Quantcast
Channel: Tiedotteet - ePressi
Viewing all 113083 articles
Browse latest View live

Mazda kiihdyttää sähköistymistään

$
0
0

Mazda kiihdyttää sähköistymistään

 

  • Mazda nopeuttaa mallistonsa sähköistymistä saavuttaakseen hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2050 mennessä.
  • Mazda laajentaa edistyneitä turvallisuusteknologioitaan esittelemällä Mazda Co-Pilot -konseptin.

 

Mazda Motor Corporation ilmoitti tänään nopeuttavansa maailmanlaajuisia sähköistymissuunnitelmiaan. Mazda uskoo neljänneksen tuotteistaan olevan täysin sähköisiä vuoteen 2030 mennessä; ja myös muiden mallien olevan osittain sähköistettyjä.

 

Vuosina 2022–2025 Mazda tulee esittelemään useita uusia tuotteita hyödyntäen moneen ratkaisuun skaalautuvia SKYACTIV-teknologioitaan pääasiassa Euroopan, Yhdysvaltain, Kiinan sekä Kaakkois-Aasian markkinoilla. Uusiin malleihin kuuluu viisi hybridiä[1], viisi plug-in-hybridiä sekä kolme täyssähköautoa. Tarkemmat lisätiedot malleista ja lanseerausajankohdista julkistetaan tulevaisuudessa.

 

Mazda myös kehittää skaalautuvaa SKYACTIV EV -alustaa sähköautojaan varten. Teknologiaa tullaan käyttämään useissa erikokoisissa sähköautoissa, jotka lanseerataan vuosina 2025–2030.

 

Mazda työstää useita ratkaisuja vähentääkseen hiilidioksidipäästöjä

 

Mazda jatkaa sitoutumistaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen jokaisesta valmistamastaan autosta, ja uskoo että kaikkia mahdollisia keinoja on hyödynnettävä ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. SKYACTIV-teknologioiden kautta sähköistyminen tulee kulkemaan käsi kädessä edistyksellisten polttomoottoriteknologioiden kehityksen kanssa. Esimerkkinä tästä on palkittu e-Skyactiv X -moottori sekä tulevat kuusisylinteriset rivimoottorit.

 

Monissa maissa Mazda investoi projekteihin ja kumppanuuksiin, jotka edistävät uusiutuvien polttoaineiden käyttöä. Japanissa Mazda on mukana useissa tutkimuksissa osana teollisuuden, tieteen ja valtion yhteistyötä, jotka tähtäävät biopolttoaineen kehittämiseen leväkasvustoista. Euroopassa Mazda liittyi helmikuussa 2021 ensimmäisenä autonvalmistajana eFuel Alliance -järjestöön, jonka tavoitteena on tutkia ja tukea hiilineutraaleja polttoaineita liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

 

Edistykselliset turvajärjestelmät kuljettajaa varten – Mazda i-Activsense

 

Autoteollisuuden yhtenä tavoitteena on saavuttaa aikakausi, jossa liikenneonnettomuuksia ei tapahdu. Mazda jatkaa tämän tavoitteen tukemista ja laajentaa edistyneitä turvajärjestelmiään esittelemällä uuden ihmislähtöisesti suunnitellun autonomisen ajamisen järjestelmän: ”Mazda Co-Pilot” -konseptin. Sen ensimmäinen muoto, Mazda Co-Pilot 1.0, saa ensi-iltansa Mazdan suuren pohjalevyn tuotteiden yhteydessä vuonna 2022.

 

Tulevaisuudessa Mazda tulee esittelemään Mazda Co-Pilot -konseptilla järjestelmän, joka tarkkailee jatkuvasti kuljettajan kuntoa. Mikäli huomataan äkillinen fyysinen muutos, järjestelmä siirtyy autonomiseen ajamiseen pysäyttäen auton turvalliseen paikkaan ja soittaa hätänumeroon.

 

Mazda on kehittämässä yhdessä neljän muun japanilaisen autonvalmistajan[2] kanssa seuraavan sukupolven yhdistettävyys- ja viestintäteknologioita. Tavoite on tarjota tulevaisuudessa käyttäjälähtöisiä ja entistä turvallisempia palveluita.

 

[1] Poislukien kevythybridit, mutta sisältäen mallit, jotka on varustettu Toyotan toimittamalla Toyota Hybrid System (THS) -järjestelmällä.

[2] Mazda Motor Corporation, Suzuki Motor Corporation, Subaru Corporation, Daihatsu Motor Co., Ltd. ja Toyota Motor Corporation


MaRa: Valtioneuvosto jatkaa kireitä matkustusrajoituksia – Suomi ei voi ylläpitää tiukempia matkustussääntöjä kuin muut EU-maat

$
0
0

Valtioneuvosto on tänään tehnyt päätöksiä matkustussäännöistä Suomeen. Hyvää on se, että työmatkailu EU- ja Schengen -maista matkustaville sallitaan. Erittäin kielteistä matkailualan ja työntekijöiden kannalta on, että Suomi ylläpitää selvästi kireämpiä matkustussääntöjä EU:n sisällä kuin EU on suosittanut. Kilpailu kansainvälisistä matkailijoista alkaa erittäin kireänä, kun koronarajoitukset hellittävät. Suomi ei voi ylläpitää kilpailijamaita tiukempia matkustussääntöjä. Jos Suomi myöhästyy matkailun avaamisessa, matkailualan ahdinko jatkuu. Matkailun kokonaiskysyntä väheni viime vuonna 7 miljardia euroa. Uhkana on, että se vähenee tänä vuonna vielä enemmän, jollei matkailua avata kilpailijamaiden tahdissa. Pahiten tiukat matkailusäännöt iskevät Finnairin lisäksi hotelli- ja ohjelmapalvelualaan.

Valtioneuvoston matkustussäännöt ovat selkeässä ristiriidassa EU:n suositusten kanssa. EU:n sisäisessä matkustamisessa maat on luokiteltu vihreiksi, oransseiksi, punaisiksi ja uutena luokkana tummanpunaisiksi maiksi. Vihreistä maista matkustamista ei tule rajoittaa ja oranssista, punaisesta ja harmaasta maasta matkustaville suositellaan lähtömaatestiä. Tiukempia terveysturvallisuustoimia edellytetään ainoastaan tummanpunaisista maista matkustaville. Kolmansista maista suuntautuva matkailun terveysturvallisuuskäytännöt perustuvat myös EU:n neuvoston suosituksen mukaisesti riskiperusteisuuteen, jossa kriteerinä olevaa lähtömaan ilmaantuvuuslukua on nostettu 25:sta 75:een. 

– Valtioneuvoston tämänpäiväisessä päätöksessä ei näy lainkaan EU:n neuvoston antama suositus, josta Suomikin on ollut päättämässä. Vihreistä maista matkustaville ei tulisi asettaa lainkaan rajoituksia. Muista kuin tummanpunaisista maista matkustavilta voidaan vaatia vain lähtömaassa tehtyä testiä. Vain tummanpunaisista maista matkustaville voidaan asettaa tiukempia terveysturvallisuusehtoja. Suomen matkailuala on kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Meidän ei ole mahdollista ylläpitää näin tiukkoja rajoituksia. Matkailu on suuri vientiala, sen osuus Suomen kokonaisviennistä ennen koronaa oli 5,2 prosenttia ja palveluvienneistä 16 prosenttia. Ala työllistää 142 000 henkilöä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Koronakriisi iski ennennäkemättömällä voimalla matkailualaan maaliskuun lopussa 2020. Sen jälkeen ulkomaalaisia matkailijoita ei ole käytännössä ollut. Ulkomaalaiset matkailijat ovat elintärkeitä erityisesti hotelleille ja ohjelmapalvelualan yrityksille.

– Tammikuussa tehdyn jäsenkyselymme mukaan lähes 80 prosenttia ohjelmapalvelualan yrityksistä arvioi menettävänsä liikevaihtoaan tammi-maaliskuussa vähintään 80 prosenttia verrattuna vuoden 2020 vastaavaan aikaan. Peräti 44 prosenttia yrityksistä arvioi olevansa konkurssiuhan alla ensi syksynä. Majoituspalvelujen kysyntä, etenkin pääkaupunkiseudulla, on ollut koko korona-ajan heikkoa. Ulkomaalaisten asiakkaiden yöpymisten osuus on yli puolet Helsingissä normaaliaikana. Korona-aikana hotellien käyttöaste on vaihdellut 15 ja 25 prosentin välillä siitä huolimatta, että osa hotelleista on ollut koronaepidemian aikana suljettuina, synkimpinä aikoina jopa puolet. Kumpikaan toimiala ei voi korvata ulkomaalaisten asiakkaiden puuttumista kotimaisilla asiakkailla, Lappi sanoo.

Valtioneuvosto on valmistelemassa matkustamista koskevaa lainsäädäntöä, joka tulisi voimaan heinäkuussa.

– Lainsäädännön tulee olla kilpailukykyinen ja perustua EU:ssa yhdessä sovituille periaatteille. Alan yritykset ja työntekijät tarvitsevat kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Kun rokotukset ovat edenneet Suomessa hyvin ja riski vakavista tautimuodoista on väistymässä, perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ja EU:n keskeisenä periaatteena olevaa kansalaisten vapaata liikkuvuutta ei voida enää rajoittaa. Liian tiukoilla matkustussäännöillä on kauaskantoiset negatiiviset vaikutukset  alan yrityksiin ja työntekijöihin, Lappi toteaa.

 

Lisätietoja                         
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549

Tutkimusjulkaisu kuvaa nuorten näkemyksiä hyvinvoinnin ehdoista ja kyseenalaistaa huolen nuorten syrjäytymisestä

$
0
0

Tuoreessa tutkimuksessa käsitellään nuorten näkemyksiä hyvinvoinnin perusteista. Haastatellut nuoret katsoivat, että hyvinvointi syntyy rahan sijaan luontokokemuksista, merkityksellisestä ja muita hyödyttävästä tekemisestä sekä ystävien ja eläinten kanssa olemisesta. Haastatteluista ilmeni myös, että asioinnilla sosiaaliturvajärjestelmässä ei useinkaan ollut hyvinvointia lisäävää vaikutusta.

Nuorten ”syrjäytyminen” on yhteiskuntapolitiikan kestohuoli. Talousjärjestelmä edellyttää nuorten kiinnittyvän työmarkkinoille. Siksi nuoriin kohdistuu erityisen paljon yhteiskunnallista hallintaa, kuten aktivointitoimia. Samaan aikaan ekologiset kriisit tuovat nuorten elämään epävarmuutta ja odotuksia näiden kriisien ratkaisemisesta.

”Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” -tutkimus pureutuu nuorten tulkintoihin elämästään tässä jännitteisessä tilanteessa. Mitä he ajattelevat työstä, kulutusyhteiskunnasta ja sosiaaliturvajärjestelmästä? Millaisia hyvinvoinnin ehtoja nuoret kuvaavat puheessaan? Tutkimus perustuu 20–29-vuotiaiden, aktivointitoimenpiteiden kohteina olleiden nuorten aikuisten ryhmähaastatteluihin.

Tutkijat Tuula Helne ja Tuuli Hirvilammi ovat hyödyntäneet analyysissä moniulotteista kestävän hyvinvoinnin teoriaa sekä analysoineet nuoriin kohdistuvaa hallintaa.

Hyvinvointi on henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen kysymys

Haastatellut nuoret tavoittelivat hyvinvoinnin eri ulottuvuuksien tasapainoa. Rahan ei katsottu takaavan onnellisuutta, vaan hyvinvoinnin kuvattiin syntyvän luontoyhteydestä, luovasta, merkityksellisestä ja muita palvelevasta tekemisestä sekä ystävien ja eläinten kanssa olemisesta. Nuoret toivoivat kuitenkin myös riittävää toimeentuloa sekä selkeämpää ja ihmisystävällisempää sosiaaliturvajärjestelmää.

Nuorten tulkinnoissa näkyivät hyvinvoinnin ulottuvuuksien väliset yhteydet. Toimeentulon ongelmien kerrottiin vaikuttavan esimerkiksi stressin määrään sekä sosiaalisiin suhteisiin. Ihmissuhteiden taas kerrottiin auttavan vaikeiden tilanteiden yli silloin, kun toimeentulo ja tulevaisuus huolettavat.

– Nuorten hyvinvointi on sidoksissa vallitsevaan yhteiskuntaan, sen normeihin ja kulutuskulttuuriin. Nuoret eivät haluaisi tehdä työtä, jonka he kokevat epäeettiseksi, tutkijat kertovat.

Nuorien elämänvalintoja hallitaan erilaisin tekniikoin

Tutkimuksessa analysoitiin nuorten kokemaa hallituksi tulemista. Hallinnan kerrotaan näkyvän siinä, miten nuorten valintoihin ja tekoihin vaikutetaan.

– Hallintaa tapahtuu muun muassa normatiivisessa puheessa, jossa nuoria kannustetaan oman elämänsä yrittäjiksi. Nuorten elämä valjastetaan palvelemaan esimerkiksi talouskasvun maksimoimista tai hyvinvointivaltion rahoitusta, tutkijat kuvailevat.

Nuoret ponnistelevat eteenpäin elämässään, mutta he kokevat suoritusvaatimukset usein uuvuttaviksi. Haastatellut nuoret tavoittelevat omannäköistä ja merkityksellistä elämää yhteiskunnassa, jonka monet toimintatavat eivät ole heidän mielensä mukaisia. He ottavat etäisyyttä sekä kulutuskulttuuriin että puheeseen, jossa nuoret leimataan laiskoiksi syrjäytyjiksi.

– Nuorten äänille olisi annettava enemmän tilaa. Huomiota olisi siirrettävä nuorista ongelmana siihen, millaisia asioita he pitävät yhteiskunnallisina ongelmina. Tutkimuksemme antaa toivoa siitä, että nuorten kuuleminen voisi edistää siirtymää kestävään hyvinvointiin, tutkijat sanovat.

Julkaisu

Helne T, Hirvilammi T. Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot. Helsinki: Kela. ISBN 978-952-284-124-7 (nid.), ISBN 978-952-284-125-4 (pdf). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060132534

Kohtaaminen osoitti voimansa pandemia-aikana

$
0
0

Yli 90 % nuorista ja aikuisista kokee psykososiaalista vahvistumista etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa 

Etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan osallistui vuonna 2020 kaikkiaan yli 44 000 nuorta ja aikuista. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa on korona-aikana toteutettu myös etäyhteyksien kautta ja pienryhmissä. Sovari 2020 -tulosten mukaan yli 90 prosenttia nuorista ja aikuisista koki psykososiaalista vahvistumista etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa. Nuoret antavat etsivälle nuorisotyölle arvosanan 4,6 ja valmentautujat arvosanan 4,3 työpajatoiminnalle asteikolla 1–5.  Palveluista saadulla tuella on suora yhteys elämänhallinnan vahvistumiseen: kuusi kymmenestä asiakkaasta on kokenut entistä vahvemmin, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja selvitä ongelmista vastaisuudessakin.

Rinnalla kulkemisen vaikuttava voima

Nuoret kokevat, että he ovat saaneet etsivistä nuorisotyöntekijöistä rinnalla kulkijoita, joiden tukeen voi luottaa missä tahansa asiassa. Nuorista 83% arvioi, että yhdessä etsivän kanssa he ovat onnistuneet etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja omiin avuntarpeisiinsa. 95 % nuorista on tyytyväisiä etsivältä saamaansa apuun ja tukeen. 

- Nuoria on kannateltu elämänpoluillaan eteenpäin etsivässä nuorisotyössä koronaepidemian aikana. Merkittävä osa työstä on nuorten mielenterveyden tukemista, summaa asiantuntija Riitta Kinnunen Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:stä nuorten antamaa palautetta etsivästä nuorisotyöstä. 

Vertaistuki on arvokasta

Työpajojen valmentautujista 82 % kokee saaneensa valmentajilta tukea huoliinsa.  77 % valmentautujista on saanut vertaistukea muilta valmentautujilta.

- Työpajatoiminnassa valmentajien ja vertaisten tuella on kannatteleva vaikutus, kertoo Riitta Kinnunen. 

Sovari, sosiaalisen vahvistumisen mittari, on etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan vaikutusmittari, jolla tuotetaan tietoa palveluiden laadusta ja sosiaalisesti vahvistavista vaikutuksista vuosittain. Sovari-mittaria ylläpitää Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry. 

Lue lisää Sovari 2020-tuloksista

Lisätietoa: 

Riitta Kinnunen
asiantuntija 
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry 
050 464 8719

Herttaliisa Tuure 
toiminnanjohtaja 
Into  – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry 
040 760 1778

Pohjois-Karjalan koronavirustilanne on pysynyt rauhallisena ja alueellisia suosituksia lievennetään

$
0
0

Pohjois-Karjalan koronavirustilanne on pysynyt perustasolla. Alueellinen koronavirusepidemian tilannekuvatyöryhmä kokoontui 17.6. arvioimaan Pohjois-Karjalan epidemiatilannetta sekä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi tarkoitettuja suosituksia.

Työryhmä päivitti suosituksia suhteessa epidemiatilanteeseen, rokotusten etenemiseen ja valtakunnallisiin ohjeistuksiin. Alueella toistaiseksi voimassa olevat suositukset ovat:

  • Etätyötä suositellaan aina kun mahdollista.
  • Kasvomaskin käyttöä suositellaan työpaikoilla, julkisissa sisätiloissa ja muissa tilaisuuksissa, kun samassa tilassa toimii ja oleskelee useampia henkilöitä.
  • Kaikessa harrastustoiminnassa suositellaan noudattamaan yleisiä hygieniaohjeistuksia ja käyttämään mahdollisuuksien mukaan kasvomaskia.
  • Yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokoontumisia järjestettäessä tulee huomioida lainsäädännön velvoittamat hygieniakäytännöt, kuten mm. mahdollisuus käsien puhdistamiseen, riittävien etäisyyksien ylläpitämiseen ja tilojen puhdistamiseen.
  • Ulkomaille matkustettaessa suositellaan noudattamaan Valtioneuvoston ja THL.n ohjeita.

Viikolla 23 uusia tartuntoja todettiin yhdeksän, kun edellisviikolla tapauksia kirjautui neljä. Kuluvalla viikolla torstaiaamuun mennessä uusia tartuntoja oli kirjautunut kymmenen ja karanteenissa oli yhteensä 43 henkilöä. Alkuviikon tartunnoista kuusi on todettu Kiteellä. Tartuntojen alkuperä on ulkomailta ja osa tartunnoista on jatkotartuntoja sairastuneiden henkilöiden lähipiirissä. Yksittäisiä tartuntoja on todettu myös Joensuussa ja Rääkkylässä.

– Yli puolet tartunnoista on tällä hetkellä peräisin ulkomailta. Jos matkustaminen on välttämätöntä, kannattaa edelleen olla erityisen varovainen. Monissa maissa epidemiatilanne on edelleen selvästi huonompi kuin meillä Suomessa, muistuttaa tilannekuvatyöryhmän puheenjohtajana toimiva Sirpa Kaipiainen Siun sotesta.

Koronarokotukset jatkuvat Siun sotessa suunnitelmien mukaisesti. Tähän mennessä 1. koronarokotteen on saanut 62 prosenttia yli 16-vuotiaista pohjoiskarjalaisista. ​Kaikkiaan maakunnassa on pistetty 115 015 koronarokotetta, joista 88 650 on ensimmäisiä rokoteannoksia ja 26 365 tehosterokotteita.

Siun soten toiminta-alueen Covid-19-tilannekuvatyöryhmään kuuluu Siun soten edustuksen lisäksi alueen kuntien ja elinkeinoelämän edustus sekä Itä-Suomen aluehallintoviraston (ISAVI), Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) edustus. Työryhmä kokoontuu seuraavan kerran 15.7.

Koronavirustilanne Pohjois-Karjalassa viikolla 23 (7.–13.6.2021)

Luvuissa ovat mukana kaikki Pohjois-Karjalassa ja pohjoiskarjalaisilla varmistetut positiiviset koronavirustapaukset. Luvut voivat poiketa THL:n tartuntatautirekisterin tiedoista, johon tiedot kirjautuvat sen mukaan, missä henkilö on kirjoilla.

  • Koronavirustartuntojen määrä: 9, muutos edellisviikkoon +5
  • Tartuntojen alkuperä tiedossa 100 %
  • 7 vrk ilmaantuvuus (7.-13.6.2021): 7,67, muutos +4,93
  • 14 vrk ilmaantuvuus (31.5.-13.6.2021): 10,41, muutos +2,74
  • Koronanäytteitä: 1830, muutos -500
  • Positiivisten koronanäytteiden osuus: 0,54 %

Valtakunnalliset kriteerit epidemiatilanteen tason arvioimiseksi löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta: https://stm.fi/koronavirusepidemian-tasot.

Lisätietoja medialle:

Toimialuejohtaja Sirpa Kaipiainen, sirpa.kaipiainen@siunsote.fi, puh. 013 330 3162 

Mikä aurinkopaneeleissa maksaa?

$
0
0

”Yksittäinen kuluttaja tai asunto-osakeyhtiön hallitus miettii paneelien hankintaa maallikkona, ei välttämättä insinöörinä. Kannattaa kuitenkin perehtyä tekniikkaan ja materiaalivalintoihin – näin voi pitkällä tähtäimellä säästää rahaa ja vaivaa”, sanoo Solar Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Areva ja avaa aurinkosähköjärjestelmien hinnanmuodostusta:

”Yli 85 prosenttia paneelien hinnasta muodostuu raaka-aineista. Suurin yksittäinen vaikuttaja on piikenno (40 prosenttia hinnasta). Kotimaisissa SALO®-aurinkopaneeleissa käytetään yksikidepiitä, joka tekee monopaneeleista tuotoltaan tehokkaita. Euroopan markkinoille tuodaan Kiinasta pääsääntöisesti hieman edullisempia polypaneeleita, joiden pitkien tuotantoketjujen eettisyyttä ei pystytä tarkistamaan. Paneelien tehokkuus vaikuttaa moneen asiaan hintakokonaisuudessa. Tehokkaampia monopaneeleita tarvitaan vähemmän, mikä puolestaan säästää asennuspinta-alaa ja asennuskustannuksia.”

SALO®-aurinkopaneeleissa käytetään korkealaatuisia materiaaleja siksi, että niille halutaan taata optimaalinen tuotto ja kestävyys pitkälle aikavälille.

”Uskomme suomalaiseen ajattelutapaan hyvän suunnittelun ja järkevän kuluttamisen osalta – ei kannata valmistaa eikä ostaa huonoa. Asumme karussa ilmastossa. Siksi ymmärrämme, mitä tuotteiltamme vaaditaan. Tuontipaneelien valmistajat eivät useinkaan tunne kohteitaan”, Esa Areva toteaa.

Paneeleissa käytetty lasi on toiseksi merkittävin tekijä hinnassa. SALO®-aurinkopaneelien lasilla on erittäin hyvä säteilyläpäisevyys ja heijastamaton pinnoite. Lasi on ohutta ja voi murtua esim. painavien lumikuormien alla. Siksi on tärkeää, että piikennojen juotoslangat ovat kuparipitoisuudeltaan korkeita (yli 80 prosenttia). Sillä tavalla juotoksista saadaan joustavia ja piikennot pysymään ehjänä. Paneelien alumiiniprofiiliset kehykset liimataan mekaanisen liitoksen lisäksi yhteen lasin kanssa 2-komponenttiliimalla, jotta karmin väliin ei vesi pääse jäätymään ja rikkomaan karmeja. Myös asennustelineen vankalla rakenteella estetään paneelien murtuminen eli hyötytuoton pieneneminen.

SALO®-aurinkopaneeleissa sekä liitännöillä että kytkentärasioilla on IP67-luokitus, mikä tarkoittaa, että ne kestävät esimerkiksi kovaa sadetta. Hyvä sähköneristys on erityisen tärkeää luotettavuuden ja turvallisuuden vuoksi. Sen takaa myös paneelien kolminkertainen takakalvo. Kytkentärasioissa on irrotettava kansi, mikä mahdollistaa ohitusdiodien vaihtamisen tarvittaessa. Tätä ominaisuutta ei tuontipaneeleissa useimmiten ole.

”On selvää, että laadukas raaka-aine kestää pitempään kuin heikkolaatuinen. Kuluttaja voi onnitella itseään hankkiessaan pitkällä takuuajalla varustetun tuotteen ja palvelun, sillä näin hänen valintansa on vastuullisessa linjassa kestävän kehityksen ajattelun kanssa. Laadukkaiden paneelien korkea ja pitkäaikainen hyötytuotto antaa rahalle vastinetta.”

Solar Finland Oy on Salossa sijaitseva aurinkoenergiaan keskittynyt konserni, joka koostuu neljästä tytäryhtiöstä. Salo Tech Oy valmistaa kotimaisia SALO®-aurinkopaneeleita. Salo Solar Oy suunnittelee ja asentaa kokonaisvaltaisia aurinkosähköjärjestelmiä. Salo Automation Oy valmistaa automatisoituja aurinkopaneeleiden tuotantolinjoja vientimarkkinoille. Salo Energia Oy on energiayhtiö, joka tuottaa ja myy aurinkosähköä.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Esa Areva 040 5312461

info@solarfinland.fi www.solarfinland.fi

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valtuuston päätökset 17.6.2021

$
0
0

Seuraavassa on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valtuuston päätökset 17.6.2021 kokouksesta:

1. Kokouksen avaus
Valtuuston puheenjohtaja Taina Lonka avasi kokouksen.

2. Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen
Päätös: Suoritettiin nimenhuuto ja hyväksyttiin ääniluettelo läsnä olevista valtuuston jäsenistä ja heidän perussopimuksen 7 §:n mukaisista äänimääristä.

3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Päätös: Todettiin kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
Päätös: Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi Olavi Laukkanen ja Anne-Liisa Lindgren-den Oude.

5. Eksoten tilinpäätös 2020
Päätösesitys: 
Valtuusto päättää, että:
- tuloutetaan koneiden ja kaluston poistoeroa 31 022,76 euroa
- tuloutetaan rakennusten ja rakennelmien poistoeroa 276 921,48 euroa
- tuloutetaan tutkimusrahastosta 46 673,01 euroa
- 28 270 120,06 euron suuruisen alijäämän kirjaamista ali/ylijäämätilille

Valtuusto päättää, että:1) vuoden 2020 tilinpäätös hyväksytään
2) kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden
viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta 2020.
Lisäksi valtuusto merkitsee tiedoksi tilintarkastuskertomuksen.
Päätös: Hyväksyttiin.

6. Talousarvion 2021 investointimäärärahan tarkistaminen
Päätösesitys: Valtuusto päättää, että vuoden 2021 talousarviota tarkistetaan esittelytekstin mukaisesti
siten, että:
- rakennusten, rakenteiden ja muiden aineellisten hyödykkeiden investointien yhteissumma
on 2,4 milj. euroa;
- ATK-hankkeiden muiden aineettomien hyödykkeiden investointien yhteissumma on 4,7
milj. euroa;
- koneiden ja kaluston yhteissumma on 1,0 milj. euroa ja
- sijoitusten yhteissumma on 0,2 milj. euroa.
Hallitus esittää valtuustolle, että se tarkistaa vuoden 2021 talousarviota esittelytekstin
mukaisesti siten, että valtuustoon nähden sitova Investointien yhteissumma on 8,4 milj.
euroa.
Päätös: Hyväksyttiin.

7. Arviointikertomus 2020
Päätösesitys: Valtuusto päättää pyytää hallitukselta lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus
antaa aihetta 15.8.2021 mennessä, niin että lausunto voidaan käsitellä valtuustossa vuoden
2021 loppuun mennessä.
Päätös. Merkittiin tiedoksi.

8. Hallituksen selvitykset valtuustolle arviointikertomuksen 2020 johdosta
Päätösesitys: Hallitus antaa esityslistalla olevat selvitykset valtuustolle arviointikertomuksen 2020 johdosta.
Päätös: Hyväksyttiin.

9. Arviointisuunnitelma 2021-2025
Päätösesitys: Valtuusto merkitsee tiedoksi arviointisuunnitelman kaudelle 2021-2025.
Päätös: Merkittiin tiedoksi.

10. Strategiset linjaukset ja strategian toimeenpano -dokumentin väliarvio
Päätösesitys: Valtuusto merkitsee asian tiedoksi.
Päätös: Merkittiin tiedoksi.

11. Hallintosäännön päivittäminen
Päätösesitys: Hallitus esittää valtuustolle hyväksyttäväksi Eksoten päivitetyn hallintosäännön liitteen
mukaisena. Uusi hallintosääntö korvaa nykyisen hallintosäännön ja astuu voimaan 1.7.2021
lukien.
Päätös: Hyväksyttiin.

12. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivittäminen
Päätösesitys: Hallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy esityslistan liitteenä olevan, päivitetyn
tervedenhuollon järjestämissuunnitelman.
Päätös: Hyväksyttiin.

13. Eksoten konserniohjeen päivittäminen
Päätösesitys: Valtuusto päättää hyväksyä esityslistan liitteenä olevan luonnoksen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän konserniohjeeksi 2021.
Konseriniohje käsitellään ja hyväksytään Eksoten konserniyhteisöjen yhtiökokouksessa ja
hallituksessa tai vastaavissa toimielimissä.
Päätös: Hyväksyttiin.

14. Hyvinvointiraportti vuodesta 2020
Päätösesitys: Valtuusto merkitsee asian tiedoksi.
Päätös: Merkittiin tiedoksi.

15. Vastaus perussuomalaisten valtuustoaloitteeseen ja Saimaan syöpäyhdistyksen aloitteeseen
Päätösesitys: Valtuusto merkitsee asian tiedoksi.
Päätös: Merkittiin tiedoksi.

16. Sidonnaisuusilmoitukset
Päätösesitys: Valtuusto merkitsee asian tiedoksi.
Päätös: Merkittiin tiedoksi.

17. Tiedoksi merkittävät asiat
Päätös: Merkittiin tiedoksi.

18. Muut mahdolliset asiat
Valtuuston puheenjohtaja ilmoitti vastaanotetuksi Inka Pylvänäisen ja Veikko Nikkisen allekirjoittaman valtuustoaloitteen kultturihyvinvoinnin edistämiseksi.
Päätös: Merkittiin tiedoksi.

Golfin huippukisa lähenee – Suomen LET-kisan loppukiri alkamassa

$
0
0

 

Yleisölle vihreää valoa rajoitusten höllentyessä

Alkuperäisen aikataulun mukaan kotimaisen huippugolfin kohokohdan piti jo olla käynnissä, mutta koronan tuomat epävarmuudet siirsivät kisan heinäkuulle. Kuukauden lähtölaukauksen kunniaksi kaikki Ladies European Tourilla pelaavat suomalaiset kuitenkin kerääntyivät kesäiseen Aura Golfiin Gant Ladies Openin mediapäivään.

Kaikkien seitsemän pelaajan yhteinen mielipide oli, että kotikisaa odotetaan innolla ja etenkin runsasta suomalaisyleisöä. Nykyisistä pelaajista Ursula Wikström on ainoa, joka on pelannut pääkiertuetta kotiyleisön edessä – viimeksi 10 vuotta sitten.

”Kotikisat tuo ehdottomasti extraa, ja se on aina myös ylpeyden aihe pelaajillekin. Suomessa kisat järjestetään aina viimeisen päälle, ja siksi niissä on isojen kisojen tuntua.”

Wikströmillä on menestystä edellisiltä vuosilta nimenomaan kotimaan kamaralta kahden kakkossijan verran, ja kuntonuoli osoittaa tälläkin hetkellä ylöspäin. Myös Italian kisasta toukokuun lopulta tuli toinen sija. Joko Aurassa oli vuoro nostaa ykköspokaalia?

”Laitetaan kroppaa kuntoon, ja katsotaan mihin se riittää suomalaisyleisön edessä”, Wikström hymyilee.

 

Päivän kiireisin median edessä oli Sanna Nuutinen, joka vakuuttavat pelisuoritukset ovat sijoittaneet hänet tasaisen varmasti kärkikamppailuihin Ladies European Tourilla. Viime viikolla varmistui myös lippu Tokion olympiakoneeseen, joten helsinkiläisellä riittää syitä olla tyytyväinen.

”Hyvä pallonlyöminen on ollut avain tason nostoon. Paljon väyliä ja griinejä tarkoittaa stressittömämpää pelaamista, eikä kaikki ole vain lähipelin varassa. Kun hyvä puttiviikko vielä osuu kohdalle, on voitto täysin otettavissa”, Nuutinen summaa.

”Gant Ladies Open on ehdottomasti hyvä mahdollisuus siihen. Griinit rullaavat täällä aina hyvin, ja se sopii minulle. Toivottavasti saamme paljon yleisöä kannustamaan.”

 

Kuukauden lisäaika kotikisalle oli erittäin positiivinen yllätys Noora Komulaiselle, joka sai esikoisensa vapun tienoilla. Äitiyslomalta paluuta tekevä Komulainen on palannut treeneihin pari viikkoa sitten toivuttuaan synnytyksestä, ja on asettanut tavoitteeksi olla viivalla heinäkuussa.

”Arki on muuttunut, totta kai nyt mennään vauvan ehdoilla. Treenaan sekä vauvan kanssa että ilman, treeneistä on tullut ihan erilaista omaa aikaa kuin ennen. Kaipaan kisajännityksen tunnetta, ja on upeaa päästä Auraan – minulla on täältä hyviä muistoja”, Komulainen kertoo.

 

Kilpailussa myös paikallisedustusta

Turussa varttuneelle Elina Nummenpäälle LET-kisalla juuri Aura Golfissa on erityinen merkitys, vaikka asuukin nykyään muualla. Hänet voidaan leikillisesti laskea ainakin puoliksi auralaiseksi.

”Olen kasvanut täällä, enkä osaa edes oikein laittaa sanoiksi tunteitani. Aloitin pelaamaan 15-vuotiaana, mutta jo pikkulapsena leikin marsuni kanssa klubin edessä tammen alla, kun vanhempani olivat pelaamassa”, Nummenpää nauraa.

”Tulossa on varmasti erityinen viikko, ja se on minulla korkealla tavoitteissani. Toki se voi luoda myös paineita, mutta uskon nauttivani pelaamisesta monien tuttujen ympäröimänä rakkaassa paikassa.”

Nummenpään lisäksi paikallisväriä kisaan saadaan ainakin kahdella kutsulla, jotka Auralla on käytettävissään. Edessä on jopa positiivinen haaste, sillä heillä on useampia kärkiamatöörejä. Kaikkiaan kutsuja Gant Ladies Openiin on käytettävissä yhdeksän kappaletta.

 

Pelaajien lisäksi myös Aura Golfissa odotetaan innolla heinäkuuta. Kenttä on virheettömässä kunnossa, ja höllentyneet rajoitukset Varsinais-Suomessa tarkoittavat vihreää valoa myös yleisölle.

”Aurassa ollaan valmiita huipputapahtumaan, ja toivotamme katsojat lämpimästi tervetuloa Ruissaloon. LET:in kilpailunjohtajan alkuviikon visiitillä saimme pelkästään positiivista palautetta”, Aura Golfin toiminnanjohtaja Sami Pere kertoo.

”Olemme erittäin ylpeitä päästessämme järjestämään Ladies European Tourin kilpailun. Kenttämme sopii erinomaisesti tähän tarkoitukseen, ja on kestänyt tuloksellisesti kaikkien aiempienkin parhaimpien pelaajien hyökkäykset.”

Golfliiton promoottori ja kilpaurheilupäällikkö Juha Juvonen komppaa.

”Järjestelyjä ja yksityiskohtien hiomista tehdään varmasti loppumetreille asti, mutta onneksemme meillä on kokenut organisaatio taustalla. Uskon, että Gant Ladies Openista tulee suomalaiselle golfille upea viikko, ja menestystäkin voidaan hyvin mielin odottaa.”

 

Gant Ladies Open

-Ladies European Tourin osakilpailu
-Pelataan Aura Golfissa Turun Ruissalossa
-Pelimuoto 54 reiän lyöntipeli
-Kilpailuun pääsee mukaan 126 pelaajaa, joista arviolta 15 suomalaisia. Varmuudella mukana ovat Sanna Nuutinen, Ursula Wikström, Noora Komulainen, Tiia Koivisto, Elina Nummenpää ja Karina Kukkonen.
-Palkintopotti 200 000 euroa
-Kilpailun promoottorina toimii Suomen Golfliitto. Järjestämisen mahdollistavat Aura Golfin pitkäaikainen yhteistyökumppani GANT sekä seuran kunniapuheenjohtaja kiinteistöneuvos Heikki Vaiste. Myös Turun Kaupunki tulee olemaan tärkeässä kumppaniroolissa kilpailun useissa eri toiminnoissa.
-Televisioidaan päivittäin suorana Ruutu-palvelussa sekä lisäksi finaalipäivä Ylellä.
-Yleisö on tervetullut kesän kotimaisten kilpailutapahtumien kohokohtaan

 

Lisätietoja antaa Golfliiton viestintävastaava Marika Voss. Kannattaa myös seurata gantladiesopen.fi-sivustoa ajankohtaisten uutisten takia. Virallinen kisoihin akkreditointiviesti lähetetään vielä tällä viikolla.


Marika Voss
Viestintävastaava | Head of Communications
Suomen Golfliitto | Finnish Golf Union
+358 40 7072281
marika.voss@golf.fi


Louna Kasviolle ensimmäinen aikuisten Suomen mestaruus – Mattsson, Liukkonen ja Jallow uivat Suomen mestareiksi päämatkoillaan

$
0
0

Kuopiossa järjestettävät nelipäiväiset uinnin pitkän radan SM-kilpailut alkoivat torstaina.

400 metrin sekauinnissa nähtiin uusi Suomen mestari, kun vain 15-vuotias Louna Kasvio vei kultaisen mitalin ajalla 4:54.30. Viimeisellä 50 metrillä näytti vielä siltä, että Helsingfors Simskällskapin Vilma Ruotsalainen veisi kullan, mutta Cetus Espoota edustava Kasvio päihitti loppukirillä kilpasiskonsa.

– Uinti tuntui ihan hyvältä ja tiesin, että suunnilleen tuollainen uinti pitäisi tulla, mutta lopulta se oli vain päästä kiinni, että kestääkö jännityksen, Kasvio kommentoi.

Suomen mestaruus oli Kasviolle ensimmäinen aikuisten tasolla. Alkuerissä maailmanmestari-isänsä Antti Kasvion valmentama lupaus ui toiseksi.

– En edes tiedä, mitä ajattelin siinä kohtaa, kun katsoin taululle ja näin, että voitin.

Matti Mattsson ja Ari-Pekka Liukkonen luottavaisin mielin kohti olympialaisia

Porin Uimaseuran Matti Mattsson ui päämatkallaan 200 metrin rintauinnissa Suomen mestariksi ajalla 2:12.36. Tokion olympialaisiin valmistautuva Mattsson oli kisan jälkeen luottavaisin mielin.

– Viimeinen viikko on ollut vähän haastava, kun vedettiin EM-kisoista asti kovaa treeniä. Ei ollut niin raikasta menoa tänään, mikä olikin ihan odotettavissa. Olympialaisiin lähdetään uimaan kolmea uintia 200 metrillä, Mattsson kertoo.

Cetus Espoon Ari-Pekka Liukkonen piti 50 metrin vapaauinnin valtikan itsellään ottaen nimiinsä jälleen matkan Suomen mestaruuden ajalla 22.32. Niin ikään olympialaisiin valmistautuva Liukkonen oli päämatkansa jälkeen tyytyväinen lopputulokseen ja Tokioon valmistautumiseen.

– Ensimmäinen 25 metriä oli tosi hyvä ja loppu tuli myös olosuhteisiin nähden ihan hyvin. Tämän päivän uinnit hyviä treenivetoja, EM-kisat menivät hyvin ja muutenkin treenit ovat kulkeneet hyvin. Hyvällä mallilla on valmistautuminen kohti Tokiota, Liukkonen sanoo.

Syntymäpäiväsankari Mimosa Jallowille kaksi Suomen mestaruutta

Kampuksen Plaanin syntymäpäiväsankari Mimosa Jallow ui sekä 50 metrin perhosuinnissa että päämatkallaan 100 metrin selkäuinnissa Suomen mestariksi. 27 vuotta tänään täyttänyt Jallow ui perhosuinnin aikaan 26.57 ja vei kullan yli puolella sekunnilla ennen toiseksi tullutta Swimming Club Vuokatin Jenna Laukkasta. 100 metrin selkäuinnissa kello pysähtyi aikaan 1:00.73 ja väliä toiseksi tulleeseen Cetus Espoon Fanny Teijonsaloon jäi yli sekunti.

Aamujaksossa torstaina nähtiin myös yksi uusi Suomen ennätys, kun Uinti Tampereen parauimari Jenna Rajahalme ui 50 metrin perhosuinnissa uuden S10-luokan SE:n ajalla 33.25.

Katso kaikki torstain tulokset täältä.

SM-Uinnit jatkuvat aina sunnuntaihin asti. Katso perjantain ohjelma täältä.

Suomen parhaat tacot

$
0
0

Kysyimme lukijoiltamme mistä löytyy Suomen parhaat tacot. Katso alta, koko TOP 10-listaus!

1. Panco Villa

Pancho Villan, tuon Meksikolaisen vapaustaistelijan mukaan nimetty ravintolaketju tarjoaa laajat valikoimat erilaisia herkkuja Meksikolaisessa hengessä. Isot annokset ja reilua ruokaa kaikille oli kantava teema kun vuosituhannen alussa ideoitiin uutta ruokaravintolaa.

2. SLO Bros

SLO Bros on perheyritys, joka valmistaa herkulliset tacot kalifornialaisella twistillä. Veljesten ruoat ja meininki huokuu rannikko-osavaltion välitöntä rentoutta.

  • Helsingintie 41, 04410 Järvenpää (K-Citymarket)

3. Cilantro

Cilantro yhdistää parhaat puolet Meksikosta ja Suomesta ja tarjoavat autenttisia meksikolaisia tacoja Lahdessa! Cilantron löytää Rautatienkadulta sekä Lahden torilta.

  • Rautatienkatu 3, 15100 Lahti

4. Taco Bell

Suomen ensimmäinen Taco Bell -ravintola avattiin syksyllä 2017 Helsingin keskustaan. Siitä lähtien Taco Bell on valloittanut suomalaisten sydämiä jo 10 ravintolan voimin. Taco Bell valmistaa taconsa, burritonsa ja muut tuotteensa aina tilauksesta ja asiakkaan toiveen mukaisesti ja laadukkaista raaka-aineista.

5. Bad Hombres

Bad Hombresista saa aitoja meksikolaisia tacoja Laukontorilla. Suosittuja tacoja ovat muun muassa naudankieli- ja kalatacot.

  • Laukontori, Tampere

6. Amarillo

Amarillo on raikas ja mutkaton ravintola. Ruokalistalta löytyy reippaasti tuoreita makuja parhaita lemppareita unohtamatta.

7. Seksico Tacos

Seksico Tacos tarjoilee nimensä mukaan erilaisia herkullisia tacoja. Ravintolalla on myös oma kastikemerkki ja makuina löytyy Seksico Salsa Roja ja Seksico Salsa Verde.

  • Laivurinkatu 10, 00150 Helsinki

8. Tortilla House

Tortilla House tarjoaa herkullista ja aina tuoreista raaka-aineista tehtyä Fresh Mexiä katukeittiötyyliin. Yhdistele vastapaistettuun tortillaan mieleisesi täyte ja lisukkeet ja luo juuri sellainen burrito, taco tai salaatti kuin haluat.

9. Lopez y Lopez

Ravintola tarjoaa autenttisen makumatkan Meksikoon! Jokaisessa Lopez y Lopezissa säilytämme konseptimme laadun ja sielun, mutta jokainen sijainti erottuu jollakin erityisellä tavalla, joka tekee siitä ainutlaatuisen.

10. Tacotita

Rento ja tyylikäs Meksikon makuja tarjoava ”katuruokapaikka”. Kaikki maut ovat tarkkaan harkittuja huippukokki Jouni Toivasen toimesta. "Parhaat raaka-aineet takaavat onnistumisen yksinkertaisessa ruoassa. Ei mitään liikaa, eikä liian vähän! Juuri sopivan tulista, hapokasta, suolaista ja makeaa, umamia unohtamatta. Omat kastikkeet takaavat suosion!"

  • Hietalahden Kauppahalli: Lönnrotinkatu 34, 00180 Helsinki

TAIMI-koulutus laajentaa koulutustarjontaa stressinhallintavalmennuksiin

$
0
0

Arvioiden mukaan joka neljäs työelämässä oleva kärsii stressistä. Korona-aikana lukemat ovat varmasti nousseet, sillä yhteiskunnassa vallitseva epävarmuus aiheuttaa kuormitusta ja tuo lisähaasteita ihmisten arkeen. Stressinhallintaa ja rentoutumista voi kuitenkin jokainen oppia ja näin osaltaan parantaa omaa elämänlaatuaan sekä toimintakykyä. Terveystuotealan ammatillista koulutusta järjestävä TAIMI-koulutus Oy laajentaa koulutustarjontaansa syksyllä ja ryhtyy järjestämään kaikille avoimia lyhyitä stressinhallintavalmennuksia.

Stressi kuormittaa kehoa ja voi viedä yöunet

Stressi näkyy ihmisillä hyvin eri tavoin. Stressin oireita ovat muun muassa vaihteleva mieliala, ärtyisyys, alakuloiset ajatukset, masennus, jaksamattomuus, aloitekyvyttömyys, asioiden unohtelu ja jatkuva väsymys sekä unihäiriöt. Pitkittynyt stressi saattaa nostaa verenpainetta ja aiheuttaa sydän- tai vatsaoireita.

Tunnistatko stressin oireita itsessäsi?

Kun stressistä alkaa näkyä oireita, on syytä tehdä muutoksia omassa arjessa tai toimintatavoissa. Ns. hyvänlaatuinen stressi, esimerkiksi ennen tenttiä, neuvottelua, tärkeää tapaamista, esiintymistä tai vaikka juhlatilaisuutta, voi auttaa suoriutumaan koitoksesta paremmin. Keho palautuu tästä normaalista rasitustilasta ja jännityksestä nopeasti. Jos taas stressi pitkittyy, se voi kroonistua ja aiheuttaa monenlaisia oireita ja tämä on ns. pahanlaatuista stressiä, josta ei pysty samoin enää palautumaan. Mikäli ei tee muutoksia, oireet voivat pahentua. Ihminen ei myöskään välttämättä huomaa, että on stressaantunut, koska on niin turtunut tähän jo ”normaalilta” tuntuvaan olotilaan.

Valmennuksesta työkaluja stressin selättämiseen

TAIMI-koulutus Oy, Suomen Terveystuotekauppiaiden liitto ja muutos- ja stressinhallintavalmentaja, fytonomi, KTM Emili Osara ovat yhteistyössä tuottaneet lyhyen stressinhallinta- ja rentoutumisverkkovalmennuksen, joka tarjoa suuntaviivoja stressittömämpään arkeen erilaisten valmennustehtävien avulla. Valmennus tarjoaa käytännönläheisiä toimintaohjeita arkeen sekä rentoutusharjoituksia. Valmennus kestää 2,5 tuntia ja se toteutetaan etävalmennuksena.

”TAIMI-koulutus Oy kouluttaa pääsääntöisesti terveystuotealalla toimivia ammattilaisia tai alalle töihin pyrkiviä. Syksyllä alkava stressinhallintavalmennus on hyvä lisä TAIMI-koulutus Oy:n koulutustarjontaan ja se sopii sekä terveystuotealan ammattilaisille, että hyvinvoinnistaan kiinnostuneille kuluttajille. Syksyllä koulutustarjontaamme tuleva stressinhallintavalmennus saattaa kannustaa ihmisiä miettimään laajemminkin terveyttään ja elämänhallintaa. Pyrimme koulutuksissamme kannustamaan ihmisiä tekemään pieniä askelia oman terveytensä kohentamiseksi. Stressihallinta voi olla monelle se ensimmäinen ja tärkein askel ”, toteaa TAIMI-koulutus Oy:n toimitusjohtaja Helena Pirttiniemi.

”Vaikka terveystuotealalla ollaan terveellisten elämäntapojen ja hyvinvoinnin ammattilaisia, niin on selvää, etteivät edes koulutetut ammattilaiset ja yrittäjät ole immuuneja stressille. Stressi voi vaivata yrittäjiä ja työntekijöitä toimialasta riippumatta. Siksi päädyimme laajentamaan alan koulutustarjontaa niin, että siitä on hyötyä sekä alan toimijoille, että asiakkaillemme. Olemme iloisia, että saimme Emili Osaran kanssa tämän koulutusyhteistyön käyntiin”, sanoo Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.

Kuka on Emili Osara?

Emili Osara on muutos- ja stressinhallintavalmentaja ja koulutukseltaan KTM, fytonomi, sertifioitu Mind coach -stressinhallintavalmentaja sekä LCF Life Coach. Emili on toiminut yli 20 vuotta terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä laajalti niin Suomessa kuin kansainvälisesti mm. YK-järjestöissä. Emili valmentaa ratkaisukeskeisesti siten, että konkreettisia muutoksia syntyy, mutta lempeästi oma jaksaminen huomioiden.

”Valmennuksella pyrin saamaan ihmiset hetkeksi pysähtymään ja pohtimaan omaa kokemustaan stressistä ja sen hallinnasta. Mikäli on aivan uupunut, ei välttämättä jaksa lähteä metsäkävelylle tai joogaan, vaikka tietäisikin sen tekevän hyvää. Joskus kuuma suihku kotona, lepääminen omalla parvekkeella tai saunassa käynti rentouttaa ja on helposti saatavilla. Tärkeintä on, että rentoutumiseen ja palautumiseen ottaa aikaa, silloinkin, kun tuntuu ettei sitä olisi. Tällä lyhyellä valmennuksella toivottavasti pystymme antamaan sysäyksen oman hyvinvoinnin priorisoimiseen. Kaikki voivat oppia hallitsemaan paremmin stressiä. Terveys lähtee suurelta osin liikkeelle omasta ajattelusta ja stressittömämmästä arjesta ja siitä, että priorisoi omaa hyvinvointiaan”, kertoo valmennuksen kouluttajana toimiva KTM, muutos- ja stressinhallintavalmentaja, fytonomi Emili Osara.

 

Lisätietoja:

Emili Osara, KTM, fytonomi, sertifioitu Mind coach® -stressinhallintavalmentaja sekä LCF Life Coach®, puh.050 585 4042, emili.osara@emiliosara.fi, www.emiliosara.fi

TAIMI-koulutus Oy, toimitusjohtaja Helena Pirttiniemi, puh.040 187 6416, helena.pirttiniemi@taimikoulutus.fi, www.taimikoulutus.fi

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry, toiminnanjohtaja Mika Rönkkö, puh. 0500 430 818, mika.ronkko@terveystuotekauppa.fi, www.terveystuotekauppa.fi

Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistu suomeksi

$
0
0

Pistoksena annettavat opioidiriippuvuuden korvaushoitolääkkeet kasvattavat suosiotaan Suomessa. A-klinikka Oy julkaisee suomennoksen australialaisesta kansainvälisessä yhteistyössä tehdystä hoitosuosituksesta depot-buprenorfiinin käytöstä potilastyössä.

Opioidiriippuvuuden korvaushoito on kehittynyt pitkävaikutteisten, injektiona annettavien lääkkeiden myötä. Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

”Injektiomuotoiset korvaushoitolääkkeet ovat saavuttaneet Suomessa suosiota nopeasti. Arvioiden mukaan tällä hetkellä jo lähes 40 prosenttia korvaushoitopotilaista saa lääkkeensä injektiona”, kertoo A-klinikka Oy:n lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki.

Potilaille turvallista, tasa-arvoista hoitoa

Nyt A-klinikka Oy julkaisee ensimmäisen suomenkielisen hoitosuosituksen depot-buprenorfiinin käytöstä potilastyössä. Suositus kattaa Suomessakin myyntiluvalliset Buvidal- ja Subutex-injektiolääkkeet. 

”Haluamme tukea korvaushoidon kehittymistä ja helpottaa ammattilaisten työtä uudenlaisten lääkkeiden käytössä. Yhtenäisten käytäntöjen avulla voidaan tarjota potilaille laadukasta, turvallista ja tasa-arvoista hoitoa”, Kaarlo Simojoki sanoo.

Hoitosuositus on suomennos kansainvälisessä yhteistyössä tehdystä suosituksesta, joka perustuu tieteelliseen tutkimusnäyttöön. A-klinikka Oy on saanut oikeuden ohjeen kääntämiseen ja julkaisuun Suomessa. Hoitosuositus on saatavilla kaikille korvaushoitopalveluja tuottaville tahoille.

Yksilöllisempää hoitoa ja tukea kuntoutumiseen

A-klinikka Oy aloitti ensimmäisenä maailmassa Buvidal-lääkkeen myyntiluvallisen käytön korvaushoidossa noin kaksi vuotta sitten. Injektiomuotoisia korvaushoitolääkkeitä käytettäessä hoitotyö painottuu potilaiden kuntoutumisen tukemiseen. Lisäksi pitkävaikutteinen lääkitys helpottaa potilaiden arkea.

”Potilaidemme kokemukset uusista lääkkeistä ovat olleet hyviä, sillä niiden avulla vointi pysyy tasaisempana ja esimerkiksi työssäkäynti helpottuu”, Simojoki kertoo.

”Pitkävaikutteisesta lääkkeestä on ollut hyötyä myös koronaviruksen leviämisen ehkäisemisen näkökulmasta. Sosiaalisia kontakteja on vähemmän, kun klinikalla ei tarvitse käydä niin usein. Samalla käynneillä voidaan keskittyä kuntoutukseen eikä vain valvottuun lääkkeen luovutukseen.”

Lisätietoja

Kaarlo Simojoki, lääketieteellinen johtaja ja toimitusjohtaja, A-klinikka Oy, p. 040 573 1083, kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi

Lataa suositus sähköpostiisi

www.a-klinikka.fi/lataa-julkaisu

Traditionell skrotinsamling i Pargas västra skärgård och Rimito 5-8.7.2021

$
0
0

Sydvästra Finlands Avfallsservice Ab (LSJH) 
Håll Skärgården Ren rf (HSR rf)
 

Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH) och Håll Skärgården Ren rf (HSR rf) ordnar skrotinsamling i skärgården 5.–8.7.2021. Denna gång styr HSR rf:s servicefartyg M/S Roope kosan mot de västra delarna av Pargas skärgård samt Rimito skärgård.

Skrotinsamlingar i skärgården har ordnats redan i över 20 år. Insamlingshamnarna varierar från år till år, för att få avfall insamlat så täckande som möjligt från hela skärgården. Insamlingsrutten planeras på basen av önskemål från skärgårdens invånare. Just nu är det dags att skicka in önskemål inför nästa års insamlingsrutt, önskemålen tas emot fram till slutet av augusti. 

En mångfald av material tas till vara

Utöver metallskrot, elapparater och farliga avfall tas även bygg-, renoverings- och städavfall emot i skrotinsamlingen. Skrotbilar får också åka med, förutsatt att de har blivit förhandsbokade ombord på insamlingsfartyget. Bygg- och städavfallet tas endast emot i storsäckar som köpts av LSJH. En förhandsköpt storsäck kan packas med t.ex. trä, möbler, styrox, plast, gipsskivor, kakel och liknande byggavfall.

– Storsäckar går även att köpa på M/S Roope under insamlingsturnén. Ombord på fartyget fungerar storsäcken som avfallscontainer, eftersom utrymmet på däck är begränsat. Av säkerhetsskäl kan löst avfall inte tas emot. Storsäcken håller avfallet i styr under transport i land och vidare till avfallsstationen för sortering och behandling, berättar serviceplanerare Markus Saarinen från LSJH.

Förra året ordnades skrotinsamlingen i Pargas östliga skärgård och Kimitoöns skärgård. Då slogs ett nytt rekord, 52 003 kg skrot insamlat. Årets skrotskörd väntas bli minst lika riklig. Coronavirussituationen har fortsättningsvis fått folk att stanna hemma och i sina fritidsbostäder, så det har funnits got tom tid och intresse för byggprojekt, renoveringar och storstädning.

– Det verkar som att invånarnas renoverings- och storstädningsintresse ligger minst på samma nivå som ifjol. Vi är förberedda på att göra avstickare under insamlingen för mellantömning av M/S Roope, för att säkert få plats med allt avfall från holmarna som vi besöker, berättar HSR rf:s distriktschef Katriina Murto 

Säkerheten först 

Trots att coronavirussituationen har lättat lite sen våren, kommer skärgårdens skrotinsamling att utföras med hänsyn för hälsa och säkerhet. Det är viktigt att hålla trygga avstånd, men inte bara p.g.a. eventuell smittorisk. Servicefartygets däck kan vara halt och alla besökare bör beakta att avfall lyfts ombord med kran. Det är ytterst viktigt att alla som hämtar avfall rör sig med försiktighet och väntar på sin tur på tryggt avstånd. Det är förbjudet att vistas i kranens driftzon utan tillstånd. Säkerhetsanvisningar från både LSJH:s personal och fartygets besättning bör följas omgående.

Skärgårdens skrotinsamling 5.–8.7.2021 

Avfall som avgiftsfritt tas emot på servicefartyget M/S Roope:

  • hemmets farliga avfall
  • elapparater och batteridrivna apparater
  • metallskrot, även förbokade skrotbilar; anmäl skrotfordon till LSJH:s kundtjänst senast 28.6.2021.

Avfall som tas emot inpackat i förhandsköpt storsäck: 

  • städavfall
  • bygg- och renoveringsavfall
  • annat skrymmande avfall som får plats inuti säcken

Den kvadratmeterstora storsäcken kostar 89 €, vilket innehåller både transport- och sorteringsavgift. Säckar kan köpas på förhand på LSJH:s avfallsstationer eller ombord på M/S Roope under insamlingen.

Farligt avfall ska hämtas i originalförpackning eller i annan välförsluten container med tydliga märkningar om innehållet. Av säkerhetsskäl tas varken gasflaskor eller asbest emot på fartyget. Avfallsinnehavaren ska själv vara på plats och överlämna avfallet till insamlingen. Det är inte tillåtet att föra avfall till platsen på förhand och lämna det oövervakat.

Insamlingens tidtabell 2021

Insamlingens tidtabell är riktgivande och ändringar till följd av väderförhållanden och hållplatsernas avfallsmängder är möjliga.

Hållplatsernas koordinater: koordinatsystem WGS84.

Måndag 5.7.2021

Kl 10.00-11.00
Själö, Nagu, förbindelsebåtsbryggan
Lat: 60°14'11.0"N Lon: 21°57'17.4"E

60°14'11.0"N 21°57'17.4"E

Kl 12.30-13.30
Innamo, Nagu, förbindelsebåtsbryggan
Lat: 60°14'58.4"N Lon: 21°45'09.2"E

60°14'58.4"N 21°45'09.2"E

Kl 14.30-15.30
Pakinainen, Rimito, förbindelsebåtsbryggan
60°21'18.4"N 21°41'15.7"E

Kl 16.00-18.00
Ruotsalainen, Rimito, förbindelsebåtsbryggan
60°22'04.2"N 21°45'50.1"E

Tisdag 6.7.2021

Kl 9.00-10.00
Lempnäs, Houtskär, förbindelsebåtsbryggan
60°18'08.1"N 21°17'40.3"E

Kl 10.30-11.30
Ytterstö, Houtskär, förbindelsebåtsbryggan
60°18'57.4"N 21°15'51.9"E

Kl 12.30-13.30
Äpplö, Houtskär, förbindelsebåtsbryggan
60°18'36.6"N 21°13'08.8"E

Kl 14.30-15.30
Nåtö, Houtskär, förbindelsebåtsbryggan
60°20'27.9"N 21°09'25.6"E

Kl 16.30-17.30
Åselholm, Iniö, förbindelsebåtsbryggan
60°24'56.2"N 21°13'11.1"E

Onsdag 7.7.2021

Klo 9.00-10.00
Maskinnamo, Korpo, förbindelsebåtsbryggan
60°16'59.9"N 21°38'13.3"E

Kl 11.00-13.00
Åvensor, Korpo, förbindelsebåtsbryggan
60°17'53.3"N 21°34'41.7"E

Kl 14.30-15.30
Storpensor, Korpo, förbindelsebåtsbryggan
60°13'57.1"N 21°30'30.3"E

Kl 16.30-17.00
Berghamn Luk, Houtskär, förbindelsebåtsbryggan
60°09'05.4"N 21°19'12.9"E

Kl 17.30-18.30
Berghamn Härmo, Houtskär, förbindelsebåtsbryggan
60°08'55.7"N 21°18'12.2"E

Torsdag 8.7.2021

Kl 9.00-10.00
Berghamn, Nagu, förbindelsebåtsbryggan
60°03'14.9"N 21°48'07.2"E

Kl 11.30-13.30
Nötö, Nagu, förbindelsebåtsbryggan
59°57'13.6"N 21°45'21.4"E

Kl 15.30-16.30
Stenskär, Nagu, förbindelsebåtsbryggan
60°04'16.6"N 22°02'56.0"E

Kl 17.00-18.00
Gullkrona, Nagu, förbindelsebåtsbryggan
60°05'18.0"N 22°04'59.5"E 

Läs mer om skärgårdens skrotinsamling på Sydvästra Finlands Avfallsservices samt Håll Skärgården Ren rf:s hemsidor. Länk till Facebookevenemanget för insamlingen: Saariston romunkeräys - Skärgårdens skrotinsamling 2021  

Önskemål för insamlingen sommaren 2022 kan skickas till LSJH:s kundtjänst: kundtjanst@lsjh.fi eller tfn 0200 47470. 

Tilläggsinformation: 
Markus Saarinen 
serviceplanerare
Sydvästra Finlands Avfallsservice Ab 
020 7282 159
 
markus.saarinen@lsjh.fi 

Saariston lapasotkakanta lähellä häviämistä

$
0
0

Suomen rannikon lapasotkakanta on hiipunut hiipumistaan. Viimeisimmässä uhanalaisarviossa laji arvioitiin erittäin uhanalaiseksi (EN) ja merikannan kooksi vain noin 50 paria. Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus toteuttivat toukokuussa eteläisellä Merenkurkun alueella lintulaskennan keskittyen Lapasotkapareihin.

1990-luvun jälkeen Vielä 1970-luvulla laji esiintyi pitkin rannikkoa ollen erityisesti länsirannikolla yleinen. Vielä 1990-luvun lopulla rannikon kannaksi arvioitiin 800 paria. Sen jälkeen määrät ovat pienentyneet ja levinneisyysalue on kutistunut Perämereltä ja Suomenlahdelta kohti Merenkurkun saaristoa. Merenkurkun ulkopuolella laji pesii saaristossa enää satunnaisesti. Lapin tunturilampien kannaksi arvioitiin noin 50-150 paria ja sen arvioidaan olevan melko vakaa.

Aiemmin pelkästään lapasotkaan keskittyvää laskentaa ei ole tehty ja parihavainnot on tehty saaristolintulaskentojen ohessa. Toukokuussa Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus selvittivät jäljellä olevien lapasotkien pesimäsaaria laajalla alueella eteläisen Merenkurkun alueella. Selvityksissä löytyi 20 paria, joista 17 paria oli kahdessa keskittymässä. Koska molemmilla alueilla tiedetään olevan runsaasti maapetoja, kuten minkkejä, pyritään näissä saariryhmissä poistamaan maapetoja mahdollisimman pian lapasotkan poikastuoton parantamiseksi ja lajin pelastamiseksi saaristossa. Pohjoisempana Norrskärin saariryhmässä tiedetään lisäksi olevan noin 25 paria suhteellisen vakaana kantana johtuen vuosikausia jatkuneesta maapetojen pyynnistä.

Lapasotkakannan vähenemisen syynä talvehtimisalueiden ongelmat

Lapasotkakannan vähenemisen on arveltu johtuvan pääasiassa talvehtimisalueiden ongelmista, kuten metsästyksestä, öljyvahingoista sekä erityisesti kalanpyydyksiin hukkumisista. Tuoreessa tutkimuksessa todettiin pyydyskuolleisuuden olleen talvehtimisalueilla Etelä-Itämerellä ja Vattimerellä erittäin suurta viimeisen 30 vuoden aikana.

Maapetojen vaikutus näkyy Merenkurkun linnuston pitkäaikaisseurannoissa selvästi. Norrskärin saaristossa, jossa petoja on säännöllisesti poistettu, saaristolintujen määrät ovat lähes kaksinkertaistuneet 2000-luvulla, mutta Rönnskäretin saaristossa etelämpänä, jossa petoja ei ole poistettu, saaristolintujen määrät ovat puolittuneet samana aikana.

Viimeiset lapasotkaparit näyttävät hakeutuvan petovaikutuksen johdosta pesimään ihmisten lähelle, sillä kaikki löydetyt parit olivat saariston sokkeloisissa salmissa ja lahdilla mökkiasutuksen läheisyydessä. Kesäasukkaiden aktiivisuutta minkkipyynneissä toivotaankin, kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen vieraspetojen pyyntivastaavaan.

Lisätietoja

Suojelubiologi Antti Below, Metsähallitus puh. 0407586258, antti.below@metsa.fi

Saksalainen innovaatiojätti Fraunhofer rantautuu Turkuun

$
0
0

Yrkeshögskolan Novian ja Fraunhofer CML:n uusi tutkimusyksikkö kehittää älykkään merenkulun ratkaisuja koko Suomen meriklusterin tarpeisiin yhdessä Teknologiakampus Turun ja alan yritysten kanssa.

Suomen meriklusterin soveltava tutkimus ja tuotekehitys monipuolistuvat uuden, kesäkuussa ammattikorkeakoulu Novian merenkulun kampuksella, Aboa Maressa aloittavan älykkään merenkulun tutkimusyksikön myötä (Fraunhofer Innovation Platform for Smart Shipping – FIP-S2@Novia). Yksikön johtaja Mirva Salokorpi Noviasta on innoissaan uudesta avauksesta suomalaisessa innovaatiokentässä.

- Fraunhofer CML on yksi johtavia merenkulun tutkimuskeskuksia Euroopassa ja globaalistikin. Heillä on laajat verkostot, paljon yrityskumppaneita sekä kyky tehdä vahvoja EU-rahoitushakemuksia.

Fraunhofer CML on osa Fraunhofer-säätiötä. Se on Euroopan vahvin soveltavan tutkimuksen organisaatio, jolla on 75 eri teknologia-aloille erikoistunutta instituuttia ja laaja yhteistyöverkosto ympäri maailman.

Uuden yksikön toinen johtaja Hans-Christoph Burmeister Fraunhofer CML:stä kertoo tehneensä hedelmällistä yhteistyötä Novian kanssa vuosien ajan. Hän on vaikuttunut Suomen vahvasta ja innovatiivisesta meriklusterista sekä yritysten halukkuudesta sijoittaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

- Lisäksi Suomen valtio ja viranomaiset suhtautuvat esimerkiksi autonomisen merenkulun kehittämiseen myönteisesti, mikä tekee maasta meille kiinnostavan.

Uudessa tutkimusyksikössä yhdistyvät Fraunhofer CML:n teknologiaosaaminen ja Novian merenkulun kokemus. Salokorven mukaan harva tutkimustalo maailmassa pystyy ottamaan huomioon sekä käyttäjän että teknologian näin laajasti.

Testausta, tuotekehitystä ja simulaatioita

Uusi tutkimusyksikkö keskittyy merenkulun älykkäiden teknologioiden tutkimukseen, tuotekehitykseen ja testaamiseen. Toisena teemana on merenkulun simulaatiot, joista sekä Novialla että Fraunhofer CML:llä on vahvaa osaamista.

- Kehitämme Fraunhoferin kanssa eurooppalaista simulaatiokeskusverkostoa koulutus- ja tutkimuskäyttöön. Hyödynnämme verkostoa tutkimushankkeissa, Salokorpi kertoo.

Yksikön kolmas teema on merenkulun digitaaliset kaksoset. Niillä tarkoitetaan laivan, laivan osan, sataman tai väylän virtuaalista kopiota, jonka avulla voidaan tarkastella esimerkiksi eri järjestelmien toimintaa tai energiankulutusta.

Tutkimusyksikkö tekee yhteistyötä Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Fraunhofer CML:n Burmeister on mielissään siitä, että kaikki alueen korkeakoulut haluavat olla toiminnassa mukana.

- Paikallisella autonomisen merenkulun tutkimus- ja tuotekehitysekosysteemillä on rooli uudessa tutkimusyksikössä, hän sanoo.

Soveltavaa tutkimusta yritysten kanssa

Salokorpi korostaa, että uusi yksikkö keskittyy soveltavaan tutkimukseen ja tekee yhteistyötä Suomen meriklusterin yritysten kanssa. Hänen tiedossaan on useita yrityksiä, jotka haluavat aloittaa yhteistyön heti.

Yksi näistä on Meyer Turku. Tuotantojohtaja Mika Heiskasen mukaan tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö eri toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää, jotta Meyer kumppaneineen pystyy vastaamaan risteilybisneksen vaatimuksiin myös tulevaisuudessa.

- Ainoa tapa pitää huolta siitä, että olemme kärjessä teknologiaosaamisessa, on se, että me avoimesti verkostoituen viemme tätä teollisuudenalaa eteenpäin.

Heiskanen arvelee, että Meyerin tuleva yhteistyö tutkimusyksikön kanssa liittyy risteilylaivojen automatisaatioon ja tuotteiden digitalisaatioon. Hän uskoo, että paikallinen yksikkö voi avata Suomen meriklusterin yrityksille ovia yhteistyöhön myös Fraunhofer-säätiön muiden instituuttien kanssa.

Kohti pysyvää tutkimusyksikköä

Uusi tutkimusyksikkö aloittaa viiden vuoden sopimuksella. Burmeisterin mukaan sitten arvioidaan, onko yksikkö onnistunut vakiinnuttamaan paikkansa soveltavan tutkimuksen kentällä. Hän toivoo, että viiden vuoden päästä yksikössä työskentelisi 10–15 tutkijan tiimi.

Salokorven mukaan viiden vuoden tavoitteita ovat mittavan projektisalkun kerryttäminen, tunnettuus Euroopassa sekä vilkas yhteistyö Suomen meriklusterin yritysten kanssa. Hän toivoo, että yksikkö juurtuisi Turkuun pysyvästi.

- Tälle on selkeä tarve. En usko, että into teknologian kehittämiseen merenkulkualalla laimenee.

- Se, että Novia voi luoda TKI-toiminnan yhteistyörakenteen maailman johtavan sovelletun tutkimuksen toimijan kanssa, on tunnustus osaamisestamme ja luo erinomaiset olosuhteet tulevaisuudelle. Odotan kovasti tätä ainutlaatuista yhteistyötä, sanoo Novian rehtori Örjan Andersson.

Fraunhofer-säätiön rantautuminen Suomeen on Turun teknologiakampuksen eli Turun kaupungin sekä korkeakoulujen yhteinen voimanponnistus, jota on valmisteltu pari vuotta. Yksi taustavaikuttajista, Turun ammattikorkeakoulun vararehtori Juhani Soini, toteaa tämän olevan iso uutinen koko Suomen innovaatiopolitiikassa.

- Tämä monipuolistaa julkisen sektorin soveltavan tutkimuksen tekemistä ja verkostoja.

Turun kaupungin elinvoimajohtajan Niko Kyynäräisen mukaan jo pitkät neuvottelut osoittavat, että Fraunhofer ei perusta uusia tutkimusyksiköitä heppoisin perustein.

- Fraunhofer on globaalin tutkimuksen kärkinimi, joka on mukana merkittävissä osaamiskeskittymissä ympäri maailmaa. Sitä kautta Turku pääsee maailmankartalle.

Kuvia tiedotteen lopussa.

Lisätiedot:
Mirva Salokorpi, +358447623532 / Yrkeshögskolan Novia, novia.fi
Hans-Christoph Burmeister, +4940428786131 / Fraunhofer CML, cml.fraunhofer.de

 

Den tyska innovationsgiganten Fraunhofer landstiger i Åbo

Yrkeshögsskolan Novia och Fraunhofer CML:s nya forskningsenhet kommer att ta fram smarta
sjöfartslösningar för hela det finska sjöklustret, i samarbete med Teknologicampuset i Åbo och företag i branschen.

Den tillämpade forskningen och produktutvecklingen i det finska sjöklustret blir mångsidigare i och med den nya forskningsenheten för smart sjöfart, som inleder sin verksamhet i juni vid Aboa Mare, Novias campus för sjöfart (Fraunhofer Innovation Platform for Smart Shipping – FIP-S2@Novia). Forskningsledare Mirva Salokorpi vid Yrkeshögsskolan Novia är entusiastisk över den nya given i det finska innovationsfältet.

”Fraunhofer CML är ett ledande forskningscenter inom sjöfart i Europa och globalt. De har omfattande nätverk, många företagspartners och muskler för starka EU-finansieringsansökningar.”

Fraunhofer CML är en del av Fraunhofer. Det är Europas starkaste organisation inom tillämpad forskning med 75 olika institut, som är specialiserade på olika tekniska branscher och har omfattande samarbetsnätverk världen över.

Den nya enhetens andra direktör Hans-Christoph Burmeister vid Fraunhofer CML berättar att han haft ett fruksamt samarbete med Novia redan i flera år. Han är imponerad av det starka och innovativa finska sjöklustret samt av företagens vilja att investera i forskning och produktutveckling.

”Dessutom har finska staten och myndigheterna en positiv inställning till exempel gällande utveckling av den autonoma sjöfarten, vilket gör Finland väldigt intressant för oss.”

Den nya forskningsenheten förenar Fraunhofer CML.s tekniska kunnande med Novias erfarenhet inom sjöfart. Enligt Salokorpi är det få forskningsenheter i världen som beaktar både användaren och tekniken så här stor utsträckning.

Testning, produktutveckling och simulering

Den nya forskningsenheten fokuserar på forskning, produktutveckling och testning av smart teknik för sjöfarten. Ett annat tema är simuleringar som gäller sjöfart, och inom dessa har både Novia och Fraunhofer CML gedigen kompetens.

”Tillsammans med Fraunhofer utvecklar vi det europeiska simulationsnätverket med tanke på användning inom utbildning och forskning. Vi nyttjar nätverket för forskningsprojekt”, berättar Salokorpi.

Enhetens tredje tema är digitala tvillingar för sjöfarten. Det innebär en virtuell kopia av delar i en båt, ett fartyg eller en hamn och med hjälp av dem kan man se till exempel energiförbrukningen eller hur olika system fungerar.

Forskningsenheten samarbetar med Turun yliopisto, Åbo Akademi och Turun ammattikorkeakoulu. Fraunhofer CML:s Burmeister tycker att det är väldigt bra att alla regionens högskolor är med.

”Det lokala ekosystemet för forskning och produktutveckling inom sjöfarten har en viktig roll i den nya forskningsenheten”, säger han.

Tillämpad forskning i samarbete med företag

Salokorpi betonar att den nya enheten fokuserar på tillämpad forskning och samarbetar med företagen i det finska sjöklustret. Hon vet att flera företag vill inleda ett samarbete genast.

Ett av de här företagen är Meyer Turku. Enligt produktionsdirektören Mika Heiskanen är det ytterst viktigt med samarbete mellan flera aktörer när det gäller forskning och produktutveckling, för att Meyer med partner också i framtiden ska kunna svara mot kraven inom kryssningsbusinessen.

”Det enda sättet att hålla oss i spetsen inom teknikkunnandet är öppet nätverkande till gagn för den här industriella sektorn.”

Heiskanen bedömer att Meyers framtida samarbete med forskningsenheten kommer att gälla automation av kryssningsfartyg och digitalisering av produkter. För företagen inom det finska sjöklustret tror han att den lokala enheten kan öppna dörrar till samarbete med de övriga instituten inom stiftelsen Fraunhofer.

Med sikte på en bestående forskningsenhet

Den nya forskningsenheten börjar med ett avtal för fem år. Enligt Burmeister är det sedan dags att bedöma huruvida enheten lyckats etablera sig inom fältet för tillämpad forskning. Han önskar att enheten har ett forskningsteam på 10–15 personer om fem år.

Enligt Salokorpi är målen att inom fem år få en stor projektportfölj, bli kända ute i Europa och åstadkomma ett aktivt samarbete med företagen i det finska sjöklustret. Hon önskar att enheten etablerar sig permanent i Åbo.

”Det finns ett tydligt behov av det här. Jag tror inte att entusiasmen för den tekniska utvecklingen inom sjöfarten avmattas.”

”Att Yrkeshögskolan Novia kan etablera en samarbetsstruktur med världens ledande aktör inom tillämpad forskning, är ett erkännande av vår kompetens och skapar utmärkta förutsättningar för framtiden. Jag ser mycket fram emot detta unika samarbete säger Örjan Andersson, rektor vid Yrkeshögskolan Novia.

Att stiftelsen Fraunhofer nu landstiger i Finland är en gemensam kraftansträngning som förberetts i två år av Teknologicampuset i Åbo, det vill säga Åbo stad, samt högskolorna. En bakgrundspåverkare, vice rektor för Turun ammattikorkeakoulu, Juhani Soini, konstaterar att det här är en stor nyhet för hela Finlands innovationspolitik.

”Det här medför mångsidighet inom den tillämpade forskningen och nätverken inom den offentliga sektorn.”

Enligt livskraftsdirektör Niko Kyynäräinen vid Åbo stad är de långa förhandlingarna ett tecken på att Fraunhofer främjar nya forskningsenheter endast på välmotiverade grunder.

”Fraunhofer är ett toppnamn inom global forskning och är med i betydande kompetenscentrum världen över. Därmed blir också Åbo känt ute i världen.”

Bilder i slutet av meddelandet

Mera information:
Mirva Salokorpi, +358447623532/Yrkeshögskolan Novia, novia.fi
Hans-Christoph Burmeister, +4940428786131/Fraunhofer CML, cml.fraunhofer.de

 


Perinteinen saariston romunkeräys suuntaa Paraisten läntiseen saaristoon ja Rymättylään 5.-8.7.2021

$
0
0

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH)
Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry)

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n (PSS ry) järjestämä saariston romunkeräys on jälleen liikkeellä 5.–8.7.2021. Tällä kertaa PSS ry:n huoltoalus M/S Roope suuntaa Paraisten läntiseen saaristoon ja Rymättylän saaristoon.

Saariston romunkeräyskierroksia on tehty jo yli 20 vuoden ajan. Keräys pyritään järjestämään vuosittain eri saarilla, jotta jätettä saadaan kerättyä mahdollisimman laajalta alueelta. Keräysreitti suunnitellaan asukkaiden toiveiden pohjalta. Juuri nyt on hyvä aika esittää toiveita ensi kesän keräystä silmällä pitäen, toiveita otetaan vastaan elokuun loppuun asti.

Monipuolisesti materiaalia talteen

Metalliromun, sähkölaitteiden ja vaarallisten jätteiden lisäksi romunkeräyksessä otetaan vastaan rakennus- ja siivousjätettä. Myös romuajoneuvot kelpaavat keräykseen, kunhan niille varataan paikka alukselta etukäteen ilmoittamalla. Rakennus- ja siivousjätettä otetaan vastaan alukselle vain LSJH:lta ostetuissa suursäkeissä. Etukäteen ostettuun LSJH:n kuution kokoiseen suursäkkiin voi pakata esimerkiksi puujätettä, huonekaluja, styroxia, muovia, kipsilevyjä, kaakelia ynnä muuta remonttijätettä.

– Suursäkkejä saa myös ostaa M/S Roopelta keräyksen aikana. Aluksella suursäkki toimittaa jätelavan virkaa, sillä M/S Roopen kannella on tilaa rajallisesti ja irtonaista jätettä ei voida ottaa kyytiin turvallisuussyistä. Jätteet myös kuljetetaan säkin suojissa maihin lajiteltavaksi ja käsiteltäväksi, kertoo palvelusuunnittelija Markus Saarinen LSJH:lta.

Viime vuonna Paraisten itäisessä saaristossa ja Kemiönsaaren saaristossa kiertänyt romunkeräys teki ennätyksen: romusaalis oli 52 003 kiloa eli LSJH:n keräyshistorian suurin. Tämän vuoden keräyksestä odotetaan yhtä antoisaa. Koronavirustilanne on edelleen saanut asukkaat pysymään kotonaan ja vapaa-ajan asunnoillaan, joten rakentamiselle, remontoimiselle ja varastojen siivoamiselle on riittänyt aikaa.

Turvallinen asiointi

Vaikka koronavirustilanne on hieman helpottanut keväästä, noudatetaan myös saariston romunkeräyksen yhteydessä hyviä terveysturvallisia tapoja. Turvavälit kannattaa säilyttää, ei pelkästään pisaratartuntavaaran vaan myös yleisen turvallisuuden takia.

Huoltoaluksen kansi voi olla liukas ja kävijöiden tulee ottaa huomioon, että jätteitä nostetaan aluksen kyytiin nosturilla. On ensisijaisen tärkeää, että kaikki jätteiden tuojat huomioivat turvallisen liikkumisen tavaroita tuodessaan ja että kaikki odottavat rauhassa vuoroaan. Nosturin toiminta-alueelle ei saa mennä aiheetta ja aluksen sekä LSJH:n henkilökunnan antamia turvallisuusohjeita tulee noudattaa.

Saariston romunkeräys 5.–8.7.2021


Huoltoalus M/S Roopeen vastaanotetaan maksutta:

  • kodin vaaralliset jätteet
  • sähköllä ja paristoilla toimineet laitteet
  • metalliromua; myös käytöstä poistetut ajoneuvot, kunhan niistä on ilmoitettu etukäteen viimeistään 28.6.2021.

Huoltoalukseen vastaanotetaan LSJH:n maksulliseen suursäkkiin pakattuna:

  • siivousjätteet
  • rakennus- ja remonttijätteet
  • muut suurikokoiset jätteet jotka mahtuvat suursäkkiin

Kuution kokoisen suursäkin hinta on 89 €, joka sisältää käsittely- ja kuljetusmaksun. 

Vaaralliset jätteet tulee tuoda jätteenkeräyspaikoille alkuperäispakkauksissa tai ehjissä suljetuissa astioissa, jotka on merkitty huolellisesti. Turvallisuussyistä laivaan ei voida ottaa vastaan kaasupulloja tai asbestia sisältävää jätettä. Niin ikään turvallisuussyistä jätteitä ei voi tuoda etukäteen noutosatamaan ja jättää odottamaan ilman valvontaa, vaan jätteen tuojan on oltava itse paikalla.

Keräyksen aikataulu 2021

Aikataulu on viitteellinen, saapumis- ja lähtöajat riippuvat sekä keliolosuhteista että kohteiden jätemääristä. Pysähdyspaikan koordinaatit: koordinaattijärjestelmä WGS84. 

Maanantai 5.7.2021

Klo 10.00-11.00  
 Seili, Nauvo, yhteysaluslaituri
 Lat: 60°14'11.0"N Lon: 21°57'17.4"E

60°14'11.0"N 21°57'17.4"E

Klo 12.30-13.30
 Innamo, Nauvo, ya-laituri
 Lat: 60°14'58.4"N  Lon: 21°45'09.2"E  

60°14'58.4"N 21°45'09.2"E

Klo 14.30-15.30
 Pakinainen, Rymättylä, ya-laituri
 60°21'18.4"N 21°41'15.7"E 

Klo 16.00-18.00
 Ruotsalainen, Rymättylä, ya-laituri
 60°22'04.2"N 21°45'50.1"E 

Tiistai 6.7.2021

Klo 9.00-10.00 
 Lempnäs, Houtskari, ya-laituri
 60°18'08.1"N 21°17'40.3"E  

Klo 10.30-11.30
 Ytterstö, Houtskari, ya-laituri
 60°18'57.4"N 21°15'51.9"E

Klo 12.30-13.30
 Äpplö, Houtskari, ya-laituri
 60°18'36.6"N 21°13'08.8"E  

Klo 14.30-15.30
 Nåtö, Houtskari, ya-laituri
 60°20'27.9"N 21°09'25.6"E 

Klo 16.30-17.30
 Åselholm, Iniö, ya-laituri
 60°24'56.2"N 21°13'11.1"E 

Keskiviikko 7.7.2021

Klo 9.00-10.00
 Maskinnamo, Korppoo, ya-laituri
 60°16'59.9"N 21°38'13.3"E  

Klo 11.00-13.00
 Åvensor, Korppoo, ya-laituri
 60°17'53.3"N 21°34'41.7"E  

Klo 14.30-15.30
 Storpensor, Korppoo, ya-laituri
 60°13'57.1"N 21°30'30.3"E 

Klo 16.30-17.00
 Berghamn Luk, Houtskari, ya-laituri
 60°09'05.4"N 21°19'12.9"E 

Klo 17.30-18.30 
 Berghamn (Härmo), Houtskari, ya-laituri
 60°08'55.7"N 21°18'12.2"E 

Torstai 8.7.2021

Klo 9.00-10.00 
 Berghamn, Nauvo, ya-laituri
 60°03'14.9"N 21°48'07.2"E  

Klo 11.30-13.30 
 Nötö, Nauvo, ya-laituri
 59°57'13.6"N 21°45'21.4"E 

Klo 15.30-16.30 
 Stenskär, Nauvo, ya-laituri
 60°04'16.6"N 22°02'56.0"E  

Klo 17.00-18.00
 Gullkrona, Nauvo, ya-laituri
 60°05'18.0"N 22°04'59.5"E

Saariston romunkeräyksestä lisää Lounais-Suomen Jätehuollon sekä Pidä Saaristo Siistinä ry:n sivuilla. Linkki saariston romunkeräyksen Facebook-tapahtumaan: Saariston romunkeräys - Skärgårdens skrotinsamling 2021

Reittitoiveet ensi vuoden keräystä varten voi jättää LSJH:n asiakaspalveluun: asiakaspalvelu@lsjh.fi tai 0200 47470.

Lisätiedot:

Markus Saarinen
 palvelusuunnittelija
 Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
 020 7282 159
 markus.saarinen@lsjh.fi

Yksinkertainen on kaunista – Haavi-Heikki tekee likaisen työn ympäristöpääkaupungin hengessä

$
0
0

Kuluvan kesän aikana saattaa Lahden seudun vesillä kohdata tavallista erikoisemman lautan, jonka yhdellä sivulla on rivi aurinkopaneeleja ja korkealla maston päässä pyörii iloinen pieni tuulivoimala. Aurinkopaneelien takana tapahtuu varsinainen työ: lautalta veteen kurkistaa pumppu, joka syöttää suodattimiin tunnissa noin kuution vettä. Suodattimiin jää talteen kaikki vedestä poimittu mikromuovi.  

Ympäristöpääkaupunkivuosi toi vauhtia Haavi-Heikille 

Koulutuskeskus Salpauksen sähkö- ja automaatiotekniikan lehtori Hannu Aaltonen oli ehtinyt muhitella ajatusta mikromuoveja vesistöistä keräävästä laitteesta jo vuosia. Vanhana partiolaisena ja tottuneena luonnossa liikkujana Aaltoselle oli tullut mieleen, että vesistöjen mikromuoviongelmaan pitäisi kehitellä ratkaisu. Aaltosen kullanhuuhdontatausta antoi siemenen idealle ja Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden julkistus tarvittavan loppusysäyksen. Aaltonen laati keväällä 2020 opiskelijoiden kanssa hankesuunnitelman Haavi-Heikki -nimisen laitteiston prototyypin rakentamisesta.  

– Teimme hankesuunnitelman ja hakemuksen kanssa niin hyvää työtä, että se meni läpi ilman lisäselvityspyyntöjä. Saimme ympäristöpääkaupunkivuodelta rahoituksen prototyypin kehittämiseen, Aaltonen kertoo. 

Vuotta myöhemmin Haavi-Heikki seisoo melkein valmiina lahtelaisella teollisuusalueella HSA Oy:n parkkipaikalla. Vielä viimeiset säädöt, asetukset ja asennukset on tehtävä ennen heinäkuun lopun laitteistotestiä, joka tehdään Länsi-Hennalan hulevesialtaassa.  

Arvokasta työelämäyhteistyötä 

HSA Oy tarjoaa Haavi-Heikille paljon muutakin kuin tilan parkkipaikalla. Laitetta on työstetty HSA Oy:n tiloissa, ja yrityksen ammattilaiset ovat valinneet Haavi-Heikkiin sopivat aurinkopaneelikomponentit ja akutuksen sekä tehneet sähkösuunnitelman, kertoo osaomistaja Pasi Salmela.  

– Kaikki aurinkopaneeleihin ja tällaisen liittyvä kiinnostaa, Salmela sanoo ja näyttää puhelimestaan sovellusta, jolla pystyy reaaliaikaisesti seuraamaan paneelien tuottaman sähkön määrää.  

Yhteistyö Salpauksen kanssa on Salmelalle tuttua jo vuosien takaa. Yritykseen on tullut niin yhteishankkeita kuin harjoittelijoita. Onpa moni jäänyt opintojen jälkeen yritykseen töihinkin.  

Laatikkosuodatus seuloo pienimmätkin muovit 

Lahtelaisen Barock Oy:n Arto Sakala on vastannut Haavi-Heikin suodatinlaitteiden eli pumpun ja laatikkosuodattimien suunnittelusta. Barock Oy tuottaa vedenpuhdistusjärjestelmiä, vedensuodattimia sekä ilmanpuhdistimia yksityisille ja teollisuuden käyttöön. 

– Tehtiin tästä mahdollisimman ketterä yksinkertainen ja eri kokoihin skaalautuva, Sakala kertoo.  

Se onkin Haavi-Heikin yksi perusperiaatteista komppaa Aaltonen. Laitteesta on tarkoitus viilata prototyyppivaiheiden jälkeen mahdollisimman omatoimisesti toimiva sekä tehdä suunnitelmat avoimen lähdekoodin tapaan kaikille käyttöön. 

– Käytännössä katsoen jokainen pystyisi rakentamaan ohjeillamme oman Haavi-Heikin tarvittavassa koossa. Osat ovat edullisia ja jokaisen saatavissa, Aaltonen kertoo.  

– Emme ole tekemässä kaupallista tuotetta, vaan kaikille hyödyksi olevaa prototyyppiä ja testausta. 

Ponnistus tähän vaiheeseen saakka on ollut melkoinen, mutta onneksi myös melkoinen joukko Salpauksen opiskelijoita eri aloilta on ollut rakentamassa, kokoonpanemassa ja asentamassa, tekemässä piirustuksia ja kuljettamassa Haavi-Heikkiä. Ehkä muutaman vuoden päästä lahtelainen Haavi-Heikki valloittaa jo maailmaa puhdistaen kuutio kerrallaan vesiä mikromuoveista.  

Mikä mikromuovi? 

Mikromuovit ovat pieniä, läpimitaltaan alle viiden millimetrin muovipartikkeleita, jotka eivät hajoa luonnossa tai ne hajoavat hyvin hitaasti. Pienet muovihiukkaset läpäisevät esimerkiksi vedenpuhdistamoiden suodattimet, eivätkä ne myöskään ehdi hajota puhdistamoilla.  

Vesistöissä mikromuovit päätyvät esimerkiksi kalojen ja äyriäisten ruuaksi, kertyvät ravintoketjussa eläinten elimistöön ja lopulta ihmisten lautasille. Mikromuovia on jo löydetty monista juomista ja ruoista. 

Muovin haittavaikutukset ihmisten ja eläinten terveyteen ovat vielä tuntemattomia, mutta se sisältää usein erilaisia lisäaineita, kuten stabilisaattoreita ja palonestoaineita, ja muita mahdollisesti myrkyllisiä kemikaaleja, jotka vapautuvat muovia nielleeseen eläimeen tai ihmiseen.  

Mikromuovia kertyy jatkuvasti kasvavia määriä maailman meriin. YK arvioi jo vuonna 2017, että merissä on jopa 51 biljoonaa mikromuovikappaletta, eli 500 kertaa enemmän kuin tähtiä galaksissamme. 

Lue lisää

Lue lisää Haavi-Heikki – mikromuovien suodatus vesistöistä -hankkeesta

Lue lisää HSA Oy:stä

Lue lisää Barock Oy:stä

Lue lisää Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunkivuodesta

 

Lisätiedot

Hannu Aaltonen, Koulutuskeskus Salpaus, etunimi.sukunimi@salpaus.fi, 050 403 6809 

Pasi Salmela, HSA Oy, etunimi.sukunimi@hsaoy.com, 040 503 4921 

Arto Sakala, Barock Oy, etunimi.sukunimi@barock.fi, 0400 605 520 

Sannakaisa Raatikainen, Koulutuskeskus Salpaus, etunimi.sukunimi@salpaus.fi, 050 387 1953 

 

C-hepatiitti kannattaa hoitaa

$
0
0

 

Maailman terveysjärjestön eli WHO:n tavoitteena on, että uusien ja tehokkaiden viruslääkkeiden avulla C-hepatiitti saadaan hävitettyä maailmasta vuoteen 2030 mennessä. Suomessa ei tähän päästä nykyisellä, vajaan 2 000 henkilön vuosittaisella hoitotahdilla, sillä viruksen kantajia arvioidaan meillä olevan 22 000. Valtaosa heistä on oireettomia. 

– Jotta pääsisimme WHO:n tavoitteeseen, pitäisi meillä hoitaa vuosittain 3 000 henkilöä, kertoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Henna Rautiainen.

Hoitokäytännöissä eroja

Rautiainen korostaa Terveyden ja hyvinvointilaitoksen kannan olevan, että kaikille aktiivista C-hepatiittivirusta kantaville tarjotaan hoitoa, myös suonensisäisiä huumausaineita käyttäville.  

– Tavoitteena on myös, että potilaat saavat hoitoa siellä, missä he asioivat, esimerkiksi perusterveydenhuollossa tai päihdehuollossa. Tässä, sekä myös suhtautumisessa aktiivikäyttäjien tai korvaushoitoa saavien hoitamiseen on kuitenkin vielä eroja kunnittain, toteaa Rautiainen.

Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna erityisesti päihteiden käyttäjien vaikeampaa päästä hoitoon. Rautiainen arvelee erojen johtuvan sekä asenteista että rahasta ja toivoo tilanteen korjaantuvan, sillä tablettihoidot ovat edelleen arvokkaita, vaikka hinnat ovatkin laskeneet.

Suonensisäisiä huumeita käyttävistä 50–70 prosentilla arvioidaan olevan hepatiitti C-virus. 

Sen vasta-aineet on helppo tutkia verinäytteestä. Jos niitä löytyy, pitää seuraavaksi määrittää nukleiinihappo, jotta nähdään, onko virus aktiivinen vai kenties parantunut. Nykytietämyksen mukaan 20–30 prosenttia viruksen saaneista paranee itsestään. 

– On olennaista tiedostaa, että hoidettu tai itsestään parantunut C-hepatiitti ei anna suojaa uutta tartuntaa vastaan. Vereen muodostuneet vasta-aineet eivät siis suojaa uudelta tartunnalta, jonka voi saada yhdestä ainoasta neulanpistosta, muistuttaa Rautiainen.

Lääkkeet tehoavat hyvin

C-hepatiitin lääkehoito annetaan aina tabletteina ja hoitojakso on lääkkeestä riippuen joko 8 tai 12 viikkoa. Lääkkeiden teho on hyvä, yli 95 prosenttia.

– Hoito kannattaa aina aloittaa mahdollisimman varhain. Näin estetään uusien tartuntojen leviäminen sekä potilaan maksan vaurioituminen ja vältytään kirroosilta, maksan vajaatoiminnalta ja maksasyövältä.

C-hepatiitti

  • HCV-viruksen aiheuttama, yleensä oireeton   maksatulehdus. 
  • Suomessa kroonista C-hepatiittia sairastaa   noin 22 000 henkilöä, vuosittain todetaan   uusia tartuntoja noin 1 200.
  • Tarttuu ihmisestä toiseen veren välityksellä.
  • Virukseen ei ole rokotetta. Uuden tartunnan   voi saada, vaikka aiemmin olisi parantunut   C-hepatiitista.
  • 20–30 % viruksen saaneista paranee 
     itsestään, 70–80 % tartunnoista kroonistuu.
  • C-hepatiitti saadaan yleensä nuorena. 
     Maksavaurio kehittyy hitaasti ja oireetto-
     masti, yleensä 10–20 vuoden kuluttua 
     tartunnasta.
  • Jos on epäily mahdollisesta tartunnasta,    kannattaa aina hakeutua tutkimuksiin.
  • Lääkkeiden hoitoteho yli 95 %.

 

Teksti: Maija-Liisa Saksa

 

 

Oulun Seudun Sähkön tähtäin yli 10 000 valokuituasiakkaassa – verkko laajenee seuraavaksi Jääliin

$
0
0

Oulun Seudun Sähkön valokuituliiketoiminta on kovassa kasvuvauhdissa. Suomen suurin seutuverkkotoimija tuo valokuidun seuraavaksi Jäälin taajamaan. Jääliläiset saavat valokuidun kotiinsa avaimet käteen -toimitettuna. Liittymishinta 100 euroa on valtakunnallisesti katsottuna poikkeuksellisen edullinen.

Oulun Seudun Sähkön liiketoimintajohtaja Jukka Kaarre kertoo Jäälin hankkeen käynnistyvän liittymien ennakkomyynnillä vielä kesäkuun aikana. Rakentaminen on suunniteltu alkavaksi vuoden 2022 aikana. Verkko valmistuu reilun vuoden kuluttua rakentamisen aloittamisesta.

– Valtakunnallisesti katsoen MeidänKuidun liittymähinta on kotitalouksille poikkeuksellisen edullinen. Valokuitu tuodaan koteihin avaimet käteen -periaatteella. Ainoastaan verkon langatonta käyttöä varten tarvittava reititin pitää hankkia erikseen ja senkin saa kauttamme edullisesti, sanoo Kaarre.

Laajakaistatuotteen asiakas voi valita nopeusvaihtoehdoista 200/200 Mbit/s tai 1000/1000 Mbit/s. Taloyhtiöliittymien nopeus on 100/100 Mbit/s.

– MeidänKuitu-valokuituverkko tuodaan Jääliin, mikäli liittyjiä on riittävästi sekä alueellisesti että yksittäisillä tieosuuksilla. Jääliläiset voivat nyt omalla aktiivisuudellaan edistää valokuituverkon toteutumista, Kaarre painottaa.

Oulun Seudun Sähköllä on pitkä kokemus infrarakentamisesta. Valokuiturakentamisen puolella yhtiö on tällä hetkellä Suomen suurin seutuverkkotoimija. Oulun Seudun Sähköllä on 1 200 kilometriä valokuituverkkoa Limingan, Lumijoen, Tyrnävän, Muhoksen, Kempeleen, Oulunsalon ja Vaalan alueilla. Valokuituasiakkaita yhtiöllä on yli 7 000, mutta Kaarre kertoo lähivuosien tavoitteen siintävän yli 10 000 asiakkaassa.

– Valokuitu on yksi Oulun Seudun Sähkön strategian kasvuliiketoimintoja ja esimerkiksi viime vuonna asiakasmäärämme kasvoi lähes 800 uudella valokuituasiakkaalla. Vakaa ja nopea nettiyhteys kiinnostaa suomalaisia kotitauksia ja yrityksiä paikkakunnasta riippumatta, joten lähtökohdat kasvulle ovat hyvät, Kaarre mainitsee.

Forskningsrapport beskriver de ungas syn på villkoren för välfärd och ifrågasätter oron för marginalisering

$
0
0

Forskningsrapport beskriver de ungas syn på villkoren för välfärd och ifrågasätter oron för marginalisering

I en färsk forskningsrapport behandlas ungdomars syn på grunderna för välfärd. De intervjuade ungdomarna ansåg att det inte är pengar som skapar välfärd, utan att välfärd skapas genom naturupplevelser och meningsfull verksamhet som är till nytta för andra samt i samvaro med vänner och djur. Av intervjuerna framkom också att välbefinnandet inte ökade speciellt ofta då man anlitade systemet för social trygghet.

Att ungdomar "marginaliseras" är ett ständigt bekymmer inom samhällspolitiken. Det ekonomiska systemet förutsätter att ungdomarna engageras i arbetslivet. De unga utsätts därför för speciellt mycket styrning från samhällets sida, till exempel är de föremål för olika aktiveringsåtgärder. De ekologiska kriserna medför samtidigt en hel del osäkerhet i de ungas liv och förväntningar på att de ska lösa kriserna.

I studien ”Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” ("I kläm? De unga och villkoren för en hållbar välfärd") fördjupar man sig i de tolkningar som de unga gör i denna laddade situation. Vad tänker de om arbete, konsumtionssamhället och systemet för social trygghet? Vilka är villkoren för välfärd enligt de unga? Studien grundar sig på gruppintervjuer med unga vuxna i åldern 20–29 år som varit föremål för aktiveringsåtgärder.

Forskarna Tuula Helne och Tuuli Hirvilammi har i sin analys utnyttjat en flerdimensionell teori om hållbar välfärd och analyserat den styrning som riktas mot unga.

Välfärd är en personlig och samhällelig fråga

De intervjuade strävade efter jämvikt mellan de olika dimensionerna av välfärd. Enligt dem är pengar ingen garanti för välfärd. De lyfte i stället fram att välfärd skapas genom naturupplevelser, genom aktiviteter som är kreativa, meningsfulla och till nytta för andra samt i samvaro med vänner och djur. De unga uttryckte emellertid också önskemål om en tillräcklig försörjning och ett klarare och mer människovänligt system för social trygghet.

I de ungas tolkningar av livet kunde man se samband mellan välfärdens olika dimensioner. Problem med försörjningen uppgavs inverka till exempel på graden av stress samt på de sociala relationerna. De unga uppgav också att då de bekymrar sig för sin försörjning och sin framtid hjälper mänskliga relationer dem att ta sig igenom det som känns svårt.

– De ungas välbefinnande har kopplingar till det rådande samhället, till dess normer och till konsumtionskulturen. Unga vill ogärna ha ett arbete som de upplever som oetiskt, berättar forskarna.

Styrningen av de ungas livsval utövas med olika tekniker

I studien analyserades de ungas upplevelse av att vara föremål för styrning. Styrningen kommer till uttryck genom de sätt på vilka man försöker påverka deras val och handlingar.

– Det här sker bland annat genom att man använder ett normativt språk, där de unga uppmuntras att bli entreprenörer i sitt eget liv. Deras liv ses som ett medel till exempel för att maximera den ekonomiska tillväxten eller finansiera välfärdsstaten, förklarar forskarna.

Ungdomarna anstränger sig hårt för att komma framåt i livet, men de upplever ofta att prestationskraven gör dem utmattade. De intervjuade ungdomarna strävar efter att leva sitt liv på egna villkor och att kunna göra skillnad i ett samhälle som i många fall inte fungerar på det sätt som de skulle önska. De tar avstånd från både konsumtionskulturen och diskussioner där ungdomar stämplas som lata och marginaliserade.

– De ungas röst borde ges mer utrymme. Man bör skifta fokus från att uppfatta ungdomar som ett problem till att uppmärksamma det som de själva anser vara samhälleliga problem. Vår forskning ger hopp om att man genom att lyssna på de unga kan främja övergången till en hållbar välfärd.

Publikation

Helne T, Hirvilammi T. Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot. Helsinki: Kela. ISBN 978-952-284-124-7 (nid.), ISBN 978-952-284-125-4 (pdf). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060132534

Viewing all 113083 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>