Ylläsjärven täytelähettimen uusi asemapaikka sijaitsee uudessa mastossa noin kaksi kilometriä kaakkoon vanhasta sijainnista. Täytelähettimen sijainnin muutos ei vaikuta kanavien lähetystaajuuksiin. Ylläsjärven täytelähetinasema täydentää Ylläksen radio- ja tv-aseman peittoaluetta.

Siirrosta aiheutuvan katkoksen jälkeen joidenkin Ylläsjärven täytelähettimestä signaalia vastaanottavien kotitalouksien ja yhteisantennikiinteistöjen tulee tehdä muutoksia antennivastaanottoon tai antennin suuntaukseen. Vastaanottoantennin uuden suuntauksen ja muutostöiden osalta on hyvä olla etukäteen yhteydessä ammattitaitoiseen antenniasentajaan. Täytelähettimen sijainnin voi tarkastaa Digitan karttapalvelusta 6.5.2021 alkaen. Oman alueen DigitaPRO-antenniasentajan voi tarkastaa Digitan verkkosivuilta. Digita Info palvelee kuluttajia antennitelevision vastaanottoon liittyvissä tarkemmissa kysymyksissä.

Ylläsjärven täytelähettimen kautta näkyvät A-, B- ja E-kanavanippujen kanavat. A-kanavanipun ohjelmat lähetetään taajuudella 482 MHz, B-kanavanipun ohjelmat lähetetään taajuudella 634 MHz ja E-kanavanipun ohjelmat lähetetään taajuudella 674 MHz.

Kanavanippu A:n televisiokanavia ovat Yle TV1, Yle TV2, MTV3, Nelonen, Yle Teema & Fem ja AVA.

Kanavanippu B:n televisiokanavia ovat Yle TV1 HD, Yle TV2 HD ja Yle Teema & Fem HD.

Kanavanippu E:n televisiokanavia ovat Sub, AlfaTV, INEZ, MT, One Way TV ja C More Max (maksullinen).

Digita Info palvelee vastaanottoon liittyvissä kysymyksissä

Digita Info, ma-pe kello 8–20, puh. 020 411 7676 tai sähköpostitse osoitteessa info@digita.fi.

Puhelun hinta Digita Infoon on lankapuhelimesta 8,35 senttiä puhelulta sekä 6 senttiä minuutilta ja matkapuhelimesta 8,35 senttiä puhelulta sekä 17,17 senttiä minuutilta. Hinnat koskevat kotimaan lankaliittymiä ja matkapuhelimia. Palveluun jonotus on maksullinen.

Median yhteydenotot:

Jani Saari, liiketoimintapäällikkö, puh. 040 742 1491, jani.saari@digita.fi

Useimmat meistä käyttävät verkkoa joka päivä, mutta moni ei tunne sen kaikkia eri osia. Kaikille tuttu julkinen verkko sisältää esimeriksi yritysten kotisivut, avoimet verkkolehdet, blogit ja kaiken sellaisen tiedon, joka on normaalilla hakukoneella löydettävissä. Verkko on kuin jäävuori ja julkinen verkko on sen näkyvä osa. Pinnan alle jää kuitenkin suurin osa verkossa liikkuvasta tiedosta. Esittelemme lyhyesti tässä artikkelissa nämä käsitteet ja kerromme, miksi omien tietojen suojaaminen on tärkeämpään kuin koskaan.

Mikä on Deep Web?

Deep web sisältää tietoa, jota hakukoneet eivät indeksoi, eikä siihen ole pääsyä normaalisti verkkoa selaamalla. Deep web sisältää esimerkiksi yritysten ja viranomaisten tietokannat, intranetit, suoratoistopalveluiden maksulliset osat, sairaaloiden potilaskertomukset ja paljon sellaista tietoa, jota ei ole tarkoitettu julkiseksi. Tietojen käsittely vaatii yleensä tarkan osoitteen, salasanan sekä luvan käsitellä kyseistä tietoa. Deep Web -termiä ei tule sekoittaa Dark Web -termiin. Rikolliset ovat kiinnostuneet sekä julkisessa verkossa että Deep Webissä liikkuvasta tiedosta, koska kyseistä tietoa voi hyödyntää mm. identiteettivarkauksien tekemiseen. 

Mikä on Darknet?

Yksi Deep Webin osista on Darknet. Sitä käytetään, kun käyttäjä haluaa syystä tai toisesta salata oman henkilöllisyytensä. Darknetin selaaminen vaatii tarkoitukseen soveltuvan ohjelmiston, joista tunnetuin on niin sanottu Tor-selain. 

Koska Darknetiä käyttävän henkilöllisyyttä on vaikea selvittää, käytetään sitä myös rikollisiin tarkoituksiin. Huume- ja asekaupan lisäksi Darknetissä on käyty pitkään kauppaa henkilöiden tiedoilla, mukaan lukien henkilötunnukset, luottokorttitiedot, salasanat, käyttäjätunnukset ja muut henkilökohtaiset tiedot. 

Sinun tietojasi saatetaan kaupata pimeässä verkossa

Myös sinun tietojasi saatetaan kaupata verkon salaisissa kauppapaikoissa. Koska maailmassa on tehty valtavia tietomurtoja eri sosiaalisen median alustoihin, on todennäköistä, että vähintään sähköpostiosoitteesi löytyy jostain Darknetin syövereistä. Sähköpostiosoite yksinään on melko harmiton, mutta arjessasi sekin voi näkyä jatkuvina roskaposteina.

Jos henkilötunnuksesi tai luottokorttitietosi päätyvät Darknetiin myyntiin, seuraukset käyvät helposti vakaviksi. Henkilötunnusta voidaan yrittää hyödyntää laskulla ostamiseen ja luottokorttia kaikenlaisten ostosten tekemiseen. Henkilötietojen vuotamisesta seuraa paljon selvittelytyötä, harmia ja taloudellisia menetyksiä. Jos toinen henkilö esiintyy tiedoillasi, syyllistyy hän ns. identiteettivarkauteen. 

Voinko taistella verkon pimeitä voimia vastaan?

Omien henkilötietojen suojaaminen on tehokas keino välttyä hankaluuksilta. Siksi Asiakastieto on kehittänyt yhdessä tietojen turvaamiseen erikoistuneen kumppaninsa kanssa kattavan Tietovahti-turvapalvelun. Sen avulla seuraat ja suojaat sekä luottotietojasi että muita henkilökohtaisia tietojasi. Palveluun sisältyy myös tukipalvelu Nettihäirikkötuki, joka auttaa sinua ehkäisemään vahinkoja tai rajaamaan niitä, jos joudut henkilötietovarkauden (identiteettivarkaus) tai verkkohäiriköinnin uhriksi. Mikä tärkeintä palvelu seuraa avoimen verkon lisäksi myös Darknetissä liikkuvaa tietoa ja hälyttää heti, jos tietojasi löytyy ei-toivotuista paikoista.

Lue lisää ja osta palvelu tästä.

Mediatiedote:
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH)
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY
Rester Oy
Nordic Upstream Oy 
Pure Waste Textiles Oy

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja joukko muita tekstiilien kiertotalouden parissa työskenteleviä edelläkävijäyrityksiä ovat jättäneet omat erilliset hankehakemuksensa Business Finlandin investointiavustusta varten. Hakemusten kokoavana voimana on LSJH:n koko Suomen kotitalouksien poistotekstiilit käsittelevän jalostuslaitoksen rakentuminen Turun Topinpuistoon. LSJH:n hankkeen ja siihen liittyvien muiden investointien yhteenlaskettu arvo on noin 52 miljoonaa euroa. Yhdessä ne luovat Suomeen tekstiilinkierrätyksen ekosysteemin, jonka arvioidaan tuovan mukanaan satoja uusia työpaikkoja.  

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja tekstiilien kiertotalouden parissa toimivat yritykset Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Rester Oy, Nordic Upstream Oy ja Pure Waste Textiles Oy ovat jättäneet Business Finlandille hankehakemuksensa, joiden tavoitteena on luoda Suomeen useiden toimijoiden muodostama tekstiilikierrätyksen ekosysteemi tekstiilikierrätyksen mahdollistamiseksi. 

Hankehakemuksien kokoavana alustana on Rester Oy:n käynnistämä tekstiilien kiertotalouskeskittymä Green Field Hub Paimioon sekä myöhemmin LSJH:n poistotekstiilien jalostuslaitoksen rakentuminen Turun Topinpuistoon. Topinpuiston jalostuslaitos mahdollistaa koko Suomen kotitalouksilta erilliskerätyn poistotekstiilin laajamittaisen käsittelyn ja kierrätyksen. Jalostuslaitos rakentuisi osaksi toimijoiden muodostamaa ekosysteemiä, jossa yritysten toiminnot ja palvelut täydentävät toisiaan. Suunnitteilla olevien investointien yhteenlaskettu arvo on noin 52 miljoonaa euroa, ja niiden myötä Suomesta on muodostuisi yksi Euroopan tekstiilikierrätyksen keskittymistä. Hankkeiden arvioidaan tuovan mukanaan satoja uusia työpaikkoja.

Paimion Green Field Hubin alueella avataan kesällä 2021 laitos, jossa LSJH pilotoi kotitalouksien poistotekstiilien käsittelyä kierrätyskuiduksi ja Rester Oy käsittelee yritysten poistotekstiiliä. Paimion laitoksessa käynnistyy kuiduntuotantoa, joka yhdessä jatkojalostukseen investoivien yrityskumppaneiden kanssa synnyttää kestävää, kiertotalouteen pohjautuvaa uudenlaista elinkeinotoimintaa. Projektin kotimaisen tuotannon ansiosta kierrätysprosesseihin ja tekstiilimateriaaleihin liittyvä kotimainen osaaminen kasvaa ja alan kehittyminen houkuttelee Suomeen uusia investointeja ja yrityksiä.

Business Finlandille hakemuksen jättäneiden yritysten hankekuvaukset pääpiirteissään: 

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) on 17 kunnan omistama yhtiö, joka vastaa kotitalouksien poistotekstiilin keräyksen järjestämisestä alueellaan sekä valtakunnallisesta toimintamallista ja keräysten kehittämisestä yhteistyössä muiden Suomen jätelaitosten kanssa. LSJH valmistelee poistotekstiilin jalostuslaitoksen sekä manuaalisen ja automatisoidun lajittelulinjaston rakentamista Turun Topinpuistoon.  Alueen kaava ja alustava rakennussuunnitelma mahdollistavat myös myöhemmän käsittelykapasiteetin laajentamisen ja poistotekstiilin vastaanottamisen laajemmin Itämeren alueelta.  Osana hanketta LSJH kehittää kuitujen laadunvarmistusta myös yhteistyökumppaneiden tarpeisiin. Parhaillaan LSJH tekee aktiivisesti ja laaja-alaisesti tutkimus- ja kehitystyötä Paimiossa käynnistyvällä pilottilinjastollaan tuotetun, mekaanisesti avatun kierrätyskuidun hyödyntämiseksi.  

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY vastaa kotitalouksien poistotekstiilien keräyksen järjestämisestä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Alueen poistotekstiilivirrat muodostavat merkittävän osan Suomessa kerättävistä volyymeista. HSY ja LSJH ovat solmineet sopimuksen HSY:n vastuulla olevan poistotekstiilien käsittelystä Turun alueella. HSY valmistelee hanketta lajittelulaitoksen rakentamiseksi pääkaupunkiseudulle. Laitoksen manuaalisessa ja automaattisessa lajittelussa poistotekstiilit lajiteltaisiin materiaalitunnistukseen saakka, vastaamaan LSJH:n poistotekstiilin jalostuslaitoksen prosessin tarpeita.  

Rester Oy on tekstiilien kierrätysratkaisuja tarjoava suomalainen yritys, joka mahdollistaa Paimiossa sijaitsevassa kiertotalouslaitoksessaan yritystekstiilien kierrätyksen uudeksi tekstiilikuiduksi ja teollisuuden laadukkaaksi raaka-aineeksi. Resterin omistaa tekstiilien kiertotalouteen keskittyneet yritykset ja asiantuntijat, pääomistajana vastuullisiin työvaatteisiin erikoistunut Touchpoint Oy. Resterin tavoitteena on rakentaa kansainvälisesti merkittävä ratkaisumalli yritystekstiilien kierrättämiseksi. Valmistelussa olevan uuden hankkeensa myötä Rester aikoo investoida laitokseen, jolla saadaan aikaan uudenlainen kiertotalouskonsepti uusiokuidun jatkojalostukseen. Investointihanke perustuu jatkojalostuslinjastoon, ns. monituotetehdas konseptiin, joka mahdollistaa kierrätyskuidusta kuivaprosessilla valmistetut uudenlaiset, lisäarvoiset tuotteet. Jatkojalostukseen suunnattava investointi kiihdyttää materiaalikiertoa merkittävästi ja luo edellytyksiä kokonaan uudenlaisille kiertotalouden liiketoimintamalleille ja kierrätyskuitujen markkinoiden kasvulle.

Nordic Upstream Oy on nuori ja kasvava suomalainen sisustus- ja rakennusalaan liittyvä yritys, joka osana tekstiiliekosysteemiä tekee tuotekehitystä ja valmistaa kiertokangastuotteita. Yrityksen tavoitteena on antaa poistotekstiilille uusi elämä sisustus- ja rakennusteollisuuden materiaalina. Yritys on muun muassa testannut poistotekstiiliä raaka-aineena rakennuksissa käytettävien äänieristyslevyjen valmistuksessa ja kalustemuotoilussa. Yrityksen vision mukaan poistotekstiilistä voidaan saada aikaan paneeleja, kalusteita ja muita sisustustuotteita, jotka toimivat sekä akustiikan että vakauden suhteen paremmin kuin tällä hetkellä markkinoilla olevat tuotteet.  

Pure Waste Textiles Oy valmistaa kierrätysmateriaaleista 100 prosenttisesti kierrätettyjä lankoja, kankaita ja vaatteita Intiassa. Yrityksen seuraavana tavoitteena on perustaa uusi tytäryritys, joka rakentaa Suomeen täyden mittakaavan lankakehräämön. Kehräämössä kierrätettyjä ja uusiutuvista raaka-aineista tuotettuja tekstiilikuituja jalostetaan erilaisiksi langoiksi, joita voidaan käyttää monipuolisesti tekstiiliteollisuuden eri lopputuotteisiin. Kehräämön odotetaan tuovan kierrätyskuitutuotteille uuden korkean jalostusasteen käyttökohteen, sillä kehräyksen lopputuotteena syntyvää lankaa myydään neulomo- ja kudontateollisuuteen sekä suoraan brändien omiin jatkojalostusprosesseihin. Kehräämö voi myös tehdä kuidun jalostamista langaksi alihankintana muille kuidun valmistajille.

Paimion Green Field Hubin ja Turun Topinpuiston kiertotalouskeskuksen alueille on muodostumassa Suomen tekstiilien kiertotalouden keihäänkärki. Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiiliä laajamittaisesti kierrätyskuiduksi jalostava hub aloittaa toimintansa Paimiossa kesällä 2021, kun tuotanto käynnistyy LSJH:n ja Resterin linjastoilla. Tulevaisuudessa investoinnit laajentavat tuotantoa Turun Topinpuistoon ja mahdollisesti myös muualle seutukuntaan.

Tiedotteen liitteenä olevassa kuvassa Business Finlandilta investointitukea hakeneet hankkeet on kuvattu oranssilla värillä. Vaaleamman keltaisella pohjalla ovat taustalla vaikuttavat kokonaisuudet ja jo valmiiksi olemassa olevat tai rinnalla kehittyvät prosessit.

Lisätiedot:  

Jukka Heikkilä, toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), puh. 020 728 2101 jukka.heikkila@lsjh.fi.

Tuomas Räsänen, liiketoiminnan kehityspäällikkö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, puh. 050 512 8840, tuomas.rasanen@hsy.fi

Mikko Rajala, toimitusjohtaja, Nordic Upstream Oy, puh. 040 098 0435, mikko.rajala@nordicupstream.com

Outi Luukko, toimitusjohtaja, Rester Oy, puh. 040 0406083 outi@rester.fi

Jukka Pesola, hallituksen puheenjohtaja, Pure Waste Textiles Oy, puh. 050 502 1219, jukka@purewaste.com

Pressmeddelande:
Sydvästra Finlands Avfallsservice Ab (LSJH)
Helsingforsregionens miljötjänster HRM
Rester Oy
Nordic Upstream Oy 
Pure Waste Textiles Oy

Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH) och en grupp andra banbrytande företag som arbetar med textiler och cirkulär ekonomi har lämnat in separata projektansökningar till Business Finland för att få investeringsunderstöd. Den samlande kraften för ansökningarna är LSJH:s förädlingsanläggning som ska hantera hushållens textiler från hela Finland och som ska byggas i Topinpuisto i Åbo.  Det sammanlagda värdet på LSJH:s projekt och de andra investeringarna i anslutning till det är cirka 52 miljoner euro. Tillsammans skapar de ett ekosystem för textilåtervinning som uppskattningsvis kommer att skapa hundratals nya arbetsplatser.

Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH) och företagen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), Rester Oy, Nordic Upstream Oy och Pure Waste Textiles Oy, vilka alla arbetar med textiler och cirkulär ekonomi, har lämnat in sina projektansökningar till Business Finland. Målsättningen med ansökningarna är att skapa ett finländskt textilåtervinningsekosystem bestående av flera olika aktörer som möjliggör textilåtervinning. 

Plattformen som förenar projektansökningarna är Green Field Hub, centret för cirkulär ekonomi som Rester Oy har startat i Pemar, samt senare LSJH:s förädlingsanläggning för avlagda textiler som ska byggas i Topinpuisto i Åbo. Anläggningen i Topinpuisto möjliggör en omfattande hantering och återvinning av hushållens separatinsamlade textiler från hela Finland. Förädlingsanläggningen skulle byggas som en del av ett ekosystem av olika aktörer där företagens verksamhet och tjänster skulle komplettera varandra. Det sammanlagda värdet av de planerade investeringarna är cirka 52 miljoner euro och i och med dem skulle Finland bli en av Europas textilåtervinningskoncentrationer. Projekten uppskattas medföra hundratals nya arbetsplatser.

På Green Field Hubs område i Pemar öppnas i sommar en anläggning där LSJH testar att förädla hushållens avlagda textiler till returfiber och Rester hanterar avlagda textiler från företag. Fiberproduktionen som startar i anläggningen i Pemar ger tillsammans med de företagspartner som investerar i vidareförädling upphov till ny, hållbar näringsverksamhet som baserar sig på cirkulär ekonomi. Tack vare projektets inhemska produktion ökar det inhemska kunnandet i anslutning till återvinningsprocesser och textilmaterial och branschens utveckling lockar nya investeringar och företag till Finland.

Huvuddragen i företagens projektbeskrivningar som skickades till Business Finland:

Sydvästra Finlands Avfallsservice Ab (LSJH) är ett bolag som ägs av 17 kommuner och som ansvarar för att ordna insamlingen av hushållens avlagda textiler på sitt område och för att utveckla den nationella verksamhetsmodellen och insamlingarna i samarbete med de övriga avfallsverken i Finland. LSJH förbereder byggandet av en förädlingsanläggning för avlagda textiler samt en manuell och automatisk sorteringslinje i Topinpuisto i Åbo. Områdets plan och preliminära byggnadsplan möjliggör även senare en ökning av behandlingskapaciteten och mera omfattande mottagning av avlagda textiler från Östersjöområdet. Som en del av projektet utvecklar LSJH kvalitetssäkring även för sina samarbetspartners behov. För närvarande utför LSJH aktivt och omfattande forsknings- och utvecklingsarbete vid sin pilotlinje, som startar i Pemar, för att kunna utnyttja mekaniskt öppnade återvinningsfibrer.

Helsingforsregionens miljötjänster HRM ansvarar för insamlingen av hushållens avlagda textiler i huvudstadsregionen och Kyrkslätt. Områdets ström av avlagda textiler utgör en betydande del av de volymer som samlas in i Finland. HRM och LSJH har slutit ett avtal om att hantera de avlagda textilerna som HRM ansvarar för på Åboområdet. HRM förbereder ett projekt som går ut på att bygga en sorteringsanläggning i huvudstadsregionen. I anläggningens manuella och automatiska sortering skulle de avlagda textilerna sorteras ända till materialigenkänning för att motsvara processens behov i LSJH:s förädlingsanläggning för avlagda textiler.

Rester Oy är ett finskt företag som erbjuder återvinningslösningar för avlagda textiler. Resters cirkulärekonomiska anläggning i Pemar tar emot företagens avlagda textiler och förädlar dem till returfibrer och kvalitativt råmaterial för industrin. Rester ägs av företag och experter som fokuserar på cirkulär ekonomi, huvudägare är Touchpoint Oy som specialiserat sig på klimatsmarta arbetskläder. Rester har som mål att upprätta en internationellt betydelsefull modell för återvinning av avlagda textiler från företag. I och med projektet som är under beredning kommer Rester att investera i en anläggning som står som grund för ett nytt slags cirkulärekonomikoncept för vidareförädling av returfiber. Investeringsprojektet baserar sig på ett vidareförädlingskoncept, en så kallad mångproduktsanläggning med vilken nya returfiberprodukter med medvärde kan torrprocesseras fram. Investeringen som öronmärks för vidareförädling åstadkommer märkbar acceleration i materialkretsloppet, och skapar gynnsamma förhållanden både för företagsmodeller inom cirkulär ekonomi och för tillväxt i marknaden för returfibrer.

Nordic Upstream Oy är ett ungt och växande finländskt förtag som har anknytning till inrednings- och byggbranschen. Det utför produktutveckling och tillverkar returtygsprodukter som en del av textilekosystemet. Företagets målsättning är att ge de avlagda textilerna ett nytt liv som material inom inrednings- och byggindustrin. Företaget har bland annat testat avlagda textiler som råmaterial i möbelformgivning och tillverkning av ljudisoleringsskivor som används i byggnader. Enligt företagets vision kan man av de avlagda textilerna få till stånd paneler, möbler och andra inredningsprodukter som beträffande akustik och stabilitet fungerar bättre än de produkter som just nu finns på marknaden. 

Pure Waste Textiles Oy tillverkar 100 procent återvunna garn, tyger och kläder av returmaterial i Indien. Företagets följande mål är att grunda ett nytt dotterbolag som ska bygga ett fullskaligt garnspinneri i Finland. Textilfibrer producerade av förnybara råvaror som återvunnits i spinneriet förädlas till olika garn som mångsidigt kan användas i textilindustrins olika slutprodukter. Spinneriet förväntas ge returfiberprodukterna ett nytt användningsändamål med hög förädlingsgrad eftersom garnet som är spinneriets slutprodukt säljs till trikå- och väveriindustrin samt direkt till varumärkenas egna vidareförädlingsprocesser. Spinneriet kan även som underentreprenör förädla fibrer till garn för andra fiberproducenter.

Vid Green Field Hub i Pemar och Topinpuisto center för cirkulär ekonomi i Åbo skapas spjutspetsen för textilernas cirkulära ekonomi i Finland. Nordens första hubb som i stor skala förädlar avlagda textiler till returfiber inleder sin verksamhet i Pemar i sommar när produktionen på LSJH:s och Resters linje startar. I framtiden ska investeringar möjliggöra att produktionen utvidgas till Topinpuisto i Åbo och möjligtvis även annanstans i den ekonomiska regionen.

På bilden i bilagan till detta meddelande, har de projekt som ansökt om investeringsstöd från Business Finland märkts ut med orange färg. De som har gul bottenfärg är helheter som verkar i bakgrunden och processer som redan existerar eller processer som utvecklas parallellt.

Tilläggsuppgifter:  

Jukka Heikkilä, verkställande direktör, Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH), tfn 020 728 2101 jukka.heikkila@lsjh.fi.

Tuomas Räsänen, utvecklingschef för affärsverksamhet, Helsingforsregionens miljötjänster HRM, tfn 050 512 8840, tuomas.rasanen@hsy.fi

Mikko Rajala, verkställande direktör, Nordic Upstream Oy, tfn 040 098 0435, mikko.rajala@nordicupstream.com

Outi Luukko, verkställande direktör, Rester Oy, tfn 040 0406083, outi@rester.fi

Jukka Pesola, styrelsens ordförande, Pure Waste Textiles Oy, tfn 050 502 1219, jukka@purewaste.com

Turun kaupungin viikoittainen infotilaisuus koronatilanteesta järjestetään keskiviikkona 28.4. kello 8.30. Tilaisuuden vetää tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi.

Tilaisuudessa kerrotaan Turun kaupungissa voimassa olevista koronasuosituksista ja -rajoituksista sekä rokotusjärjestelyistä.

Tilaisuus on avoinna kaikille kiinnostuneille. Se välitetään Teams Liven kautta ja on seurattavissa myös kaupungin Facebook-sivulla.

Infotilaisuuteen liitytään tämän linkin kautta: Koronainfotilaisuus 28.4. klo 8.30

Tervetuloa mukaan etäinfoon.

Ystävällisesti,

Saara Malila
viestintäjohtaja
Turun kaupunki
p. 044 907 5710
saara.malila@turku.fi

Onnistunut vappu syntyy juhlimalla koronarajoitusten mukaisesti, muistuttavat Turun kaupunki, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, alueen korkeakoulut oppilaskuntineen, Turun ylioppilaskyläsäätiö sekä poliisi.

Koronaviruksen leviämisen estämiseksi annetut rajoitukset vaikuttavat vahvasti vapun viettoon tänäkin vuonna. Turun kaupunki ja laaja joukko toimijoita kannustavat turkulaisia ja kaikkia varsinaissuomalaisia juhlistamaan vappua turvallisesti.

Tänään 27.4. käynnistyvä sosiaalisessa mediassa näkyvä “Negatiivinen vappu” -yhteiskampanja on kohdistettu erityisesti 18–30 -vuotiaille, mutta sen toivotaan tavoittavan koko alueen vapunviettäjät.

– Halu nähdä ihmisiä ja kokoontua juhlimaan on nyt suuri, etenkin kun koronatilanteeseen on jo näkyvissä helpotusta. Toivomme kuitenkin, että jokainen juhlii rajoitusten sallimissa rajoissa, kertoo Turun kaupungin viestintäjohtaja Saara Malila. 

Kampanjan viesti “paras tapa olla positiivinen on pysyä negatiivisena” viittaa koronatestin tulokseen, mutta antaa mahdollisuuden omille tulkinnoille. Sosiaalisessa mediassa vappuväkeä kannustetaan jakamaan kuvia ja sisältöjä siitä, miten he viettävät suositusten ja rajoitusten mukaista “negatiivista vappua” – huumoria unohtamatta.

– Kampanjan avulla haluamme muistuttaa positiivisesti siitä, että nyt on kaikkien kannalta parasta pysyä negatiivisena, kiteyttää Malila. Koko Varsinais-Suomi on vielä koronavirusepidemian leviämisvaiheessa ja koronatestiin on edelleen syytä hakeutua hyvin herkästi ja nopeasti.

Kampanjassa ovat mukana Turun kaupunki, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Lounais-Suomen poliisilaitos, Turun Yliopisto, Åbo Akademi, Turun Ammattikorkeakoulu sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu oppilaskuntineen ja Turun Ylioppilaskyläsäätiö.

Kampanja näkyy vappuviikolla Facebookissa, Instagramissa ja Tiktokissa.

Lisätietoja:

Turun kaupunki, viestintäjohtaja Saara Malila, p. 044 907 5710
Turun ylioppilaskyläsäätiö, asiakkuus- ja viestintäjohtaja Pirjo Lipponen-Vaitomaa, p. (02) 275 0221
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, viestintäjohtaja Maria Roos, p. 040 508 4143
Åbo Akademis Studentkår, hallituksen puheenjohtaja Joonas Karlsson, p. 050 401 3524

Me allekirjoittaneet suomalaisen metsän monikäytön tukijat, 29 yhteisöä ja 12 yksityishenkilöä haluamme tuoda esiin, että Evoa tulee kehittää nykymuotoisena kaikkia palvelevana monipuolisena retkeilyalueena. Avoin ja puhtaalta pöydältä lähtevä työ on nyt tärkeää, koska tähän asti keskustelu on vellonut pelkässä kansallispuistossa.

Evon tulevaisuus on yhteen sovittamisessa, ei rajaamisessa

Selkeä kantamme on, että Evon aluetta pitää kehittää nykyiseltä monikäyttöpohjalta ja tulevaisuudessa laajentaa käyttömuotoja aktiivisesti. Alueelle voidaan luoda erilaisia reittejä ja kohdealueita, joissa rinnakkaiskäyttönä voidaan toteuttaa nykyisten käyttömuotojen lisäksi moninaisia aktiviteetteja ja palveluja.

Näiden palveluiden tarjonnasta voi vastata joukko luontomatkailuyrityksiä ja tieteentekijöitä. Lisäksi tämä uusi idea tutkimuksen ja tutkimustulosten esittelystä sopii myös osaksi palveluyritysten konseptia yhteistyössä tutkimuslaitosten ja käytännön metsäalan toimijoiden kanssa. Retkeilyalue mahdollistaa myös paremmin tieteen kehittämistä tai sen kohdentamista alueen käyttäjille. Kaikkeen tähän tarvitaan alueen kokonaisvaltainen monikäyttösuunnitelma, jonka pohja voisi lähteä Metsähallituksen vasta julkaisemasta Evon retkeilyalueen maankäytön ja matkailun yleissuunnitelmasta.

Evon aluetta pitää kehittää erilaisia käyttömuotoja lisäämällä ja yhteen sovittamalla, eikä rajaamalla joitakin niistä tiukasti ulkopuolelle. Evolla on hyvä mahdollisuus osoittaa, kuinka suomalaisissa monikäyttömetsissä erilaiset käyttömuodot ja käyttäjäryhmät saadaan sovitettua yhteen ja kuinka tutkimusta ja tiedettä esitellään havainnollisesti kansalaisille käytännössä. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.

Aluetaloudellisia vaikutuksia eri vaihtoehtojen perusteella ei ole helppo laskea, mutta ei ole mitään epäselvää siinä, että mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa puoltava monikäyttöalue antaa paremmat lähtökohdat erilaiselle yritystoiminnalle ja sen kehittämiselle moninaisine palveluineen, kuin luonnonsuojelulakiin pohjautuva kansallispuisto.

Metsäluonnon tutkimusta on esiteltävä laajasti

Ajatus monikäyttöalueena kehittämisestä on erinomainen, koska metsiin liittyvää tutkimusta pitää esitellä laajasti niin, että kansalaiset voisivat saada kokonaiskuvan Suomen metsissä tehtävästä ja tehdystä tutkimuksesta sekä Suomen metsien tilasta ja tulevaisuudesta.

Metsiin liittyvässä tutkimuksessa pitää olla mukana ekologia, talous ja sosiaaliset vaikutukset. Nykyisessä laajassa kansallispuistoverkostossa esitellään ekologiaa ja eliölajeja sekä elinympäristöjä, mutta missään ei esitellä metsätaloutta tai metsiin liittyvää tutkimusta eri näkökulmista, johon Evo sopii erinomaisesti. Tässä vaiheessa työryhmän esityksessä opetuskäyttöön jäävä Opetusmetsän hyödynnettävä pinta-ala on todellisuudessaan vain noin 1 200 ha. Tälle alueelle pitäisi mahduttaa metsätalouden-, erätalouden- sekä monikäytön opetus, pienriistan metsästys, hirvieläinten metsästys ja partiotoiminta. Tämä on käytännössä mahdotonta, eikä alue palvelisi mitään luetelluista tarpeista.

Evo on Suomen metsien monikäytön mallialue

Evon alue on ollut toistasataa vuotta metsäopetuksen, tutkimuksen ja metsätalouden mallialue, unohtamatta merkittävän kokoisia suojeluun varattuja alueita, tiukasti suojeltuja alueita on yli 10 % koko Evon alueesta. Samalla alue on ollut voimakkaassa virkistyskäytössä yksittäisille kansalaisille, ryhmille ja yhdistyksille ainakin vuodesta 1985 lähtien. Eri toimintoja palvelee lisäksi erittäin kattava ja hyväkuntoinen Metsähallituksen ylläpitämä metsäautotieverkosto.

Evolla on yli satavuotinen historia ja merkittävä rooli eräkulttuurin ylläpidossa. Alueella toimivien metsästysseurojen ja aluetta aktiivisesti käyttävien pienriistametsästäjien näkökulmasta kansallispuistosuunnitelmat ovat siis tuhoisia. Nämä toiminnot loppuisivat Evolla kokonaan, jonka vaikutusalueella asuu 56 000 metsästäjää (1). Evo tarjoaa pienriistametsästysmahdollisuuden myös seuroihin kuulumattomille ja alue tunnetaankin suosittuna kohteena myös metsästyskoiraharrastajien parissa.

Evon metsäoppilaitoksessa tapahtuva opetus on käytännönläheistä, minkä vuoksi metsästykseen ja eräkulttuuriin tutustuminen on tärkeää yhteistyössä metsästysseurojen kanssa koko retkeilyalueella, miksi senkin tulee jatkua myös tulevaisuudessa.

Hämeenlinnassa 27.4.2021

Suomen Metsästäjäliitto (n. 145 000 jäsentä)
Suomen Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piiri ry
Asikkalan riistanhoitoyhdistys (n. 630 jäsentä)
Hauho-Tuulos riistanhoitoyhdistys (n. 480 jäsentä)
Lammin riistanhoitoyhdistys (n. 460 jäsentä)
Padasjoen riistanhoitoyhdistys (n. 470 jäsentä)
Rengon seudun riistanhoitoyhdistys (n. 900 jäsentä)
Etelä-Hämeen Metsänhoitajat ry.
Hämeen Metsänhoitajat ry.
Päijät-Hämeen Metsänhoitajat ry.
Helén Kalevi, Evo
Jokinen Kalle, kansanedustaja
Kaloinen Vesa, metsänhoitaja
Kemppi Hilkka, kansanedustaja
Kääriäinen Pekka, Lammi
Lautala Merja, Evo
Lehmälä Toivo, Evo
Ojala Timo, Evo
Ranta Joppe, retkinikkari ja retkeilytoimittaja
Suojala Leena, ELT, asiantuntija
Talja Martti, Professori, erikoislääkäri
Vitie Anneli, Evo
Evon Erä ry.
Evon hirviseurue ry.
Hannunsupanjahti ry.
Iso-Evon Eränkävijät ry.
Jallin hirviporukka
Korsion erä ry.
Kurhilan hirviseurue
Lammin riistamiehet ry.
Lieson Erä ry.
Länsi- Asikkalan metsästysyhdistys ry.
Metsämaan Erämiehet ry.
Mommilan Erämiehet ry.
Pannukorven erä ry.
Porraskosken Erä ry.
Tapani Lähde Hirviseurue
Tervaskannon erä ry.
Valkeakosken metsästysyhdistys ry.
Viitaila-Paaakolan hirviseurue
Äinään seudun hirvimiehet

Lisätietoa antavat:
Antti Antila, Evon Erä ry., puh. 050 314 3079, evonerary@gmail.com
Marko Muuttola, Evon Hirviseurue ry., puh.050 911 3832
Chris Karppinen, Metsästäjäliitto, puh. 050 444 1026, chris.karppinen@metsastajaliitto.fi

1) Tilastokeskus

Metsähallitus kunnostaa Loviisassa sijaitsevaa Svartholman merilinnoitusta kevään ja kesän aikana. Linnoitus kunnostetaan eduskunnan myöntämällä lisärahoituksella ja raivaukset tehdään osana HELMI-ohjelmaa.

Kunnostustyöt käynnistyvät Svartholmassa huhtikuussa arkeologisilla kaivauksilla sekä rakenteiden raivauksella. Arkeologit avaavat ensin muurien päällä olevia maakerroksia. Tavoitteena on dokumentoida rantamuurien rakenteet ennen korjausta. Itse linnoituksen korjaustyöt käynnistyvät toukokuun alussa.

”Tänä kesänä korjataan saaren etelärannan rantamuuria sekä eteläisiä bastioneja ja komendantintaloa. Korjausten avulla pyritään vähentämään rakenteisiin kohdistuvaa kosteuskuormaa.” kulttuuriperinnön hankinta-asiantuntija Hilja Palviainen Metsähallituksesta kertoo. Nykyisin kohdetta hallinnoi Metsähallituksen luontopalvelut ja hoidosta vastaa Loviisan kaupunki.

Merilinnoitusta on kunnostettu 1930-luvulta lähtien
Ruotsin raja siirtyi Turun rauhassa 1743 entistä lännemmäs, aina Kymijoen varteen, jolloin Ruotsin oli korvattava rajan taakse jääneet linnoitukset. Linnoitustyöt aloitettiin nopeasti ja linnoitustyöhön osallistuvien työntekijöiden määrä mitattiin tuhansissa. Linnoitus osallistui Kustaa III:n sotaan (1788-1790), Suomen sotaan 1808-1809 ja Krimin sotaan (1853-1856).

Krimin sodan aikaan Suomen linnoitukset olivat huonokuntoisia ja sodan uhan kasvaessa niissä aloitettiin kiireellinen varustaminen. Svartholma toimi sodan alla vankilana, mutta linnakkeelle laadittiin uusia rakennussuunnitelmia, joiden avulla se olisi otettu uudelleen sotilaskäyttöön. Linnoituksessa oli kuitenkin jo niin paljon puutteita varustuksessa ja huoltojärjestelyissä, että lopulta se päätettiin tyhjentää kokonaan. 4.7.1855 pieni englantilainen eskadeeri saapui Loviisan edustalle ja ankkuroitui Svartholman kupeeseen. Seuraavana päivänä laivoista siirrettiin tuhansia kiloja ruutia Svartholmaan ja iltapäivällä linnoitus räjäytettiin raunioksi.

”Loviisan kaupunki paloi samana vuonna, kun linnoitus räjäytettiin, joten räjäytyksestä säilynyt, ehjä rakennusmateriaali käytettiin uudelleen. Osa bastionilinnoituksesta on siis jatkanut elämäänsä Loviisan kaupungin rakennuksissa. Saari otettiin laidunkäyttöön, kunnes 1930-luvulla alkoi sen rakenteiden kaivaminen esiin maamassojen alta sekä määrätietoinen restaurointityö”, Palviainen kertoo.

Linnoitusalue on normaalisti aina avoinna. Kunnostustöiden vuoksi työmaa-alue aidataan ja kulku sille estetään töiden ajaksi. Reittiliikenne saareen alkaa 5.6.2021. Saaren palveluihin voi tutustua VisitLoviisan nettisivujen kautta.

Linnoituksen kunnostustöiden urakoitsija on Mikkelin Kivityö MKT Oy. Arkeologisista tutkimuksista vastaa Mikroliitti Oy.

Lisätietoja:
Hankinta-asiantuntija Hilja Palviainen, Metsähallitus puh. 0407545131

Erikoissuunnittelija Tanja Tenhunen, Metsähallitus puh. 0206 39 5085

Svartholman merilinnoitus
Mikkelin Kivityö MKT Oy
Mikroliitti Oy

Liitteet
Kuvat Mats Tuominen/Storymaster Oy Ab
Arkeologisista kaivauksista otetuissa kuvissa kaivetaan koealoja muurien päällä olevaan kuntta- ja maakerrokseen. Juuso Koskinen näyttää löytöä, joka on mahdollisesti astian palanen.

C More -suoratoistopalvelun Draamiaisella kuultiin tänä aamuna kotimaisen draamatuotannon tekijäkentän kuulumisia ja julkistettiin kolme uutta C More -alkuperäissarjakautta syksylle 2021. C Morelle sisältöjä tuottavan MTV:n draama- ja kehityspäällikkö Jani Hartikaisen luotsaama tilaisuus striimattiin tänään verkossa suorana Telia Finlandin pääkonttorilta Triplasta. Aiheista olivat keskustelemassa uuden Karuselli-komediasarjan käsikirjoittaja-ohjaaja Petteri Summanen ja käsikirjoittaja-näyttelijä Kari Hietalahti, uuden Pahan väri -draamasarjan näyttelijät Milka Ahlroth ja Eero Ritala sekä ohjaaja Olli Ilpo Salonen sekä C Moren liiketoimintajohtaja Saara Pekkonen Telia Finlandilta. 

Draamiaisella käytiin keskustelua muun muassa käsikirjoituksen ja näyttelijäntyön suhteesta sekä kuultiin miten C Moresta on kasvanut kiinnostavimpien alkuperäissarjailmiöiden koti. Tilaisuudessa julkistettiin kaksi kokonaan uutta C More -alkuperäissarjaa, Karuselli ja DikDek Painajainen kummitustalossa, jotka julkaistaan C Moressa syksyllä. Lisäksi kerrotiin, että suursuosioon noussut C More -alkuperäissarja Rantabaari saa syksyllä toivottua jatkoa neljännen tuotantokauden muodossa. Draamiaisella saatiin myös maistiaisia useammista tulevista alkuperäissarjatuotannoista, kuten Roba, Maria Kallio, Hymyä! ja Pahan väri. 

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa jälkikäteen täältä. 

Karuselli

Syksyllä 2021 C More -suoratoistopalveussa julkaistava Karuselli on komediasarja maastamme, joka muuttuu hitaasti, mutta varmasti. Sarjan kymmenen itsenäisen tarinan sisältävää jaksoa kuvaavat tuttuja ja raivostuttavan suloisia kuplia, joissa me suomalaiset elämme. Sarjan ovat käsikirjoittaneet terävistä komediakynistään tunnetut Kari Hietalahti ja Petteri Summanen, joka vastaa myös ohjauksesta. Myös näyttelijäkaarti on huipputasoa, ja erillisten jaksojen pääosissa nähdään muun muassa Paavo Kinnunen, Mimosa Willamo, Kari Hietalahti, Martti Suosalo, Riitta Havukainen, Jussi Vatanen, Tommi Korpela, Niina Koponen ja Saara Kotkaniemi, joista osa näyttelee useammassakin jaksossa. Toden ja absurdin maailman yhdistelmä on ajankohtainen ja oivaltava kuvaus Suomesta vuonna 2021. Sarjan tuotannosta vastaa Zodiak Finland.

Rantabaari, 4. kausi

Rantabaari-sarjan fanit voivat huokaista helpotuksesta kun C More -alkuperäissarjasuosikki saa jatkoa syksyllä! Neljännellä kaudella Trissa-rantabaarin kipparit ovat vaihtuneet ja ympäristössä on uusien tuttavuuksien lisäksi monenlaista vireää bisnestä. Uutuuden ilo ei välttämättä pitkälle kanna, jos selvittämättömät asiat alkavat pulpahdella pintaan. Sarjan tuotannosta vastaa Fremantle Finland.

DikDek Painajainen kummitustalossa

Juha Vuorisen suuresti fanitetun DikDek-kirjasarjan hahmot heräävät henkiin uudessa komediasarjassa DikDek Painajainen kummitustalossa. Luvassa on täysin uusi, Vuoriselle tunnistettavalla mustalla huumorilla höystetty tarina, joka menee vielä DikDek-kirjojakin hullumpaan suuntaan. Räävitön ja vauhdikas C More -alkuperäissarja julkaistaan C Moressa loppusyksystä 2021.

C MORE -ALKUPERÄISSARJOJA JULKAISTAAN TÄNÄ VUONNA ENNÄTYSMÄÄRÄ

Helmikuun alussa MTV:ltä Telia Finlandille siirtyneen C More -suoratoistopalvelun suosio Suomessa jatkaa vahvaa kasvuaan. C More julkaisee tänä vuonna myös ennätysmäärän kotimaista draamaa, joka on kiinnostavan urheiluvalikoiman ohella suoratoistopalvelun katsotuinta sisältöä. Uusia kotimaisia C More -alkuperäissarjakausia julkaistaan yhteensä peräti 12, joten joka kuukaudelle riittää tänä vuonna kiinnostavaa katsottavaa. 

"Kotimainen draama vetää meillä valtavia katselumääriä, joten kysyntä laadukkaille hittisarjoille on kasvanut hurjasti. C Moren perustamisvuonna 2017 kotimaisia alkuperäissarjoja julkaistiin heti alkuun kaksi. Neljässä vuodessa määrä on kasvanut vuosi vuodelta ja tänä vuonna yllämme kahdellatoista sarjakaudella uuteen ennätykseen! Tämä on ilouutinen paitsi kotimaisen draaman faneille, myös koko draamatuotantoalalle. C More on kasvanut yhdessä alkuperäissarjojen suosion ja määrän kanssa, ja lunastanut paikkansa kotimaisen draaman kotina. Yhdessä MTV:n kanssa olemme räätälöineet sarjavalikoiman huolella suomalaiseen makuun sopivaksi", kuvailee C Moren liiketoimintajohtaja Saara Pekkonen Telia Finlandilta.

C More -suoratoistopalvelu on kasvattanut tilaajamääriään peräti 75 prosentilla viimeisen vuoden aikana.

"Koronan aiheuttaman kotoilun lisäksi yksi merkittävä syy kasvuun on se, että yhdessä Telian kanssa C More on saanut kokonaan uusia asiakkaita suoratoistopalvelun pariin. Esimerkiksi vain Telian liittymäasiakkaille tarjottava C More TV -tuote on kerännyt vain puolessa vuodessa noin 65 000 tilaajaa, joista osa ei ole aikaisemmin käyttänyt suoratoistopalveluita", Pekkonen iloitsee. 

Kotimaiset C More -alkuperäissarjat 2021

Karkurit - 21.1. alkaen
Aallonmurtaja, 3. kausi - 25.2. alkaen
Hotel Swan Helsinki, 2. kausi - 24.3. alkaen
Paras vuosi ikinä, 2. kausi - 22.4. alkaen
Roba, 5. kausi - 13.5. alkaen
Karalahti - 3.6. alkaen
Maria Kallio - elokuussa
Rantabaari, 4. kausi - syksyllä
Karuselli - syksyllä
Pahan väri - syksyllä
DikDek Painajainen kummitustalossa - syksyllä
Hautalehto: Kylmä syli - syksyllä 

Tulossa vuodelle 2022: Kämppikset, Hymyä!, Made in Finland - tarina Nokiasta

Lisää alkuperäissarjajulkistuksia ensi vuodelle on tulossa myöhemmin.

LISÄTIEDOT:

#draamiainen #cmoresuomi
Pressikuvia sarjoista: mtvpressi.fi

C More ohjelmaviestintä, Maritta Kettunen, 050 548 1747, maritta.kettunen@cmore.fi 
MTV, draama- ja kehityspäällikkö Jani Hartikainen, 050 461 4924, jani.hartikainen@mtv.fi 
C More, liiketoimintajohtaja Saara Pekkonen, 040 588 5758, saara.pekkonen@cmore.fi 

Karuselli-sarja: Zodiak Finland / tuottaja Suvi Soitinaho, 040 564 4666
Rantabaari-sarja: Fremantle Finland / tiedottaja Susanna Jyllinmaa, 050 534 4355, susanna.jyllinmaa@fremantle.com 

Nastola-viikkoa on vietetty jo 25. vuoden ajan. Poikkeuksen teki viime vuosi, jolloin viikon toiminnat peruutettiin koronapandemian vuoksi. Viikon tarkoituksena on tuoda esiin alueen perinteitä, vapaaehtoistyötä, Nastolan alueen kohteita sekä vireää yhdistystoimintaa.  

Tänä vuonna viikkoa juhlistetaan pienimuotoisilla ulkoilmatempauksilla koronarajoitukset huomioon ottaen. Toiminnan järjestäjinä ovat alueen yhdistykset, Nastolan aluejohtokunta ja Lahden museot.  

Nastola-viikon ohjelma 

Viikon ohjelman ja oman kesäkautensa avaa sunnuntaina 2.5. Kaivolan perinnetila Willa Fantti (Pitkätie 195). Villähteen Montarissa sijaitsevassa Willa Fantissa on yli 23 000 norsuhahmoa 13 rakennuksessa. Tila on avoinna tiistaina, torstaina ja sunnuntaina klo 12–18.  

Uudenkylän Salpa ry järjestää keväisen kohtaamisen pihapelien merkeissä tiistaina 4.5. klo 12–15 Uudenkylän seurantalolla (Sähkötie 2). Samalla suunnitellaan tulevan kesän kylätoimia.  

SomeSiivous 2021 Villähteellä järjestetään keskiviikkona 5.5. klo 10–17. Villähteen kyläyhdistys kutsuu asukkaita mukaan yhteiseen maastosiivoukseen. Tapahtumapaikkana on Erstan alue lähitienoineen. Säkkejä saa noutaa Erstan puukoululta (Kärrytie 7) ti 4.5. - ke 5.5. klo 10–17. 

Avointen ovien päivää kotiseutumuseolla vietetään perjantaina 7.5. klo 10–14 (Anttilantie 7). Lahden museot korjaa kotiseutumuseon rakennuksia ja järjestelee kokoelmia. Avointen ovien päivänä voi tulla seuraamaan korjausrakentamista ja keskustelemaan kotiseututalon tulevaisuudesta. Avointen ovien päivä järjestetään kotiseutumuseon pihamaalla koronarajoitusten sallimissa rajoissa. Päivän aikana paikalla on edustajia Lahden museoilta, Nastolan aluejohtokunnasta, Nastola-seurasta ja Nastolan Taideyhdistyksestä.  

Hyvän Olon Nastola –tempaus lauantaina 8.5. kutsuu liikkumaan pyörällä tai kävellen. Päivän aikana voi löytää Nastola-aiheisia yllätyksiä nauhataajaman alueelta vihjeiden perusteella ja osallistua samalla #tuntitoukokuussa-haasteeseen keräämällä roskia matkan varrelta. Hyvän Olon Nastola -tempauksen vihjeet päivitetään nastola.fi-verkkosivuille ja Nastolan aluejohtokunnan Facebook-sivuille perjantaina 7.5.  

Lisätietoja: 

Sanna Virta, sanna.virta@lahti.fi, 044 482 6390 

Nastola-viikon Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/290843235979456  

www.nastola.fi 

#nastolaviikko #hyvänolonnastola 

Kankaisia vekkikaihtimia Kempeleessä valmistava Suomen Visor tukee kaudella 2021 suomalaista huippujalkapalloa. Tuki kohdistuu Veikkausliigaan nousseeseen AC Ouluun, joka aloittaa kautensa toukokuun alussa kotimaamme pääsarjassa.

Suomen Visor ja AC Oulu ovat solmineet kahden vuoden mittaisen yhteistyösopimuksen, jossa Visor on esillä AC Oulussa perinteisen näkyvyyden lisäksi muun muassa sosiaalisessa mediassa.

- Visor tulee näkymään AC Oulun sisällöntuotannossa vahvasti. Jatkossa teksti- ja videomuodossa olevat otteluennakot nimetään Visor otteluennakoiksi, kertoo AC Oulun toimitusjohtaja Juho Meriläinen.

Lisäksi Visor ja AC Oulu ovat sopineet mahdollisuuksista järjestää yhteisiä tapahtumia ensi kesänä ja syksynä koronarajoitukset huomioon ottaen.

- Sanotaan, että yhteistyössä on voimaa. Siitä tässä yhteistyössä on juuri kyse. Molemmat osapuolet ovat varmasti todella tyytyväisiä tähän sopimukseen, kertoo Visorin markkinoinnista vastaava Hiski Kaikkonen.

Visorin kummipelaajina tullaan näkemään kaudella 2021 kaksi pelaajaa. Kataloniasta kotoisin oleva Ruxi sekä suomalaistunut brasilialainen Rafinha kantavat pelipaidassaan myös Visorin logoa. Yhteistyön myötä Visorin tuotteisiin pääsee tutustumaan AC Oulun kotipeleissä, kun koronarajoitukset sen sallivat.

AC Oulu aloittaa kautensa Raatin stadionilla maanantaina 3.5. klo 18.30 Ilvestä vastaan.

Forststyrelsen restaurerar sjöfästningen Svartholm i Lovisa under våren och sommaren. Fästningen iståndsätts med tilläggsfinansiering från riksdagen och röjningarna görs som en del av programmet HELMI.

Restaureringsarbetet inleds i Svartholm i april med arkeologiska utgrävningar och röjning av konstruktioner. Arkeologerna öppnar först jordlagren ovanför murarna. Målet är att dokumentera strandmurarnas konstruktioner före reparationen. Reparationsarbetet på själva fästningen inleds i början av maj.

”I sommar repareras strandmuren vid öns södra strand samt de sydliga bastionerna och kommendanthuset. Med hjälp av reparationerna strävar man efter att minska fuktbelastningen på konstruktionerna. ” berättar Hilja Palviainen, upphandlingsexpert på kulturarvet på Forststyrelsen. Numera förvaltas fästningen av Forststyrelsens naturtjänster och Lovisa stad ansvarar för skötseln.

Sjöfästningen har restaurerats sedan 1930-talet

Den svenska gränsen flyttades i freden i Åbo 1743 allt längre västerut, ända till Kymmene älv, varvid Sverige var tvunget att ersätta de befästningar som fanns bakom gränsen. Befästningsarbetet inleddes snabbt och antalet arbetstagare som deltog i befästningsarbetet uppmättes i tusen. Fästningen deltog i Gustav III:s krig (1788-1790), Finska kriget 1808-1809 och Krimkriget (1853-1856).

Under Krimkriget var fästningarna i Finland i dåligt skick och i takt med att krigshotet ökade började man snabbt utrusta dem. Svartholm fungerade som fängelse under kriget, men man utarbetade nya byggnadsplaner för fästningen med hjälp av vilka den skulle ha återinförts för militärt bruk. Fästningen hade dock redan så många brister i utrustningen och underhållsarrangemangen att man slutligen beslöt att tömma den helt. Den 4 juli 1855 anlände en liten engelsk eskader utanför Lovisa och förankrade sig vid Svartholm. Följande dag flyttades tusentals kilo krut från fartygen till Svartholm och på eftermiddagen sprängdes fästningen till ruiner.

”Lovisa stad brann upp samma år som fästningen sprängdes, så det hela byggnadsmaterialet som bevarats från sprängningen användes på nytt. En del av den bastionfästningen har alltså fortsatt sitt liv i Lovisa stads byggnader. Ön togs i bruk för bete tills man på 1930-talet började gräva fram dess konstruktioner under jordmassorna samt målmedvetet inledde restaureringsarbeten”, berättar Palviainen.

Befästningsområdet är normalt alltid öppet. På grund av restaureringsarbetet inhägnas byggplatsområdet och tillträde till det förhindras under arbetets gång. Reguljärtrafiken till ön inleds den 5 juni 2021. Du kan bekanta dig med servicen på ön på webbplatsen VisitLoviisa.

Entreprenören för restaureringen av fästningen är Mikkelin Kivityö MKT Oy. Mikroliitti Oy ansvarar för de arkeologiska undersökningarna.

Mer information:
Upphandlingsexpert Hilja Palviainen, Forststyrelsen tfn 0407545131

Specialplanerare Tanja Tenhunen, Forststyrelsen tfn 0206 39 5085
Sjöfästningen Svartholm
Mikkelin Kivityö MKT Oy
Mikroliitti Oy

Bilagor

• Bilder Mats Tuominen/Storymaster Oy Ab

Tupakantumppi on maailman ja myös Suomen yleisin roska. Jopa yksi kolmesta tumpista päätyy maahan. Yhteensä Suomessa päätyy noin neljä miljardia tumppia maahan vuosittain.

– Muovia sisältävä tumppi on haitallinen ja pitkäikäinen roska. Tumpin maatuminen voi kestää olosuhteista riippuen yli 10 vuotta. Lisäksi tumpista irtoaa luontoon siihen sitoutuneita erittäin vaarallisia aineita, kertoo projektipäällikkö Atte Lindqvist Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.

Yksi ratkaisu tumppien saamiseksi roskiksiin on uudelleen käytettävä ja turvallinen, tumpit sammuttavat taskutuhkis. PSS ry:llä on niistä jo aiempia hyviä kokemuksia. Taskutuhkiksia on jaettu pieniä määriä veloituksetta esimerkiksi musiikkifestivaaleilla tai muissa tapahtumissa.

– Emme missään nimessä kannusta tupakanpolttoon, mutta niin kauan kuin polttaminen on Suomessa sallittua, haluamme minimoida siihen liittyvät roskaantumisriskit. Olemme tutkineet lähes 10 vuoden ajan Suomen rantojen roskaantumista ja tumppi on yleisin roskatyyppi rannoillamme, Atte Lindqvist sanoo.

R-kioskit haluavat kantaa vastuunsa ympäristöstä

PSS ry:n mukaan taskutuhkiksille on selkeä kysyntä ja niitä olisi tärkeää olla saatavalla laajasti. R-kioski lähti mielellään mukaan yhteistyöhön PSS ry:n kanssa, sillä yrityksen toimintaan kuuluu olennaisena osana vastuullisuus, jonka kulmakiviä ovat vastuu ihmisistä ja ympäristöstä sekä vastuulliset tuotteet.

– Haluamme antaa asiakkaillemme mahdollisuuden tehdä vastuullisia valintoja asioimalla meillä ja sen kautta saamaan hyvän mielen. Pyrimme minimoimaan toimintamme vaikutukset ympäristöön ja tarjoamaan vastuullisia tuotteita ja palveluita. Teemme määrätietoisesti työtä YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteen eteen ja taskutuhkiksen ottaminen valikoimiimme on eräs monista vastuullisuustoimenpiteistämme, sanoo R-kioskin viestintä-, vastuullisuus- ja talent management -johtaja Ann-Charlotte Schalin.

Uudelleenkäytettävä taskutuhkis on myynnissä 21.4. lähtien aluksi noin 140 rannikolla sijaitsevassa R-kioskissa. Taskutuhkiksen hinta R-kioskilla: 1,50€ / kpl.

Lataa lehdistökuva taskutuhkiksesta täältä.

Lisätiedot:

Nora Forsman
viestintäpäällikkö
Pidä Saaristo Siistinä ry
+358 40 455 7252
nora.forsman@pssry.fi

R-kioskin viestintä
+358 20 5544 128
viestinta@r-kioski.fi

R-kioski on yrittäjävetoinen convenience-ketju, joka tarjoaa asiakkailleen syötävää ja juotavaa sekä tärkeitä jokapäiväisiä tuotteita ja palveluita – nopeasti ja mukavasti silloin ja sieltä mistä asiakas niitä haluaa. Ärrällä henkilökohtainen palvelu ja hyvä hinta-laatusuhde ylittää asiakkaan odotukset. R-kioski – nopeaa ja mukavaa on asiointi. R-kioski on osa REITAN HANDEL -yhtiöön kuuluvaa REITAN CONVENIENCE -yhtiötä, ja sillä on valtakunnallinen peitto n. 480 myymälällä. R-kioskin bränditunnettuus on 98 %.

REITAN CONVENIENCE -yhtiöön kuuluvat R-kioski Suomessa, Narvesen Norjassa, Latviassa ja Liettuassa, Pressbyrån Ruotsissa, 7-Eleven ja Shell/7-Eleven Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, R-kiosk Virossa, Lietuvos Spauda Liettuassa, Baltian maissa toimiva Caffeine Roasters -kahvilaketju sekä Northland kahvilat Norjassa. REITAN CONVENIENCE on markkinajohtaja jokaisessa toimintamaassaan. Vuonna 2019 REITAN CONVENIENCEN liikevaihto oli 1,5 miljardia euroa ja myymälöiden lukumäärä oli 2 100. Vuonna 2019 REITANGRUPPENIN liikevaihto oli 9,2 miljardia euroa ja henkilökuntaa sillä oli 38 400.

Tuusulan lukion opetussuunnitelma uudistetaan osana valtakunnallista lukiokoulutuksen uudistamista. Kasvatus- ja sivistyslautakunta hyväksyi 20.4.2021 kokouksessaan uuden Tuusulan kunnan lukiokoulutuksen opetussuunnitelman otettavaksi käyttöön 1.8.2021 alkaen. Käyttöönotto etenee vuosiluokka kerrallaan.

Lukiokoulutuksen keskeiset uudistukset

Uusi lukiolaki on astunut voimaan 1.8.2019 ja opetussuunnitelman perusteet uudistetaan osana valtakunnallista lukiokoulutuksen uudistamista.

Lukiokoulutus on kokenut muutoksia – ylioppilastutkinto on digitalisoitunut ja sen lainsäädäntö on muuttunut. Korkeakoulujen sisäänotto muuttuu niin, että se perustuu suurimmaksi osaksi ylioppilastutkinnon arvosanoihin. Valtakunnallisesti on tavoitteena, että vuonna 2030 puolet 25–34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon. 

Opetushallitus on päättänyt 7.11.2019 lukion opetussuunnitelman perusteista nuorille tarkoitettua lukiokoulutusta varten. Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 mukaan laaditut opetussuunnitelmat otetaan käyttöön lukion aloittavilla opiskelijoilla 1.8.2021 lukien, ja käyttöönotto etenee vuosiluokka kerrallaan. 

Olennaisimmat muutokset Tuusulan lukion opetussuunnitelmassa

Tuusulan lukion 1.8.2021 käyttöönotettavassa ja kasvatus- ja sivistyslautakunnan 20.4.2021 kokouksessaan hyväksymässä uudessa opetussuunnitelmassa otetaan huomioon seuraavat lukion opetussuunnitelman vuonna 2019 päätetyt valtakunnalliset perusteet:

• Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet muodostavat oppiaineiden yhteiset tavoitteet.
• Valtakunnalliset opinnot jäsennetään moduuleiksi, jotka toimivat raaka-aineina paikallisesti luotaville opintojaksoille. 
• Opintopisteinä määriteltävät opintojaksot voivat olla eri laajuisia ja eri oppiaineiden yhteisiä. 
• Nuorten lukiokoulutuksessa opiskellaan vähintään 150 opintopistettä nykyisen 75 kurssin sijaan. 
• Opinnot arvioidaan opintojaksoittain. 
• Opiskelijoille tarjotaan entistä kattavampaa ja pitkäkestoisempaa opinto-ohjausta sekä erityistä tukea sitä tarvitseville. 
• Yhteydet ympäröivään maailmaan, etenkin korkeakoulu-, kansainvälisyys- sekä työelämä- ja yrittäjyysyhteistyö, painottuvat entistä enemmän. 

Tuusulan lukion opetussuunnitelmatyöhön ovat eri vaiheissa osallistuneet Tuusulan lukion eri toimipisteiden opettajat. Myös oppilaskuntia on kuunneltu eri osioiden valmisteluissa. 

Tutustu Tuusulan lukion 1.8.2021 voimaan astuvaan opetussuunnitelmaan.

Lisätiedot:
Sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara, p. 040 314 3401, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Opetuspäällikkö Markus Torvinen, p. 040 314 3410, markus.torvinen@tuusula.fi
Tuusulan lukion rehtori Seppo Kärpänen, p. 040 314 3258, seppo.karpanen@tuusula.fi 

ilona.works on lanseerannut uuden digitaalisen palvelun, jonka avulla kuka tahansa voi lähtötiedoista huolimatta perustaa osakeyhtiön helposti verkossa, ilman lisäkuluja. Palvelun kautta yrityksen perustamisen byrokratia helpottuu. Perustamisprosessin aikana saa ohjeita ja vinkkejä, joita ei muualta löydä sekä yrittäjyyden asiantuntijan apua kaikissa vaiheissa.

Samalla ilona.works:n kautta voi myös verrata ja ostaa 30 eri yrittämisen palvelua, mm. kirjanpidon, yritystilin, kotisivut ja vakuutukset. Palvelustamme löytyy yli 100 eri palvelupakettia joiden hinnat ja ehdot ovat näkyvillä, joten palveluiden vertaaminen on helppoa, läpinäkyvää ja turvallista. IRO Researchin yhtiölle vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan 52 prosenttia yrittäjistä kokivat oman osaamisensa yrittämisen palveluiden ostajana tyydyttäväksi tai heikoksi. Pienyrittäjät kokivat suurimpana haasteena aikapulan, palvelujen vertailtavuuden, sekä kustannusten/hintatietojen puutteen.

Suomessa rekisteröitiin vuonna 2020 yhteensä 38 452 uutta yritystä. Määrä on kasvanut viidessä vuodessa jopa 36 %, josta osakeyhtiöiden kasvu on ollut vahvinta. Koronapandemiasta huolimatta osakeyhtiöiden määrä kasvoi myös vuonna 2020 edellisvuodesta yli 10 %. Osakeyhtiö onkin Suomen suosituin yhtiömuoto. Tätä tukee yleinen nouseva kasvu perustettujen yritysten määrässä, mutta myös osakepääomavaatimuksen poistuminen vuonna 2019 on tehnyt osakeyhtiöstä entistä houkuttelevamman vaihtoehdon.

“Suomen Hallitus ei keksi keinoja, joilla työllisyys saadaan nostettua 75 prosenttiin. Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä ja yrityksiä, sen vuoksi madallamme kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. ilona.works- yrittäjien hotels.com auttaa yrityksen perustamisessa sekä arjen pyörittämisessä. Me olemme aidosti puolueeton toimija ja pidämme aina yrittäjän puolta”, sanoo ilona.works toimitusjohtaja, Axel Lindell.

En glad valborg firas bäst i enlighet med coronabegränsningarna, påminner Åbo stad, Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, polisen, Studentbystiftelsen, högskolorna och studentkårerna i regionen.

Begränsningarna för att förhindra spridningen av coronaviruset kommer att påverka valborgsfirandet också i år. Åbo stad vill tillsammans med en rad aktörer uppmana alla att fira coronatryggt.

I dag den 27 april inleds kampanjen ”negativa vappen” som riktar sig särskilt till unga vuxna, men förhoppningen är att den ska nå valborgsfirare i hela regionen.

– Vi förstår att många vill träffa sina vänner för att fira, särskilt som coronaläget redan ser ut att lätta. Vi hoppas ändå att var och en firar inom ramen för begränsningarna, säger Saara Malila, kommunikationsdirektör vid Åbo stad.

Kampanjens budskap "negativa vappen" hänvisar till negativa coronatest, men ger också utrymme för personliga och humoristiska tolkningar. Valborgsfirarna uppmanas dela bilder och innehåll i sociala medier om hur de i enlighet med rekommendationer och begränsningar tillbringar sin "negativa vappen".

– Vi vill på ett positivt sätt påminna om att det nu är bäst om alla är negativa, sammanfattar Malila. Hela Egentliga Finland befinner sig fortfarande i coronavirusepidemins spridningsfas och det är fortfarande mycket viktigt att låta coronatesta sig.

I kampanjen deltar Åbo stad, Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, polisen i Sydvästra Finland, Åbo universitet, Åbo Akademi, Åbo yrkeshögskola, högskolornas studentkårer och Studentbystiftelsen i Åbo.

Kampanjen kommer att synas i Facebook, Instagram och Tiktok under valborgsveckan.

Mer information:

Saara Malila, kommunikationsdirektör, Åbo stad, tfn 044 907 5710
Pirjo Lipponen-Vaitomaa, direktör för relationer och kommunikation, Studentbystiftelsen i Åbo, tfn (02) 275 022
Maria Roos, kommunikationsdirektör, Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, tfn 040 508 4143
Joonas Karlsson, styrelseordförande, Åbo Akademis Studentkår, tfn 050 401 3524

Punkki, hirvikärpänen, hirvi, karhu tai pöllö? Metsässä kohtaa pieniä ja suuria eläimiä, joista osalla on sulat, toisella karvat, joillain kahdeksan jalkaa tai ei yhtään. Näiden tapaaminen voi olla upea luontoelämys - tai pelottava kokemus. Kohtaamisesta voi saada myös vakavan taudin.

Keskiviikkona 28.4. vietetään YK:n työturvallisuus- ja terveyspäivää. METO – Metsäalan Asiantuntijat ry (Meto) teki metsäasiantuntijoille kyselyn siitä, millaisia eläimiä ja hyönteisiä he kohtasivat työssään viime vuonna. Miten kohtaaminen koettiin ja mitä siitä seurasi?

Työturvallisuutta vaaransi eniten puutiainen eli punkki. Vastanneista lähes 60 prosenttia kohtasi punkin ja heistä lähes 40 prosentilla punkki löytyi leukoineen ihoon pureutuneena. Muutama kertoi saaneensa allergisen reaktion ja lääkityksen pureman jälkeen. Punkin levittämä bakteeri aikaansaa borrelioosia, missä kivut, säryt ja muut neurologiset oireet voivat ilmetä pitkänkin ajanjakson jälkeen ja kausittaisina.

- Borrelioosin estolääkkeenä on antibiootti punaisen renkaan ilmestyessä puremakohtaan. Myöhemmin tautiin ei ole lääkitystä, kertoo Meton työsuojeluvastaava ja Työturvallisuuskeskuksen metsäalan työalatoimikunnan jäsen Markku Varis.

- Punkkirokotus on puutiaisaivokuumetta vastaan. Metsäasiantuntijat saivat sen yli 80 prosenttisesti työterveyshuollosta. Covid- ja punkkirokotteen välissä tulisi olla kaksi viikkoa väliä, muistuttaa Varis.

Yli 90 prosenttia tapasi työssään hirvikärpäsiä. Yli puolta kärpänen pisti ja heistä lähes 60 prosenttia sai allergisen reaktion. Tästä huolimatta vain kymmenes vastanneista koki hirvikärpäsen uhkana, kun taas punkin kohdalla luku oli lähes 60 prosenttia.

- Vaikka hirvikärpäsiä kohdattiin eniten, ilmoitti vain viidennes saaneensa suojautumisvälineet ja -ohjeistuksen työnantajalta. Tiukoin hihansuin ja verkkohupulla varustettu takki on hyvä hirvikärpäselle.

- Rokotusten olisi hyvä olla kaikilla luonnossa liikkujilla kunnossa. Esimerkiksi jäykkäkouristus- eli tetanusrokotuksen voimassaolo kannattaa tarkistaa, koska bakteerin voi saada vaikka maasta haavaan tai koiran puremasta. Tauti on tappava. Mikäli et ole varma rokotteiden voimassaolosta, ota yhteys työterveyshuoltoon ja varmista tarvitsetko tehosterokotuksen.

Varis kannustaa ottamaan yhteyttä omaan työsuojeluvaltuutettuun, mikäli suojissa tai ohjeistuksissa eläinten kohtaamiseen on puutteita.

Lisätietoja: 

työturvallisuusvastaava Markku Varis, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry
p.044 761 6446, markku.varis@metsaasiantuntijat.fi

YK-päivä: Maailman työturvallisuus- ja terveyspäivä:
https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/maailman-tyoturvallisuus-ja-tyoterveyspaiva

Lidlille on tärkeää elää mukana suomalaisten arjessa. Päivittäistavarakauppa on jatkuvasti kosketuksissa ihmisten elämän tärkeisiin osa-alueisiin, mutta on yhtä tärkeää valita yhteistyökumppaneiksi sellaisia organisaatioita, joilla on samanlaista rohkeutta ja asennetta kuin Lidlillä. Vaatebrändi Makia on katumuodin edelläkävijä, josta asennetta löytyy.

• Hyvällä yhteistyöllä jätetään suomalaisiin hyvä jälki. Lidliin on tulossa myyntiin jotain erityistä, mutta kerromme asiasta enemmän lähempänä lanseerausta eli kesäkuun alkupuolella. Mielestämme Makia on uskottava katumuodin vaatebrändi, jonka kanssa asenteemme kohtaavat. Siksi olemme päättäneet tehdä yhteistyötä Makian kanssa, kertoo Lidlin kaupallinen johtaja Mikko Forsström.

Tuotteet tulevat myyntiin kesäkuussa, jolloin aiheesta tiedotetaan tarkemmin. Myyntiin on tulossa uniikkeja tuotteita, joita on vain rajoitettu erä.

Tuotteiden myynnistä lahjoitus vähävaraisten perheiden lapsille ja nuorille

Vähävaraisten perheiden lapset ja nuoret kaipaavat tukea liikunnalliseen harrastamiseen, joka on yhä tärkeämpää koronavuoden jälkeen. Liikunta ja yhdessä tekeminen on erityisen tärkeää lapsille ja nuorille. Lidlin ja Makian yhteistyön tavoitteena on kerätä varoja jääkiekkoa harrastaville lapsille ja nuorille. Tavoitteena on, että mahdollisimman monella vähävaraisen perheen lapsella on mahdollisuus harrastaa. Lahjoituskohteeksi valikoitui Jääkiekkoliiton alainen Finkey Foundation.

• Jääkiekko on kiinnostava urheilulaji Suomessa, ja jokaisella lapsella tulisi olla halutessaan mahdollisuus harrastaa lajia. Lahjoitamme jokaisesta myydystä tuotteesta osan Jääkiekkoliiton Finkey Foundation rahastolle, jonka tavoitteena on rohkaista lapsia ja nuoria jääkiekon pariin perheen tulotasosta riippumatta, ja antaa taloudellista tukea harrastamisen kustannuksiin sitä tarvitseville. Olemme tällä kertaa valinneet Finkey Foundationin, koska näemme että on tärkeää tukea suomalaisille niin läheistä lajia kuin jääkiekko, avaa Forsström.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Sanna Mämmi, viestintäasiantuntija

Lidl viestintä, media@lidl.fi

HP+ tuo tulostamisen nykyaikaan uudella pilvipohjaisella ekosysteemillä, joka tekee tulostamisesta perinteistä tulostamista turvallisempaa, tehokkaampaa sekä ympäristön kannalta kestävämpää. Lisäksi Instant Ink laajenee myös laservärien puolelle.

HP+ on kuluttajille sekä pienyrittäjille suunnattu ratkaisu, joka tuo tulostamisen 2020-luvulle. Tarve tulostamiselle kotioloissa tai pienissä toimistoissa ei suinkaan ole vähentynyt, vaan kasvussa (+6 %, NPD/GFK-markkinatutkimus 2019-2020) miljoonien työskennellessä ja opiskellessa etänä. HP+ tekee tulostamisesta turvallisempaa ja vastuullisempaa kuin koskaan aikaisemmin. 

“Me uskomme että HP+ edustaa tulostamisen tulevaisuutta. Olemme onnistuneet yhdistämään parhaat tulostukseen liittyvät innovaatiomme yhdeksi fiksuksi ekoysteemiksi, joka helpottaa sekä pienyrittäjien että kotitulostajien arkea. Pyrimme vastaamaan meidän käyttäjäkuntamme tarpeisiin liittämällä yhteen innovatiiviset tulostimemme, musteen (sekä nyt myös laservärin) toimituspalvelumme sekä edistyksellisen tulostussovelluksemme lisäominaisuuksineen yhdeksi pilvipohjaiseksi HP+ -ratkaisuksi, joka palvelee kotikäyttäjiä ja pieniä yrityksiä parhaalla mahdollisella tavalla”, kertoo Jesse Pellikka, HP Suomen koti- ja pientoimistotulostimien tuotepäällikkö.

HP+ -ekosysteemin pilvipalvelun ydinominaisuuksiin kuuluvat:

• HP+ -ratkaisun yhteysongelmien automaattinen havaitseminen ja korjaaminen
• Smart Security havaitsee ja estää haittaohjelmien pääsyn tulostimeen​⁶
• Natiivi etätulostus verkon yli käytännössä mistä tahansa ja millä tahansa mobiililaitteella tai tietokoneella
• Yksityinen nouto: tulosta nyt ja vapauta tulostustyö vasta, kun olet itse tulostimen vieressä​
• Smart Dashboard: hallitse tulostimiasi helposti yhdestä hallintapaneelista​
• Yhden vuoden HP-lisätakuu

HP+ tulee ensin saataville Red Dot -muotoilupalkinnon saaneeseen HP LaserJet M200 -sarjan laitteisiin, HP OfficeJet Pro 8000e- ja 9000e-mallistoihin, DeskJet 2700e- ja 4100e-mallistoihin sekä ENVY 6000e- ja 6400e-mallistoihin.

Luotettavimman ja vastuullisimman tulostamisen takaamiseksi HP+ toimii vain alkuperäisten HP-musteiden ja -väriaineiden kanssa.

Fiksu tapa hankkia musteet ja väriaineet

Vuonna 2020 verkkomyynnin osuus kasvoi yli 16,5% maailmanlaajuisesti. Tätä kasvua vauhditti kontaktittoman ostamisen lisäksi verkkomyynnin helppous, johon kuluttajat ovat alkaneet tottua. HP Instant Ink -tarviketoimituspalvelun osalta tämä trendi siivitti palvelun yli 60 % kasvuun maailmanlaajuisesti edellisvuoteen nähden, ja kasvatti palvelun käyttäjämäärän jo yli yhdeksän miljoonaan tilaajaan. HP+ -tulostusratkaisu sisältää kuuden kuukauden Instant Ink -väriaineiden kotiintoimituspalvelun. Instant Ink -palvelussa tulostin havaitsee, kun tulostusvärit ovat ehtymässä, ja uudet tarvikkeet tulevat postitse kotiin automaattisesti ennen kuin niitä tarvitsee vaihtaa. Palvelun kuukausihinnoittelu perustuu käyttäjän valitsemaan kuukausittaiseen tulostusmäärään ja palvelu on nyt saatavilla myös lasertulostinten käyttäjille! Parasta molemmissa tilausmalleissa on, että HP:n alkuperäiset musteet ja värit tulevat jopa 50–70 % edullisemmiksi palvelun kautta hankittuna kuin erikseen kaupasta ostettuna.

Fiksu tapa tulostaa: Smart App

Tulostaminen mobiililaitteista on kasvattanut suosiotaan etenkin pienyrittäjien sekä kotitulostajien keskuudessa, ja siitä onkin tullut tärkeä osa modernia tulostamista. HP Smart App on HP:n tulostimien kanssa toimiva sovellus, jolla on jo 48 miljoonaa aktiivista kuukausittaista käyttäjää. Smart App mahdollistaa sekä tulostamisen että skannauksen käytännössä mistä tahansa. HP+ -asiakkaat saavat käyttöönsä HP Smart Advance -lisäominaisuudet 24 kuukauden ajaksi. Sovelluksen kautta pääsee myös helposti käsiksi Google Driveen, Dropboxiin ja muihin pilvitallennustiloihin.

Fiksu valinta ympäristön kannalta

Kuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomioita vastuullisuuteen myös laitevalinnoissaan. HP+ vie eteenpäin työtä metsäkadon estämiseksi sekä tarvikkeiden kierrätyksen edistämiseksi. Forest First -ohjelman avulla HP tukee terveiden metsäalueiden säilyttämistä sekä ennallistamista. Tyhjät mustepatruunat sekä väriainekasetit voi palauttaa helposti ja maksutta HP:lle, joka taas hyödyntää ne uusien mustekasettien kierrätettynä raaka-aineena. HP:n tulostimissa ja mustekaseteissa käytetään yrityksen omien keräysohjelmien kautta hankittua kierrätysmuovia.

Hinnat ja saatavuus

Hinta- ja saatavuustiedot päivittyvät toukokuussa sivustolle hp.com/fi/fi/printers/hp-plus.html

Haastattelupyynnöt ja lisätiedot:

Nora Tamminen, Pilgrim

nora.tamminen@pilgrim.fi