Delegationen för Kyrkans motion och idrott har idag 10.5, på Drömmarnas motionsdag (Unelmien liikuntapäivä), valt ungdomsarbetsledare Jari Kovalainen från Heinola församling till årets motionsagent.

Motionsagenten är en del av konceptet Församling i rörelse vars mål är att uppmuntra församlingar till verksamhet som stöder och synliggör fysisk aktivitet. Motionsagenten är församlingens kontaktperson och har som uppgift att erbjuda och uppmuntra till motion och rörelseglädje i församlingens verksamhet. Församling i rörelse utgår från en kristen människosyn där varje mänska utgör en helhet av såväl andligt, psykiskt som fysiskt.

Årets motionsagent Jari Kovalainen har långsiktigt arbetat fram ett samarbete mellan församling, stad och lokala idrottsföreningar. I över 30 år har han organiserat avgiftsfria grupper som leds av frivilliga erfarenhetsledare. Tack vare grupperna har hundratals barn och unga blivit sedda och hörda. I bästa fall förebygger idrott, rörelse och motion utanförskap och marginalisering.

Under coronapandemin har Kovalainen bland annat förverkligat rastverksamhet på skolgården som uppmuntrat till rörelseglädje. Han har fungerat som basketdomare i såväl skolturneringar som turneringar för allmänheten. Inom juniorverksamheten, i klubbar och på läger och utfärder, har motion haft en betydande roll. Tack motionssamarbetet har Kovalainen haft kontakt med hundratals unga, vårdnadshavare och tränare. Som församlingens motionsagent har Kovalainen aktivt lyft upp Församling i rörelse -verksamheten i den egna arbetsgemenskapen i Heinola.

Det finns ett tiotal motionsagenter runtom i Finland. Höstens mål är att ha 100 motionsagenter runt omkring i Finland. Den svenska verksamheten är i startgroparna.  

Pastor Karoliina Mustonen från Varkaus församling (Varkauden seurakunta) var i fjol den första som belönades som årets motionsagent.

Mer information:
Mikko Mäkelä, sakkunnig, Kyrkostyrelsen, tfn 050 439 1968, mikko.makela@evl.fi
Sara Grönqvist, sakkunnig, motionsagent Borgå stift, Kyrkostyrelsen, tfn 040 688 1522, sara.gronqvist@evl.fi
https://liikkuvaseurakunta.fi/
https://www.unelmienliikuntapaiva.fi/

§ 180 As Oy Hirsitien-Salpa, asuinhuoneiston myynti

Kunnanhallitus päätti

• myydä Artti Marekille As Oy Hirsitien-Salpan osakkeet nrot 8387-10357 velattomaan hintaan yhteensä 80 000,00 euroa
• että ostaja ottaa vastatakseen huoneistoa koskevan velkaosuuden 17 555,68 euroa (30.4.2021),
• mikä vähennetään velattomasta kauppahinnasta
• että huoneisto myydään tavanomaisilla kauppaehdoilla, siinä kunnossa kuin se nyt on
• että huoneistojen omistusoikeus siirtyy ostajalle, kun kauppahinta on maksettu
• oikeuttaa talousjohtaja Markku Vehmaksen tai hänen sijaisensa allekirjoittamaa kauppakirjan
• tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

§ 181 Järjestösuunnitelma 2021-2025

Kunnanhallitus päätti hyväksyä Järjestösuunnitelman 2021–2025.

§ 182 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2022

Kunnanhallitus päätti antaa perusteluosan mukaisen lausunnon ja tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.

§ 183 Pakolaisten kotouttamisohjelman ja ELY-keskuksen kanssa tehdyn vastaanottosopimuksen tuominen valtuuston päätettäväksi vuoden 2021 aikana, aloite

Pasi Huuhtanen esitti asian palauttamista valmisteluun. Esitys raukesi kannattamattomana.
Kunnanhallitus päätti hyväksyä vastauksen aloitteen johdosta ja ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää katsoa Pasi Huuhtasen 19.4.2021 § 50 esittämän hänen, Johanna Sipiläisen ja Tommi Partasen aloitteen tulleen käsitellyksi.
Pasi Huuhtanen jätti eriävän mielipiteen.

§ 184 Tuusinfon palvelupisteen saaminen myös Jokelaan ja Kellokoskelle, aloite

Kunnanhallitus päätti hyväksyä vastauksen aloitteen johdosta ja ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää katsoa Aarno Järvisen 11.11.2019 § 157 esittämän Jokelan Eläkkeensaajat ry:n ja Kellokosken Eläkeläiset ry:n aloitteen tulleen käsitellyksi.

§ 185 Viranhaltijapäätösten otto-oikeus

Kunnanhallitus päätti, ettei esityslistassa mainittuja viranhaltijapäätöksiä oteta kuntalain 92 §: n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

§ 186 Ilmoitusasiat

Kunnanhallituksen totesi ilmoitusluontoiset asiat tietoonsa saatetuksi.

§ 187 Muut asiat

Ajankohtaista Keusotesta, palvelujohtaja Susanna Pitkänen

Esityslista

Tampereen Ratikalla tehtiin ensimmäisen koeliikennepäivän aikana hieman alle 900 matkaa. Päivän aikana ajettiin yhteensä 22 vuoroa Pyynikintorilta Hervantaan ja 19 vuoroa Etelä-Hervannasta keskustaan. Ennakkoilmoittautuminen koeliikenteeseen avattiin maanantaina 3. toukokuuta. Ensimmäisen kymmenen minuutin aikana koeliikenteeseen varattiin jopa 500 paikkaa.

Eniten matkustajia oli päivän ensimmäisten vuorojen lisäksi iltapäivän viimeisillä vuoroilla, jotka olivat ennalta täyteen varattuja eritysesti Pyynikintorilta kohti Hervantaa.

- Päivä sujui ennakoidusti ja vuorot kulkivat aivan aikataulussaan. Sekä maksaminen että matkustaminen sujuivat ongelmitta. Löysimme pientä kehitettävää informaatiojärjestelmän käytössä, Nyssen asiakkuuspäällikkö Riikka Salkonen summaa.

- Niin kuljettajat kuin koko järjestelmä saavat koeliikenteen aikana hyvää testiä 9.8. alkavaa liikennöintiä varten. Erityisen hienoa on se, että pääsimme tänään avaamaan koeliikenteen ensimmäistä kertaa myös silminnähden innostuneille matkustajille, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö täydentää.

Koeliikenne jatkuu huomenna tiistaina 11.5. klo 12.17 alkaen Etelä-Hervannan ratikkapysäkiltä. Ennakkoilmoittautuminen Tampereen Ratikan koeliikenteeseen onnistuu nysse.fi-osoitteessa.

Muutamilla pysäkeillä tehdään vielä viimeistelytöitä. Ratikan kyydissä olevat vaunuvastaavat opastavat matkustajia poistumisessa näillä pysäkeillä.

Lisätietoja:

Riikka Salkonen
Asiakkuuspäällikkö
Nysse – Tampereen seudun joukkoliikenne
puh. 040 806 2123
riikka.salkonen@tampere.fi

Pekka Sirviö
Toimitusjohtaja
Tampereen Raitiotie Oy
puh. 040 334 5798
pekka.sirvio@tampereenraitiotie.fi

Rovaniemen kaupunginvaltuusto kokoontui 10.5.2021 päättämään muun muassa siitä, jättääkö kaupunki tarjouksen erä- ja luontokulttuurimuseohankkeen tarjouspyyntöön. Valtuusto päätti äänin 42–9 hyväksyä Pertti Lakkalan (kesk.) esityksen, ettei kaupunki jätä tarjousta ja että kaupunki lopettaa museon tavoittelun Rovaniemelle.  

Valtuuston hylkäämässä tarjousesityksessä Rovaniemen vuosittainen toimintatuki erä- ja luontokulttuurimuseolle olisi ollut 300 000 euroa. Kaupunki olisi osallistunut museon rakentamiskustannuksiin enintään 10 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupunki olisi sitoutunut osallistumaan museosäätiön perustamiseen 200 000 euron pääomalla.

Sijoitustoiminnan perusteet hyväksyttiin, seuraavaksi valmisteluun tarkemmat ohjeet

Kaupunginvaltuusto käsitteli kaupungin varallisuudenhoidon ja sijoitustoiminnan perusteita. Kuntalain vaatimat perusteet määrittelevät yleiset periaatteet sille, miten ja mihin Rovaniemen kaupungin varoja sijoitetaan.

Valtuusto päätti äänin 32–13 hyväksyä Sakke Rantalan (kesk.) esityksen, että valtuusto hyväksyy kaupungin varallisuudenhoidon ja sijoitustoiminnan perusteet sekä edellyttää, että ne tuodaan kaupunginvaltuustolle uudestaan päätettäväksi viimeistään kaupunkistrategian hyväksymisen yhteydessä. 

Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, että kokonaisvarallisuudenhoidosta ja sijoitustoiminnasta raportoidaan kaupunginvaltuustolle kahdesti vuodessa. Raportissa on tultava ilmi mm. pääoman kehitys, riskitaso ja vastuullisuuden näkökulma sekä varainhoidon ja sijoitustoiminnan kustannukset.

Nyt kun perusteet on hyväksytty, kaupunki laatii tarkemmat sijoitustoiminnan ohjeet, joissa muun muassa päätetään erikseen toimivallasta sijoitustoiminnassa. Ohjeet etenevät kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. 

Valtuusto hyväksyi lisäksi hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksen vuosilta 2017–2020. Hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus on koonti rovaniemeläisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kokemuksista, ja sitä käytetään tulevien linjausten pohjana. Maarit Simoska (kesk.) esityksestä päätökseen lisättiin toivomus, että hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan valtuustokaudelle 2021–2025 liitetään kuvaus mielenterveyspalveluiden saatavuudesta, niiden hoito- ja kuntoutuspoluista sekä vastuunjaosta perus- ja erikoissairaanhoidon välillä. Lisäksi Vesa Puuronen (vas.) esitti valtuuston päätökseen toivomuksen, että Rovaniemen kaupungille laaditaan mahdollisimman pian vammaispoliittinen ohjelma. 

Valtuusto arvioi toimintaansa

Valtuusto sai tiedoksi itsearviointikyselyn tulokset. Kyselyssä valtuutetut arvioivat mennyttä valtuustokautta, sen onnistumisia ja kehittämistarpeita. Kyselyyn vastasi noin puolet valtuutetuista. He kokivat valtuuston onnistuneen erityisesti kaupunginjohtajan valinnassa sekä sähköisiin kokouksiin siirtymisessä. Epäonnistumista koettiin talouden hoitamisessa, isoissa hankkeissa (uimahalli, silta, toimitilat) sekä johtamisessa ja päätöksenteossa. 

Kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan Susanna Junttilalle eron valtuuston 1. varapuheenjohtajan tehtävästä ja valitsi jäljellä olevalle toimikaudelle 1. varapuheenjohtajaksi 10.5.2021 alkaen Riku Tapion. 

Lisätietoa:
Heikki Autto, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, heikki.autto(at)rovaniemi.fi, p. 050 5123874
Riku Tapio, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja, riku.tapio(at)rovaniemi.fi, p. 040 7785 480

Heinolat omistavat AlmaVet-eläinklinikan Jyväskylässä mottonaan Kuuntelemista, välittämistä ja luottamusta – ihmisten ja eläinten välillä.

Heinolat työllistävät tusinan ihmisiä ja edistävät eläinten hyvinvointia myös eläinlääkärityönsä ohessa. He muun muassa julkaisevat asiallista, helposti lähestyttävää tietoa somessa ja kehittävät ammattikunnan osaamista jakamalla tietoa ja koulutusta kollegoille.

”Vuoden eläinlääkärit 2021 Suvi ja Teppo Heinola ovat tehneet merkittävää työtä suuren yleisön valistamisessa eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa sekä toimineet itse monin tavoin eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Eläinlääkäriyrittäminen on vaativaa työtä, jossa palkitut työllistävät lukuisia ihmisiä. Palkitut jakavat hienosti omaa osaamistaan kollegoille ja korostavat yhteistyön merkitystä eläinlääketieteen kehittyessä yhä nopeammin. He ovat olleet perustamassa AlmaHelp järjestöä, jonka kautta on muun muassa toteutettu sterilointikampanjoita Romaniassa, perustaneet voittoa tavoittelemattoman koirien veripankin ja kehittäneet yhteistyökumppaniensa kanssa Eisepure-koirien ensiapukurssin”, sanoo Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Katri Kiviniemi.

Heinolat uskovat kollegiaaliseen tiedonvaihtoon. Suvi hankki Yhdysvalloissa tähystysosaamista ja pariskunta on yhdessä järjestänyt useita kertoja tähystysleikkauskoulutusta kollegoille. ”Haluan, että mahdollisimman moni tietää tästä tekniikasta, koska koen että se on hyvä, aiheuttaa eläimelle vähemmän kipua ja nopeuttaa toipumista.”
Kumpikin näkee alan sisäisen yhteistyön tärkeänä, kun työt erikoistuvat ja osaaminen kehittyy. ”Toivon, että eläinlääkärit erikoistuvat, tekevät itseään kiinnostavia asioita ja keskittävät osaamistaan,” Teppo Heinola sanoo. ”Kaikkea ei yhden tarvitse osata, vaikkapa ortopedisen potilaan voi lähettää asiaan perehtyneelle

Ihmisten ja eläinten yhteinen terveys -ajattelu näkyy Heinoloiden töissä muun muassa antibioottien käytön minimointina leikkaussalityössä ja eläinten kotihoidon neuvonnassa. Antibioottiresistenssin kehittyminen on uhka sekä ihmisille että eläimille.

Lyhytkuonoisten koirien ongelmat ovat Suvin ammattiosaamista: hän muun muassa tekee huonosti hengittävien, brakykefaalisten, koirien korjausleikkauksia. ”Kaikki lyhytkuonoiset koirat eivät kärsi hengitysvaikeuksista, mutta osalla tilanne on todella vakava”, kertoo Suvi. Hän leikkaa vuosittain kymmeniä koiria, joilla lyhennetään kitalakea ja avarretaan sieraimia leikkaamalla pala pois. Usein leikkaus auttaa, mutta ongelmaa se ei poista. ”Minusta koiralla on oikeus nukkua ja juosta ilman hengitysongelmia.”

Yritys perustettiin vuonna 2016, sen liikevaihto oli viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa, työntekijöitä on kaikkiaan neljätoista ja hiljattain hoidettiin sen historian 10 000. potilas. Toukokuussa avataan kissaklinikka nykyisen klinikan viereen, jotta rauhaa tarvitsevat kissapotilaat voidaan ottaa vastaan erillisissä tiloissa.

Kuvat käytettäväksi vain tässä yhteydessä, kuvaaja on Petri Blomqvist.

Lue liitteenä oleva Suomen Eläinlääkärilehden juttu ennakkoon. 

Lisätietoa: 
Puheenjohtaja Katri Kiviniemi puh. 050 911 9117, katri.kiviniemi@sell.fi, tekstaa tarvittaessa soittopyyntö

Vuoden eläinlääkärit 2021 Suvi ja Teppo Heinola, puh. 040 5691599, tekstaa tarvittaessa soittopyyntö

Tiedottaja Anna Parkkari, puh. 040 522 8217, anna.parkkari@sell.fi, kuvapyynnöt

Tervetuloa IRWIN-hankkeen järjestämään Tiedon huoltovarmuutta rakentamassa -webinaariin ke 2.6.2021 klo 9.00–12.00.

Vaasan yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteinen tiedon huoltovarmuuteen keskittyvä IRWIN-hanke kutsuu kuuntelemaan ja keskustelemaan siitä, mitä tiedon huoltovarmuus tarkoittaa ja miten voisimme vahvistaa sitä yhteiskunnassamme.

Tilaisuudessa ovat puhujina alojensa kärkinimet, oikeuskansleri Tuomas Pöysti, Suojelupoliisin eristyisasiantuntija Matti Saarelainen, Milttonin varatoimitusjohtaja Katri Makkonen, Tampereen yliopiston tutkiijatohtori Johanna Vuorelma, puolustusministeriön tutkimusjohtaja Juha Martelius sekä IRWIN-hankkeen tutkijat.

– Perinteisesti huoltovarmuus mielletään ruokahuollon ja logistiikan turvaamisena sekä teollisuuden raaka-aineiden toimitusvarmuutena. Meneillään olevan koronapandemian myötä tiedon rooli huoltovarmuuden kulmakivenä on korostunut, sillä oikean, luotettavan ja ajankohtaisen tiedon tulisi toimia päätöksenteon perustana kaikissa tilanteissa, sanoo IRWIN-tutkimushankkeen konsortion johtaja, Vaasan yliopiston vararehtori ja laskentatoimen professori Annukka Jokipii. 

– Tiedon huoltovarmuus on jokaiselle kansalaiselle ja päätöksentekijälle tärkeä teema. Näemme erityisen tärkeänä sen, että monitieteistä keskustelua tiedon oikeellisuudesta, tiedon jakamisesta, saavutettavuudesta ja oikea-aikaisuudesta käydään avoimesti yhteiskunnassa, hän jatkaa.

Ohjelma

9.00–9.10    Avaus
Annukka Jokipii, Konsortion johtaja, Vaasan yliopisto

9.10-9.20     IRWIN-Tiedon huoltovarmuus kompleksisessa ympäristössä
Petri Uusikylä, Tutkimusjohtaja, Vaasan yliopisto
Harriet Lonka, TKI-asiantuntija, Laurea-ammattikorkeakoulu

9.20–9.30    Hallintaa ja sääntelyä vai hämmennystä ja sotkua?
Harri Jalonen, Professori, Vaasan yliopisto
Anssi Keinänen, Professori, Itä-Suomen yliopisto

9.30–9.40    Tiedon huoltovarmuus ja kansalaisten kollektiivinen toiminta
Valdemar Kallunki, Dosentti, Laurea-ammattikorkeakoulu
Marilla Kortesalmi, Lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu

9.40–9.50    Totta vai tarua: dis- ja misinformaatio pirullisessa ympäristössä
Teija Sederholm, Dosentti, Maanpuolustuskorkeakoulu
Aki-Mauri Huhtinen, Sotilasprofessori, Maanpuolustuskorkeakoulu

9.50–10.00 KYSYMYKSIÄ JA KESKUSTELUA

10.00–10.20 Tiedon huoltovarmuus oikeudellisena haasteena
Tuomas Pöysti, Oikeuskansleri, Oikeuskanslerinvirasto

10.20–10.40 Tiedon huoltovarmuus tiedustelun ja turvallisuuden näkökulmasta
Matti Saarelainen, Vanhempi neuvonantaja, Suojelupoliisi

10.40–10.45 TAUKO

10.45–11.05 Kieli ja media osana tiedon huoltovarmuutta
Katri Makkonen, Varatoimitusjohtaja, Miltton
11.05–11.10 Kommenttipuheenvuoro
Johanna Vuorelma, Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
11.10–11.15 Kommenttipuheenvuoro
Juha Martelius, Tutkimusjohtaja, Puolustusministeriö

11.15–11.45 KESKUSTELUA

11.45–12.00 Yhteenveto
Petri Uusikylä, Tutkimusjohtaja, Vaasan yliopisto
Harriet Lonka, TKI-asiantuntija, Laurea-ammattikorkeakoulu

Webinaari on suomenkielinen.

Ilmoittautuminen avautuu 07.05.2021. Webinaariin voi ilmoittautua tästä: https://forms.office.com/Pages/ResponsePage.aspx?id=QaDG8KKQh0qMgkyMFzErot9Ao28-z8hPpaNYGUlu94hUNE05RkQ3RzdPNjJISDYzTjhOQ0VKNTRWRC4u

Ilmoittautuneille lähetetään sähköpostitse linkki Teams Live Eventiin.

Information Resilience in a Wicked Environment (IRWIN) -hanke on Suomen Akatemian rahoittama kolmevuotinen (2021–2023) poikkitieteellinen hanke. IRWIN-hankkeessa tutkitaan tiedon huoltovarmuutta kompleksisessa ympäristössä. Hankkeessa kehitetään osallistavaa kansallisen varautumisen mallia, jossa päätöksentekijät, kansalaisyhteiskunta sekä elinkeinoelämä tuottavat tilannetietoisuutta ja toimivat yhteistyössä kriisivalmiuden edistämiseksi. Lisätietoja osoitteesta: www.irwinproject.fi

Hankkeessa mukana olevat korkeakoulut ja hankejohtajat:

Vaasan yliopisto:                                 
Annukka Jokipii, annukka.jokipii@uwasa.fi
Harri Jalonen, harri.jalonen@uwasa.fi

Itä-Suomen yliopisto:
Anssi Keinänen, anssi.keinanen@uef.fi

Laurea-ammattikorkeakoulu:
Valdemar Kallunki, valdemar.kallunki@laurea.fi

Maanpuolustuskorkeakoulu:
Teija Sederholm, teija.serderholm@mil.fi
Aki-Mauri Huhtinen, aki.huhtinen@stratcomcoe.org

Katu suljettu Vallihaudankadulla välillä Linnankatu - Satamakatu keskiviikkona kello 9.00 - 15.00 välisenä aikana. Kiertotie on opastettu kulkemaan Linnankadun ja Satamakadun kautta. Paikalla on liikenteenohjaajat.

Vanha liikenneopasteportaali puretaan Vallihaudankadun ja Satamakadun risteyksessä, ja uusi portaali asennetaan tilalle.

Vallihaudankadun ja Satamakadun risteyksen liikennevalot ovat pois käytöstä 11.5. - 28.5. välisen ajan liikenneopasteportaalin asentamisen, sekä muiden kadunrakennustöiden vuoksi.

Sirkkalan alikulkusillan korjaaminen alkoi maanantaina 10. toukokuuta Kettuvaarantiellä, Joensuun ratapihalla. Työt jatkuvat syyskuun puoliväliin saakka ja vaikuttavat kaikkiin liikkumisen muotoihin sillan alla ja päällä. Tilapäiset liikennejärjestelyt ovat voimassa koko työn ajan.  

Työt etenevät kolmessa vaiheessa. Maanantaina alkaneessa ensimmäisessä vaiheessa sillan yli kulkeva kävely- ja pyörätie suljettiin ja alittava vastaava väylä suljettiin toiseen suuntaan. Myös asemalaiturille sillan alta johtavat portaat poistuivat käytöstä. 

Moottoriajoneuvojen ajokaistoja on kavennettu ja nopeusrajoitus alennettu 30 kilometriin tunnissa.  

”Tilapäiset liikennejärjestelyt on merkitty selkeästi liikennemerkein ja kiertotiet opastein”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jetro Matilainen Väylävirastosta.  

Toisessa vaiheessa suljetaan Kettuvaarantien pohjoispuolen kävely- ja pyörätie ja kadun pohjoispuolelta rajataan työalue. Alikulkusillan korjaaminen on osa toukokuun alussa käynnistynyttä Joensuun ratapihan rakennushanketta. Työt näkyvät asemalla myös jo niin, että raiteet 1 ja 2 on suljettu junaliikenteeltä kesän ajaksi.  

Oheinen kartta kuvaa Sirkkalan alikulkusillan töiden aiheuttaminen tilapäisten liikennejärjestelyjen ensimmäistä vaihetta. 

Lisätiedot: 

Väylävirasto 
Projektipäällikkö
Jetro Matilainen
Puh. 050 505 1513
etunimi.sukunimi@vayla.fi 

Lue hankkeesta lisää osoitteesta: https://vayla.fi/joensuun_ratapiha

Heinäkuun alusta kaikista EU:n ulkopuolelta saapuvista tavaroista on maksettava arvonlisävero ja ne on tullattava. Ulkomaisista verkkokaupoista tilaajan onkin hyvä selvittää perusasiat ennen ostosten tekemistä. Lue Tullin vinkit ja vältä ikävät yllätykset, kuten odottamattomat maksut tai turhat viivästykset.

Tavaroiden tilaaminen verkkokaupoista on usein vaivatonta, ja ympäri maailmaa myytävien tuotteiden valikoima houkutteleva. Kaukaa ulkomailta tilattava pikkutavara voi vaikuttaa edulliselta, mutta tilaajan on hyvä muistaa laskea lopulliseen hintaan myös mahdolliset verot ja tullimaksut sekä kuljetus- ja muut kustannukset. 1.7.2021 alkaen myös pienistä, enintään 22 euron arvoisista EU:n ulkopuolelta toimitettavista lähetyksistä on maksettava arvonlisävero. Tavara pitää myös tullata.

Varmista sujuvat nettiostokset – Tullin viisi vinkkiä

1. Selvitä, mistä maasta tilaamasi tavara toimitetaan. Jotkut verkkokaupat saattavat toimia Euroopassa, mutta toimittavatkin tuotteita EU:n ulkopuolelta. Tullauksen kannalta oleellista on lähetysmaa.
2. Arvioi verot ja mahdolliset tullimaksut Tullilaskurissa. Alun perin edulliselta vaikuttava ostos voi osoittautua yllättävän kalliiksi – vältyt ikäviltä yllätyksiltä, kun arvioit maksut etukäteen. Huomaa, että mahdolliset polkumyynti- ja lisätullit sinun pitää tarkistaa erikseen Tulli.fi-nettisivuilta. Muista ottaa huomioon myös mahdolliset kuljetus- ja muut maksut.
3. Ota selvää, maksatko arvonlisäveron jo ostohetkellä. Jos myyjä on mukana EU:n yhteisessä arvonlisäverotuksen erityisjärjestelmässä (IOSS), saatat maksaa arvonlisäveron jo verkkokaupassa ostoksen yhteydessä. Tämä on mahdollista enintään 150 euron ostoksissa.
4. Varmista, tarvitseeko sinun tehdä tullaus itse. Jos arvonlisävero on maksettu jo ostohetkellä, Posti tai muu kuljetusyritys saattaa tehdä tullauksen puolestasi. Seuraa kuljetusyrityksen ohjeistusta. Mikäli verkkokauppa ei veloita arvonlisäveroa tai ostoksesi arvo on yli 150 euroa, sinun on itse huolehdittava tullauksesta sekä samalla veroista ja mahdollisista tullimaksuista.
5. Valmistaudu jo nyt, saapumispäivä ratkaisee. Kaikki EU:n ulkopuolelta toimitettavat tavarat on tullattava ja niistä on maksettava arvonlisävero, jos ne toimitetaan 1.7.2021 tai sen jälkeen. Tilauspäivällä ei ole tämän kannalta merkitystä.

Näitä tilaamme: kaikkea auton varaosista telttoihin

Suomalaiset tilaavat verkosta paljon, ja korona-aika on vauhdittanut nettiostamisen suosiota entisestään. Vuonna 2020 Tullin henkilöasiakkaan tuontitullauspalvelussa tehtiin 268 000 tullausta. EU:n ulkopuolisista maista eniten tilataan Kiinasta, Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta. Tuotteiden kirjo on laaja.

– Yleisimmin tullattuja tavaroita ovat T-paidat ja muut vaatteet, kosmetiikka, erilaiset elektroniikkatuotteet sekä lelut. Suunnilleen samoja tuotteita asiakkaat myös tyypillisesti hakevat Tullilaskuri-palvelustamme, kertoo henkilöasiakkaiden asiointipalveluiden kehityksestä vastaava tulliylitarkastaja Nadja Painokallio.

– Kiinnostavaa on ollut viime aikoina huomata, että ihmiset tullaavat tavallista enemmän telttoja – lieneekö syynä koronan myötä kasvanut kiinnostus luonnossa retkeilyyn.

Koska enintään 22 euron arvoisia lähetyksiä ei tällä hetkellä pääsääntöisesti tarvitse tullata, tarkkaa tilastotietoa suosituimmista pikkutavaroista ei ole. Tullin tarkastuksissa toistuvat kuitenkin esimerkiksi pienelektroniikka, kauneudenhoitotuotteet, vaatteet ja puhelintarvikkeet.

Lue lisää:

Kaikki tullataan – lisätietoa muutoksen vaikutuksista tullaukseen

Tullilaskuri – arvioi maahantuontiverojen määrä

As of the start of July, all goods arriving from outside the EU are subject to VAT and must be declared. When you order goods from foreign online shops, it is useful to know the basics before you make any purchases. Read our tips and avoid unpleasant surprises such as unforeseen payments and unnecessary delays.

Ordering goods online is often effortless, and the variety of internationally sold products is appealing. Small goods ordered from remote locations abroad can seem affordable. However, a person who orders such goods should remember to add the amount of possible taxes and customs duties to the final price, as well as any transport costs and other expenses. As of 1 July 2021, small consignments with a maximum value of 22 euros that are delivered from outside the EU are also subject to value added tax. Goods must be declared as well.

Five tips from Customs for smooth e-shopping

1. Find out the country your goods are delivered from. Some online shops may be based in Europe, but are in fact delivered products from outside the EU. The country of dispatch is an essential piece of information in terms of customs clearance.
2. Assess your tax and possible customs payments with our Customs Duty Calculator. A purchase that initially may have seemed affordable can turn out to be surprisingly expensive. You will avoid unpleasant surprises when you estimate the amount of payments in advance. Note that you should check the tulli.fi website for any possible anti-dumping duties and additional customs duties. Be sure to include any possible transport costs and other payments in your estimate.
3. Find out if you are paying VAT already at the time of purchase. If the seller is registered with the joint EU value added taxation scheme (IOSS), it is possible that you pay VAT already when you make your purchase in the online shop. This is possible with purchases of a maximum value of 150 euros.
4. Check if you must see to customs clearance yourself. If VAT is paid at the time of purchase, then Posti or some other transport company may see to customs clearance on your behalf. Follow the instructions of the transport company. If the online shop does not charge VAT or the value of your purchase exceeds 150 euros, you must personally see to customs clearance, as well as pay taxes and any possible customs costs.
5. Prepare now; the date of arrival is essential. All goods delivered from outside the EU must be declared and VAT must be paid for them if they are delivered on 1 July 2021 or after that date. The date when the goods were ordered is not significant in this respect.

This is what we order; everything from car spare parts to tents

Finns order a great deal of goods online, and the COVID pandemic has increased the popularity of e-shopping even more. In 2020, altogether 268 000 customs clearances took place in our Import Declaration Service for private persons. Of countries outside the EU, most products are ordered from China, the United States and the United Kingdom. The range of products is extensive.

– The most commonly declared goods are T-shirts and other clothing, cosmetics, various electronics and toys. Typically, our customers search the Customs Duty Calculator for roughly the same products, says senior customs officer Nadja Painokallio who is responsible for the development of e-services meant for private customers.

– As of late, it has been interesting to see that people declare more tents than usual. Camping out in nature due to COVID-19 might be the reason.

Since, as a rule, it is currently not necessary to declare consignments not exceeding the value of 22 euros, there are no specific statistics on the most popular small items. Still, recurring items that undergo customs controls include small electronics, beauty products, clothes and phone supplies.

Read more:

All goods to be declared – further information on how the change affects customs clearance (currently available in Finnish and Swedish)

Customs duty calculator – assess your import duty amount

Från och med juli ska moms betalas för alla varor som anländer från områden utanför EU, och varorna måste förtullas. De som beställer varor från utländska nätbutiker gör klokt i att bekanta sig med vad som krävs på förhand. Läs Tullens tips och undvik tråkiga överraskningar i form av oförutsedda avgifter och onödiga dröjsmål.

Det är ofta enkelt att beställa varor på nätet, och det finns ett lockande utbud av varor till salu världen över. Småprylar som beställs från fjärran länder kan verka billiga, men det lönar sig att komma ihåg att räkna med eventuella skatter och tullavgifter, samt transportkostnader och övriga avgifter, i det slutliga priset. Från den 1 juli 2021 ska man betala moms också för små försändelser värda högst 22 euro som levereras från länder utanför EU. Varorna ska också förtullas.

Tullens fem tips för smidiga köp på nätet

1. Ta reda på vilket land varan skickas från. En del nätbutiker kan ha verksamhet i Europa men ändå leverera produkter från länder utanför EU. Avsändningslandet är avgörande för förtullningen.
2. Beräkna skatterna och eventuella tullavgifter med Tullräknaren. Ett köp som till en början verkar förmånligt kan visa sig vara överraskande dyrt – du undviker tråkiga överraskningar genom att beräkna avgifterna på förhand. Notera att du måste kontrollera eventuella antidumpnings- och tilläggstullar separat på Tullens webbplats. Kom också ihåg att beakta eventuella transportkostnader och andra avgifter.
3. Ta reda på om du betalar momsen redan vid tidpunkten för köpet. Om säljaren har registrerat sig i EU:s gemensamma särskilda ordning för moms (IOSS), kan det hända att du betalar momsen redan i nätbutiken i samband med köpet. Detta gäller för inköp som är värda högst 150 euro.
4. Kontrollera om du ska göra förtullningen själv. Om momsen redan betalats vid tidpunkten för köpet, kan Posten eller någon annan transportfirma sköta förtullningen i ditt ställe. Följ anvisningarna från transportfirman. Om nätbutiken inte debiterar moms eller om inköpets värde överstiger 150 euro, måste du själv ta hand om förtullningen och betala skatterna och eventuella tullavgifter.
5. Gör dig redo redan nu, ankomstdagen är avgörande. Alla varor som levereras från länder utanför EU ska förtullas, och moms betalas för dem, om de levereras den 1 juli 2021 eller senare. Beställningsdatumet är inte av betydelse för momsbehandlingen.

Vi beställer allt möjligt på nätet, från bilreservdelar till tält

Finländarna beställer en hel del varor på nätet, och under coronatiden har näthandeln blivit ännu populärare. År 2020 gjordes 268 000 förtullningar i Tullens importförtullningstjänst för privatpersoner. Varorna från länder utanför EU beställs oftast från Kina, Förenta staterna och Storbritannien. Produktspektret är brett.

– De vanligaste varorna som förtullas är T-tröjor och andra kläder, kosmetik, olika elektronikprodukter och leksaker. Det är ungefär samma produkter som kunderna brukar söka i vår tjänst Tullräknaren, berättar tullöverinspektör Nadja Painokallio, som svarar för utvecklingen av e-tjänster för personkunder.

– Det har varit intressant att notera att folk på sistone har förtullat fler tält än vanligt – kanhända beror det på det ökade intresset för utflykter i naturen under coronan.

Eftersom man än så länge i regel inte behöver förtulla försändelser som är värda högst 22 euro, finns ingen exakt statistik över de populäraste småprylarna. I Tullens kontroller förekommer dock ofta t.ex. småelektronik, skönhetsprodukter, kläder och telefontillbehör.

Läs mer:

Allt ska förtullas – mera information om hur förändringen påverkar förtullningen

Tullräknaren – få en uppskattning av beloppet av importskatter

Mäkelänrinteen uintikeskus. Helsinki Swim Meet. Naisten 200 metrin rintauinnin finaali on juuri päättynyt.

Swimming Jyväskylän Martta Ruuskan nimi komeilee tulostaululla Unkarin Eszter Békésin jälkeen toisena. Kello on pysähtynyt aikaan 2:28.04, joka alittaa Tokion olympialaisten B-rajan. Finaalissa Ruuskan vierellä uivat Békésin lisäksi Jenna Laukkanen ja Katinka Hosszú. Aamun alkuerissä kovaa kilpailijajoukkoa täydensi myös ikätoveri ja kilpasisko Laura Lahtinen.

17-vuotias uimari oli huippusuorituksen jälkeen luonnollisesti tyytyväinen.

– Oli kyllä tosi hyvä fiilis. Molemmat päivän uinnit olivat tosi helpon tuntuisia. Pystyin menemään sellaisella vauhdinjaolla kuin halusin. Eka finsta (50 metriä) rennon kova, kolme seuraavaa mahdollisimman tasalaatuisia. Eli ei kiihdytetä loppua kohti, mutta ei saa hyytyäkään, Ruuska kertoo.

– Uinti itsessään oli tosi hyvää. Startti ja läpivedot ovat minun heikkouteni. Kun katsoo videolta niin huomaa, että muut ottavat käännösten jälkeen kiinni, Ruuska jatkaa analysointia.

Ruuska on parantanut omaa ennätystään pitkällä radalla 200 metrin rintauinnissa viime marraskuun jälkeen yli viidellä sekunnilla. Täysin yllätyksenä Helsinki Swim Meetin suoritukset eivät tulleet.

– Olen osannut odottaa, että tulee parannuksia. Treeneissä on kulkenut tosi hyvin, mutta totta kai vähän yllättää noin isot parannukset ennätyksiin.

Tekniikka osui kohdilleen viime kesänä

Ruuskan uintiura on kulkenut melko perinteistä polkua. 6-vuotiaana uimakouluun ja kilpauinnin pariin 10-vuotiaana. Oma seura on alusta asti ollut Swimming Jyväskylä.

– Hiihtoa harrastin myös kolme vuotta, mutta sitten treenit olisivat alkaneet mennä päällekkäin ja uinti oli kivempaa varmaankin siksi, että pärjäsin siinä paremmin kuin hiihdossa. Nautin uinnissa siitä, että treeneissä pääsee haastamaan itseään ja kilpailuissa näkee treenien tuloksen, uimarilupaus kertoo.

Ruuska ei ollut nuorisomaajoukkueiden tähti, ja kehittyminen on ollut uralla tasaista. Keskusteltaessa koronavuoden vaikutuksista ja Ruuskan uraan eniten vaikuttaneista valmentajista voi löytää syitä viimeisen puolen vuoden tuloskehitykseen.

– Sain viime kesänä tekniikan toimimaan tosi hyvin. Kuivaharjoittelua on koronan vuoksi ollut ehkä vähän vähemmän, kun salit ovat olleet välillä kiinni. Uimahalli on ollut puolestaan yleisöltä kiinni, niin ratatilaa on ollut hyvin, Ruuska sanoo.

– Krisse Mäkisen kanssa meni myös tosi hyvin ja tulokset paranivat, Ruuska kehuu viime vuonna Swimming Jyväskylässä valmentanutta Mäkistä.

Suuntaviivat oman suoritustason kehittämiseen edelleen ovat selvät.

– Startti ja läpivedot ovat parannuskohteita, kuten aiemmin sanoin. Nopeutta pitää pystyä myös parantamaan, jotta 100 metriä tulisi paremmin. 200 metriä pitää pystyä aloittamaan kevyemmin niin jää voimia loppuun.

– 200 metriä on ehdottomasti ykköslaji ja 100 metriä hyvä kakkoslaji. Minun tekniikkani sopii parhaiten 200 metrille. Siinä voi lähteä liu’utellen, 100 metrillä pitää taas olla kova aloitus, rintauimari kertoo.

EM-kilpaluissa tavoite välierissä

Maanantaina 17. toukokuuta alkavat Budapestin pitkän radan EM-kilpailut ovat Ruuskan ensimmäiset kansainväliset arvokilpailut hänen urallaan. Toinen ensikertalainen Suomen EM-joukkueessa on rintauimari Siiri Einiö.

Pelkälle opintomatkalle Ruuska ei ole lähdössä. Siitä kertoo päämatkalle asetettu tavoite.

– Tavoite on tehdä omia ennätyksiä ja 200 metrillä haluan välieriin.

Pidemmälle tulevaisuuteen Ruuska katsoo uinnin ehdoilla. Lukiota on jäljellä vielä pari vuotta ja sen jälkeiset suunnitelmat ovat auki. Puheissa nousevat esiin niin olympialaiset, ammattilaisliiga ISL kuin Suomen ennätyksetkin.

– Tavoite on olla Pariisin olympialaisissa 2024 ja myös uida Suomen ennätys jossain kohtaa. ISL:ää olen seurannut jonkun verran ja voisin kuvitella, että sen merkitys tulee kasvamaan entisestään. Jos uinti kulkee, en näe mitään esteitä, ettenkö voisi keskittyä vain uimiseen tulevaisuudessa, Ruuska päättää.

Uinnin EM-kilpaluiden tv-lähetykset:
17.5 10.55- Areena / 19.00-20.30 TV2
18.5 10.55- Areena / 19.00-20.45 TV2
19.5 10.55- Areena / 19.00-21.05 TV2
20.5 10.55- Areena / 18.58-20.35 TV2
21.5 10.55- Areena / 18.55-21.00 TV2
22.5 10.55- Areena / 19.00-20.45 TV2
23.5 10.55- Areena / 18.55-20.30 TV2

Seuraa kisatapahtumia myös Uimaliiton Twitterissä @uimaliitto ja Instagramissa @swimmingfinland

Tällä viikolla tulossa vielä:
Juttu parauimari Nader Khalilista
Parauintien EM-ennakko
EM-uintien koosteennakko

Liitteet:
Kuva Martta Ruuska_rintauinti
Kuva Ruuska_Einiö_EM_ensikertalaiset

– En suosittele kenellekään vuosikymmeniä vanhan kylmäsäilytyslaitteen viemistä mökille. Vanhat laitteet ovat energiasyöppöjä ja käyttö tulee kalliiksi. Jatkuvasti huriseva kompressori kielii siitä, että kylmälaite ei jaksa ylläpitää tasaista säilytyslämpötilaa. Riski ruokien ennenaikaisesta pilaantumista lisääntyy, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta toteaa.

Epäonnisia kertomuksia kylmälaitteiden rikkoutumisesta juuri kesäjuhlien alla tai juhannuksena kuulee usein. Tämä ei ole kohtalon ivaa, vaan seurausta tavallistakin suuremmasta jäähdytystarpeesta.

– Jääkaappi ja pakastin saatetaan ladata liian täyteen, mikä entisestään kuormittaa kompressoria. Lopputulos harmittaa varmasti, jos laite kerta kaikkiaan irtisanoo sopimuksensa, Suur-Uski sanoo.

Energiayhtiön tarjoama kulutusseurantapalvelu on hyvä paikka tarkastella kodin ja laitteiden sähkönkäyttöä. Lisääntynyt kulutus voi kieliä laitteen vikaantumisesta. Myös mökin laitteiden seurantaan on kulutusseuranta kätevä apuväline.

Energiamerkintä uudistui, vertailu kannattaa

Kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan energiamerkintä uudistui talvella. Tuttu puna-vihreä nuolikuvio on tallella, mutta asteikko on palautettu A-G -asteikolle ja tiukentuneiden energiatehokkuusvaatimusten vuoksi nykyisin markkinoilla olevat laitteet sijoittuvat luokituksen ala-askelmille.

– Kylmäsäilytyslaitteista ei enää löydy A+/++/+++ -luokan laitteita, vaan vanhat mallit voivat nyt sijoittua esimerkiksi D- tai E-luokkaan. Tätä ei kannata hätkähtää, sillä laite itsessään ei ole aiempaa huonompi ja voi edelleen edustaa laiteryhmän energiatehokkainta kärkeä. Uudelleenskaalaus antaa tilaa tuotekehitykselle ja tulevaisuuden yhä energiatehokkaammille laitteille, Suur-Uski sanoo.

Energiamerkinnän tiedot auttavat valitsemaan omaan käyttöön sopivan ja energiatehokkaan laitteen. Kylmäsäilytyslaitteista se kertoo muun muassa nettotilavuuden ja äänitason energiankulutuksen lisäksi. Energiamerkintä on oltava näkyvillä sekä myymälässä että verkkokaupassa.

 – Merkintä uudistui maaliskuussa myös astian- ja pyykinpesukoneilla sekä televisioilla ja elektronisilla näytöillä. Lisäksi renkaiden energiamerkintä uudistui toukokuussa ja syksyllä vielä saamme uudet merkinnät lampuille. Muille merkityille laitteille uudistus on tulossa vuoteen 2025 mennessä.

Energiamerkintä ja ekosuunnittelu ohjaavat valmistajia parantamaan tuotteiden energiatehokkuutta. Ensimmäisenä energiamerkinnän 25 vuotta sitten saaneiden jääkaappien sähkönkulutus on tänä aikana pienentynyt 60 prosenttia. Uusi ekosuunnitteluvaatimus parantaa lisäksi laitteiden korjattavuutta ja varaosien saatavuutta.

Lisätietoa energiamerkinnästä Energiaviraston ylläpitämästä verkkopalvelusta https://energiamerkinta.fi ja ekosuunnitteluvaatimuksista https://ekosuunnittelu.info/

Lisätietoa kodin energiansäästöstä www.motiva.fi/koti

Yhteydenotot: Motiva Oy, Päivi Suur-Uski, paivi.suur-uski@motiva.fi, puh. 044 300 1369

Oikea säilytyslämpötila tärkeä – kylmäketjun katkeaminen voi pilata elintarvikkeet

Varmista, että saat ruokaostokset mahdollisimman tuoreina ja säilyvinä kotiin tai mökille saakka. Käytä kuljetuksessa hyvälaatuista kylmälaukkua ja tarvittaessa jäähdytettyjä patruunoita. Siirrä elintarvikkeet kylmään ripeästi. Herkästi pilaantuvia elintarvikkeita ovat esimerkiksi kalat, mäti ja äyriäiset, maito, kerma ja kypsyttämättömät juustot, tuore liha ja kypsentämättömät lihavalmisteet.

• Pakastimessa -18 °C
• Jääkaapissa +2 - +6 °C
• Viileäkaapissa +10 - +14 °C

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kehottaa kesän piharemontoijia välttämään kyllästetyn puun turhaa käyttöä. Kyllästetty puu on tarpeen vain, jos puulta vaaditaan erityisen pitkäaikaista kestävyyttä. Esimerkiksi maahan upotetut aidantolpat ja vedessä olevat, laiturin kantavat rakenteet kannattaa tehdä A-luokan kyllästetystä puusta. Sen sijaan aitojen laudoituksen ja maanpäällisen terassirungon voi tehdä myös kyllästämättömästä puutavarasta.  Sisätilojen rakenteissa kyllästetyn puun käyttö on kiellettyä.

Vuosittain Suomessa käytetään painekyllästettyä puutavaraa tuhansia kuutiometrejä. Osa käytöstä on tarpeetonta ja lisää ympäristön kuormitusta. Käytä siksi kyllästämätöntä puutavaraa aina kun voit. Käsittelemättömän puun käyttöikä on usein riittävän pitkä.

Kemiallisesti käsiteltyä puuta ei saa polttaa, vaan se pitää viedä jäteasemien erilliskeräilyyn. Käyttämällä käsittelemätöntä puuta, ehkäiset myös erilliskeräiltävän jätteen syntymistä.

– Kyllästetystä puusta huuhtoutuu sateen mukana kemikaaleja, joiden tarkoitus on estää lahoamista. Väärissä kohteissa käytettyinä nämä aineet ovat haitallisia ihmiselle ja ympäristölle, sanoo Tukesin ylitarkastaja Kaarina Repo.

Kyllästettyä puuta tarvitaan vain rakennuskohteissa, joissa puulta vaaditaan erityisen pitkäaikaista kestävyyttä. Kyllästetty puu kestää hyvin säänvaihteluita eikä lahoa helposti.

– Kyllästettyä puutavaraa kannattaa käyttää esimerkiksi vesirakentamisessa tai rakenteissa, jotka ovat kosketuksessa maan kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi laiturin kantavat rakenteet tai terassien maata vasten olevat rakenteet. Irti maasta oleviin rakenteisiin voi hyvin käyttää kyllästämätöntä puutavaraa tai vaikka luontaisesti hyvin kosteutta kestävää lehtikuusta. Sisätilojen rakenteisiin kyllästettyä puutavaraa ei saa käyttää, sanoo ylitarkastaja Laura Lakua Tukesista.

Kyllästetty puu sopii mm. seuraaviin paikkoihin 

­– maahan upotetut aidantolpat tai muuten jatkuvasti kosteuden kanssa tekemisissä olevat rakenteet
– maata vasten olevat terassien perustukset (jos rakennetaan esim. terassijalkojen, harkkojen tai pilari-/palkkikenkien varaan, voi käyttää kyllästämätöntä)
– terassien laudoitukset, ulkoportaat ja kaiteet
– laiturin kantavat rakenteet
– kiipeilytelineiden kantavat rakenteet.

Kyllästetyn puun käyttö on kiellettyä

– sisätiloissa
– saunoissa ja kylpytiloissa.

Kyllästettyä puuta ei suositella seuraaviin paikkoihin

– kasvilavat
– kasvimaiden ja marjapensaiden tukirakenteet
– aidan laudoitus
– maakellareiden hyllyt
– kaivonkannet
– rakennusten ulkoseinät
– lasitettujen parvekkeiden lattiaritilät
– maasta irti olevat terassien kantavat rungot
– kantavien rakenteiden (katokset, kesäkeittiöt) seinätolpat, jotka eivät ole maakosketuksessa.

Jos rakennat kyllästetystä puusta

– Valitse käyttötarkoitukseen sopivaa, laatuluokiteltua ja merkittyä puutavaraa. A-luokan kyllästettyä puutavaraa tarvitaan vain jatkuvaan maa- ja vesikosketukseen joutuvissa rakenteissa. Maan yläpuolisissa kohteissa AB-luokan kyllästetty puutavara antaa riittävän suojan.

– Kantavissa rakenteissa myös kyllästetyn puutavaran pitäisi olla lujuusluokiteltua ja leimattua, käytettävä lujuusluokka määräytyy rakennelaskelmien mukaan.

– Ota aina selvää, millä aineella puutavara on käsitelty ja mitä ehtoja kyllästetyn puun käytölle, työstölle ja jätehuollolle on asetettu. Lisätietoja saat puutavaran myyjältä.

– Osta mahdollisimman valmiiksi työstettyä ja määrämittaista tavaraa. Kyllästetyn puun tulee olla pintakuivaa. Näin vältät haitallisille aineille altistumista ja hankalasti hävitettävän työstöjätteen syntymistä.

– Käytä suojakäsineitä ja hengityksensuojainta kun työstät kyllästettyä puuta.

– Älä käytä kyllästettyä puuta kohteissa, joissa paljas iho koskee jatkuvasti kyllästettyä puuta. Kyllästetty puutavara ei myöskään saa joutua kosketuksiin elintarvikkeiden tai juomaveden kanssa.

– Vie ylijäämäpalat jäteaseman erilliskeräilyyn. Älä polta kyllästettyä tai maalattua puuta kodin tulisijoissa tai pihalla!

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Kaarina Repo, puunsuoja-aineet, p. 029 5052 001
Ylitarkastaja Laura Lakua, kantavat puu- ja betonituotteet, p. 029 5052 742
sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@tukes.fi

Tukesin nettisivu: Kunnostus ja remontointi/kyllästetyn puun käyttö 

Tukesin nettisivu: Luulot pois kemikaaleista 

Kuva: Hanna-Maria Grönlund

Vuonna 2022 ensi-iltaan tulevan Punttikomedia-elokuvan kuvaukset alkavat Tampereella tänään tiistaina 11.5. Elokuvassa estoinen kirjastovirkailija päätyy bikini fitness -kisaajaksi apunaan elämänhallintansa kadottanut kehäraakki kehonrakentaja. 

Rooleissa
Elokuvan pääosissa nähdään Iina Kuustonen ja Mikko Töyssy. Muissa rooleissa ovat muun muassa Pamela Tola, Eero Ritala, Katariina Kaitue ja Juha Mentula. Elokuvan on käsikirjoittanut Pekko Pesonen (Napapiirin sankarit trilogia, Peruna, Tyttö sinä olet tähti), ja sen ohjaa debyyttielokuvanaan myös kirjailijana tunnettu Aleksi Delikouras.

Elokuvassa Kerttu (Iina Kuustonen) on määrätty selkävaivojen takia kuntosalille, jossa käy ilmi, että hän on geneettinen superlahjakkuus. Äkkiarvaamatta hän päätyy tähtäämään kohti uskomatonta tavoitetta, fitness-kisalavaa. Avuksi osuu entinen geneettinen ihme, kehäraakki kehonrakentaja Vili (Mikko Töyssy), jolla on elämäntarkoitus hukassa. Eriparisella kaksikolla on paljon opittavaa toisiltaan. Ennen kuin Kerttu saadaan kisakuntoon ja Vili takaisin elämänsyrjään, on molempien kasvettava ihmisinä ja voitettava jyrkkiä ennakkoluuloja. 

Kuntosalimaailma, kehonrakennus ja bikini fitness yllättivät näyttelijät
Iina Kuustonen yllättyi roolihahmonsa työmäärästä tavoitteen saavuttamiseksi:
”En tiennyt, että fitness-urheilija elää huippu-urheilijan elämää. Olen saanut treenata valmentajan kanssa 5-6 kertaa viikossa noudattaen tiukkaa ruokavaliota. Elämä on ollut viime ajat kurinalaista ja kiinnostavaa, vaikka Nutella-purkkikin on käynyt mielessä.”

Mikko Töyssylle kuntosalimaailma oli jo entuudestaan tuttu, mutta moni asia avautui roolia tehdessä.
”Vilin rooliin valmistautuessa on ollut mielenkiintoista tutustua kehonrakentajien maailmaan. Olen luullut, että kuntosalijuttu on tuttua hommaa, mutta nyt ymmärrän, että en ole tiennyt alkuunkaan, mitä tarkoittaa kova treenaus ja mitä se vaatii. Välillä treenatessa on tullut äitiä ikävä ja vielä isompana shokkina tuli ruoan määrä, mitä piti päivän aikana syödä. Ja syömisessä olen kuitenkin hyvä - tai niin luulin. Mutta kyllä nämäkin muistot naurattavat viimeistään sitten, kun leffa on elokuvateattereissa”, Töyssy kommentoi. 

Kehonrakennukseen ja fitness-kulttuuriin liittyy ennakkoluuloja. Elokuva avaa tätä maailmaa katsojille asiantuntevasti ja älyttömyyksiä revitellen. Viihteellisellä ja hauskalla elokuvalla on myös toinen syvempi tarina, joka kertoo oman tien löytämisestä, voimaantumisesta ja ennakkoluulojen murtamisesta.

”Olen onnellinen, kun sain Tökän työparikseni. Hän on luottopari komediassa. Hahmoni Kerttu jää kirjastossa jatkuvasti muiden jalkoihin ja käännekohdaksi nouseekin, kun Vili kannustaa ’Kai sä nyt voit ite päättää, että millanen sä oot. Harjoittele!’”, Kuustonen toteaa. 

Punttikomedian tuottaa Yellow Film & TV:lle Olli Haikka ja Marko Talli. Elokuvan levittää SF Studios.

Häng med på en resa till en värld och en tid där varken snabba flygförbindelser eller billiga paketresor existerade. Då var det ovanligt för finländare att åka utomlands, särskilt för nöjes skull. Via nostalgiska ögonblicksbilder tagna före 1960-talets mitt möter vi vyer och miljöer som i dag förefaller både bekanta och främmande på samma gång.

I Med kamera och koffert får vi följa tretton finländska resenärer som genom fotografier och anteckningar dokumenterat sina resor på olika håll i världen. De har rest för att ta hand om sin hälsa, sin egendom, för att arbeta eller söka lyckan, men här finns också utlandsvistelser med fokus på inspiration och rekreation. Bland resenärerna finns konstnären Harald Gallén, verkställande direktören Eduard Paulig, journalisten Margareta ”Marcella” Norrmén, matrosen Björn Pettersson, sekreteraren Werna Ulfves och småbrukarsonen Edvin Eklund.

Resan inleds med fotografier tagna på franska Rivieran på 1890-talet. Därifrån tar bilderna och berättelserna oss vidare till Java och Transkaspien under 1900-talets första år, via Kina och Japan 1914 till den amerikanska kontinenten 1927 och Tyskland strax före andra världskrigets utbrott. Vi möter också efterkrigstidens Indien och Afrika samt shahens Iran – och avslutar resan vid Medelhavet och den spirande massturismen i mitten av 1960-talet.

Samtliga resenärers arkiv och samlingar ingår i Svenska litteratursällskapet i Finlands arkiv. Laura Hollstens och Maria Åsviks inledande artikel ringar in både resandets och fotograferandets historia.

Med kamera och koffert
Resefotografier före massturismen
Red. Sanna Jylhä & Marika Rosenström
Cirkapris 28 euro
ISBN 978-951-583-527-7
178 s., inbunden, illustrerad
Omslag: Antti Pokela
Utges i Sverige i samarbete med Appell Förlag

För recensionsexemplar och intervjuförfrågningar, kontakta försäljningskoordinator Hanna Riska, hanna.riska@sls.fi eller +358 40 558 2096.

Pressbilder:

• Kameler och en åsneryttare i Tjardzjou, dagens Türkmenabat i Turkmenistan 1902. Foto: Frans Nyberg d.y. Svenska litteratursällskapet i Finland/Nybergska släktarkivet.
• Strandliv på Praia da Urca i Rio de Janeiro, 1927. Fotograf: Eduard Paulig. Svenska litteratursällskapet i Finland/Släkten Pauligs arkiv.
• Strandpromenaden Promenade des Anglais i Nice, 1958. Fotograf: Margareta Norrmén. Svenska litteratursällskapet i Finland/Margareta ”Marcella” Norrméns arkiv.
• Siena fotograferad under en gruppresa till Italien 1965. Fotograf: Werna Ulfves. Svenska litteratursällskapet i Finland/Werna och Anders Ulfves arkiv.

Saimaa–Pietari-matkailukäytävä yhdistää kaksi erilaista, suosittua matkakohdetta: Pietarin Venäjällä sekä Saimaan järvialueen Suomessa, yhdeksi matkakohteeksi. Uuden matkailuyhteistyö -hankkeen puitteissa on nyt toteutettu kohdeopas. Ensimmäiset matkapaketit ovat suunnitteilla vuodelle 2022.

Pietari, Leningradin alue ja Saimaan kaupungit tekevät yhteistyötä matkailumarkkinoinnissa, tuotekehityksessä ja myynnissä. Saimaa–Pietari-matkailukäytävä -hankkeen tarkoituksena on lisätä sekä matkanjärjestäjien että matkailijoiden tietoisuutta mahdollisuudesta yhdistää nämä kohteet rajan ylittävässä matkailussa.

Saimaan alueelta mukana yhteistyössä ovat Imatra, Lappeenranta, Mikkeli ja Savonlinna, jotka yhdessä muodostavat Lake Saimaa Purest Finland -markkinointikonsortion. Venäjältä mukana ovat Pietari sekä Leningradin alue.

Kolmivuotisessa projektissa kohotetaan Pohjois-Euroopan ja erityisesti Pietari–Saimaa -matkakohteen tunnettavuutta ja sen potentiaalia kohteena, jossa yhdistyvät kulttuuri, historia ja elämykset. Projekti saa rahoitusta EU:n Kaakkois-Suomen–Venäjän rajan ylittävän yhteistyön ohjelmasta (South-East Finland – Russia 2014–2020 cooperation programme).

– Projektin puitteissa luotu yhteistyö tulee luonnollisesti jatkumaan hankkeen päättymisen jälkeenkin, Lappeenrannan kaupungin matkailu-, markkinointi- ja asiakaspalvelujohtaja Mirka Rahman toteaa.

Lappeenrannalla on myös Pietarin matkailuneuvonnan kanssa toukokuussa 2015 solmittu yhteistyösopimus.

Uunituore kohdeopas ja uudenlaisia matkapaketteja

Lappeenrannan kaupunki on kilpailuttanut kohdeoppaan toimeksiannon sekä matkapakettien teon osana hanketta. Kilpailutuksen voitti lappeenrantalainen matkatoimisto Saimaa Travel yhteistyössä saksalais-suomalaisen Nordic Marketing -matkailuyhtiön, hollantilaisen Voigt Travel -matkanjärjestäjän sekä saksalaisen Fintouring -matkanjärjestäjän kanssa.

– Saimaa Travelilla ja kumppaniyrityksillämme Voigt Travelilla ja Fintouringilla on kokemusta Saimaan alueen ja Venäjän yhdistämisestä matkapaketteihin. Olemme tyytyväisiä, että olemme saaneet mukaan kumppanit, joilla on valmista asiakaskuntaa Keski-Euroopassa sekä Saimaan alueen tuntemusta, kertoo Saimaa Travelin palvelupäällikkö Suvi Laine.

Kohdeopas esittelee alueiden erityispiirteitä: nähtävyyksiä, luontoa ja monipuolista kulttuuria. Valmis opas löytyy hankkeen verkkosivuilta www.travelcorridor.info, jotka Imatran kaupunki on luonut. Kohdeoppaaseen voi tutusta tästä: Corridor-Manual-2021_final.pdf (travelcorridor.info)

– Hankkeen kärkituotteisiin kuuluvan Saimaan ja Pietarin matkan yhdistämiseen on voitu panostaa vastuullisen matkanjärjestäjän Saimaa Travelin ja eurooppalaisten kumppaneiden kanssa sekä tuoda uusia paketteja jo olemassa olevan viisumivapaan risteilyn oheen, Rahman iloitsee.

Matkapakettien työn kanssa edetään nyt kovaa vauhtia ja vuodelle 2022 on rakenteilla tuotteita, joiden tarkoituksena on pidentää matkailusesonkia sekä tuoda uutta matkailutarjontaa talviajalle. Nordic Marketing on mukana koordinoimassa verkostoa matkanjärjestäjien ja yrittäjien välillä.

– Vuodeksi 2022 teemme matkanjärjestäjien kanssa eurooppalaisille räätälöityjä matkailupaketteja, joissa yhdistyvät Saimaan alue ja Pietari–Leningrad Oblast alue, kertoo Nordic Marketingin asiakkuuspäällikkö Suvi Ahola.

Saimaan järviluonto kohtaa kulttuuripääkaupungin

Saimaa–Pietari-matkailukäytävä -hankkeessa suomalaisen kulttuurin synnyinsija kohtaa kulttuuripääkaupunki Pietarin. Yhteisen brändin avulla nostetaankin esiin alueen erityistä kulttuuria, perinteitä, tapahtumia ja elämäntapaa Suomen ja Venäjän rajalla. Uusia matkailijoita Pietariin ja Saimaalle houkutellaan eritoten Keski-Euroopasta.

– Pietari on erittäin vetovoimainen ja kiinnostava kohde keskieurooppalaisille matkailijoille ja Saimaan alueella on paljon mahdollisuuksia eri mittaisiin paketteihin. Pietarin läheisyys ja viisumivapaat risteilyt ovat alueellemme suuri vetovoimatekijä Euroopan matkailumarkkinoilla, Laine sanoo.

Mirka Rahman sanoo, että Saimaa–Pietari-matkailukäytävä -hanke on edesauttanut Saimaan alueelle tärkeän erottuvuustekijän konkreettisen hyödyntämisen. Pietarin läheisyys ja viisumivapaat risteilyt ovat aina olleet Lappeenrannan keskeinen myyntivaltti.

Toiveena on, että rajat voidaan avata vuoden loppuun mennessä, jolloin kansainvälinen matkailu voi jälleen alkaa. Mirka Rahman uskoo, että yksittäiset matkailijat ja pienryhmät lähtevät liikkeelle ensin ja Saimaan alue tulee olemaan vetovoimainen kohde eurooppalaisille matkailijoille. Lappeenrannan lentoaseman kansainväliset reittilennot on tarkoitus avata asteittain.

– Ryanairin ympärivuotisten lentojen matkailijoiden lennoilla säästetylle rahalle tulee osoittaa mielenkiintoisia matkailupalveluja. Lappeenrannan sijainti logistisessa solmukohdassa mahdollistaa monipuolisten palvelujen kehityksen, Rahman sanoo.

Saimaa–Pietari-matkailukäytävä -hankkeen yritystilaisuudet starttasivat tässä kuussa. Ensimmäinen englanninkielinen infotilaisuus järjestettiin Lappeenrannassa torstaina 6.5.2021.

Lisätiedot:
Mirka Rahman
Matkailu-, markkinointi- ja asiakaspalvelujohtaja, Lappeenrannan kaupunki
+35840 849 9161
mirka.rahman@lappeenranta.fi

Suvi Laine
Palvelupäällikkö, Saimaa Travel
puh. +3585 5410 103
suvi.laine@saimaatravel.fi

Suvi Ahola
Asiakkuuspäällikkö, Nordic Marketing
puh. +358 50 5464 190
suvi.ahola@nordicmarketing.fi

Esplanadin myymälä on keskellä Etelä-Helsinkiä ja helposti saavutettavissa kävellen tai julkisen liikenteen avulla. Se tarjoaa uuden, sujuvan tavan yhdistää sähköauto osaksi arjen liikkumista juuri silloin kuin sille on tarve. Opelin kehittämä digitaalisuuteen perustuva myymäläkonsepti toimii erinomaisesti kompaktissa myymälätilassa, jossa asiakkaan on helppo asioida ja saada asiantuntijaneuvontaa sähköauton vuokraukseen tai hankintaan liittyen. LänsiAuto Esplanadi palvelee kantakaupungissa asuvia asukkaita sekä siellä työssä käyviä että matkailijoita. Lisäksi kävelyetäisyydellä on lukuisia hotelleja ja pääkonttoreita.

”Tavoitteemme on, että tämä ainutlaatuinen sijainti sekä uusi erityisesti vuokraukseen perustuva palvelukonsepti tuovat Opelille aivan uusia asiakasryhmiä. Haluamme olla osaltamme vahvasti viestimässä ympäristöystävällisemmän autoilun puolesta ja kehittämässä Suomen autoilun sähköistymistä. Sähköauto on oikea ratkaisu joustavaan omaehtoiseen liikkumiseen kantakaupungissakin”, linjaa Opel Suomen toimitusjohtaja Petri Aarnio.

”Helsinki haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035 ja se tarkoittaa kunnianhimoisia päästövähennyksiä, myös liikenteessä. Kaikki sähköautoilun kehittämistä tukevat toimenpiteet avustavat tätä tavoitetta. Helsingin päästöistä neljännes syntyy liikennesektorilta ja yksi erittäin keskeinen keino näiden päästöjen leikkaamiseen on autokannan sähköistäminen. Vuonna 2035 sähköllä automatkoista pitäisi ajaa noin kolmannes. Kaupungilla on keinoja oman kalustonsa sähköistämiseen, mutta liikenteen ilmastotalkoisiin tarvitaan mukaan myös yksityiset autoilijat” sanoo Helsingin päästövähennysohjelman projektijohtaja Kaisa-Reeta Koskinen.

Opelin sähköautomalliston kruununjalokivi on äitienpäiväviikonloppuna lanseerattu täysin uusi katumaasturi Mokka, joka on heti vuokrattavissa uudesta Esplanadin liikkeestä. Sähköisenä on saatavana myös Opel Corsa-e sekä jopa yhdeksän hengen seurueen kuljettamiseen soveltuva Opel Zafira-e Life. Myös pakettiautot ovat sähköistyneet: Opel Vivaro-e kuljettaa sähkön voimalla jopa tuhannen kilon kuorman vaikkapa kesäasunnolle.

Opel-maahantuonnista vastaa LänsiAuto-konserni, joka on myös maailman suurimman autovuokraamon Enterprisen franchising-kumppani Suomessa. LänsiAuto on helsinkiläinen perheyritys, jonka ensimmäinen Opel-myymälä avattiin Helsingin kantakaupunkiin syksyllä 1981. Vuonna 2021 konsernin liikevaihtoennuste on noin 350 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

LänsiAuto Drive Oy

Toimitusjohtaja Petri Aarnio

petri.aarnio@lansiauto.fi

040 754 1440

LänsiAuto Drive Oy

Markkinointi ja viestintä Petri Keskitalo

petri.keskitalo@lansiauto.fi

040 5578711

Tamminen Oy valmistaa Talman Luomun tuotantolaitoksessaan kypsiä lihavalmisteita, jotka ovat olleet myynnissä nyt reilun vuoden ajan. Uudet tuotteet ovat vastanneet asiakaskysyntään niin ammattikeittiöiden kuin laatutietoisten kuluttajienkin keskuudessa. Hyvä menekki on päässyt yllättämään, ja tuotevalikoimaan suunnitellaan jo laajennuksia.

Tamminen Oy osti reilu vuosi sitten Sipoossa sijaitsevan Talman Luomun tuotantolaitoksen ja hyödynsi tiloja ensivaiheessa luomulaatuisiin kypsiin lihavalmisteisiin. Alkuun pääpaino oli etenkin luomuporsaasta valmistettavissa tuotteissa, joiden saralla Tamminen on selvä markkinajohtaja Suomessa. Sittemmin uusia tiloja ja kypsennysmenetelmiä on alettu hyödyntää myös laajemmin eri raaka-aineisiin ja tuoteryhmiin, ja variaatiota on tarkoitus lisätä jatkossa entisestään.

- Nyt kun myyntiä on takana reilu vuosi, hyvä menekki on ollut varsin positiivinen yllätys. Eräs viime vuoden kohokohdista oli myös Luomu Savusaunapalvikinkullemme myönnetty kunniamaininta Vuoden luomutuote 2020 -kilpailussa. Se onkin ollut yksi suosituimmista kypsistä tuotteistamme, kertoo Tammisen myynti- ja markkinointijohtaja Tero Oinonen.

Aiemmin tuorelihatalona tunnettu Tamminen katsoo Talman tiloissa valmistettavien tuotteiden sopivan hyväksi jatkumoksi jalostusasteessa eteenpäin. Niin tuoreissa kuin kypsissäkin tuotteissa pääosassa ovat aidot, perinteiset maut, ja erottautumista lihavalmisteiden kovassa kilpailussa todella tarvitaankin. Valikoima esimerkiksi leikkeleissä ja makkaroissa on kauppojen hyllyillä varsin runsas.

Tammisella katsotaan omaksi erityiseduksi se, että asiakkaat tunnistavat Tammisen tutun, korkean laadun jo tuoretuotteista muun muassa tuotteiden korkeana puhdistusasteena ja laadukkaana käsinleikkuuna. Myös kypsissä lihavalmisteissa Tamminen tuo tuotteisiin omaleimaisuuttaan, korkeaa laatua – ja tietysti herkullista makua.

- Kypsissä tuotteissa yksi erityisistä valteistamme on aidossa savusaunassa tehty uniikki palvaus. Tavoitteenamme onkin valmistaa Talman tuotantotiloissamme Suomen parhaat, aidot saunapalvituotteet, Oinonen toteaa.

Tamminen aikoo jatkaa tuotekehitystyötä vahvasti myös jatkossa ja tuoda markkinoille mielenkiintoisia uutuuksia. Kuluttajakäyttäytymisessä näkyy pyrkimys helpottaa arkea ja ajankäyttöä sekä halu tuntea ruuan alkuperä ja panostaa laatuun. Tähän kysyntään Tamminen panostaa myös tulevaisuudessa, niin tuoretuotteiden kuin valmisteidenkin osalta.

Vuodelle 2021 Tamminen ennakoi Talman tuotteiden volyymin moninkertaistuvan, sillä tuotteet on otettu hyvin vastaan niin keskusliikkeissä kuin kuluttajienkin keskuudessa. Kärkituotteina ovat uniikit palvatut kinkut ja nautavalmisteet, minkä lisäksi erikoisleikkuulihoille ja makkaroille ennakoidaan hyvää kysyntää, etenkin alkamaisillaan olevaa grillikautta kohti.

Tammisen verkkosivut:
www.tamminen.fi

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Tero Oinonen, myynti- ja markkinointijohtaja, tero.oinonen@tamminen.fi

Senaatti-kiinteistöt aloittaa valtioneuvoston juhlahuoneistona toimivassa Smolnassa peruskorjauksen, jossa edustustiloja päivitetään ja kiinteistön talotekniikka uusitaan vastamaan tämän päivän vaatimuksia. Työt alkavat keväällä 2021 ja valmistuvat aikataulun mukaan loppuvuodesta 2022. 

Tavoitteena on laajan teknisen peruskorjauksen ohella parantaa valtioneuvoston keskeisen juhlahuoneiston toiminnallisuutta ja turvallisuutta sekä tontille liikennöintiä. Myös esteettömyyteen panostetaan rakentamalla kiinteistöön esteetön sisäänkäynti ja uusimalla henkilöhissit. Ilmanvaihtokoneet uusitaan ja rakennus liitetään olemassa olevaan kaukojäähdytysverkkoon.  

Valtioneuvoston juhlahuoneistona toimiva Smolna on yksi Suomen rakennushistoriallisista jalokivistä. Helsingin Eteläesplanadilla sijaitsevan Smolnan peruskorjaus on suunniteltu tarkasti ja huolellisesti. Siihen on sisältynyt muun muassa väritutkimuksia keskeisissä juhlatiloissa. Toisessa kerroksessa sijaitsevien edustustilojen sisustus ja kalusteet kunnostetaan ja pinnat konservoidaan. Nykyinen sisustus ja irtokalustus säilytetään mahdollisimman laajasti. Tavoitteena on säilyttää tilojen arvokas ja juhlava ilme. Uusien materiaalien valinnassa kiinnitetään huomiota muun muassa kierrätettävyyteen.

”Smolnan edellisestä laajemmasta peruskorjauksesta on pitkä aika. Nyt käynnistyvä peruskorjaus mahdollistaa arvokiinteistön aktiivisen käytön pitkälle tulevaisuuteen”, toteaa yksikön päällikkö Heikki Hovi valtioneuvoston kansliasta.

Peruskorjauksen rakennuttajana toimiva Senaatti-kiinteistöt on kilpailuttanut peruskorjauksen urakoitsijan neuvottelumenettelyllä ja valinnut projektinjohtourakoitsijaksi Pylon Rakennus Oy:n. Urakoitsijavalinnassa painotettiin erityisesti laatupisteitä, joissa arvioitiin muun muassa urakoitsijan projektiryhmän osaamista, kokemusta ja yhteistoimintakykyä. 

”Valitulla urakoitsijalla tuli olla vahva kokemus vaativien arvokohteiden korjauksista. Suunnittelu on tehty tiiviissä yhteistyössä Senaatin, valtioneuvoston kanslian ja Museoviraston kanssa”, toteaa rakennuttajapäällikkö Pekka Turunen Senaatti-kiinteistöistä. Peruskorjauksen kustannusarvio on 31 milj. euroa. 

Smolna 
Carl Ludvig Engelin suunnitelma Smolna on alun perin rakennettu Suomen sotaväen ylitarkastajan virkataloksi. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1820 ja osa talosta otettiin käyttöön 1822, mutta viimeistelytyöt jatkuivat vuoteen 1824 saakka. Pitkän historiansa aikana rakennus on toiminut niin kenraalikuvernöörin virkatalona kuin punakaartin johtokeskuksena, suojeluskuntien yliesikuntana, valtion virastotalona kuin ulkoministerin virka-asuntona. Vuosina 1964–1965 Smolnassa toteutettiin mittava peruskorjaus, jossa rakennusta muokattiin juhlahuoneistokäyttöön sopivaksi. Kiinteistö on asetuksella suojeltu.  

Lisätietoja:
Senaatti-kiinteistöt: rakennuttajapäällikkö Pekka Turunen p. 0205 811 267, pekka.turunen@senaatti.fi 
Valtioneuvoston kanslia: yksikön päällikkö Heikki Hovi p. 029 516 0090,  heikki.hovi@vnk.fi

Tiedotteen lähettäjä:
Senaatti-kiinteistöt 
viestintä p. 040 579 4779

Kuva: valtioneuvoston kanslia