Suomalaisten keskeisimmän varallisuuserän, oman asunnon arvonkehitys alkaa näkyä suomalaisten varallisuudessa. Jo toista kertaa peräkkäin suomalaiskotitalouksien nettovarallisuuden mediaani on laskenut, kertoo Tilastokeskuksen kolmen vuoden välein tekemä Kotitalouksien varallisuustutkimus.

Oma asunto on edelleen suomalaisten merkittävin varallisuuserä ja juuri asuntohintojen vaisu kehitys on keskeinen syy nettovarallisuuden laskuun. Pääosin vain pääkaupunkiseudulla asuntojen arvonkehitys on ollut nouseva. Sen sijaan valtaosassa Suomea asuntojen arvot ovat laskeneet viime vuosina.

-Nettovarallisuuden lasku on hieman pessimistinen tulkinta tuoreista tilastoista. Kotitalouksien keskimääräinen varallisuus itse asiassa nousi reaalisesti 1,1 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2019. Samalla ajalla inflaatio oli 2,6 prosenttia, joten nettovarallisuus per kotitalous nousi nimellisesti noin 3,7 prosenttia. Mutta nousu ei ole jakautunut kotitalouksille tasaisesti, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

-LähiTapiolan kotitalouksien varallisuuden tuottoindeksin mukaan tuona aikana oman asunnon arvo laski koko maassa 1,7 prosenttia, mutta rahoitusvarallisuus nousi 10,7 prosenttia.

Hyvä uutinen suomalaisten varallisuuskehityksessä on se, että rahoitusvarallisuuden osuus suomalaisten kokonaisvarallisuudesta on kasvanut. Muun maussa talletuksista, rahasto-osuuksista, pörssiosakkeista ja säästö- ja sijoitusvakuutuksista koostuvien rahoitusvarojen osuus kotitalouksien kokonaisvaroista on Tilastokeskuksen mukaan 28 prosenttia. Se on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2016 toteutetussa tutkimuksessa.

Erityisesti kasvussa ovat olleet rahasto-osuuksien omistus, joita on enemmän kuin joka kolmannella varallisuutta omistavalla kotitaloudella.

-Rahastojen valtavirtaistuminen jatku. Kotitalouksista 34 prosenttia omisti rahastoja, kun kolme vuotta aiemmin 31 prosenttia. Kehitys luo hyvän pohjan myös suorien pörssisijoitusten valtavirtaistumiselle, kun yhä useampi on jo päässyt kynnyksen yli tililtä sijoittajaksi. Hyvin hajautetussa salkussa voi käyttää molempia.

Tilastokeskuksen uusimmassa 2019 tutkimuksessa ei vielä näy osakesäästötilien merkitys. Säästäminen osakesäästötileille lähti käyntiin vasta vuoden 2020 alusta.

Sadantuhannen euron nettovarallisuudella olet keskikastia – maatalousyrittäjät rikkaampia  

Suomalaiskotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 104 000 euroa vuonna 2019. Se on siis vähemmän kuin vuonna 2016. Sen sijaan eniten varallisuuttaan ovat kasvattaneet kaikkein rikkaimmat kotitaloudet.

- Vain kotitalouksien rikkaimmalla kymmenyksellä nettovarallisuus nousi inflaatiota enemmän, kun muilla 90 prosentilla nettovarallisuus reaalisesti pieneni. Kehitystä selittää 2016-2019 vallinnut tuottoympäristö. Monilla kotitalouksilla hyvätkään sijoitustuotot eivät ole pystyneet neutralisoimaan asunnon arvon laskua, mutta rikkaimmilla sijoituksia on enemmän ja he ovat tässä ympäristössä olleet voittajia. Siksi on ymmärrettävää, että tilastoa on tulkittu mediaanin kautta. Jos kaikki kotitaloudet järjestettäisiin riviin nettovarallisuuden perusteella, mediaanikotitalous olisi juuri rivin puolivälissä. Heillä nettovarallisuus on kolmessa vuodessa reaalisesti laskenut 5,7 prosenttia.

On selvää, että varallisuuden kasvu painottuu vanhemmille ikäryhmille. Kaikkein rikkaimpia ovat mediaanilla mitattuna 65-74 –vuotiaat.

Myös koulutuksesta on hyötyä. Korkeakoulutetuilla on lähes kaksinkertainen määrä nettovarallisuutta keskiasteen tai perusasteen käyneisiin verrattuna. Sosioekonomisessa vertailuissa kaikkein rikkaimpia ovat maatalousyrittäjät. Heidän keskimääräinen nettovarallisuutensa on lähes viisinkertainen kaikkiin kotitalouksiin verrattuna.

Yllättävää on se, että pääkaupunkiseudun keskimääräinen nettovarallisuus ei ole maan korkein. Hajonta on toki pääkaupunkiseutulaisten kesken suurta, alueella asuvat nettovarallisuudeltaan sekä köyhin neljännes että rikkain neljännes.

Lisätietoja:

Hannu Nummiaro, yksityistalouden ekonomisti, LähiTapiola Varainhoito, 050 577 9368, hannu.nummiaro@lahitapiola.fi

Suomalaisessa kristillisyydessä on jo vuosisatojen ajan käytetty kotihartauskirjoina eri hengellisten opettajien saarnoista koottuja saarnakokoelmia eli postilloja. Tunnetuimpia niistä lienevät Martti Lutherin postillat. Menneinä vuosisatoina postillat olivat tärkeää hengellistä ravintoa, kun kulkuyhteydet vaikeuttivat viikoittaisia kirkossa käyntejä monin paikoin.

Pastori Jukka Norvannon uutuusteos Postilla on saarnakokoelma nykypäivän kristityille. Norvanto käy kirjassaan lyhyesti läpi kirkkovuoden muotoutumisen ensimmäisiltä vuosisadoilta omaan aikaamme asti. 

– Jokaisesta pyhäpäivästä olen valinnut yhden evankeliumitekstin, josta olen tehnyt saarnan. 

Jukka Norvanto kertoo, että häntä puhuttelee kirkkovuoden muodostuminen sellaiseksi kuin se on.

– Juhla-aikana eli joulusta helluntaihin pohdimme sitä, mitä kaikkea Jumala on tehnyt meidän puolestamme. Helluntain jälkeisenä aikana, jolloin liturginen väri on vihreä eli kasvun väri, huomio kiinnittyy siihen, mitä Jumala tahtoo meidän kauttamme tehdä tässä maailmassa.

– Kumpaakin näköalaa tarvitaan, Norvanto toteaa.

Hän arvelee, että kirjan saarnoista noin kolme neljäsosaa on sellaisia, joita hän on joskus pitänyt. Osa on laadittu varta vasten kirjaa varten.

Postilla palvelee yhtä hyvin saarnojaan valmistelevia pappeja kuin ketä tahansa kirkkovuoden kulusta kiinnostuneita. Teos sopii hyvin myös kotihartauskirjaksi.

– Toivon, että teos voisi siunata kristittyjä, niin kuin postillat ovat aikaisempinakin vuosisatoina tehneet.

*

Jukka Norvanto on teologian lisensiaatti, radiopastori ja raamatunopettaja. Häneltä on ilmestynyt useita raamatunopetus- ja hartauskirjoja.

*

Jukka Norvanto: Postilla, Perussanoma Oy, sid. 558 s.

Lisätiedot:

Jukka Norvanto, jukka.norvanto@kylvaja.fi

Arvostelukappaleet: pia.kemppainen@perussanoma.fi

Vihannekset eivät vaikuta olevan selvästi vaativampia maan fosforipitoisuuden suhteen kuin viljat tai nurmet. Normaalivuosina maan omat fosforivarannot riittävät varmistamaan sadontuoton mailla, joiden fosforipitoisuus on tyydyttävä. Hyvässä ja sitä korkeammissa maan fosforiluokissa vuotuinen fosforilannoitus ei ole taloudellisesti järkevää.

Vihanneslajien fosforilannoitustarpeesta erilaisilla mailla on ollut niukasti tietoa, sillä Suomessa tutkimus aiheesta aloitettiin vasta 2010-luvulla. Luken hankkeissa on selvitetty fosforilannoituksen satovaikutuksia eri vihanneslajeilla yhteensä 23 kenttäkokeessa Luken koepaikoilla. Lisäksi tilayhteistyönä on tehty yli 20 koetta vihannesviljelmillä.

– Tulosten mukaan vihannekset eivät vaikuta olevan selvästi vaativampia maan fosforipitoisuuden suhteen kuin viljat tai nurmet, joiden satovasteista on tehty huomattavasti enemmän tutkimusta, kertoo Luken erikoistutkija Terhi Suojala-Ahlfors.

Fosforilannoitus tuotti selkeää sadonlisää joinakin koevuosina mailla, joiden fosforipitoisuus oli korkeintaan tyydyttävässä viljavuusluokassa.  Korkeampien viljavuusluokkien mailla ei vuotuinen fosforilannoitus vaikuttanut sadon määrään tai sen laatuun.

Tulokset perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Pyhäjärvi-instituutin Vihannestuotannon kestävä ravinnehuolto -hankkeessa tehtyihin tutkimuksiin sekä Luken aiemmin tekemiin kenttäkokeisiin. Niitä esitellään 18.6. Luken ja Pyhäjärvi-instituutin järjestämässä Uutta tietoa vihannesten ravinnehuoltoon -webinaarissa.

Maan ravinnevarannot hyötykäyttöön

Typpi ja fosfori ovat keskeisiä ravinteita sadontuoton kannalta. Niiden käyttöä lannoituksessa on tarpeen optimoida lannoituksen taloudellisuuden varmistamiseksi ja haitallisten vesistövaikutusten minimoimiseksi. 

– Kun kokeissa matalien viljavuusluokkien mailla lisättiin kevätlannoituksessa fosforia suurin ympäristöohjelmassa sallittu määrä, peltoon jäi käyttämätöntä fosforia useita kymmeniä kiloja. Korkeampien viljavuusluokkien mailla fosforitaseet olivat ympäristöohjelmien sallittuja lannoitusmääriä käytettäessä alijäämäisiä, ja maahan aiemmin kertynyt fosfori tyydytti sadon fosforitarpeen, kertoo Luken erikoistutkija Risto Uusitalo.

Suuret fosforitaseen ylijäämät eivät ole perusteltuja sadontuoton kannalta edes fosforiluvultaan välttävän viljavuusluokan mailla. Tyydyttävän fosforiluokan mailla maan fosforivarannot riittävät varmistamaan kasvin sadontuoton normaalivuosina. Sadon fosforin ottoa vastaava lannoitus ylläpitää maan viljavuuden.

Lannoituksen tarpeenmukaisuus vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta

Fosforia joutuu peltomaasta vesistöihin eroosioaineksen ja liukoisen fosforihuuhtouman kautta. Riski hävikille kasvaa maan fosforipitoisuuden kasvaessa, joten peltomaan fosforipitoisuutta ei tulisi nostaa kasvien todellista tarvetta korkeammaksi. Kasvukauden ulkopuolinen sää vaikuttaa merkittävästi ravinnekuormituksen määrään. Myös viljelijällä on useita keinoja hallita kuormitusta.

– Ravinnekuormitusta on helpoin vähentää sen alkulähteellä. Lannoituksen ajoitus ja tarpeenmukaisuus ovat tärkeitä, jotta ravinteet päätyvät kasvien käyttöön. Maan hyvä rakenne ja vesitalous ovat avaintekijöitä suotuisien kasvuolojen luomisessa, muistuttaa asiantuntija Sauli Jaakkola Pyhäjärvi-instituutista.

Maan rakennetta voidaan ylläpitää ja parantaa myös sopivan kasvillisuuden avulla. Kasvipeitteen maksimointi estää kiintoaineksen eroosiota ja suojaa maan pintaa veden vaikutuksilta. Syväjuuriset kasvit edistävät huokosrakennetta juurikanavillaan ja vahvistavat maan mururakennetta, mikä lisää veden varastoitumista ja vähentää ravinnehuuhtoumia. Myös kerääjäkasveja kannattaa käyttää satokasvin jälkeen.

Kastelu varmentaa ravinteiden saatavuutta

Kastelu on vihannesviljelmillä tarpeen sadon turvaamiseksi ja ravinteiden tehokkaan käytön varmistamiseksi. Hankkeessa tarkasteltiin kastelun taloudellisuutta ja vaikutuksia typen huuhtoumariskiin kasvumallinnusta ja 30 vuoden sääaineistoja hyödyntäen.

– Mallinnuksen mukaan kastelu on taloudellisesti kannattavaa ja sen merkitys on vain kasvanut viime vuosina. Kasvien tarpeen mukainen kastelu näyttäisi myös vähentävän typen huuhtoumia, kun annettu lannoitus pystytään hyödyntämään tehokkaammin myös kuivina jaksoina, toteaa johtava tutkija Tapio Salo Lukesta.

Vihannesten ja muiden erikoiskasvien tuotannossa on tärkeää varmistaa viljelyn taloudellinen kannattavuus ja samalla hallita viljelyn aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Nämä tavoitteet eivät useinkaan ole ristiriidassa, sillä monet ympäristön varjelemiseen tähtäävät keinot parantavat peltojen kasvukuntoa ja satovarmuutta ja tuovat taloudellista hyötyä etenkin pidemmällä aikavälillä.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Terhi Suojala-Ahlfors, Luke, puh. 029 532 6557, terhi.suojala-ahlfors@luke.fi
Erikoistutkija Risto Uusitalo, Luke, puh. 029 532 6624, risto.uusitalo@luke.fi
Johtava tutkija Tapio Salo, Luke, puh. 029 532 6516, tapio.salo@luke.fi
Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti, sauli.jaakkola@pji.fi, puh. +044 045 6423
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti, anne-mari.ventela@pji.fi, puh. +050 370 2919

Vihannestuotannon kestävä ravinnehuolto -raportti
Vihannestuotannon kestävä ravinnehuolto -hanke
Fosforilannoitus avomaanvihannesten tuotannossa -tietokortti

Vihannestuoton kestävä ravinnehuolto -hanke sai rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksesta vuosina 2018–2021.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimus kotimaisen sian- ja broilerinlihan hiili- ja vesijalanjäljistä tuo uutta ja kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa tuotteiden ympäristökilpailukyvystä. 

Tuotteiden ympäristövaikutukset kiinnostavat yhä enemmän sidosryhmiä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Keskustelua käydään laajasti erityisesti lihantuotannon ja lihatuotteiden ympäristövaikutuksista. SBYM (Sian- ja broilerinlihan ympäristökilpailukyky) -hankkeessa selvitettiin suomalaisen sian- ja broilerinlihan hiili- ja vesijalanjälki. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa sekä keskustelun että tuotannon kehittämisen tueksi tutkittua, Euroopan komission PEF-ohjeistuksen mukaista vertailukelpoista tietoa kotimaisen sian- ja broilerinlihan ympäristövaikutuksista.

Tutkimuksessa laaditut sian- ja broilerinlihan hiili- ja vesijalanjäljen arvioinnit perustuvat tarkoituksenmukaisiin, primäärisiin tietolähteisiin laskentaohjeistuksien aineistovaatimuksien mukaisesti. ”Tutkimuksessa saadut luvut tarjoavat vertailukelpoiset vaikutusarviot muihin tuoteryhmän arvioihin myös kansainvälisesti,” tutkija Sanna Hietala Lukesta sanoo. Suomalaisen broilerinlihan ilmastovaikutus oli 2,4 kg CO2 ekv per teuras-kg ja tyypillisen sianlihan 3,5 kg CO2 ekv per teuras-kg. Vesiniukkuusvaikutus oli broilerinlihalle 0,54 m3 ekv per teuras-kg ja sianlihalle 0,7 m3 ekv per teuras-kg. Näitä lukuja voidaan pitää kotimaisen tuotannon keskimääräisenä lähtötasona, jonka pohjalle voidaan edelleen suunnata kestävyyden kehittämiseen suuntaavaa toimintaa sekä edelleen tarkentaa elinkaariarviointia menetelmien kehittyessä.

Uutta tietoa vesiniukkuusvaikutuksista

Suomalaisen sian- ja broilerinlihan ilmasto- ja vesiniukkuusvaikutuksista ei ole ollut ajantasaista, harmonisoituihin arviointimenetelmiin perustuvaa tutkimustietoa. Vaikka kotimaisen tuotannon ilmastovaikutuksia on arvioitu aiemmin, sekä tuotanto että arviointimenetelmät ovat ottaneet harppauksia eteenpäin. ”SBYM-hankkeen ansiosta ymmärrämme selvästi aikaisempaa paremmin, mitä eroja ja miksi laskennan rajauksissa on. Tämä luo mielestämme erittäin hyvät taustat uuden, jo käynnistyneen harmonisointihankkeen etenemiselle,” hankkeessa mukana olleen Atrian alkutuotannon ympäristökestävyyden kehityspäällikkö Teija Paavola sanoo.

Tutkimus tuo täysin uutta, kansainvälisen tason tietoa myös vesiniukkuusvaikutuksista. Vesiniukkuusvaikutus kuvaa tuotannon vedenkäytön vaikutusta suhteessa paikallisiin vesiresursseihin, koko tuotantoketjun matkalla. ”Myös vesijalanjälki toi tärkeitä pointteja esiin, joita varmasti huomioidaan tulevaisuudessa tarkemmin, ” MTK:n asiantuntija Jukka Rantala toteaa.  ”Me hankkeessa mukana olleet näemme tämän työn erittäin tärkeänä nimenomaan luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden näkökulmista. Tämä on toiminut hienosti myös ruokatalojen omien tilakohtaisten laskentojen kehittämisessä kohti yhtenäisiä menetelmiä,” HKScanin alkutuotannon strategian johtaja Ulf Jahnsson sanoo.

Tuotteiden elinkaariarvioinnin yhtenäistäminen lisää vertailukelpoisuutta

Euroopassa on otettu tärkeä askel kohti yhtenäisiä tuoteryhmäkohtaisia elinkaariarvioinnin laskentaohjeistuksia. EU:n Komissio on yhdessä eri toimialaliittojen kanssa työstänyt yksityiskohtaisia tuoteryhmäkohtaisia ohjeistuksia (Product Environmental Footprint, PEF), muun muassa punaiselle lihalle ja rehutuotannolle, joita myös tässä tutkimuksessa on hyödynnetty. ”Euroopan komission julkaisemien laskentaohjeistuksien taustalla on ollut huoli erilaisista tuotteiden ympäristökestävyysväitteistä, joiden laskentatavoista ei voi päästä varmuuteen. Tavoite on saada yhtenevät menetelmät käyttöön ja sen myötä lisätä sekä arvioinnin läpinäkyvyyttä, luotettavuutta että vertailukelpoisuutta,” Hietala Lukesta kertoo.

Sian- ja broilerinlihan ympäristökilpailukyky (SBYM) -hankkeen on toteuttanut Luonnonvarakeskus. Hanke on toteutettu yhteistyössä HKScan Oyj:in, Atria Oyj:n ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kanssa ja hanketta ovat rahoittaneet näiden tahojen lisäksi maa- ja metsätalousministeriö Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera) sekä Luonnonvarakeskus.

Lisätietoa:

Vastuututkija Sanna Hietala, sanna.hietala@luke.fi, p. 0295326021

Saat tämän tiedotteen, sillä valmistuneissa saattaa olla henkilöitä omalta levikkialueeltanne. ​ Postinumerotieto vain toimitusten käyttöön. 

Tiedot julkaistaan valmistuvien luvalla. 

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Hyvinvointiosaamisen yksikkö

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Nina Elisabet Fonsell, Hämeenlinna 13500

Nora Kirsi Marja Lavola, Nurmijärvi 01900

Tiina Susanna Ojala, Sastamala 38200

Pete Pekka Uolevi Pitkämäki, Hämeenlinna 13210

Milla Maarit Tenhunen, Hämeenlinna 13500

Teknologiaosaamisen yksikkö

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Mikko-Petteri Matinaro, Forssa 30100

Vladislav Tsertkov, Espoo 02250

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät, Insinööri (ylempi AMK)

Jenni Elina Alho, Helsinki 00750

Teuvo Aukusti Syrjälä, Helsinki 00430

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikkö

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)

Minna Maarit Honkala, Tammela 30100

Tiina Marjut Mattila, Kirkkonummi 02450

Henrik Iiro Aleksi Vahtila, Riihimäki 11130

Business Management and Entrepreneurship -koulutus, Master of Business Administration, Tradenomi (ylempi AMK)

Simo-Jukka Lehtovirta, Espoo 02630

Rodrigo Alessandro Tavares Ribeiro, Espoo 02130

Ammattikorkeakoulututkinnot

Biotalouden yksikkö

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Carita Elisa Hämäläinen, Lahti 15140

Minna Emilia Lainio, Tuusula 04300

Mika Juha Kalevi Lehtosalo, Janakkala 13330

Ellen Maaria Saulio, Tampere 33580

Satu Susanna Tiainen, Hämeenlinna 13300

Hevostalouden koulutus, Agrologi (AMK)

Katriina Happo, Helsinki 00360

Verna Karoliina Anneli Sankari, Pöytyä 21900

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)

Jens Tapani Jokila, Turku 20540

Mervi Anita Jäntti, Espoo 02170

Heidi Eveliina  Myllylä, Espoo 02320

Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK)

Lasse Väinö Johannes Anttila, Mänttä-Vilppula 35700

Tony Henrik Erlands, Teuva 64700

Heikki Tapio Hannunpoika Lähteenlahti, Kokemäki 32860

Kalle Yrjö Markkula, Rauma 27250

Sini Maria Marttila, Turku 20540

Vera Anastasia Missyris, Naantali 21195

Jussi Antti Tapani Nissi, Urjala 31760

Otto Aulis Ilmari Näsi, Hämeenlinna 14870

Emmi Sofia Pohjanpalo, Pöytyä 21900

Joonas Nestori Rinne, Laitila 23800

Lotta Sofia Sirkesalo, Forssa 31110

Aleksi Heimo Tapani Vuorinen, Hollola 17120

Eero Aatos Tapio Jokinen, Salo 25370

Maatilatalouden koulutus, Agrologi (AMK)

Timo Tapani Uusitalo, Laitila 23800

Puutarhatalouden koulutus, Hortonomi (AMK)

Janne Paavo Artturi Lankinen, Joensu 80140

Tomi Joonas Röppänen, Suonenjoki 77600

Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK)

Aija Piritta Degerman, Ii 91100

Henri Olavi Kristian Kantola, Espoo 02780

Anna-Kaisa Elina Kaukola, Turku 20300

Milja Emilia Kosonen, Kerava 04260

Johanna Teresia Kuurila, Helsinki 00400

Leea Maria Puranen, Hämeenlinna 14700

Kasper Tapio Ratava, Kotka 48100

Jenni Maj Kristiina Roth, Kirkkonummi 02460

Markku Tapio Ruotsalainen, Espoo 02360

Samuli Jere Anton Stam, Espoo 02200

Hyvinvointiosaamisen yksikkö

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)

Heini Maarit Harjula, Hämeenlinna 13300

Mia Meeri Elina Himanen, Jokioinen 31600

Jonna Tuulia Hyytiä, Nokia 37140

Alisa Eeva Matilda Härkälä, Tampere 33400

Katri Sofia Ilmonen, Asikkala 17200

Mirva Johanna Iso-Kokkila, Urjala 31700

Hanne Katri Helena Janhonen, Nokia 37120

Päivi Satu Kokkola, Valkeakoski 37600

Roosa Maritta Koskela, Riihimäki 11120

Hanna Helena Käkönen, Somero 31460

Pipsa Henriikka Laholuoma, Parkano 39700

Annika Kristiina Laihonen, Tampere 33870

Siiri-Sofia Leppänen, Nurmijärvi 01800

Katja Sofia Lindfors, Tampere 33100

Sanna Maarit Moberg, Hämeenlinna 13500

Anna-Kaisa Elisabet Nuutinen, Valkeakoski 37630

Sirkku Johanna Petäjäniemi, Ylöjärvi 33430

Eveliina Emilia Rantanen, Tammela 31300

Terhi Helena   Ristimäki, Ylöjärvi 33430

Iida Helli Amanda Suuntela, Pori 28130

Jenni Kaarina Tuusa, Forssa 30100

Hanna-Riikka Virtanen, Ylöjärvi 33480

Iidaemelie Karoliina Visti, Loimaa 32300

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)

Minttu Minna Riikka Auvinen, Loppi 12600

Sirpa Tuulikki Berglund, Helsinki 00350

Niina Susanna Ervasti, Hyvinkää 05800

Salla-Maria Josefiina Eskelinen, Ypäjä 32100

Elina Johanna Hulkko, Lohja 08700

Laura Elina Joensuu, Hämeenlinna 14500

Hanna-Leena Kianen, Ikaalinen 39580

Susanna Maria Lestinen, Hämeenlinna 13210

Anna Maria Mannila, Nokia 37240

Hanna Karoliina Mattsson, Hyvinkää 05840

Mervi Sini Hannele Määttä, Ylöjärvi 33430

Katja Elina Nerontie, Hämeenlinna 13210

Aino Sini Amanda Rantanen, Jokioinen 31600

Katja Jenniliisa Saari, Hämeenlinna 13500

Terveydenhoitajakoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)

Minna Kristiina Niemi, Hämeenlinna 13100

Tanja Maaria Särkiniemi, Tampere 33820

Teknologiaosaamisen yksikkö

Construction Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)

Duc Hoang Nguyen, Hämeenlinna 13100

Electrical and Automation Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)

Chol Mobil Jok Kour, Valkeakoski 37630

Lu Jie Zhang, Kiina

Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Mikael Kustaa Ole Lehtonen, Riihimäki 11710

Jukka-Pekka Savilampi, Hämeenlinna 13500

Ville Tapani Tynys, Lahti 15830

Kone- ja tuotantotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Joonas Oskari Havulehto, Nurmijärvi 01900

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)

Lasse Tapio Eerikäinen, Hausjärvi 12100

Lauri Johannes Jokinen, Kangasala 36220

Mirva Helena Malinen, Liperi 83450

Tommi Sakari Paalanen, Iitti 47400

Vesa Tuomas Tamminen, Vantaa 01300

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)

Antti Oskari Immonen, Hattula 13720

Marjut Susanna Mikkonen, Espoo 02330

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK)

Jorma Olavi Holma, Nurmijärvi 01830

Mia Marianne Lahtinen, Lahti 16100

Heidi Johanna Musta, Turku  20100

Arttu Antero Nikula, Somero 31400

Matti Samuli Räty, Orimattila  16300

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Waltteri Erkki Johannes Aalto, Tampere 33870

Sami Joeli Juusonen, Tampere 33580

Mika Juhani Korppi, Pälkäne 36600

Lassi Johannes Kuparinen, Janakkala 11910

Jani Tapani Ovaskainen, Hämeenlinna 13500

Kuisma Matti Nousia Rainio, Helsinki 00500

Marko Matias Virtanen Hollola, 15870

Tieto- ja viestintätekniikka, biotalouden koulutus, Insinööri (AMK)

Pirkka Petteri Pajumäki, Turku 20500

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Aleksander Babitzin, Helsinki 00270

Kenneth Johannes Blomstedt Tuusula 04350

Teemu Tapani Knuutila, Riihimäki 11910

Teemu Akseli Koivuniemi, Riihimäki 11100

Jani Antero Johannes Liiti, Riihimäki 11710

Vesa Petteri Pilvinen, Järvenpää 04400

Joakim Kristian Selander, Helsinki 00750

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikkö

International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)

Mariia Emelianova, Helsinki 00410

Michaela Fintorova, Slovakia

Sini Pilvi Forsblom, Riihimäki 11130

Uzoma John Njemanze, Espoo 02320

Julianne Maria Kristiina Tasanen, Akaa 37800

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)

Milja-Maria Hakamäki, Hämeenlinna 13500

Venla Anne Eveliina Jaakkola, Nokia 37410

Reetta Elina Tuulikki Kallio, Riihimäki 11100

Teemu Samuli Laine, Forssa 30100

Juho Santeri Niemi, Juupajoki 35540

Kirsi Irene Pirtinaho, Riihimäki 12400

Silja Maria Pitkänen, Hämeenlinna 13200

Roosa Maria Vanhanen, Hattula 13720

Muotoilun koulutus, Artenomi (AMK)

Sylvi Eeva Ester Alin, Tampere 33200

Minna Emilia Backman, Tampere 33850

Jesse Juhani Bister, Tampere 33530

Anna-Stina Maria Hievanen, Hämeenlinna 13100

Iida Eveliina Hjelt, Hämeenlinna 13130

Emmi Amanda Kajovuori, Helsinki 00530

Kaisa Pauliina Kilpeläinen, Janakkala 14200

Anni-Elina Knuutila, Hämeenlinna 14500

Taru Hilkka Helinä Koski, Hämeenlinna 13100

Henna Maria Kuninkaanniemi, Tampere 33540

Heli Elina Kuula, Hämeenlinna 13210

Rosa Bertta Kirsikka Laurinolli, Tampere 33580

Siiri-Maria Andeliina Lehtomäki, Hämeenlinna 13130

Kristiina Elisabeth Leppikorpi, Hämeenlinna 13100

Iiris Annukka Leskinen, Hämeenlinna 13300

Liisa Tarja Maria Luukka, Hämeenlinna 13210

Metsähallitus kehittää Sipoonkorven kansallispuiston retkeilypalveluita aktiivisesti. Kesäkuun alussa valmistui uusi taukopaikka keittokatoksineen Bakunkärrträsketin kalliolle sekä Bakunkärrin kierros -rengasreitti. Keväällä aloitettu Hop on Hop off -bussilinja on tuonut myös uusia mahdollisuuksia retkipäivien suunnitteluun Sipoonkorvessa.

”Bakunkärrin kierros on perheille sopiva helpohko reitti, joka kulkee vaihtelevassa maastossa metsän siimeksessä sekä karuilla kallioilla. Reitiltä on viitoitettu pisto uudelle taukopaikalle, jossa voi viettää evästauon retken lomassa” Metsähallituksen erikoissuunnittelija Aino Von Boehm kertoo.

Sinisillä reittimerkeillä merkitty/opastettu kierros alkaa Bakunkärrin pysäköintialueelta Knutersintien varresta ja pituutta sillä on noin kaksi kilometriä. Paikalle pääsee myös Knutersin portin pysäköintialueelta, josta on viitoitettu rengaspolku keittokatokselle ja takaisin. Ajoittain ruuhkautuvaa Bakunkärrin pysäköintialuetta on tarkoitus laajentaa loppuvuodesta. Uuden rengasreitin myötä paikka tulee olemaan entistä keskeisempi lähtöpaikka retkeilijöille.

Muualla kansallispuistossa tehdään kesän ja syksyn aikana merkittyjen reittien kunnostuksia. Reitit ovat voimakkaasti kasvaneen kävijämäärän myötä kovalla kulutuksella ja kaipaavat monin paikoin sorastusta ja pitkospuita.

"Parhaillaan työn alla on suositun Storträskin rantaa kiertävän pitkospuureitin uusiminen. Syksyllä työn alle on tulossa muun muassa osa Fiskträskin kierroksesta sekä yhdyspolku Bisajärveltä itään kohti Kalkinpolttajanpolkua."

Uudella bussireitillä vaihtoehtoja reittien suunnitteluun

Keväällä Sipoon ja Vantaan kaupungit aloittivat yhteistyössä Packalén busin kanssa uuden Hop on Hop off -bussilinjan Sipoonkorpeen. Bussi liikennöi torstaista sunnuntaihin ja reitti kiertää Sipoonkorven ympäri tehden pysähdykset Tikkurilan asemalla sekä Sipoon Nikkilässä. Bussi luo uusia mahdollisuuksia autottomaan retkeilyyn sekä reittisuunnitteluun. Sen avulla on mahdollista hypätä pois esimerkiksi Kuusijärvellä, kävellä Sipoonkorven toiselle puolelle Knutersintielle ja nousta sieltä uudelleen bussin kyytiin. Retkensä voi suunnitella vapaasti ilman auton parkkipaikan miettimistä ja palaamista takaisin reitin lähtöpisteeseen. Matkalla voi pysähtyä myös esimerkiksi tutustumaan Ravintola Tilan palveluihin Knutersintielle.

Sipoonkorpi viettää tänä vuonna merkkipäiviä tullessaan 10 vuoden ikään. Sipoonkorven suosio retkeilykohteena on viime vuosina ollut kasvussa. Puiston käyntimäärät lähes kaksinkertaistuivat vuodessa: vuonna 2020 käyntimäärät nousivat 204 000:een, kun ne edellisenä vuonna olivat 110 000.

Merkittävä osa Sipoonkorven kunnostuksista ja kehittämisestä toteutetaan eduskunnan myöntämällä lisätalousarviorahoituksella. Lisärahoitus on tärkeä apu, jolla Metsähallitus pystyy vastaamaan suursuosioon nousseen kansallispuiston retkeilypalvelujen kysyntään.

Hop on hop off -bussilinjan aikataulut ja hinnasto 

Tietoa Sipoonkorvesta

Lisätietoja

Aino Von Boehm, erikoissuunnittelja, Metsähallitus, puh. 0407634318, aino.vonboehm@metsa.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Itä-Suomen yliopisto laativat yhteistyönä menetelmän, jonka avulla mäntyvaltaisissa suometsissä voidaan määrittää riittävä ojasyvyys eri tilanteissa niin, että samalla myös puusto kasvaa hyvin. Välttämällä liian syvien ojien kaivamista ja kohdentamalla ojien perkaus vain tarpeellisiin kohteisiin voidaan vähentää kunnostusojituksesta vesistöihin syntyvää kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.

Kunnostusojituksella tarkoitetaan aiemmin ojitetun suon vesitalouden hoitoon liittyviä toimia, kuten aiemmin kaivettujen ojien avaamista. Uusia ojia eli uudisojituksia tehtiin erityisesti 1960–1970-luvuilla. Nykyisin uudisojituksia ei enää juurikaan tehdä niiden ympäristövaikutusten vuoksi.

Suometsien puuston hyvä kasvu toteutuu, kun pohjaveden pinta on heinä-elokuussa keskimäärin 35 senttimetriä maanpinnan alapuolella. Tutkimus toteutettiin Suosimulaattorilla, jonka avulla voidaan laskea simuloitavan metsikön vuorokautista pohjaveden syvyyttä, kun annetaan lähtötietoina kohdepaikan säätiedot, ojasyvyys, sarkaleveys, turpeen ominaisuudet ja puuston määrä. Tutkimuksessa simuloitiin 40 vuoden säätiedoilla keskimääräinen pohjaveden pinta kymmenelle mäntyvaltaiselle ojitusalueelle eri puolilla maata erilaisilla lähtöpuustoilla (uudistusala – uudistuskypsä) käyttäen eri ojasyvyyksiä, sarkaleveyksiä (30, 40 ja 50 m) ja turpeen ominaisuuksia (turvelaji, maatuneisuus, paksuus). Tarvittava ojasyvyys määritettiin siten, että tavoiteltu keskimäärinen 0,35 m pohjaveden syvyys toteutui.

Tutkimuksen mukaan 0,35 m pohjaveden tason saavuttamiseksi tarvittava ojasyvyys vaihteli varsin paljon edellä mainittujen tekijöiden mukaan. Puuston määrän lisääntyminen, eteläinen sijainti ja saraturve vaikuttavat vähentävästi tarvittavaan ojasyvyyteen, kun taas pohjoisuus, rahkaturve ja turpeen suuri maatuneisuus edellyttivät syvempiä ojia.

Nykyistä matalammat ojat usein riittäviä pitämään pohjaveden pinnan sopivassa korkeudessa

Tulosten mukaan useissa tilanteissa voitaisiin tulla toimeen selvästi nykyohjeistusta matalammilla ojilla ilman, että puuston kasvulle riittävästä 0,35 m pohjaveden syvyydestä on tarpeen tinkiä. Tyypillisillä kunnostusojituskohteilla, missä sarkaleveys on 40 m, turve on saraturvetta ja puuston määrä ylittää 45 m3/ha, tultaisiin toimeen 0,3–0,8 metriä syvillä ojilla. Erityisesti ohutturpeisilla soilla on usein tarpeetonta kaivaa selvästi turvekerrosta syvempiä ojia. Syviä ojia (yli 0,9 m) tarvittiin lähinnä uudistusaloilla, missä puuston vaikutus kasvupaikan kuivatukseen on olematon.

Tutkimuksessa laadittiin metsäalan ammattilaisten käyttöön laskuri, jonka avulla tarvittavan ojasyvyyden voi laskea kymmenen eri paikkakunnan tai alueen osalta eri puolilla maata antamalla tarvittavat lähtötiedot. Lähimmän sijainnin tulosta voi käyttää apuna päätettäessä ojien kunnostuksesta.

Tutkimus on tehty hankkeissa ”Vesiensuojelun laatuloikka – malleista käytäntöön” ja ”Suometsien kunnostusojitustarpeen vaihtelu ja vaikutukset vesistökuormitukseen sekä puuntuotantoon metsälö- ja aluetasolla”

Julkaisu: Defining guidelines for ditch depth in drained Scots pine dominated peatland forests. Hökkä et al. 2021 Silva Fennica.

Lisätietoja:
erikoistutkija Hannu Hökkä, Luonnonvarakeskus, puh. 0295 324 528, etunimi.sukunimi@luke.fi 
apulaisprofessori Annamari (Ari) Laurén, Metsätieteiden osasto, Itä-Suomen yliopisto, alauren@uef.fi

Digita suorittaa Ähtärin radio- ja tv-asemalla mastotarkastuksen 21.6.2021 klo 9.00–15.00 välillä. Työturvallisuuden takaamiseksi lähetykset joudutaan katkaisemaan ja huoltotöistä aiheutuu noin 2 tunnin mittainen katkos klo 9.00–15.00 välillä tv-lähetyksiin Ähtärin radio- ja tv-asemalta signaalia vastaanottaville antennitalouksille.

Säännöllisissä tarkastuksissa tarkastetaan mm. maston, mastovalojen sekä mastossa sijaitsevien antennien ja harusten kunto. Digita pahoittelee katkoksista aiheutuvaa haittaa ja pyrkii pitämään katkokset mahdollisimman lyhyinä.  

Karttapalvelustamme voit tarkastaa helposti kanavien peittoalueet ja ajankohtaiset huoltotiedot.  

Median yhteydenotot:  

Jani Saari, liiketoimintapäällikkö, puh. 040 742 1491, jani.saari@digita.fi  

Kuntavaalien mukaan Pohjois-Pohjanmaan uudessa maakuntavaltuustossa keskustalla on 27 jäsentä, kokoomuksella ja perussuomalaisilla molemmilla 12 jäsentä. Vasemmistoliitolla on yhdeksän, sosiaalidemokraateilla kahdeksan, vihreillä kuusi ja kristillisdemokraateilla yksi jäsen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuustossa on yhteensä 75 jäsentä. 

Puolueiden suhteellisen kannatusjaon perusteella uusi maakuntahallitus olisi kokoonpanoltaan seuraava: keskusta saisi kuusi jäsentä, kokoomus ja perussuomalaiset molemmat kaksi jäsentä. Vasemmistoliitto, sosiaalidemokraatit ja vihreät saisivat kukin yhden jäsenen. Yhteensä maakuntahallituksessa on 13 jäsentä.  

Pohjois-Pohjanmaalla keskusta sai 58 248 ääntä ja sen prosenttiosuus äänistä oli 34,3 prosenttia. Kokoomus sai 26 881 ääntä (15,8 %) ja perussuomalaiset 25 856 ääntä (15,2 %). Seuraavina tulivat vasemmistoliitto, sosiaalidemokraatit, vihreät, muut ja kristillisdemokraatit.  

Maakunnan suurimpana puolueena Suomen keskusta käynnistää Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisten organisaatioiden luottamushenkilöiden paikkaneuvottelut. 

Lisätietoja:

Pauli Harju, maakuntajohtaja
Puh. 0400 389 152

Suomi sallii ulkomailta palaavien matkustajien tuoda suuria määriä tupakkatuotteita. Tänään Suomen Lääkärilehdessä julkaistussa artikkelissa todetaan, etteivät tupakkatuotteiden suuret matkustajatuontimäärät tue Suomen tupakkapoliittisia tavoitteita. Suomi pyrkii siihen, että tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö loppuu vuoteen 2030 mennessä. Silti sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausunnoille lakiluonnoksen, jossa ei ehdoteta muutoksia matkustajatuontiin.

EU antaa valita tupakkatuotteiden matkustajatuontirajoitukset kahdesta vaihtoehdosta koskien kolmansista maista eli EU:n ulkopuolelta tai Ahvenanmaalta tulevia matkustajia. Suomi on valinnut rajoista löysemmät, jotka sallivat suurten määrien tuomisen maahan.

EU sallii nuuskan myynnin vain Ruotsissa. Muu sääntely, kuten matkustajatuonti, on jätetty jäsenvaltioiden päätösvaltaan. Suomi sallii matkustajan tuoda nuuskaa ulkomailta omaan käyttöönsä 1 000 grammaa vuorokaudessa. Virossa raja on 50 grammaa kerrallaan ja Tanskassa 750 grammaa kolmessa kuukaudessa.

Nuuskan matkustajatuonti on kasvanut huomattavasti. Sosiaali- ja terveysministeriön tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämisryhmä esittikin vuonna 2018 siirtymistä EU:n tiukempiin rajoihin sen säätelemien tupakkatuotteiden osalta. Nuuskaa saisi tuoda Suomeen vain 100 grammaa vuorokaudessa.

Tupakkatuotteiden hinnasta noin puolet on veroja. Hinta estää etenkin nuoria aloittamasta käyttöä. Matkustajatuonnista ei makseta veroja Suomeen, mutta saadaan tupakkatuotteiden negatiiviset kansanterveysvaikutukset. Merkittävä osa tupakkatuotteiden matkustajatuonnista menee muuhun kuin omaan käyttöön, osa pimeille markkinoille ja lapsille sekä nuorille. Kolmannes tupakkatuotteiden matkustajatuonnista tulee ruotsinlaivoilta.

Ahvenanmaan kautta liikennöivillä laivoilla tupakkatuotteita ja alkoholia saa myydä verottomana. Suomi neuvotteli verovapauden EU:hun liittymisen yhteydessä, mikä oli tupakkapolitiikan mallimaana itseään pitävältä Suomelta erikoista. Verovapaus on vastoin globaalin tupakkatuotteiden raamisopimuksen (FCTC) nimenomaista suositusta, joka kehottaa välttämään tupakkatuotteiden verotonta myyntiä.

Sittemmin Ahvenanmaan verovapautta on esitetty perusteeksi suurien matkustajatuontimäärien sallimiseksi.

- Annammeko Ahvenanmaan tupakkaverovapauden määrittää Suomen tupakkatuotteiden matkustajatuonnin säädöksiä kansanterveysnäkökulmien vastaisesti?, kysyy dosentti Eeva Ollila Syöpäjärjestöistä kirjoittamassaan artikkelissa.

Ahvenanmaan oma tupakkalaki sallii nuuskan myynnin Ruotsin aluevesillä myös Suomen lipun alla seilaavilla laivoilla, mikä on vastoin EU-lainsäädäntöä ja asiaa koskevaa Euroopan tuomioistuimen päätöstä. Ahvenanmaan tupakkalakia on korjattava EU-lainsäädännön mukaiseksi. Ahvenanmaan ja etenkin sen kautta seilaavien laivojen tukemiseksi tulee tarvittaessa löytää kansanterveydelle vähemmän tuhoisat tukimuodot kuin suuret verovapaat tupakkatuotteiden matkustajatuontimäärät.

Lisätiedot:

Ylilääkäri, dosentti Eeva Ollila 050 590 4935

Viestinnän asiantuntia Maarit Rautio 040 5491003

Osana Lahden kaupungin korona-exit -suunnitelmaa Lahden kauppatorille toteutetaan kesäksi oleskelu- ja tapahtuma-alue ”Lahen Lava”. Torin tapahtumalavan varauslinkki aukeaa 21.6. kaupungin verkkosivuilla.

Lahden kaupunki laati keväällä korona-exit-suunnitelman, jolla parannetaan erityisesti kaupunkikeskustan elinvoimaa sekä toipumista koronan vaikutuksista. Elvyttämistoimenpiteitä toteutetaan osana #KesäKeskustassa -kampanjaa, johon voivat osallistua sekä yritykset että kaupunkilaiset.

Näkyvimpänä toimenpiteenä on kaupungin tapahtuma- ja oleskelualueen luominen torille 1.7.–5.9. Alueella on esiintymislava, istuinpaikkoja noin 170 henkilölle, pientä puuhasteltavaa lapsille ja viheristutuksia. Alue rakentuu niin kaupunkilaisten iloksi kuin tapahtumajärjestäjien tueksi.

Alueen suunnittelusta vastanneet Muotoiluinstituutin opiskelijat Meri Majlund, Emma Hämäläinen ja Nina Lehto tarttuivat haasteeseen innolla.

- Suunnittelumme lähtökohtana oli luoda avoin kohtaamispaikka kaikille lahtelaisille. Inspiroiduimme kesästä, väreistä ja luonnosta, joten halusimme näitä elementtejä hyödyntäen luoda viihtyisän ja positiivisen tilan torille. Suunnittelutyötämme ohjasi vahvasti myös kierrätysmateriaalit, sillä halusimme tukea Lahden ympäristöpääkaupunkivuotta, kertoo Nina Lehto.

Tapahtuma- ja oleskelualue koki koronarajoitusten vuoksi jo suunnitteluvaiheessa monta muutosta. Alue haluttiin kuitenkin luoda torille osaltaan keskustaa elävöittämään.

Raskaan koronavuoden jäljiltä kaupunki halusi luoda myös tapahtumajärjestäjille jotain yhteistä ja positiivista.

- Ideoinnin tuloksena syntyi halu tuottaa kiva ja helppokäyttöinen esiintymisareena, joka mahdollistaa pienten esitysten ja tapahtumien tekemisen sekä suurempien promoamisen aivan Lahden ytimessä, kertoo Lahden kaupungin tapahtumapäällikkö Inkeri Määttä.

Tervetuloa torille

Torin tapahtumalavan varauslinkki aukeaa Lahden kaupungin sivuilla 21.6. Lomakkeella pystyy hakemaan yhden tai useamman esitysajan torille tapahtuma-alueen aukioloaikoina 1.7.–5.9.

Torilla on pieniä esityksiä varten valmiina katettu 40 neliön esiintymislava, perustason äänentoisto- ja valotekniikka sekä teknikko veloituksetta. Muut tarvikkeet ja soittimet on kunkin esiintyjän tuotava paikalle itse. Suurempiin esiintymisiin tarvittavaa äänitekniikkaa ja teknistä henkilökuntaa pitää varautua myös tuomaan paikalle itse ja samalla varmistamaan mahdolliset lupiin liittyvät asiat tapahtumapalveluilta.  

Lisätietoja tapahtumalavasta ja varauslomake ovat kaupungin sivuilla osoitteessa www.lahti.fi/tapahtumajarjestajalle.

www.lahti.fi/kesakeskustassa

#KesäKeskustassa 

Lisätietoja:

tapahtumapäällikkö Inkeri Määttä, p. 044 416 3890, inkeri.maatta@lahti.fi

Kadunrakennustyö sulkee yhden ajokaistan Juhana Herttuan puistokadulla välillä Satamakatu - Kuljetuskatu. Haittaa Pansiontien suuntaan ajaessa.

Yksi ajokaista suljetaan myös Kuljetuskadulla, satamasta pois päin suuntautuva ajokaista.

Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Äänekoskella ei ole todettu kuuteen viikkoon yhtään uutta koronavirustartuntaa. Tilannetta seurataan edelleen tiiviisti.

Äänekosken kaupungin koronajohtoryhmä on kokoontunut 18.6.2021 ja linjannut, että voimassa olevia rajoituksia ja suosituksia jatketaan 31.7.2021 saakka.

Ensiannoksen koronarokotteesta on Äänekoskella saanut 9700 henkilöä, eli 53 % kuntalaisista. Tehosteannoksen rokotteesta on saanut 3000 äänekoskelaista.

Lisätietoja:  

Keijo Lukkarinen

Ylilääkäri

040 500 4313

Tuusulan kunnan Elämää Tuusulassa -asukaslehden uusin numero 3/2021 ilmestyy lauantaina 19.6. ja sen jakelu aloitetaan tuusulalaisiin kotitalouksiin julkisena tiedotteena. Osalla alueista jakelu tapahtuu keskiviikkona 23.6. Lehti on luettavissa myös sähköisesti osoitteessa www.tuusula.fi/asukaslehti.

Asukaslehden tuoreimmassa numerossa kerrotaan muun muassa meneillään olevasta Rakkauden kartan laatimisesta ja kesällä käynnistyvästä lukio ja kulttuuritalo Monion rakentamisesta. Lehteen on haastateltu energiaremontin tehneitä kotitalouksia ja Anttilanrantaan taloaan rakentavaa perhettä. Esillä on myös esimerkiksi uimarantojen veden laadun valvominen ja haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien tarkastukset. Tuttuun tapaan lehdessä on myös runsaasti sisältöjä osallisuudesta, kuten osallistuvan budjetoinnin toteutuksista, sekä ikäihmisille suunnattuja juttuja. Yrityksistä tässä lehdessä on esillä Tuusulassa pääkonttoria pitävä Broofing Yhtiöt.

Lehden sisimmän osan muodostaa Kulttuurin Tuusula -kesälehti ja -kalenteri, jossa on esimerkiksi kerrottu tarkemmin kesän alussa lanseeratusta Elävät juuret -elämysoppaasta ja heinäkuussa pidettävästä Tuusula-viikosta tapahtumineen. Tuusula-viikkoa vietetään 17.–25.7.2021 ja Tuusula-päivää 22.7. Tarjolla on myös esimerkiksi kalenteri, jossa on esitelty tapahtumia eri puolilla Tuusulaa.

Asukaslehdet luettavissa myös sähköisesti

Elämää Tuusulassa -asukaslehdet julkaistaan myös sähköisessä muodossa ja lehdet ovat luettavissa osoitteessa www.tuusula.fi/asukaslehti.

Jos lehti ei tule perille

Jos Elämää Tuusulassa -lehti ei löydä tietään perille postilaatikkoosi tai taloyhtiösi yhteiseen laatikkoon, voit noutaa oman painetun kappaleesi Tuusulan kunnan keskitetystä asiakaspalvelusta TuusInfosta. TuusInfon yhteystiedot löydät alta Palautetta ja juttuideoita -kohdasta.  

Mahdollisista jakeluhäiriöistä voit ilmoittaa asukaslehden jakelusta vastaavalle SSM/Jakelujunioreille jakelupalautelomakkeella.

Palautetta ja juttuideoita

Asiakaspalvelu TuusInfo ottaa vastaan palautetta ja ideoita lehteen liittyen:

• Osoite: Tuusulan pääkirjaston rakennus (Autoasemankatu 2, 04300 Tuusula)
• Sähköposti: tuusinfo@tuusula.fi
• Puhelinnumero: 09 8718 3070
• Aukioloajat

Lisätiedot:
Viestintäpäällikkö Paula Miettinen, paula.miettinen@tuusula.fi, p. 040 314 2004

Keväällä 2022 avautuva Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva on uusi tulokas Suomen museokentällä, mutta sen historia ulottuu yli 70 vuoden päähän. Matkalla Malvaan -verkkotapahtumassa ti 22.6. klo 17 tutustutaan museon menneisyyteen ja tuleviin käänteisiin. Tapahtumaa pääsee seuraamaan Lahden museoiden Youtube-kanavalla ja tilaisuus on katsottavissa myös jälkikäteen.

Tapahtumassa liikutaan museon Malski-keskukseen valmistuneissa tiloissa, joissa nähdään ensimmäisiä näyttelyitä keväällä 2022. Mallasjuoman vanhan tehdaskiinteistön huoneita on muokattu museota varten samalla kun museolle on rakennettu täysin uusia tiloja.

Useita näkökulmia museohankkeeseen

Matkalla Malvaan -verkkotapahtumassa keskustellaan uuden museon syntyyn vaikuttaneiden henkilöiden ja museon historian asiantuntijoiden kanssa. Vieraita tapahtumassa haastattelee Malski-keskuksen tuottaja Tanja Keskitalo.

Matkalla Malvaan -tapahtumassa vierailevat liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Marju Markkanen ja Lahden kaupungin sivistysjohtaja Tiina Granqvist. He kertovat tapahtumassa siitä, miten Lahteen on saatu uusi taiteeseen, julisteisiin ja muotoiluun keskittyvä museo.

Museon menneisyyttä tapahtumassa valottavat puolestaan museoamanuenssi Susanna Korhonen ja tutkimuspäällikkö Hannu Takala. Museo julkaisee tapahtuman yhteydessä Taloton taidemuseo -kirjan, joka perustuu Korhosen tutkimukseen. Kirja on saatavilla Malvan museokaupalla Malski-keskuksessa ja Lahden museoiden verkkokaupassa.

– Historia on täynnä kariutuneita museorakennushaaveita ja yllättäviä käänteitä. Onkin erityisen hienoa päästä juhlistamaan sitä, että museo on vihdoin saanut oman rakennuksen, kertoo museoamanuenssi Susanna Korhonen.

Museota juhlistetaan taiteella

Lahden uutta visuaalisten taiteiden museota juhlistetaan verkkotapahtumassa myös taiteen avulla. Viiskulmaan kohonneen Kylän portti -teoksen tekijä, Akseli Leinonen, valottaa tapahtumassa teoksensa taustoja. Suurikokoinen Kylän portti on maamerkki, jonka kautta monet museokävijät tulevat kulkemaan Malvaan.

Lisäksi museorakennukseen saapuu ensimmäinen taideteos, kun Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistys lahjoittaa museolle Sami Leutolan veistoksen. Teoksen voi nähdä myös vierailemalla Malvan museokaupalla.

Lisätiedot
Tuulia Tuomi 
museonjohtaja 
Lahden museot 
tuulia.tuomi@lahti.fi 
+358 44 482 66 58 

Kuvateksti: Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvasta avautuu näkymä Kirkkopuiston suuntaan. Museon logo on Kuudes Helsingin suunnittelema. 

Siun sote on tehnyt sopimuksen Koti TV -etäkuntoutuskanavan jatkosta 31.12.2021 saakka. Joulukuussa 2020 käynnistynyt TV-palvelu on saanut maakunnassa erittäin hyvän vastaanoton. Kanavalla esitetään joka arkipäivä klo 11–13 ikäihmisille suunnattua kuntouttavaa ja kulttuuripainotteista ohjelmaa.

- Ikäihmiset ja heidän läheiset ovat olleet todella innokkaasti näiden ohjelmien ääressä. Kiitosta on tullut usealta suunnalta, myös varmistelua, että jatkuuhan tämä. Ohjelma kuulemma virittää päivän ja antaa sisältöä, nämä ovat mitä parhainta palautetta meille, toimialuejohtaja Eija Rieppo iloitsee.

Koti TV näkyy jatkossa entistä useammassa taloudessa, koska myös Telia on ryhtynyt näyttämään Koti TV:n ohjelmaa kaapelitalouksissaan. Koti TV:n ohjelmia voi seurata antennitalouksissa kanavapaikalla 33 sekä DNA:n ja Telian kaapelitalouksissa kanavapaikalla 66.

Koti TV:n ohjelmia on mahdollista seurata suorana lähetyksenä myös verkossa osoitteessa kotitv.fi. Ohjelmat ovat katsottavissa samaan aikaan televisio-ohjelmien kanssa eli arkisin klo 11–13 sekä ruotsiksi maanantaisin ja perjantaisin klo 10–11. 

”Jokaiselle jotain”

Joensuun Enossa asuva 81-vuotias Lea Mielonen kuuli Koti TV:n ohjelmasta toimintaterapeutin kautta. Mielosen mukaan ohjelma oli kiinnostavaa

- Alkuun katsoin ohjelmaa melkein joka päivä. Ohjelmassa oli ensin voimistelua, hyviä liikkeitä esimerkiksi selkävaivaisille.

Koti TV:ssä erilaisia liikkeitä tehdään sekä seisoen että istuen. Tavoitteena on, että liikkeitä pystyy tekemään turvallisesti kotona ohjelman tahtiin.

- Joskus teen liikkeitä ohjelman mukana. Kaikkia liikkeitä en voi tehdä, koska selkäni on kipeä, mutta kyllä siellä oli myös liikkeitä, joita pystyi hyvin tekemään mukana. Siinä on vähän kaikenlaisia liikkeitä, jokaiselle jotain.

- Muistan myös jakson, jossa kerrottiin jostain kaupungista ja sen historiasta. Mielenkiintoisia asioita. Olisin kiinnostunut kuulemaan kanavan kautta esimerkiksi erilaisista harvinaisista sairauksista.

Koti TV näkyy tällä hetkellä Pohjois-Karjalan lisäksi seitsemässä maakunnassa. Koti TV näkyy 83 prosentissa Pohjois-Karjalan kotitalouksista. Maakunnan reuna-alueilla näkyvyyteen vaikuttaa antennien suuntaus. Näkyvyyden parantamista selvitetään yhteistyössä Digitan kanssa.

Kaupallisen radion markkinajohtaja Bauer Media järjesti toistamiseen mainostajille, mainostoimistoille sekä mediatoimistoille suunnittelukilpailun.

Tämänvuotisen kilpailun voitti Parceron copywriterin, Antti Seväsen, Ifolorille suunnittelema kampanja. Bauer Median FM-radiokanavilla, digitaalisen audion verkostossa sekä somekanavissa kuuluvassa ja näkyvässä kampanjassa herätetään henkiin kuuntelijoiden lähettämiä kuvamuistoja.

Kuuntelijoiden kuvista syntyy tunnettujen tarinankertojien käsittelyssä audionovellisarja Bauer Median Podplay-palveluun. Audionovellisarjan kirjoittajina toimivat kirjailija-toimittaja Katja Ståhl, näyttelijä-käsikirjoittaja Minna Kivelä sekä Radio Cityn juontaja ja käsikirjoittaja Akseli Kuhalampi. 

”Ifolorin kuvatuotteisiin liittyy vahvoja tunteita, koska kyse on elämän tärkeimmistä hetkistä. Tarinankerronnan näkökulmasta tämä antaa paljon mahdollisuuksia. Toisaalta se luo myös rajoituksia siihen, kuinka näin henkilökohtaiset muistot siirtyvät mainontaan ilman, että lopputulos olisi kliseinen”, sanoo luovan idean isä, Antti Sevänen.

Kilpailu oli kovatasoinen ja osoitti audion lukuisat hyödyntämismahdollisuudet asiakkaiden markkinointiviestintätavoitteita ratkaistaessa. 

”Kilpailuun jätettyjen ehdotusteneat osoittivat jälleen, kuinka lukuisin eri tavoin audiota voidaan hyödyntää markkinointiviestinnässä huomioarvoisesti ja vaikuttavasti. Voittajan ehdotuksessa oli mietitty monipuolisesti audion hyödyntämistä sekä FM-taajuudella että digitaalisen audion jakelukanavissa", toteaa raadin puheenjohtaja sekä Bauer Median Creative Studion Head of Creative, Antti Pehkonen.

“Me ifolorilaiset ilahduimme erityisen paljon siitä, että voimme olla mukana jakamassa suomalaisten ihanimpia ja hauskimpia muistoja uudella tavalla”, kertoo puolestaan Ifolorin brändistä ja viestinnästä vastaava Sanna Laine. 

Voittaja lunastaa itselleen 50 000 euron edestä media-aikaa Bauer Median kanavissa. Bauer Median Creative Studio toteuttaa idean kesäkaudella 2021.

”Asiakkaan vahvasti visuaalisuuteen perustuva palvelu oli tuotu luovasti ja luontevasti osaksi kuuntelijan audioympäristöä tarinankerronnan keinoin. Uskon, että tällä erottuvalla idealla ja monikanavaisella kohderyhmän tavoittamisella saadaan aikaan vaikuttavia tuloksia", Pehkonen summaa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Antti Pehkonen, Head of Creative

Bauer Media

puh. 0400 576 086

antti.pehkonen@bauermedia.fi

Suojaava Suuvesi kuluttajille on tehty ehkäisemään altistumista virukselle aerosolien, hengitysilman sekä mahdollisen yskimisen kautta tapahtuvana pisaratartuntana. Sisältää 0,5 % vetyperoksidia, joka voimakkaasti hapettavana ainesosana pienentää oleellisesti syljen mikrobipitoisuutta (myös mahdollisen nCoV-viruksen määrää, joka aiheuttaa COVID-19-tautia). Sisältää myös puolukka-arbutiinia ja ksylitolia, jotka turvaavat limakalvojen hyvinvointia. Reaktiivinen liuos valkaisee hampaita sekä poistaa niistä värjäymiä. Tuote ehkäisee myös tehokkaasti pintojen likaantumista pisaratartunnan kautta. Suuvedellä tapahtuva purskuttelu 60 sekunnin ajan tarvittaessa päivittäin suojaa sinua, kun joudut lähikontaktiin. 

Hoitokertojen jäätyä vähäisemmiksi, tai hoidon tarpeen kasvaessa suun ollessa kivuliaan kuiva ja /tai omien hampaiden harjauksen jäädessä vähäiseksi esim yleissairaudesta johtuvista syistä hampaiden reikiintymisriski kasvaa merkittävästi. IsoDent Fluor+ Suuvesi on täsmätuote suojaamaan omia hampaita reikiintymiseltä (ksylitol /erytritol + fluori 0,15%). Lisäksi tuotteen tyrniuute vahvistaa limakalvoja ja edesauttaa haavaumien paranemista sekä kosteuttaa kuivaa suuta. Kamomillauute puolestaan rauhoittaa limakalvoja ja puolukka toimii tuotteen luontaisena säilöntäaineena. Käyttö kaksi kertaa päivässä antaa 24 tunnin suojan reikiintymistä vastaan.

Tuotteet on valmistettu vastuullisesti pohjoisen auringon energialla. Ne ovat saatavilla apteekeista, hammaslääkärin vastaanotoilta sekä verkkokaupasta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt Gradia Jyväskylän rehtori Pirjo Kauhaselle opetusneuvoksen arvonimen 18.6.2021. Arvonimi on julkisen arvonannon osoitus yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä.  

Ammatillisen koulutuksen kehittäjänä ja kansainvälistäjänä tunnettu Pirjo Kauhanen on uransa aikana osallistunut useisiin valtakunnallisiin ja alueellisiin työ- ja ohjausryhmiin, lainsäädännön valmistelutyöhön, kansainvälisyyden ja yrittäjyyden edistämiseen sekä koulutusviennin erilaisiin toimenpiteisiin. 

”Opetusneuvoksen arvonimi on merkittävä tunnustus työstä, jota Pirjo Kauhanen on tehnyt ammatillisen koulutuksen hyväksi niin kansallisesti kuin Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiassa. Hänen työtään kuvaa kehittämishakuisuus, verkostoituminen sekä vahva usko pedagogiikan voimaan ja elinikäiseen oppimiseen”, kertoo kuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski. 

Pirjo Kauhanen on työskennellyt koulutuksen parissa vuodesta 1993, jolloin hän aloitti opetustehtävissä ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ensin Jalasjärvellä ja sitten Jyväskylässä. Hän siirtyi koulutuspäällikön tehtäviin Jyväskylän aikuiskoulutuskeskuksessa vuonna 1998 ja edelleen yksikönjohtajaksi vuonna 2000. 

Rehtorin tehtävät Kauhanen aloitti vuonna 2011 Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa, jonka rehtorina työskennellessään hän toimi vuodesta 2013 alkaen myös Vaasan kaupungin toisen asteen johtavan rehtorin tehtävässä vastaten sekä ammatillisesta että lukiokoulutuksesta.  

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän palvelukseen Pirjo Kauhanen siirtyi elokuussa 2015 toimien rehtorina Jyväskylän ammattiopistossa, Jyväskylän aikuisopistossa ja vuodesta 2018 nykyisessä tehtävässään Gradia Jyväskylässä. Kauhanen toimii koulutuskuntayhtymän pedagogisen uudistamisen foorumin puheenjohtajana ja vastaa mm. oppivelvollisuuden laajenemisen ja maksuttoman toisen asteen toimeenpanon koordinaatiosta Gradiassa. Kauhanen on myös Gradian tytäryhtiön Gradia Koulutuspalvelut Oy:n hallituksen jäsen sekä EduFutura Jyväskylän johtoryhmän jäsen. 

Gradiassa työskennellessään Kauhanen on pitkäjänteisesti kehittänyt Euroopan parhaanakin palkittua yrittäjyyden oppimismallia. Hän edistää aktiivisesti myös kansainvälistä liikkuvuutta ja verkostoja sekä koulutusvientiä, jonka tueksi hän oli perustamassa koulutusvientiyhtiö EduCluster Finlandia.  

Luottamustehtäviä Pirjo Kauhasella on ollut lukuisia. Hän on toiminut mm. Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen johtajat ry:n puheenjohtajana, Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy:n hallituksen jäsenenä sekä Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen Areenan työvaliokunnan puheenjohtajana. Ammattitaidon kilpailutoimintaa koordinoivan, kehittävän ja tukevan Skills ry:n hallituksen ja työvaliokunnan jäsen Kauhanen on ollut vuodesta 2019. 

Lisätietoja:  

Pirjo Kauhanen, rehtori, Gradia Jyväskylä, puh. 040 341 6152 
Vesa Saarikoski, kuntayhtymän johtaja, puh. 040 341 5100  

Painokelpoinen kuva rehtori Pirjo Kauhasesta on tiedostona sivun alalaidassa osoitteessa: https://www.gradia.fi/gradia-jyvaskylan-rehtori-pirjo-kauhaselle-opetusneuvoksen-arvonimi

Hyvän fiiliksen festari Rauma Blues järjestetään tänä vuonna suunnitellusti kolmepäiväisenä, klubikeikkoineen ja pääkonsertteineen kaikkineen. Rajallisten tapahtumajärjestämismahdollisuuksien myötä luvassa on kuitenkin myös poikkeuksia: pääkonsertti järjestetään festariteltan sijaan Rauman kaupungintalon pihalla, ja lavalla loistaa kokonaan kotimainen artistikattaus.

Festivaalin ajankohta on aiemmin ilmoitetun mukaisesti 12.—14.8.2021: lauantain 14.8. pääkonsertin lisäksi luvassa on klubikeikkoja saman viikon torstaihin ja perjantaihin.

Järjestyksessään 36. Rauma Bluesin yhteydessä oli vuonna 1986 aloittaneen festivaalin tarkoitus juhlia tänä kesänä 35-vuotissyntymäpäiväänsä. Koska Rauma Blues joudutaan järjestämään juhlavuosisuunnitelmia pienemmissä merkeissä, juhlitaan elokuussa kuitenkin lähinnä festivaalin onnistumista sinänsä sekä perinteistä vakiintunutta bluesin juhlaa. Merkkipäivän juhlistamiset jätetään 40. Rauma Bluesin pyöreään juhlavuoteen tulevaisuudessa.

Poikkeuksellinen festaripaikka tuo mukanaan myös yhden oleellisen vajeen teltta-areenaan verrattuna: vuosi vuodelta suosiotaan kasvattanut usean ruokalajin bluesjuhlamenun tarjoava VIP-puoli jää tänä vuonna Rauma Bluesista pois.

Sekä pääkonsertin että klubikeikkojen artistit julkistetaan myöhemmin, viimeistään heinäkuun alussa. Joka tapauksessa festivaalin bluestähtinä tullaan kuulemaan bluesin kotimaista kermaa laidasta laitaan.

Liput 14.8.2021 pääkonserttiin ovat myynnissä osoitteessa Lippu.fi. Vuoden 2021 pääkonsertin ennakkolipun hinta on 40€ + Lippu.fi:n käsittely- ja toimitusmaksu. Lippuja on myyty jo paljon, mutta niitä riittää runsaasti edelleen. Klubikeikoista suurimpaan osaan on vapaa pääsy. Yksi klubikeikka on maksullinen, ja sen ennakkomyynnistä tiedotetaan myöhemmin.

Sekä vuoden 2020 että vuoden 2021 Rauma Bluesiin jo lunastetut liput käyvät lauantain 14.8.2021 pääkonserttiin sellaisenaan. Halutessaan lipun lunastanut voi palauttaa lipun ja hakea lippurahojen palautusta 31.7.2021 asti osoitteesta https://web.lippu.fi/palautus. Lippu.fi pyrkii käsittelemään palautukset 60 päivän sisällä asiakkaan palautuspyynnöstä. Lippuostosta palautetaan sen kantahinta ilman Lippu.fi:n toimituskuluja.

Mahdolliset muut tiedustelut lippuja ja järjestelyitä koskien voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen info@raumablues.fi .

Rauma Bluesissa on juhlafiilis puitteissa kuin puitteissa

Rauma Blues kiittää yleisöään kärsivällisyydestä välttämättömien muutosten keskellä. Muutosten avulla festivaalin järjestämiseen saadaan tarvittava varmuus, jotta tapahtuma voidaan lukita ja rakentaa. Pelkkä sallittujen tapahtumien koko ja sitä koskevat maan hallituksen linjaukset eivät pääkonsertin kohtaloa ratkaise, vaan poikkeuksien syyt ovat moninaisemmat.

– Siirtämällä tapahtuman kokonaan ulkoilmaan ja pienentämällä sitä hiukan parannamme mahdollisuuksia pitää klubikeikkojen lisäksi myös pääkonsertti. Vielä tänä kesänä näyttää ulkoilmatapahtumien onnistuminen sisätapahtumia varmemmilta, ja myös teltta-areena voidaan laskea suljetuksi sisätilaksi, Rauma Blues ry:n Tunnu Pärssinen valottaa.

– Lisäksi ulkomaisten artistien paikallepääsy on tänäkin vuonna suuri epävarmuustekijä. Niinpä keskitymme jälleen kotimaisiin artisteihin, jotta pääkonsertin onnistuminen on varmaa. Haluamme myös antaa esiintymisareenan mahdollisimman monille kotimaisille artisteille, jotka ovat joutuneet olemaan pitkään ilman keikkoja.

Viimevuotinen festivaalin peruuttamispäätös ja pelkkien pienten klubikeikkojen varaan jääminen oli Rauma Bluesin järjestäjäporukalle raskas, mutta tänä vuonna on katse valoon.

– Vaikka joistakin perinteisistä ja myös suunnitelmissa olevista uusista jutuista on tälläkin kertaa luovuttava, on se vain väliaikaista. Harmillisintahan on VIP-puolesta luopuminen tämän vuoden osalta. Mutta suunnitelmamme ja vakiokuviomme säilyvät, ja niiden toteuttamiselle saamme joka vuosi uuden mahdollisuuden, muistuttaa Pärssinen.

– Tavallaan poikkeustilanne toi meille nyt myös kokonaan uuden hienon tilaisuuden: mahdollisuuden järjestää bluesbileet kaupungintalon pihalla, jossa kyllä riittää tilaa isolle konsertille ja kunnon festarimeiningille. Kiitos tästä Rauman kaupungille!

Festivaalin syntymäpäiväjuhlien siirtäminen suurempiin vuosilukemiin ei sekään Rauma Bluesin järjestelijäporukkaa pahemmin hetkauta.

– Mehän pistämme joka tapauksessa tänäkin vuonna pystyyn tuttua tunnelmaa, jossa ei kummempia kevätjuhlaliikkeitä kaivata. Kyllä Rauma Blues on tänäkin vuonna oma itsensä ihan ilman ylimääräisiä merkkipäiväpippaloitakin, Pärssinen naureskelee.

– Sitä paitsi: se, että voimme nykyisissä epävarmoissa oloissa tarjota Rauma Blues -faneille kolmipäiväisen festarin pääkonsertteineen kaikkineen on meille pelkkää juhlaa ihan itsessään! Tätä on yleisömmekin varmasti jo kaivannut.

Rauma Blues

Rauma Bluesin vaikutus Rauman elokuuhun on suuri: ikimuistoisten illanviettojen ystävien ja bluesdiggareiden vuoden kohokohta on ollut keskeytyksettä osa kaupungin vuosittaisia tapahtumia jo vuodesta 1986 alkaen.

Perinteisesti lukuisat kansainväliset sekä kotimaiset bluestähdet ja huippumuusikot ovat laittaneet Rauma Bluesissa bileet pystyyn festivaaliyleisön rakastamalla teltta-areenalla Rauman keskustassa. Festari on valloittanut sekä vakioyleisön että jokakertaisten uusien kävijöiden sydämen laadukkailla ohjelmistoillaan ja uniikilla fiiliksellään. Asiakaskyselyiden pohjalta saatu palaute festivaalista on ollut vuodesta toiseen erinomaista ja Rauma Blues rankataan maailmanlaajuisestikin maailman johtavien bluestapahtumien harvalukuiseen joukkoon.

Yhdessä Rauma Festivon ja Rauma Blue Sea Film Festivalin kanssa Rauman Superelokuun muodostava festivaali on omalta osaltaan huolehtinut siitä, ettei kaupunki hiljene kesälomakauden päättymisenkään hetkillä: Rauma Blues on vuosittain koonnut kaupungin hotellit ja klubit täyteen juurimusiikin ja hyvän meiningin ystäviä läheltä ja kaukaa.

Vuonna 2019 Rauma Blues teki yleisöennätyksen keräten viime vuosikymmenen suurimman kävijälukunsa: pääkonsertti keräsi kaikkiaan 2200 ja kaikki festivaalin tapahtumat yhteensä yli 3000 kävijää.

Vuoden 2019 pääkonsertissa käyneistä Rauma Bluesin asiakaskyselyyn vastanneista peräti 71% oli saapunut paikalle Rauman talousalueen ulkopuolelta – niin Porin, Turun ja Tampereen alueilta sekä ennen kaikkea pääkaupunkiseudulta, kuin myös muun muassa Pohjanmaalta ja Savosta, jopa Hollannista ja Norjasta, asti.

Vastikään kolmipäiväiseksi muuttunut festari aikoo pysyä tulevaisuudessakin niin koko Euroopan bluesjuhlien kuin Rauman kesätapahtumien ykkösluokassa. Vastoinkäymisistä aina aiempaa korkeammalle ponnistava ja lähestulkoon kokonaan talkooporukalla toteutettava lannistumaton festivaali luo itsensä tarvittaessa uudelleen olosuhteiden edellyttämin tavoin, mutta pitäen pysyvästi kiinni tavaramerkeistään: huippuluokan juurimusiikista ja ainutlaatuisesta tunnelmasta.

RAUMA BLUES ONLINE

www.raumablues.fi  

www.facebook.com/raumablues

www.twitter.com/raumablues

www.instagram.com/raumablues

@raumablues #raumablues 

KOMMENTOINTI, LISÄTIEDOT JA LEHDISTÖMATERIAALI

Huomioithan, että Rauma Bluesin sähköpostiosoitteet ovat muuttuneet.

MEDIA, LEHDISTÖMATERIAALI 

www.raumablues.fi/media

KOMMENTOINTI / RAUMA BLUES

Tunnu Pärssinen / Rauma Blues Ry.

044 533 4045 / tunnu.parssinen@raumablues.fi

HAASTATTELUPYYNNÖT JA LISÄTIEDOT TAPAHTUMASTA

media@raumablues.fi