eräs vastaaja koki arjen ympäristön taiteen olevan varsinainen ajansäästäjä, sillä ”taidetta näkee ilman lisääntynyttä ajankäyttöä”.

Julkisen taiteen on todettu toisinaan vähentävän töhryjen syntymistä, mutta muutama vastaaja näki taiteen potentiaalisena alustana nuorten energianpurkauksille: ”on nuorisolla kohteita, joita sotkea tai rikkoa”. Toisaalta taiteen nähtiin toimivan myös avauksena ihmistenvälisen yhteyden luomiselle, sillä ”siitä löytää keskusteltavaa”.

Julkinen taide on ”vaihtelua kaupallisuudelle”

Kuten julkisen piiriin kuuluu, nostettiin raha ja taiteilijoiden toimeentulo esiin useassa vastauksessa. Julkisen rahoituksen arveltiin olevan "lähes ainoa, joka riittää isojen teosten hankintaan.”

Estetiikan ytimeen ja yksilöllisiin mieltymyksiin pureuduttiin muutamassa vastauksessa: ”tuovat tyylikkyyttä ja katsottavaa, mutta niiden pitää olla myös houkuttelevia ja kiinnostavia, jota kaikki taide ei suinkaan ole.”

Kysymystä siitä, tulisiko taiteen herättää mielenkiinto tuntemattomaan vai tarjota vahvistusta tuttuihin ajatusmalleihin, sivuttiin muutamassa vastauksessa: ”taidetta on kiva katsella, jos se on ymmärrettävää eli hyvää”.

”Taide on se, mikä tekee meistä ihmisiä”

Luonto ja taide nähtiin rinnakkaisina ja toisiaan täydentävinä elementteinä erilaisissa elinympäristöissä: ”Taideteokset kaunistavat ja herättävät ympäristön. Harmaassa kaupungin korttelissa ei usein ole tilaa kasveille, jolloin joku reaktioita herättävä asia saattaa antaa tunteen, joka kannattelee.”

Eräs vastaaja kiteytti taiteen merkityksen seuraavasti: ”Taide muistuttaa siitä, että elämä on muutakin kuin arjesta suoriutumista ja avaa uusia näkökulmia urautuneelle mielelle. Taide auttaa näin jaksamisessa ja parantaa elämänlaatua.”

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja -kyselytutkimus toteutettiin marraskuussa 2022. Taiteen edistämiskeskuksen Kantar Publicilta tilaamaan tutkimukseen vastasi yhteensä 1475 osallistujaa Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista. Tutkimus on jatkoa vuosina 2014, 2016 ja 2020 toteutetuille kyselyille.

Tilastollisten tulosten koonti on tämän tekstin liitteenä sisältäen myös kaupunkikohtaisen vertailun (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio ja Kouvola).

Kuvan tiedot: Heini Ahon Meditatiivinen kello vuodelta 2021 sijaitsee Suomalais-venäläisen koulun tiloissa Helsingissä. Teoksen on kuvannut Tuomas Uusheimo.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ensimmäinen palkanmaksupäivä vakituiselle henkilöstölle on tänään sujunut ongelmitta. Palkka on saatu maksettua vakituiselle henkilöstölle normaalisti.

Sijaisten ja määräaikaisten henkilöiden palkanmaksupäivä on 31.1.2023.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtoryhmä seuraa tilannetta päivän mittaan. Mahdolliset virheet korjataan ylimääräisillä palkka-ajoilla sitä mukaa.

Maistuisiko kalastus? Suomen Vapaa-ajankalastajat kannustaa teemavuotenaan suomalaisia innostumaan kalastuksesta tuomalla esille kalastusharrastuksen ympärivuotisuutta ja monipuolisuutta sekä haastaa opettelemaan kalankäsittelytaitoja, joiden avulla terveellisten ja edullisten kalaruokien teko onnistuu jokaiselta.  

Kalastus on hyödyllinen ja monipuolinen harrastus, jota voi harrastaa ympäri vuoden. Jokaisena vuodenaikana kalastusharrastus muuttaa muotoaan ja tarjoaa uudenlaisia elämyksiä: uusia tapoja kalastaa, uusia lajeja, uusia makuja!
Suomen Vapaa-ajankalastajien teemavuosi 2023 Kalastus maistuu! haluaa tarjota ideoita ja inspiraatiota, miten tutustua monipuolisesti kalastusharrastukseen ja löytää siitä uusia puolia sekä oppia käsittelemään omaa saalistaan ja hyödyntämään sitä kotikeittiössä.

“Tänä vuonna haluamme innostaa suomalaisia kokeilemaan monipuolisesti kalastuksen eri muotoja ja löytämään eri vuodenaikoina harrastuksen äärelle. Haluamme lisäksi opastaa ihmisiä käsittelemään omat saaliskalansa. Monille kalastusharrastuksen esteenä on, ettei osaa käsitellä kaloja siihen muotoon, että niistä voisi laittaa ruokaa. Maailmantilannekin huomioon ottaen, nyt jos koskaan on oivallinen hetki oppia hyödyntämään Suomen luonnon tarjoamia edullisia antimia. Kannustamme pitämään kynnyksen matalalla ja aloittamaan yksinkertaisista ja nopeista kalanvalmistustavoista, kausiherkkuja tietenkään unohtamatta”, kannustaa Suomen Vapaa-ajankalastajien tiedottaja Jaana Vetikko. 

Kalastus maistuu! -teemavuosi käynnistyy talvikalastuskauden vinkein. 
“Talvella mennään tottakai pilkille. Yli puoli miljoonaa suomalaista harrastaa pilkintää ja kannustamme uusia harrastajia mukaan. Moni ei tiedä, että pilkintä arvokkaana yleiskalastusoikeutena on suhteellisen nuori ilmiö: pilkintä on liitetty vasta vuonna 1996 yleiskalastusoikeuksien piiriin. On hyvä tiedostaa, että tämä jokamiehenoikeuteen verrattava oikeutemme pilkkiä ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen on aikoinaan tehty paljon vaikuttamistyötä. Vaalikaamme siis tätä kansainvälisestikin hienoa oikeutta kalastaa”, muistuttaa Vetikko. 

Talvella kannattaa ehdottomasti kokeilla perinteisen ahvenen pilkinnän lisäksi vaikkapa hauen täkyongintaa sekä mateen ja kirjolohen pilkintää. Vähemmän arvostettuja särkikaloja ei myöskään kannata hyljeksiä, vaan etsiä niille hyvät reseptit ja hyödyntää ruoaksi. 

Näin osallistut Kalastus maistuu! -vuoteen

Kalastus maistuu! -vuoteen voi osallistua kuka tahansa inspiroitumalla kampanjasivuston vinkeistä ja haastelistoista, jotka voi ottaa käyttöönsä osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusmaistuu.  

”Fiilistelijöille tarkoitetun listan avulla voi muistuttaa itseään etenkin kalastusharrastuksen yhteisöllisyydestä. Aktiivisille harrastajille suunnattu lista puolestaan kannustaa kokeilemaan vähän teknisempiä kalastustapoja. Kukin voi haastaa mukaan itsensä, sukulaisensa, kaverinsa, someverkostonsa tai vaikka koko kalastusseuransa. Toivomme myös, että mahdollisimman moni kalankäsittelytaidon jo omaava jakaisi oppia vuoden aikana eteenpäin ja opastaisi vaikkapa oman perheen tai sukulaisnuoret käsittelemään kalaa. Itse käsitelty kala maistuu aina vähän paremmalta”, summaa Vetikko. 

Tulevan kevään, kesän ja syksyn vinkki- ja haastelistat julkaistaan kausien lähestyessä. 

Osallistu teemavuoteen: https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusmaistuu. 

Oheiset kuvat ovat vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä. Pilkkikuva: Janne Antila, Suomen Vapaa-ajankalastajat. Fileekuva: Johanna Antila, Suomen Vapaa-ajankalastajat.

Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajat
tiedottaja Jaana Vetikko, p. 050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi
koordinaattori Johanna Antila, p. 050 573 9332, johanna.antila@vapaa-ajankalastaja.fi
Kalastus maistuu! -teemavuosi https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusmaistuu

Vuonna 2022 alkanut Tuusulan kunnan tarjoama asumisneuvonta laajenee palvelemaan kaikkia kuntalaisia. Asumisneuvojan ohjausta ja neuvontaa tarjotaan tuusulalaisille asumismuodosta ja iästä riippumatta. Sekä ikäihmisten ennakoiva asumisneuvonta että osana Ohjaamo-toimintaa alle 30-vuotiaille tarkoitettu asumisneuvonta jatkuvat entisellään.

Asumisneuvonnalla voidaan lisätä kaikenikäisten kuntalaisten hyvinvointia jokaisessa elämänvaiheessa. Ennaltaehkäisyyn keskittyvän neuvonnan tavoitteena on, että kuntalaiset löytävät palvelun hyvissä ajoin ja ottavat yhteyttä matalalla kynnyksellä. Ennakoivan työn rinnalla asumisneuvojat voivat auttaa asiakkaita neuvonnan ja ohjauksen avulla löytämään ratkaisuja esimerkiksi asumisen tukiin tai ongelmatilanteisiin liittyen.

Asumisneuvontaan voi olla yhteydessä pienissä ja isoissa asioissa. Yhteyttä voi ottaa, vaikka asumisessa ei olisikaan ongelmia, jos haluaa pohtia asumisen asioita jonkun kanssa.

Kaksi ammattilaista käytettävissä

Tuusulassa on kaksi asumisneuvojaa. Tanja Turunen (kuvassa oikealla) työskentelee ensisijaisesti nuorten ja aikuisten kanssa, Elina Kolehmainen (vasemmalla) palvelee ikääntyvien asumisneuvonta-asioissa. Tanjalla on vahvaa osaamista erityisesti talouden hallintaan ja nuorten asumiseen liittyvissä asioissa. Elina puolestaan on kokenut asiantuntija ennakoivassa asumisneuvonnasta terveydentilan tai toimintakyvyn muutostilanteissa.

Asumisneuvojien työhön kuuluu myös asumiseen liittyvien tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen sekä niihin osallistuminen. Asumisneuvojan voi kutsua kertomaan asumisen ennakoinnin asioista ja asumisneuvonnasta kokouksiin, kokoontumisiin ja tilaisuuksiin. Asioinnissa on mahdollista käyttää tulkkipalveluita, joten palveluja voivat hyödyntää myös muut kuin suomenkieliset.

Yhteystiedot

Asumisneuvojiin saat yhteyden maanantaista perjantaihin klo 9.00–15.00. Soittamalla voit myös varata asumisneuvojalta tapaamisajan sinulle sopivaan ajankohtaan.

• Tanja Turunen, p. 040 314 2241 (nuoret, aikuiset)
• Elina Kolehmainen, p. 040 314 3068 (ikäihmiset)

Asumisneuvonnan sähköpostiin voi lähettää yleisiä kysymyksiä. Osoite on asumisneuvonta@tuusula.fi (ethän lähetä henkilötietojasi).

Vastaanottoja useissa paikoissa

Asumisneuvonta halutaan tuoda lähelle kuntalaisia. Asumisneuvonnan ajanvarauksettomat matalan kynnyksen vastaanotot ovat avoimia kaikille tuusulalaisille.

Hyrylä 
Paikka: kirjasto, neuvottelutila Einari, Autoasemankatu 2
Ajat: tiistaisin 31.1., 14.2., 28.2., 14.3., 28.3., 11.4., 25.4. ja 9.5. klo 10.00–12.00 

Jokela
Paikka: kirjasto, lukusali, Keskustie 20
Ajat: keskiviikkoisin 25.1., 8.2., 22.2., 8.3., 22.3., 5.4., 19.4. ja 3.5. klo 10.00–12.00 

Kellokoski
Paikka: Kellotupa, alakerta, Koulutie 20
Ajat: perjantaisin 3.2., 17.2., 3.3., 17.3., 31.3., 14.4., 28.4. ja 12.5. klo 10.00–12.00 

Ohjaamo (alle 30 v.), Hyrylä
Paikka: Ohjaamo, Autoasemankatu 1, 2.krs
Ajat: tiistaisin klo 13.00–15.30

Keskustelu älymaataloudesta ja digimaataloudesta käy vilkkaana, kun maatilojen tuotannon ja kannattavuuden hyödyksi haetaan uusia ratkaisuja. TTS Työtehoseuran Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla -hankkeessa tuotettu tieto ja tiedonvälitys ovat osuneet ajallisesti sopivaan saumaan. Hyviksi havaitut Digimaatalous-webikahvit ja Digimaatalous-sivusto palvelevat jatkossakin kiinnostuneita. 

Kun Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla -hanketta valmisteltiin vuonna 2018, näkyi vahvassa kasvussa digitaalisten teknologioiden lisääntyvä tarjonta markkinoilla. Oli selkeää tarvetta alan yhteistyölle ja puolueettoman tiedon kokoamiselle. 

- Yhdeksi päätavoitteeksi asetettiin toimialarajoja ylittävä yhteistyö maatalouden, teknologian ja ympäristöasioiden ympärillä. Nähtiin tärkeänä, että maatalousyrittäjät saavat tietoa uusien teknologioiden hyödyistä ja kokemuksista, jotta he voivat puntaroida hankintoja oman maatilansa tarpeisiin, muistelee alkuvaiheita projektipäällikkö Reetta Palva TTS Työtehoseurasta. 

Digimaatalous-sivustoilla yli 8000 kävijää

Lähtötilannetta kuvaavaa oli tiedon hajanaisuus. Uusista teknologioista oli tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia, mutta yhteinen paikka puuttui. Tiedonsaamisen selkeyttämiseksi perustettiin Digimaatalous.fi -sivusto, jonne on koottu tutkimustietoon ja käytäntöön pohjautuvia asiantuntijoiden katsauksia uusista teknologioista ja sovelluksista. Artikkeleita on tähän mennessä kertynyt 24, ja työ jatkuu. Sivuilla vierailee tasaisena virtana kävijöitä: tilaston mukaan sivuilta tietoa on hakenut jo yli 8000 eri kävijää. 

Webikahvit helmenä – tallenteita katsottu yli 5000 kertaa

Koronan tuomien rajoitusten myötä heräsi idea reilu tunnin kestävistä ”Digimaatalous-webikahveista”. Odottamatta ja yllättäen webinaareista muotoutui yksi hankkeen helmistä. Webikahveja järjestettiin kaikkiaan 14, joihin osallistui puheenvuoroilla yli 40 asiantuntijaa ja mukana ruudun äärellä oli yli 600 kuulijaa eri puolelta Suomea. Puheenvuoroja on seurattu aktiivisesti myös YouTube-kanavalla, jossa tallenteille on kertynyt yli 5000 katselukertaa. 

Viestintää eri kanavilla – 1000 seuraajaa some-kanavilla

Kaikki näkyminen on viestintää ja viestintä vie tietoa eteenpäin. Uudet teknologiat & Maatalous -sosiaalisen median kanaville Facebookiin, Twitteriin ja YouTubeen on löytänyt tiensä ilahduttavasti noin tuhatkunta seuraajaa. Tapahtumista on julkaistu 30 tiedotetta, joista osa on tarjonnut jutunjuurta niin alan ammattilehtiin ja yllättäviinkin yhteyksiin, Talouselämää ja Yle-radiota myöten.

Tapaamisia ja tutustumisia kasvotusten

Toiminta ei rajoittunut vain verkkoon vaan treffattu on myös kasvotusten. Hankkeen järjestäminä tai muutoin yhteistyössä on osallistuttu pellonpiennarpäivään, täsmäviljely-tapahtumiin ja maatalousalan messuille. Näiden lisäksi on vierailtu maatilakohteissa kera videokameran: traktorin ajoavustimesta, satokartoituksesta, tankkauksen tallennuslomakkeesta sekä Korpelan maitotilan kuntoluokkakamerasta löytyy videomateriaalia YouTubesta. 

”Verkostossa on voimaa, jopa ylivoimaa” – eri tavoin mukana 100 asiantuntijaa

Tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja käytännön polku on avainasemassa, kun puhutaan uusien teknologioiden käyttöönotosta. Yhteistyö on yhdessä tekemistä, ja tämä toteutui hankkeessa onnistuneesti. Ohjausryhmä arvioi verkostoitumisen olleen merkityksellistä ja piti arvokkaana tehdyn työn ajankohtaisuutta. Lausunnossaan jäsenistö totesi, että tuotettu tieto on osunut ajallisesti hyvin maatiloilla olevaan uusien teknologioiden murrokseen ja että ”verkostossa on voimaa, jopa ylivoimaa”. 

Uusien teknologioiden vihkiytynyt verkosto

Jatkuvuuden osalta kiitokset kohdentuvat AgriHubiin, jonka myötävaikutuksella jatketaan tutulla toimijaporukalla Digimaatalous-webinaarien koordinointia. Porukassa ovat mukana AgriHubin, Työtehoseuran, Luken, HAMKin ja ProAgrian asiantuntijoita. Ryhmä kannustaa matalan kynnyksen yhteydenottoon: hankevetäjiltä, tutkijoilta, neuvojilta, opettajilta ja maatalousyrittäjiltä toivotaan vinkkejä Digimaatalous.fi-sivustolle sopivista artikkeleista ja Digimaatalous-webikahvien aiheista.

Työtehoseuran toimesta Uudet teknologiat & Maatalous – somekanavat jäävät elämään ja niitä hyödynnetään digimaatalouden, uusien teknologioiden ja vastaavien aiheiden uutisoinneissa. Esimerkiksi juuri käynnistyneen Älysikala -EIP-hankkeen etenemistä voi seurata näillä kanavilla.

Projektipäällikkö kiittää ja katsoo tulevaan

On oletettavaa, että kiinnostus maatalouden uusiin digitaalisiin teknologioihin kasvaa edelleen ja keskustelu Älymaatalouden ympärillä jatkuu vilkkaana. 

- Iso kiitos kaikille hankkeessa tavalla tai toisella mukana olleille. On todella tärkeää, että pidämme yhdessä yllä kehittämistyötä, jolla maatilojen työtä helpottavia, ympäristökuormitusta keventäviä ja taloudellisesti järkeviä ratkaisuja voidaan viedä käytäntöön. Näihin tiedontarpeisiin ja keskusteluun on Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla -hanke osaltaan vaikuttanut, arvioi projektipäällikkö Reetta Palva TTS Työtehoseurasta.

Uusien teknologioiden sivusto www.digimaatalous.fi
Facebookissa Uudet Teknologiat & Maatalous
Twitter @UTekn_maatalous
YouTubessa Uudet Teknologiat & Maatalous

Lisätietoja
Reetta Palva, projektipäällikkö, TTS Työtehoseura, puh. 044 7143 692, reetta.palva@tts.fi

TTS Työtehoseura/ Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla-kehittämishanke.
Rahoituslähteenä EU:n maaseuturahasto, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-20, Hämeen ELY-keskus, valtakunnalliset kehittämishankkeet. 

Turun museoiden monipuolinen ja laadukas tarjonta vuonna 2022 houkutteli ennätysyleisöjä näyttelyiden ja tapahtumien äärelle. Merikeskus Forum Marinum saavutti museon kautta aikojen suurimmat kävijäluvut. Biologinen museo vietti 115-vuotisjuhlavuottaan rikkomalla 2000-luvun kävijäennätyksen kirkkaasti, ja vuosituhannen ennätyksiä kolkuteltiin myös Turun taidemuseossa sekä Turun kaupungin taidemuseo WAMissa. 

115 vuotta täyttänyt Biologinen museo ylsi 2000-luvun kävijäennätykseen  

Kävijämäärien palautuminen normaalille tasolle ja jopa sen yli jatkui Turun museokeskuksen museoissa. Apteekkimuseo ja Qwenselin talossa (22 209 / 2021: 14 019), Biologisessa museossa (40 949 / 2021: 12 162), Kuralan Kylämäessä (92 509 / 2021: 123 270), Luostarinmäen museokorttelissa (32 916 / 2021: 24 290), Turun linnassa (133 268 / 2021: 93 421), WAMissa (57 967 / 2021: 46 683), sekä Brinkkalassa (10 174 / 2021: 9 122) vierailtiin yhteensä 389 992 kertaa (2021: 322 967). Vuonna 2022 museot olivat avoinna yhteensä 1 644 päivää, mikä on 192 päivää enemmän verrattuna koronan kurittamaan vuoteen 2021. 

– Olen ilahtunut siitä, että kävijöiden määrä on jälleen noususuunnassa. Kävijämäärät ovat myös valtakunnallisesti hyvällä tasolla. Kesän hyvät luvut kertovat osaltaan siitä, että ainakin kotimaan matkailu on ollut virkeää, sanoo Turun kaupungin museopalvelujohtaja Juhani Ruohonen. 

Viime vuonna tuli kuluneeksi 115 vuotta Turun Biologisen museon avautumisesta. Turkulaisten rakastama museo saavutti Kappas kakkaa! -näyttelyn saaman huomion ansiosta suursuosion ja siivitti Biologisen museon ennätyslukemiin. Museo on vain kerran ylittänyt 20 000 kävijän rajapyykin 2000-luvulla, joten 40 000 kävijän rajan rikkoutuminen on poikkeuksellinen saavutus. Tammikuussa 2022 avautunut Kappas, kakkaa! -näyttely on avoinna 12.3.2023 saakka.   

Valtakunnallisen Museokortin suosio on vakiintunut Turun kaupungin pääsymaksullisissa museoissa. Sillä maksettiin yhteensä 61 387 kertaa (21 %) kaupungin Museokortti-kohteissa. Korttia käytettiin ahkerimmin Turun kaupungin taidemuseossa WAMissa, jossa Museokortilla maksettiin 22 940 kertaa, eli 39 prosenttia kaikista vierailuista. 

120-vuotias Suomen Joutsen houkutteli ennätyksellisesti kävijöitä Forum Marinumiin   

Merikeskus Forum Marinumin museokohteissa vieraili vuonna 2022 yhteensä 85 134 maksanutta kävijää (2021: 64 847). Kesäkuukausien osuus on erittäin merkittävä koko vuoden kattavassa vertailussa. Nyt saavutettu luku on vuonna 1999 toimintansa aloittaneen Forum Marinumin kaikkien aikojen kävijäennätys. Edellinen kävijäpiikki (70 890) on vuodelta 2017, jolloin Turku isännöi massiivista The Tall Ship’s Races -tapahtumaa. Verrattain hyvänä tuloksena pidetyn 2021 vuoden kävijämäärä kasvoi yli 20 000 museoasiakkaalla.  

Vuoden 2022 aikana 23 520 käyntiä maksettiin Museokortilla. Luku on ollut jatkuvassa kasvussa kortin lanseeraamisvuodesta 2015 alkaen. Koko vuoden aikana Museokorttia käytettiin 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Museokortilla maksettujen käyntien prosentuaalinen kasvu oli voimakkainta kuin kertaakaan aikaisemmin.   

Kesällä 2022 kävijämäärissä näkyi ulkomaalaisten turistien paluu koronavuosien jälkeen. Ulkomaalaisia tilastoitiin lähes 3000 henkilöä 49 eri maasta, mutta koronaa edeltävien vuosien turistimääristä jäätiin vielä jälkeen. Eniten Forum Marinumissa vierailee saksalaisia, ruotsalaisia ja ranskalaisia matkailijoita.  

Ennätyksellinen tulos vaikuttaa syntyneen merikeskuksen vahvuudeksi tiedetyn museolaivaston, sekä pysyvästi monipuolisen näyttelykerronnan yhteisvaikutuksella. Forum Marinumiin on löytänyt vähitellen myös uusia kävijäryhmiä. Etenkin lapsiperheet ja nuoret aikuiset ovat viihtyneet vuoden 2021 puolella avautuneen 40 000+ -saaristonäyttelyn elämyksellisen meriluonnon äärellä.  

Kesällä Forum Marinumin tarjonnassa painottui Suomen Joutsenen 120-vuotista historiaa juhlistanut yleisöohjelma. Myös muut merikeskuksen kokonaisuuteen lukeutuvat museolaivat ovat yleisöä houkuttelevia kesäkohteita. Puurunkoinen parkki Sigyn vuodelta 1887, museoidut sotalaivat Karjala ja Keihässalmi sekä hostel-laivana tunnetun s/s Boren näyttelytilat kuuluvat kaikki Forum Marinumin toimintaan.  

Forum Marinumin museo-, kokous- ja ravintolapalveluita käytti vuoden aikana kaikkiaan 212 000 asiakasta (2021: n. 148 000) Luvussa on mukana myös kaikki merikeskuksen piha-alueella järjestetyt yleisötapahtumat, joiden vuoden päätti joulukuussa koko Aurajokirantaa elävöittänyt Valon polku -tapahtuma.  

Vaihtuvat ja mielenkiintoiset nykytaiteen näyttelyt ja yleisön kiinnostus arkeologiaa kohtaan siivittivät Aboa Vetus Ars Novan mainiota museovuotta  

Vuonna 2022 museokäyntejä tehtiin Aboa Vetus Ars Novassa yhteensä 90 224 kappaletta ja näistä vierailuista 40 prosenttia tehtiin Museokortti kainalossa. Museon arkeologiselle puolelle Aboa Vetukseen tehtiin 45 263 museokäyntiä ja nykytaiteen puolelle Ars Novaan 44 961 museokäyntiä. Opastuksia Aboa Vetus Ars Novassa järjestettiin yhteensä peräti 552 kappaletta vuoden aikana.  

Museon arkeologiseen yleisökaivaukseen tutustui kesällä reilun kahden kuukauden aikana lähes 2 000 kiinnostunutta vierailijaa. Museo ja sen näyttelyt kiinnostivat myös kaivauskuopan ympärillä, sillä heinäkuussa 2022 museokäyntejä tehtiin nykytaiteen ja arkeologian museossa jopa 14 500. Kesällä Ars Novassa oli esillä Kustaa Saksin Aura-näyttely, joka herätti kävijöissä suurta ihastusta.  

Monipuolinen taidekattaus nosti Turun taidemuseon viime vuosien kävijäennätykseen   

Turun taidemuseossa vieraili vuoden 2022 aikana 60 589 kävijää, joista 81 prosenttia oli maksaneita. Kävijämäärä kasvoi huimat 42 prosenttia vuodesta 2021 (42 672 kävijää) ja kasvua näkyi jopa suhteessa koronaa edeltäviin vuosiin. Edellisen kerran 60 000 kävijän raja rikottiin vuonna 2017 (63 989 kävijää). Museokorttia vingutettiin ahkerasti, ja kortin käyttäjät tekivät lähes puolet (46 %) kaikista vuoden 2022 käynneistä.   

Yleisöjä kiinnosti niin nykytaide kuin modernin taiteen klassikot. Ensikertaa Suomessa nähdyn senegalilaisen Omar Victor Diopin valokuvataiteeseen tutustui keväällä 20 572 kävijää, ja Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin, Sigrid Schaumanin ja Elga Sesemannin tuotantoa esittelevä Moderni nainen houkutteli kesän aikana museoon 20 720 vierailijaa. 15.1.2023 saakka esilläoleva Greta Hällfors-Sipilä & Sulho Sipilä -näyttely keräsi vuoden loppuun mennessä 17 410 kävijää. Päänäyttelyiden lisäksi vuoden aikana nähtiin kymmenen nykytaidetta esittelevää Studio- ja Pimiö-näyttelyä sekä museon omasta kokoelmasta koottu Pari sanaa keräämisestä. Näyttelytoiminnan rinnalla taidemuseo tavoitti tuhansia taiteenystäviä erilaisten luentojen, erikoisopastusten ja livetapahtumien myötä.   

Museonjohtaja Kari Immosta ilahduttaa, että yleisön kiinnostus on kohdistunut monipuolisesti kuvataiteeseen ja yhtä lailla nykytekijöihin kuin klassikkonimiin. Näyttelyt ovat nostaneet suuren yleisön tietoisuuteen myös taidehistoriallisesti merkittäviä mutta ennestään tuntemattomampia taiteilijoita, kuten Sesemannin ja Sipilät.  

– Olemme onnistuneet näyttelyissä ja tapahtumissa ilmeisen hienosti saavuttaen näin hyvät kävijäluvut ja tyytyväiset asiakkaat, Kari Immonen summaa viime vuotta.  

Åbo Akademin säätiön museoissa 14 000 käyntikertaa ja 2 500 virtuaalivierailua   

Vuonna 2022 Sibelius-museon museo-, kokous- ja konserttipalveluita käytti kaikkiaan noin 12 750 asiakasta. Näyttelykävijöistä 2 041 henkilöä maksoi Museokortilla. Suosituimmat kuukaudet olivat heinäkuu (1 095 näyttelyvierasta) ja syyskuu (1 293 näyttelyvierasta, joista 788 oli Turun päivän ilmaiskävijöitä). Museo oli suljettu koronapandemian vuoksi 1.1.–24.3.2022. Kaikkiaan vuoden 2022 kokonaiskävijämäärässä päästiin samalle tasolle kuin pandemiaa edeltävänä vuonna 2019, vaikka aukiolopäiviä oli huomattavasti vähemmän.   

Casa Haartmanissa käyntikertoja oli reilut 1 200 noin kolme kuukautta kestäneen kesäaukiolon aikana. Ett Hem -museo on ollut suljettuna kävijöiltä naapurirakennuksen purkutyön takia. Åbo Akademin säätiö liittyi vuonna 2022 Digimuseo.fi-palveluun. Ett Hem -museon virtuaalinäkymä avattiin museon 90-vuotispäivänä 29.5.2022, ja säätiön käytössä oleva Vartiovuoren tähtitorni syyskuun lopulla. Ett Hem -museon virtuaalinäkymässä on käynyt reilut 1 400 kävijää ja Tähtitornin näkymässä noin 1 000 kävijää.   

Sibelius-museon vuoden 2022 näyttelyiden teemat olivat Aesthesis, Soitinten kielillä (yhteistyössä Turun yliopiston museologiaopiskelijoiden kanssa), Pehr Kalm, Tinni Snåre – Emotions, Kitara-näyttely sekä Jean Sibelius. Museon alakerran urkusali avattiin uudelleen kahden vuoden kiinniolon jälkeen.  

Sibelius-museon konserttitoiminta sisälsi niin perinteisiä kuin uusia elementtejä. Perinteisen Sibbe Live! -keskiviikkosarjan rinnalle perustettiin perjantaisarja Fredagar på Sibbe. Kevätpäivänseisauksena 19.3. järjestettiin kokeellisen musiikin työryhmän Himeran kanssa yhteistyössä tilallinen kuuden tunnin äänellinen installaatio. Topias Tiheäsalon sävellys Tasayö oli erityisesti museon akustiikkaan suunniteltu teos, joka alkoi päivänvalossa ja kulki kuuden tunnin aikana kohti hämärää. Vuoden aikana kuultiin useampaa nuorta trioa ja kvartettia kamarimusiikin kulmakivien parissa. Museoiden yössä hurmasi LempiLempi-duo folkillaan ja kesällä kuultiin myös muun muassa ukrainalaista jazzia Mari Zhiginasin johdolla. Nykymusiikkia on edelleen esitetty säännöllisesti. Vuosi päättyi Akademiska Orkesternin museolle myöntämän Axel Gabriel Ingelius -kunnianosoituksen vastaanottoon.  

Lisätiedot 

Juhani Ruohonen, museopalvelujohtaja 
Turun museokeskus, Turun kaupunki
p. 040 350 2782, juhani.ruohonen@turku.fi
turku.fi/museo

Ulla Teräs, toimitusjohtaja 
Forum Marinum -säätiö
p. 050 342 4500, ulla.teras@forum-marinum.fi
forum-marinum.fi/

Hannele Lehtonen, museonjohtaja  
Aboa Vetus Ars Nova 
p. 0400 859 746, hannele.lehtonen@avan.fi
avan.fi/

Kari Immonen, museonjohtaja
Turun taidemuseo
p. 050 400 3246, kari.immonen@turuntaidemuseo.fi 
turuntaidemuseo.fi/

Teemu Kirjonen, museojohtaja 
Åbo Akademin Säätiön museot 
p. 050 518 4597, teemu.kirjonen@stiftelsenabo.fi
stiftelsenabo.fi/

Lahden seudun matkailuväki on mukana Helsingin Messukeskuksessa 19. –22.1.2023 järjestettävillä Matka2023-messuilla Jyväskylän seudun kanssa yhteisellä Lakeland Finland -osastolla. Visit Lahden osalta messut käynnistyvät jo lauantaina 14.1., kun seudulle suuntautuu japanilaisten matkanjärjestäjien vierailu. Heti maanantaina 16.1. heidän jälkeensä Lahden seudulle saapuu myös kansainvälisten yritystapahtuma- ja kokousjärjestäjien ryhmä. Tavoitteena vierailuilla on luoda asiakassuhteita yrittäjien ja ostajien välille.

Japanilaisten tutustumisvierailu tuo seudulle kuusi matkanjärjestäjää, Japanin Finnairin sekä Visit Finlandin Japanin edustajat. Ohjelmassa on mm. kelluntaa Päijänteessä, saunaelämyksiä, tutustumista Salpausselkä UNESCO Global Geoparkiin sekä Lahden visuaalisten taiteiden museoon Malvaan.

- Japanilaiset matkailijat haluavat tutustua suomalaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin sekä saada tuntumaa suomalaiseen luontoon. Monipuolisten aktiviteettien, paikallisten makujen ja mielenkiintoisten käyntikohteiden avulla pyrimme hurmaamaan matkanjärjestäjät ja saada heidät jatkossa tuotteistamaan ja myymään alueemme matkailupalveluja. Meillä on nyt tuhannen taalan paikka rikkoa japanilaisten perinteistä matkustustrendiä, jonka mukaan talvella Suomessa kannattaa matkustaa vain Lappiin, kertoo Visit Lahden kansainvälisen toiminnan tiimivastaava Arto Asikainen.

Kahdeksan kansainvälistä business event -sektorin tapahtumajärjestäjää kuudesta Euroopan maasta vierailevat kolmen päivän aikana Lahdessa ja Vierumäellä. Mukana kokous- ja tapahtuma-alan ostajia Sveitsistä, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta, Tšekistä ja Belgiasta. Vieraille esitellään Lahden seudun kokous- ja matkailukohteita, seudun elämyspalveluita sekä ympäristöosaamista. Tavoitteena on lisäksi nostaa Lahden profiilia Suomen uusimpana yliopistokaupunkina ja kansainvälisten kongressien isäntäkaupunkina. Vierailu toteutetaan yhteistyössä Business Finlandin alla toimivan Finland Convention Bureaun kanssa.

- Ohjelma on rakennettu seudun kokousmatkailulliset kärkituotteet ja osaaminen edellä. Tavoitteena on luoda mielenkiintoisia kohtaamisia ja keskusteluhetkiä alueemme ammattilaisten ja yrittäjien kanssa. Esittelemme ylpeydellä paikallista osaamista ja monipuolista tarjontaamme, kiteyttää Visit Lahden kokous- ja kongressimyyntipäällikkö Anu Kärkkäinen.

Matka2023 -messut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 19.-22.1.2023. Lahden seudun osasto 6h18 sijaitsee hallissa 6. Lahden seudun osastolla edustettuina ovat Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Iitin, Lahden, Padasjoen sekä Sysmän matkailutarjonta. Mukana on myös Salpausselkä UNESCO Global Geopark sekä monipuolisesti seudun matkailuyrittäjiä. Toimituksenne edustajat ovat tervetulleita tutustumaan Visit Lahden osastolle ja haastattelemaan mukana olevia yrittäjiä. Paras aika tavata matkailuyrittäjiä on torstaina 19.1.

Lisäksi toivotamme toimituksenne edustajan tervetulleeksi tutustumaan japanilaisten matkanjärjestäjien ohjelmaan sunnuntaina 15.1. klo 10.30 Lahden Urheilukeskukseen. Japanilaisten matkanjärjestäjien ryhmänvetäjä Arto Asikainen, puh. 040 579 4387

Kansainvälisten yritystapahtumajärjestäjien vierailusta lisätietoja antaa ryhmänvetäjä Anu Kärkkäinen, puh. 040 828 4210

Lisätietoja

Lahden seutu - Lahti Region Oy
Toimitusjohtaja Raija Forsman, puh. 040 516 2803

Tampereen Työväen Teatterin musikaalin School of Rock avoin haku herätti valtavaa kiinnostusta. 440 lasta innostui hakemaan musikaaliroolia, ja hakuprosessin jälkeen heistä 26 pääsee esiintymään ammattilaisten rinnalla TTT:n seuraavassa mittavassa musikaalituotannossa. Seuraavaksi kaikki hakukriteerit täyttäneet hakijat kutsutaan koe-esiintymisiin, jotka järjestetään 14.-16.1.2023 ja 28.-29.1.2023. Se, ketkä lapsista pääsevät mukaan musikaaliin, tiedetään hakuvaiheiden jälkeen keväällä 2023.

Musikaaliin valitaan 26 iältään 7-12 -vuotiasta lasta. Heiltä edellytetään joko laulu- ja soittotaitoa tai laulutaitoa. Kaikki musikaaliin valittavat lapset aloittavat opinnot School of Rock -koulussa. Koulussa opetellaan musikaalissa tarvittavia taitoja eli tanssia, laulua ja näyttelemistä.

School of Rock ohjaaja Samuel Harjanne on luotsannut musikaalikouluja aiemmissa TTT:lle ohjaamissaan musikaaleissa Billy Elliot ja Matilda. Häneen on tehnyt vaikutuksen se, millaista osaamista ja sitoutumista sekä taitoa lapsilta näissä musikaaleissa löytyi. ”Me haluamme antaa kaikille hakemuksen jättäneille lapsille mahdollisuuden päästä mukaan School of Rock -musikaaliin. Tiedämme, että lapsilla on paljon annettavaa ja hurja määrä osaamista. Osaamisen laatu ja lasten persoona tulee esille parhaiten, kun kohtaamme heidät hakutilaisuudessa. Olemme hienon spektaakkelin äärellä, ja en malta odottaa että löydämme rokkilapsemme!”, Harjanne iloitsee.

Andrew Lloyd Webberin musikaalikomedia School of Rock nähdään syksyllä 2024 ensi kertaa Suomessa. Tarinassa pitelemätön wannabe -rokkistara juonii itsensä sijaisopettajaksi ja perustaa kouluun rokkibändin. Elokuvassa tässä roolissa nähtiin komedian mestari ja musikaalisesti taidokas Jack Black.

Musikaali perustuu Mike Whiten kirjoittamaan hittielokuvaan School of Rock. Musiikin säveltäjä Sir Andrew Lloyd Webber on maailman tunnetuimpia ja arvostetuimpia musikaalin tekijöitä. Hänen käsialaansa ovat useat rakastetut musikaalit, kuten Jesus Christ Superstar, Evita, Cats, Starlight Express ja Oopperan kummitus. Hän on voittanut useita alan arvostettuja palkintoja, muun muassa Emmyn, Oscar-palkinnon sekä neljä Grammy- ja kahdeksan Tony -palkintoa. Musikaalin käsikirjoittaja on niin ikään Oscar-palkittu Julian Fellowes ja lyriikat on kirjoittanut Tony-palkittu Glenn Slater.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
viestintäsuunittelija Sari Andersson, sari.andersson@ttt-teatteri.fi, 050 5969069

Pressikuvat

#schoolofrockfinland

Henkilöautoja kierrätettiin vuonna 2022 22,3 % vähemmän kuin vuonna 2021. Tähänastista ennätystä avittivat vuonna 2021 kierrätysmetallien korkeat hinnat ja valtion romutuspalkkio. Vuosi 2022 oli kuitenkin paras ei-romutuspalkkiovuosi autojen kierrättämisen mittaushistoriassa. Vuonna 2022 kierrätykseen päätyi 75 103 henkilöautoa. Kaikkiaan romutustodistus kirjoitettiin 83 760 ajoneuvolle. Vastaavat määrät vuonna 2021 olivat 97 068 henkilöautoa ja 106 388 ajoneuvoa.

Tiedottaminen ohjaa kierrätystä metallin hinnan ohella

Metallin markkinahinta on merkittävä tekijä kierrätyksen aktivoitumisessa. Esimerkiksi kun keväällä 2022 metallien hinta pomppasi hetkeksi erityisen korkealle, samaan aikaan toukokuussa henkilöautoja päätyi kierrätykseen yhteensä 9840 yksilöä, mikä on kaikkien aikojen toukokuun ennätys. Myös kierrätyksestä tiedottaminen on keskeinen keino saada autot virallista reittiä asianmukaiseen käsittelyyn. ”Vain viralliset Suomen Autokierrätyksen vastaanottopaikat ovat luvanvaraisia toimijoita, joiden kautta kierrätys hoidetaan laillisesti”, muistuttaa Suomen Autokierrätyksen toimitusjohtaja Juha Kenraali.

Harmaa talous ja välinpitämättömyys kuriin

Kymmenien tuhansien autojen jääminen tai päätyminen kierrätysjärjestelmän ulkopuolelle on taloudellisten menetysten lisäksi myös erittäin potentiaalinen ympäristön kuormittaja. Esimerkiksi vaarallisten nesteiden päätyminen luontoon ei ole millään tekosyyllä hyväksyttävää. Loppuvuodesta 2022 ilmestyneessä autojen kierrätyksen tilaa selvittäneessä Sitran raportissa todetaan taloudellisten menetysten olevan vuosittain noin 138-182 miljoonaa euroa alan liikevaihdosta laskettuna. ”Ympäristöä kuormittava kustannus tulee vielä tähän päälle”, sanoo Juha Kenraali. 

”Viranomaisyhteistyö on äärimmäisen tärkeää harmaiden reittien kitkemiseksi. Tätä varten on tarkasteltava jatkuvasti valvontaa, kehitettävä lainsäädäntöä ja tuotava vastuullisuus myös kuluttajalle selkeästi tiedoksi”, jatkaa Kenraali.

Automaahantuojille on tärkeää, että tuottajavastuu hoidetaan täsmällisesti, eikä siitä pidä tinkiä. Tämä edellyttää sitä, että myös olosuhteet velvoitteen hoitamiseksi on järjestetty mahdollisimman hyvin.

Lisätietoja

toimitusjohtaja Juha Kenraali, Suomen Autokierrätys Oy, p. 040 772 2026, juha.kenraali@autokierratys.fi

Romutustilastot Autoalan Tiedotuskeskuksen sivuilla

Sitran selvitys autojen kierrätyksen kehittämisestä

Talvikalastus on vauhdissa koko maassa. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista.

Näin merkitset jäältä kalastettaessa pyydyksesi oikein:

1) Halkaisijaltaan Yli 40 cm avannot on merkattava vähintään 1,2 m korkealla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Jos jään alle esimerkiksi lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Jos avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen.

2) Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin.

3) Merkkisalko jokaiseen avantoon. Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä. Näin on esimerkiksi verkkojen suhteen toimittava. Tavallista on, että talviverkkoja lasketaan jään alle kokemisavannosta säteittäin useampaan suuntaan. Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan ”säteen” päässä.

4) Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen.

Talvipyydysten oikeaoppinen merkintä on turvallisuusasia. Heijastimella varustettu tarpeeksi korkea merkkisalko näkyy kauas ja varoittaa jäillä liikkujia avannosta. Muista tarkistaa myös jäätilanne. Jäillä jalan liikkuessa tulee aina varmistaa, että alla on vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla pyydyksille ajettaessa teräsjäätä on oltava koko reitillä vähintään 15 senttimetriä. Jään kantavuudesta lisää viisaastivesilla.fi -palvelussa

Tarkemmat ohjeet kalastusasetuksen vaatimista pyydysmerkinnöistä löydät Kalatalouden Keskusliiton julkaisemasta esitteestä Merkitse pyydyksesi oikein

Jään kantavuudesta lisää Viisaasti vesillä

Kalastonhoitomaksu ja luvat kuntoon

Pyydyskalastus vaatii aina vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumeron 020 69 2424 kautta, Metsähallituksen luontokeskuksissa tai R-Kioskeissa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 47 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 16 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. R-Kioskilla maksuun lisätään kolmen euron toimitusmaksu.

Lisätietoja kalanpyydysten oikeasta merkitsemisestä:

Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 493 1457

Vinterfiskesäsongen har kommit i gång i hela landet. Centralförbundet för Fiskerihushållning vill påminna om hur vinterfiskeredskapen ska märkas och vilka fisketillstånd som behövs.

Så här märker du ut dina redskap rätt då du fiskar från isen:

1) Vakar med en diameter över 40 cm ska märkas ut med en stång som sträcker sig minst 1,2, meter ovanför isen. Stången får inte vara vit. Om man till exempel lägger ut en katsa, mjärde eller vertikalryssja sköts fisket genom en vak. Om vaken är över 40 cm i diameter ska den märkas ut på ovannämnda sätt med en minst 1,2 meter hög reflexförsedd stång.

2) Stången förses med en 2 cm hög reflex som är synlig från alla håll.

3) En stång vid varje vak. Om redskapet, eller flera redskaps sammankopplade längd, är över 10 meter ska en stång användas i båda ändarna. Så här ska man till exempel göra om man fiskar med nät. Då man fiskar med vinternät är det vanligt att man lägger ut nät åt flera håll från vaken där man vittjar. Eftersom nätlängderna alltid är över 10 meter långa ska ovan nämnda stångar sättas ut både vid vaken och i ändan av alla de i olika riktningar utsatta näten.

4) Märkningen fullbordas med kontaktuppgifter. Fiskarens namn och kontaktuppgifter samt det märke som anger fiskerätten ska fästas vid stången.

Kom ihåg att märkningen av redskap är en säkerhetsfråga! En tillräckligt hög reflexstång syns på långt håll och varnar den som rör sig på isen att det finns en vak. Kom också ihåg att kolla isläget. Då man rör sig på isen ska det finnas minst fem centimeter kärnis. Om man åker motorkälke till sina fiskeredskap, måste det finnas minst 15 centimeter kärnis.

Närmare information om redskapsmärkning enligt förordningen om fiske finns i Centralförbundet för Fiskerihushållnings broschyr Märk dina redskap rätt

Fiskevårdsavgiften och tillstånden i skick

Fiske med stående redskap kräver alltid tillstånd av vattenägaren och 18–64-åringar ska ha betalt fiskevårdsavgift. Fiskevårdsavgiften kan betalas i Eräluvat.fi -nätbutiken, med Eräluvat -appen, via Forststyrelsens tjänstenummer 020 69 2424, i Forststyrelsens naturum eller i R-Kioskerna. Fiskevårdsavgiften för år ett år är 47 € per kalenderår, 16 € för sju dygn och 6 euro för ett dygn. Vid R-Kioskerna tillkommer en serviceavgift.

Tilläggsuppgifter om hur fiskeredskap ska märkas ut korrekt:

Fiskeribiolog Malin Lönnroth
Centralförbundet för Fiskerihushållning
tel. 040 5960808

Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavo järjestää yhdessä Kasvu Openin kanssa innovaatiokilpailun, jonka tavoitteena on löytää yhteistyökumppaneita kehittämään uusia liiketoimintamalleja, sovelluksia ja hyödyntämistapoja DataSpace Europe Oy:n kehittämän maatalouden ja elintarvikealan datanvälityspalvelun tarjoaman datan hyödyntämiseksi reilun datatalouden periaatteita noudattaen. 

Maataloudessa ja koko ruokaketjussa tuotetaan valtavat määrät dataa. Sitä saadaan mm. työkoneisiin kiinnitetyistä antureista, lypsyroboteista, satelliittien ottamista peltokuvista ja viljelijän itsensä ohjelmistoihin kirjaamista tiedoista. Datan avulla olisi mahdollisuus mm. todentaa elintarviketuotannon päästöjä ja hiilijalanjälkeä. Datan hyödyntäminen on kuitenkin jäänyt puolitiehen, johtuen esimerkiksi järjestelmien yhteensopimattomuudesta.  

DataSpaceHackathonin tavoitteena on saada paremmin käyttöön data, joka on jo olemassa esimerkiksi maatilojen viljelysuunnitteluohjelmistoissa, työkoneissa, tilitoimistoissa, viranomaisilla, tutkimuslaitoksilla, karttatiedoissa, myllyissä, meijereissä, teurastamoissa, kaupoissa ja ravintoloissa. Tämän datan jakaminen mahdollistaa aivan uudenlaisten palvelujen ja liiketoimien kehittämisen. 

”DataSpace Europe Oy noudattaa Sitran reilun datatalouden periaatteita ja eurooppalaista datahallintosäädöstä. Reilu datatalous tarkoittaa mm. sitä, että kaikilla data-avaruuden toimijoilla on samat oikeudet ja velvollisuudet. Myös datasta saatava hyöty jaetaan reilusti datan tuottajien kesken. Esimerkiksi alkuperältään, terveellisyydeltään, ympäristöystävällisyydeltään tai eettisyydeltään todennetusta ruoasta saatavasta lisäarvosta kuuluu myös viljelijän saada osansa”, sanoo Chief Product Officer Jyrki Hyyrönmäki DataSpace Europe Oy:stä. ”Kerran kerättyä dataa voi käyttää monenlaisen tiedon synnyttämiseen. Odotukset hackathonia kohtaan ovat korkealla, ja se tuottaa paljon uusia ideoita datan hyödyntämiseen ja liiketoimiin.” 

”Reilun datatalouden periaatteiden mukaan viljelijä voi itse määrätä, kenelle ja mihin tarkoitukseen datansa käyttöä haluaa luvittaa. Yhteiset pelisäännöt takaavat myös sen, ettei tilalta vuoda arkaluontoisia tietoja vääriin tarkoituksiin”, sanoo Jamk Biotalousinstituutin johtava tutkija, älymaatalous-tiimin vetäjä Hannu Haapala. 

DataSpaceHackathoniin on aikaa ilmoittautua 8.2.2023 saakka, jonka jälkeen valitaan tiimit, jotka pääsevät varsinaiseen hackathoniin. Hackathon-haaste huipentuu 28.3.2023, jolloin valitaan voittaja tai useampi voittajaehdotus.  

Hackathon on avoin kaikille kiinnostuneille: yrityksille, tutkimuslaitoksille, koulutusorganisaatioille ja opiskelijoille sekä muille toimijoille. Tarkemmat ohjeet löytyvät BioPaavon sivuilta:  

DataSpaceHackathon | Jamk 

Lisätietoja: 
www.biopaavo.fi  

Annimari Lehtomäki, Johtava asiantuntija 
etunimi.sukunimi@jamk.fi 
p. 050 464 2563 
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 

Jyrki Hyyrönmäki, Chief Product Officer 
etunimi.sukunimi@dataspace.fi 
p. 040 590 2905
DataSpace Europe Oy 
 

DataSpace Europe Oy rakentaa eurooppalaista reilun datatalouden vallankumousta inhimillisemmän, turvallisemman ja tasa-arvoisemman huomisen puolesta. DataSpace Europe Oy parantaa yritysten ja organisaatioiden mahdollisuutta hyödyntää maailman nopeimmin uusiutuvaa raaka-ainetta: dataa. DataSpace Europe Oy:n rahoittajia ovat MTK ry, Cinia Oy, JSK Kiinteistöt Oy, Tikura Ventures Oy ja Ilmastorahasto. 

Utsatta dagar för att komplettera skattedeklarationerna på våren 2023:

28.2.2023: skogsägare och jordbrukssammanslutningar

•    Skattedeklaration för skogsbruk: skogssammanslutningar och de som endast idkar skogsbruk
•    Skattedeklaration för jordbruk: jordbrukssammanslutningar
•    Momsdeklaration och betalning av moms
•    Ansökan om återbäring av punktskatt på energiprodukter inom jordbruket för skatteåret 2022

3.4.2023: jordbruksidkare och firmaföretagare Obs! Samma datum gäller även företagarnas makar

•    Skattedeklarationen för jordbruk: jordbruksidkare
•    Den förhandsifyllda skattedeklarationen av personliga inkomster för jordbruksidkare och deras makar
•    Skattedeklarationen för skogsbruk: skogsägare som även bedriver jordbruks- eller näringsverksamhet
•    Skattedeklarationen för företagsverksamhet för firmaföretagare. Den förhandsifyllda skattedeklarationen av personliga inkomster för firmaföretagare och deras makar
•    Näringssammanslutningarnas skattedeklaration för näringsverksamhet

2.5.2023: aktiebolag och övriga samfund

•    Samfund ska lämna skattedeklarationen inom 4 månader räknat från utgången av räkenskapsperioden. Räkenskapsperioden för de flesta samfund går ut vid årsskiftet. Då är den utsatta dagen för skattedeklarationen 2.5.
•    Den utsatta dagen för fastighetsskattedeklarationen

9.5.2023

•    Den första inlämningsdagen för den förhandsifyllda skattedeklarationen för löntagare och pensionstagare. Om det finns något att komplettera eller korrigera i uppgifterna ska kompletteringarna lämnas senast denna dag. Enklast går det i MinSkatt. Du kan kontrollera din utsatta dag för skattedeklarationen på din egen skattedeklaration.
•    Den utsatta dagen för privatpersoners fastighetsskattedeklarationer. Om det finns något att korrigera i fastighetsuppgifterna ska korrigeringarna lämnas senast denna dag. För de flesta privatpersoner infaller betalningsdagarna för fastighetsskatten 7.8.2023 och 6.10.2023. 

16.5.2023

•    Den andra utsatta dagen för den förhandsifyllda skattedeklarationen för lön- och pensionstagare. Om det finns något att komplettera eller korrigera i uppgifterna ska kompletteringarna lämnas senast denna dag.

23.5.2023

•    Den tredje utsatta dagen för den förhandsifyllda skattedeklarationen för lön- och pensionstagare. Om det finns något att komplettera eller korrigera i uppgifterna ska kompletteringarna lämnas senast denna dag.

Jord- och skogsbruksidkare får skattedeklarationen endast i MinSkatt 

Skatteförvaltningen skickar inte längre skattedeklarationer på papper till jord- och skogsbruksidkare, utan de får sin skattedeklaration i MinSkatt. Vid behov är det emellertid fortfarande möjligt att skriva ut en pappersblankett på skatt.fi eller beställa den per telefon. Skatteförvaltningen slutade i fjol posta pappersblanketter till firmaföretagare.

De flesta firmaföretagarna såväl som jord- och skogsbruksidkarna har redan vant sig vid att sköta ärenden elektroniskt med Skatteförvaltningen. I fjol lämnade hela 96 procent av firmaföretagarna en elektronisk skattedeklaration. Av dem som endast bedriver skogsbruk lämnade 80 procent en elektronisk deklaration och även 69 procent av jordbruksidkarna.

Dödsbon och beskattningssammanslutningar får också i fortsättningen sina deklarationsblanketter på papper.

De flesta kompletterar sin skattedeklaration i MinSkatt men det kommer trots det fortfarande in ett stort antal pappersdeklarationer 

Privatpersoner får sina förhandsifyllda skattedeklarationer i MinSkatt i god tid före den egna utsatta dagen. Därtill får de flesta fortfarande skattedeklarationen på papper hem per post.

Skattedeklarationen på papper skickas inte om personen har tagit i bruk elektronisk kommunikation med myndigheter, det vill säga Suomi.fi-meddelanden. För tillfället finns det cirka 960 000 beställare av Suomi.fi-meddelanden. I stället för papperspost får de ett e-postmeddelande genast när den egna skattedeklarationen finns i MinSkatt. Jord- och skogsbruksidkare, firmaföretagare samt deras makar ska ta i bruk Suomi.fi-meddelanden senast 16.2 om de inte längre vill ha den förhandsifyllda skattedeklarationen per post. Övriga privatpersoner ska göra det senast 16.3.

Personkunderna kan välja endast ett sätt att komplettera sin skattedeklaration, dvs. antingen elektroniskt eller på papper. Om kunden fyller i skattedeklarationen på papper ska deklarationen vara framme hos Skatteförvaltningen senast på den utsatta dagen. Om kunden använder MinSkatt kan hen komplettera sin skattedeklaration ännu på den utsatta dagen.

Deklarationsanvisningar: 

Rörelseidkare eller yrkesutövare
Näringssammanslutning
Jordbruksidkare
Skogsägare
Löntagare

Läs mer:
Jord- och skogsbruksidkare: så här deklarerar du vedförsäljningar och fastighetsskattestöd för produktionsbyggnader inom jordbruket

Veroilmoituksen täydentämisen määräpäivät keväällä 2023:

28.2.2023: metsänomistajat ja maatalousyhtymät

• Metsätalouden veroilmoitus, pelkkää metsätaloutta harjoittava sekä metsäyhtymä
• Maatalouden veroilmoitus, maatalousyhtymä
• Arvonlisäveroilmoitus ja arvonlisäveron maksu
• Maatalouden energiatuotteen valmisteveron palautushakemus verovuodelta 2022

3.4.2023: maataloudenharjoittajat ja toiminimiyrittäjät  Huom! Myös yrittäjien puolisot

• Maatalouden veroilmoitus, maataloudenharjoittaja
• Maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetty veroilmoitus henkilökohtaisista tuloista
• Metsätalouden veroilmoitus, jos metsätalouden lisäksi on maatalous- tai elinkeinotoimintaa
• Toiminimiyrittäjien veroilmoitus yritystoiminnasta. Toiminimiyrittäjien ja heidän puolisoidensa esitäytetty veroilmoitus henkilökohtaisista tuloista
• Elinkeinoyhtymien veroilmoitus elinkeinotoiminnasta

2.5.2023: osakeyhtiöt ja muut yhteisöt

• Yhteisöjen on annettava veroilmoitus 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Suurimmalla osalla tilikausi päättyy vuodenvaihteessa, jolloin veroilmoituksen määräpäivä on 2.5.
• Yhteisöjen kiinteistöveroilmoituksen määräpäivä

9.5.2023

• Palkan- ja eläkkeensaajien esitäytetyn veroilmoituksen ensimmäinen määräpäivä. Jos tiedoissa on täydennettävää tai korjattavaa, täydennykset pitää ilmoittaa tähän mennessä. Helpoimmin se käy OmaVerossa. Oman veroilmoituksen määräpäivän voi tarkistaa omalta veroilmoitukseltaan.
• Henkilöasiakkaiden kiinteistöveroilmoituksen määräpäivä. Jos kiinteistötiedoissa on korjattavaa, korjaukset pitää ilmoittaa tähän mennessä. Suurimmalla osalla henkilöasiakkaista kiinteistöveron maksupäivät ovat 7.8.2023 ja 6.10.2023. 

16.5.2023

• Palkan- ja eläkkeensaajien esitäytetyn veroilmoituksen 2. määräpäivä. Jos tiedoissa on täydennettävää tai korjattavaa, täydennykset pitää ilmoittaa tähän mennessä.

23.5.2023

• Palkan- ja eläkkeensaajien esitäytetyn veroilmoituksen 3. määräpäivä. Jos tiedoissa on täydennettävää tai korjattavaa, täydennykset pitää ilmoittaa tähän mennessä.

Maa- ja metsätaloudenharjoittajille veroilmoitus vain OmaVeroon 

Maa- ja metsätaloudenharjoittajat eivät enää tänä vuonna saa postissa paperista veroilmoituslomaketta, vaan he saavat veroilmoituksensa OmaVeroon. Halutessaan asiakkaat voivat kuitenkin yhä tulostaa paperilomakkeen vero.fi:stä tai tilata sen puhelimitse. Toiminimiasiakkaille paperisten veroilmoituslomakkeiden postittamisen Verohallinto lopetti viime vuonna.

Valtaosa toiminimiyrittäjistä sekä maa- ja metsätaloudenharjoittajista on jo tottunut sähköiseen asiointiin Verohallinnon kanssa. Viime vuonna toiminimiyrittäjistä jopa 96 prosenttia antoi veroilmoituksensa sähköisesti. Pelkästään metsätaloutta harjoittaneista veroilmoituksen antoi sähköisesti 80 prosenttia ja maataloudenharjoittajistakin 69 prosenttia.

Kuolinpesät ja verotusyhtymät saavat jatkossakin veroilmoituslomakkeen paperisena.

Valtaosa täydentää veroilmoitustaan OmaVerossa, silti paperisia veroilmoituksia lähetetään edelleen paljon 

Henkilöasiakkaat saavat esitäytetyt veroilmoitukset  OmaVeroon hyvissä ajoin ennen omaa määräpäivää. Useimmat saavat edelleen lisäksi paperisen veroilmoituksen kotiin postissa.

Paperista veroilmoitusta ei lähetetä, jos asiakas on ottanut käyttöönsä sähköiset viranomaisviestit eli Suomi.fi-viestit. Tällä hetkellä Suomi.fi-viestien tilaajia on noin 960 000. He saavat paperipostin sijaan sähköpostiviestin heti, kun oma veroilmoitus on OmaVerossa. Maa- ja metsätaloudenharjoittajien, toiminimiyrittäjien sekä näiden puolisoiden tulee ottaa Suomi.fi-viestit käyttöön viimeistään 16.2., jos eivät halua esitäytettyä veroilmoitusta postissa. Muille henkilöasiakkaille aikataulu on 16.3.

Henkilöasiakkaat voivat täydentää veroilmoitusta vain yhdellä tavalla, joko sähköisesti tai paperilla. Jos asiakas täyttää veroilmoituksen paperilomakkeilla, ilmoituksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään edellä mainittuina määräpäivinä. Jos asiakas toimii OmaVerossa, hän voi täydentää veroilmoitustaan vielä määräpäivänä.

Ohjeet veroilmoituksen antamiseen: 

• Liikkeen- tai ammatinharjoittaja
• Elinkeinoyhtymä
• Maatalousyrittäjä
• Metsänomistaja
• Palkansaaja

Lue lisää:
Maa- ja metsätalouden harjoittaja: näin ilmoitat polttopuun myynnit ja maatalouden kiinteistöverotuet

Kasvisruoan osuuden lisääminen, erikoisruokavalioiden noudattaminen sekä kotimaiset, vastuulliset ja ympäristöystävälliset valinnat ohjaavat yhä suuremman osan suomalaisia ostokäyttäytymistä ruokakaupassa. Tämä luo kysyntää uusille kotimaisille kasviproteiineille ja niistä valmistetuille tuotteille.

Ravintohamppu on yksi uusista tulokkaista kotimaisten kasviproteiinien täydentäjänä, ja parhaillaan raaka-ainetta työstetään lukuisissa tuotekehitysprojekteissa. Tuotekehityshankkeiden edetessä kohti kuluttajarajapintaa, yhä tär­keämmäksi tekijäksi muodostuvat kuluttajien mielikuvat ja tietoisuus ravintohampusta uutena kasviproteiinina. Tämän selvittämiseksi FoodFarm kartoitti loppuvuodesta 2022 kuluttajien mielikuvia ravintohampusta. Tutkimus toteutettiin osana IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta ja se tehtiin osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Rikasta ravintoa hiilinielusta – öljyhamppu -hanketta. Vastaavaa tutkimusta ravintohampusta ei ole Suomessa aiemmin toteutettu.

Ravintohamppu herättää laajalti kiinnostusta

Tutkimuksen tulosten perusteella ravintohampun tunnisti hyväksi kotimaiseksi kasviproteiinilähteeksi noin 40 % vastaajista. Vaikka ravintohampun tunnettuus on vielä heikompi kuin ns. isojen kasviproteiiniemme, valtaosa kuluttajista suhtautui siihen kuin mihin tahansa kasvipohjaiseen tuotteeseen ja olisi valmis kokeilemaan siitä valmistettuja tuotteita. Uusi kasviproteiini herättää laajalti kuluttajien kiinnostusta ja uteliaisuutta, mutta käytön lisäämiseen kaivataan siementen, proteiinien ja öljyjen rinnalle lisää helppokäyttöisiä ja maukkaita, valmiimpia tuotteita.

Kuluttajamielikuvissa ravintohamppu mielletään ennen kaikkea kotimaiseksi, vastuulliseksi, mielenkiintoiseksi sekä terveyttä edistäväksi valinnaksi. Kaikista vastaajista myönteisimmin ravintohamppuun suhtautuivat isommissa kaupungeissa asuvat naiset sekä nuoret ja asuinpaikasta tai iästä riippumatta jotain erityisruokavaliota noudattavat tai kasvisruoan osuutta lisäävät.

Kuluttajat olivat kyselyn tulosten perusteella valmiita vähintään kokeilemaan ravintohamppua hyvin monenlaisissa tuotteissa siemenistä ja öljystä aina puolivalmisteisiin ja käyttövalmiisiin, lämmitettäviin tuotteisiin.

Pieni osa, noin kymmenes vastaajista piti ravintohamppua jollain tavalla epäilyttävän oloisena raaka-aineena. Näin vastanneissa korostui niiden osuus, jotka eivät olleet edes harkinneet kasvisruoan osuuden lisäämistä ja joille  ravintohamppu oli täysin vieras raaka-aine. Joissain vastauksissa se mahdollisesti myös sekoitettiin viihdekannabikseen, josta hieman harhaanjohtavasti käytetään myös ajoittain nimitystä hamppu. 

Maistuvat ja helppokäyttöiset tuotteet edistävät kokeilua

Tuhat näkemystä ravintohampusta -kuluttajatutkimuksen tulokset julkistettiin Vegemessujen yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa. Samassa tilaisuudessa tutkija Pasi Pohjolainen esitteli Helsingin yliopiston toteuttamaa kuluttajakyselyä, jossa fokuksessa olivat mm. kuluttajien näkemykset henkilökohtaisista kulutusvalinnoista. Myös tässä tutkimuksessa kuluttajilta kysyttiin kiinnostusta mm. uudempien proteiinien kuten soluviljeltyjen tuotteiden ja mykoproteiinien käyttöön. Tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia Tuhat näkemystä ravintohampusta -tulosten kanssa siltä osin, että suurin osa kuluttajista tunnistaa kyllä perinteisen maatalouden kasvituotteet, mutta uudemmat  solutuotannon tuotteet olivat selvästi vieraampia, ja niihin kohdistui myös enemmän epäilyjä. Helsingin yliopiston yhtenä havaintona tulosten perusteella oli niin ikään se, että erityisesti kasvipohjaisten tuotteiden kokeilusta kiinnostuneita on paljon, mutta on tarve maistuville ja edullisille markkinaratkaisuille vielä laajemman kiinnostuksen herättämiseksi.

Ravintohamppu on todellista superfoodia

Hamppua on viljelty tuotanto- ja hyötykasvina vuosisatojen ajan. Hamppua tuotetaan eri käyttötarkoituksiin ja jokaiseen on omat lajikkeensa. Ravinnoksi jalostetuissa tuotteissa käytetään öljyhampun siemenistä jatkojalostettuja raaka-aineita, kuten kuorittua hampun siementä, hamppuproteiineja ja hampunsiemenöljyjä. Tällöin puhutaan ravintohampusta.

Ravintohamppu on luontaisesti gluteeniton eikä sisällä allergeeneja, ja näiden ominaisuuksien puolesta sopii moniin erikoisruokavalioihin. Siemen, josta proteiini ja öljy jalostetaan, on vertaansa vailla oleva yhdistelmä helposti imeytyvää kasviproteiinia, terveellisiä öljyjä sekä elimistömme kaipaamaa kuitua. Hampun siemenestä noin kolmannes on öljyä, kolmannes proteiinia ja kolmannes kuitua sekä imeytyviä hiilihydraatteja. Rasvahapoista lähes 80 % on monityydyttymättömiä, ja ne sisältävät Omega3- ja Omega6 -rasvahappoja ihmiskeholle optimaalisessa suhteessa.

Ravinnoksi tuotettavaa öljyhamppua viljellään Suomessa n.2000 hehtaarilla ja ala on kasvussa. Öljyhampun viljely on hyvin ympäristöystävällistä – tuotannossa ei käytetä kemiallista kasvinsuojelua eikä se vaadi lisäkastelua. Öljyhamppu on myös yksi parhaista hiilensitojakasveistamme ja toimii ravintokasvina pölyttäjille.

Lisätietoja www.foodfarm.fi ja:

FoodFarm, markkinointipäällikkö Satu Pura p. 045 7750 1076, satu.pura@foodfarm.fi

Voit tilata yhteenvedon Tuhat näkemystä ravintohampusta -tutkimustuloksista sähköpostitse yllä olevasta osoitteesta.

Ukrainasta on paennut Suomeen useita kymmeniä tuhansia ihmisiä. Suurimmalla osaa sotaa paenneista Kela-asiakkuus tulee ajankohtaiseksi vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Kelan tavoitteena on tehdä siirtymästä vastaanottopalveluista Kelan etuuksien piiriin mahdollisimman yksinkertaista ja selkeää. Tarvitsemme työssä myös kumppaneiden apua. Kela järjestää aiheesta webinaarin 7.2.2023. Tilaisuus pidetään suomeksi.

Aihe: Ukrainan sotaa paenneiden henkilöiden siirtyminen Kelan asiakkaiksi
Aika: ti 7.2.2023 klo 9–10.15
Paikka: Teams

Ilmoittaudu tapahtumaan viimeistään 6.2.2023 tästä linkistä

Tietoa tapahtumasta 

Webinaari on suunnattu kaikille työnsä/virkansa puolesta ukrainalaisia auttaville. Järjestämme myöhemmin erillisen webinaarin, joka on suunnattu erityisesti ukrainalaisia avustaville järjestöille ja vastaaville toimijoille. Voit välittää kutsua eteenpäin henkilöille, joiden arvioit hyötyvän tiedoista työssään. 

Webinaarissa Päivi Nyberg kertoo ukrainalaisten palvelupolusta Kelassa, Kirsi Metsävainio toimeentulotuesta ja Markus Meuronen muista Kelan etuuksista. 

Voit lähettää kysymyksiä etukäteen ilmoittautumislomakkeella. Emme ota webinaarin aikana uusia kysymyksiä. 

Ilmoittaudu viimeistään 6.2. klo 15 mennessä. Lähetämme ilmoittautuneille linkin webinaariin tilaisuutta edeltävänä päivänä. 

Tilaisuus tallennetaan, ja julkaisemme tallenteen ja esitysmateriaalit kela.fin tapahtumat-sivulla tapahtuman jälkeen.

Tutustu myös usein kysyttyihin kysymyksiin Kelan verkkosivuilla. Kysymykset ja vastaukset löytyvät sivulta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, ukrainaksi ja venäjäksi.

Digita uusii Tervolan lähetinaseman radiolähetinjärjestelmän maanantaista 16.1.23 alkaen. Työt kestävät arviolta neljä viikkoa eli viikon 6 loppuun asti. Työt tehdään arkipäivisin klo 8–16 välisenä aikana.

Radiopalveluille aiheutuu asennustyön vuoksi radiokanavittain arviolta 15 minuutin pituinen palvelukatkos töiden käynnistyessä viikolla 3 ja töiden päättyessä viikolla 6. Myös lähetinjärjestelmän testauksen ja käyttöönoton aikana radiokanaville aiheutuu muutamia lyhyitä, arviolta 10 sekunnin palvelukatkoksia. Katkoksia esiintyy Tervolan pääaseman lisäksi seuraavilla radioasemilla: Pello (Ratasvaara) ja Tornio (Laivakangas).

Työn aikana lähetämme radiolähetyksiä mahdollisesti ajoittain myös alennetulla teholla, jolloin kuuntelualueen reunamilla saattaa esiintyä häiriöitä radiovastaanotossa. Pahoittelemme radionkuuntelijoille tästä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Työt vaikuttavat seuraaviin radiokanaviin:

Radio Nova, Yle Puhe, Yle Radio 1, Yle Radio Suomi Kemi, YleX

Karttapalvelustamme voit tarkastaa helposti kanavien peittoalueet ja ajankohtaiset huoltotiedot https://www.digita.fi/verkkojen-saatavuus/ 

Pahoittelemme katkoksista aiheutuvaa haittaa ja pyrimme pitämään katkokset mahdollisimman lyhyinä. Teemme verkkojen huoltotöitä säännöllisesti varmistaaksemme luotettavat radio- ja tv-lähetykset vuoden jokaisena päivänä ja kaikissa tilanteissa. 

Median yhteydenotot: 

Markkinointi- ja viestintäjohtaja Minna Flink, p. 040 742 8849, minna.flink(a)digita.fi 

Kuluttajat: 

Digita Info 
ma-pe klo 8.00–20.00 
p. 020 411 7676 
info@digita.fi  

Puhelun hinta Digita Infoon on lankapuhelimesta 8,21 senttiä puhelulta sekä 5,9 senttiä minuutilta ja matkapuhelimesta 8,21 senttiä puhelulta sekä 16,9 senttiä minuutilta. 

Luonnonsuojeluliitto on pettynyt eduskunnan talousvaliokunnan kyvyttömyyteen linjata seuraavista askelista turpeen polton alasajamiseksi johdonmukaisesti. Energiakriisin aikana päättäjien on erityisen tärkeää osoittaa sitoutumista ilmastolakiin kirjattuihin ilmastotavoitteisiin, jotka ovat vaarantuneet hiilinielujen romahduksen myötä. Nyt pitää rakentaa tulevaisuutta, jossa energiantuotanto ei aiheuta merkittäviä ilmasto- ja luontohaittoja. 

Talousvaliokunta ehdottaa eduskuntaa hylkäämään Suomen luonnonsuojeluliiton alulle paneman Irti turpeesta -kansalaisaloitteen. Siinä vaadittiin, että turpeen polton kieltämiseksi säädetään vastaavanlainen laki kuin kivihiilelle. 

“Olemme pettyneitä talousvaliokunnan ehdotukseen hylätä kansalaisaloite. Ennen edellisiä eduskuntavaaleja kokoomus, sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto kannattivat päättymispäivän asettamista turpeen energiakäytölle. Selkeä päättymispäivä toisi varmuutta riittävistä päästövähennyksistä ja mahdollistaisi riittävät tukitoimet alalla toimivillle”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Valiokunta perustelee kantaansa huoltovarmuudella ja nykyisten ohjauskeinojen riittävyydellä turpeen energiakäytön puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Turpeen käyttö vähenee nyt markkinaehtoisesti EU:n päästökaupan kautta, sillä päästöoikeuden hinta on noussut. Talousvaliokunta totesi, että turpeen poltto voi loppua markkinaehtoisesti 2030-luvulla.

Kuten Ilmatieteen laitos ja Suomen ilmastopaneeli lausunnoissaan toteavat, ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää sitä, että turpeen energiakäytöstä luovutaan Suomessa kokonaan. Turpeen polton lopettaminen voi kattaa jopa viidenneksen Suomen kokonaispäästöissä vaadittavasta vähennyksestä. Vaikka Suomen hiilineutraaliustavoite on nyt vaakalaudalla hiilinielujen romahduksen vuoksi, talousvaliokunta ei katsonut tarpeelliseksi hyödyntää tätä matalalla roikkuvaa hedelmää päästövähennysten vauhdittamiseksi.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että varmuusvarastot tai muut epäjohdonmukaiset tukitoimet eivät saa hidastaa turpeen polton alasajoa. Nyt olisi erityisen hyvä aika asettaa lopetusaikataulu ilmastoa kuumentavalle sekä vesistöjä ja luontoa pilaava turpeenpoltolle, koska siirtymään pois turpeesta on saatavilla runsaasti EU-rahoitusta. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto tukee siirtymää Suomessa 465 miljoonalla eurolla. 

Energiakriisi on mahdollisuus varmistaa, että Suomen energiapolitiikan suunta on tulevaisuudessa uusiutuva polttoon perustumaton energiajärjestelmä. Vuonna 2022 turve oli kuitenkin ainoa polttoaine, jonka käyttö kasvoi. Tällä hetkellä poliitikot lähettävät ristiriitaisia viestejä esimerkiksi turvealan yrittäjille. 

“Luonnonsuojeluliitto on pettynyt siihen, ettei talousvaliokunta tarkastellut asiaa luonnon monimuotoisuuden tavoitteiden ja vesien tilan näkökulmasta. Esimerkiksi Luontopaneeli katsoo, että lakialoitteen tavoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi on kannatettava luonnon monimuotoisuuden turvaamisen sekä ilmastopäästöjen hillitsemisen näkökulmista”, sanoo Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen.

Kansalaisaloite pantiin vireille elokuussa 2020. Luonnonsuojeluliitto kiittää kampanjan yhteistyökumppaneita ja kaikkia kansalaisaloitteeseen osallistuneita ilmaston ja soiden puolustajia!

Lisätiedot:

suojeluasiantuntija Hanna Aho, p. 040 628 9495, hanna.aho(a)sll.fi
ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen, 050 532 3219, paloma.hannonen(a)sll.fi