Onko vanhemmuus hankalaa? Huolestuttavatko nuorison valinnat? Hiertääkö uusperheen arki? Et ole yksin: menneet sukupolvet jakavat kokemuksesi vuosisatojen ajalta! Uusi kirja avaa perhe-elämän kirjoa Suomessa keskiajalta 2020-luvulle. Perheen jäljillä tarkastelee arkea ja tunteita pohjoismaisissa perheissä. Keskiössä ovat perheiden sisäiset suhteet ja tunnesiteet.

Perheestä puhutaan päivittäin niin arjessa, politiikassa kuin tutkimuksissakin. Näkökulmasta riippuen perhe on yhteiskunnan tukipilari tai menneen maailman jäänne, turvasatama tai kriisipesäke. Nykyperheet kuvataan entistä pirstaleisemmiksi. Uusperheet, sateenkaariperheet, adoptiot ja huoltajuuskiistat nähdään nykymaailman ilmiöinä.

"Kirjamme perusajatuksena on havainto, että menneisyyden perhe-elämässä oli lopulta hyvin samankaltaisia ongelmia ja ilonaiheita kuin nykyäänkin, ja että näistä havainnoista voisi olla hyötyä myös suurelle yleisölle”, sanovat kirjan toimittajat Johanna Ilmakunnas ja Anu Lahtinen.

Tämän päivän nostalgisissa mielikuvissa menneisyyden perheeseen liitetään turvallisuus, pysyvyys ja vastuullisuus. Kuitenkin niissä ratkottiin nyky-yhteiskunnassakin arkipäiväisiä yksinhuoltajuuden, adoption, sosiaalisen vanhemmuuden, uusperheiden ja vihkimättömien parien pulmia. Myös monet nykyajalle tyypillisinä pidetyt ilmiöt kuten aviopuolisoiden omien nimien säilyttäminen tai kahden elättäjän perhemalli ovat löydettävissä keskiajan ja varhaismodernin ajan perheistä.

"Kirja auttaa ymmärtämään nykyongelmia ja niiden taustoja, rauhoittaa moraalipaniikkia ja hahmottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Menneisyydessä ja nykypäivässä ihmisten kuvitelmat perheestä saattoivat erota paljonkin siitä perheestä, jossa he elivät."

Johanna Ilmakunnas & Anu Lahtinen (toim.): Perheen jäljillä. Perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400–2020
366 s., Vastapaino 2021

Toimittajien yhteystiedot:
Johanna Ilmakunnas: johanna.ilmakunnas@abo.fi, 050 478 3688
Anu Lahtinen: anu.z.lahtinen@helsinki.fi, 0400 906 353

Arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906

Syksyn ensimmäisissä IKEA uutuuksissa nähdään maanläheisiä värejä ja luonnollisia materiaaleja kuten villaa, puuvillaa ja meriheinää. Ruskean ja valkoisen sävyt, sininen sekä okran ja pinkin vivahteet vievät katseen kohti lähestyvää vuodenaikaa. Marrakechin auringon haalistamien värien ja Milanon puhdaslinjaisten yksityiskohtien inspiroima mallisto luo syksyiseen kotiin lämpimän ja silti modernin ilmeen. Heinäkuussa myyntiin tuleva mallisto pitää sisällään muuan muassa maanläheisen villamaton ja -tyynyn, siron sohvan, puhdaslinjaisen vitriinikaapin, verhoillun sängyn sekä minimalistisia piensisustustuotteita.

Syksyn ehdoton ykkösrentoutumispaikka löytyy BACKSÄLEN-nojatuolista, jonka korkeat ja sirot käsinojat takaavat mukavuuden. Sarjaan kuuluu myös kahden ja kolmen istuttava sohva, joista jälkimmäiseen on saatavilla divaaniosa. Sekä nojatuolissa että sohvissa on irrotettava, konepestävä päällinen. 

Verhoiltu BLÅKULLEN-sängynrunko sopii nukkumisen lisäksi myös lukunurkkaukseksi kulmapäätynsä ansiosta. Monikäyttöisyytensä vuoksi se on täydellinen pieniin tiloihin. Sininen KNISA-verhoilukangas on 90% kierrätettyä polyesteriä. Valkoisessa metallisessa BAGGEBO-vitriinikaapissa on lasinen ovi ja sivuilla pelkistetyt verkkoyksityiskohdat, jotka suodattavat valoa kauniisti. 

Pehmeyttä sisustukseen luonnollisella villalla ja meriheinällä  

Oikein valittu koristetyyny antaa huoneelle viimeistellyn loppusilauksen. BRUNSTARR-tyynynpäällinen tuo tekstuurinsa ja väriensä vuoksi mieleen kaukaisen maan lämpimine väreineen ja mausteisine tuoksuineen. Päällinen on valmistettu pehmeästä, käsin tuftatusta villasta ja kestävämmin tuotetusta puuvillasta. 

Syksyn mallisto täydentyy kudotulla matolla, joka on valmistettu luonnonvalkoisesta villasta. Kaksikerroksinen, hapsullinen PEDERSBORG sekä näyttää että tuntuu hauskalta, ja se luo huoneeseen pehmeyden tuntua. 

MÅNALG-seinävalaisin on ensimmäinen uusiutuvasta meriheinästä punottu seinävalaisimemme. Koska jokainen varjostin on taidokasta käsityötä ja materiaalissa esiintyy luonnollisia värivaihteluita, jokainen tuote on uniikki. Kaunis valaisin muodostuu kahdesta erisuuntaisten käsin punottujen elementtien kerroksesta.  

Kestävää ja kevyttä puuvillaa 

Mukavaan puuvillaiseen SIESJÖN-pyyhkeeseen kietoutuneena olo on kuin kylpylässä. Hamam-tyylistä pyyhettä on saatavana kolmessa koossa. Kevyen pyyhkeen toinen puoli on sileää kudosta ja toinen imukykyistä froteeta.  

Jokaisella HILLEGÄRD-huovalla on oma tarinansa. Huopia kutovat taitavat käsityöläiset Intiassa osana jo pitkään kestänyttä yhteistyötämme yhteiskunnallisen Rangsutra-yrityksen kanssa. He ovat pääasiassa naisia, joista suurin osa on osakkaana yrityksessä. Sen kautta etenkin maaseudulla asuvat käsityöläiset saavat vakaan elannon. Huopien materiaalina käytetään kestävämmin tuotettua puuvillaa. 

Keramiikan ja lasin yksilöllinen muotokieli 

Siro CHILIFRUKT-maljakko toimii sekä maljakkona että 1,2 litran kastelukannuna. Monikäyttöisestä tuotteesta on saatavana sekä kirkas lasinen että vihreä galvanoidusta teräksestä valmistettu versio. 

Sisä- ja ulkokäyttöön sopivat keraamiset DRÖMSK-ruukut ovat yksilöllisiä, koska niissä on useita lasitekerroksia, jotka reagoivat toisiinsa eri tavoin polton aikana. Tummansininen kuvio on reaktiivisen lasituksen tulosta.  

Toiminnallisuus ja muotoilu yhdistyvät 

Helppokäyttöinen langaton NORDMÄRKE-latausalusta on valmistettu kestävästä bambusta. Älypuhelimen lataaminen onnistuu langattomasti ilman johtosolmujen selvittelyä. Latausalusta on yhteensopiva kaikkien Qi-sertifioitujen älypuhelinten ja laitteiden kanssa. 

Kun lasten piirustukset eivät enää mahdu jääkaapin oveen, MÅLA-sarjan värikäs pahviputki sopii täydellisesti piirustusten ja taideteosten säilyttämiseen. MÅLA- pahvikaupunki antaa lapsille mahdollisuuden ryhtyä kaupunkisuunnittelijoiksi ja pahviaihioista pystyy hetkessä rakentamaan pienen kaupungin. 

Heinäkuun uutuusmallisto on saatavilla IKEA-tavarataloista ja -verkkokaupasta heinäkuun alussa. Tutustu tuotteisiin tarkemmin tiedotteen liitteenä olevasta pr-paketista.  

Lataa tuotekuvat tästä. Linkki on voimassa seitsemän päivää. 

Lisätietoja: 
IKEA Viestintä 
pr.finland@IKEA.com 
puh. 040 451 7856 

Muddring och sprängning pågår utanför Nordsjö hamn och i farleden. Sprängstenen från Nordsjö transporteras med pråm till Ärtholmens östra strand, där den används för utfyllnadsarbete. Detta medför förändringar i farlederna och områdena där man kan köra båt vid Ärtholmen. Båtförarna ska lämna ett säkerhetsavstånd på minst 150 meter till arbetsutrustningen.

Under båtsäsongen som nu inleds möts både fartygstrafik, arbetsutrustning och småbåtar i Nordsjö farled och hamnbassäng. För att garantera säkerheten för alla ska småbåtsförarna följa de officiella farlederna, 150 meters säkerhetsavstånd till arbetsutrustningen, hastighetsbegränsningarna samt undvika fiske i närheten av arbetsställena.

I Trafikledsverkets, Helsingfors Hamns och Helsingfors stads projekt fördjupas Nordsjöleden och hamnbassängen från 11 meter till 13 meters leddjupgående för att uppfylla fartygstrafikens transportkrav. 

Under båtsäsongen rör sig muddrings- och sprängutrustning samt pråmar på Nordsjö farled dygnet runt (se arbetsställen och farleder, karta 1). Det är skäl för småbåtsförare att vara uppmärksamma när de rör sig i närheten av arbetsställena. Håll minst 150 meters säkerhetsavstånd till utrustningen när du åker båt. I hamnområdet är hastighetsbegränsningen för fritidsbåtar 17 km/h, dvs. 9,2 knop.

Särskild försiktighet ska iakttas i närheten av Nordsjö hamnbassäng. Det är förbjudet att gena genom hamnbassängen på grund av borrningar och sprängningar i området. När man åker båt ska man följa den officiella farleden som omger byggplatsområdet i hamnbassängen (karta 2). Att gena genom hamnbassängen medför en risk för båtförare, arbetsmaskiner och fartygstrafik. 

– Säkerheten för båtförare och personer som arbetar i farleden är av största vikt och därför ber vi dem som rör sig i närheten av Nordsjö hamn och farleden att fästa särskild uppmärksamhet vid säkerhetsavstånden och att göra en så lång omväg som möjligt kring arbetsenheterna, konstaterar Trafikledsverkets projektchef Seppo Paukkeri.

Farledsändringar och område med båtförbud vid Ärtholmens östra strand

Muddringsarbetet utanför Nordsjö påverkar farlederna också i närheten av Ärtholmens östra strand, där det finns en byggplats som tar emot sprängsten. Sprängstenen från Nordsjö transporteras till Ärtholmen med pråm, där den används för utfyllnaden i havet som behövs för att bygga ett nytt bostadsområde. Pråmarna är stora och långsamma och därför svåra att stanna. Båtförare bör observera att en bogserbåt drar pråmen efter sig med hjälp av en dragvajer. 

Farlederna vid Ärtholmens östra strand har förändrats och det är inte tillåtet att köra båt i området där sprängstenen deponeras (karta 3). Området kring Ärtholmen muddras och sprängsten deponeras där från april till augusti.

– Vattendjupet vid Ärtholmens östra strand förändras också när deponeringen av sprängsten i området fortskrider, påminner Paukkeri.

Det är förbjudet att dyka och simma i närheten av arbetsställena. 

Du kan kontrollera arbetsutrustningens placering i realtid i vår karttjänst.

Mer information om projektet och säkerheten för båtförare samt kartor över arbetsställen och farleder.

Facebook.com/vuosaarenmerivayla

Mer information:
Seppo Paukkeri
Projektchef, Trafikledsverket
tfn 029534 3361
fornamn.efternamn@vayla.fi
 
Sanna Supponen 
Projektchef, Helsingfors Hamn Ab
fornamn.efternamn@portofhelsinki.fi
tfn 040801 4705

Tomi Laine
Projektchef
Byggnadskontoret
Stadsmiljösektorn
Helsingfors stad
tomi.m.laine@hel.fi
tfn 09310 39762

Kostamokodissa perhekuntoutukseen voivat osallistua myös päihteetön puoliso sekä alle 6-vuotiaat lapset.

– Raskausaikana aloitettu päihdekuntoutus edistää lapsen mahdollisuuksia terveeseen elämään, kertoo lähihoitaja, SUHA-ohjaaja Päivi Kölhi. 

Kodinomainen maalaisympäristö

Kostamokoti sijaitsee upeissa pohjoiskarjalaisissa maisemissa Liperissä, lähellä Joensuuta. Ympäröivän luonnon lisäksi kuntoutumista tukevat viihtyisät tilat, lähes päivittäin lämpiävä rantasauna, punttisali sekä mahdollisuus mm. rentouttavan Neurosonic-tuolin käyttöön, hierontaan, vyöhyketerapiaan ja korva- ja kehoakupunktioon.

Päihdeongelmia käsitellään kognitiivisella työotteella. Siinä asiakas oppii havainnoimaan omia ajatuksiaan, uskomuksiaan ja tulkintojaan sekä niihin liittyviä vääristymiä sekä huomaamaan niiden vaikutuksen hyvinvointiinsa. Tällöin hän oppii sekä uusia tapoja ajatella että hyväksymään omia kielteisiä tunteitaan.

Päihdehuoltoon erikoistuneen moniammatillisen henkilökunnan työtä tukee psykiatrian erikoislääkärin viikoittaiset käynnit. 

Käytössä on sekä lääkkeetön että lääkkeellinen kuntoutus, jossa tukena käytetään tarvittavia mieliala-, psyyke- ja korvaushoitolääkkeitä. Kostamokodissa on myös mahdollista vaihtaa Metadon korvaushoito Buvidal-injektiohoitoon.

Vahvuuksiin panostetaan

Perheen toimintakyvyn, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointiin käytetään Bentovim-Millerin menetelmää. 

– Panostamme erityisesti vahvuuksien löytämiseen ja voimistamiseen. Tuemme vanhemmuutta, parisuhdetta sekä käytännön arjesta selviytymistä keskustellen ja yhdessä arjen askareita tehden. Päivittäin kokoonnumme myös yhteisiin ryhmäkeskusteluihin, selvittää perhekuntoutuksesta vastaava sairaanhoitaja, psykoterapeutti Merja Ahonen.

– Kehitämme toimintaamme jatkuvasti ja erityisesti panostamme hoitojakson ja kotiin siirtymisen välisen jyrkkyyden loiventamiseen kotiharjoitteluin ja intervallein, jolloin yhdessä perheen kanssa suunnittelemme arjen sujumista budjetinlaadinnasta alkaen, kertoo sosionomi Raija Kantola. 

Kostamokoti on osa Honkalampi-konsernia, jossa työskentelee yhteensä 500 ammattilaista 22 paikkakunnalla. Konserni tarjoaa laaja-alaisia palveluja mm. työllistymiseen, asumiseen,  HR-toimintaan, terapiaan ja erilaiseen kuntoutukseen.

Teksti: Maija-Liisa Saksa

Virroilla jo lähes 60 vuotta toimineen Saarimäen kolarikorjaamon yrittäjä vaihtuu, ja samalla korjaamo liittyy osaksi Autoklinikan palveluverkostoa. Toimipisteen varustelua ja tiloja päivitetään perinteitä kunnioittaen, palveluvalikoiman pysyessä ennallaan. Jyrki Saarimäki jatkaa korjaamon toiminnan tukemista omalla hinauspalvelullaan.

Pitkäaikaisen ja luotetun Saarimäen kolarikorjaamon liiketoiminta siirtyy uudelle omistajalle. Uusi yrittäjä on Alavudella Korikorjaus Jii & Jiistä vastaava Jari Rintamäki. Samalla Saarimäen kolarikorjaamo liittyy osaksi Autoklinikan yrittäjäverkostoa.

– Isäukko perusti Saarimäen kolarikorjaamon vuonna 1963. Itse olen kulkenut mukana korjaamolla pikkupojasta asti ja osakkaaksi liityin vuonna 1990. Olen erittäin ylpeä perheemme tekemästä työstä korjaamoyrittäjinä, mutta viime vuosina veri on vetänyt enemmän tien päälle ja hinaustoimintaan. Tuntuu siltä, että nyt on oikea aika keskittyä siihen ja luovuttaa korjaamotoiminta uusiin osaaviin käsiin – ja on hienoa, että nimenomaan Jari saatiin jatkamaan elämäntyötä Virroilla, Jyrki Saarimäki toteaa.

– Olen pyörinyt Virroilla paljon elämäni aikana, ja kylällä kuulee aina hyvää Saarimäen korjaamosta. Lisäksi olen tuntenut Jyrkin jo pidempään, joten toiminnan jatkaminen tuntuu luontevalta. Koen ennen kaikkea tärkeäksi pitää valoja päällä pienemmillä paikkakunnilla, joista olisi pitkä matka korjauspalvelujen ääreen ilman paikallistoimijoita. Tähän olemme panostaneet tuntuvasti Alavudella, ja jatkossa pidämme paikallispalvelun saatavuudesta ja laadusta huolta myös Virroilla, Jari Rintamäki selittää.

Toimipiste palvelee maanantaista perjantaihin klo 8–16 tutussa osoitteessa Kiertotie 5. Korjaamon julkisivu ja sisustus saavat yrittäjäverkostoon liittymisen myötä Autoklinikka-ketjun yhtenäisen ilmeen. Virroilla hoidetaan jatkossakin pienet peltivauriot ja lasivauriot, kun taas kookkaammat pelti- ja rakennevauriot korjataan Alavuden toimipisteessä.

– Virroilla nähdään tässä tapauksessa loistava yhdistelmä paikallista ja valtakunnanlaajuista toimintaa. Autoklinikka-ketjun tuki mahdollistaa elinvoimaisen palvelun paikallisesti kasvukeskuksiin siirtymisen sijaan. Saarimäen kolarikorjaamo taas täydentää Autoklinikan palveluverkostoa auttaen meitä palvelemaan paremmin sekä paikallisia kuluttaja-asiakkaita ja Virtain alueen aktiivista mökkiliikennettä että yritysasiakkaitamme, Autoklinikan franchising-toiminnoista vastaava Johannes Marttila sanoo.

Lisätietoja:

Johannes Marttila, Autoklinikka-yhtiöt Oy
Puh: 040 571 1440, sähköposti: johannes.marttila@autoklinikka.fi

Jari Rintamäki, Autoklinikka Virrat
Puh: 0500 769 404, sähköposti: virrat@autoklinikka.fi  

Jyrki Saarimäki, SOS Hinaus
Puh: 0500 362 298, sähköposti: korjaamo@phpoint.fi

www.autoklinikka.fi

Tänä vuonna Blue Flag -sertifioituja vierasvenesatamia on Ahvenanmaalla jo yhteensä yksitoista, mikä on enemmän kuin missään muualla Suomessa. Ahvenanmaalaiset vierasvenesatamat ovat investoineet viime vuosina satoja tuhansia euroa uudistustöihin, joilla parannetaan satamien palveluja ja  ympäristöystävällisyyttä.

Jotta sininen lippu voidaan nostaa salkoon, pitää vierasvenesatamien täyttää tiukat kriteerit, muun muassa ympäristöasioiden hallinnassa, ympäristötiedossa ja veden laadussa. Hakemus pitää hyväksyttää paikallisella ja kansainvälisellä lautakunnalla. Kansainväliseen lautakuntaan kuuluu esimerkiksi YK: n ympäristöohjelman, Unescon ja World Tourism Organization edustajia.

"Tuntuu todella hyvältä että meille on myönnetty Blue Flag-sertifikaatti. Olemme panostaneet ympäristöystävällisyyteen ja Blue Flag tukee työtämme kestävän kehityksen parissa", sanoo Eva Nordlund, joka vastaa hotelli Gullvivanin vierasvenesatamasta Brändössä.

 Hotelli Gullvivanin vierasvenesataman lisäksi sertifikaatti myönnettiin tänä keväänä Hamnsundetin, Havsviddenin, Jurmon, Kumlingen ja Rödhamnin vierasvenesatamille. Viime vuonna Ahvenanmaa sai viisi Blue Flag -vierasvenesatamaa, ja näille satamille myönnettiin sertifikaatti tänäkin vuonna.

"Kansainvälisellä tasolla on harvinaista että yhdelletoista vierasvenesatamalle myönnetään sertifikaatit näin lyhyessä ajassa. Kansainvälinen Blue Flag on kiittänyt meitä määrätietoisesta työstä, joka näkyy nyt hienoina tuloksina", kertoo Visit Ålandin ohjelmavastaava Emma Lundberg.

Manner-Suomessa on tänä vuonna yksi Blue Flag -vierasvenesatama.  

"Matkailijoille on nykyään  äärimmäisen tärkeää, että vierailukohde on ympäristöystävällinen. Blue Flag -sertifikaatit ovat tärkeä osa työtämme, jonka tavoitteena on tehdä Ahvenanmaasta ympäristöystävällisempi ja houkuttelevampi vierailukohde", Lundberg sanoo.

Visit Åland vastaa sertifiointiin liittyvästä yhteistyöstä Ahvenanmaalla yhdessä Interreg Central Baltic -projektin Smart Marinan kanssa. Projektin vetämisestä vastaa Ålands Utvecklings Ab.

"Smart Marina -projektin avulla satamilla on esimerkiksi ollut mahdollisuus päivittää palvelunsa sille tasolle, että se vastaa Blue Flag-standardeja. Kaiken kaikkiaan veneilijöiden palveluiden ja ympäristöystävällisyyden kehittämiseen on investoitu satoja tuhansia euroja", Lundberg jatkaa.

"Ahvenanmaan saariston kauniit lahdelmat ja tuhannet saaret houkuttelevat paljon veneilijöitä. Saaristosta suuri osa on yhä koskematonta ja vierasvenesatamat tarjoavat aitoa saaristotunnelmaa. Meille on tärkeää, että kehitämme matkailua kestävällä tavalla", Lundberg toteaa.

Lisätietoja:

Emma Lundberg, ohjelmavastaava, Visit Åland, 045 7344 9901, emma.lundberg@visitaland.com

Eva Nordlund, Hotell Gullvivan, p. 040 5371 777

Kuvia

Liitteenä neljä kuvaa, joita voi vapaasti käyttää artikkelin yhteydessä.

Kuva 1 ja 2 Hotelli Gullvivanin vierasvenesatama

Ehdotus kuvatekstiksi: Brändössä sijaitsevan hotelli Gullvivanin vierasvenesatama on yksi kuudesta ahvenanmaalaisista vierasvenesatamasta, jolle Blue Flag-sertifikaatti on myönnetty tänä vuonna.

Kuva 3 Brudhällin hotellin lähellä sijaitseva vierasvenesatama 2020 

Ehdotus kuvatekstiksi:  Tänä vuonna Blue Flag-sertifikaatti on myönnetty kuudelle ahvenanmaalaiselle vierasvenesatamalle. Kuva on otettu viime kesänä hotelli Brudhällin lähellä sijaitsevassa vierasvenesatamassa Kökarissa. Se on yksi viidestä satamasta, jolle sertifikaatti viime vuonna myönnettiin. 

Kuva 4 Käringsundin vierasvenesatama 2020.

Ehdotus kuvatekstiksi: Tänä vuonna kuusi uutta vierasvenesatamaa saa nostaa salkoon Blue Flag  -lipun. Kuva on otettu viime kesänä Käringsundin vierasvenesatamassa Eckerössä. Se on yksi viidestä satamasta, jolle sertifikaatti viime vuonna myönnettiin.

Accountor jatkaa kasvuaan Lahdessa. Sen suuri palvelukeskus tuottaa talous- ja palkkahallinnon palveluita uudistetuin tavoin. Uusien osaajien rekrytointia helpottamaan Koulutuskeskus Salpaus toteuttaa yhteistyössä Accountorin a+Trainee-ohjelman.

Accountor on kasvanut Lahdessa vauhdilla ja kasvu jatkuu edelleen. Sen talous- ja palkkahallinnon palveluita tuottava palvelukeskus Lahden Mukkulassa työllistää jo 100 henkeä ja uusia työntekijöitä rekrytoidaan jatkuvasti. Kasvavan palvelukeskuksen perustana ovat talous- ja palkkahallinnon toimialan edistykselliset toimintamallit ja tekoäly.

”Koko talous- ja palkkahallinnon toimiala on kehittynyt viime vuosien aikana ja kehittyy edelleen. Sen myötä olemme uudelleenorganisoineet omaa tekemistämme monin tavoin. Lahden palvelukeskus on keskeinen osa tätä kokonaisuutta. Strategiamme mukaisesti olemme silti lähellä asiakkaitamme ympäri Suomen”, sanoo Accountorin Suomen maajohtaja Petteri Heikinheimo. 

Toimialan kehittyessä tehtävä työ on muuttanut muotoaan. Tärkeitä alan ammattilaisten taitoja tulevaisuudessa ovat työn jatkuva kehittäminen sekä digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen. Esimerkiksi tekoälyn opettaminen on prosessi, joka vaatii talous- ja palkkahallinnon ammattilaisten panosta käytännössä Accountorilla jo nyt.

”On hyvä muistaa, että digitaalisten apuvoimien myötä työt eivät ole vähenemässä. Työn luonne muuttuu konsultatiivisempaan suuntaan samalla kun teemme työtä tiimeissä, joissa meillä on niin ihmis- kuin digitaalisiakin kollegoita”, kertoo Accountorin palvelukeskusjohtaja Mari Rosberg.

Keskeistä on tukea ammattilaisia alan ja toimintatapojen muutoksessa. Accountor onkin panostanut työtapojensa uudistuksissa henkilöstönsä kehitykseen, mutta tarvitsee kasvaessaan myös uusia osaajia. Tällä hetkellä haussa on sekä palkanlaskennan että reskontran ammattilaisia. Jatkossa tarvetta on palvelukeskuksen erilaisiin rooleihin.

Osaltaan rekrytointia helpottamaan Accountor ja Koulutuskeskus Salpaus toteuttavat Lahdessa a+Trainee-ohjelman. Ohjelma on tarkoitettu sekä Salpauksen opiskelijoille että alan perusopinnot suorittaneille alanvaihtajille. Opintokokonaisuus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena, jossa Salpaus tarjoaa koulutuksen ja Accountor työssäoppimisjaksojen työpaikan ja työssä ohjauksen. Koulutuksen tavoitteena on työllistää osallistujat Accountorille.

Koulutuskeskus Salpauksen liiketoiminnan opetusalapäällikkö Pia Hemmilä näkee uuden yhteistyömallin erinomaisena jatkumona jo tehdylle tulokselliselle kumppanuudelle taloushallinnon ammattilaisten kouluttamisessa merkonomikoulutuksessa.

”Liiketoiminnan perustutkinnon opintoihin perustuva opintokokonaisuus kehitettiin yhdessä Accountorin asiantuntijoiden kanssa vastaamaan Accountorin tarpeita. Olemme tehneet yhteistyötä jo pitkään, joten meidän oli luontevaa kehittää uusi koulutuskokonaisuus ja rekrytointia helpottava toimintamalli yhdessä. Iloitsen Accountorin kasvusta Lahdessa, mikä mahdollistaa oppimis- ja työllistymismahdollisuuksien tarjoamisen alan opiskelijoille ja taloushallinnon työtehtäviin tähtääville entistä laajemmin. a+Trainee-ohjelman avulla varmistamme yhdessä alan ajantasaista osaamista alueellamme”, Hemmilä kertoo.

Lisätiedot:

Maajohtaja Petteri Heikinheimo, Accountor, p.050 364 4597, petteri.heikinheimo@accountor.fi

Palvelukeskusjohtaja Mari Rosberg, Accountor, 044 402 7546, mari.rosberg@accountor.fi

Opetusalapäällikkö Pia Hemmilä, Koulutuskeskus Salpaus, 050 526 5884, pia.hemmila@salpaus.fi

Väyläviraston ja Oulun kaupungin yhteishankkeessa mahdollistetaan sujuva ja turvallinen liikennöinti Oulun tavararatapihalta Oritkarin satamaan ja Nuottasaareen. Työt voivat aiheuttaa lyhytkestoisia paikallisia häiriöitä liikennöitävyyteen. 

Turvallinen ja tehokas liikennöinti satamaan ja yksityisraiteille 

Oulun liikennepaikka on henkilöliikenteen pääteasema sekä tärkeä vaihtoasema ja tavaraliikenteen valtakunnallisesti merkittävä järjestelyratapiha. Nokelan tavararatapihalta on raideyhteys Oritkarin satamaan sekä Nuottasaaren teollisuusraiteille. Oritkarin kolmioraiteen ratasuunnitelma hyväksyttiin maaliskuussa 2021. Hankkeessa siirrytään seuraavaksi rakentamissuunnitteluvaiheeseen. 

”Oritkarin kolmioraiteen rakentamisella parannetaan ratapihan toiminnallisuutta ja Limingantien välityskykyä sekä vähennetään ratapihan häiriöherkkyyttä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jouni Vauhkonen Väylävirastosta. 

Rakennettava kolmioraide tulee olemaan kolmion muotoinen raidejärjestelmä, jossa kussakin kolmion kärjessä on vaihteet. Kolmioraiteen rakentaminen vähentää erityisesti ylimääräistä vaihtotöiden tarvetta tavararatapihalla, sillä sen avulla junia voidaan kääntää sekä ohjata sataman tai Nuottasaaren suuntaan jouhevasti. Siten kolmioraide myös mahdollistaa kaivoskuljetukset kehittyvään Oritkarin satamaan sekä tehokkaamman ja turvallisemman vaihtotyöliikenteen teollisuusraiteille, kun vaihtotyöt haittaavat vähemmän Nokelan liikennettä. 

Hankkeessa uusitaan sataman suuntaisen raiteen ylittävä Latokartanon ylikulkusilta. Myös Limingantietä levennetään ja muutetaan kaduksi Poikkimaantien rampin pohjoispuolella. Lisäksi pyörätietä levennetään ja liitetään osaksi Oulun kaupungin pyöräilyn pääreittejä. 

Suunnittele- ja toteuta -urakkamallilla maaliin

Työt toteutetaan suunnittele ja toteuta (ST) -urakkamallilla, jonka kilpailutus alkaa kesäkuussa 2021. Syksyyn 2021 mennessä valittu urakoitsija vastaa sekä rakentamissuunnittelusta että hankkeen toteutuksesta. Rakentaminen tapahtuu vuosien 2022 ja 2023 välillä, mutta vuoden 2021 aikana siirretään ennakoivasti jo sähkö-, kaukolämpö- ja tietoliikennekaapelilinjoja pois rakentamisen tieltä.  

Työt tehdään junaliikenteen ehdoilla, mutta työt voivat aiheuttaa lyhytkestoisia paikallisia häiriöitä liikennöitävyyteen. Lisäksi Limingantien kaistamäärä pienenee työn ajaksi Latokartanon ylikulkusillan kohdalla.

Hankkeen kustannukset ovat yhteensä 19,9 miljoonaa euroa. 

Lisätietoja:    

Projektipäällikkö Jouni Vauhkonen  
Väylävirasto  
Puh. 029 534 3268  
jouni.vauhkonen@vayla.fi  

Pohjois-Karjalan kuntien, Siun soten ja Pelastuslaitoksen välisessä neuvottelussa 10. toukokuuta 2021 on sovittu, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaa Siun soten valtuusto. Toimielin tulee koostumaan Siun soten viranhaltijoista. Yhtymävaltuusto päättää samalla myös toimielimen poliittisesta seurantaryhmästä.

Siun soten hallitus käsittelee esitystä kokouksessaan 27. toukokuuta, jotta yhtymävaltuusto voi päättää asiasta kesäkuun kokouksessaan. Siun soten hallitus vahvistaa päätöksen mahdollisimman pian lakien tultua voimaan.

– Lakiesityksen mukaan väliaikaisen toimielimen kokoonpanosta tulee sopia välittömästi lain tultua voimaan. Kesälomakauden takia on tarkoituksenmukaista päättää kokoonpanosta jo ennakkoon, jotta hyvinvointialueen valmistelu päästään aloittamaan ripeästi heti lakien hyväksymisen ja voimaantulon jälkeen, taustoittaa Pohjois-Karjalan sote-rakenneuudistushankkeen muutosjohtaja Elina Felin Siun sotesta.

– Pohjois-Karjala on ainoa alue Suomessa, jossa kuntayhtymä vastaa jo nyt kaikkien hyvinvointialueelle tulevien tehtävien järjestämisestä. Meillä on tässä hyvä etumatka muihin, Felin toteaa.

Hyvinvointialueiden on määrä aloittaa toimintansa käytännössä vuoden 2023 alussa. Lait ovat tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä, ja ne on tarkoitus saada voimaan 1.7.2021 alkaen.

Väliaikainen valmistelutoimielin johtaisi hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttäisi sitä koskevaa päätösvaltaa siihen saakka, kunnes hyvinvointialueen valtuusto aloittaa toimikautensa. Toimielin myös päättäisi hyvinvointialueen valmistelun talousarviosta vuosina 2021 ja 2022.

Lakiesityksen mukaan valmistelutoimielimen jäsenet on valittava muutoksessa mukana olevien osapuolten viranhaltijoista, joilla on hyvä asiantuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta. Pohjois-Karjalassa Siun sote -kuntayhtymä vastaa jo nyt kaikkien hyvinvointialueille tulevien tehtävien järjestämisestä.

Lisätietoja medialle:

Muutosjohtaja Elina Felin, elina.felin@siunsote.fi, puh. 013 330 9850

Neuvottelun puheenjohtaja, kansanedustaja Seppo Eskelinen, seppo.eskelinen@eduskunta.fi, puh. 09 432 3030

Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus:

Pienpatojen purkaminen on tehokas keino ennallistaa virtavesien jokijatkumoa ja koko vesiekosysteemin monimuotoisuutta. Vesiympäristön palautuessa lähemmäksi luonnontilaa myös kaloilla, selkärangattomilla, kasveilla ja mikrobeilla on mahdollisuus ennallistua. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laatima raportti tarjoaa kattavan paketin tutkimustietoa patojen purkamisen ekologisesta vaikuttavuudesta. 

Suomen virtavesissä on yli 5000 eri käyttötarkoituksiin rakennettua patoa, joista noin 700 rakennetta liittyy vesivoimatuotantoon. Valtaosa vesivoimalaitoksista on hyvin pieniä, teholtaan alle yhden megawatin tuotantolaitoksia. Aivan viime vuosina Suomessakin on purettu muutamia pienpatoja, mutta tutkimustietoa purkamisen ekologisesta vaikuttavuudesta ei ole ollut vielä saatavilla.

– Halusimme tarjota helposti omaksuttavan tietopaketin kansainvälisistä ekologisista tutkimustuloksista käytännön toimijoiden tueksi. Pieniä patoja on vesistöissämme lukematon määrä, ja vaikka rakenteiden alkuperäinen tarkoitus olisikin jo unohtunut, ne estävät silti kalojen vaelluksen vesistön osasta toiseen, kertoo Luken erikoistutkija Pauliina Louhi.

Rakenteiden purkamista täydentää alueen kunnostaminen  

Pienpatojen, myllyrakenteiden, suisteiden ja muiden vesistörakenteiden purkaminen mahdollistaa parhaimmillaan kalojen vaellukset elinympäristöstä toiseen esimerkiksi kuivuuden, lämpimien ajanjaksojen tai veden jäätymisen aikaan. Tämä on tärkeä osa ilmastonmuutokseen sopeutumista.

– Sedimentin purkautuminen patoaltaasta ja ylävirrastakin tulisi ennakoida huolella ja toteuttaa purkaminen riittävän pitkällä aikavälillä. Toteutustapa vaikuttaa lopputulokseen ja sen saavuttamiseen kuluvaan aikaan. Hallitusti toteutetun purkamisen jälkeen vaelluskalat ovat palautuneet ennallistetuille alueille suhteellisen nopeasti, Louhi jatkaa. 

Purkamisen yhteydessä kohde kunnostetaan usein esimerkiksi vaelluskaloille soveltuvaksi lisääntymisympäristöksi. Vaelluskalojen kannalta purkukohteita tulisi löytää ensisijaisesti vesistöistä, missä on vielä olemassa alkuperäistä kalakantaa ja lisääntymisen onnistumisen edellyttämä riittävän hyvä vedenlaatu.

– Testasimme olemassa olevien aineistojen perusteella, miten patojen purkamiskohteita olisi mahdollista priorisoida. Työssä keskityttiin ekologiseen näkökulmaan, kohteen vesistön tilaan ja erityisesti taimeneen, kertoo SYKE:n erikoistutkija Saija Koljonen.

Raportissa keskitytään taimeneen

Raportin A-osio on yhteenveto kansainvälisistä tutkimustuloksista, jotka koskevat patoamisen ja patojen purkamisen ekologisia vaikutuksia virtavesiekosysteemeissä. B-osiossa käydään läpi esimerkinomaisesti, mitä ympäristötekijöitä voitaisiin huomioida päätöksenteossa.

Raporttia täydennettiin lyhyillä katsauksilla, jotka koskivat kohteiden virkistyskäyttöarvon ja voimalaitoksien taloudellisen arvon selvityksiä. Näiden seikkojen lisäksi päätöksenteossa on aina huomioitava esimerkiksi tulvasuojeluun, maankäyttöön ja kulttuuriperintöön liittyviä asioita, mutta näitä ei käsitelty tässä raportissa.

Selvitys toteutettiin osana maa- ja metsätalousministeriön (MMM) koordinoimaa NOUSU-vaelluskalaohjelmaa sekä Lukelle ja SYKE:lle asetettuja tulostavoitteita.

Vaellusesteiden purkaminen osana vaelluskalojen elinympäristökunnostuksia -raportti

Lisätietoja:

Erikoistutkija Pauliina Louhi, Luonnonvarakeskus, pauliina.louhi(at)luke.fi, puh. 029 532 2189
Erikoistutkija Saija Koljonen, Suomen ympäristökeskus, saija.koljonen(at)syke.fi, puh. 029 525 1791

Vaelluskalakantojen elvyttäminen rakennetuissa vesistöissä

Turun kaupungin viikoittainen infotilaisuus koronatilanteesta järjestetään keskiviikkona 12.5. kello 8.30. Tilaisuuden vetää tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi.

Tilaisuudessa kerrotaan Turun kaupungissa voimassa olevista koronasuosituksista ja -rajoituksista sekä rokotusjärjestelyistä.

Tilaisuus on avoinna kaikille kiinnostuneille. Se välitetään Teams Liven kautta ja on seurattavissa myös kaupungin Facebook-sivulla.

Infotilaisuuteen liitytään tämän linkin kautta: Koronainfotilaisuus 12.5. klo 8.30

Tervetuloa mukaan etäinfoon.

Ystävällisesti,

Saara Malila
viestintäjohtaja
Turun kaupunki
p. 044 907 5710
saara.malila@turku.fi

Ruisleipää rakastavat suomalaiset saavat uutta purtavaa, kun leivonnaispakasteiden ammattilainen Lantmännen Unibake Suomi tuo markkinoille vaaleiden patonkien ja paninien haastajan, Vaasan Pitkä Ruis -uutuuden.

Vaikka nimi Lantmännen Unibake ei välttämättä ole monelle suomalaiselle kuluttajalle tuttu, nauttivat suomalaiset viikottain satoja tuhansia leivonnaispakasteiden ammattilaisen herkullisia leipiä sekä kahvileipiä. Lantmännen Unibake Suomi on osa kansainvälistä Lantmännen Unibaken leipomoperhettä, samoin kuin sen sisaryritys Vaasan.

Toukokuun alussa Lantmännen Unibake tuo markkinoille kenties maailman pisimmän ruispalaleivän, 21-senttisen Vaasan Pitkä Ruis -ruispalan. Uutuuden voi löytää toukokuun alussa valikoiduista kahviloista ja ravintoloista, kauppojen eväshyllyiltä, liikenneasemilta sekä muista ammattikeittiöistä.

Herkullisen makunsa sekä runsaan kuitupitoisuutensa ansiosta ruisleipä on onnistunut vakiinnuttamaan paikkansa suomalaisten suosikkina – suomalainen syö vuodessa yli 15 kg ruisleipää (Leipätiedotus, 2021). Ruisleivällä onkin nyt otollinen tilaisuus haastaa vaaleat patongit ja paninit tarjoamalla rukiin suurkuluttajille suomalainen vaihtoehto. 85 % Vaasan Pitkä Ruis -leivän viljasta on täysjyväruista ja sen pinnalla on vaaleaa unikonsiementä ja se toimii erinomaisesti niin kylmänä leipänä erilaisin täyttein kuin lämmitettynä panininakin.

”Ruisleipä on tunnetusti suomalaisten rakastama tuote, jolle moni on tehnyt ulkomaanmatkoillakin tilaa matkalaukussa. Ruisleipä on tuotteena kehittynyt vuosien saatossa, ja saatavilla on niin limppua kuin ruisreikäleipää sekä ruispalaleipiä. Mieltymykset ja tottumukset muuttuvat, mutta ruisleipä tuntuu aina löytävän keinon mukautua vallitsevan trendin mukaiseksi – siitä on ollut muuntautumaan jopa nachoksi! Jälleen kerran mietimme, miten voisimme vastata hieman uudella tavalla ruista rakastavien leipätoiveisiin ja millainen leipä auttaisi täyttämään vatsan entistä paremmin ja olisi vielä entistä monikäyttöisempi. Siten syntyi Vaasan Pitkä Ruis, mahdollisesti kaikkien aikojen pisin ruisleipä”, sanoo Lantmännen Unibaken Suomen markkinointijohtaja Salla Eklund.

Leipätiedotuksen mukaan Suomessa syödään ruista eniten koko maailmassa, joten juureen leivottu Vaasan Pitkä Ruis löytää taatusti tiensä herkuttelijoiden suihin ja sydämiin. Yhä useamman kuluttajan valintoja ohjaavat maun ja hinnan lisäksi myös ekologiset syyt tai alkuperä. Lantmännen Unibaken sisaryrityksen Vaasan Oy:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa erityisesti sen turvallisuuden, puhtauden, luotettavuuden ja työllistävän vaikutuksen vuoksi, sekä siksi, että se koetaan ilmastoystävällisenä valintana. Vaasan Pitkä Ruis tarjoaa mahdollisuuden kotimaiselle valinnalle, sillä se valmistetaan aina 100% suomalaisesta rukiista yhtiön Joutsenon leipomossa.

Lisätietoja:
Salla Eklund
salla.eklund@lantmannen.com
puh. 040 593 2664

LANTMÄNNEN UNIBAKE FINLAND 

• Leivonnaispakasteisiin erikoistunut kansainvälinen osaaja, jolla on vahvat juuret suomalaisessa leipomisessa
• Lantmännen Unibake on osa Lantmännen konsernia, joka on Pohjois-Euroopan johtava yritys maatalous-, koneisto-, bioenergia- ja elintarvikesektoreilla
• Suomessa yrityksen edustamia tuotemerkkejä ja konsepteja ovat Vaasan, Vaasan Street Food, Vaasan Kotiuunin, Vaasan Leipämö, Schulstad Bakery Solutions ja Moilas Gluten-Free
• Leipomot Petikossa, Joutsenossa sekä Viron Sauessa
• Toimii ensisijaisesti yritysten, paistopisteiden, ammattikeittiöiden ja kuluttajapakattujen pakastetuotteiden kanssa
• Vie Suomessa leivottuja herkkuja myös Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Puolaan
• Yrityksen toiminta perustuu läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen – jatkuvan kasvun edellytyksenä on hyvä maine sekä asiakkaiden ja kuluttajien luottamuksen arvoinen toiminta

RUISLEIPÄ

• Ruisleipä on ollut suomalainen kansallisruoka vuodesta 2016 (Leipätiedotus, 2021) 
• Ruisleivällä on oma päivänsä, Ruisleipäpäivä, jota vietetään 28. helmikuuta (Leipätiedotus, 2021) 
• Ruisleivällä on paljon terveysvaikutuksia: runsas kuitupitoisuus ja hyvät ravintoarvot ovat omiaan auttamaan painonhallinnassa, ja rukiin on todettu vähentävän myös sydäntautien ja diabeteksen riskiä (Vaasan Oy) 
• Suomalaiset syövät eniten ruista koko maailmassa – 16 kiloa vuodessa henkilöä kohden, ja parhaiten se maistuu leipänä (Leipätiedotus, 2021) 
• Ruisleipä nimeä saa käyttää leivästä, jossa rukiin osuus viljaraaka-aineiden määrästä on vähintään 50 % (Leipätiedotus) 
• Suomalaiset pitävät ruisleipää kiinnostavimpana leipänä (Suuri Leipätutkimus 2021)

Varjo, vaatteet ja voide ovat paras suoja auringon ultraviolettisäteilyä eli UV-säteilyä vastaan. Riittävällä suojautumisella pystyttäisiin ehkäisemään 90–95 prosenttia melanoomatapauksista.

UV-säteilykausi, eli aika jolloin iho voi punehtua tai palaa auringossa, on käynnissä. Auringolta on syytä suojautua, kun UV-indeksin arvo on 3 tai sen yli. UV-indeksin ennusteen voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta.

Suojautumistason 3 ylittäviä UV-indeksejä mitataan Etelä-Suomessa jo maaliskuun lopussa, ja niitä on vielä syyskuun puolivälissä. UV-indeksin arvo 3 ylittyy koko maassa kesäisin noin klo 10–17.

”Pilvisellä ja viileälläkin säällä voi palaa, sillä ohuet yläpilvet eivät juuri vaimenna UV-säteilyä eikä UV-säteily tunnu iholla”, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.

Iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä, vaan säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan. Siksi on syytä välttää UV-säteilyä tai suojautua siltä myös silloin kun välitöntä palamisvaaraa ei ole. Paras suoja auringon säteilyä vastaan ovat varjo, vaatteet ja aurinkovoide. Erityisesti lasten ja nuorten suojautuminen on tärkeää. Ihon lisäksi silmät ovat herkät UV-säteilylle.

Melanooma on huomattavasti yleisempi korkeasti koulutetuilla

Joka päivä noin viisi suomalaista saa melanoomadiagnoosin. Melanoomaan sairastui vuonna 2019 noin 1 800 suomalaista: noin 940 miestä ja noin 870 naista.

Melanooma on koulutettujen syöpä: se on peräti 65 prosenttia yleisempi korkeakoulutetuilla kuin pelkän peruskoulun suorittaneilla. Tämä korostuu alle 55-vuotiailla, joilla ero on yli kaksinkertainen.

”Tämä saattaa johtua siitä, että korkeakoulutetut ihmiset käyvät näyttämässä ihomuutoksiaan herkemmin kuin vähemmän koulutetut”, arvelee Suomen Syöpärekisterin erikoistutkija Karri Seppä. ”On myös luultavaa, että koulutetuilla on varaa matkustaa useammin etelän aurinkoon. Aurinkolomat, joilla saadaan lyhyessä ajassa iso annos UV-säteilyä, ovat suuri riski melanoomalle.”

Riittävällä suojautumisella UV-säteilyltä pystyttäisiin ehkäisemään 90–95 prosenttia melanoomatapauksista. Riski sairastua on erityisen suuri herkästi palavilla, vaaleaihoisilla ihmisillä.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä länsimaissa. Se lisääntyy Suomessa sekä naisilla että miehillä noin kuuden prosentin vuosivauhtia. Osa yleistymisestä selittyy väestön ikääntymisellä, mikä lisää kaikkiin syöpiin sairastumista, mutta ikävakioitu kasvukin on miehillä yli neljä prosenttia, naisilla lähes viisi prosenttia vuodessa.

Melanooma on vaarallisin ihosyöpä, koska se leviää nopeasti lähettäen etäpesäkkeitä. Ihomelanooma kehittyy tyypillisesti vartalon tai raajojen ihoon. Usein melanooma syntyy uutena luomena tai ihomuutoksena. Vain kolmasosa kehittyy olemassa olevaan luomeen.

Myös muihin ihosyöpiin, kuten okasolusyöpään ja tyvisolusyöpään, sairastuneiden määrät kasvavat nopeasti.

Neljännes suomalaisista kokee altistuvansa paljon UV-säteilylle

Säteilyturvakeskuksen (STUK) lokakuussa 2020 teettämän kyselyn mukaan yli neljännes suomalaisista (27 %) kokee altistuvansa UV-säteilylle omassa elinympäristössään melko paljon tai erittäin paljon. Alle 45-vuotiaat altistuvat UV-säteilylle eniten viettäessään aikaa ulkona esimerkiksi puistoissa ja terasseilla, kun taas tätä vanhemmat vapaa-ajan työskentelyssä, kuten puutarhatöitä tehdessään. Luontoharrastukset ja erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä myös ulkoliikunnan harrastaminen ovat merkittäviä altistumisen lähteitä.

Auringonottoa uimarannoilla tai puistoissa harrastaa jopa yli puolet 15–25-vuotiaista naisista, kun taas vanhemmissa ikäryhmissä ja miesten keskuudessa auringonottaminen on vähemmän suosittua.

”Viimekesäinen ulkoilu- ja terassitrendi jatkunee tulevanakin kesänä. Vaikka kaikki ovatkin varmasti jo väsyneet noudattamaan erilaisia rajoituksia ja suosituksia, kannattaa omasta ihostaan kuitenkin huolehtia ja suojata se palamiselta”, kannustaa STUKin erityisasiantuntija Anne Höytö.

Suomalaisista 39 prosenttia ilmoittaa pitävänsä kevyestä rusketuksesta kesäaikana, mutta lähes yhtä moni (32 %) ei välitä rusketuksesta. Lähes neljäsosa haluaa välttää rusketusta syöpäriskin takia, mutta viisi prosenttia haluaa näyttää ruskettuneilta ympäri vuoden.

”Osalla rusketuksen tavoittelu kostautuu ihon palamisena, sillä 23 prosenttia suomalaisista ilmoittaa polttaneensa ihonsa vähintään kerran vuodessa viimeisen viiden vuoden aikana. On hyvä muistaa, että rusketus on merkki ihovaurioista, ei suinkaan terveydestä”, toteaa Anne Höytö.

Suomalaisista 42 prosenttia ilmoittaa suojautuvansa auringolta aina. Merkittävin syy jättää suojautumatta on se, että ei arvella oltavan ulkona niin pitkään, että iho palaisi. Toiseksi yleisin syy olla suojautumatta on unohdus lähtökiireessä. Toiset eivät myöskään pidä aurinkovoiteen tai suojaavien vaatteiden käyttämisestä.

”Tulevana kesänä STUK haluaa muistuttaa erityisesti nuorisoa #Suniho-kampanjassa monista helpoista keinoista suojautumiseen. Omaa altistumistaan voi vähentää esimerkiksi vetäytymällä varjoon keskipäivällä, pitämällä hattua, paitaa ja aurinkolaseja sekä levittämällä paljaaksi jääville ihoalueille aurinkovoidetta”, Anne Höytö sanoo.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos
Tutkija Kaisa Lakkala, puh. 040 747 6792, kaisa.lakkala@fmi.fi
Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelu: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste
UV-säteily ja -indeksi: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily

Syöpäjärjestöt
Erikoistutkija Karri Seppä, puh. 050 441 8556
UV-säteily ja syöpäriski: https://www.ilmansyopaa.fi/tunne-syopariskit/aurinko/

Säteilyturvakeskus
Erityisasiantuntija Anne Höytö, puh. 09 759 88305, anne.hoyto(a)stuk.fi
Säteilyturvakeskuksen mediapuhelin: 010 850 4761
UV-säteily, aurinko ja solarium: https://www.stuk.fi/aiheet/uv-sateily-aurinko-ja-solarium

Muistatko vielä Suomen pankkikriisin 1980- ja 1990-luvun vaihteessa? Vuonna 1991 Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin SKOP:n maksuvalmius romahti ja Suomen Pankki otti SKOP:n haltuunsa. Taustalla oli SKOP:n hyvin riskipitoinen strategia, jossa pankki teki sijoituksia ympäri maailmaa Neitsytsaaria myöten ja velkaantui voimakkaasti.

Suomen taloushistoriaan pahimpaan kriisiin liittyviä oikeudenkäyntejä on käyty näihin päiviin asti, ja aineistoja oikeudenkäynteihin on haettu Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistosta Elkasta, jonne on talletettu yli 30 vuoden ajan kestäneen kriisin kaikki dokumentit.

Elka on kansainvälisessäkin mittakaavassa harvinainen yrityshistorian tutkimusarkisto.

– Elkassa on mahdollista tutkia taloushistoriaa keskitetysti, mikä mahdollistaa muun muassa samojen eri toimialojen arkistojen vertailun. Isommissa maissa, esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, joudutaan käyttämään yrityshistorian tutkimuksessa usein toisen käden lähteitä, kertoo arkistonjohtaja Jarmo Luoma-aho.

Pankkien aineistojen lisäksi Elkasta löytyy useimpien Suomen merkittävimpien yritysten historia. Muun muassa Sinebrychoffin, Hackmannin, Koneen ja Nokian sekä jo toimintansa lopettaneiden G.A. Serlachius Oy:n ja Tampellan aineistot löytyvät Elkasta.

– Meiltä löytyy hyvin monenlaista ja -ikäistä materiaalia. Vanhimpia aineistoja ovat esimerkiksi Nikolai Sinebrychoffin saama lupa panimon rakentamista varten vuodelta 1809 ja Suomen ensimmäinen pankkitalletus 1823. Uudempaakin aineistoa löytyy runsaasti, kuten Anttilan kuvastot ja viimeisimmät Alkon Korkki-lehdet, Luoma-aho kuvailee.

Yrityshistorian arkistointi tarkoittaa, että Elkasta löytyy laajasti tietoa niin teollisuuden isojen rakennemuutosten, nousukausien, talouskriisien kuin laman historiasta. Yritysten historia kietoutuu tiiviisti myös paikkakuntien historiaan.

– Esimerkiksi 1990-luvulla lakkautetun Porin Oluttehtaan aineisto on merkittävä tietolähde. Paikkakunnalle oli iso surun paikka, kun tehdas loppui, sanoo tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö Olli Alm.

 Arkistossa näkyy myös yritysten fuusiokehitys.

– Yleensä kun yrityksissä tapahtuu fuusioita tai muilta suurempia sisäisiä muutoksia, arkistot tulevat Elkaan. Suomesta on kadonnut aikanaan merkittäviä yrityksiä, ja on toimialoja, joissa tuotanto on siirtynyt lähes kokonaan ulkomaille, mutta dokumentit ovat meillä tallessa. Olemme ottaneet talteen esimerkiksi lakkautettujen paperitehtaiden historiaa, Jarmo Luoma-aho sanoo.

Yritysten historiallisten dokumenttien ohella Elka on aarreaitta myös sukututkijoille.  Sukututkijat voivat löytää yritysten papereista kuvamateriaalia ja monia kiinnostavia tarinoita edesmenneen sukulaisen työ- ja elämänhistoriasta.

– Voi sanoa, että meillä säilytetään todella monen suomalaisen työn ja arjen historiaa, Jarmo Luoma-aho sanoo.

Esimerkiksi Finlaysonin ja Tampellan arkistoista löytyy muun muassa työntekijöiden palkkakortteja, asuntoloiden pohjapiirustuksia ja tehtaiden koulujen opintotietoja.

Jos sukulainen on ollut innokas urheilija ja osallistunut työnantajan järjestämiin hiihtokisoihin, tai kuulunut johonkin seuraan tai yhdistykseen, toimijoiden arkistoista voi löytyä kisojen tuloksia ja seuratoiminnan kiemuroita. Paikkakuntien säästöpankkien papereista voi näkyä, mitä pankin asiakkaana ollut edesmennyt sukulainen on tienannut, tai vaikkapa Kemijoen patoaltaiden rakentamiseen liittyvä kuvamateriaalista näkyä padon alle jäänyt vanha sukutila.

– Sukututkijat aloittavat tutkimuksensa usein kirkonkirjoista, mutta jos halutaan laajentaa tutkimuksia, kannattaa olla Elkaan yhteydessä. Kuka tahansa voi tulla paikan päälle käymään, tilata materiaalia tai tehdä tietopyynnön, Olli Alm sanoo.

Arkisto elää aina viiveellä nykyhetkeen verrattuna. Elkassa siirtymä paperimaailmasta digitaaliseen maailmaan on vasta käynnissä. 40 vuotta Mikkelissä toiminut tutkimusarkisto keskittyy nyt digitaaliseen arkistointiin.

– On iso kysymys, saadaanko nykyajasta mitään talteen, kun kaikki on digitaalisena, vai tuleeko digitaalisen maailman musta aukko. Meidän työmme osittain takaa, että dataa säilyy myös tuleville sukupolville, Jarmo Luoma-aho sanoo.

Valona Vanhuspalvelujen teettämästä selvityksestä ilmenee, että marras-joulukuun vaihteessa alkunsa saanut koronaepidemia vanhusten palveluyksikössä Pieksämäellä pääsi yllättämään kaikki toimijat. Viruksen laajamittaiseen leviämiseen ei oltu varauduttu. Koronavirukseen menehtyi yksikössä kaikkiaan seitsemän palveluyksikön asukasta.

Valona Vanhuspalvelujen toiminnasta koronaepidemian aikana teetettiin riippumaton selvitys, jonka toteuttajaksi valittiin FCG Oy. Selvitys tehtiin kirjallisen materiaalin sekä kyselyjen ja haastattelujen pohjalta.

Raportista selviää, että tilanne pääsi kehittymään vakavaksi muun muassa testitulosten viiveistä johtuen, minkä vuoksi yksikössä ei kyetty esimerkiksi suojautumisen osalta toimimaan tilanteen edellyttämällä tavalla. On todennäköistä, että virus pääsi yksikköön oireettoman kantajan mukana. Ensimmäisestä, jo edellisviikonlopun aikaan tapahtuneesta altistumisesta saatiin tieto vasta tiistaina 1.12.2020. Tartunnan varmistuessa 3.12.2020 virus oli käytännössä jo päässyt leviämään yksikköön. 

”Vallitseva toimintatapa, jossa tartuntatautiviranomainen ohjaa vain altistuneet karanteeniin, mutta muihin rajoittaviin toimenpiteisiin ei ryhdytä, ei selvästikään ole riittävä. Jälkiviisaana voi todeta, että jo yhdenkin altistumisen tultua tietoon tulisi asumisyksiköissä ryhtyä järeisiin toimenpiteisiin. Nyt näissä toimenpiteissä oltiin auttamattomasti myöhässä”, kertoo Valona Vanhuspalvelujen palvelujohtaja Susanna Pirttiaho.

Selvityksen mukaan asukkaat hoidettiin epidemian aikana tilanteeseen nähden riittävän hyvin ja heidän perushoivansa turvattiin. Koronapotilaiden keskittäminen Pieksämäen kaupungin yksikköön perustamalle terveyskeskusosastolle mahdollisti sen, että tilanne saatiin hallintaan.

Käytännön toiminnan tasolla tärkein selvityksessä esille noussut seikka on ennakoinnin ja varautumisen tärkeys.

”Erilaisia kriisi- ja varautumissuunnitelmia on niin meillä kuin muuallakin syytä tarkastella kriittisesti ja päivittää ne vastaamaan hyvinkin poikkeuksellisia tilanteita. Nämä suunnitelmat tulee myös yhteensovittaa vähintään paikallisesti. Ikäihmisten, kuten muidenkin kuntalaisten palvelut, hoidetaan nykyään hyvin paljon julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä, joten myös kriisitilanteita tulee ennakoida yhdessä. Tähän työhön olemme Valona Vanhuspalveluissa ja Pieksämäellä jo ryhtyneet”, Pirttiaho kertoo.

Tartunnan sai kaikkiaan 20 asukasta ja 30 työntekijää

Koronavirustartunnan sai Valona Vanhuspalvelujen vanhusten asumispalveluyksikössä Pieksämäellä viime joulukuussa kaikkiaan yhteensä 20 asukasta ja 30 työntekijää. Ensimmäisistä asukastartunnoista saatiin tieto kymmenen asukkaan osalta maanantaina 7.12. Viimeinen asukastartunta todettiin keskiviikkona 30.12. Ensimmäinen tartunta työntekijällä todettiin 3.12., ja viimeinen työntekijätartunta 23.12.

Koronavirukseen menehtyi kaikkiaan seitsemän palveluyksikön asukasta.

”Kaiken kaikkiaan olemme hurjan pahoillamme yksikössämme sairastuneiden asukkaiden ja työntekijöiden sekä heidän omaistensa ja läheistensä puolesta. Kriisi jätti meihin kaikkiin haavat, jotka toivottavasti ajan mittaan arpeutuvat”, palvelujohtaja Pirttiaho pahoittelee.

Pieksämäen kaupunki testasi Valona Vanhuspalvelujen asumispalveluyksikön asukkaat ja työntekijät yhteensä kahdeksan kertaa ajanjaksolla 4.-22. joulukuuta 2020.

Valona Vanhuspalveluissa toimi 9.12. alkaen Pieksämäen kaupungin terveydenhuollon yksikkö, jossa hoidettiin koronavirukseen sairastuneet asukkaat. Lisäksi kaupunki tuki Valonan sosiaalihuollon asumispalveluita siten, että henkilökuntavajetta paikattiin kaupungin hoitohenkilökunnalla ja hoitotyötä johti kaupungin nimeämä vastuusairaanhoitaja. Pieksämäen kaupungin ylläpitämä koronaosasto ajettiin alas joulunpyhinä.

Valona Vanhuspalveluissa on kaikkiaan 65 tehostetun palveluasumisen hoitopaikkaa ja henkilökuntaa reilut 40.  Valonan ensimmäiset hoitajat saivat koronarokotuksen 31.12.2020 alkaen yhdessä muiden ensilinjassa rokotettujen terveydenhuollon henkilöstöryhmien kanssa. Myös asumisyksikön halukkaat asukkaat on rokotettu.

Valona Vanhuspalvelut kuuluvat Kirkkopalvelut-konserniin, joka heti kriisin alettua päätti tehdä selvityksen tilanteesta ja sen syistä. FCG:n toimeksiantona oli selvittää, miten Valona Vanhuspalveluissa on koronaepidemian vallitessa toimittu sekä mitä koronatilanteesta ja sen hoitamisesta voidaan oppia.

Lisätiedot:

Susanna Pirttiaho
palvelujohtaja
Valona-hyvinvointi
+358 40 529 6699
susanna.pirttiaho@valonahyvinvointi.fi

Kirkkopäivien, Lähetysjuhlien ja Oulun seurakuntayhtymän verkkotapahtuma #YHDESSÄ2021-virtuaalitorstai järjestetään 20.5. iltapäivästä iltaan. Tapahtuman keskusteluissa aiheina ovat muun muassa vihapuhe ja tulevaisuudentoivo nuorille. Keskustelut lähetetään suorana lähetyksenä Helsingistä.

Iltapäiväosuudessa klo 13–15 ensimmäinen keskustelu pureutuu nykyajan ikävään ilmiöön, vihapuheeseen.

Kirkon viestinnän ohjelmapäällikkö Kimmo Saareksen luotsaamassa kokonaisuudessa ovat keskustelemassa psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma, sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen ja Jussi-palkittu näyttelijä Chike Ohanwe.

Ulkoministeri Pekka Haavisto etsii Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikan kanssa vuoropuhelua ja kuuntelua avaimiksi maailmanlaajuisiin rauhanprosesseihin.

Iltapäiväosuuden päättää vakava huoli monen nuoren näköalattomuudesta, jota korona-aika rajoitteineen on vahvistanut.

”Nuorten osalta koronatilanne on verrattavissa 1990-luvun lamaan. Nuorten kokemus voi kuitenkin olla lamavuosia voimakkaampi, sillä mahdollisuutta sosiaalisiin kontakteihin on rajattu. Näköalattomuus voi johtaa välinpitämättömyyteen. Nuorille toivo tulevasta olisi elinehto”, sanoo keskustelun vetäjä ja iltapäivän juontaja viestintäyrittäjä, tietokirjailija Unna Lehtipuu. Lehtipuun vieraana on pastori Helena Kauppila.

Minun vaiko meidän usko?

Iltatilaisuuden klo 18.00–19.30 juontaa Oulun kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi. Studiossa hänen vierainaan ovat dosentti, tutkija Jyri Komulainen ja toiminnanjohtaja, pastori Kati Pirttimaa. He keskustelevat siitä, miten sisäinen hengellinen kokemus ja uskonyhteisö ovat vuorovaikutuksessa ja miten ihminen kuulee itseään.

2000-luvun lähetystyön ytimessä on kumppanuus, joka toteutuu tiiviisti yhdessä keskustellen. Mitä uutta, näkökulmiamme ja ymmärrystämme ravistelevaa voimme saada maailmalta ajatteluumme? Toimittaja Salla Rannan vieraina Viisi kuvaa maailmalta -keskustelussa ovat toiminnanjohtaja Rolf Steffansson sekä lastenoikeuksien ja lastensuojelun asiantuntija Anni Takko Suomen Lähetysseurasta.

#YHDESSÄ2021-virtuaalitorstain rinnakkaismediana toimii Radio Dei, joka tuottaa etukäteisohjelmaa 17.–19.5.

Oulujoen pyhiinvaellusreitin avajaistilaisuus käynnistää päivän

#YHDESSÄ2021-virtuaalitorstaissa on mahdollista osallistua verkon välityksellä Oulujoen pyhiinvaellusreitin avajaistilaisuuteen klo 12 alkaen. Tilaisuus lähetetään Oulun tuomiokirkosta. Tilaisuuden juontaa tuomiorovasti Satu Saarinen.

Piispa Jukka Keskitalo ja Oulun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Marko Patronen siunaavat reitin ja siellä vaeltavat kulkijat. Yhtymäjohtaja Pekka Asikainen kertoo reitin kohteista eli kuudesta kirkosta ja lähtee itse vaellukselle. Tilaisuuden aikana seurakuntanuoret välittävät kuvamateriaalia reitin varrelta.

#YHDESSÄ2021-virtuaalitorsta on maksuton, ja se toteutetaan Liveto.fi-verkkoalustalla.

Tapahtuman ilmoittautuminen

Ohjelmien seuraamisen lisäksi voi keskustella chatissa. Tapahtuma-alusta aukeaa keskiviikkona 19.5. klo 15.00.

Virtuaalitorstain ohjelma 

Lisätiedot:

Jari Kupiainen, kehityspäällikkö, Kirkkopalvelut, p. 040 355 1614, jari.kupiainen@kirkkopalvelut.fi
Leena Piirto, viestintäjohtaja, Kirkkopalvelut, p. 040 182 7264, leena.piirto@kirkkopalvelut.fi
Mervi Ritokoski, tuottaja, Suomen Lähetysseura, p. 040 589 0607, mervi.ritokoski@suomenlahetysseura.fi
Kirsi Elo, viestinnän asiantuntija, Suomen Lähetysseura, p. 043 8242 151, kirsi.elo@suomenlahetysseura.fi
Virpi Mäkitalo, vs. viestintäjohtaja, Oulun seurakuntayhtymä, p. 040 5462713, virpi.makitalo@evl.fi
Eila Vähäkuopus, viestintäpäällikkö, Oulun kaupunki, p. 044 703 1141, eila.vahakuopus@ouka.fi
Kimmo Saares, ohjelmapäällikkö, Kirkon viestintä, p. 050 551 9611, kimmo.saares@evl.fi

www.kirkkopaivat.fi
www.suomenlahetysseura.fi
www.oulujoenpyhiinvaellus.fi
#YHDESSÄ2021
Kuvat: Logo- ja kuvapankki - Kirkkopalvelut

Fingridin yritysvastuun verkkosivut on uudistettu. Vastuullisuus on yksi neljästä arvostamme ja uudistuksen myötä vahvistamme osaltamme aiheen merkittävyyttä.

Tavoitteenamme on ollut rakentaa yritysvastuun aloitussivusta aiempaa kiinnostavampi, helppolukuisempi ja visuaalisempi. Aloitussivu sisältää entistä enemmän esimerkkejä vastuullisesta toiminnastamme sekä keskeisiä yritysvastuun lukuja helposti silmäiltävinä nostoina.  

Fingrid on valinnut yritysvastuun johtamisessa kolme keskeistä teemaa, joihin haluamme vaikuttaa: ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa. Valinta näkyy myös yritysvastuun sivujen rakenteessa, jossa nämä teemat esitellään erikseen.  

Uudistetuilta yritysvastuun sivuilta on linkitys mm. tuoreimpaan vuosikertomukseen, asiakaslehteen sekä muihin yritysvastuuta käsitteleviin aineistoihin.

Yritysvastuun sivut on julkaistu suomeksi sekä suppeammin myös englanniksi.

Tutustu yritysvastuun sivuihin, suomeksi: www.fingrid.fi/yritysvastuu sekä englanniksi: www.fingrid.fi/en/corporate_responsibility 

Lisätiedot uudistuksesta:

Marjut Määttänen, viestintä, Fingrid
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fingrid.fi

Fintraffic Raide Oy on kilpailuttanut ratapihaliikenteenohjauspalvelut (RLO) kolmelle eri alueelle. Kahden alueen voittajaksi valikoitui VR-Yhtymä Oy ja yhden alueen voitti Destia Rail Oy.

Valitut sopimuskumppanit eri alueilla ovat seuraavat:  

• RLO-alue 1 (Kuusankoski, Kotka, Hamina, Imatra): VR-Yhtymä Oy
• RLO-alue 2 (Joensuu, Kuopio, Pieksämäki): Destia Rail Oy
• RLO-alue 3 (Oulu, Vartius): VR-Yhtymä Oy

Sopimus astui voimaan 1.5.2021 ja se on voimassa toistaiseksi.

Ratapihaliikenteenohjauksen tavoitteena on mahdollistaa liikennöinti ratapiha-alueella kaikissa tilanteissa. Toisin sanoen varmistaa juna- ja vaihtotyöliikenteen turvallisuus, sujuvuus ja täsmällisyys. Tavoitteena on myös kehittää ja tehostaa toimintaa sekä saada aikaan kustannussäästöjä. Lisäksi päämääränä on ollut selkiyttää prosesseja sekä kehittää palvelua tuottavan henkilöstön osaamista.

Fintraffic vastaa ratapihojen liikenteenohjauksesta osana Väylävirastolle tuotettavaa raideliikenteenohjauksen kokonaisuutta. Fintraffic hankkii palveluita kumppaneiltaan niillä ratapihoilla, joissa ohjausteknisten ominaisuuksien vuoksi se ei itse voi liikennettä ohjata. Palvelua toteutetaan valtion rataverkolla noudattaen rataverkon haltijan eli Väyläviraston antamia ohjeita sekä rautatiejärjestelmää koskevia säädöksiä.

”Kokonaistaloudellisuuden lisäksi sopimuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota toiminnan turvallisuuteen, kokonaisvaltaiseen liikenteen sujumiseen sekä laadun ja palvelun kehittämiseen”, kertoo ohjauskeskuspäällikkö Annika Tapio Fintrafficista.

”Olemme erittäin tyytyväisiä, että Fintraffic valitsi meidät kumppanikseen. Ratapihojen liikenteenohjaus on erittäin tärkeässä roolissa turvallisen ja tehokkaan toiminnan mahdollistamisessa”, toteaa VR Transpointin tuotantojohtaja Kristian Jääskeläinen.

”Destia Rail Oy:n ratapihaliikenteenohjauksen yhdenmukaiset toimintamallit on käyty Alue-2:n uuden henkilöstön kanssa perehdytysvaiheessa läpi. Joensuun ja Pieksämäen osalta toiminta on käynnistetty 1.5.2021 onnistuneesti”, kertoo Destia Rail Oy:n työpäällikkö Janne Oksala.

Lisätietoja:  Fintraffic, ohjauskeskuspäällikkö Annika Tapio, p. 0400 902 998, annika.tapio@fintraffic.fi

Pyöräliitto muistuttaa että moottorin avustuksella yli 25 km/h kulkevat sähköavusteiset tai moottorilla varustetut polkupyörät eivät ole tieliikennekelpoisia polkupyöriä, vaan mopoja. 

“Sähköiset liikkumisvälineet ovat kasvattaneet suosiota viime vuosina merkittävästi. Tämä on hyvä asia, sillä ne osaltaan korvaavat fossiilisilla polttoaineilla liikkumista. Olemme erityisen tyytyväisiä sähköavusteisten polkupyörien myynnin vahvasta kasvusta”, toteaa Pyöräliiton toiminnanjohtaja Vellu Taskila. 

“Olemme kuitenkin huolissamme siitä että pyöräteillä ajetaan tavallista sähköavusteista pyörää nopeammilla ja myös tehokkaammilla sähköavusteisilla tai moottorilla varustetuilla pyörillä. Jo säännöstenkin mukaan yli 25 km/h nopeuteen avustavat pyörät kuuluvat ajoradalle, puhumattakaan siitä että tavallinen suomalainen pyörätie ei ole suunniteltu paljon sitä korkeampiin nopeuksiin”, Taskila jatkaa. 

Sähköavusteinen tai moottorilla varustettu polkupyörä

Sähköavusteinen polkupyörä:

• suurin teho enintään 250W, 
• avustuksen on kytkeydyttävä pois päältä kun nopeus saavuttaa 25km/h, ja avustus saa toimia vain poljettaessa,
• täytettävä polkupyörän tekniset vaatimukset,
• ei tarvitse liikennevakuutusta,
• voi ajaa pyörätiellä.

Moottorilla varustettu polkupyörä (L1e-a): 

• suurin teho enintään 1000 w, 
• moottori voi toimia ilman polkemista, mutta sen on kytkeydyttävä pois päältä kun nopeus saavuttaa 25km/h,
• tarvitsee liikennevakuutuksen,
• voi ajaa pyörätiellä.

Yli 25 km/h moottorin avustuksella kulkevat sähköavusteinen tai moottorilla varustettu polkupyörä:

• ei ole tieliikennekelpoinen polkupyörä, 
• rekisteröitävä mopoksi tai moottoripyöräksi, jos se on laitteen ominaisuuksien osalta mahdollista. (Edellyttää sitä, että laite on tyyppihyväksytty mopoksi/moottoripyöräksi),
• tarvitsee liikennevakuutuksen,
• käytettävä mopo/moottoripyöräkypärää ajaessa,
• ajettava ajoradalla (tai pyörätiellä, jolla mopolla ajaminen on sallittu).

Lisätiedot:

Vellu Taskila, toiminnanjohtaja

+358 44 238 5384, vellu.taskila@pyoraliitto.fi, (yhteydenotot mieluiten puhelimitse)