Tobaksfimpen är världens och även Finlands vanligaste skräp. Så mycket som var tredje fimp hamnar på marken. I Finland hamnar sammanlagt ungefär fyra miljarder fimpar på marken varje år.

- Fimpen, som innehåller plast, är ett skadligt och långlivat skräp. Beroende på förhållandena kan det ta över 10 år för fimpen att brytas ned. Från fimpen frigörs dessutom mycket farliga ämnen som kommer ut i naturen, berättar projektchef Atte Lindqvist vid Håll Skärgården Ren rf.

En lösning för att få fimparna i soporna är en återanvändningsbar och säker fickaskkopp, som släcker fimparna. HSR rf har sedan tidigare goda erfarenheter av dessa. Fickaskkoppar har delats ut gratis i små mängder till exempel på musikfestivaler eller vid andra evenemang.

- Vi vill inte på något sätt uppmuntra till tobaksrökning, men så länge som rökning är tillåtet i Finland vill vi minimera de nedskräpningsrisker som är förknippade därmed. I nästan 10 års tid har vi undersökt nedskräpningen av Finlands stränder och funnit att fimpen är det vanligaste skräpet på våra stränder, säger Atte Lindqvist.

R-kioskerna vill ta sitt ansvar för miljön

Enligt HSR rf finns det en klar efterfrågan på fickaskkopparna och det vore viktigt att de skulle finnas tillgängliga i stor utsträckning. R-kioski ville gärna samarbeta med HSR rf, eftersom ansvarsfullhet – vars hörnstenar är ansvar för människor och miljön samt ansvarsfulla produkter – utgör en väsentlig del av företagets verksamhet.

- Vi vill ge våra kunder en möjlighet att göra ansvarsfulla val genom att handla hos oss och därmed känna sig tillfredsställd. Vi strävar efter att minimera vår verksamhets påverkan på miljön och tillhandahålla ansvarsfulla produkter och tjänster. Vi arbetar målmedvetet för FN:s 17 mål för hållbar utveckling och att ta in fickaskkoppen i vårt sortiment är en av våra många ansvarsåtgärder, säger R-kioskis kommunikations-, ansvars- och talent management-chef Ann-Charlotte Schalin.

Den återanvändbara fickaskkoppen kommer till försäljning från och med 21.4, till en början i 140 R-kiosker längs kusten. Fickaskkoppens pris i R-kiosken: 1,50 €/st.

Ladda ner pressbilden här

Mer information:

Nora Forsman
kommunikationschef
Håll Skärgården Ren rf
+358 40 455 7252
nora.forsman@pssry.fi

R-kioskis kommunikation
+358 20 5544 128
viestinta@r-kioski.fi

R-kioski är en företagardriven convenience-kedja som erbjuder sina kunder mat och dryck samt viktiga vardagliga produkter och tjänster – snabbt och bekvämt då och där kunden vill ha dem. Den personliga betjäningen och det goda förhållandet mellan pris och kvalitet i R-kioski överträffar kundens förväntningar. R-kioski – snabbt och trevligt att sköta ärenden. R-kioski är en del av bolaget REITAN CONVENIENCE som hör till bolaget REITAN HANDEL, och den har riksomfattande täckning med cirka 480 butiker. Varumärket R-kioskis kändhet är 98 %.

Till bolaget REITAN CONVENIENCE hör R-kioski i Finland, Narvesen i Norge, Lettland och Litauen, Pressbyrån i Sverige, 7-Eleven och Shell/7-Eleven i Norge, Sverige och Danmark, R-kiosk i Estland, Lietuvos Spauda i Litauen, cafékedjan Caffeine Roasters som verkar i de baltiska länderna samt Northland-caféerna i Norge. REITAN CONVENIENCE är marknadsledare i varje verksamhetsland. År 2019 var REITA CONVENIENCE:s omsättning 1,5 miljarder euro och antalet butiker var 2 100. År 2019 var REITANGRUPPEN:s omsättning 9,2 miljarder euro och dess personal uppgick till 38 400 personer.

Ennakkokatselu medialle torstaina 29.4.2021 klo 10–15

Valokuvataiteen museo K1, Kämp Galleria, Mikonkatu 1, Helsinki

Rsvp martta@juni.fi / puh. 040 5284818

Lehdistötilaisuus 29.4. klo 10–11

Liity lehdistötilaisuuteen tästä

Lehdistötilaisuus järjestetään Zoomin välityksellä. Näyttelyintendentti Anna-Kaisa Rastenberger ja museonjohtaja Elina Heikka kertovat uusista näyttelyistä.

Stanley Kubrick: valokuvaaja
Uwa Iduozee: Blind spot(s)
30.4.–29.8.2021
Valokuvataiteen museo K1, Kämp Galleria, Mikonkatu 1, Helsinki
Näyttelyt avoinna ma–pe klo 11–20, la–su 11–18

Näyttävä, unenomainen ja epätavallinen visuaalisuus teki Stanley Kubrickista yhden maailman tunnetuimmista ohjaajista. Kubrickille ominainen tyyli on hyvin nähtävissä hänen suosituimmissa elokuvissaan, kuten Tohtori Outolempi, 2001: Avaruusseikkailu ja Kellopeliappelsiini. Harva kuitenkaan tietää, että Kubrick aloitti työnsä lehtikuvaajana. Juuri nuo vuodet valokuvauksen parissa auttoivat häntä hiomaan omaa tyyliään ja valmistelivat Kubrickia elokuvaohjaajan uralle. Valokuvataiteen museo K1:ssä avautuva näyttely Kubrickin varhaisvuosien lehtikuvista tarjoaa kurkistuksen paitsi ohjaajan uskomattomaan visuaaliseen maailmaan, myös 1940-luvun sodanjälkeiseen Amerikkaan.

Kubrickin näyttelyn rinnalla nähdään Helsingissä ja New Yorkissa toimivan valokuvaaja ja dokumentaristi Uwa Iduozeen (s. 1987) näyttely Blind spot(s). Valokuvillaan Iduozee pyrkii purkamaan vallitsevia kertomuksia ja kertomaan tarinoita, jotka jäävät valtamedioissa helposti kuulematta. Iduozeen erityisen huomion kohteena on rakenteellinen rasismi ja sen vaikutukset sekä kriisitilanteissa että tavallisessa arjessa. Näyttelyssä on esillä valokuvia, jotka Iduozee on kuvannut Amerikan Yhdysvalloissa vuonna 2020.

Museo on huolehtinyt järjestelyistä, jotta vieraileminen olisi vallitsevissa olosuhteissakin turvallista ja miellyttävää. Museo haluaa tarjota mahdollisuuden kulttuurin kokemiseen tarpeellisia rajoituksia noudattaen.

Museon aukioloajat ovat poikkeuksellisen laajat, ja näyttelytilaan päästetään kerrallaan vain rajoitettu määrä asiakkaita. Museo edellyttää kaikilta yli 12-vuotiailta kasvomaskin käyttöä museon tiloissa. Yleisöopastuksia, tilattuja opastuksia ja pajoja ei toistaiseksi järjestetä.

Kuva: Stanley Kubrick for Look Magazine. Columbia University. 1948. Museum of the City of New York. The LOOK Collection. X2011.4.10365.235. Gift of Cowles Magazines, Inc., 1961. Used with permission of SK Film Archives and Museum of the City of New York.

Lapin AMK kysyi lähes 500 metsä- ja pelastusalan toimijan käsityksiä metsäpaloista nyt ja tulevaisuudessa.

Suomi on viime vuosikymmeninä selvinnyt metsäpalojen osalta naapurimaitaan pienemmin vahingoin. Ilmastonmuutoksen myötä metsäpaloriskin on kuitenkin ennustettu kasvavan Suomessa lähivuosikymmeninä.

Ilmastonmuutoksen lisäksi maamme metsätalous elää jatkuvassa muutoksessa niin metsien käytön kuin omistusrakenteenkin osalta. Myös kaupungistuminen tuo omat haasteensa harva-alueiden pelastuspalveluiden turvaamiselle.

Valmiutta palojen torjuntaan

Tuoreessa Lapin ammattikorkeakoulun julkaisemassa raportissa “Metsäsektorin ja pelastusalan käsityksiä metsäpaloista” kuvataan metsäsektorin ja pelastusalan ammattilaisten käsityksiä metsäpalojen nykytilasta ja mahdollisista muutoksia, joita muuttuva ilmasto ja metsätalous voivat paloriskiin aiheuttaa. Julkaisussa pureudutaan sekä ajankohtaisten trendien aiheuttamiin huoliin ja uhkakuviin että laajaan kirjoon erilaisia keinoja varautua metsäpaloriskin mahdolliseen kasvuun.

Kyselytutkimukseen osallistui lähes viisi sataa vastaajaa metsäorganisaatioista ja pelastusalan järjestöistä.

- Mittavan aineiston määrä etenkin sanallisten vastausten osalta meinasi aluksi jopa järkyttää, mutta ilman syvällisesti omistautuneita vastaajia emme olisi päässeet näin onnistuneeseen lopputulokseen, kertoo tutkimuksen toteuttanut projektipäällikkö Mikael Kukkonen Lapin ammattikorkeakoululta.

Useimpien, esimerkiksi ilmastoon ja metsäpalojen ennakointiin liittyvien kysymysten osalta vastaajaryhmien käsitykset olivat varsin yhtenäiset. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen takia Suomessa on syytä lisätä valmiutta metsäpalojen torjuntaan.

Viisi avainkeinoa metsäpaloihin varautumiseen

Metsäpalojen riskin ja niiden laajamittaisten vahinkojen ehkäisyssä nousivat kehittyvä valvonta, ketterä kalusto, harva-alueista huolehtiminen, yhteistyö ja kansalaistaitojen vahvistaminen avainkohdiksi.

- Osassa aiheista käsitykset kuitenkin jakautuivat molemmissa vastaajaryhmissä laidasta laitaan. Tällainen oli esimerkiksi metsätaloudessa parhaillaan paljon keskustelua herättävä jatkuvapeitteinen metsänkasvatus ja sen rooli metsäpalojen määrässä ja leviämisessä, Mikael Kukkonen toteaa.

Kyselytutkimus tehtiin osana Ilmatieteen laitoksen koordinoimaa Metsäpalot Fennoskandian alueella ilmaston ja metsien rakenteen muuttuessa -hanketta. Hankkeessa tehtiin kattava katsaus metsäpalojen esiintymisestä, mallinnuksesta ja sammutuksesta Fennoskandiassa. Lisäksi hankkeessa arvioitiin metsäpalojen merkitystä mustan hiilen lähteenä arktisella alueella. Hanketta rahoitti ulkoministeriön hallinnoima Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön määräraha, joka tukee kansallisia tavoitteita Itämeren alueen yhteistyössä sekä Suomen arktisen strategian ja hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa.

Ilmatieteenlaitoksen ja Lapin ammattikorkeakoulun lisäksi hankkeen toteuttajina toimivat Luonnonvarakeskus, Pelastusopisto ja Hämeen ammattikorkeakoulu.

Julkaisu Metsäsektorin ja pelastusalan käsityksiä metsäpaloista on avoimesti luettavissa ja ladattavissa sivulla Julkaisut - Lapin AMK.

Tiedustelut

Mikael Kukkonen, 040 610 8351, mikael.kukkonen(a)lapinamk.fi
Juha Aalto, 050 409 0963, juha.aalto(a)fmi.fi

Vaikka Marianaukiolle ei tulekaan ensi kesänä terassimaailmaa, saadaan sinne järjestettyä vuokralle myyntipaikkoja ruoka- ja juomatuotteille.

Myyntipaikkoja voi hakea käyttöönsä kaupungilta.

– Myyntipaikan koko on 15 m2 ja koko kesän vuokra on 800 euroa, kertoo Wirma yrityspalveluiden yrityspalvelupäällikkö Eeva Pihlajaniemi.

Vuokratun alueen mukana ei tule autopaikkaa ja sähkönsaanti myyntipisteeseen on rajallista.

– Myyntipaikan hakija vastaa vuokraamansa maa-alueen infrasta ja niihin liittyvistä kuluista itse sekä mahdollisista elintarvike- ja terveysviranomaisten luvista, jatkaa Pihlajaniemi.

– Hakija vastaa tarvittavista lupa- ja ilmoitusvelvoitteista ja hänen on myös tehtävä toimenpidelupailmoitus rakennusvalvontaan.

Lisätietoja ja vapaamuotoiset hakemukset:

Torivalvoja Marja Kultanen, Lappeenrannan kaupunki
puh. 0400 658 291, marja.kultanen@lappeenranta.fi

Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) esittää koronakriisin aikana muodostuneiden hoitojonojen purkamista urakalla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.

LPY ehdotti yhteisiä hoitojonojen purkutalkoita heti koronakriisin alkuvaiheessa. Jo silloin pystyttiin ennustamaan, että kiireettömiä hoitoja joudutaan siirtämään, jotta saadaan kapasiteettia koronapotilaiden hoitamiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan erityisesti keväällä 2020 vähennettiin ei-kiireellisiä vastaanottokäyntejä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, kun resursseja siirrettiin koronavirusinfektioon sairastuneiden hoitamiseen ja varauduttiin pandemiatilanteen pahenemiseen.

− Ei ole hyväksyttävää, että hoitojonojen on annettu kasvaa ja siten potilaiden sairaudet ovat jonottaessa edenneet, vaikka ratkaisuja jonojen purkamiseen olisi ollut käytettävissä. Lykkääntyneisiin hoitoihin liittyy merkittäviä kansanterveydellisiä riskejä, muistuttaa LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että hoitojonojen purku voi kestää jopa vuosia, jos se toteutetaan pelkästään julkisen terveydenhuollon resurssein.

− Suomessa pitäisi nyt ottaa jonojen purkamiseksi kaikki mahdollinen terveydenhuollon kapasiteetti käyttöön, myös yksityisellä sektorilla tarjolla oleva, esittää Tolonen.

THL:n tilastojen mukaan muun muassa astmaa ja verenpainetautia on diagnosoitu pandemian aikana lähes neljännes vähemmän kuin ennen sitä. Diagnosointiviiveet voivat hankaloittaa hoitoa ja johtaa vakaviin akuutteihin komplikaatioihin tai pitkäaikaisiin terveysongelmiin, joista on haittaa sekä yksilölle itselleen että yhteiskunnalle.

Lisärahoitus ei yksinään riitä

Valtio on korvannut kunnille koronasta aiheutuneita kuluja summilla, jotka ovat suurempia kuin mitä kulut ovat todellisuudessa olleet. Valtio on luvannut korvata kunnille koronakriisin hoidosta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti myös tänä vuonna.

− Tärkeintä olisi käyttää kunnille suunnattua ylimääräistä taloudellista tukea hoitojonojen purkamiseen. Asian hoitaminen ei nyt ole rahoituksesta kiinni – kysymys on tahdosta käyttää kaikkia terveydenhuollon resursseja, väittää Tolonen.

− Lisärahoituskaan ei nopeuta hoitojonojen purkamista, jos kuntasektorilla ei ole käytettävissä tarpeeksi resursseja, siis henkilökuntaa, tiloja ja välineitä. Siksi nyt pitää käynnistää julkisrahoitteinen yksityisen ja julkisen sektorin yhteinen urakka hoitojonojen purkamiseksi, Tolonen sanoo.

Sekä HSL:n että VR:n lähijunissa otettiin 26.4. alkaen käyttöön uusi lähiliikennekonduktöörien palvelumalli, jonka myötä asiakaskohtaamiset lisääntyvät merkittävästi. Lähiliikennekonduktööreillä on jatkossa kaksi erilaista roolia ja työnkuvat laajenevat uusilla tehtävillä. Uudistuksissa on kuunneltu lähijunien asiakkaita: tavoitteena on lisätä henkilökunnan näkyvyyttä ja lähestyttävyyttä, parantaa asiakaskohtaamisia sekä puuttua liputtomuuteen entistä tarkemmin. Uudistukset ovat osa VR:n voittaman HSL-lähijunaliikenteen uuden operointisopimuksen palvelumallia.

Jatkossa lähijunaliikenteessä kulkee sekä palvelu- että lippukonduktöörejä. Palvelukonduktöörit keskittyvät opastamaan, neuvomaan ja auttamaan asiakkaita esimerkiksi jatkoyhteyksissä ja muissa matkustamiseen liittyvissä kysymyksissä. Lippukonduktöörit taas katsovat pareittain matkalippuja ja varmistavat matkustusoikeuden, neuvoen ja opastaen asiakkaita sen lomassa. Liputtomuuden vähentäminen on yksi HSL:n ja VR:n yhteisistä tavoitteista ja uusien roolien myötä lippujen katsominen junissa lisääntyy. Liputtomuuteen puuttuminen on tullut esiin myös asiakkaiden toiveissa.

Palvelua on kehitetty muutenkin asiakastutkimusten pohjalta. Esimerkiksi laiturialueille on toivottu lisää palvelua, joten uuden mallin myötä lähiliikennekonduktöörien laiturityöskentelyä lisätään merkittävästi. Palvelua kohdistetaan erityisesti niille asemille, jossa neuvonnalle on enemmän tarvetta, kuten lentoasemalle tai Helsingin päärautatieasemalle. Vahvistamme myös asiakkaiden turvallisuuden tunnetta, johon HSL:n tekemien tutkimusten mukaan vaikuttaa joukkoliikenteessä eniten näkyvä, läsnä oleva ja aktiivinen henkilökunta. Jatkossa konduktöörin voikin kohdata entistä useammin junissa ja asemilla. Lisäksi kaikki lähiliikennekonduktöörit ovat käyneet keväällä 2021 järjestyksenvalvojakoulutuksen.

”Olemme tutkineet, mitä lähijunien asiakkaat haluavat ja palvelua on kehitetty näiden toiveiden sekä HSL:n tarpeiden pohjalta. Turvallinen ja täsmällinen lähijunamatka siistissä kalustossa sekä hyvä ja asiantunteva palvelu ovat tässä kulmakiviä. Viimeksi palvelumalli uudistettiin vuonna 2017, jolloin siirryttiin pareittain kiertävään konduktöörimalliin. Nyt meillä on kokemusten pohjalta selkeä näkemys, miten palvelua voitaisiin entisestään parantaa vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin”, kertoo lähiliikennejohtaja Anu Punola.

Tehtävänkuva laajenee, modernit työkalut arjen tukena

Lähiliikennekonduktööreille tulee myös uusia tehtäviä. Jatkossa he havainnoivat entistä tarkemmin junien kuntoa sekä junassa ollessaan että säännöllisillä asematarkastuksilla, tekevät asiakaskyselyitä ja huolehtivat junan yleisilmeestä mm. tekemällä pientä siistimistä. Osa uusista tehtävistä tulee käyttöön myöhemmin keväällä ja kesällä.

”Jatkuva asiakaspalaute on tärkeää, jotta tiedämme, mihin asioihin meidän kannattaa erityisesti keskittyä. Yhtä lailla keräämme palautetta ja ideoita myös henkilökunnaltamme”, Punola jatkaa.

Jotta uudet tehtävät otetaan käyttöön sujuvasti, on henkilökunnan työvälineiden kehittämiseen panostettu. Konduktöörit kirjaavat havaintoja eri sovellusten kautta työpuhelimeensa, josta tieto välittyy eteenpäin eri järjestelmiin, muun muassa siivoukseen ja junien kunnossapitoon.

Yhteensä VR:llä on yhteensä yli 100 kehitystoimenpidettä uuden sopimuskauden mukaiseen liikenteeseen. Palvelun, työkalujen ja taustajärjestelmien lisäksi uudistetaan muun muassa junien siivoustoimintaa.

Tapahtumateollisuus ry järjestää tapahtuma-alalle Pidä Huolta -konsertin, jonka Yle välittää TV 2:lla ja Areenassa perjantaina 7.5. kello 21-23. Konsertilla tuetaan koronaepidemian vuoksi pahoin kärsinyttä tapahtuma-alaa ja nostetaan esille alan ammattilaisten tarinoita.

Tavastia-klubilta suorana välitettävässä konsertissa esiintyvät mm. Anssi Kela, Yeboyah, Maija Vilkkumaa, J. Karjalainen, Behm, Gasellit ja Jesse Markin. Illan aikana kuullaan myös tapahtuma-alan ammattilaisten tarinoita poikkeuksellisen koronavuoden keskeltä. Samalla luodaan toivoa tulevaan ja siihen aikaan, kun pääsemme taas kohtaamaan toisemme turvallisesti konserteissa, urheilukatsomoissa, messuilla ja markkinoilla. Konsertin juontaa YleX:n Anne Lainto.

”Työt kielletty -keräys auttaa yhteiskunnan turvaverkkojen läpi pudonneita tapahtuma-alan ammattilaisia. Apua voi hakea kuka tahansa tapahtumien parissa normaalisti työskentelevä ja koronakriisin vuoksi taloudellisiin ongelmiin joutunut ihminen. Vaikka tapahtumia päästään pikkuhiljaa avaamaan kestää vielä kuukausia, ennen kuin alan ammattilaisten toimeentulo palautuu”, kertoo Tapahtumateollisuuden johtaja Kati Kuusisto.

”Monet ovat joutuneet taloudellisesti todella vaikeaan tilanteeseen, tukien ulkopuolelle. Mutta nyt kohdistetaan valoa heihin, jotka normaalisti jäävät pimentoon”, kertoo konsertissa esiintyvä Anssi Kela.

Kotimaanapu vie avun perille

Tapahtuma-alan kriisin vuosipäivänä 12.3.2021 käynnistetty Tapahtumateollisuuden ja Kotimaanavun järjestämä Työt kielletty -keräys on kerännyt lahjoituksia lähes 100 000 euroa. Konkreettista apua Kotimaanapu on vienyt perille jo yli 20 000 euron edestä. Avun tarve on edelleen akuutti. Työt kielletty -keräykseen voi lahjoittaa osoitteessa www.kotimaanapu.fi

”Kotimaanavun keräyksellä tuetaan koronaepidemian takia taloudelliseen ahdinkoon joutuneita tapahtuma-alan ihmisiä ja heidän perheitään. Kaikkien avunsaajien tilanne selvitetään ensin paikallisen ammattilaisen toimesta. Nyt jokaisella on mahdollisuus toimia äänettömän hädän puolesta”, sanoo Kotimaanavun tuottaja Ilkka Kalmanlehto.

Tapahtumateollisuus ry on tapahtumaelinkeinon valtakunnallinen keskusjärjestö. Tapahtumateollisuus edustaa ammattimaisia tapahtumajärjestäjiä, tapahtumapaikkoja, tapahtumatekniikan ja -rakenteiden palveluita, tapahtumien lipunmyynti-, esiintyjä-, turvallisuus- ja cateringpalveluita, tapahtumamyyjiä sekä muita tapahtumille suunnattuja palveluja, suunnittelua ja konsultointia.

www.tapahtumateollisuus.fi

Kotimaanapu auttaa nopeasti apua tarvitsevia kaikkialla Suomessa. Kotimaanavulle suunnatut rahalahjoitukset ohjataan tarvitseville kirkon diakoniatyön kautta. Kotimaanapu on yksi Kirkkopalvelujen palveluista. Kirkkopalvelut on hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja, hyväntekeväisyystoimija sekä seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Kirkkopalvelut työllistää 430 työntekijää, sen jäseninä on 316 seurakuntaa ja 81 järjestöä. Kirkkopalvelujen liikevaihto vuonna 2020 oli 32,1 miljoonaa euroa.

www.kotimaanapu.fi

#tyotkielletty #tapahtumateollisuus #kotimaanapu

Lisätiedot:

Maria Sahlstedt
040 147 0693
maria.sahlstedt@tapahtumateollisuus.fi
Johtaja, vaikuttaminen & viestintä
Tapahtumateollisuus ry

Ilkka Kalmanlehto
050 330 9308
ilkka.kalmanlehto@kotimaanapu.fi
Tuottaja
Kotimaanapu

Kansallista veteraanipäivää vietettiin Lahdessa seppeleiden laskulla sekä Lahden Ristinkirkolla että Nastolan sankarihaudoilla ilman yleisöä, koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta johtuen.

Tämän vuoden veteraanipäivän teemana on "Ihmisten välillä hyvä tahto – Välvilja mellan människor". Teema kunnioittaa veteraanipäivän rauhanomaista luonnetta ja nostaa esiin veteraaneilta perintönä saatua itsenäisyyttä.

Ristinkirkon tilaisuuden puheissa nousi esiin usko tulevaan ja veteraanien perinnön arvostaminen.

Lahden nuorisovaltuuston edustaja Matias Päivä nosti esiin puheessaan kunnioituksen veteraaneja kohtaan: ”Me sotien jälkeiset sukupolvet olemme eläneet rauhan sekä hyvinvointivaltiomme nousukauden aikaa. Silti kunnioitamme ja arvostamme sotiemme veteraaneja kaikesta mitä meillä itsenäisyytemme puolesta taistelleiden tähden on.”

Lahden Ristinkirkolla seppele laskettiin Vapauden hengetär -patsaalle. Tilaisuuteen osallistuivat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén, seurakuntayhtymän kappalainen Jukka Immeli, Lahden nuorisovaltuuston edustaja Matias Päivä sekä veteraanijärjestöjen edustajina kenraalimajuri evp Juha-Pekka Liikola ja eversti evp Kari Siljander. Tilaisuudessa lyhyet puheet pitivät Sirkku Hildén, Matias Päivä ja Jukka Immeli. Lisäksi tilaisuudessa esiintyi kanttori Aurora Ikävalko.

Lahden Nastolassa kansallisena veteraanipäivänä järjestettiin kunniakäynti kunnantalon edustalla Nastolasta 1939–1945 maata puolustamaan lähteneiden muistokivellä ja Nastolan sankarihautausmaalla, jossa oli seppeleen lasku sankarimuistomerkille. Seppeleiden laskuun Nastolassa osallistuivat edustajat paikallisista veteraani- ja maanpuolustusjärjestöistä.

Yksittäisillä käynneillä sankarihautausmailla toivotaan huomioitavan poikkeustilanteen rajoitukset ja suositukset muiden kävijöiden terveyttä ja yksityisyyttä kunnioittaen.

Tilaisuus oli seurattavissa suorana lähetyksenä tiistaina 27.4. klo 10.00 Lahden seurakuntien YouTube-kanavalla: https://youtu.be/Qrd-wxvnuAo. Tilaisuuden taltiointi on katsottavissa samalla kanavalla kaksi viikkoa.

Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sirkku Hildénin, Lahden nuorisovaltuuston edustajan Matias Päivän ja kappalainen Jukka Immelin puheet ovat luettavissa Lahden kaupungin verkkosivuilla www.lahti.fi

Lisätietoja

Lahden kaupunki
kulttuuriasiainpäällikkö
Matti Karhos
p. 050 387 8792
matti.karhos@lahti.fi

Valkohäntäpeuran kanta-arvio tarkentuu tulevaisuudessa. Syksystä 2021 alkaen havaintoja kerätään uudella vakioidulla menetelmällä.

Valkohäntäpeurakanta on ollut kasvussa ja tuoreen kanta-arvioin myötä näyttää siltä, ettei edes metsästyskauden 2020–2021 ennätyssaalis sitä leikannut. Riistahallinto on ollut ajan hermolla, sillä samaan aikaan kannan kasvun kanssa Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus ovat kehittäneet keinoja kanta-arvion tarkentamiseksi.

Tähän asti metsästäjät ovat pystyneet kirjaamaan havaintoja valkohäntäpeurasta Oma riista -palveluun omaan käyttöönsä. Tulevana syksynä havaintoja kerätään uudella vakioidulla menetelmällä, joka muistuttaa hirvihavaintojen keräämistä.

Hirvihavaintojen kirjaaminen pohjautuu hirvihavaintokorttiin ja ne kerätään kootusti metsästyksenjohtajan kautta. Valkohäntäpeurasta jokainen metsästäjä voi jahdin yhteydessä kirjata omat havaintonsa.

Havaintoja kirjataan Oma riistan -verkkopalvelussa ja mobiilisovelluksella. Havainnon kirjaamisesta on haluttu tehdä mahdollisimman helppoa.

– Älypuhelimella toimivassa mobiilisovelluksessa peurahavainnon kirjaaminen on vain muutaman napautuksen takana, projektipäällikkö Eerojuhani Laine Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Kuluvan metsästyskauden aikana havaintojen kirjaamista pilotoitiin seitsemän riistanhoitoyhdistyksen metsästäjien toimesta.

– Suuri kiitos pilottiin osallistuneille metsästäjille. Pilotin aikana toiminnallisuuteen tehtiin parannuksia saadun palautteen pohjalta. Toimiva menetelmää on turvallista laajentaa valtakunnalliseksi syksyllä 2021. Kuinka paljon havaintoja tulevan metsästyskauden aikana saadaankaan, kun pilotissakin päästiin yli 10 000 havaintoon, Laine pohtii.

Kanta-arvion tarkentamisprojekti on monivuotinen ja siinä on tarkasteltu havaintojen kirjaamisen lisäksi Turun yliopiston toimesta DNA:n ja riistakameroiden käytettävyyttä valtakunnallisessa kannanarvioinnissa. Havaintojen kirjaaminen koettiin parhaaksi menetelmäksi, sillä se on tuttu hirvikanta-arviosta ja soveltuu valtakunnallisessa käytössä näin lukuisan eläinkannan arviointiin.

– Valkohäntäpeuran kanta-arviota saadaan alueellisesti tarkemmaksi, kun kannan rakennetieto tarkentuu. Ensisyksyn jälkeen käytettävissä on yhden vuoden tiedot ja mallintaessa on eduksi useamman vuoden aikasarja. Tulevaisuudessa pyritään hirvitalousaluekohtaisiin valkohäntäpeuran kanta-arvioihin, kommentoi erikoistutkija Sami Aikio Luonnonvarakeskuksesta.

Valkohäntäpeuran kannanarvioinnin kehittämishanketta on toteutettu maa- ja metsätalousministeriön erillisrahoituksella.

Lisätietoja:

Kehitysprojektista ja havaintojen kirjaamisesta: Projektipäällikkö Eerojuhani Laine, Suomen riistakeskus, eerojuhani.laine@riista.fi

puh. +358 29 431 2124

Kannanarvioinnista: Erikoistutkija Sami Aikio, Luonnonvarakeskus, sami.aikio@luke.fi

puh. +358 29 532 2148

Pressmeddelande på svenska nedan.

Porvoon palvelupisteen aukioloaika muuttuu 3.5.2021 alkaen

Toukokuun alussa Porvoon palvelupisteen aukioloaika muuttuu. Palvelupiste on jatkossa kiinni lounastunnin aikana, klo 12–13.

Porvoon palvelupiste (Lundinkatu 22) on jatkossa avoinna

ma–pe klo 9–12 ja 13–16.

Puhelinpalvelussa voi hoitaa samoja asioita kuin palvelupisteessä. Jos puhelinpalvelussa huomataan, että käynti palvelupisteeseen on välttämätön, Kelan työntekijä voi varata asiakkaalle ajan palvelupisteeseen.

Lisää tietoa asiakkaille

Lisää tietoa medialle

Ryhmäpäällikkö Johanna Kortetjärvi
puh. 020 635 7290
etunimi.sukunimi@kela.fi

Öppettiden på servicestället i Borgå ändras 3.5.2021

Från början av maj ändras öppettiden på servicestället i Borgå. I fortsättningen är servicestället stängt under lunchtimmen kl. 12–13.

Servicestället i Borgå (Lundagatan 22) är i fortsättningen öppet

mån–fre kl. 9–12 och 13–16.

Per telefon kan man sköta samma ärenden som på serviceställena. Om den FPA-anställda ändå märker att ett besök på ett serviceställe är nödvändigt, kan han eller hon boka en besökstid för kunden.

Närmare information för kunderna

Närmare information för medierna

Gruppchef Johanna Kortetjärvi
tfn 020 635 7290
fornamn.efternamn@fpa.fi

Pressmeddelande på svenska nedan.

Kela ei käsittele salassa pidettäviä tietoja julkisissa pilvipalveluissa

Kela on täsmentänyt pilvipalvelujen käyttöä koskevia periaatteitaan. Kela ei voi nykyisen lainsäädännön mukaan käsitellä salassa pidettäviä tietoja julkisissa pilvipalveluissa. Kelassa selvitetään, miten tietojen vaihto kumppanien ja sidosryhmien kanssa toteutetaan jatkossa.

Pilveen siirtyvät palvelut ovat pakottaneet Kelaa täsmentämään pilvipalvelujen käyttöä. Kela käsittelee asiakastietojaan julkisuuslain ja tiedonhallintalain mukaisesti. Kelalle keskeisiä asioita ovat tietojen käsittelyyn liittyvä riskienhallinta sekä tietosuoja ja tietoturva. Kelan toiminnan laajuuden ja käsiteltävien tietojen luonteen vuoksi Kela ei toistaiseksi hyödynnä salassa pidettävän tiedon käsittelyssä julkisia pilvipalveluita.

– Käytännössä kysymys on ennen kaikkea siitä, kuinka noudatamme tietojen käsittelyyn liittyviä lainsäädännön velvoitteita ja käsittelemme asiakkaiden tietoja vastuullisesti, tietohallintopäällikkö Ari Vähä-Erkkilä sanoo.

Yhteisten asiakkaiden asioiden hoitaminen vaatii sujuvaa yhteistyötä

Kelalaiset tekevät yhteistyötä eri kumppanien kuten kuntien kanssa. Tietojen vaihtaminen kumppanien ja sidosryhmien kanssa on tärkeää, ja tietojen sujuva vaihtaminen on asiakkaan helpon asioinnin edellytys.

– Kun tietoa siirtyy vaikkapa Kelasta apteekeille Kanta-palvelujen kautta, tieto liikkuu turvallisesti. Haasteena ovat esimerkiksi julkisissa pilvipalveluissa toimivat viestintä- ja yhteistyöalustat, Vähä-Erkkilä kertoo.

Käytössä olevat palvelut arvioidaan loppuvuoden aikana ja päätökset tehdään riskiarvioiden jälkeen tapauskohtaisesti. Kela haluaa varmistaa, että yhteistyö jatkuu tulevaisuudessa sujuvasti, vastuullisesti ja asiakkaan tiedot turvaten.

Ratkaisun valmistelussa on tehty tiivistä yhteistyötä eri turvallisuusviranomaisten kanssa.

Lisätietoa medialle

Ari Vähä-Erkkilä
Tietohallintopäällikkö
etunimi.sukunimi@kela.fi
020 634 3410

FPA behandlar inte sekretessbelagda uppgifter i offentliga molntjänster

FPA har preciserat sina principer för användning av molntjänster. Enligt nuvarande lagstiftning kan FPA inte behandla sekretessbelagda uppgifter i offentliga molntjänster. Man utreder nu hur utbytet av information med samarbetspartner och intressentgrupper ska genomföras i fortsättningen.

Allt fler tjänster övergår till moln, vilket har tvingat FPA att precisera principerna för användning av molntjänster. FPA behandlar sina kunduppgifter i enlighet med lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet och lagen om informationshantering inom den offentliga förvaltningen. FPA prioriterar riskhanteringen i anslutning till behandlingen av uppgifter samt dataskyddet och datasäkerheten. På grund av omfattningen av FPA:s verksamhet och karaktären hos de uppgifter som behandlas utnyttjar FPA tills vidare inte offentliga molntjänster i behandlingen av sekretessbelagda uppgifter.

– I praktiken är det framför allt fråga om hur vi uppfyller skyldigheterna i lagstiftningen om behandling av uppgifter och hur vi behandlar kundernas uppgifter på ett ansvarsfullt sätt, säger dataförvaltningschef Ari Vähä-Erkkilä.

Skötseln av gemensamma kunders ärenden kräver smidigt samarbete

Vid FPA samarbetar man med olika partner, såsom kommunerna. Det är viktigt att utbyta information med samarbetspartner och intressentgrupper och ett smidigt informationsutbyte är en förutsättning för att det ska vara enkelt för kunderna att sköta sina ärenden.

– När uppgifter överförs från FPA t.ex. till apoteken via Kanta-tjänsterna rör sig uppgifterna tryggt. En utmaning är t.ex. de kommunikations- och samarbetsplattformar som fungerar i offentliga molntjänster, berättar Vähä-Erkkilä.

De tjänster som används bedöms under tiden fram till årets slut och när riskbedömningarna har gjorts fattas besluten om användning av molntjänster från fall till fall. FPA vill försäkra sig om att samarbetet också i framtiden löper smidigt, ansvarsfullt och så att kundernas uppgifter är trygga.

Det här avgörandet har nåtts i intensivt samarbete med olika säkerhetsmyndigheter.

Närmare information för medierna

Ari Vähä-Erkkilä
dataförvaltningschef
fornamn.efternamn@fpa.fi
020 634 3410

Pressmeddelande på svenska nedan.

Kotkan palvelupisteen aukioloaika muuttuu 3.5.2021

Toukokuun alussa Kotkan palvelupisteen aukioloaika muuttuu. Palvelupiste avataan tuntia myöhemmin, klo 10. Tavoitteena on varmistaa puhelinpalvelun ja varattavien aikojen hyvä saatavuus.

Kelan palvelupisteiden kävijämäärät ovat laskeneet merkittävästi. Kotkan palvelupisteessä asioitiin vuonna 2020 keskimäärin 350 kertaa viikossa, vuotta aiemmin 740 kertaa.

Samaan aikaan verkkoasioinnin ja puhelinpalvelun suosio kasvaa. Kymenlaaksossa noin 72 % hakemuksista tehtiin viime vuonna verkossa. Asiakkaat soittivat noin 60 000 puhelua, mikä on noin 5 % enemmän kuin vuonna 2019. Myös puhelinajanvarausten määrä kasvoi.

Kelan tekemissä kyselyissä asiakkaat ovat kiittäneet puhelimessa saamaansa palvelua.

Kotkan palvelupisteen aukioloaika 3.5. alkaen

Kotkan palvelupiste (Keskuskatu 7) on jatkossa avoinna

ma–pe klo 10–16.

Lisää tietoa asiakkaille

Lisää tietoa medialle

Ryhmäpäällikkö Mari Harju
puh. 040 552 0390
etunimi.sukunimi@kela.fi

Öppettiden på servicestället i Kotka ändras 3.5.2021

Öppettiden på servicestället i Kotka ändras i början av maj. Servicestället öppnas en timme senare, kl. 10. Målet är att på detta sätt säkerställa tillgången till telefonservice och betjäning på bokad tid.

Antalet besök vid FPA:s serviceställen har minskat betydligt. Under 2020 hade servicestället i Kotka i genomsnitt 350 besök i veckan, året innan var antalet besök 740.

Det blir samtidigt allt populärare att sköta sina ärenden på nätet och per telefon. I Kymmenedalen gjordes i fjol cirka 72 % av alla ansökningar på nätet. Kunderna ringde cirka 60 000 samtal, vilket är cirka 5 % mer än under 2019. Antalet bokningar till betjäning per telefon ökade även de.

Enligt enkäter som FPA utfört berömmer kunderna den betjäning de fått per telefon.

Öppettiden på servicestället i Kotka fr.o.m. 3.5

Servicestället i Kotka (Keskuskatu 7) är i fortsättningen öppet

mån–fre kl. 10–16.

Via telefontjänsten kan man sköta samma ärenden som på serviceställena. Om den FPA-anställda ändå märker att ett besök på ett serviceställe är nödvändigt, kan han eller hon boka en besökstid för kunden.

Närmare information för kunder

Närmare information för medierna

Gruppchef Mari Harju
tfn 040 552 0390
fornamn.efternamn@fpa.fi

Pressmeddelande på svenska nedan.

Lappeenrannan palvelupisteen aukioloaika 3.5.2021 alkaen

Toukokuun alussa Lappeenrannan palvelupisteen aukioloaika muuttuu. Aamupäivisin palvelupiste on avoinna kuten aiemmin, mutta iltapäivisin asiakkaita palvellaan vain ajanvarauksella. Tavoitteena on varmistaa puhelinpalvelun ja varattavien aikojen hyvä saatavuus.

Kelan palvelupisteiden kävijämäärät ovat laskeneet merkittävästi. Lappeenrannan palvelupisteessä asioitiin vuonna 2020 keskimäärin 300 kertaa viikossa, vuotta aiemmin 630 kertaa.

Samaan aikaan verkkoasioinnin ja puhelinpalvelun suosio kasvaa. Etelä-Karjalassa noin 72 % hakemuksista tehtiin viime vuonna verkossa. Asiakkaat soittivat noin 42 000 puhelua, mikä on noin 9 % enemmän kuin vuonna 2019. Myös puhelinajanvarausten määrä kasvoi.

Kelan tekemissä kyselyissä asiakkaat ovat kiittäneet puhelimessa saamaansa palvelua.

Lappeenrannan palvelupisteen aukioloaika 3.5. alkaen

Lappeenrannan palvelupiste (Toikankatu 4) on jatkossa avoinna

ma–pe klo 9–12 ilman ajanvarausta, klo 13–16 vain ajanvarauksella.

Kelan puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 9–16. Puhelinpalveluun voi myös varata ajan verkossa tai soittamalla. Kun Kelan työntekijä soittaa, puhelu ei maksa asiakkaalle mitään.

Lisää tietoa asiakkaille

Lisää tietoa medialle

Ryhmäpäällikkö Carita Hannelin
puh. 050 559 7008
etunimi.sukunimi@kela.fi

Öppettiden på servicestället i Villmanstrand fr.o.m. 3.5.2021

Öppettiden på servicestället i Villmanstrand ändras i början av maj. På förmiddagarna är servicestället öppet samma tid som förut men på eftermiddagarna betjänas kunderna endast på bokad tid. Målet är att på detta sätt säkerställa tillgången till telefonservice och betjäning på bokad tid.

Antalet besök vid FPA:s serviceställen har minskat betydligt. Under 2020 hade servicestället i Villmanstrand i genomsnitt 360 besök i veckan, året innan var antalet besök 680.

Det blir samtidigt allt populärare att sköta sina ärenden på nätet och per telefon. I Södra Karelen gjordes i fjol cirka 72 % av alla ansökningar på nätet. Kunderna ringde cirka 42 000 samtal, vilket är cirka 9 % mer än under 2019. Antalet bokningar till betjäning per telefon ökade även de.

Enligt enkäter som FPA utfört berömmer kunderna den betjäning de fått per telefon.

Öppettiden på servicestället i Villmanstrand fr.o.m. 3.5

Servicestället i Villmanstrand (Toikankatu 7) är i fortsättningen öppet

mån–fre kl. 9–12 utan tidsbokning, kl. 13–16 på bokad tid.

FPA:s telefonservice är öppen vardagar kl. 9–16. Man kan boka telefontid på nätet eller genom att ringa FPA. När en FPA-anställd ringer upp är samtalet gratis för kunden.

Närmare information för kunder

Närmare information för medierna

Gruppchef Carita Hannelin
tfn 050 559 7008
fornamn.efternamn@fpa.fi

Pressmeddelande på svenska nedan.

Lohjan palvelupiste on jatkossa suljettu maanantaisin

Toukokuun alussa Lohjan palvelupisteen aukioloaika muuttuu. Tiistaista perjantaihin palvelupiste on avoinna kuten aiemmin, mutta maanantaisin piste on suljettu. Tavoitteena on varmistaa puhelinpalvelun ja varattavien aikojen hyvä saatavuus.

Kelan palvelupisteiden kävijämäärät ovat laskeneet merkittävästi. Lohjan palvelupisteessä asioitiin vuonna 2020 keskimäärin 210 kertaa viikossa, vuotta aiemmin 350 kertaa.

Samaan aikaan verkkoasioinnin ja puhelinpalvelun suosio kasvaa. Uudellamaalla noin 77 % hakemuksista tehtiin viime vuonna verkossa. Asiakkaat soittivat noin 740 000 puhelua, mikä on noin 14 % enemmän kuin vuonna 2019. Myös puhelinajanvarausten määrä kasvoi.

Kelan tekemissä kyselyissä asiakkaat ovat kiittäneet puhelimessa saamaansa palvelua.

Lohjan palvelupisteen aukioloaika 3.5. alkaen

Lohjan palvelupiste (Kauppakatu 8) on jatkossa avoinna

ti–pe klo 9–12 ja 13–16.

Kelan puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 9–16. Puhelinpalveluun voi myös varata ajan verkossa tai soittamalla. Kun Kelan työntekijä soittaa, puhelu ei maksa asiakkaalle mitään.

Lisää tietoa asiakkaille

Lisää tietoa medialle

Ryhmäpäällikkö Hanna Mäkelä
puh. 050 551 8643
etunimi.sukunimi@kela.fi

Öppettiden på servicestället i Lojo ändras 3.5.2021

Öppettiden på servicestället i Lojo ändras i början av maj. Från tisdag till fredag är servicestället öppet såsom förut men på måndagarna är servicestället stängt. Målet är att på detta sätt säkerställa tillgången till telefonservice och betjäning på bokad tid.

Antalet besök vid FPA:s serviceställen har minskat betydligt. Under 2020 hade servicestället i Lojo i genomsnitt 210 besök i veckan, året innan var antalet besök 350.

Det blir samtidigt allt populärare att sköta sina ärenden på nätet och per telefon. I Nyland gjordes i fjol cirka 77 % av alla ansökningar på nätet. Kunderna ringde cirka 740 000 samtal, vilket är cirka 14 % mer än under 2019. Antalet bokningar till betjäning per telefon ökade även de.

Enligt enkäter som FPA utfört berömmer kunderna den betjäning de fått per telefon.

Öppettiden på servicestället i Lojo fr.o.m. 3.5

Servicestället i Lojo (Handelsgatan 8) är i fortsättningen öppet

tis–fre kl. 9–12 och 13–16.

FPA:s telefonservice är öppen vardagar kl. 9–16. Man kan boka telefontid på nätet eller genom att ringa FPA. När en FPA-anställd ringer upp är samtalet gratis för kunden.

Närmare information för kunder

Närmare information för medierna

Gruppchef Hanna Mäkelä
tfn 050 551 8643
fornamn.efternamn@fpa.fi

Uppskattningen av stammen av vitsvanshjort preciseras i framtiden. Från och med hösten 2021 samlas observationer in med en ny, selektiv metod.

Stammen av vitsvanshjort har ökat, och enligt den senaste stamuppskattningen ser det ut som att inte ens rekordbytet jaktsäsongen 2020–2021 har reducerat den. Viltförvaltningen har hållit sig uppdaterad, och samtidigt som stammen ökat har man tillsammans med Finlands viltcentral och Naturresursinstitutet utvecklat metoder för att precisera stamuppskattningen.

Hittills har jägarna kunnat föra in sina observationer av vitsvanshjort i tjänsten Oma riista för egen användning. I höst kommer man samla in observationer med en ny, selektiv metod, som påminner om insamlingen av älgobservationer.

Registreringen av älgobservationer grundar sig på älgobservationskortet, och samlas in som en sammanställning via jaktledaren. Beträffande vitsvanshjort kan varje jägare i samband med jakten föra in sina egna observationer.

Observationerna registreras i Oma riistas nättjänst och med mobilapp. Målet har varit att göra registreringen av observationer så enkel som möjligt.

– För att registrera en hjortobservation med hjälp av en app i mobilen behövs bara några knapptryck, säger projektchef Eerojuhani Laine på Finlands viltcentral.

Under pågående jaktsäsong piloterades registreringen av observationer av jägare i sju jaktvårdsföreningar.

– Ett stort tack till de jägare som deltog i piloten. Under pilotprojektet förbättrades funktionerna utifrån den respons som kom in. Den fungerande metoden kan tryggt utvidgas och användas riksomfattande hösten 2021. Det blir intressant att se hur mycket observationer som kommer in under kommande jaktsäsong, när vi redan under piloten kom upp i 10 000 observationer, säger Laine.

Projektet för precisering av stamuppskattningen är flerårigt, och förutom granskningen av registreringen av observationer har Åbo universitet också granskat hur DNA och viltkameror kan användas i den riksomfattande stamuppskattningen. Registrering av observationer upplevdes vara den bästa metoden, eftersom den används vid uppskattningen av älgstammen och lämpar sig för riksomfattande användning vid uppskattningen av en så talrik djurstam.

– Uppskattningen av stammen av vitsvanshjort kan preciseras regionalt när uppgifterna om stammens struktur preciseras. Efter kommande höst har vi uppgifter för ett år, och vid modellering är det en fördel med en tidsserie på flera år. Målet för framtiden är att uppskatta vitsvansstammen i de olika älgförvaltningsområdena, kommenterar specialforskare Sami Aikio på Naturresursinstitutet.

Utvecklingsprojektet för uppskattning av stammen av vitsvanshjort har genomförts med särskild finansiering från jord- och skogsbruksministeriet.

Tilläggsuppgifter:

Utvecklingsprojektet och registrering av observationer: Projektchef Eerojuhani Laine, Finlands viltcentral, eerojuhani.laine@riista.fi

Stamuppskattning: Specialplanerare Sami Aikio, Naturresursinstitutet, sami.aikio@luke.fi

Pressmeddelande på svenska nedan.

Kouvolan palvelupisteen aukioloaika muuttuu 3.5.2021

Toukokuun alussa Kouvolan palvelupisteen aukioloaika muuttuu. Palvelupiste on jatkossa avoinna iltapäivisin klo 12-16. Tavoitteena on varmistaa puhelinpalvelun ja varattavien aikojen hyvä saatavuus.

Kelan palvelupisteiden kävijämäärät ovat laskeneet merkittävästi. Kouvolan palvelupisteessä asioitiin vuonna 2020 keskimäärin 290 kertaa viikossa, vuotta aiemmin 700 kertaa.

Kelan tekemissä kyselyissä asiakkaat ovat kiittäneet puhelimessa saamaansa palvelua.

Kouvolan palvelupisteen aukioloaika 3.5. alkaen

Kouvolan palvelupiste (Kouvolankatu 19) on jatkossa avoinna

ma–pe klo 12–16.

Lisää tietoa asiakkaille

Lisää tietoa medialle

Ryhmäpäällikkö Mari Harju
puh. 040 552 0390
etunimi.sukunimi@kela.fi

Öppettiden på servicestället i Kouvola ändras 3.5.2021

Öppettiden på servicestället i Kouvola ändras i början av maj. I fortsättningen är servicestället öppet på eftermiddagen kl. 12–16. Målet är att på detta sätt säkerställa tillgången till telefonservice och betjäning på bokad tid.

Antalet besök vid FPA:s serviceställen har minskat betydligt. Under 2020 hade servicestället i Kouvola i genomsnitt 290 besök i veckan, året innan var antalet besök 700.

Enligt enkäter som FPA utfört berömmer kunderna den betjäning de fått per telefon.

Öppettiden på servicestället i Kouvola fr.o.m. 3.5

Servicestället i Kouvola (Kouvolankatu 19) är i fortsättningen öppet

mån–fre kl. 12–16.

Närmare information för kunder

Närmare information för medierna

Gruppchef Mari Harju
tfn 040 552 0390
fornamn.efternamn@fpa.fi

Mediatiedote 27.4.2021

residenssi_tunnuskuva

Tampereen Työväen Teatterin Business Finlandin 100 000 euron rahoituksella käynnistetty taiteilijaresidenssi tukee kahtena seuraavana vuonna 90 freelancerin työllistymistä. Hankkeeseen on nyt valittu mukaan 14 uutta työryhmää tai tekijää ja residenssejä on kaikkiaan 17. Teatterille syntyy uusi Viides näyttämö, jossa kehitetään uusia teatterin tekemisen muotoja pääohjelmiston rinnalle yhteistyössä esittävän taiteen toimijoiden ja verkostojen kanssa.

”TTT työllistää tälläkin hetkellä vuosittain 170 freelanceria pääohjelmistossa. Tämän lisäksi tarjoamme nyt Viidennellä näyttämöllä työmahdollisuuksia 90 freelancerille ja vapaan kentän taiteilijalle. Residenssiin osoitettu kiinnostus ja hakemusten suuri määrä ja laatu kannusti kasvattamaan ohjelman kokoluokkaa sekä satsaamaan tähän myös omalla rahoituksella”, kertoo teatterinjohtaja Otso Kautto ja korostaa, että tarkoitus on tehdä residenssistä pysyvä osa teatterin toimintaa. ”Viides näyttämö rikastaa ja laajentaa teatterin pääohjelmistoa sekä antaa tilan toimia ja ajatella toisin. Kesäisin teatterit tilat ovat osittain kesannolla, parempi niitä on käyttää.”

Residenssihankkeen teoksissa on neljä eri päälinjaa: Käsikirjoitusresidenssit, kansainvälisiä tekijöitä yhdistävät ja poikkitaiteelliset teokset, tekijyyttä käsittelevät teokset sekä dokumenttiteatterin aineksia sisältävät teokset.

Käskirjoittajaresidenssiin valittu Janne Rosenvall, Ossi Koskelainen, Miki Liukkonen, Melli Maikkula ja Kaisa-Liisa Logrén
Käsikirjoittajaresidensissä Janne Rosenvall viimeistelee Katja Ketun samannimiseen romaaniin perustuvaa näytelmäänsä Hitsaaja. Työpari teatteriohjaaja-dramaturgi Ossi Koskelainen ja kirjailija Miki Liukkonen työstävät teatterin näyttämöllisiä ja kielellisiä ulottuvuuksia laajentavaa uutta teosta. Näytelmäkirjailija Melli Maikkula ja Kaisa-Liisa Logrén työskentelevät kotimaisen kantaesitystekstin Vieras vuoteessani -parissa.

Kansainväliset residenssit yhdistävät tekijöitä Euroopan eri puolilta, poikkitaiteellisissa residensseissä nykysirkusta, Elektromusikaali sekä räpin ja stand up -komiikan liitto
Kansainvälisyys ja poikkitaide yhdistävät kahdeksaa residenssiä. HURMOS on prosessi ja tutkimusmatka, jossa astutaan pyhän kokemisen alueelle sitä arvottamatta. Esityksen ohjauksesta ja dramaturgiasta vastaavat Waltraud Höfinger (Saksa) ja Christine Ritter (Saksa), esiintyjinä Marja Skaffarin lisäksi muusikot Simo Laihonen ja Tapani Rinne. Witkacyn unet/Los Sueños de Witkacy/Dreams of Witkacy on espanjalaisen Réplika Teatron ja Teatteri Quo Vadiksen esitys. Sen ohjaa Mikolaj Bielski (Espanja), kirjoittaa Marko Järvikallas ja näyttämöllä nähdään suomalais-espanjalainen työryhmä. Maailma, henkilöt ja teksti syntyvät harjoitteiden ja improvisaation pohjalta. Ghost Townissa yksi suomalaisen nykysirkuksen tunnetuimmista kansainvälisistä toimijoista Agit-Cirk ja englantilainen Makeshift Company yhdistävät voimansa. Nykysirkuksen kautta viisi tamperelaistaustaista taiteilijaa (Meri-Maija Näykki, Markus Tapio, Alina Pajula, Pauliina Mutka, Onni Toivonen) lähestyvät järjestyksen nautintoa ja mahdottomuutta teoksessaan Orderlines. Hybristofiliassa räppäri Mercedes Bentso ja koomikko Juuso Kekkonen sekoittavat ja yhdistävät näkökulmia sekä tyylilajeja käsitellessään true crime -genreä näyttämöteoksessaan.

Kansainväliseltä, palkitulta poikkitaiteelliselta työryhmältä Wauhausilta on tulossa residenssityöskentelynä Elektromusikaali. Teatteri Metamorfoosi ja Circo Aereo käynnistävät pitkän tuotantoprosessin valmistaakseen Alice Birchin näytelmän Anatomy of suicide ensi-iltaan 2023. “teatteri” -työryhmä puolestaan tarkastelee myyttistä keskiaikaa esityksessään Pimeä aika.

Eeva-Liisa Manner ja Katri Vala innoittavat tutkimaan tekijyyttä
Tekijyyteen ja sen eri muotoihin paneutuvissa residensseissä tutkitaan Eeva-Liisa Mannerin ja Katri Valan taiteilijuutta. Teatteri 2.0 ja Eeva-Liisa Manner -seuran yhteistuotanto on Kun kissakin kuoli aloin nauraa – Kirjeitä Eeva-Liisa Mannerille. Kirjailijan 100-vuotisjuhlavuonna syntyvän teoksen kirjoittaa ja ohjaa Elina Snicker, esiintyjinä ovat näyttelijä Petriikka Pohjanheimo ja äänisuunnittelija Saija Raskulla. Esityksen ensi-ilta on TTT:n Kellariteatterissa 27.8.2021. Katri Valasta ja taiteilijuudesta kertoo näytelmä Vala!. Cécile Orblin ja Hanna Ryti valmistavat näyttämöteoksen dialogissa Minna Maijalan kirjan ”Katri Vala – kulkuri & näkijä” syntyprosessin kanssa. Näyttämöllä nähdään Laura Hänninen ja Cecile Orblin.

Bönärinäytelmä - Hermostoromahdus perustuu uupuneiden haastatteluihin
Dokumenttia ja teatteria yhdistelee Bönärinäytelmä – Hermostoromahdus, joka perustuu uupuneiden haastatteluihin. Työryhmässä ovat Maiju Saarinen, Topi Kohonen, Hiski Grönstrand, Klaara Haapanen ja Wilhelmina Ojanen.

Näiden lisäksi toteutuvat kolme aiemmin mukaan valittua residenssiä. TTT:n Kellariteatterissa nähty residenssi- ja esitysjakso Maija Hirvasen ja Juha Valkeapään Life as we know it ja esityksiä suunnitellaan Esitystaiteen seuran, Kiasma-teatterin ja TTT:n yhteistuotannolle Kuunteleminen sekä Oblivian esitykselle Verdrängen Verdrängen Verdrängen.

Residenssitoiminta keskittyy pääohjelmiston harjoituskauden ulkopuolelle, kesäaikaan. Esityksiä nähdään osana TTT:n pääohjelmistoa sekä kiertuesityksinä. ”Residenssiohjelman ensimmäiset hedelmät saadaan korjuuseen Viidennellä näyttämöllä nyt syksyllä, isompi sato korjataan näytäntökaudella 2022-2023”, Otso Kautto toteaa.

Lisätiedot
teatterinjohtaja Otso Kautto, otso.kautto@ttt-teatteri.fi
residenssivastaava, tekninen johtaja Mika Lehtinen, 0505648926, mika.lehtinen@ttt-teatteri.fi

Haastattelupyynnöt
tiedottaja Sari Andersson, 050 5969 069, sari.andersson@ttt-teatteri.fi

Mediakuvat

Tutkimuksessa havaittiin, että kun kotihoidon tukea korotettiin, lapsia hoidettiin pidempään kotona. Korkeampi kotihoidon tuki hidasti lasta hoitavien äitien työhön palaamista tai työllistymistä. Siihen kuitenkin vaikutti myös äidin asema työmarkkinoilla ennen lapsen syntymää.

Tuore tutkimus kertoo, että kotihoidon tuen 100 euron korotus pidensi lasten hoitojaksoja keskimäärin 2–3 kuukautta. Vaikutus oli sitä suurempi, mitä heikompi äidin työmarkkina-asema oli ennen lapsen syntymää.

Tutkimuskohteena oli kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen työllisyysvaikutukset. Tutkimuksessa seurattiin 2000-luvun alussa ensimmäisen tai toisen lapsensa synnyttäneitä naisia siihen asti, että he siirtyivät töihin tai saivat seuraavan lapsen. Tulokset ovat yhdenmukaisia aiemman tutkimustiedon kanssa: perheet haluavat hoitaa lapsiaan kotona keskimäärin 1,5–2-vuotiaaksi asti.

Tutkimuksessa havaittiin, että lapsen ikä oli yhteydessä suuremman kotihoidon tuen työllisyysvaikutuksiin. Kotihoidon tuen korotus hidasti äitien työllistymistä eniten silloin, kun lapsi oli alle 2-vuotias.

Äidit työllistyivät yleisemmin silloin, kun kotihoidon tuen määrää pienennettiin sitä mukaa kuin lapsi kasvoi. Sen sijaan yksityisen hoidon tukeen tehdyt korotukset eivät vaikuttaneet äitien työllisyyteen.

Kotihoidon tuki ja perhevapaauudistus ovat ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä

Useat kunnat ovat pienentäneet kotihoidon tuen kuntalisiä vuosina 2020–2021. Kuntalisien leikkauksilla voi tietyissä tilanteissa olla vaikutuksia työllisyyteen.

– Kotihoidon tuen kuntalisien leikkaukset lisäävät työllisyyttä todennäköisesti vähemmän koronakriisin keskellä kuin silloin, jos leikkaukset olisi ajoitettu noususuhdanteeseen. Jos äidillä on työ, johon palata, kuntalisien leikkauksilla voi olla suurempia työllisyysvaikutuksia, sanoo Kelan tutkija Tapio Räsänen.

Tutkijat kertovat, että tutkimuksesta saatuja oppeja voidaan hyödyntää perhevapaauudistuksessa. Tutkimus antaa uutta tietoa siitä, kuinka lapsiperheiden etuuksien vaikutukset vaihtelevat äidin työmarkkina-aseman ja perheen eri taustatekijöiden mukaan.

– Tuloksemme osoittavat, että on mahdollista vaikuttaa naisten työllisyyteen muuttamalla kotihoidon tuen tasoa lapsen iän mukaisesti. Korkeampi tuki silloin, kun lapset ovat nuorempia on myös vanhempien toive. Toisaalta pitkillä hoitovapailla on vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon työmarkkinoilla, Åbo Akademin professori Eva Österbacka kertoo.

Eva Österbackan ja Tapio Räsäsen tutkimus Back to work or stay at home? Family policies and maternal employment in Finland on julkaistu Journal of Population Economics -lehdessä.

Lue lisää

Österbacka E & Räsänen T. Back to work or stay at home? Family policies and maternal employment in Finland. Journal of Population Economics. Saatavilla: https://link.springer.com/article/10.1007/s00148-021-00843-4

Lisätietoa

Tutkija Tapio Räsänen, Kela
050 302 9292
etunimi.sukunimi@kela.fi

Taloustieteen professori Eva Österbacka, Åbo Akademi
+358 2 215 4853

Televisiointi tuo tunnelmat kaikkien ulottuville - heinäkuussa edessä suomalaisen golfin superviikot

Suomen Ladies European Tourin osakilpailu, Gant Ladies Open, siirtyy kuukaudella eteenpäin. Kilpailu pelataan Aura Golfissa 15.-17. heinäkuuta. Syynä ovat koronan aiheuttamat epävarmuustekijät.

Järjestelyissä on koronatilanteen takia koko ajan varauduttu eri skenaarioihin, joista yhtenä oli kilpailun siirtäminen. Vaikka viranomaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa signaalit ovat olleet varovaisen positiivisia, päädyttiin yhdessä myöhäisempään ajankohtaan. Eniten vaakakupissa painoivat voimassa olevat rajoitukset ja yleisön sekä yhteistyökumppaneiden oheistapahtumien kohtalo.

”Kun heinäkuulle aukesi vapaa kisaviikko LET-kalenterissa toisen kisasiirron takia, syntyi päätös suhteellisen nopeasti. Näin varmistamme tasokkaan ja monipuolisen kisatapahtuman, ja pystymme palvelemaan suomalaisyleisöä paremmin. Toki kaikki järjestelyt toteutetaan edelleen terveysturvallisesti”, promoottori Juha Juvonen Golfliitosta kertoo.

Myös kisajärjestäjä Aura Golf on tyytyväinen.

”Pääkiertueen paluuta Suomeen on odotettu 10 vuotta, ja uskomme että kuukauden lisäodotus tässä vaiheessa palkitaan. Toivottavasti pääsemme nyt lähemmäs koko golfkansan juhlaa, ainakin Aura Golf on valmiina ja innoissaan”, toiminnanjohtaja Sami Pere summaa.

Gant Ladies Openin televisioinnista käytiin pitkään neuvotteluja, joten merkittävä tekijä uudelle kisa-ajankohdalle oli televisioinnin siirron onnistuminen. Televisiointi mahdollistaa laajan valtakunnallisen yleisön, ja kilpailutunnelmia Ruissalosta välittävät sekä Yle että Ruutu. YLE TV2 lähettää finaalipäivän ratkaisuhetkiä suorassa lähetyksessä noin kolmen tunnin ajan, ja Ruutu-palvelu puolestaan seuraa kilpailua heti avauspäivästä lähtien.

”Golfbuumin ja suomalaispelaajien kilpailullisen menestyksen myötä TV-kanavat ovat rakentamassa uudenlaista suhdetta golfiin”, Golfliiton myynti- ja markkinointijohtaja Kimmo Rantamäki iloitsee.

”Golf kiinnostaa entistä useampia. Kilpailuviikko on meille loistava tilaisuus pitää Suomi Golfia esillä ilman lajille tyypillistä maksumuuria. Yle-lähetyksen ohella Ruutu-palvelun tarjonta on maksutta kaikkien halukkaiden ulottuvilla. Kannattaa käyttää hyväksi mahdollisuus ennen kaikkea kotimaisten pelaajien edesottamusten seuraamiseen – ja kaiken lisäksi kotimaan kamaralla.”

Heinäkuussa olympiagolfin paikat on jo jaettu, ja Turun LET-osakilpailu toimiikin monelle pelaajalle viimeisenä lämmittelynä ennen Tokion olympialaisia. Mahdollista on, että Ruissalossa olympiakuntoaan virittelevät molemmat Suomen todennäköiset edustajat, sekä Sanna Nuutinen että Matilda Castrén. Castrénin pääasiallisella työpaikalla Yhdysvaltain LPGA-kiertueella on kisa tuolloin, mutta isompiin jenkkikisoihin mukaanpääsy on vielä epävarmaa.

Euroopan kiertueen uusi ajankohta aiheuttaa ruuhkaa myös kotimaan kisakalenterissa, ja edessä ovatkin suomalaisyleisön golfin superviikot.

Ladies European Tourin kanssa samaan aikaan 14.-17.7. pelataan lyöntipelin SM-kilpailut Master Golfissa, Espoossa. Seuraavalla viikolla 22.-24.7. pohjoismainen satelliittikiertue rantautuu Keimola Golfiin Vantaalle, ja samalla junioreiden EM-kilpailut pelataan Vierumäellä. Huippugolfin putken päättää Tokion olympiagolf 29.7.-7.8. ja miesten European Challenge Tour Vierumäellä 5.-8.8.

Lisätiedot,

Juha Juvonen, promoottori ja Golfliiton kilpaurheilupäällikkö
+358 40 561 5863 / juha.juvonen@golf.fi

Sami Pere, Aura Golfin toiminnanjohtaja
+358 400 355 155 / sami.pere@auragolf.fi
https://www.auragolf.fi/

Gant Ladies Open

–Ladies European Tourin osakilpailu
-Pelataan Aura Golfissa 15.-17.7.2021
-Pelimuoto 54 reiän lyöntipeli
-Kilpailuun pääsee mukaan 126 pelaajaa, joista arviolta 15 suomalaisia
-Palkintopotti 200 000 euroa
-Suomalaisista Euroopan Tourin pelioikeus kaudella 2021 on Sanna Nuutisella, Ursula Wikströmillä, Noora Komulaisella ja Tiia Koivistolla sekä osittainen pelioikeus Krista Bakkerilla, Elina Nummenpäällä ja Karina Kukkosella.
-Lisäksi järjestäjillä on käytössään 11 villiä korttia
-Televisioidaan päivittäin suorana Ruutu-palvelussa sekä lisäksi finaalipäivä Ylellä.

Tervetuloa torstaina 6.5.2021 klo 10 webinaarina järjestettävään tiedotustilaisuuteen, jossa kerrotaan hanhipeltokokeilun käynnistymisestä Pohjois-Karjalassa.
Paikalla on myös laaja joukko eri alojen asiantuntijoita vastaamassa valkoposkihanhiin liittyviin kysymyksiin.

Tiedotustilaisuuden järjestävät Luonnonvarakeskus (Luke), ympäristöministeriö ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Vuoden 2021 alussa alkaneessa, kaksivuotisessa Hanhipelto-hankkeessa kokeillaan hanhipeltojen ja erilaisten karkotusmenetelmien toimivuutta valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. Hanhipeltoja ja karkotusmenetelmiä kokeillaan Pohjois-Karjalassa, jossa valkoposkihanhet aiheuttavat mittavia vahinkoja maataloudelle.

Ohjelma 6.5.2021 klo 10.00−11.30

Tilaisuuden avaus, erityisasiantuntija, Hanhipelto-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Hanne Lohilahti, ympäristöministeriö
Hanhipelto-hankkeen esittely, hankkeen johtaja Jukka Forsman, Luke
Hanhipeltosopimukset ja peltojen perustaminen Pohjois-Karjalaan, hankkeen johtaja Jukka Forsman, Luke
Kevään hanhimuuttoon varautuminen, lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Median kysymykset noin klo 10.40-11.30

Median kysymyksiin vastaamassa myös:

Viljelijä Mika Piiroinen, Tohmajärvi, Värtsilä
Erityisasiantuntija Nina Mikander, luonnon monimuotoisuus yksikkö, ympäristöministeriö
Ylitarkastaja Salli Uljas (valkoposkihanhien poikkeuslupien käsittely), Varsinais-Suomen ELY-keskus
Eläinekologian professori Toni Laaksonen, Turun yliopisto
Eläinten terveys ja lääkitseminen -yksikön johtaja Sirpa Kiviruusu, Ruokavirasto

Toivomme ilmoittautumisia viimeistään maanantaina 3.5.2021, sähköpostilla: sinikka.jortikka@luke.fi

Lähetämme ilmoittautuneille Teams-linkin, jonka kautta tilaisuuteen on mahdollista osallistua.

Tilaisuutta koskevat tiedustelut: viestinnän erityisasiantuntija Sinikka Jortikka, Luke, puh. 0295 324 544, sinikka.jortikka@luke.fi. Mikäli haluat varata etukäteen puhelinhaastatteluajan asiantuntijoille, voit olla yhteydessä Jortikkaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Jukka Forsman

Luke, tutkimusprofessori, Hanhipelto-hankkeen johtaja