Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt Fingrid, Energinet, Statnett ja Svenska kraftnät ovat valmistelleet yhteistä strategiaa tuuli ja sektori-integraatiosta syksystä 2020 lähtien. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt järjestivät webinaarin maaliskuussa 2021, josta käynnistynyt konsultaatio jatkui huhtikuun puoliväliin asti.

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt haluavat kiittää sidosryhmiä saadusta palautteesta, joka otetaan huomioon strategian viimeistelyssä. Alta löydätte linkin konsultaation yhteenvetoon, joka sisältää myös pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden vastaukset sidosryhmiltä tulleisiin kysymyksiin.

Palautteen pohjalta pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt esittelevät webinaarissa päivitetyn strategian tuulivoimasta ja sektori-integraatiosta perjantaina 15.10.2021 kello 10–13.

Webinaarissa tuodaan esille, kuinka tuulivoiman ja sektori-integraation mahdollisuuksiin ja haasteisiin voidaan vastata vuoteen 2030 asti. Webinaarin tavoitteena on jatkaa sidosryhmien osallistamista strategian valmisteluun, sillä tuulivoiman ja sektori-integraation kehitys koskee eri energia-alan sektoreita.

Webinaarissa kuullaan pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden strategian lisäksi eri sidosryhmien esityksiä. Webinaarin jälkeen strategia viimeistellään ja julkaistaan osana pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden Solution-raporttia keväällä 2022.

Webinaarin agenda julkaistaan alkusyksystä.


Lisätietoja:
Asta Sihvonen-Punkka, varatoimitusjohtaja, Fingrid, puh. 030 395 5235

Niko Korhonen, asiantuntija, Fingrid, puh. 030 395 4139, niko.korhonen(at)fingrid.fi

The four Nordic TSOs have been working on a Nordic TSO strategy focusing on wind development and sector integration since autumn 2020. After the webinar organised in March 2021, a stakeholder consultation was launched, and it run until 16 April 2021.

The Nordic TSOs would like to thank all the stakeholders for participating in the consultation. The TSOs will duly take into account the views of stakeholders resulting from the consultation and use them when finalising the strategy. Please find attached the summary of the consultation feedback and the Nordic TSOs´ responses to the inputs received.

The Nordic TSOs Energinet, Fingrid, Statnett and Svenska Kraftnät will organise a second webinar to continue the dialogue on the strategy with the stakeholders. The webinar will be held on Friday the 15th of October 2021 at 9–12 am CET. The aim of the webinar is to involve the stakeholders into the preparation of the strategy as the future developments in the chosen areas will affect many sectors of the economy.

The webinar will contain presentations of stakeholders as well as the Nordic TSOs’ newest version of the draft strategy for wind development and sector integration. The strategy will be finalised and published in spring 2022 as part of the Nordic TSOs’ Solutions report 2022.

More information:
Asta Sihvonen-Punkka, Executive Vice President, Fingrid, tel +358 30 395 5235
Niko Korhonen, Specialist, Fingrid, tel. +358 30 395 4139, niko.korhonen(at)fingrid.fi

Lappeenrannan linnoituksen Vihreässä makasiinissa on mahdollisuus kesän aikana tutustua nukke- ja lelukokoelmaan sekä nimikirjoituksiin ja muistoesineisiin. Kaksi erillistä näyttelyä ovat avoinna 8.8. asti säävarauksella ma–pe klo 11–18 ja la–su 11–14.

Yksityisten keräilijöiden kokoelmiin perustuvia näyttelyitä koordinoiva Kulttuurimakasiini ry:n Ville Hyyryläinen kertoo, että nukke- ja lelunäyttely pitää sisällään yhteensä yli tuhat nukkea ja lelua.

- Kokoelma sisältää nukkeja ja erilaisia leluja niin Suomesta kuin maailmaltakin. Vanhimmat ja samalla harvinaisemmat nuket ovat 1800-luvulta, ja myös 1900-luvun eri vuosikymmenten nukkeja on esillä.

- Lisäksi kokoelmaan kuuluu esimerkiksi Rakuuna-nukkeja, vanhojen suomalaisten nukketehtaiden valmistamia leluja sekä kattava Lapinnukke-kokoelma.

Hyyryläisen mukaan nimikirjoitus- ja muistoesinenäyttely on varsin laaja kyseisen aihepiirin näyttelyksi, ja se kattaa yksityisen keräilijän tuhansien kappaleiden kokoelmasta noin 500 näyttelyyn varta vasten valittua esinettä.

- Näytteillä olevasta kokoelmasta löytyy muun muassa Bob Dylanin, Wayne Gretzkyn, Metallican, Whitney Houstonin, Carlos Santanan, AC/DC:n, Mika Häkkisen ja Linda Evansin nimikirjoitukset. Paikallisista bändeistä löytyy esimerkiksi Kotiteollisuuden ja Stam1nan nimikirjoitukset.

- Yksi erikoisuus on MM-95 -jääkiekkojoukkueen paita, jossa on ikonisen kultajoukkueen kaikkien pelaajien nimikirjoitukset. Näyttelyssä voi virittäytyä myös jalkapallon EM-kisatunnelmaan, sillä esillä on useita Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaajien otteluissa käyttämiä pelipaitoja.

Näyttelyiden ohella Vihreässä makasiinissa järjestetään kesällä muutakin kesäohjelmaa, josta kerrotaan tarkemmin Kulttuurimakasiinin verkkosivustolla.

- Makasiinin suuri tila mahdollistaa tapahtumatoiminnan lisäksi koronaturvallisen vierailun. Erityisryhmät voivat varata oman ajan näyttelyyn tutustumista varten. Toivomme vierailijoiden käyttävän kasvomaskia vierailunsa aikana ja huolehtivan riittävistä turvaväleistä, Hyyryläinen ohjeistaa.

Vihreää makasiinia herätetään eloon yhteisvoimin

Kulttuurimakasiini ry toimii kesätoiminnan kokoavana tahona, jonka tehtävänä on yhdistää eri toimijoita ja elävöittää Etelä-Karjalan kulttuuritarjontaa.

Ville Hyyryläinen kertoo, että Vihreän makasiinin kesätoimintaa järjestetään Lappeenrannan kaupungin tapahtumakumppanuusyhteistyönä. Yhteistyössä ovat mukana myös Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku, Kulttuuritila Nuijamies, taiteilija Tiinalotta Särmölä, näytteilleasettajat ja muut kulttuuritoimijat.

- Yhteistyö kaupungin ja muiden kanssa on sujunut hienosti. Olemme saaneet kaupungilta asiantuntija-apua projektin kaikissa vaiheissa, ja kaupungin tuki on ollut merkittävää tämän uuden hankkeen luomisessa.

Hyyryläinen kuvailee linnoituksessa sijaitsevaa Vihreää makasiinia idylliseksi tilaksi, jonka potentiaalia ei ole vielä onnistuttu täysin hyödyntämään Etelä-Karjalan kulttuuritoimijoiden yhteisenä kokoontumispaikkana.

- Tavoitteenamme onkin muuntaa Vihreä makasiini Kulttuurimakasiiniksi. Tarkoituksena on siis elävöittää alueen kulttuurielämää, hyödyntää makasiinia myös muuna aktiivisena tapahtumatilana näyttelytoiminnan lisäksi sekä rohkaista erilaisia kulttuuripuolen toimijoita näyttelyiden ja tapahtumatuotannon toteuttajiksi.

Lisätietoja:

Kulttuurimakasiini ry, Ville Hyyryläinen
puh. 045 866 6100, ville.hyyrylainen(at)emonum.com
http://www.kulttuurimakasiini.com/

Lappeenrannan kaupungin tapahtumapalvelujen asiantuntija Teemu Myyryläinen
puh. 040 351 6488, teemu.myyrylainen(at)appeenranta.fi

Turun kaupunkipuusto on entistä monipuolisempi, kun uusiin kohteisiin ja kaadettujen puiden tilalle istutettiin vuonna 2020 yli seitsemääkymmentä eri puulajia tai -lajiketta. Näistä kymmentä kokeillaan Turussa ensimmäistä kertaa. Monipuolisella puulajistolla valmistaudutaan tauti- ja tuholaisriskiin sekä ilmastonmuutokseen. Harvinaisia ja Turussa vähälukuisia puulajeja istuttamalla taas taataan historiallisten lajien säilyminen kaupunkikuvassa.

Turun katujen varsille ja puistoihin istutettiin viime vuonna yhteensä 476 uutta puuta. Määrä edustaa varsin hyvää keskitasoa ja ilmaisee hyvin, missä määrin Turussa istutetaan vuosittain uusia puita. Kun puita kaadetaan vähemmän mitä istutetaan, on Turun puiden kokonaislukumäärä jatkuvassa kasvussa.

- Näin pitää ollakin, sillä Turku on yksi maamme kasvukeskuksista ja asukasluvun kasvaessa myös viheralueiden ja puiden lukumäärän tulee kasvaa, kertoo puuasiantuntija Aki Männistö Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudesta.

Näistä 476 puusta kaikkiaan 139 istutettiin investointihankkeiden työmaille. Loput 337 puuta istutettiin pienimuotoisten perusparannustyömaiden yhteydessä tai paikkapuina kaadettujen tilalle.

Vuoden merkittävimmät istutustyömaat:

• Puolalanmäki (60 puuta) 
• Varissuonkenttä (40 puuta) 
• Kupittaanpuisto (47 puuta) 
• Kansanpuistontie (47 uutta lehmusta)
• Keisarinkruunu, Runosmäki (34 puuta)

Uusilla lajikkeilla ilmastonmuutosta vastaan

Viime vuonna istutettiin 73 erilaista puulajia ja -lajiketta. Näistä kymmentä kokeillaan Turussa ensimmäistä kertaa. Uusia lajikkeita kokeillaan systemaattisesti. Tällä tavalla valmistaudutaan yhä kiihtyvään ilmastonmuutokseen sekä varaudutaan pahenevaan tauti- ja tuholaisriskiin. Ilmaston lämmetessä ja kauppatavaran globaaleissa kuljetuksissa maahamme saapuu helposti uusia vaarallisia kasvitauteja ja tuholaisia etenkin Aasiasta. Mahdollisimman monipuolinen puulajisto luo turvaa näitä uhkakuvia vastaan.

Vuoden 2020 uudet puulajit ja -lajikkeet ovat:

• Chamaecyparis nootkatensis ’Pendula’, riippanutkansypressi (Tähkäpuisto)
• Thuja plicata ’Sverige’, jättituijan ruotsalainen lajike (Kupittaanpuisto ja Jalavapuisto)
• Amelanchier x grandiflora ’Ballerina’, ballerinantuomipihlaja (Puolalanmäki)
• Acer rubrum ’Bowhall’, punavaahteran lajike (Vatselankatu)
• Carpinus betulus ’Lucas’, kartiovalkopyökki (Crichtoninkatu)
• Salix x rubens ’Vinterglöd’ E, korallisalavan ruotsalainen lajike (Munkkionpuisto)
• Tilia platyphyllos ’Rubra’, isolehtilehmukse lajike (Vatselankatu)
• Betula alleghaniensis, keltakoivu (Talvipuistikko)
• Betula pubescens ’Columnaris’, pylväskoivu (Erik Jorpeksen raitti)
• Acer pensylvanicum, pennsylvanianvaahtera (Varissuonkenttä)

Merkittävä, monilajinen puurivi istutettiin Vatselankadulle. Puita istutettiin yhteensä 13 - seitsemää eri lajia tai lajiketta. Näistä kaksi on kokonaan uusia Turussa. Vatselankatu on esimerkki uudenaikaisesta, monilajisesta katupuurivistä.

Näiden uusien lajien ja lajikkeiden lisäksi istutettiin useita Turussa harvinaisia ja vähälukuisia puita. Osa näistä on Turussa vanhoja lajeja, joita uhkaa vanheneminen ja lahoviat. Uusia istuttamalla saadaan nämä historialliset lajit säilymään kaupunkimme viheralueilla.

Kukkivia puita asukkaiden iloksi

Turku tunnetaan jo valtakunnallisestikin upeiden kirsikkapuiden kaupunkina. Viime vuonna uusia kukkivia puita istutettiin kaupungin eri puolille. Upeasti kukkiviksi puiksi voidaan luokitella 108 puuta, joista 47 on rusokirsikoita (Prunus sargentii), 40 erilaisia pihlajia (Sorbus) ja loput erilaisia orapihlajia (Crataegus), koristeomenapuita (Malus), tuomia (Prunus) ja tuomipihlajia (Amelanchier).

Punaisena kukkiva rusokirsikka on ehdottomasti yksi näyttävimmistä kevään kukkijoista. Tätä hienoa ja asukkaiden ihailemaa lajia istutettiin viime vuonna poikkeuksellisen runsaasti. Eniten puita istutettiin Runosmäkeen Huomenpuistoon ja Raskinpuistoon (16 puuta), Kupittaanpuistoon (12 puuta) ja Varissuonkentälle (10 puuta). Myös Lausteen kohennettu Kirjurinaukio sai uusia rusokirsikoita asukkaiden iloksi.

Kaupunkipuulinjaus ohjaa puuistutuksia

Turun kaupunki on laatinut käyttönsä kaupunkipuulinjauksen, joka on kaupungin yhteinen tahtotila. Päätavoitteena on tietämyksen lisääminen sekä puiden hyvinvoinnin ja arvojen turvaaminen. Linjauksen laati kaupungin monialainen työryhmä. Linjaus ohjaa sekä uusien puuistutusten suunnittelua ja rakentamista että puiden hoitoa. Erityistä painoarvoa saavat nykyaikaiset kasvualustaratkaisut ja tulevaisuuden puulajien käyttö. Kaupunkipuulinjauksessa puita on tarkasteltu kulttuurihistorian, kaupunkikuvan, monimuotoisuuden, puulajiston, rakentamisen ja kunnossapidon sekä omaisuuden rahallisen arvon ja hyötyjen näkökulmista. Linjaus on jatkoa puihin liittyvälle kehitystyölle, josta Turku sai vuonna 2011 kunniamaininnan European City of Trees. Tavoitteena on saada Turusta Suomen suurin kaupunkipuuarboretum.

Tällä hetkellä Turun katu- ja puistoalueilla kasvaa 33 411 puuta, jotka edustavat 293 eri lajia. Turussa lienee Suomen monipuolisin kaupunkipuusto.

Turun kaupunkipuulinjaus: www.turku.fi/kaupunkipuulinjaus

Lisätiedot: puuasiantuntija Aki Männistö, p. 044 907 2694, aki.mannisto@turku.fi, Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus

Oulun yliopisto ja Istekki Oy ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka puitteissa tiivistetään yhteistyötä tieto-, viestintä- ja hyvinvointiteknologian osa-alueilla. Yhteistyön tavoitteena on edistää tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja osaamisekosysteemien kehittymistä ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä sekä rakentaa edellytyksiä tulevaisuuden teknologiaturvaajille.

Istekki on suomalainen julkisomisteinen in-house-yhtiö, joka tarjoaa ICMT-palveluja asiakasomistajilleen. Yhtiö työllistää yli 700 osaajaa usealla paikkakunnalla. Istekki on laajentanut toimintaansa Pohjois-Suomeen perustamalla toimipisteen Ouluun alkuvuodesta 2021.

"ICT-toimialan ja asiakastarpeiden kehitys on nopeaa, johon vastaaminen edellyttää uusien teknologioiden soveltamisen tutkimista ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Keskeisiä teemoja tässä kumppanuudessa ovat digitalisaation edistäminen, sovelluskehitys, datan hyödyntäminen ja kyberturvallisuus, joissa Oulun yliopistolla on vankka osaaminen." kertoo Istekin toimitusjohtaja Lasse Koskivuori.

"Istekin asiakaskunta odottaa meiltä edelläkävijyyttä ja näkemystä, miten teknologian kehitys auttaa asiakkaiden arjen haasteiden ratkaisemisessa. Olemme yhdessä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa kiinnostuneita uusista langattomista ja muista teknologioista, jotka ovat avainasemassa hyvinvoinnin ja julkisen talouden haasteiden ratkaisemisessa". toteaa Istekin strategiasta vastaava johtaja Ari Voutilainen. 

"Kumppanuussopimus edistää Oulun yliopiston opiskelijoiden opinnäytetyö-, harjoittelu- ja työllistymismahdollisuuksia sekä mahdollistaa jatkuvan oppimisen yhteistyöosapuolten välillä. Sopimus tiivistää myös yhteistyömahdollisuuksia digitalisaation edistämisessä ja tutkimushankkeissa, jotka liittyvät etenkin tietoturvaan ja viestintä- ja tietoliikennetekniikkaan", sanoo asiakkuuspäällikkö Mikko Halttunen Oulun yliopistosta.

Lisätietoja:

asiakkuuspäällikkö Mikko Halttunen, Oulun yliopisto, puh. 040 1801 488
johtava konsultti Juhani Heikka, Istekki, puh. 044 703 1627

Intialaisen Rahul Jainin ohjaama ja tuotantoyhtiö Toinen katse Oy:n tuottama Invisible Demons on valittu Cannesin festivaalin ohjelmistoon.

Elokuva seuraa maailman saastuneimman kaupungin Delhin vuodenkiertoa kevään tuskallisesta kuumuudesta syksyyn, jolloin ilmansaasteet pakottavat sulkemaan niin koulut kuin lentokentän. Tavallisten asukkaiden kokemusten kautta Rahul Jain kuvaa taloudellisen kasvun, saasteiden ja ilmastonmuutoksen dramaattisia vaikutuksia kotikaupunkinsa asukkaiden elämään.

Elokuvan päätuottaja on palkittu, pitkän linjan dokumenttituottaja Iikka Vehkalahti. Hän on myös yksi elokuvan käsikirjoittajista. Vehkalahti ja Jain tekivät yhteistyötä jo Jainin esikoiselokuvassa Machines (2016), jota esitettiin IDFAssa, Sundancessa ja lukuisilla muilla festivaaleilla.

”Kun lähdimme tekemään Invisible Demonsia, tavoitteena oli saavuttaa festivaalien lisäksi suuri yleisö ennen kaikkea Intiassa, jossa laaja ympäristöliike on vasta syntymässä”, sanoo Vehkalahti. “Se on vaikuttava visuaalinen matka todellisuuteen, joka ei jätä rauhaan köyhiä eikä rikkaita, vaikka jälkimmäiset yrittävät sitä torjua ilmastoinnilla ja koteihin sijoitetuilla ilmanpuhdistimilla.”

Useita suomalaisia elokuvia kuvannut Tuomo Hutri on yksi kolmesta kuvaajasta. Läpi elokuvan kulkevan musiikin on säveltänyt harmonikkataiteilija ja säveltäjä Kimmo Pohjonen, ja mukana on ollut myös foley-taituri Heikki Kossi. Elokuvan on leikannut Yael Bitton Suomessa ja Ranskassa.

Suomen elokuvasäätiö on tukenut Invisible Demonsia, joka on Toinen katse Oy:n ja saksalaisen MaJaDen yhteistuotanto. Elokuvan suurin rahoittaja on useita Oscar-palkittuja elokuvia tuottanut Participant Media Los Angelesista. Invisible Demons tulee Suomessa ensi-iltaan syksyllä 2021 ja sen levityksestä vastaa Pirkanmaan elokuvakeskus.

Erikoisnäytökset ovat osa Cannesin festivaalin virallista, kilpasarjojen ulkopuolista ohjelmistoa. Tänä vuonna ohjelmistossa on useita elokuvia, jotka keskittyvät ilmastonmuutokseen.

Poikkeuksellinen suomalaisvuosi

Suomalaisten edustus Cannesissa ei ole koskaan ollut yhtä vahva. Festivaalin ohjelmistossa on peräti neljä elokuvasäätiön tukemaa tuotantoa. Kaikki neljä elokuvaa ovat usean maan yhteistuotantoja.

”Tänä vuonna Cannesissa realisoitunut todella vahva suomalainen panos osoittaa, että kotimaisten tekijöiden ja Suomen elokuvasäätiön pitkäjänteinen työ elokuvatuotantomme kansainvälistämiseksi tuottaa loistavaa tulosta”, iloitsee elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen.

”Kotimaiset elokuvan tekijät ja tuottajat ovat tänä päivänä ehkä ensimmäistä kertaa laajalla rintamalla todella varteenotettavia yhteistyökumppaneita koko maailmassa.”

Juho Kuosmasen ohjaama Hytti nro 6 on festivaalin pääkilpasarjassa, joka on maailmanlaajuisesti yksi tavoitelluimmista esityspaikoista elokuva-alalla. Venäjälle sijoittuvan elokuvan on tuottanut Elokuvayhtiö Aamu.

Khadar Ayderus Ahmedin ohjaama Guled & Nasra on ensimmäinen pitkä suomalaiselokuva virallisen sivusarjan Kriitikoiden viikon kilpailussa. Yli 1000 ilmoitetun elokuvan joukosta Kriitikoiden viikon kilpasarjaan valittiin vain seitsemän elokuvaa. Guled & Nasran on tuottanut Bufo.

Cannesin festivaalin niin sanotussa kakkoskilpailussa, Un Certain Regardissa, on mukana norjalaiselokuva The Innocents, jossa on mukana suomalainen yhteistuottaja Bufo. Eskil Vogtin ohjaamassa elokuvassa on mukana useita suomalaisia tekijöitä taiteellisesti vastuullisissa tehtävissä.

Suomen elokuvasäätiö osallistuu Cannesin festivaalille ja Marché du Film -ammattilaistapahtumaan osana yhteispohjoismaista Scandinavian Films -delegaatiota. Järjestämme tapaamisia ja autamme elokuva-alaa ja mediaa sekä verkossa että paikan päällä Scandinavian Terracella, jossa terveysturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Festivaali tekee huomattavia panostuksia Cannesiin tulevien vierailijoiden turvallisuuteen ja tarjoaa muun muassa ilmaista koronatestausta festivaalin ytimessä.

Cannesin elokuvajuhlat järjestetään 6.–17.7.2021.

Lue aiemmat tiedotteet:

Hytti nro 6 Cannesin pääkilpasarjassa

Guled & Nasra Kriitikoiden viikolla

Lisätietoja:

Invisible Demons -elokuva
Iikka Vehkalahti
p. 040 5799450, iikka.vehkalahti@gmail.com

Suomen elokuvasäätiö
Jaana Puskala
Kansainvälisen osaston päällikkö
p. 09 6220 3026, jaana.puskala@ses.fi

Ladies European Tourin osakilpailu tuo golfin huippupelaajat Suomeen 10 vuoden tauon jälkeen. Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita Gant Ladies Openiin idylliseen Aura Golfiin Turun Ruissaloon.

Kilpailupäivät ovat 15.-17.7. mutta paikalle voi luonnollisesti tulla myös harjoituspäivinä aiemmin viikolla.

Terveysturvallisuudesta huolehtiaksemme pyydämme ennakkoilmoittautumista, joka tapahtuu Lyyti-palvelun kautta: https://www.lyyti.fi/reg/LET_2021_Mediaakkreditointi_2371

Saapuessasi Aura Golfiin (Ruissalon puistotie 536, 20100 Turku) kysy median kulkulupaa infopisteeltä.

Uusimmat tiedot ja uutiset kilpailusta osoitteesta gantladiesopen.fi

Tärkeitä huomioita:

• Kilpailun osallistujat varmistuvat ilmoittautumisen umpeutuessa 2.7. Silloin on tiedossa myös kaikki suomalaiset pelaajat, arviolta 15. Suomen ykköspelaajan Matilda Castrénin osallistuminen on edelleen mahdollista.
• Kisaviikon virallisen mediatilaisuuden ajankohta ilmoitetaan lähempänä.
• Kilpailun aikana pelaajat ja kilpailuhenkilökunta ovat tämän hetken tiedon mukaan Ladies European Tourin vaatimassa kuplassa. Turvavälit ja kontaktien välttäminen täytyy ottaa huomioon haastattelutilanteissa.

Mediapalvelut

Median edustajille on varattu klubin läheisyydestä internet-yhteydellä varustettu työskentelytila. Tila on rajattu, joten mainitsethan akkreditoituessa aikomuksestasi käyttää tilaa.

Golfautojen käyttö kilpailun aikana on rajoitettua, ja niitä tarjotaan medialle mahdollisuuksien mukaan. Tiedustele autoa kisapaikalta Marika Vossilta.
 

Kuvapankki

Golfliitolla on kuvaajia paikalla, ja liitto julkaisee vapaaseen käyttöön kuvia kisaviikolta päivittäin tiedotteiden yhteydessä. Myös Ladies European Tourin Flickr-tilin kuvat ovat median käytettävissä kilpailun uutisointia varten.
Kuvaajatiedot luonnollisesti mainittava julkaisun yhteydessä.

Lisätietoja

Marika Voss, Golfliiton viestintävastaava
marika.voss@golf.fi / +358 407072281

Suomeen saapuu helleaalto, joka voi pitää sään hyvin kuumana juhannukseen saakka.

Ilmatieteen laitoksen 18.6. tekemän ennusteen mukaan Suomeen saapuu tänään erittäin lämmintä ilmamassaa etelästä ja helteinen, suorastaan kuuma, sää jatkuu maan etelä- ja keskiosassa todennäköisesti ainakin juhannukseen saakka. 

Etelässä mitataan paikoin 30 asteen lukemia jo huomenna lauantaina. Sunnuntaista alkaen päivän ylimmät lämpötilat ovat maan etelä- ja keskiosassa sekä Kainuussa 30 asteen molemmin puolin. Kuumimmat lämpötilat, paikoin jopa 32–34 astetta, mitataan etelä- ja itäosassa maata. 

”Myös yölämpötilat ovat erittäin korkeita ja ns. trooppisia öitä, jolloin lämpötila ei laske alle 20 asteen, on odotettavissa ensi viikolla useana yönä varsinkin kaupungeissa ja järvien läheisyydessä”, sanoo ylimeteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta. 

Helteet jatkuvat todennäköisesti myös juhannuspyhinä, mutta juhannusta kohden ennusteen epävarmuus kasvaa. 

Metsäpalovaroitus on laajalti voimassa, ukkoskuurotkin mahdollisia

Helteiden myötä maasto kuivuu ja metsäpalovaroitukset laajenevat vähitellen koko etelä- ja keskiosiin maata. Erityisesti maan etelä- ja itäosassa jopa merkittävien metsäpalojen riski kasvaa juhannusta kohden.

Sade- ja ukkoskuuroja voi esiintyä viikonlopun ja alkuviikon aikana varsinkin lännessä ja maan keskivaiheilla. 

”Mahdolliset sade- ja ukkoskuurot laskevat päivän ylimpiä lämpötiloja, mutta kosteuden lisääntyminen saa sään tuntumaan entistäkin tukalammalta”, Henri Nyman sanoo.

Ilmatieteen laitos voi antaa helle- ja pakkasvaroituksia. Äärilämpötiloihin liittyvien varoitusten avulla on tarkoitus ehkäistä kylmästä ja kuumasta aiheutuvia terveysongelmia. Varoitukset on suunnattu erityisesti riskiryhmille ja heidän läheisilleen tai työnsä takia ulkona oleskeleville.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Hellevaroitukset: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-helle-ja-pakkasvaroitukset

Äärilämpötilojen terveysvaikutuksia: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/aarilampotilojen-terveysvaikutuksia

Metsäpalovaroitukset: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/metsapalovaroitukset

Pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä mitattiin mittaushistorian matalin inertia sunnuntaina 13.6 kello 14.00-15.00.

Inertiaa tarvitaan sähköjärjestelmässä, jotta voimalaitosten ja siirtoyhteyksien äkillisistä vioissa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapaino säilyy. Inertian ollessa pieni suuren sähköntuotantoyksikön tai tasavirtayhteyden vikaantuminen aiheuttaa normaalia suuremman hetkellisen taajuusmuutoksen. Taajuusmuutos ei saa kasvaa liian suureksi, jotta sähköjärjestelmän käyttövarmuus ei vaarannu.

Inertia on tyypillisesti pienimmillään silloin, kun sähköjärjestelmään on kytkeytyneenä vähän perinteisiä voimalaitoksia, tuuli- ja aurinkovoimaa on paljon ja sähköntuonti tasasähköyhteyksillä on suurta. Pienen inertian tilanteita esiintyykin tyypillisesti kesäkaudella.

Sunnuntaina 13.6. Pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä syntyi tilanne, jossa monta ydinvoimayksikköä oli samanaikaisesti vuosihuollossa, sähköntuonti tasasähköyhteyksillä oli suurta ja tuulivoimaa tuotettiin paljon. Nämä tekijät vaikuttivat pienen inertian syntyyn. Tunnilla 14-15 mitattu inertia oli 110 GWs inertian tyypillisesti vaihdellessa välillä 120 GWs ja 280 GWs.

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat varautuneet pienen inertian tilanteisiin hankkimalla nopeaa taajuusreserviä, minkä johdosta tilanteesta ei ollut vaaraa sähköjärjestelmän käyttövarmuudelle.

Tulevaisuudessa odotetaan esiintyvän entistä pienemmän inertian tilanteita ja aiempaa useammin. Syynä tähän on erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman osuuden kasvu sähkön tuotannossa.

Lue lisää inertiasta ja nopeasta taajuusreservistä Fingridin internet-sivuilta

Lisätietoja:
Johtaja Reima Päivinen, Fingrid, puh. 030 395 5160
Erikoisasiantuntija Mikko Kuivaniemi, Fingrid, puh. 030 395 5188

Turun kaupungin laskutus ruuhkautui kesäkuun alussa. Syynä on kaupungissa tehty mittava taloushallintojärjestelmän vaihto, jossa Turku siirtyi uuteen SAP-järjestelmään. Järjestelmän muutoksella tavoitellaan sujuvampaa ja virtaviivaisempaa toimintaa.

Uuden järjestelmän kautta kaupungille on saapunut yhteensä lähes 15 000 laskua, joista on maksettu jo yli 1500. Nykyvauhdilla uuden laskutusjärjestelmän käyttöönotosta syntynyt laskuruuhka on saatu purettua juhannusviikon aikana. Kaupunki maksaa toistaiseksi laskut välittömästi hyväksymisen jälkeen, joten maksu saattaa saapua toimittajalle jo ennen eräpäivää.

Avustusten käsittelyä on pyritty nopeuttamaan kuluvan viikon aikana. 165 avustuksesta 35 on jo maksettu ja loput tullaan käsittelemään viipymättä, minkä jälkeen ne siirtyvät maksuun.

Laskujen automaattinen käsittely nopeuttaa huomattavasti maksatusta, mutta sen edellytyksenä kaupungille toimitetuista ostolaskuista tulee löytyä kaupungin laskutusohjeessa esitetyt asiat. Tästä syystä onkin erittäin tärkeää, että toimittajat noudattavat tarkasti laskutusohjetta.

Tilanne on nyt onneksi normalisoitumassa ja asiakaspalvelu on käynnistynyt sujuvasti. Paikoitellen palvelu kuitenkin ruuhkautuu, koska pitkän laskutuskatkon jälkeen asiakkaat saavat vihdoin laskuja.

Jokaisen kannattaa tutustua kaupungin lähettämään laskuun huolellisesti ja huomioida erityisesti, että jokaisessa laskussa on myös yhteystiedot laskun sisältöön liittyviin kysymyksiin. Kannattaa tarkistaa myös laskun kääntöpuoli, joskus maksuyhteystiedot löytyvät sieltä.

Pyydämme malttia yhteydenottojen suhteen. Laskuillamme on toistaiseksi 30 päivän maksuaika eli asiat ehtivät tulla hoidetuiksi.

Laskutusjärjestelmän uudistaminen on osa Turun kaupungissa meneillään olevaa suurta uudistusta, jossa kaupungin toimintamalleja virtaviivaistetaan ja selkeytetään. Tavoitteena on tehdä kaupungin toiminnasta entistä asiakas- ja asukaslähtöisempää sekä sujuvoittaa työntekoa ja tukea päätöksentekoa.

Lisätiedot: Turun kaupungin talousjohtaja Valtteri Mikkola, p. 044 907 5211, valtteri.mikkola@turku.fi

Skinnarilassa Tervahaudanpuistossa sijaitsevan padel-kentän vuorot muuttuvat maksullisiksi 21.6. alkaen. Aiemmin ns. ilmaisena lähiliikuntapaikkana toimineen padel-kentän hallinnointi siirtyy samalla Lappeenrannan kaupungilta Lappeenrannan tennisseura ry:lle, jonka kautta vuorot jatkossa varataan. Kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunta päätti asiasta kokouksessaan 16.6.

Kaikki vanhaan varausjärjestelmään tehdyt varaukset 21.6. alkaen on poistettu. Uusia vuoroja voi jo varata sähköisestä varauspalvelusta. Tunnin mittaisen padel-pelivuoron hinta on 8 euroa.

Kaupungin vs. liikuntapalvelupäällikkö Kati Englundin mukaan tilavarauskäytäntöjä päätettiin muuttaa, jotta padel-vuorojen varaaminen tapahtuisi jatkossa nykyistä tasapuolisemmin.

- Aiemmin kuka tahansa pystyi ilman rajoitteita varaamaan itselleen niin paljon pelivuoroja kuin halusi.

- Nyt varaaminen tapahtuu varaajat tasapuolisesti huomioivan järjestelmän kautta, joka on käytössä Kimpisen tenniskentälläkin. Yhdellä käyttäjällä voi olla enintään kaksi voimassa olevaa varausta.

Lisätietoja:

Lappeenrannan kaupungin vs. liikuntapalvelupäällikkö Kati Englund,
puh. 040 655 9942, kati.englund(at)lappeenranta.fi

Lappeenrannan tennisseura ry:n Padel-jaoston puheenjohtaja Aki Mäkipää
Puh. 040 842 7493

Varaukset padel-kentälle: https://ltsvaraus.com/

Lainavälineitä, peliseuraa tai opastusta lajiin: https://lappeenrannantennisseura.fi/

Lisätietoa

Konferenssin täysistunto

Tuki audiovisuaalisen median toimittajille

Lähes neljännes Teoston musiikkia tekevistä asiakkaista sanoo, että heidän vuositulonsa ovat laskeneet koronapandemian vuoksi yli 50 %. Tämä käy ilmi Teoston äskettäin asiakkailleen tekemästä kyselystä.

Toukokuussa 2021 toteutetussa kyselyssä kartoitettiin Teoston asiakkaiden nykyistä toimeentuloa, koronan vaikutuksia siihen sekä tyytyväisyyttä Teoston edunvalvontaan. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 403 Teoston asiakkaana olevaa musiikin säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikkikustantajaa.

Korona vaikuttanut eniten niihin, joiden päätyö on musiikki

Vastaajista 24 % sanoi, että heidän tulonsa ovat koronapandemian vuoksi pudonneet yli 50 %. Hieman yli kymmenyksellä (13 %) pudotus on ollut erittäin raju: heidän vuositulonsa ovat pudonneet jopa yli 80 %. Suuria pudotuksia olivat kokeneet erityisesti musiikkialan ammattilaisfreelancerit ja yrittäjät, joiden tulot tulivat pääasiallisesti musiikkialan palkkioista tai laskutuksesta. Monet suurimpia tulonmenetyksiä kokeneista olivat merkinneet saavansa pääasiallisen tulonsa työttömyyskorvauksesta tai toimeentulotuesta.

Vastaavasti noin neljännes (26 %) vastaajista sanoi, että koronapandemia ei ole vaikuttanut heidän tuloihinsa lainkaan tai vain hyvin vähän. Heistä moni oli uusi asiakas Teostossa ja heidän saamansa tilitykset olivat muutoinkin pieniä. Heistä usealla pääasiallinen tulonlähde oli joku muu kuin musiikkialan työ.

Teoston keräämät tekijänoikeuskorvaukset tippuivat koronavuonna noin 10 %, mikä näkyy osaltaan musiikin tekijöiden kukkarossa. Teoston maksamat tekijänoikeuskorvaukset ovat kuitenkin yli puolelle (53 %) vain pieni osa ansainnasta. 15 %:lle vastaajista ne muodostavat yli puolet tuloista.

Valtaosa tyytyväisiä Teoston edunvalvontaan

Kyselyssä tiedusteltiin vastaajilta tyytyväisyyttä ja toiveita Teoston edunvalvonnan suhteen. Teosto ajaa asiakkaidensa etuja yhteiskunnassa ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että ammattimaisilla musiikin tekijöillä olisi hyvät edellytykset tehdä työtään.

Teostoa pidettiin vahvana edunvalvojana musiikkialalla. 85 % valitsi Teoston, kun pyydettiin nimeämään musiikkialan parhaita edunvalvojia. Seuraavaksi eniten ääniä saivat Gramex, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Muusikkojen liitto. Vastaajista 68 % katsoi, että Teosto on onnistunut edunvalvontatyössä kokonaisuutena hyvin.

Tulonmuodostus tärkein asia edunvalvonnassa

Edunvalvonnan keinoissa esiin nousivat erityisesti päättäjien tapaamiset, lausuntojen antaminen sekä työskentely työryhmissä. Myös tiedon välittämistä musiikin tekijöille ja säveltäjille pidettiin tärkeänä.

Kysyttäessä edunvalvonnan tärkeimpiä asioita, kärkeen nousivat tulonmuodostukseen liittyvät asiat. Avoimissa kommenteissa eniten mainontoja saivat alan korvausten suuruuden nostamisen (20 %) ja erityisesti striimauskorvaukset (20 %) sekä tekijänoikeuksien valvonta (17 %). Myös sosiaaliturvan parantaminen sekä alan merkityksen esiintuominen koettiin tärkeiksi aiheiksi.

Vastaajien mielestä edunvalvonnan tulisi ennen kaikkea kyetä tuottamaan hyötyä asiakkaille (66 %), seurata toimintaympäristöä aktiivisesti (53 %) sekä olla tasapuolista eri asiakasryhmien kesken (46 %)

Paloturvallisuus on asia, johon kannattaa panostaa niin kotona kuin kaikenlaisissa ajoneuvoissakin. Blazecut T-sarja on täysin automaattinen sammutusjärjestelmä, joka havaitsee tulipalon syttymisen ja sammuttaa sen itsenäisesti. Todella helppo ja kustannustehokas tapa suojata autoa, työkonetta tai venettä!

Miten Blazecut toimii?

Tulipalon syttyessä lämpötila kohoaa nopeasti, mikä aiheuttaa tilaan asennetun Blazecut-järjestelmän letkun paineen kasvamisen noin 20 barilla. Kun liekkien lämpötila nousee yli +120 °C, letkun pinta alkaa sulamaan ja sisällä oleva sammutuskaasu pääsee purkautumaan.

Blazecut-letku sulaa aina siitä kohtaa, missä lämpötila on suurin, ja reiästä korkealla paineella purkautuva kaasu syrjäyttää hapen sammuttaen palon välittömästi. Sammutuskaasu itsessään ei jätä jäämiä, ja se on turvallinen sekä ihmisille että ympäristölle.

Sopii moniin eri kohteisiin

Blazecut T-sarjan sammutusjärjestelmä sopii asennettavaksi monenlaisiin kohteisiin, joista tyypillisimpiä ajoneuvojen ja veneiden moottoritilat, sillä niissä tulipalon riski on suurin. Muita yleisiä käyttökohteita ovat työkoneet, sähkökeskukset ja latauslaitteet.

Sammutusjärjestelmä toimii täysin itsenäisesti, eikä vaadi mitään erillisiä valvontalaitteita. Järjestelmä on lisäksi helppo ja nopea asentaa. Sammutusletku asennetaan suljettuun tilaan, vaara-alueen ympärille. Sopiva järjestelmä valitaan suojattavan tilan koon mukaan. Sammutusletkuja on saatavilla 1–6 metrin pituisina.

Edut pähkinänkuoressa

+ Sammuttaa tulipalon automaattisesti, toiminta perustuu lämpötilan nousuun
+ Riippumaton sähköistä
+ Sopii monenlaisiin kohteisiin
+ Sopii A-, B-, C- ja sähköpaloluokille
+ Kustannustehokas, ei huoltoarvetta
+ Pitkä käyttöikä, 5–10 vuotta
+ Tehokas sammutinaine (HFC 227ea)
+ Sammutinaine ei likaa, vaaraton ihmisille
+ Helppo asennus, ei vaadi koulutusta
+ Järjestelmä toimii aina -40 °C saakka

Lisätiedot tuotteista: teollisuus@kaha.fi

Tänä kesänä Turkuun on tullut useita uusia liikkumispalveluita tarjoavia yrityksiä, minkä myötä tarve yrityksille suunnatulle toimintaohjeistukselle on kasvanut. Ohjeet on nyt laadittu vuorovaikutuksessa yritysten kanssa. Lisäselkeyttä pienliikenteeseen tuovat potkulaudoille maalattavat pysäköintialueet sekä määritellyt pysäköintikieltoalueet. Myös kaupunkilaisia muistutetaan sujuvan liikkumisen pelisäännöistä.  

Turussa liikenteen kehittämisen painopisteet ovat kävelyssä ja pyöräilyssä, seudullisessa joukkoliikenteessä ja uusien ympäristö- ja ilmastoystävällisten teknologioiden käytön laajentamisessa. Uudet liikkumisvälineet mahdollistavat erilaisten ekologisten kulkumuotojen yhdistelyn. Alkumatkan voi taittaa esimerkiksi Fölin bussilla ja matkaa jatkaa sähköpotkulaudalla tai kaupunkipyörällä.  

Erilaiset pienkulkuneuvot rinnastuvat tieliikennelaissa polkupyöriin, ja välineiden tarjoaminen liikennekäyttöön on vapaata yksityistä liiketoimintaa. Toimintaympäristöinä ovat kuitenkin kaupungin kadut ja katujen varret, minkä vuoksi Turun kaupunki on kutsunut yritykset mukaan foorumeihin, joissa toimintatapoja kehitetään yhteisesti. Kehittämistyön mahdollistaa Liikkumispalvelut turvallisesti osaksi lähiympäristöä -hanke (LIPATOL), jolle Traficom on myöntänyt 30 000 euroa liikkumisen ohjauksen valtionavustusta vuodelle 2021.  

- Sähköpotkulautojen ilmaannuttua Turun katukuvaan keskustelu liikenneturvallisuudesta ja katutilan käytöstä on käynyt vilkkaana. Kaupunki haluaa ohjeistaa kulkuvälineitä tarjoavia yrityksiä hyvistä menettelytavoista. Ohjeiden tavoitteena on, että uudet liikkumismuodot olisivat toimivia ja turvallisia ja että ne liittyisivät luontevasti muiden kulkumuotojen joukkoon, hankepäällikkö Stella Aaltonen kertoo.   

LIPATOL-hankkeessa toteutetaan kesällä sähköpotkulautojen pysäköintialueiden kokeilu. Pysäköintiruudut maalataan kaupungin omistamille alueille spraymaalilla, joka kuluu hiljalleen pois.  

- Kokeilun tavoitteena on tutkia, miten potkulautojen pysäköintiä voidaan hallita ja miten voidaan saada ihmiset pysäköimään potkulautoja tiettyihin, turvallisemmiksi ja paremmiksi katsottuihin kohtiin, sanoo projektityöntekijä Katariina Salokannel. 

Myös liikkumispalveluiden käyttäjät huomioidaan. Heidän tietämystään erilaisista liikkumisvälineistä ja näkemyksiä liikkumispalveluista kootaan kesän aikana Webropol-kyselyn avulla. Lisäksi tietoa yhteiskäyttöisistä kulkuvälineistä ja niiden turvallisesta käytöstä jaetaan kaupunkilaisille pian käynnistyvällä Liikuttavan hyvä kaupunki -viestintäkampanjalla.  

Kesän kokemusten ja kyselystä saatavan tiedon perusteella jatkotoimenpiteitä liikkumispalveluiden kehittämiseksi mietitään syksyllä yhteistyössä yritysten kanssa.

Liikkujan muistilista: 

• Liiku sähkökäyttöisillä ja -avusteisilla kulkuvälineillä vain pyörätiellä tai ajoradalla. 
• Huomioi muut liikkujat ja sopeuta nopeus tilanteen mukaan. 
• Pysäköi niin, ettei pysäköinti haittaa muuta liikkumista.  

Tiivistelmä ohjeistuksesta yrityksille:  

• Operaattorin on ohjeistettava käyttäjiä lain ja kaupungin antamien ohjeiden mukaisesta liikkumisesta ja pysäköinnistä asiakkaan rekisteröityessä käyttäjäksi sekä säännöllisesti sen jälkeen. 
• Operaattorin on huolehdittava siitä, että kulkuvälineet täyttävät voimassa olevien asetusten ja säännösten vaatimukset mm. tehojen ja turvallisuuden osalta. 
• Operaattorilla tulee olla huolto- ja palvelujärjestelmä, jolla varmistetaan, että kulkuvälineet pysyvät asianmukaisessa kunnossa. 
• Operaattorin on pyrittävä teknisin ratkaisuin tai hinnoittelun avulla kannustamaan käyttäjiä pysäköimään virtuaalisesti määriteltyihin pysäköintialueisiin sekä siirtämään häiritsevästi pysäköityjä kulkuvälineitä pois esimerkiksi kulkureiteiltä tai vaaroja aiheuttavilta paikoilta.  
• Operaattorin on seurattava kulkuvälineidensä sijaintia päivittäin ja siirrettävä viipymättä vaaraa tai välitöntä haittaa aiheuttavat kulkuvälineet. 
• Operaattorilla on oltava selkeät asiakaspalvelu- ja viestintäkanavat ja palautejärjestelmän tulee olla kytkettynä sovellukseen, jolla kulkuvälineet vuokrataan. 
• Operaattorin on pystyttävä palvelemaan käyttäjiä suomeksi. 

Ohjeistus kokonaisuudessaan 

Potkulautojen pysäköintialueet kartalla

Pysäköintikieltoalueet potkulautaoperaattoreille 

Turussa käytössä olevat yhteiskäyttöiset kulkuvälineet ja niille laaditut ohjeistukset on julkaistu sivuilla www.turku.fi/yhteiskäyttö. 

Lisätiedot: 

Hankepäällikkö Stella Aaltonen, p. 044 907 5983, stella.aaltonen@turku.fi 

Projektityöntekijä Katariina Salokannel, p. 040 548 4460, katariina.salokannel@turku.fi 

Eksote on avannut koronarokotusten ajanvarausmahdollisuuden kaikille 12-15 vuotiaille, riskiryhmään 1 kuuluville henkilöille. Tähän ryhmään kuuluvien rokotukset aloitetaan maanantaina 21.6.2021. Kun riskiryhmään 1 kuuluvat henkilöt on rokotettu, siirrytään rokottamaan riskiryhmään 2 kuuluvia 12-15 -vuotiaita. Tarkempi aika tiedotetaan myöhemmin, kun ajankohta varmistuu.

Rokotukset toteutetaan Lappeenrannan IsoKristiinassa ja Imatran Torigalleriassa

12-15 vuotiaiden aikoja voi varata tällä hetkellä Lappeenrantaan IsoKristiinan ja Imatran Torigallerian rokotuspisteisiin soittamalla Eksoten koronarokotusajanvarausnumeroon 05 352 2355.

Asumisyksiköiden riskiryhmään kuuluvien rokotukset käynnistyvät kesän aikana, tarkka ajankohta ei ole vielä selvillä. Jos rokotettavan sairauden hoito vaatii rokotusajankohdan tarkistamista, on tärkeää tarkistaa hoitavalta yksiköltä, milloin rokotteen voi saada ja varata vasta sitten aika.

Jos nuori ei ole kykenevä tai halukas päättämään rokotuksestaan itse, rokottamiseen kysytään suostumusta huoltajailta. Jos nuorella on useampi kuin yksi huoltaja, tarvitaan suostumus rokottamiseen kaikilta huoltajilta. Rokottajan tulee olla vakuuttunut, että molempien huoltajien suostumus rokottamiselle on saatu. Suostumus voidaan pyytää myös kirjallisena.

16 vuotta täyttäneen tai sitä vanhemman rokotusaika kannattaa varata pian

Eksotelle heinäkuussa 2021 saapuvat rokotteet menevät pitkälti tehosterokotuksiin. Rokotusaikoja ensimmäisen rokotteen ottamiseen on silloin vähemmän tarjolla.

– On hyvä joka tapauksessa käydä rokottamattomana katsomassa, löytyykö vapaita aikoja. Tämä koskee kaiken ikäisiä rokottamattomia henkilöitä, toteaa Eksoten rokotuksista vastaava hoitaja Sari Kuitto.

– Avaamme todennäköisesti hieman 1-rokotusaikoja viikonlopuille 27.6 alkaen. Kannattaa siis seurata Eksoten sivuilta vapaita aikoja ja viikonloppurokotusten tiedotteita. Alustavan tiedon mukaan syksyllä saapuu rokotteita todella niukasti, joten jos rokotteen haluaa, niin kannattaa olla aktiivinen hyvissä ajoin.

– Vapaana olevia rokotusaikoja on hyvä tarkastella viikoittain Eksoten koronarokotussivuilta tai sähköisen asioinnin kautta koska aikoja avataan lisää rokotesaatavuuden mukaisesti, muistuttaa Kuitto.

Ohjeet ajanvaraukseen löydät Eksoten koronarokotussivuilta: Miten varaan ajan koronarokotukseen?

Eksote ei voi aikaistaa 2-rokotuksia ulkomaille suuntautuvan työmatkan tai ulkomailla tapahtuvan opiskelun takia. Näissä tapauksissa toivotaan, että matkustaja itse tarkistaa onko rokotusta mahdollista saada kohdemaassa ja huolehtii turvallisuudestaan siellä. 2-rokotteen voi saada Suomeen palattuaan tai jos käy välillä Suomessa.

Muistutamme myös, että rokotusaika varataan aina itse joko soittamalla tai sähköisen asiointipalvelun kautta. Eksote ei kutsu asiakkaita rokotuksiin puhelimitse eikä kirjeellä.

Ajan koronarokotukseen voi varata Eksoten asiointipalvelun kautta. Asiointipalvelu tapahtuu vahvalla tunnistautumisella eli sähköiseen ajanvaraukseen tarvitaan pankkitunnukset. Ellei ajanvaraus Eksoten asiointipalvelun kautta ole mahdollista, voi ajan varata puhelimitse.

Eksoten koronarokotusneuvonta ja -ajanvaraus puhelin palvelee maanantaista perjantaihin kello 9–16 numerossa 05 352 2355.

Lisätietoja medialle:
Sari Kuitto, Eksoten rokotuksista vastaava hoitaja, p. 044 791 5854, sari.kuitto@eksote.fi

Asuntomessut on valinnut Lähitaksin Lohjan Asuntomessujen viralliseksi taksitaksikumppaniksi. Lähitaksi ajaa yksinoikeudella taksikyytejä messujen pysäköintialueen ja varsinaisen asuntomessualueen välillä. Asuntomessut järjestetään Lohjalla 9.7.–8.8.2021.

Asuntomessujen pysäköintialue sijaitsee Lohjan raviradan vieressä noin 7 kilometrin päässä messualueesta.  Lähitaksin selkeästi merkityt taksitolpat sijaitsevat parkkialueella ja messualueen sisäänkäynnin edustalla. Matkasta veloitetaan kiinteä tarjoushinta, joka on henkilöautolta (1-4 hlöä) 14 €/suunta, ja tila-autolta (5-8 hlöä) 18 €/suunta.

Lähitaksi palvelee luonnollisesti myös koko Uudenmaan alueella, mikäli haluaa saapua Asuntomessuille ilman omaa autoa, suoraan kotoa tai vaikka lähimmältä juna-asemalta. Messumatkaa suunnitellessa on lisäksi hyvä muistaa elokuun loppuun asti voimassa oleva kampanja, jolloin ennakkoon tilatuista takseista ei peritä lainkaan ennakkotilausmaksua.

”Olemme innolla mukana tuottamassa laadukasta taksipalvelua Asuntomessujen asiakkaille. Uskomme myös, että näin korona-aikana moni messukävijä haluaa kulkea pysäköintialueelta messuille taksilla, ihan oman porukan kesken”, Lähitaksin myynti- ja markkinointijohtaja Sanna Salminen sanoo.

Lähitaksin viralliset messutaksit tunnistaa autoissa olevista tarroista. Lähitaksin laadunvalvojat ovat paikalla messujen alkupäivinä ja tarvittaessa myöhemminkin, ja ohjaavat asiakkaita sekä pitävät yllä taksipalvelun järjestystä.

Lisätietoa messukumppanuudesta:

Sanna Salminen
myynti- ja markkinointijohtaja
09 477 80 335
sanna.salminen@lahitaksi.fi

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES sr:n (Likes) hallitus hyväksyi 18. kesäkuuta kokouksessaan osaltaan sopimuksen, jonka tarkoituksena on yhdistää kahden organisaation toiminnot 1.1.2022. Aiemmin tällä viikolla 14. kesäkuuta Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n (JAMK) hallitus hyväksyi myös sopimuksen.

Likesin hallituksen puheenjohtaja Tom Nevanpää antaa kiitoksen JAMKille erityisesti siitä yhteistyöstä, mikä valmisteluprosessin sisältöjen hiomisessa on syntynyt.

– Päätöksenteon juoksutus ja sisällöt suunniteltiin yhdessä JAMKin kanssa. Vaikka molemmat hallitukset tekivät päätökset itsenäisesti ja eri päivinä, ovat niiden sisällöt ja päätöksenteon elementit samanlaisia, Nevanpää toteaa.

– Se tavoiteasetelma, mikä aiesopimuksen yhteydessä jo määriteltiin, on vain vahvistunut neuvottelujen aikana, Nevanpää kertoo.

Nevanpää uskoo, että Likes vahvistaa JAMKin tutkintorakennekokonaisuutta ja asemaa hyvinvoinnin tutkijana, kehittäjänä ja asiantuntijana. Yhtenä esimerkkinä päätöksenteon avoimuudesta ja hyvästä hengestä Nevanpää mainitsee JAMKille puhe- ja läsnäolo-oikeudella myönnetyn paikan Likesin hallituksessa siirtymäajaksi eli vuoden 2021 loppuun.

– Likes on vanha ja perinteikäs jyväskyläläinen kokonaisuus. Mieltäni lämmittää erityisesti, että Likesin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti korkean profiilin työ terveyden, liikkumisen ja liikunnan edistämisessä saa jatkua täällä Jyväskylässä. Kokonaisuus tukee myös Jyväskylän liikuntapääkaupunkiasemaa, iloitsee Nevanpää.

Liikkumisen edistämiselle JAMK tarjoaa laajemmat mahdollisuudet

Likesin johtaja Eino Havas näkee JAMKissa mahdollisuuden laajentaa entisestään liikkumisen edistämistä kansanterveydellisestä näkökulmasta.

– Liikunnan edistämiseen liittyy kaksi ulottuvuutta. Se voidaan nähdä faktisesti liikuntana, jolloin puhutaan esimerkiksi organisoidusta liikunnasta tai ammattimaisesta urheilusta, joihin liittyy tiettyjen sääntöjen, normien ja tavoitteellisen harjoittelun näkökulma, pohtii Havas.

– Ammattikorkeakoulukonteksti tarjoaa meille laajemmat mahdollisuudet edistää nimenomaan kansanterveydellistä liikkumista, jonka osaamiseen ja harjoittamiseen kaikilla on edellytykset. Tarkoitamme sillä liikkeen lisäämisestä eri tavoin kaikkien ihmisten arkeen. JAMK tukee Likesin toteuttamaa liikunnan ja terveyden tutkimusta ja asiantuntijatyötä erityisesti terveyden edistämisen näkökulmasta, Havas jatkaa.

Koulutusorganisaatiossa liikkumisen edistäminen voidaan ulottaa moniin eri toimialoihin. Havaksen mukaan liikkumisen edistäminen liitetään usein leimallisesti vain liikunnan toimialan asiaksi. JAMKissa Likesin toteuttama työ aktiivisemman arjen puolesta etenee konkreettisesti osaksi laajempaa kokonaisuutta. 

– Meillä on Suomessa huutava työvoimapula tietyillä aloilla, eikä työvoiman määrä ole tulevaisuudessa lisääntymässä. Näen, että JAMKissa voimme olla osaltamme parantamassa tulevan työvoiman laatua, Havas toteaa.

Lisätietoja

Likesin hallituksen puheenjohtaja Tom Nevanpää, p. 050 586 0368,  tom.nevanpaa@jyvaskylä.fi

Likesin johtaja Eino Havas, p. 0500 605 527, eino.havas@likes.fi

Pitkän radan SM-Uintien toinen kilpailu päivä toi jälleen uusia Suomen mestareita.

Naisten rintauinnin 200 metrillä Suomen mestaruuden vei Swimming Jyväskylän 18-vuotias Martta Ruuska ajalla 2:29.46. Suomen mestaruus oli Ruuskalle ensimmäinen aikuisten tasolla.

Hopeaa nappasivat Oulun Uinnin 17-vuotias Pinja Taskila ja 15-vuotias Lotta Moilanen samalla ajalla 2:34.64. 200 metrin rintauinti oli siis nuorten juhlaa. Ruuska oli luottavaisin mielin tulevaisuudestaan:

– Lupaa hyvää tulevaisuuteen, kun olen nyt pystynyt vakiinnuttamaan perustason alle 2:30.00, niin siitä tästä on hyvä lähteä parantamaan aikoja, Ruuska kertoo.

TaTU Tampereen sprintterit Ida Hulkko ja Veera Kivirinta aloittivat 200 metrin rintauinnin todella kovaa ja tulivatkin reilussa johdossa 50 metrin väliaikaan, mutta Ruuska piti oman uintinsa ja otti jo 100 metrin kohdalla sprintterit kiinni.

– Tuntui ainakin siltä, että jaksoin loppuun asti, vaikka ensimmäisellä finstalla (50m) vähän lähdin hätiköimään liikaa. Tiesin, että he (Hulkko ja Kivirinta) aikovat lähteä kovaa ja yritin keskittyä vain omaan uintiin, Ruuska kommentoi.

Fanny Teijonsalo ui Suomen mestaruuteen kahdessa lajissa

Cetus Espoon Fanny Teijonsalo ui Suomen mestaruudet sekä 100 metrin perhosuinnissa että päämatkallaan 50 metrin vapaauinnissa. 100 metrin perhosuinnissa Teijonsalo pysäytti kellon aikaan 1:00.81 ja 50 metrin vapaauinnissa aika oli 25.14.

– Tosi hyvältä tuntui uinnit ja Suomen mestaruudet tuntuvat aina hyvältä. Satasen perhonen oli omaan perustasoon tosi hyvä, vaikkei siihen olla tällä kaudella pystytty niin paljon panostamaan. Finstan vapaauinti oman parhaan tuntumaan, niin tosi tyytyväinen olen tämän päivän uinteihin, Teijonsalo kertoo.

100 metrin perhosuinnin voitto tarkoitti Teijonsalolle sitä, että hänestä tuli jo 40-kertainen Suomen mestari ja 50 vapaauinnin voitto nosti saldon jo 41:een.

– Tasaluvut on aina siistejä ja etenkin 50 metrin vapaauinti, kun siitä ei ollut Suomen mestaruutta. Nyt voi virallisesti sanoa, että olen Suomen nopein. Täällä pystyi ilman herkistelyä uimaan näin kovaa ja seuraavaksi sellainen viikko vielä kovaa treeniä, kunnes lähdetään tekemään kuntohuippua kohti Tokion olympialaisia, Teijonsalo sanoo.

Ronny Brännkärrille ensimmäinen aikuisten Suomen mestaruus

Miesten 100 metrin selkäuinnissa Kemin Työväen Uimareiden Ronny Brännkärr otti ensimmäisen aikuisten Suomen mestaruutensa ajalla 57.21 ennen HSS:n Niki Karlssonia ja Joensuun Uimaseuran Akseli Kontiaista. Brännkärr ei ollut aikaansa tyytyväinen, mutta oli iloinen Suomen mestaruudesta.

– Hyvältä tuntuu, vaikkei aika ollutkaan kummoinen. On aina kiva olla ykkösenä maalissa. Uinti oli paljon raskaampi kuin aamulla. Onneksi saatiin hyvä uinti, kun Niki (Karlsson) antoi hyvää painetta, niin se oli hauskaa.

Miesten 4x200 metrin vapaauintiviestissä Helsingfors Simskällskap 1 (Lassi Haimi, Lari Tumanoff, Davin Lindholm ja Aku Kaila) ui SM-kultaa uudella nuorten Suomen ennätyksellä 7:42.29.

Suomen mestaruuden Helsinkiin vienyt seura otti kaksoisvoiton, kun Simskällskap 2 (Waldemar Palombi, Marcus Forsel, Niki Karlsson ja Aleksi Matias Koprinen) ui toiseksi ajalla 7:56.48. Kolmanneksi ui Oulun Uinti 1.

Naisten 1500 metrin vapaauinnissa nähtiin niin ikään nuori mestari, kun Cetus Espoon Louna Kasvio voitti kisojen toisen aikuisten Suomen mestaruutensa ajalla 17:19.85. B-rajan jo aikaisemmin alittanut Kasvio alitti samalla Rooman nuorten EM-uintien A-rajan reilusti yli kahdella sekunnilla.

Miesten 400 metrin sekauinnissa toiseksi tullut Helsingfors Simskällskapin Aleksi Matias Koprinen alitti NEM-kisojen B-rajan ajalla 4:31.02. Voiton vei Turun Urheiluliiton Jesper Lietzén ajalla 4:29.14.

Vaasan Uimaseura parauimari Nader Khalili ui perjantaina jopa kolme Suomen mestaruutta. Khalili otti SM-kultaa 200 metrin vapaauinnissa, 50 metrin perhosuinnissa sekä 100 metrin selkäuinnissa.

Katso kaikki perjantain SM-tulokset täältä. Kaikki perjantain SM-mitalistit näet täältä.

SM-Uinnit jatkuvat aina sunnuntaihin asti. Katso lauantain ohjelma täältä.

Luomumansikan satokausi on Etelä-Suomessa jo alkanut ja mansikkaa kypsyy vauhdilla myös muualla Suomessa. Luomumansikoiden vuosi vuodelta kasvava kysyntä kertoo siitä, että kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia siitä, miten mansikat tuotetaan. Pro Luomu julkaisee noin 70 luomumansikkatilan listan, joka auttaa herkkusuita lähimmän mansikkapaikan löytämisessä.

Lämmin alkukesä ja sateet ovat vauhdittaneet luomumansikan kypsymistä. Eteläisimmässä Suomessa kausi on jo hyvässä vauhdissa ja mikäli lämpimät säät jatkuvat, saadaan satoa myös muualla Suomessa heti juhannuksen jälkeen. Luomumansikan satokausi alkaakin monin paikoin noin viikkoa edellisvuotta aiemmin.

Mansikoiden kukinta on ollut tänä vuonna runsasta, eikä yöpakkasia ole ollut niin laajasti kuin yleensä. Tiedossa on siis hyvä sato, mikäli lämmintä ja sadetta saadaan sopivassa suhteessa. Satokausi saattaa paikoin jäädä kuitenkin lyhyeksi, sillä monet lajikkeista näyttäisivät kypsyvän samaan aikaan.

– Viime vuonna peltoon jäi paljon mansikkaa, kun sateet tuhosivat loppusadon. Nyt toivotaan hyvää kesää, sillä mansikka kukkii hyvin ja tutut kausipoimijatkin ovat jälleen tänä kesänä tulossa töihin, kertoo Anniina Mäkiranta Päivärinteen Luomutilalta Teuvalta.

Luomamansikalla riittää kysyntää

Luomumansikkaa voi ostaa suoramyyntinä ja itsepoimintana tiloilta, mutta lisäksi monet viljelijät myyvät mansikoita myös REKO-renkaissa, joissa marjoille on paljon kysyntää.

– Suoramyynnissä kuluttajat ovat tarkkoja laadun suhteen ja antavat palautetta, mikä auttaa viljelijää, kertoo Anniina Mäkiranta.

Koronapandemia lisäsi viime kesänä kuluttajien kiinnostusta suoraan tiloilta ostamiseen, ja monilla luomumansikkatiloilla koettiinkin suorastaan asiakasryntäys. Tänä kesänä tilat varautuvat ruuhkaan ja monet toivovatkin kuluttajien tarkistavan mansikoiden saatavuuden ennen tilalle tulemista. Näin ihmismäärät saadaan pidettyä kohtuullisena eivätkä mansikanostajat joudu ajamaan tilalle turhaan, mikäli marjoja ei riitä kaikille.

Luomumansikka viljellään ympäristöystävällisesti

Luomumansikoiden kasvava kysyntä kertoo siitä, että kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, miten mansikat tuotetaan.

Luomumansikka viljellään ilman kemiallisia torjunta-aineita ja väkilannoitteita. Tauteja ja tuholaisia torjutaan biologisin keinoin käyttämällä esimerkiksi mehiläisiä harmaahomeen torjunnassa ja feromoni- ja liima-ansoja peltoluteiden torjunnassa. Mansikkakäytävillä ruoho pidetään mahdollisimman lyhyenä, mikä osaltaan estää tuholaisten liikkumista mansikkakasvustosta toiseen.

– Kun torjunnassa käytetään biologisia keinoja, ei mansikkaan jää mitään torjunta-ainejäämiä, kertoo Juha Tarvainen Mansikka-ahon Luomutilalta Kuopiosta.

Pro Luomun toiminnanjohtajan Aura Lamminpartaan mukaan luomumansikan viljely on vaativaa.

– Oikotietä mansikkaa paljon vaivaavien tauti- ja tuholaishaasteiden selättämiseen ei ole, joten viljely vaatii viljelijältä tavanomaista enemmän ammattitaitoa, kärsivällisyyttä ja kekseliäisyyttä. Työ kuitenkin palkitsee tekijänsä, sillä luomumansikat ovat makeita ja haluttuja herkkuja, hän toteaa.

Löydä oma luomumansikkapaikkasi

Pro Luomu on päivittänyt verkkosivuilleen noin 70 luomumansikkatilan yhteystiedot. Monet tilat tarjoavat kuluttajille sekä suoramyyntiä että itsepoimintaa, ja tiloja löytyy ympäri Suomen aina Paraisilta Sotkamoon.

Luomumansikoiden lisäksi monella tilalla on tarjolla myös muita luomumarjoja, kuten pensasmustikkaa, vadelmaa ja herukkaa. Muutamalla tilalla tuotetaan myös luomutyrniä ja -saskatoonia.

Viime vuonna luomumansikkaa viljeli Suomessa 171 yritystä yhteensä 216 hehtaarilla, mikä oli 28 % enemmän kuin edellisvuonna. Kokonaissato oli noin 382 000 kiloa. Luomumansikan viljelijöiden määrä on noussut tasaisesti viime vuosina, joten luomumansikoita on tarjolla yhä useammille mansikan ystäville.

Luomumansikkatilat: https://proluomu.fi/luomumansikka-suoraan-tilalta/

Lisätietoja: Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry, puh. 040 556 8097, aura.lamminparras@proluomu.fi

Tämä materiaali on tuotettu Euroopan unionin tuella. Tässä tiedotteessa esitetään tekstin kirjoittajan näkemyksiä ja ainoastaan hän on vastuussa sen sisällöstä. Euroopan komissio ja kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto (Chafea) ei vastaa mistään tekstin sisältämien tietojen käytöstä.