Turun kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn 17.1. tulevia asioita

Turun kaupunkiympäristölautakunta kokoontuu vuoden ensimmäiseen kokoukseen tiistaina 17.1. Esityslistalla on mm. seuraavat asiat

Esitys sisäasiainministeriölle pysäköintivirhemaksun korottamisesta keskusta-alueella

Turun kaupunki esittää sisäasiainministeriölle, että pysäköintivirhemaksun määrä Turun kaupungin keskusta-alueen kalleimmalla I-pysäköintimaksuvyöhykkeellä korotetaan 60 eurosta 80 euroon. Muilla pysäköintimaksuvyöhykkeillä virhemaksu säilyy ennallaan (60 euroa).

Tampereen ja Helsingin kaupunkien kalleimmilla pysäköintimaksuvyöhykkeillä pysäköintivirhemaksun määrä on tällä hetkellä 80 euroa. Käytännössä nämä alueet ovat mainittujen kaupunkien keskusta-alueita. Turun kaupunki on henkilöautotiheydeltään ja muilta liikenteellisiltä ominaisuuksiltaan edellä mainittujen kaupunkien kaltainen, joten on perusteltua, että pysäköintivirhemaksua korotetaan myös Turussa keskusta-alueella.

Turun hallinto-oikeuden päätös / asemakaavanmuutos: Kaskenkatu 3

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.8.2021 § 202 asemakaavamuutoksen, jolla suojellaan osoitteessa Kaskenkatu 3 olevat 1800-luvun rakennukset osana kaupunkikuvallisesti arvokasta Turun historiallista keskustaa. Alue osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kaavamuutoksella sallitaan lisäksi tontille 490 k-m2:n uudisrakennuksen rakentaminen.

Turun hallinto-oikeus on hylännyt Kaskenkatu 3:n asemakaavamuutoksesta tehdyn valituksen ja todennut, että asemakaavanmuutos on perustunut riittäviin selvityksiin.

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslista https://ah.turku.fi/kylk/2023/welcome.htm

Lisätietoja:

kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi, 050 558 9210

Lisätietoja Turun hallinto-oikeuden päätöksestä asemakaavanmuutoksesta Kaskenkatu 3 antaa maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi, 040 657 7412

Joiku ja klassinen yhdistyvät

Anna Näkkäläjärvi-Länsman kertoo yhteissävellyksistään Belmonten ja ruotsalaisen Krister Hansénin kanssa näin:

– Jaime Belmonten kanssa säveltämämme teos kuvaa haudoista ryöstettyjen saamelaisten esivanhempien henkiä, jotka vaeltavat vailla kotia ajattomassa ja paikattomassa tilassa. Maalauksen tavoin Belmonte luo partituurillaan kudelman, joka reagoi joiun mukana. Joiku kuvaa kohteensa luoden siitä ikäänkuin soivan valokuvan tai maalauksen.

– Krister Hansénin kanssa sävellämme kokonaisuutta jonka nimi on Beahci, mänty. Ajattelen siinä Inarissa Uruvaarassa kotipihallamme olevaa isoa mäntyä joka on ollut olemassa jo miesmuistin. Se on nähnyt erilaiset muuttoliikkeet, sodat ja taistelut eloonjäämisestä. Nyt se on kuitenkin minulle kotipaikan symboli. Onkin mielenkiintoista, miten kansamme historiat näkyvät omassa elämässäni ja miten minulle rakkaat symbolit kertovat historiastamme kun niitä osaa tulkita. Voi kunpa tuo mänty voisi kertoa mitä kaikkea se on nähnyt, jatkaa Anne.

Hetta Trion solistina Hildá Länsman

Kolme nuorta huippumuusikoa muodostavat uuden pianotrion. Viulisti Kasmir Uusituvan, sellisti Saara Särkimäen ja pianisti Hannu Alasaarelan yhteinen ohjelma alkaa pitkäperjantaina Fanny Mendelssohnista ja päättyy pääsiäissunnuntaina kantaesitykseen ruotsalaisklarinetisti Robert Ekin kanssa.

Päätöskonsertissa Hetta Trion solistina on Sámi Grand Prix -voittaja Hildá Länsman, joka säveltää parhaillaan uutta, joikuperinteestä ammentavaa teosta yhdessä Leevi Räsäsen kanssa. Saamelaistaiteilija on lähettänyt Leevi Räsäselle jo muutamia joikuaiheitaan ja kertoo odottavansa jännittyneenä klassisen säveltäjän musiikillista vastausta.

– Toistaiseksi joiussa on vasta tavuja, mutta uusi kappale saattaa käsitellä ihmisen luontosuhdetta. Saamelaisilla on joskus ollut tapana kysyä luonnolta lupaa, ikään kuin siunausta, uudelle ruokinta- tai rakennuspaikalle, nukkumalla siellä ennen päätöksentekoa laavulla yksi yö. Sen aikana kuulostellaan ja tulkitaan luonnon antamia ennusmerkkejä, kuvailee Hildá joikuaan.

Yhtyevieraana Norbotten Neo

Ruotsalainen Norrbotten NEO tuo mukanaan monipuolisen ohjelmiston renessanssimusiikista tähän päivään. Yhtyeen solistina joikaa Anna Näkkäläjärvi-Länsman, jonka Nieguid duovdagat valittiin vuoden 2021 kansanmusiikkilevyksi.

Musiikkipäivät alkaa jälleen Enontekiön seurakunnan kanssa yhdessä toteutettavalla hengellisen laulun illalla. Perinteisesti Musiikkipäivien muusikot käyvät ilahduttamassa konserteillaan myös vanhainkodin asukkaita, koululaisia ja päiväkotilapsia. Matkakonserttimme alkavat tällä kertaa Muonion kirkosta ja päättyvät Kautokeinon Juhls-galleriaan.

Ohjelma: hetanmusiikkipaivat.fi

Liput: lippu.fi-sivuilla

Kuva: Anu Jormalainen

Lisätiedot:
Ohjelma: Tapio Tuomela, taiteellinen johtaja, tapio.tuomela@uniarts.fi, 050 343 0721
Sirpa Mannela, tapahtumasihteeri, hetan.musiikkipaivat@enontekio.fi, 040 543 9876
Satu Kotavuopio, Hetan Musiikkipäivät ry, satu.kotavuopio@pp.inet.fi, 040 734 1195

Yleinen avustusprosentti nousi 50 %:sta peräti 70 %:iin, joten tieosakkaiden omarahoitusosuus on enää vain 30 %:a ja moni kunta avustaa vielä siinäkin. Perusparannusten avustuksiin on viime vuosina ollut tarjolla 20-30 milj. euroa ja jakamatta jääneistä kolmen viime vuoden rahoista on nyt koottu tarjolla oleva ennätyspotti. Tarjolla on vuoden 2023 määräraha 23 milj.euroa ja lisäksi on käytettävissä 44 milj. euroa aiemmilta vuosilta myöntämättä jäänyttä rahaa. ”Tarjolla oleva avustuspotti on todella merkittävä kädenojennus tiekuntia kohtaan” hehkuttaa Tieyhdistyksen Simo Takalammi ja jatkaa ”yksityisteillä on paljon korjausvelkaa, joka kannattaa hoitaa nyt kuntoon”.

Korotettu avustus on tarjolla kolmen vuoden ajan eli tiekuntien on syytä pikaisesti kartoittaa tiensä kunto ja ryhtyä suunnittelemaan peruskorjausta. Kyse ei ole vain mökkiläisten ajoväylistä tai puutavararekkojen kulkemisesta. Maailmantilanne on nostanut huoltovarmuuden uuteen arvoon ja toimiva yksityistieverkosto parantaa merkittävästi huoltovarmuutta helpottaen kotimaisen puun kuljetuksia yksityisteiden varsilta metsäteollisuuden ja energiatuotannon tarpeisiin.

Tarjous on hyvä ja siihen kannattaa ehdottomasti tarttua, mikäli tiekunnassa on peruskorjattavaa. Harvassa sellaiset tiekunnat ovat, joissa ei olisi jonkinlaista korjausvelkaa esimerkiksi ojien perkauksen ja kuivatuksen parantamisen suhteen.

Suomen Tieyhdistys järjestää yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa kevättalvella perinteisen Alueelliset yksityistiepäivät kiertueen 13 paikkakunnalla. Kiertueella käydään läpi ajankohtaisia yksityistieaiheita liittyen perusparantamiseen ja sen rahoittamiseen.

________

Valtionavustuksen enimmäismäärät 2023-2025:

- tavanomaiset tien parantamiskohteet 50 % → 70 %

- merkittävimmät siltakohteet 75 % → 85 %

- luonnonolosuhteiden aiheuttamat yllättävät korjauskohteet 75 % → 85 %

- lauttapaikka ja vuosittain purettava silta 80 % → 85 %, vähintään 80 %

- talvitie 65 % → 70 %

Ammattiopisto Samiedun perustason ensihoidon opettaja Janne Heikkilä ja akuuttihoidon opettaja Annastiina Suutarinen eivät salaa innostustaan puhuessaan valtakunnallisesta Kids save lives -hankkeesta. Hankkeella halutaan saada elvytysopetus osaksi peruskoulujen opetussuunnitelmia. Heikkilä ja Suutarinen ovat ottaneet vastuulleen hankkeen rantauttamisen Savonlinnan talousalueelle.

– Muun muassa sydänperäiset äkkikuolemat ovat maassamme verrattain yleisiä, ja osa niistä voitaisiin ehkäistä varhaisella elvytyksellä. Varsinkaan pitkien välimatkojen Itä-Suomessa apu ei ole aina lähellä, joten elvytystaitojen merkitys täällä korostuu, Heikkilä sanoo.

Vapaaehtoisuuteen perustuvan hankkeen tavoite on, että jokainen peruskoululainen oppisi jo alaluokilla peruselvytystaidot, joihin kuuluu avun tarpeen tunnistaminen, avun hälyttäminen ja elvytys. Taitoja ylläpidettäisiin ja syvennettäisiin koko peruskoulun ajan.

– Tutkimukset osoittavat, että jo melko pieni lapsi pystyy henkeä pelastavaan hyvälaatuiseen peruselvytykseen. Tarve voi kohdata ketä tahansa, sillä suurin osa henkeä uhkaavista tilanteista syntyy sairaaloiden ulkopuolella. Kyse on paitsi taitojen opettamisesta myös kulttuurin muuttamisesta, sillä suomalaiset ovat hieman arkoja auttamistilanteissa, Heikkilä pohtii.

Sekä elvytyskoulutuksen rakenne että oppimateriaali ovat hankkeen laatimia. Hanke myös organisoi elvytysopetuksen viemisen kouluihin: se kouluttaa kouluttajat, jotka puolestaan kouluttavat koulujen opettajat. Suutarinen kertoo, että elvytystaitoja opetetaan matalalla kynnyksellä ja koulutusmateriaali on helposti muokattavissa eri-ikäisille oppijoille.

– Hankkeen toteutuminen edellyttää sitä, että kouluissa ollaan valmiita yhteistyöhön. Itse näkisin, että esimerkiksi koulujen terveystiedon opettajat saattaisivat olla kiinnostuneita ottamaan vastuuta opetuksesta kouluissa.

Heikkilä on jo kontaktoinut Savonlinnan sivistystoimenjohtajaa, joka esittelee hankkeen koulujen rehtoreille.

– Luonnollisesti toivomme, että jatkossa elvytysopetusta annetaan kaikilla luokilla vähintään kerran vuodessa. Pitkällä tähtäimellä opetus näkyy siinä, että elvytystaitoisten aikuisten määrä kasvaa.

Elvytysnukkien hankintaan toivotaan sponsoreita

Opetuksessa käytetään elvytysnukkeja, joiden hankintaan Heikkilä ja Suutarinen toivovat seudun yritysten tukea. Tarkoitus on, että jokaiselle koululle jää koulutuksen jälkeen oma elvytysnukke. Aloitussetin, kymmenen elvytysnukkea, sponsoroi Samiedu.

– Olemme liikkeellä vilpittömällä auttamisen asialla. Mielestämme tällaisessa hankkeessa mukanaolo nostaa koko seudun imagoa, sillä kyse on terveyden edistämisestä, Heikkilä ja Suutarinen toteavat.

Samiedu on antanut Heikkilälle ja Suutariselle luvan käyttää hankkeeseen työaikaansa. He käyvät koulutuksen tammikuussa, jonka jälkeen on vuorossa hankkeeseen osallistuvien koulujen vastuuopettajien kouluttaminen.

– Tavoite on, että keväällä olemme asian tiimoilta jo täydessä työntouhussa ja syksyllä on sitten vuorossa jo uusintakierros, kaksikko summaa.

Kids save lives -hankkeen taustalla on Euroopan Elvytysneuvoston ja WHO:n suositus lisätä kouluissa tapahtuvaa elvytysopetusta Euroopassa. Suomessa hanketta organisoi Suomen Elvytysneuvosto paikallisten elvytysneuvostojen tuella. Vastuuhenkilö on anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Milla Jousi.

– Useimmissa Länsi-Euroopan maissa elvytystaitoja on opetettu kouluissa säännöllisesti jo vuosia. Suomi on siinä suhteessa jälkijunassa, Heikkilä kertoo.

Yhteistyöstä kiinnostuneita yrityksiä pyydetään ottamaan yhteyttä opettajiin Janne Heikkilä, puh. 050 350 7988 tai Annastiina Suutarinen, puh. 050 327 1494, sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@samiedu.fi.

Kuva: Kouluille lahjoitettavien elvytysnukkien sponsoroinnista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Janne Heikkilään ja Annastiina Suutariseen.

Lisätietoja:
ensihoidon opettaja Janne Heikkilä, puh. 050 350 7988, janne.heikkila@samiedu.fi
akuuttihoidon opettaja Annastiina Suutarinen, puh. 050 327 1494, annastiina.suutarinen@samiedu.fi

Professoriliitto on valinnut Vuoden Professoriksi 2023 konetekniikan professori Aki Mikkolan LUT-yliopistosta. Valinta julkistettiin liiton tilaisuudessa Tieteen päivillä torstaina 12.1.2023 Helsingissä. Vuoden Professorin palkintosumma on 20 000 euroa.

”Professori Aki Mikkola on erittäin ansioitunut suomalaisen insinööritieteen ja teknologiateollisuuden kehittäjä, joka on myös useasti palkittu taidostaan soveltaa menestyksekkäästi tutkimustietoa korkeimpaan opetukseen”, Professoriliiton puheenjohtaja Jukka Heikkilä korostaa.

Professori Mikkola on kansainvälisesti arvostettu tutkija, joka on tuonut Suomeen uuden tavan analysoida koneiden käyttäytymistä. Mikkolan tutkimustyössään kehittämän teorian avulla voidaan mallintaa ja simuloida koneiden ja laitteiden toimintaa havainnollisesti virtuaalisissa ympäristöissä ja havaita toiminnallisia puutteita varhaisissa suunnitteluvaiheissa.

”Mikkolan tutkimus laskennallisesta dynamiikasta ja erityisesti monikappaledynamiikan teoriasta on tarjonnut kotimaiselle teollisuudelle työkalut suunnitella aiempaa parempia tuotteita sekä uusia palveluja”, Jukka Heikkilä toteaa. 

Mikkola on tehnyt yhteistyötä lukuisten kotimaisten ja kansainvälisten yritysten kanssa, kuten Kone, Cargotec, Metso Outotec, Ponsse, Valtra ja Mevea. Mikkolan kehittämiä menetelmiä ja teorioita on sovellettu koneiden ja laitteiden lisäksi myös biomekaniikan tutkimukseen, lääketieteelliseen kuntoutukseen ja urheilutieteeseen.

Mikkola on voittanut useita tutkimus- ja opetuspalkintoja. Hän on julkaissut laskennallisen dynamiikan aihepiiristä yli 140 tiedelehtiartikkelia ja ohjannut 30 väitöskirjaa sekä yli 130 diplomityötä. Suomen Akatemia on myöntänyt Mikkolalle rahoituksen kymmeneen tutkimusprojektiin. Yhteensä hän on saanut ulkopuolista rahoitusta 16 miljoonaa euroa. Mikkola on myös arvostettu opettaja ja uusien opetusmenetelmien edelläkävijä. Mikkolan opetuksen kantava teema on vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa.

Mikkola on valmistunut tekniikan tohtoriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 1997 erityisalanaan koneensuunnittelu. Valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt Valmet Oy:ssa Rautpohjassa, vt. professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja post doc -tutkijana lllinoisin yliopistossa Chicagossa. Vuodesta 2002 Mikkola on ollut konetekniikan professori LUT-yliopistossa.

Lisätietoja:
professori Aki Mikkola, p. 040 736 3095
puheenjohtaja Jukka Heikkilä, Professoriliitto, p. 045 657 5757

Kuvat:
Teemu Leinonen, LUT-yliopisto

The Finnish Union of University Professors has chosen Aki Mikkola, Professor of Mechanical Engineering at LUT University, as Professor of the Year for 2023. The nomination was announced at a Union event during the Science Forum in Helsinki on Thursday, 12 January 2023. The award amount for the Professor of the Year is €20,000.

“Professor Aki Mikkola is a highly-distinguished developer of Finnish engineering science and technology industry, who has also received several accolades for his ability to successfully apply research data to higher education”, emphasises Jukka Heikkilä, Chair of the Finnish Union of University Professors.

Professor Mikkola is an internationally-acclaimed researcher, who has introduced into Finland a new way of analysing machine behaviour. The theory developed by Mikkola in his research work enables the modelling and simulation of machine and device operation in virtual environments and the observation of functional deficiencies in the early stages of planning.

“Mikkola’s research into computational dynamics and the theory of multibody dynamics in particular has given Finnish industry the tools for planning better products and new services”, states Jukka Heikkilä. 

Mikkola has co-operated with several Finnish and international companies, including Kone, Cargotec, Metso Outotec, Ponsse, Valtra and Mevea. The methods and theories developed by Mikkola have been applied to the research of not only machinery and devices but also biomechanics, medical rehabilitation and sports science.

Mikkola has won several research and teaching awards. He has published over 140 scientific journal papers on computational dynamics and supervised 30 doctoral theses and more than 130 master’s theses. The Academy of Finland has granted Mikkola funding for ten research projects. Altogether, he has received 16 million euro in external funding. Mikkola is also a highly-rated teacher and pioneer of new teaching methods. The overarching theme in Mikkola’s teaching is interaction with students.

Mikkola received a D.Sc. (Tech) in machine design from Lappeenranta University of Technology in 1997. After graduation, he worked at Valmet Corporation in Rautpohja, as Adjunct Professor at Lappeenranta University of Technology and as post doc researcher at the University of Illinois in Chicago. Since 2002, Mikkola has worked as Professor of Mechanical Engineering at LUT University.

Further information
Professor Aki Mikkola, tel. +358 (0)40 736 3095
Jukka Heikkilä, Chair of the Finnish Union of University Professors, tel. +358 (0)45 657 5757

Photographs
Teemu Leinonen, LUT University

Professorsförbundet har utsett Aki Mikkola, professor i maskinteknik vid LUT-universitetet, till Årets professor 2023. Valet offentliggjordes på förbundets evenemang Vetenskapsdagarna torsdagen den 12 januari 2023 i Helsingfors. Prissumman är 20 000 euro.

”Professor Ari Mikkola har på ett mycket förtjänstfullt sätt utvecklat den finska ingenjörsvetenskapen och teknologiindustrin och han har också flera gånger belönats för sin förmåga att framgångsrikt tillämpa forskningsdata på den högsta undervisningen”, betonar Professorsförbundets ordförande Jukka Heikkilä.

Professor Mikkola är en internationellt erkänd forskare som har infört ett nytt sätt att analysera maskiners beteende i Finland. Med hjälp av den teori som Mikkola utvecklat i sitt forskningsarbete kan man modellera och simulera maskiners och anordningars verksamhet på ett åskådligt sätt i virtuella miljöer och upptäcka operativa brister i ett tidigt skede av planeringen.

”Mikkolas forskning om beräkningsdynamik och i synnerhet teorin om flerkroppsdynamik har gett den finländska industrin redskap att planera allt bättre produkter och nya tjänster”, konstaterar Jukka Heikkilä. 

Mikkola har samarbetat med flera finländska och internationella företag såsom Kone, Cargotec, Metso Outotec, Ponsse, Valtra och Mevea. De metoder och teorier som Mikkola utvecklat har tillämpats på såväl maskiner och anordningar som på forskning inom biomekanik, medicinsk rehabilitering och idrottsvetenskap.

Mikkola har tilldelats flera forsknings- och undervisningspriser. Han har publicerat över 140 artiklar i vetenskapliga tidskrifter, handlett 30 doktorsavhandlingar och över 130 diplomarbeten inom ämnesområdet beräkningsdynamik. Finlands Akademi har beviljat finansiering för tio av Mikkolas forskningsprojekt. Sammanlagt har han erhållit 16 miljoner euro i extern finansiering. Mikkola är också en uppskattad lärare och föregångare inom nya undervisningsmetoder. Det bärande temat i Mikkolas undervisning är växelverkan med de studerande.

Mikkola avlade 1997 teknologie doktorsexamen vid Villmanstrands tekniska universitet med maskinplanering som sitt specialområde. Efter examen har han arbetat vid Valmet Oy i Rautpohja, som tf. professor vid Villmanstrands tekniska universitet och som post doc-forskare vid University of Illinois i Chicago. Mikkola har innehaft tjänsten som professor i maskinteknik vid LUT-universitetet sedan 2002.

Tilläggsuppgifter
Professor Aki Mikkola, tfn 040 736 3095
Ordförande Jukka Heikkilä, Professorsförbundet tfn 045 657 5757

Bilder
Teemu Leinonen, LUT-Universitet

16.12. tiedotimme uusista vetykehityshankkeista, joiden avulla Itämeren alueen vetyverkko voi kasvaa 5 000 kilometriin jo vuoteen 2030 mennessä: Itämeren alueen kehittyvä vetytalous turvaa koko Euroopan energiamarkkinaa - Gasgrid kehittää Itämeren vetyverkkoa uusissa hankkeissa.

Webinaarissa aihetta avaa Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä sekä Gasgridin Vetykehitys-yksikön vetäjä ja Gasgrid Vetyverkot Oy:n operatiivinen johtaja Sara Kärki.

Rekisteröidythän tilaisuuteen 19.1. klo 15 mennessä: Rekisteröidy

(Klikkaa tästä, jos ylläoleva linkki ei toimi: https://bit.ly/3ZzdgP1)

Tilaisuuden lopuksi voit kysyä asiantuntijoiltamme vetytaloudesta. Lisätieto- ja haastattelupyynnöt: satu.linkola@gasgrid.fi, puh. 046 877 3392.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja työnantajia edustava Kaupan liitto aloittivat tänään neuvottelut kaupan alan työehtosopimuksista ja palkoista. PAMin hallitus on linjannut liiton tavoitteeksi neuvotteluissa palkankorotukset, jotka vertautuvat Saksan teollisuudessa saavutettuihin korotuksiin.

Kaupan alan työehtosopimus- ja palkkaneuvotteluja käydään tilanteessa, jossa työn tuottavuus on kaupan alalla kasvanut viime vuosina nopeaa tahtia ja ylittänyt teollisuuden tuottavuuskasvun moninkertaisesti. Samaan aikaan kaupan työntekijöiden palkan ostovoima on kuitenkin inflaation kiihtyessä romahtanut vuoden 2014 tasolle. Siksi PAM tavoittelee palkankorotuksia, jotka turvaavat työntekijöiden ostovoimaa.

”PAM katsoo, että työntekijät paitsi ansaitsevat myös tarvitsevat palkankorotuksen elämisen kallistuessa. Olemme asettaneet tavoitteeksemme neuvottelukierrokselle Saksan teollisuuden palkankorotustason, osana SAK:laisten ammattiliittojen muodostamaa palkkaliittoa. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi kaupan alan työntekijöille noin 200 euron palkankorotuksia”, kertoo PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.

Rönni-Sällinen korostaa, että palkankorotuksilla työnantajat voivat kantaa omalta osaltaan vastuuta työntekijöiden pärjäämisestä ja turvallisesta arjesta vaikeina aikoina. Hän myös muistuttaa, että kaupan alan yrityksillä on palkanmaksuvaraa: alan suurimmat yritykset ovat tehneet viime vuosina ennätystuloksia. Siinä, missä korona on tarkoittanut työntekijöille epävarmuutta, ovat alan yritykset pärjänneet pääosin erinomaisesti.

”Kustannusten kasvu ei ole pienentänyt yritysten katteita, vaan pikemminkin päinvastoin. Katsomme, että alalla palkankorotusvaraa on. Kyse on myös oikeudenmukaisuudesta ja vastuunkannosta. On oikein, että työntekijöillekin kuuluu osansa yritysten hyvästä tuloskehityksestä. Kaupan alan yritysten menestys on kuitenkin merkittäviltä osin juuri työntekijöiden ja heidän työnsä ansiota”, Rönni-Sällinen perustelee.

Palkankorotusten lisäksi PAM tavoittelee neuvotteluissa parannuksia kaupan työehtosopimuksen sisältöihin. Näitä asioita ovat muun muassa osa-aikatyöntekijöiden aseman parantaminen, palkkaperusteiden kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen sekä luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantaminen.

”Vähittäiskaupan työntekijöistä jopa 45 % työskentelee osa-aikaisissa työsuhteissa. Heistä puolella osa-aikaisuus ei ole oma valinta. Osa-aikatyön palkka ei usein riitä elämiseen. Elämiseen riittämättömän toimeentulon täydentäminen sosiaaliturvalla on verovaroin maksettavaa yritystukea”, Rönni-Sällinen sanoo.

Nykyiset työehtosopimukset ja työrauha ovat voimassa 31. tammikuuta 2023 saakka. Voit seurata työehtosopimusneuvottelujen etenemistä PAMin verkkosivuilta tästä osoitteesta.

Lyhyiden sähkökatkojen aikana bussit ja sähköbussit liikennöivät. Ratikoiden ja junien sähkönsaanti pyritään varmistamaan, jotta liikennöinti olisi mahdollista myös sähkökatkon aikana. Liikennöinti voi kuitenkin hidastua tai toimia vain osalla reitistä, koska sähkökatkos voi vaikuttaa esimerkiksi liikennevaloihin ja vaihteiden toimintaan alueellisesti.

Lyhyen sähkökatkon aikana lippu- ja maksujärjestelmässä saattaa esiintyä häiriöitä, mutta ne eivät ole todennäköisiä.

Nyssen asiakaspalvelu voidaan joutua sulkemaan sähkökatkon ajaksi. Jos verkkoyhteydet eivät toimi, myös puhelinpalvelu on suljettuna.

Nyssen häiriöviestintää voi seurata Nysse.fi-etusivulla, reittioppaassa, Nysse.fi-aikataulupalvelussa, Twitterin Nysse-infossa sekä matkustamo- ja pysäkkinäytöillä. 

Lisätiedot

Varautuminen sähkökatkoihin: nysse.fi/sahkokatkot ›

Nysse:
Joukkoliikennejohtaja Mika Periviita
mika.periviita@tampere.fi
p. 050 3267 007

Tampereen Ratikka:
Turvallisuus- ja järjestelmäpäällikkö Jonna Anttila
jonna.anttila@tampereenraitiotie.fi
p. 040 7772 692

VR:
viestinta@vr.fi
p. 029 434 7123

Maanantaina kaupunginhallituksen päätettävänä on mm. kulttuurijohtajan viran perustaminen ja sopeuttamisohjelmatyön käynnistäminen

Kulttuurijohtajan virka

Kaupunginhallitukselle esitetään, että kulttuuripalveluiden johtamista varten perustetaan kulttuurijohtajan virka 1.2. lukien ja virka täytetään julkisella haulla.

Viran kokonaispalkaksi esitetään 6 700 €/kk sekä kelpoisuusvaatimukseksi tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävään soveltuva hyvä työkokemus. Kulttuurijohtaja toimii kansliapäällikön alaisena viranhaltijana.

Kulttuurijohtajan viran perustaminen on perusteltua Turun kaupungin organisaation ja tehtävien painotusten muututtua Varsinais-Suomen hyvinvointialueen, Varhan, aloitettua toimintansa 1.1.2023

Uuden Turun toiminnassa kulttuuri on tärkeässä asemassa sekä kaupungin vetovoiman että kaupunkilaisten hyvinvoinnin kasvattamisessa ja myös vuoden 2029 merkkivuoteen valmistautumisessa.

Michelin-tähtien julkistamistilaisuuden järjestäminen Turussa

Ravintoloiden Michelin-tähtien julkistamistilaisuutta esitetään pidettäväksi Turussa tulevana kesänä.Julkistamistilaisuus on maailman tunnetuin ruokatapahtuma, ja tapahtumassa jaettavat Michelin-tähdet ravintola-alan himotuin ja arvostetuin tunnustus. Tilaisuudessa julkistetaan uudet Michelin-tähdet, Michelin Green Star -tunnustukset ja erikoispalkinnot.   

Tiedote julkaistu 12.1.

Sopeuttamisohjelmatyön käynnistäminen

Kaupunginhallitukselle esitetään sopeuttamisohjelmatyön käynnistämistä. Työn tavoitteena on sopeuttaa kaupungin toimintakatetta 30 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä.  

Sopeuttamisen avulla varaudutaan etupainotteisesti tuleviin taloudellisesti haastavampiin vuosiin. Näin turvataan kaupungin laadukkaat palvelut ja alueen elinvoima myös tulevaisuudessa. Sopeuttamisohjelmatyön tulokset huomioidaan vuoden 2024 ja vuosien 2024–2027 taloussuunnitelman valmistelussa. Ohjelma tuodaan päätöksentekoon loka-marraskuussa 2023.

Kaupunginhallituksen esityslista 16.1.

Tilintarkastajat ennakoivat alkaneesta vuodesta hitaan kasvun aikaa. Voimakkain käänne koetaan rakennusalalla, kuljetus- ja varastointialalla sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa. Näillä kolmella alalla yritysten liikevaihdon arvioidaan supistuvan, henkilöstömäärän vähenevän ja toiminnan jatkuvuusongelmien yleistyvän, selviää Tilintarkastajabarometrista. 

Suomen Tilintarkastajat ry:n Tilintarkastajabarometrin mukaan alkaneesta vuodesta tulee yrityksissä hidastuvan kasvun vuosi. Tilintarkastajat arvioivat, että liikevaihdon kasvu hidastuu tuntuvimmin rakennusalalla, kuljetus- ja varastointialalla sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa. 

Isoista toimialoista teollisuudessa sekä kaupan alalla yritysten liikevaihto jatkaa tänä vuonna kasvua, mutta aiempaa hitaampana. Tilintarkastajat odottavat kasvun jatkuvan myös majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä taide-, viihde- ja virkistysalan yrityksissä, joita koronavuodet ovat koetelleet. 

Rakennusalalle, kuljetus- ja varastointialalle sekä maa-, metsä- ja kalatalouteen tilintarkastajat ennakoivat myös henkilöstövähennyksiä. Voimakkaimmin työpaikat ovat uhattuna rakennusalalla. Sen sijaan teknologiayrityksissä henkilöstömäärän kasvun odotetaan jatkuvan, samoin esimerkiksi finanssi- ja rahoitusalalla. 

Toiminnan jatkuvuusongelmat nostavat päätään 

Investoinneissa selkein käänne nähtäneen teollisuudessa. Tilintarkastajat ennakoivat teollisuuden investointien sukeltavan kasvuvuosien jälkeen pakkaselle. Investointien kasvua tilintarkastajat ennakoivat vain koulutus- ja teknologiayrityksiin sekä rahoitus- ja finanssialan yrityksiin, joskin näilläkin aloilla kasvun odotetaan jäävän vähäiseksi. 

Yritysten kyky jatkaa toimintaansa näyttää tänä vuonna olevan uhattuna hieman yleisemmin kuin viime vuonna. Tilintarkastajat arvioivat yrityksen toiminnan jatkuvuutta aina tilintarkastuksen yhteydessä.  

Tänä vuonna tilintarkastajat odottavat toiminnan jatkuvuuden olevan aiempaa enemmän uhattuna etenkin rakennusalalla, kuljetus- ja varastointialalla sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa. Pääsyyt yritystoiminnan vaarantumiselle ovat energian kallistuminen sekä yleisen taloustilanteen heikkeneminen. 

Tilintarkastajabarometrin tulokset perustuvat tilintarkastajien arvioihin asiakasyritystensä taloudellisesta tilanteesta. Tilintarkastajat tekevät vuositasolla noin 122 000 tilintarkastusta. 

Tilintarkastajabarometriin vastasi 398 tilintarkastajaa marras-joulukuun taitteessa. Kyselyn toteutti Suomen Tilintarkastajat ry:n toimeksiannosta tutkimusyhtiö Aula Research. 

--

Mikä Tilintarkastajabarometri? 

Tilintarkastajabarometri luotaa tilintarkastajien näkemyksiä yritysten ja talouden tilasta. Tilintarkastajat ovat riippumattomia yritystalouden asiantuntijoita, joten barometri avaa objektiivisen näkymän talouskehitykseen. Tilintarkastajat tekevät vuositasolla noin 122 000 tilintarkastusta.  

Barometrin tiedonkeruu tehtiin 17. 11.–15.12.2022. Kyselyn kohdistettiin Suomen Tilintarkastajat ry:n tilintarkastajajäsenille. Vastaaja määrä nousi 398:aan, ja vastausprosentti oli 34. Tulosten virhemarginaali on 4 prosenttiyksikköä suuntaansa.   

Barometrin toteutti tutkimusyhtiö Aula Research kohdistettuna internet- ja puhelinkyselynä.  

Barometrin tarkemmat tulokset löytyvät Suomen Tilintarkastajat ry:n verkkosivuilta www.tilintarkastajat.fi. 

--

LISÄTIETOJA:

Suomen Tilintarkastajat ry:n asiantuntija Jarkko Raitio p. 09 7552 2013, jarkko.raitio@tilintarkastajat.fi 

Suomessa on arviolta kymmeniä tuhansia pitkäkestoisesta koronataudista toipuvia ihmisiä. Oireiden kirjo, määrä ja voimakkuus vaihtelevat yksilökohtaisesti ja aaltoillen. Koronastakuntoon.fi-palvelu tarjoaa heille tukea ja tietoa.

Vaikka yhteiskuntaa ei enää suljeta koronapandemian takia, itse koronatauti ei ole kadonnut keskuudestamme mihinkään. Tämänhetkisen tutkimusnäytön mukaan noin joka toisella koronaan sairastuneella yksi tai useampi oire voi pitkittyä, kun taas vaikeampia, arkea haittaavia oireita ilmenee 10–20 prosentilla vielä kolme kuukautta akuutin taudin jälkeen.

Koronastakuntoon.fi-palvelu tarjoaa maksutonta tukea, kun oireet eivät pääty kuukaudessa tai kahdessa. Osalle pitkäkestoisesta koronataudista toipuvista oireet aiheuttavat merkittävää haittaa niin työ- kuin toimintakyvylle. Seuraukset näkyvät esimerkiksi pitkinä poissaoloina työelämästä ja toimeentulo-ongelmina.

Pitkäkestoisesta koronataudista toipuvilla on suuri tarve päästä takaisin normaaliin arkeen työelämän tai opiskelun, harrastusten ja muiden itselle tärkeiden asioiden pariin. Monella on myös tarvetta päästä jakamaan kokemuksiaan ja saada vertaistukea.

• Intensiiviverkkokurssimme ja verkkovertaisryhmämme ovat täyttyneet hyvin. Osallistujat ovat kuulleet maksuttomasta palvelustamme terveydenhuollon ammattilaisilta tai löytäneet meidät itse verkosta, Koronasta kuntoon -hankkeesta vastaava Herkko Ryynänen Filha ry:stä kertoo.

Ohjattujen verkkokurssien sekä verkkovertaisryhmien lisäksi tarjolla on ratkaisuja myös ihmiselle, joka haluaa edetä itsenäisesti ja omaan tahtiin sekä hakea täsmätietoa toipumisensa tueksi.

• Jokaisen toipumisen polku on yksilöllinen. Suosittelemme pitkäkestoisesta koronataudista toipuville Koronastakuntoon.fi-palvelun avointa verkkokurssia, josta löytyy tietoa sekä käytännön harjoitteita, joita voi tehdä oman tilanteen mukaan, Koronasta kuntoon -hankkeen asiantuntija Kiti Haukilahti Hengitysliitto ry:stä kannustaa.

Avoimen verkkokurssin sekä hakulomakkeet intensiiviverkkokurssille ja verkkovertaisryhmiin löytää osoitteesta www.koronastakuntoon.fi.

Lisätietoa intensiiviverkkokursseista ja verkkovertaisryhmistä saa hankkeen neuvontapuhelimesta numerosta 044 407 7029 tiistaisin kello 15−18 ja torstaisin kello 9−12. Neuvontapuhelimessa ei anneta henkilökohtaista terveysneuvontaa, mutta yleisneuvoja voi kysyä esimerkiksi sosiaaliturvasta ja -palveluista.

Pitkäkestoisesta koronataudista puhutaan, kun oireet ovat kestäneet vähintään kaksi kuukautta eikä niitä voi selittää vaihtoehtoisella diagnoosilla. Yleisimpiä oireita ovat uupumus, heikentynyt rasituksensieto, hengenahdistus, päänsärky ja erilaiset kognitiivisten toimintojen häiriöt.

Koronasta kuntoon -hanketta hallinnoi Keuhkoterveyden asiantuntijajärjestö Filha ry. Hengitysliitto ry on hankkeessa mukana järjestökumppanina. Hanke toteutetaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tuella.

Lisätiedot:

Herkko Ryynänen                                          Kiti Haukilahti
Hankevastaava, Filha ry                                Asiantuntija, Hengitysliitto ry
herkko.ryynanen@filha.fi                             kiti.haukilahti@hengitysliitto.fi
044 901 6614                                                 044 407 7052

Kysyimme lukijoiltamme, mikä on paras baari Suomessa ja tässä tulee TOP 10 -listaus.

1. Moro Sky Bar

Moro Sky Bar on rento ja tyylikäs näköalabaari Tampereen Tornihotellin 25. kerroksessa. Morosta avautuu huikaisevat näkymät jokaiseen ilmansuuntaan yli Pyhä-, Näsi-, ja Iidesjärven aina Hervantaan asti. Puitteet ovat siis mitä parhaimmat rennolle yhdessäololle, hymylle ja puheensorinalle laadukkaiden juomien äärellä. Moro on kohtaamispaikka, jonne kaikki ovat tervetulleita – niin kaupunkilaiset kuin vierailijatkin, tutut ja tuntemattomat!

Ratapihankatu 43, 33100 Tampere

2. Apollo Live Club

Apollo Live Club on Helsingin keskustassa sijaitsevan Forumin vanhan elokuvateatterin tiloihin lokakuussa 2007 avattu ohjelmaravintola.

Viikonloppuisin Apollo Live Club yhdistyy Forumin sisäpihalla olevan Apollo Street Barin kanssa suureksi yökerhoksi ja liveclubiksi. Apollo Live Clubin puolella live musiikista vastaavat Pohjoismaiden kovimmat cover bändit, jotka soittavat viikonloppuisin aina klo 03.00 asti. Apollon kellarista löydät viikonloppuisin myös suositun karaoken.

Viikolla ja alkuilloissa on monipuolista ohjelmaa Stand up -illoista teatteriesityksiin ja tunnettujen artistien keikkoihin.

Mannerheimintie 16, 00100 Helsinki

3. Kievari Kahdet Kasvot

Kahdet Kasvot on koko kansan kievari Tampereen Kauppakadulla. Meillä on laaja valikoima niin kotimaisia kuin ulkolaisia pienpanimo-oluita ja erittäin maukasta ja edullista ruokaa. Olemme erikoistuneet kotimaisiin ja ulkolaisiin pienpanimo-oluihin sekä viskeihin. Juomavalikoimastamme löytyvät mm. oluet, siiderit ja lonkerot niin hanasta kuin pullosta sekä muut seurustelujuomat.

Kauppakatu 14, 33210 Tampere

4. Vltava

Vltava on suurenmoinen tsekkiläinen ravintola Elielinaukiolla Helsingin Rautatieaseman kupeessa. Yli 100-vuotiaan jugendrakennuksen kolme erilaista ravintolakerrosta tarjoavat tunnelmallisen ympäristön tutustumisille, tapaamisille, seurustelulle ja hauskanpidolle maailman parhaiden oluiden parissa ja tšekkiläisten ruokien siivittämänä. 

Elielinaukio 2, 00100 Helsinki

5. Börs Katto (Scandic Hamburger Börs)

Börs Katto on kaupunkilaisten ja hotellivieraiden suosikkibaari. Yhdeksännen kerroksen baarissa ja kesällä kattoterassilla voi nauttia maukkaista cocktaileista ja ihailla upeita näkymiä ympäri kaupungin. Viikonlopun iltoja vauhdittaa DJ.

Kauppiaskatu 6, 20100 Turku

6. Rymy-Eetu

Hulvaton Rymy-Eetu on suomalais-saksalainen ravintola Helsingin ydinkeskustassa, Erottajalla, Esplanadien kupeessa. Rymy-Eetu on kuuluisa riehakkaista illanvietoistaan, joissa vetävästä livemusiikista villiintynyt yleisö nousee pöydilleen tanssimaan!

Erottajankatu 15, 00130 Helsinki

7. Rica Bar

Rica Bar on tunnelmallinen kapakka ihmisille, joiden lasi on puoliksi täynnä. Rica Bariin on helppo tulla ja vaikea lähteä, sillä ihana tunnelma, loistava palvelu ja hyvät juomat vievät mukanaan! Joie de vivre löytyy Turusta osoitteesta Kristiinankatu 5.

Kristiinankatu 5b, 20100 Turku

8. Kaarlenholvi / Jumpru

Kaarlenholvi on yöbaari jossa kohtaavat kaupungin nuoret ja mukavat tyypit. Kaarle on rytmiä, huumaa, naurua, iloa ja kiimaa. Alakerran Jumpru Pub & Patio on paikka, mistä ilta alkaa mutta myös useasti päättyy. Täällä voit luontevasti viettää iltaa vaikka äitisi kanssa. Kun Kaarlenholvin nuoret ja kauniit saavuttavat noin 30 vuoden iän, siirtyvät he luonnollista reittiä portaita alas Jumpruun. Ovat tulleet aikuisiksi, naureskellaan tiskillä partoihin.

Kauppurienkatu 6, 90100 Oulu

9. Harry´s

Harry’s on englantilaistyyppinen pubi Jyväskylän ydinkeskustassa Kauppakadun alapäässä. Meiltä löydät Jyväskylän kattavimman olutvalikoiman ja aidoimman englantilaisen pubitunnelman! Tule kokemaan musiikin mukaansa tempaava tunnelma, aina perjantai- ja lauantai-iltaisin on ohjelmaa.

Kauppakatu 41, 40100 Jyväskylä

10. Hophaus Tahko

Tahkon oma luottomesta ja raikas after ski -paikka. Meiltä löytyy aina tilanteeseen sopiva juoma, olitpa sitten treffeillä tai monot kenossa aftereilla. Hophausin erikoisuutena on oma Tahkon tislaamo. 

Sääskiniementie 560, 73310 Kuopio

Tunnustus on annettu merkittävästä työstä yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä.

Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäverkosto YES-verkosto on jälleen palkinnut suomalaisia toimijoita työstään yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä. Pääkaupunkiseudulla tunnus on myönnetty Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistykselle.

­– Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksessä tehdään pitkäjänteistä työtä nuorten yrittäjyyskasvatuksen eteen. Yhdistys tukee nuorten yrittäjyyttä järjestämällä yrityskoulutuksia ja välittämällä esimerkiksi työkeikkoja nuorille 4H-yrittäjille. Pääkaupunkiseudun 4H on monin tavoin nuoren yrittäjän tukena ja luo turvalliset ja tukea antavat puitteet yrittää, kiittää YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

YES Agentti -tunnustuksen voi saada henkilö, tiimi tai organisaatio, joka on edistänyt yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjämäistä toimintakulttuuria. Yhteensä YES Agentti – yrittäjyyskasvatuksen kehittäjä -tunnustuksia jaettiin kahdeksan eri puolella Suomea.

–Tahdomme tunnustuksella tuoda näkyviin etenkin sitä yhteistyötä, jota eri alueilla ja eri organisaatioissa tehdään yrittäjyyskasvatuksessa. Yrittäjyyskasvatusta ei voi sysätä vain yksittäisten opettajien työksi, vaan yrittäjyyskasvatus kuuluu kaikille kunnan toimijoille. Onnistunut yrittäjyyskasvatus näkyy nuorten asenteissa ja valmiuksissa sekä yrittäjämäisessä osaamisessa ja on parhaimmillaan kuntien ja alueiden elinvoiman vahvistaja. Tässä työssä merkittävä rooli on myös koulun ulkopuolisilla toimijoilla, Lehtonen sanoo.

Vuoden YES Agentti -tunnustus 222 myönnettiin yhteensä kahdeksalla alueella ympäri Suomea. Kaikki palkitut Vuoden YES Agentit löydät osoitteesta yesverkosto.fi/yes/vuoden-yes-agentit.

Lisätiedot:

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, 045 357 2716, sanna@yesverkosto.fi

Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Saara Suomäki, 041 432 4074,

saara.suomaki@4h.fi

Järjestämme tulevaisuuden tasepoikkeaman hinnoittelua käsittelevän pohjoismaisen webinaarin 8. helmikuuta 2023 kello 13–15. Webinaarissa esitellään pohjoismaista tasepoikkeaman hinnoittelumallia, joka otetaan käyttöön eurooppalaisille säätösähkömarkkinoille (MARI ja PICASSO) liityttäessä. Alta löydät rekisteröitymislinkin sekä webinaarin agendan. Webinaarin kieli on englanti.

Rekisteröityminen ja tarkemmat tiedot >

Rekisteröityminen 3.2.2023 klo 13 mennessä.

Lisätiedot:

Karri Mäkelä, Fingrid Oyj
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fingrid.fi

Vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden mittaaminen on noussut yhdeksi pääteemoista terveydenhuoltoa koskevissa keskusteluissa. Hyvä niin, sillä analysointi on jatkossa välttämätöntä. Se on ainoa tapa saada käytettävistä olevista rajallisista resursseista maksimaalinen hyöty irti. 

Analysoimme Klinik Healthcare Solutionsin ja Vantaan ehkäisyneuvolan kanssa digitaalisen seurantalomakkeen mahdollisia kustannushyötyjä aikuisilla yhdistelmäehkäisyvalmistetta käyttävillä asiakkailla. Piirsimme tyypilliset seurantakäyntien palvelupolut ja arvioimme erilaisiin seurantakäyntityyppeihin käytettävää aikaa. Vertailimme ajankäyttöä perinteisillä fyysisiin käynteihin liittyvillä palvelupoluilla sekä digitaalisen seurantalomakkeen kautta syntyneillä palvelupoluilla.

Digitaalinen seurantalomake säästi n. 78 tuntia hoitajien työaikaa kuukaudessa 

Vantaan ehkäisyneuvoloissa seurantakäynneillä kävi vuonna 2021 yli 500 asiakasta kuukaudessa ja käynteihin liittyvät vuosikustannukset olivat noin 580 000 euroa. Seurantakäynneistä noin 37 % toteutui digitaalisesti seurantalomakkeen kautta. Digitaalinen seurantalomake säästi keskimäärin 24 minuuttia hoitajien työaikaa per asiakas ja kuukaudessa hoitajien työaikaa säästyi noin 78 tuntia. 
Hoitajilla syntyi jo nykytilanteessa noin puolen henkilötyövuoden verran aikasäästöä verrattuna tilanteeseen, jossa digitaalista kanavaa ei olisi ollut käytössä. Tämä tarkoitti Vantaalla noin 100 hoitajatyöpäivän säästöä vuodessa. 

Edelleen digitaalista palvelukanavaa tehostamalla tavoiteltavat hyödyt voivat olla merkittävästi suurempia. Entä jos luvut asetettaisiin Suomen mittakaavaan? Minkälaisia hyötyjä voisimme tavoitella? Suomessa on noin miljoona 19–49-vuotiasta naista. Ehkäisyn rutiinikontrollien hoitamiseen tarvitaan digitaalisilla palveilla huomattavasti nykyistä vähemmän hoitajatyövoimaa. Näin hoitajien osaamista voidaan hyödyntää aiempaa tehokkaammin ja panostaa enemmän ehkäisyn nopeaan saatavuuteen ja ehkäisyongelmien hoitoon. Tyytyväinen ehkäisyn käyttäjä saa reseptin uusinnan nykyistä helpommin ja toisaalta resurssia vapautuu uusien asiakkaiden hoitoon ja hoidon saatavuus paranee.

Lisää vaikuttavuuden ja hyötyjen mittaamista tarvitaan 

Tällä hetkellä terveydenhuollon ammattihenkilöstön pula on valtava. Se tule ainakaan nopeasti helpottamaan. Digitaaliset ratkaisut voivat tuoda helpotusta silloin, jos ja kun niitä käytetään oikein. Digitaalisuus on hyvä renki mutta huono isäntä. Siksi uusien teknologioiden hyötyjä ja vaikuttavuutta tulisi arvioida entistä enemmän. 

Myös tuoreille hyvinvointialuille rakennetaan nyt uusia toimintamalleja ja palvelupolkuja kiireellä toiminnan tueksi. Kuinka paljon niistä tavoiteltavaa hyötyä kuitenkaan analysoidaan ennen käyttöönottoa?

Käytännössä kuitenkaan kaikkea ei voi mitata vaikuttavuuden mittareilla ja vielä pitkään ollaan tilanteessa, jossa vaikuttavuuden arviointi tulee olemaan haastavaa. Silti tarvitsemme analyyttistä ja käytännönläheistä oman toimintamme tarkastelua. Yksinkertaisetkin analyysit voivat auttaa päätöksenteossa, motivoida henkilöstöä sekä toimia osana näyttöön perustuvan terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistyötä. 

Lisätietoja antaa: 
Jaana Ahlamaa, LL, LT, lääketieteellinen johtaja, Ahlamaa Consulting Oy, jaana.ahlamaa@ahcon.fi, puh. 050 5767325

Pekka Männistö, operatiivinen johtaja, Klinik Healthcare Solutions Oy pekka.mannisto@klinik.fi, puh. +358 50 447 8297

Tuire Saloranta, LL, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, vastuulääkäri, Vantaan ehkäisyneuvola, tuire.saloranta@vakehyva.fi

Eija Väänänen, TtM, osastonhoitaja, Vantaan ehkäisyneuvola, eijai.vaananen@vakehyva.fi

Hintojen noustessa asiakkaat ovat ryhtyneet kiinnittämään enemmän huomiota hintoihin ja tarjoukset kiinnostavat yhä useampaa kuluttajaa. Tämä näkyi myös Lidlin Lidl Plus -etusovelluksen käyttäjissä. Kun vuonna 2021 erilaisia sovelluksesta löytyviä tarjouksia ja etuja käytettiin lähes 12 miljoonan euron arvosta, vuonna 2022 summa oli jo yli 14 miljoonaa.

– Suomalaiset ovat yleisesti kanta-asiakkuuskansaa ja Lidl Plus -sovelluskin sai nopeasti lanseerauksensa jälkeen vuonna 2020 yli miljoona käyttäjää. Viime aikoina Lidl Plus -sovellus on koettu entistä arvokkaammaksi asiakkaiden keskuudessa, sillä sen avulla voi saada merkittäviä säästöjä, sanoo Lidl Plus -tiiminvetäjä Noora Kiljunen.

Keskimäärin asiakkaat ovat säästäneet noin 30 euroa vuodessa etusovelluksen avulla. Suurimmat säästöt ylsivät jopa yli 1200 euroon.

Lidl Plus -etusovelluksessa säästää voi kahdella eri tavalla: käyttämällä etukuponkeja ja raaputuskuponkeja, joilla saa kassalla alennusta tai käyttämällä etusovellusta ahkerasti, jolloin kerryttää saldoa ja ansaitsee bonuskuponkeja.

– Etusovelluksella voi aidosti säästää. Sovellus kannattaa muistaa skannata joka ostoskerralla, sillä mitä useammin skannaa, sitä enemmän säästää. Sovelluksesta löytyy myös erilaisia kumppanietuja, joiden avulla voi säästää myös muissa palveluissa. Etusovelluksen merkitys korostuu tällaisina aikoina, summaa Kiljunen.

Lidl Plus -sovelluksella voi säästää paperia ja hoitaa sähköautoilun

Syksyllä 2021 käyttöön tuli paljon toivottu ”Haluan vain digikuitin” -ominaisuus. Kun sovelluksen skannaa kassalla, paperinen kuitti jää automattisesti tulostumatta, mutta digikuitti tallentuu sovellukseen.

Digikuittiominaisuutta on käytetty ahkerasti. Vuonna 2022 paperia säästettiin yli 12 miljoonan paperikuitin verran.

– Digikuitin käyttö säästää luontoa, mutta hyödyttää myös asiakkaita, sillä kuitti on tallessa sovelluksessa ja se toimii myös palautuksissa ja reklamaatioissa, kertoo Kiljunen.

Marraskuussa 2022 myös sähköautojen lataustoiminnot siirrettiin Lidl Plus -etusovellukseen. Sovelluksessa voi tarkastaa vapaat latauspisteet, aloittaa ja päättää latauksen sekä hoitaa maksun markkinoiden edullisimpaan hintaan.

Lisätietoja: Lidlin viestintä, Sanna Laininen, media@lidl.fi, 09 2345 6400

Selvä enemmistö suomalaisista suosii talvella nastarenkaita, mutta pääkaupunkiseudulla kitkat ovat yleistyneet ja käytössä joka neljännellä, selviää LähiTapiolan kyselystä. Yli puolet autoilijoista pitää rengasvalinnassa tärkeänä myös ympäristö- ja terveystekijöitä. Näkemykset nastarenkaiden kieltoalueista sen sijaan jakaantuvat. Kysyimme asiantuntijalta turvallisuusvinkkejä talvirenkaisiin.

Kitkat vai nastat? Tämä kysymys kirvoittaa usein autoilijoilta nopean vastauksen, ja se voi liittyä niin omiin ajokokemuksiin ja ajoympäristöön kuin esimerkiksi tutuilta ja julkisuudesta kuultuihin näkemyksiin. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä selvitettiin, millaisilla renkailla suomalaiset talvella ajavat ja miten esimerkiksi turvallisuus- ja ympäristötekijät näkyvät rengasvalinnassa.

Kyselyn perusteella nastarenkaat ovat edelleen suomalaisten selvät talvisuosikit, vaikka kitkojen käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla. Autoilijoista lähes 70 prosenttia kertoo käyttävänsä lähes aina nastarenkaita, kun taas kitkat ovat lähes aina käytössä 16 prosentilla. Viisi prosenttia vastaajista kertoo käyttävänsä talvella kumpiakin rengastyyppejä (esim. kaksi autoa taloudessa). Lisäksi pieni joukko vastaajista on valinnut autoonsa ympärivuotiset renkaat, jolloin renkaidenvaihtoa ei tarvita – ja muutama yksittäinen vastaaja kertoo jopa ajavansa läpi vuoden kesärenkailla.

Kitkarenkaiden suosio on odotetusti suurinta lauhemman talven Etelä-Suomessa. Pääkaupunkiseudulla kitkarenkaita kertoo käyttävänsä talvella lähes aina 27 prosenttia autoilijoista, kun taas maaseutumaisissa kunnissa asuvista tai itä- ja pohjoissuomalaisista näin tekee harvempi kuin joka kymmenes.

- Nastarenkaita on perinteisesti pidetty turvallisempina talvirenkaina, ja ne pärjäävätkin yleensä hyvin rengastesteissä. Nastarenkaat pitävät tyypillisesti paremmin jäällä, kun taas kitkojen pito-ominaisuudet voivat olla parhaimmillaan lumisella tiellä. Se pitää tietenkin muistaa, että mikään talvirengas ei pidä hyvin, jos se ei ole kunnossa. Esimerkiksi yli viisi vuotta käytetty tai paljon ajettu rengas on voinut menettää paljon urasyvyyttä ja pito-ominaisuuksiaan, kertoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri.

Turvallisuuden lisäksi myös ympäristö- ja terveysvaikutukset mietityttävät

Arjen katsaus -kyselyssä selvitettiin myös, mitä suomalaiset ajattelevat talvirenkaiden turvallisuudesta ja esimerkiksi ympäristövaikutuksista. Nastarenkaita pitää kaikista parhaina renkaina talviolosuhteissa valtaenemmistö (76 %) autoilijoista, kun taas kitkoista näin sanoo joka viides. Vastaukset peilaavat osin sitä, millä renkailla vastaajat itse ajavat. Yli puolet kaikista kyselyyn osallistuneista on kuitenkin myös sitä mieltä, ettei ole väliä, minkä tyyppiset renkaat ovat, kunhan ne ovat turvalliset talviolosuhteissa.

Kyselytuloksiin voi tutustua tarkemmin oheen liitetyissä graafeissa.

- Kitkarenkaat voivat toimia hyvin esimerkiksi painavassa autossa, jossa on kuljettajan apuna myös turvallisuustekniikkaa, kuten ajonvakautus- ja luistonestojärjestelmä. Se kitkoilla ajaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että märällä jäällä ne pitävät yleensä huonosti. Kitkoilla ajaessa korostuukin ennakoiva ajotapa, mutta ei sitä tietenkään voi unohtaa myöskään nastoilla ajaessa. Ylipäätään liikenteessä pitää aina talvisin muistaa varata enemmän aikaa jarrutuksiin, sanoo Alaviiri.

Monet ajavat mieluummin kitkarenkailla, koska nastat pitävät enemmän ääntä ja kuluttavat tienpintaa. LähiTapiolan kyselyssä selvitettiin myös, pitävätkö suomalaiset renkaiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia tärkeinä tekijöinä talvirenkaiden valinnassa. Yli 60 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että myös nämä renkaiden vaikutukset, kuten osuus katupölyn ja melun syntymiseen sekä tiestön kulumiseen, tulisi ottaa huomioon renkaiden valinnassa.

Lainmuutos mahdollisti nastarenkaiden kieltoalueet – autoilijoiden näkemykset jakaantuvat

Vuonna 2020 voimaan tullut tieliikennelaki mahdollisti tienpitäjille sen, että ne voivat rajoittaa nastarenkailla ajoa tietyillä katuosuuksilla. Tiettävästi ensimmäinen tällainen nastarenkaiden kieltoalue tuli syksyllä 2022 voimaan Helsingin keskustassa. Vilkkaasti liikennöity Lönnrotinkatu on kolmivuotisen kokeilun ajan osin suljettu nastarenkailla ajavilta. Kaupunki pyrkii kokeilulla muun muassa parantamaan keskustan ilmanlaatua ja vähentämään liikennemelua. Nastat rouhivat tienpinnasta pienhiukkasia, mikä osaltaan aiheuttaa katupölyä.

Arjen katsaus -kyselyn mukaan autoilijoiden näkemykset nastarenkaiden kieltoalueista yleisesti jakautuvat. 44 prosentin mielestä on hyvä, että esimerkiksi kaupungit voivat kieltää nastoilla ajon talvella tietyillä katuosuuksilla. Käytännössä yhtä moni (45 %) on kuitenkin asiasta päinvastaista mieltä. Runsaat kymmenen prosenttia vastaajista ei osaa kertoa omaa kantaansa. Odotetusti myönteisemmin mahdollisiin nastarengaskieltoalueisiin suhtautuvat kitkoilla ajavat.

- Yleisesti keskustelussa kitka- ja nastarenkaista – ja ylipäätään talvirenkaista – olisi hyvä muistaa se, että ne kehittyvät koko ajan. Sekä nastat että kitkat ovat kehittyneet paljon viime vuosikymmenten aikana, kun renkaiden materiaalit ja valmistusteknologia ovat kehittyneet ja renkaiden ominaisuuksia voidaan tutkia enemmän. Nykyiset kitkat pitävät tiessä paljon paremmin ja nastat kuluttavat sitä vähemmän kuin vaikka 2000-luvun alun renkaat. Autoilija saattaisi yllättyä, jos hän ei ole pitkään aikaan ajanut toisella rengastyypillä, sanoo Alaviiri.

5 vinkkiä – muista nämä, kun valitset talvirenkaita

• Talvirenkaita pitää lain mukaan käyttää 1.11. ja 31.3. välisenä aikana, jos sää tai keli sitä edellyttää. Nastarenkaita saa käyttää muunakin talviaikana sään tai kelin niin vaatiessa. Nykyinen lainsäädäntö painottaa talvirenkaiden käytössä keliperusteisuutta, mikä korostaa autoilijan vastuuta.
• Tee rengasvalinta auton, ajotarpeesi, liikkumasi ympäristön ja myös oman ajotyylisi mukaan. Nastoilla ja kitkoilla on ajaessa vähän erilaiset ominaisuudet.
• Henkilöauton talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien tulee olla vähintään 3,0 millimetriä syvät. Loskaisella tai lumisella kelillä tai muuten vaikeissa ajo-olosuhteissa urien syvyys olisi kuitenkin hyvä olla vähintään 5 millimetriä.
• Tärkeitä turvallisuustekijöitä renkaissa ovat myös nastojen kunto, oikea rengaspaine ja renkaiden ikä. Tarkasta renkaiden kunto tarkemmin vähintään niiden vaihdon yhteydessä.
• Muista, että esimerkiksi keskieurooppalaiset kitkarenkaat eivät toimi Suomen olosuhteissa. Suosi kotimaassa kunnon talvioloihin tehtyjä renkaita.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 7.–13.10.2022 kaikkiaan 1020 suomalaista. Vastaajat edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kysymyksiin auton renkaista vastasi noin 850 henkilöä, jotka joko omistavat auton, joilla on auto käytössä tai jotka ovat ajaneet autoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Kyselyn toteutti Kantar Public ja tulosten tilastollinen virhemarginaali koko aineiston tasolla on noin 3,1 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja:

Tapani Alaviiri, johtaja, autopalvelut ja liikenneturvallisuus, 040 484 8133, tapani.alaviiri@lahitapiola.fi

Anna-Mari Hänninen, viestintäasiantuntija, 050 546 6493, anna-mari.hanninen@lahitapiola.fi

Suuren suosion saaneet ABBA-konsertit lauluyhtye Rajattoman kanssa tulevat jälleen! Thank You For The Music -konsertit järjestetään Sibeliustalolla torstaina 31.8. klo 19 sekä perjantaina 1.9. klo 13 ja 19. Liput ovat myynnissä pe 13.1. klo 10 alkaen Lippu.fi-myyntikanavissa.  

Konserteissa kuullaan Abban suurimpia hittejä, joista mainittakoon mm. Gimme! Gimme! Gimme!, Dancing Queen ja Mamma Mia. Konsertit johtaa kapellimestari Steven Reinecke, joka on esittänyt kokonaisuutta Rajattoman kanssa USA:ssa.  

”Tämä kokonaisuus on ollut yleisön kestosuosikki ja odotankin jo mukana tanssivaa ja laulavaa yleisöä”, iloitsee Sinfonia Lahden vt. intendentti Maija Kylkilahti. 

Sinfonia Lahden ja lauluyhtye Rajattoman energinen ja luova yhteistyö on tuottanut lukuisia loppuunmyytyjä konserttielämyksiä Sibeliustalossa vuodesta 2001 alkaen mm. ABBA-, Chess-, The Beatles ja Queen-konsertit. Rajaton sings ABBA with Lahti Symphony Orchestra -levy ylsi Suomen albumilistan ykköseksi ja myi platinaa ilmestymisvuonnaan 2006. 

Lisätietoa
Maija Kylkilahti 
vt. Intendentti 
050 518 4486
maija.kylkilahti@lahti.fi