Elisan 5G-etäohjausratkaisua Valtran traktoreihin on jatkokehitetty. Nyt traktoreja voidaan käyttää ilman ohjauskopissa istuvaa kuljettajaa myös haastavissa tilanteissa, jotka voivat olla jopa vaaraksi ihmishengelle.

Maaliskuussa Elisa 5G Showroomissa esitellyssä etäohjattavan traktorin 5G-ratkaisussa on nyt uusia ominaisuuksia. Uudessa pilotissa Valtran sarjavalmisteinen traktori on muutettu Elisan 5G-verkossa etäohjattavaksi työkoneeksi myös tilanteisiin, joissa traktorista on hyötyä vaativien ja jopa ihmishenkeä vaarantavien työtehtävien suorittamisessa. Valtran kaikissa traktoreissa on etäohjauksen mahdollistava teknologia valmiina – traktoreita ei siis tarvitse keksiä uudestaan.

Pieneenkin tilaan mahtuva, kannettava Elisan 5G-etäohjausratkaisu voidaan asentaa nopeasti traktoriin. Tällöin traktoria voidaan ohjata etänä Elisan 5G-verkon yli erillisestä komentokeskuksesta, joka voi sijaita satojen kilometrien päässä traktorista. Etäohjaajalle näkymä traktorista on 360-asteinen eli traktorin ympäristöä pystyy havainnoimaan vaivatta. 5G-verkon kautta etäohjaussignaalin edestakainen välittyminen on ohjaustilanteessa viiveetöntä.

– Pilotointi on tuonut asiakaskunnan tarpeita esille enemmän kuin osasimme odottaa. Moni asiakas on havahtunut siihen, että matkalla täysin autonomiseen toimintaan on nopeasti hyödynnettävissä olevia välivaiheita, joiden investointikynnys on matala. Kaupallistaminen vaatii kuitenkin vielä tiivistä keskustelua lainsäätäjien kanssa, koska ajoneuvomääräykset ovat kaikkialla todella tiukat. Lisäksi teknistä hienosäätöä pitää viedä eteenpäin kaikilla osa-alueilla – tätä helpottaa Suomessa erinomainen yhteistyöverkosto, kertoo Valtran strategiajohtaja Tommi Malinen.

– Kattavan 5G-verkkomme on myös tässä ratkaisussa avainroolissa. Erilaisissa tilanteissa, joissa teknologialta vaaditaan täysin viiveetöntä toimintaa ja kymmenkertaisen datanopeuden mahdollistavaa korkeaa kuvalaatua, 5G on ehdottomasti paikallaan. Laitteiden etäohjaukseen Elisan 5G on oikea ratkaisu, sillä se mahdollistaa lisäksi myös korkean tietoturvan ja häiriöttömyyden. Tällaisia tilanteita voi olla viranomaisilla paljon kuten myös erilaisissa yrityksissä ja organisaatioissa, joiden toimintaa 5G tehostaa, kertoo Elisan kehitysjohtaja Kimmo Pentikäinen.

Lisätietoja:
Elisan viestintä, mediadesk@elisa.fi, p. 050 305 1605
Valtra, strategiajohtaja Tommi Malinen, tommi.malinen@agcocorp.com, p. 050 349 9864

Elokuussa Vantaan Tammistoon ja Helsingin Kannelmäkeen lanseeratut TOMRA R1 -palautusautomaatit on otettu innolla vastaan. Suomalaiset kuluttajat arvostavat nopeaa ja mutkatonta panttipakkausten palautusta: palautustapahtuma nopeutuu merkittävästi, sillä tyhjiä muovipulloja ja tölkkejä voi yksinkertaisesti kaataa laitteeseen suuren säkillisen kerrallaan.

 - Pullonpalautusmyllyksi ja panttipakkausten suursyömäriksikin sosiaalisessa mediassa nimitetty laite on saanut kuluttajilta runsaasti positiivista palautetta, kertoo TOMRA Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kangaslahti. 

Turun alue saa syyskuun puolivälissä TOMRA R1 -laitteen ensimmäisenä paikkakuntana pääkaupunkiseudun kahden palautuspisteen jälkeen, kun laite asennetaan K-Citymarket Kupittaalle. K-Citymarket Kupittaa on Turun alueen suurimpia hypermarketeja, ja se palvelee asiakkaitaan ympäri vuorokauden.

- Näin isoa juttua kuin TOMRA R1 -laite on, ei kuluttajan kannalta ole päivittäistavarakauppaan tullut tällä vuosituhannella. Uskon, että TOMRA R1 -laitteesta tulee kaupalle kilpailuvaltti, sillä asiakkaat asioivat siellä missä asiakaskokemus on sujuvaa ja siistiä. Kupittaan Citymarketista moni ostaa ruoat ja muut päivittäistavarat perinteisesti itse keräilemällä, mutta verkkokauppaostaminen on kasvussa myös meillä. Kaikki haluavat kuitenkin hoitaa ruokaostokset näppärästi ja tämä uudistus pullonpalautukseen on juuri sitä, sanoo K-Citymarket Kupittaan kauppias Hannu Aaltonen.

TOMRA Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kangaslahti jatkaa:

- K-Citymarket Kupittaan myymälän pullonpalautusalueelle on tehty myös näyttävä seinäteippaus, joka kertoo, miten Suomessa palautettiin vuoden 2019 aikana huikeat 1,9 miljoonaa juomapakkausta. Viesti muistuttaa tärkeästä kiertotalouden teemasta: pakkausmateriaalit tulee saada kiertoon, ei kaatopaikalle. Maailmaa voi pelastaa pullo kerrallaan – tai tässä tapauksessa yli 100 pulloa kerrallaan.

Uusi pullonpalautuslaite jopa viisi kertaa nopeampi

TOMRA R1 on jopa viisi kertaa nopeampi kuin perinteiset pullonpalautusautomaatit, joihin palautetaan yksi juomapakkaus kerrallaan. Nopeus tulee esille erityisesti suuria määriä palauttaessa. TOMRA R1 on moninkertaistanut sekä palautusmääriä, että asiakastapahtumia kaikissa niissä myymälöissä, joissa niitä on otettu käyttöön.

 
Ensimmäiset TOMRA R1 -palautusautomaatit asennettiin marraskuussa 2019 Norjaan, Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin. Suomi on neljäs maa, johon TOMRA R1-automaatteja on asennettu marraskuun lanseerauksen jälkeen.

Miten R1 toimii?

1.      Avaa luukku ja kaada tölkit ja/tai muovipullot laitteeseen.

2.      Sulje luukku. Laite laskee ja lajittelee pullot ja tölkit.

3.      Ota kuitti ja jatka ostoksille.

TOMRA R1 ei hyväksy lasipulloja, vaan ne tulee palauttaa muihin TOMRA-palautusautomaatteihin. 

Lisätietoja
 

Lauri Kangaslahti, toimitusjohtaja / Oy TOMRA Ab
lauri.kangaslahti@tomra.com
Puh. 040 740 1518

 
Hannu Aaltonen, kauppias, K-Citymarket Kupittaa
hannu.aaltonen@citymarket.fi
Puh. 0400 522 757

TOMRA on maailman johtava palautusjärjestelmien valmistaja. TOMRA tarjoaa laitteet, digitaaliset ratkaisut ja palvelut, joiden avulla helpotetaan niin teollisuuden, vähittäiskaupan kuin kuluttajien mahdollisuuksia materiaalien kierrätykseen. Yli 82 000 TOMRA-järjestelmää on asennettu yli 60 maahan. TOMRAn laitteiden kautta vastaanotetaan vuosittain yli 40 miljardia juomapakkausta, jolloin arvokkaita raaka-aineita säästetään ja estetään tyhjien pakkausten päätyminen kaatopaikoille, vesistöihin tai kaduille. Konserni työllistää maailmanlaajuisesti noin 4000 henkilöä ja on listattu Oslon pörssiin (OSE:TOM).

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt 16.9.2020 tarjouskilpailun Helsingin Katajanokalla osoitteessa Kanavakatu 3 sijaitsevasta kiinteistöstä. Kokonaisuuteen kuuluu 2918 m2 suuruinen tontti ja sillä sijaitsevat kaksi ulkoministeriön käytöstä poistuvaa toimistorakennusta.

Rakennukset ovat alun perin valmistuneet varastokäyttöön vuosina 1898 ja 1929 ja molempien rakennusten käyttötarkoitus on muutettu toimistoksi 1980-luvun lopulla. Punatiilinen makasiinirakennus on saneerattu 2015. Rakennusten vuokrattavat pinta-alat ovat nykykäytössä n. 8.350 m2 ja n. 3.180 m2.

Rakennukset ovat olleet vuodesta 1989 alkaen ulkoministeriön käytössä. Ulkoministeriö keskittää toimintonsa Merikasarmiin alkuvuodesta 2021. Voimassa oleva asemakaava KTYV (Liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue) mahdollistaa erilaisia käyttötarkoituksia.

”Tämä nykyisellä kaavalla myytävä Katajanokalla sijaitseva kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus on monien mahdollisuuksien kiinteistö upealla paikalla: merellisissä maisemissa ja aivan Helsingin keskustassa. Ylimmistä kerroksista avautuvat huikeat maisemat”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Jenna Kiukkonen.

Senaatin ja Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n suunnitelmista ideoita rakennusten tulevaa käyttöä varten

Senaatti-kiinteistöt ja Arkkitehtitoimisto K2S Oy ovat tehneet vuonna 2019 kohteen jatkokäyttöä koskevia alustavia suunnitelmia, joiden tarkoituksena on tuoda suuntaviivoja ja ideoita tulevasta käytöstä. Lopullisen ratkaisun suunnittelun ja toteutuksen tekee kiinteistön uusi omistaja.

Alustaviksi ehdotuksiksi on mietitty seuraavia vaihtoehtoja: toimisto, hotelli ja hybridi (hotelli toimisto). Toimistovaihtoehdossa molemmat rakennukset jatkaisivat toimistorakennuksina, hotellivaihtoehdossa molemmat rakennukset toimisivat hotellina, ja hybridivaihtoehdossa toinen rakennuksista muutettaisiin hotelliksi ja toinen jatkaisi toimistokäytössä.

Rakennukset ovat muovautuneet ajan saatossa omistajiensa tarpeiden mukaan

Katajanokan satama alue vilkastui 1890-luvulla, kun satamarata valmistui 1891 ja uusi asemakaava vahvistettiin vuonna 1895. Sataman läheisille tonteille rakennettiin useita varastorakennuksia, jotka olivat tyypillisesti pitkänomaisia ja julkisivultaan punatiilisiä. Myös Kanavakatu 3:n tontille rakennettiin 1890-luvun lopulla kaksi matalaa, punatiilistä makasiinirakennusta, toinen tontin luoteispäähän ja toinen kaakkoispäähän. Vuonna 1929 tontin luoteispään makasiinirakennus purettiin ja sen tilalle rakennettiin Osuustukkukaupan kuusikerroksinen vaalea keskusvarastorakennus.

Uudempaa varastorakennusta laajennettiin sekä korotettiin kahdella kerroksella vuonna 1939. Samalla kaakkoispään makasiinista purettiin osa laajennuksen tieltä. Vuosina 1986-1989 laajennettua keskusvarastorakennusta puolestaan madallettiin kahdella kerroksella ja lyhennettiin noin 15 metrillä ja sen käyttötarkoitus muutettiin varastosta toimistorakennukseksi. Taustalla muutokseen oli Katajanokan laajamittainen asemakaavoitustyö asuin- ja toimitilakäytön lisäämiseksi alueella Eteläsataman menetettyä merkityksensä tavarasatamana.

Kaakkoispään kaksikerroksinen, Helsingin Makasiini osakeyhtiön varastorakennukseksi vuonna 1898 valmistunut makasiinirakennus muutettiin 1980-luvun lopulla varastokäytöstä toimistokäyttöön. Sittemmin rakennus on ollut ulkoministeriön toimisto- ja kokoontumiskäytössä. Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti sekä kaupunkikuvallisesti arvokas.

Kanavakatu 3c rakennushistoriallinen selvitys

Kanavakatu 3ab rakennushistoriallinen selvitys

Kohteen myynti-ilmoitus

Lisätiedot:

Senaatti-kiinteistöt

Jenna Kiukkonen, myyntipäällikkö

puh. +358 50 308 8743, jenna.kiukkonen@senaatti.fi

Kohdekatselmukset ja myynnin yhteyshenkilöt:

Iida Kuusenaho, Newsec

+358 50 412 3367

iida.kuusenaho@newsec.fi

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt 17.9.2020 tarjouskilpailun Kuopion kasarmikorttelin alueesta. Alue sijaitsee Kuopion keskustassa kaupungin ruutukaava-alueen luoteiskulmassa, Puistokadun ja Hatsalankadun välisellä tontilla.

Myytävän määräalan pinta-ala on noin 9 785 m2 ja sillä nykyisin sijaitsevien neljän kasarmirakennuksen pinta-ala on yhteensä 6 327,5 brm2. Yksi rakennuksista on vuonna 1900 valmistunut Tarkk'ampujapataljoonan perheellisten upseerien asuintalo ja kolme muuta ovat venäläisen kasarmien rakennuskomitean rakennuttamia vuosina 1914- 1916.

Tarjouskilpailun voittajan kanssa solmitaan kaavaehdollinen kiinteistökaupan esisopimus. Kaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi pääsee uusi omistaja toteuttamaan näkyvän osan uutta elinvoimaisempaa keskustaa.

Vireillä olevassa asemakaavaluonnoksessa nykyiset rakennukset suojellaan ja kiinteistö on muuttumassa asuin-, liike-, toimisto-, palvelu- ja yleisten rakennusten korttelialueeksi (ALPY). Kaavan valmistelun yhteydessä tehdyssä maankäytönsuunnitelmassa tontille on soviteltu uutta asuinrakennusoikeutta noin 4 300 k-m2.

”Kuopion keskustassa eri toiminnot limittyvät toisiinsa ihanteelliseksi elinympäristöksi. Kauniit punatiiliset kasarmirakennukset tuovat kortteliin historiallista syvyyttä. Ruutukaava-alueen luoteiskulma saadaan nyt laajemmin kaupunkilaisten käyttöön”, sanoo Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Elias Rainio.

Kohteen myynti-ilmoitus

Rakennushistoriaselvitys

Valmisteilla oleva kaavahanke Kuopion kaupungin nettisivuilla

Lisätiedot:

Senaatti-kiinteistöt

Elias Rainio, kiinteistökehityspäällikkö

puh. +358 50 439 1337

elias.rainio@senaatti.fi

Suurenmoinen irtiotto on tarina naisesta, joka osti auton ja ajoi vapauteen.

75-vuotias Evie Gallagher on harmistunut muutostaan hoivakotiin. Hän on juuri leskeytynyt ja ikä jo painaa, mutta kuollut hän ei vielä ole. Ja niin eräänä aamuna Evie kävelee ulos hoivakodista, tyhjentää pankkitilinsä, ostaa asuntoauton ja lähtee suureen seikkailuun.

Kaikki tosin eivät ole sitä mieltä, että suuri seikkailu on sopiva Evien ikäiselle naiselle. Etenkään hänen poikansa Brendan ja tämän vaimo Maura, jotka saavat hämmentäviä tekstiviestejä matkan varrelta ja kauhistelevat Evien mahtavaa irtiottoa. Yhteenotoilta ei vältytä, sillä vaikka Brendan olisi luovuttanut elämän ja rakkauden suhteen, Evie ei todellakaan ole.

Judy Leigh kirjoittaa hyvän mielen romaaneja, jotka saavat lukijat nauramaan, ajattelemaan ja tuntemaan eriasteisia tunteita. Monet Leigh’n kirjojen keskiössä olevista henkilöistä on vanhempia ihmisiä, koska hän on huomannut, ettei moni muu kirjailija nosta heitä päähenkilöiksi.

Leighin kirjojen tärkein sanoma onkin ajatus siitä, että ihminen ei ole koskaan liian vanha muuttuakseen, pitääkseen hauskaa tai rakastuakseen.

Judy Leigh
Suurenmoinen irtiotto
Alkuperäisteos A Grand Old Time
Suomentaja Marja Helanen

Arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt:
HarperCollins Nordic, Sari Tuomaala
sari.tuomaala@harpercollins.fi, 044 9876 989

Syksyisin ennen pakkasia omakotitalon omistajan on hyvä tarkistaa kiinteistönsä kunto. Näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä, joita ovat esim. jäätyneet putket, lämmityksen riittämättömyys tai veden tulviminen.

- Ennaltaehkäisy on kiinteistön ylläpidossa kaikkein tärkein toimi. Kosteusvauriot ja esimerkiksi putkistojen jäätyminen on estettävissä ennakoinnilla ja oikeilla toimilla. Vastuullinen omistaja seuraa kiinteistönsä veden ja sähkön kulutusta sekä putkistojen kuntoa ja huomaa ajoissa muutokset. Kokosimme yhteen viisi vinkkiä, jotka omakotitaloasujan on hyvä muistaa näin syksyllä, tähdentää kuluttaja-asiakkaille suunnatun Uponor KOTI -palvelun konseptipäällikkö Terhi Klemetti.

Vinkit omakotitalon syyshuoltoon

1. Seuraa veden ja energian kulutusta säännöllisesti. Esim. yllättävä vesivuoto voi löytyä seurannalla ennen mittavaa vesivahinkoa. Ammattilaisen asentama vesivuotovahti auttaa vuotojen huomaamisessa ja minimoi niiden aiheuttamat vahingot. Nykyään on saatavilla myös älykkäitä vedenvalvontayksiköitä (esim. Phyn Plus), joka vuotojen lisäksi kertoo vesipistekohtaisesti kodin vedenkulutuksesta, putkien jäätymisvaarasta, varoittaa liian korkeasta vedenpaineesta ja huolehtii putkien kunnosta mm. säännöllisillä painekokeilla. Laite sulkee veden automaattisesti ison vesivahingon sattuessa ja lisäksi veden tulon voi itse katkaista tai avata milloin tahansa etänä.
2. Varmista, että ulkona ja välitiloissa sijaitsevat vesiputket eivät pääse jäätymään. Riskipaikoissa putket tulee eristää tai varustaa lämpökaapeleilla.
3. Huolehdi hulevesien ohjauksesta ja varmista, että salaojat toimivat oikein. Tarkista kaivojen lietepesät ja poista tarvittaessa niihin kertynyt sakka.
4. Puhdista lehdet ja roskat sadevesikouruista syksyllä ennen pakkasia ja uudelleen keväällä, jotta vesi pääsee valumaan rännikaivojen kautta kauemmas talosta.
5. Varmista lämmitysjärjestelmän toimivuus ja käytä tarvittaessa ammattilaisten tarjoamaa huoltopalvelua. Säätöjärjestelmien päivitys nykypäivän tasolle tuo lisää mukavuutta ja säästää energiaa.

Vanhat lämmitys- ja käyttövesiputket ovat yksi suurimmista vesivahingon aiheuttajista omakotitaloissa. On hyvä tietää, että vanhat putket voidaan remontoida myös talvella.

- Vesiputkistojen kanssa kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Ajoissa tehty putkiremontti vie vain muutaman päivän ja sen kustannukset ovat huomattavasti alemmat kuin vesivahingon korjauskulut. Vakuutuskaan ei vesivahingon sattuessa korvaa kaikkea, sillä vanhojen putkien ikävähennykset ovat merkittäviä. Ennakointi kannattaa myös silloin, kun lähtee kotoa pois pidemmäksi aikaa. Päävesihana kannattaa aina sulkea, painottaa Terhi Klemetti.

Myös uusissa taloissa huoltotoimet ovat tarpeen

Uusissa taloissa on usein paljon talotekniikkaa. Jos esimerkiksi talossa on lattialämmitys, sekin kaipaa huoltoa ja päivitystä samalla tavalla kuin patterit. Jos lämpö ei riitä, voi syynä olla, ettei lattialämmitysjärjestelmää ole säädetty oikein. Huoltotoimissa kannattaa käyttää LVI-alan ammattilaisten apua, jolloin kaikki tulee kerralla kuntoon.

- Säätäminen ja järjestelmän tasapainottaminen on voinut jopa jäädä kokonaan tekemättä tai termostaatti voi olla rikki. Lattialämmityksen säätöjärjestelmät ovat kehittyneet huikeasti viime vuosina ja niiden avulla saadaan säästettyä energiaa. Asumismukavuudesta ei tarvitse tinkiä, Terhi Klemetti painottaa. 

Lisätietoja:

Terhi Klemetti  
Palvelukonseptipäällikkö Uponor KOTI  
Uponor Suomi Oy 
puh. 020 129 2248 
terhi.klemetti@uponor.com

Liitteenä olevia kuvia voi käyttää juttujen yhteydessä. Kuviin merkintä: Uponor

Tero Lahti on aloittanut meri- ja valmistavan teollisuuden kehittymistä tukevan Blue Industry Parkin johtajana. Lahden pitkä ja monipuolinen kokemus projektinhallinnasta on vahva lisä maailmanluokan meriteollisuuden osaamis- ja tuotantokeskittymien joukkoon tähtäävän alueen kehitystyöhön.

Turun telakan ympärille muodostuvan 55 hehtaarin teollisuuspuiston kehitystyö etenee. Blue Industry Parkin uutena vetäjänä on aloittanut 14.9.2020 Tero Lahti. Lahden nimitys tuo kehitystyöhön vahvaa osaamista projektijohtamisesta, jota hän on kerryttänyt mm. Nokian ja Microsoftin palveluksessa. Hän on saanut kiitosta myös aiheesta pitämistään luennoista. Viimeksi Lahti on vastannut Meyer Turku Oy:n 300 miljoonan euron investointiohjelman käynnistämisestä ja läpiviennistä.

- Teron vahva projektijohtamisen kokemus on meille hyödyksi niin kaavavalmistelussa kuin maankäytön kehittämistyössä, joissa molemmissa tavoitteena ovat tehokkaat ja sujuvat prosessit, sanoo Blue Industry Parkin kehitystyöstä vastaavan Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen.

Kyynäräinen muistuttaa, että Blue Industry Parkiin tehtävillä investoinneilla Turku tukee suomalaisen meriklusterin ja valmistavan teollisuuden sekä teknologiateollisuuden kilpailukyvyn kehittymistä maailman kärkijoukkoon.

- Osa Blue Industry Parkin alueesta on kaavaltaan vahvaa ja tontit luovutuskunnossa. Kakkosvaihe valmistuu päätöksentekoon alkaneen syksyn aikana. Lisäksi valmistelemme alueesta koko laajan meriklusterin toimijaverkon kattavaa globaalia referenssikohdetta hiilineutraaliuden osalta. Se tukee vahvasti Turun kaupungin hiilineutraaliustavoitetta 2029.

Alueella tehdään koko ajan työtä vähähiilisyyden ja kiertotalouden toimintamallien soveltamiseksi. Esimerkiksi Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteisessä Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet (HNRY) -hankkeessa Turku on nostanut oman tekemisensä kärjeksi Blue Industry Parkin konseptin kehittämisen. Kaarinalainen Carinafour etsii parhaillaan Turku Science Park Oy:n toimeksiannosta toimintamalleja, joilla alueen meriteollisuusverkoston toiminnasta kyetään tekemään resurssiviisasta, hiilineutraalia ja myös yrityksille taloudellisesti mielekästä.

- Blue Industry Park on kunnianhimoinen kokonaisuus, jonka menestyminen vaatii laajaa yhteistyötä ja kokeneen projektijohtajan osaamista. Tero Lahden nimitys projektin johtajaksi on siksi meille iso askel eteenpäin, Niko Kyynäräinen iloitsee.

KUVA: Tero Lahti aloitti Blue Industry Parkin johtajana 14.9.2020.

LISÄTIETOJA:

Toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen, Turku Science Park Oy, puh. 050 559 0538, niko.kyynarainen@turkubusinessregion.com

Johtaja Tero Lahti, Blue Industry Park, puh. 050 482 1734, tero.lahti@turkubusinessregion.com

Keskiviikkoiltana voimistuneet myrskypuuskat ovat illan ja yön aikana katkoneet sähköjä Leppäkosken Sähkön jakelualueella.  Aamukahdeksaan mennessä enimmillään ilman sähköä on ollut 4400 asiakasta. Eniten myrskyn aiheuttamia sähkökatkoja on ollut Jämijärven, Parkanon ja Kihniön alueilla. Myrskypuuskien ennustetaan jatkuvan torstai-iltaan saakka ja niiden ennakoidaan aiheuttavan lisää vikoja.

Koko verkkopalveluiden henkilöstö on hälytetty töihin. Korjaustöitä tehdään tauotta ja teemme parhaamme, että saamme sähköt palautettua asiakkaillemme mahdollisimman nopeasti. Pyydämme kuitenkin asiakkaita varautumaan siihen, että osassa käyttöpaikkoja sähköjen palautuminen saattaa kestää pitkään. Tiedotamme korjaustöiden etenemisestä säännöllisesti.

Muistutamme, että sähköjohdon päälle kaatuneiden puiden poisto on turvallisuussyistä ammattilaisten työtä. Puuta ei saa mennä omatoimisesti poistamaan. Jos havaitset johdon päälle kaatuneen puun, ilmoita siitä vikapalveluumme, puh. 03 4503 333, joka päivystää ympäri vuorokauden.

Varoitus

Jos huomaat sähkölaitteiden toimivan oudosti tai valojen palavan normaalia kirkkaammin tai himmeämmin, syynä saattaa olla ns. nollajohtimen katkeaminen. Tässä tilanteessa vältä koskettamasta sähkölaitteita, katkaise sähkö pääkytkimestä ja ole välittömästi yhteydessä vikapalveluumme puh. 03 4503 333.

Lisää käytännön ohjeita katkon varalle löydät nettisivuiltamme https://leppakoski.fi/sahkon-jakelu/vikapaivystys/varaudu-sahkokatkoon/

 Lisätiedot: käyttöpäällikkö Jukka Rajala, puh. 044 750 3011

Syyskuun viimeisellä viikolla 21.-27.9. vietetään kansainvälistä kuurojen viikkoa. Lisäksi keskiviikkona 23.9. juhlitaan YK:n kansainvälistä viittomakielten päivää. Viikon juhlahumun kruunaa viittomakieliset verkkobileet, johon tervetulleita ovat ihan kaikki.

Koronatilanteesta johtuen juhlatapahtumia on jouduttu perumaan, mutta Kuurojen Liitto toteuttaa jo perinteeksi muodostuneen suoran Verkkobileet-juhlalähetyksen 25.9. klo 18-20. Viihteellinen viittomakielinen show on katsottavissa suorana osoitteessa: www.kuurojenliitto.fi

Kaikki esitykset tulkataan myös suomeksi, joten verkkobileisiin ovat tervetulleita osallistumaan kaikki! Bileet järjestetään jo seitsemättä kertaa ja tähtiesiintyjänä on tänä vuonna viittomakielinen rap-artisti Signmark. Luvassa on myös viittomakielistä runoutta sekä hulvaton sketsikilpailu. Bileistä on muodostunut jo ilmiö, ja lähetystä katsotaan juhlatunnelmissa kotikatsomoissa ja kuurojenyhdistyksillä.

Kuurojen viikolle osuu myös YK:n julistama viittomakielten päivä (23.9.), jota juhlitaan nyt kolmatta kertaa. 

Kansainvälistä kuurojen päivää on vietetty jo vuodesta 1958. Myöhemmin päivä laajentui nykyiseen viikon muotoon. Kansainvälisen kuurojen viikon ytimessä on maailman kuurojen yhteenkuuluvuus ja solidaarisuus sekä tämän vahvan yhteisöllisyyden juhlistaminen yhdessä muun maailman kanssa. Juhlaviikolla halutaan myös tukea ja vahvistaa edunvalvontatyötä kuurojen ja kaikkien viittomakielisten oikeuksien parantamiseksi eri puolilla maailmaa.

Lisätietoja:

Tiina Vihra
tiedottaja
GSM 040 8281 846
tiina.vihra@kuurojenliitto.fi

Lujabetonin uutuustuote Luja-Superlaatta teki suomalaisen kerrostalorakentamisen kertaluokkaa helpommaksi vuodesta 2018 alkaen. Nyt yritys tuo markkinoille uuden innovaation, Luja-Superkylpyhuoneen, jossa Luja-Superlaatan päälle on jo tehtaalla yhdistetty täysin valmiiksi varusteltu kylpyhuonemoduuli. Valmis moduuli sisältää seinärakenteet, kalusteet, varusteet sekä LVIS-kytkennät ja se nousee laatan nostamisen yhteydessä paikalleen ilman erillisasennusta työmaalla. 

Maailmaa muuttuu kiihtyvällä vauhdilla ja rakentaminen sen imussa. Ympäristönäkökulmat, laadukkuus ja tehokkuuden maksimoiminen ovat tärkeitä trendejä, jotka ohjaavat tämän päivän rakentamista. Modulaarinen rakentaminen vastaa näihin tavoitteisiin etenevän digitalisaation mahdollistamana.

– Me tuomme markkinoille innovaatiomme, joka vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden rakentamisen vaateisiin. Nyt markkinoille tuotu tuote, Luja-Superkylpyhuone, laajentaa modulaarista rakentamista Luja-Superlaatan teknologiaan perustuen valmiisiin märkätiloihin. Tämä säästää rakentajan aikaa ja rahaa sekä tarjoaa parempaa laatua, sanoo Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo. 

– Luja-Superkylpyhuoneella on lukuisia erinomaisia ominaisuuksia, jotka helpottavat ja tehostavat kerrostalorakentamista. Superlaattaan integroitu valmis kylpyhuonetilaelementti toimitetaan yhtenä kappaleena työmaalle ja nostetaan paikoilleen kertanostolla elementtiasennuksen yhteydessä. Mitään liitossaumauksia ja paloeristyksiä työmaalla ei tarvita, kertoo Lujabetonin aluemyyntipäällikkö Sami Nummela.

Tuotteen avulla rakentamisen aikataulua voidaan nopeuttaa merkittävästi, jopa 1-2 kuukautta kerrostaloprojektissa. Luja-Superlaatta on itsessään valmis välipohjatuote lattialämmityksiä myöten ja valmiit märkätilat siirtävät ison osan jäljelle jäävästä paikallarakentamista historiaan. Tästä hyötyvät sekä rakennusliike että sen loppuasiakkaat.

– Märkätilamoduulimme etuihin lukeutuu vielä muuntojoustavuus. Vakiomallien sijaan mukaudumme asiakkaan tarpeisiin niin mittojen kuin pintojen, varusteiden ja kalusteiden osalta. Voimme myös jättää tilaa mahdollisille asukasmuutostöille perustajaurakoinnissa. Asiakkaillemme muutos tarkoittaa mahdollisuutta uudistua ja kehittyä – ottaa käyttöön innovaatioita, joista hyötyvät kaikki, Sami Nummela sanoo.

Kustannustehokkuuden ja korkean laadun takeena on tuotteen valmistaminen pitkinä sarjoina sääsuojassa sekä valvotuissa olosuhteissa. Uuden tuotteen valmistuslinjan sijainniksi määräytyi Lujabetonin Kärsämäen tehdas, josta märkätilamoduulit lähetetään Järvenpään Superlaatta-tehtaalle yhdistettäväksi Superlaattoihin patentoidun erikoislattiarakenteen avulla.

– Ensimmäisiä hankkeita on jo sovittuna ja kiinnostus rakennusliikkeiden ja rakennuttajien taholta osoittaa, että tuotteellemme on selkeä kysyntä, Lujabetonin elementtiyksikön johtaja Kari Turunen sanoo.

– Koronaepidemian johdosta lanseerausaikataulumme muuttui hiukan, emmekä alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen järjestä suurempaa lanseeraustilaisuutta messujen yhteydessä. Sen sijaan kutsumme asiakkaitamme tutustumaan uutuustuotteeseemme Järvenpään tehtaamme yhteyteen, Sami Nummela lupaa. 

Lisätiedot
Lujabetoni Oy, toimitusjohtaja Mikko Isotalo, p. 044 585 2305, mikko.isotalo@luja.fi
Lujabetoni Oy, elementtiyksikön johtaja Kari Turunen, p. 044 585 2482, kari.turunen@luja.fi
Lujabetoni Oy, aluemyyntipäällikkö Sami Nummela, p.044 585 2481, sami.nummela@luja.fi

Nettisivu: https://www.lujabetoni.fi/luja-superkylpyhuone/

Kuva: Luja-Superkylpyhuoneen tuotekuva

Tutkija Timo R. Stewart kertoo suomalaisen runoilijan poikkeuksellisen tarinan teoksessaan Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys. Juvelius uskoi löytäneensä Raamatusta salakirjoituksen, mikä vei hänet maailman suurimman aarteen perässä Viipurista Jerusalemiin.

Vuonna 1911 salaperäiset kaivaukset Jerusalemissa päättyvät suureen mellakkaan ja kansainväliseen mediakohuun. Myllerryksen keskeltä löytyi runoilija ja maanmittari Valter Juvelius (1865–1922), joka etsi Temppelivuoren alueelta Vanhassa testamentissa mainittua kuuluisaa liitonarkkia. Siinä kerrottiin olevan kaksi kivitaulua, jotka sisälsivät Jumalan Moosekselle antaman lain ja käskyt.

Juvelius uskoi löytäneensä Vanhasta testamentista salakirjoituksen, joka paljasti Jerusalemin temppelin aarteiden kätköpaikan. Hanketta varten hän kokosi englantilaisen Montagu Parkerin kanssa retkikunnan, jota varakkaat sijoittajat asettuivat tukemaan. Kaivausten keskeytyminen valtavaan mellakkaan ja ensimmäinen maailmansota romuttivat kuitenkin haaveet arkin löytymisestä.

”Juvelius ei enää koskaan käynyt Jerusalemissa, mutta hän ei silti hylännyt Raamatun tutkimista. Jerusalemin kaivaukset olivat Juveliuksen näkökulmasta jääneet hyvin kiusallisesti kesken. Hän oli aiemmin ainakin periaatteessa tunnustanut sen mahdollisuuden, että hänen tulkintansa piilokirjoituksesta saattaisi olla virheellinen. Asia kuitenkin voitaisiin hänen mielestään varmistaa ainoastaan kaivausten avulla,” Timo R. Stewart kertoo.

Stewartin teoksessa Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys matkataan Juveliuksen aarrejahdin vaiheisiin. Samalla tosielämän seikkailutarina avaa, millä tavoin rajat arkeologian ja aarteenmetsästyksen välillä on hahmotettu ja miten käsitykset mahdollisesta ja mahdottomasta ovat muuttuneet.

”Juveliuksen näkemys omasta ja hänen retkikuntansa toiminnasta oli, että sen menetelmät ja vaikuttimet olivat puhtaasti tieteellisiä. 1900-luvun alun tiedeyhteisö ei yleensä hyväksynyt tätä arviota,” Stewart sanoo. ”Liitonarkun etsintä asettui merkillisellä tavalla tieteellisen tutkimusmatkan, uskonnon, arkeologian, salatieteen ja aarteenetsinnän välimaastoon aikakaudella, jolloin näiden väliset raja-aidat olivat suhteellisen huokoisia.”

Arvostelukappaleet:
lasse.leminen@gaudeamus.fi
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-versiona.

Kirjoittaja

Timo R. Stewart, VTT, on poliittisen historian tutkija.
Yhteystiedot: timo.stewart@iki.fi | p. 044 331 2526

Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys
ISBN 9789523450967
Gaudeamus 2020

Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Alkuvuodesta 2020 avattu 5G-verkko Joensuussa laajeni merkittävästi kesän aikana. Verkkoa on rakennettu lisää laajalla alueella Raatekankaan ja Niinivaaran välillä.

Elisan 5G-verkko Joensuussa kattaa nyt kaupungin keskustan entistä paremmin sekä lisäksi muun muassa Mutalan, Rantakylän, Karsikon, Sirkkalan ja Penttilän kaupunginosia.

Verkko on Joensuussa laajentunut useille pientaloalueilla, jonne 5G:n voi hankkia myös kodin yhteydeksi. Tämä on erinomainen vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun kiinteän yhteyden hankkiminen ei ole mahdollista tai 4G-yhteys ei riitä palvelemaan koko perheen tarpeita.

– Moni saattoi kevään aikana huomata, ettei kodin yhteyden nopeus enää riitä kun kaikki perheenjäsenet käyttävät sitä yhtä aikaa. 5G tarjoaa jopa 10 kertaa aiempaa nopeamman mobiiliyhteyden, josta riittää kaistaa varmasti koko perheelle, Elisa Itä-Suomen aluejohtaja Ari Punkkinen kertoo.

Elisan 5G-verkko on laajentunut nopeasti ympäri maata. Uusia 5G-paikkakuntia on avattu jopa useampi viikossa ja kokonaisuudessaan paikkakuntia on jo 39. Kasvanut 5G-verkko antaa myös yrityksille ja organisaatioille laajempia mahdollisuuksia uuden teknologian suhteen.

– Erilaiset privaattiverkkoratkaisut ja IoT:n laajempi hyödyntäminen kiinnostavat erityisesti. Lisäksi muun muassa korkealaatuisen, käytännössä silmäntarkan 8K-kuvan hyödyntäminen ja välittäminen 5G:n välityksellä on herättänyt mielenkiintoa. Tätä kokeillaan parasta aikaa kahdessa eri kaupungissa yhtenä etäopetuksen muotona, Punkkinen kuvailee.

Elisan 5G-verkko on käytettävissä tällä hetkellä Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kuopiossa, Porissa, Kouvolassa, Joensuussa, Hämeenlinnassa, Vaasassa, Seinäjoella, Rovaniemellä, Salossa, Hyvinkäällä, Lohjalla, Järvenpäässä, Nurmijärvellä, Raumalla, Tuusulassa, Keravalla, Kempeleessä, Kajaanissa, Kaarinassa, Kangasalalla, Riihimäellä, Raahessa, Raisiossa, Hollolassa, Siilinjärvellä, Iisalmessa, Kemissä, Heinolassa, Kuusamossa, Kauniaisissa ja Siuntiossa. 5G-palveluiden edelläkävijänä tunnettu Elisa tarjoaa asiakkailleen usean eri valmistajan 5G-puhelimia ja -reitittimiä sekä liittymiä eri nopeuksilla. Elisan 5G-karttaan voi tutustua osoitteessa www.elisa.fi/kuuluvuus. Lisätietoa 5G:stä löytyy osoitteesta www.elisa.fi/5g.

Lisätietoja: Elisan Mediadesk, mediadesk@elisa.fi p. 050 305 1605

”Jos vain antaa kaiken tapahtua itsestään, täyttyvät päivämme, kunnes jonakin päivänä huomaamme, ettei meillä ole aikaa sille, mitä pohjimmiltaan haluaisimme tehdä.”

Yhteen elämään ei mahdu miten paljon tahansa. Miten ihminen löytää oman paikkansa? Mistä tietää, että on päätynyt oikeaan paikkaan? Näihin kysymyksiin kirjailija ja pastori Tomas Sjödin etsii vastauksia teoksessaan Jokainen tarvitsee oman paikkansa. Etsinnässään hän ottaa avuksi esikuvansa ja sielunveljensä Epäilevän Tuomaan.

Sjödin tempaa lukijan mukaansa henkilökohtaiselle matkalle elämän läpi, lähtöpisteenä lapsuutensa Kramfors Ruotsissa. Matka kulkee italialaiseen Abruzzoon. Tiberiakseen Genesaretinjärven rannalla. Berliinin ulkopuolella sijaitsevaan Potsdamiin ja intialaiseen Keralaan legendaarisen Tuomaan jalanjäljissä.

Esiin kelautuu toivoa täynnä oleva kertomus epäilyksestä ja varmuudesta, oikeudesta kyseenalaistaa, matkustamisesta tuulen mukana, eteenpäin kulkemisesta ilman uskallusta, elämänvarmuuden etsimisestä ja siitä, millaista on löytää oma paikkansa.

Onni on sivutuote

Sjödin antaa kirjassaan vinkkejä työvälineistä oman paikan etsimiseen ja löytämiseen.

”Eniten käytetty työvälineemme on kysymysmerkki. Kysyminen on usein paras tapa kuunnella toista ihmistä, ja se on usein nopein tie yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden luomiseen ihmisten välillä. Kaikki ihmiset eivät mielellään puhu itsestään, mutta arvostavat kuitenkin sitä, että heiltä kysellään.” Kolme keskeistä kysymystä ovat: Mitä haluat? Mitä sinulla on? Mitä haluat tehdä? Mitä sinulla on sydämelläsi?

Pastori Sjödinin mukaan pelkkä onnellisuuden tavoittelu ei tuo tyytyväisyyttä.

”Onni on sivutuote, seurausta elämässä tehdyistä valinnoista. Seurausta siitä, että tekee sen, minkä kokee oikeaksi. Voisi kai sanoa, että ihminen on onnellinen tehdessään toisia onnellisiksi.”

”Kun tietää, kuka on, ei tarvitse yrittää olla joku. Kun on löytänyt paikkansa, voi lakata kilpailemasta tilasta muiden kanssa. Kun etsii Jumalaa, löytää myös itsensä”, Sjödin kirjoittaa. 

*

Pastori ja kirjailija Tomas Sjödinilta (s. 1959) on ilmestynyt useita kirjoja. Hän tuotannostaan on suomennettu muun muassa Se tapahtuu kun lepäät (Perussanoma 2015) ja Kun lehdet putoavat, näkyy keittiöstämme kauemmaksi. Sjödin asuu Sävessä lähellä Göteborgia vaimonsa Lotan kanssa.

Terveydenhoitaja on ainutlaatuinen, suomalainen ammatti, jota ei ole samanlaisena muualla maailmassa. Terveydenhoitajien tekemä työ on merkityksellistä ennaltaehkäisevää työtä, jolla edistetään kansanterveyttä ja kansantaloutta. Tämä uniikki ja sata vuotta sitten kansallisiin tarpeisiin kehitetty ammatti ansaitsee oman kansallisen päivänsä. Ensimmäistä kansallista terveydenhoitajapäivää vietetään 18.9.2020. Terveydenhoitajapäivällä Terveydenhoitajaliitto haluaa juhlistaa ja kunnioittaa kaikkia terveydenhoitajia ja heidän tekemäänsä työtä.

Terveydenhoitajapäivää juhlitaan jatkossa valtakunnallisesti aina 18. syyskuuta Tyynen nimipäivänä. Tyynenpäivää on juhlittu Terveydenhoitajaliiton terveydenhoitajayhdistyksissä ympäri Suomen jo vuosikymmenien ajan maamme ensimmäisen terveydenhuoltoneuvoksen Tyyne Luoman (1893–1970) kunniaksi. Tyyne Luoma oli suomalaisen terveyssisarlaitoksen ja kansanterveystyön merkittävä kehittäjä, kouluttaja ja organisaattori sekä Terveydenhoitajaliiton perustaja. Terveydenhoitajayhdistysten Tyynenpäivän juhlissa on palkittu alueen ansioituneita terveydenhoitajia sekä juhlistettu terveydenhoitajan ammattia.

Terveydenhoitaja on korkeasti koulutettu, terveyden edistämisen, kansanterveystyön ja hoitotyön asiantuntija. Jokainen terveydenhoitajatutkinnon suorittanut on myös laillistettu sairaanhoitaja. Terveydenhoitajat kohtaavat työssään laajasti koko väestön raskauden alusta ihmisen viimeisiin elinpäiviin asti. Terveydenhoitajat seuraavat ja tukevat lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä, ovat perheiden ja vanhempien tukena, tukevat työterveyttä ja ikääntyneiden toimintakykyä sekä ehkäisevät tartuntatauteja esimerkiksi rokotustoiminnalla. Lisäksi terveydenhoitajat vaikuttavat alueellisesti ja valtakunnallisesti väestön terveyteen, toimintaympäristöihin ja päätöksentekoon.

#kansallinenterveydenhoitajapäivä
#terveydenhoitajapäivä

Haluatko haastatella terveydenhoitajaa?

Soile Tanska: puh. 040 829 1193 (klo 9–18 välillä) tai soile.tanska@hotmail.com

Helsinkiläisessä yhtenäiskoulussa opiskeluterveydenhoitajana toimiva Soile Tanska on Vuoden Terveydenhoitaja 2020 ja Kesäterkkari-toiminnan kehittäjä. Toiminnassa opiskeluterveydenhoitajat liikkuvat kaupungilla nuorten parissa ja tarjoavat tietoa muun muassa maksuttomasta ehkäisystä, seksuaaliterveydestä ja opiskeluterveydenhuollon palveluista. Koronan takia keväällä kesken jääneiden tehtävien, kuten terveystarkastusten ja rokotusten, saattaminen ajan tasalle on tärkeää. Myös nuorten avun tarve on kasaantunut ja tilanteet mutkistuneet pitkän etäopiskelu- ja kesälomakauden aikana.

Suvi Godbole: puh. 044 028 7830 (mielellään klo 16 jälkeen) tai suvi.godbole@gmail.com

Helsingin kaupungin epidemiologisessa toiminnassa työskentelevä terveydenhoitaja Suvi Godbole on toiminut koko kevään ja kesän koronatyön koordinoivana hoitajana. Työ tartuntatautien ennaltaehkäisyn ja jäljityksen parissa on tarjonnut hänelle jo useamman vuoden ajan näköalapaikan yleisvaarallisiin tauteihin liittyvään selvitystyöhön. 

Lisätiedot (mm. kansallinen terveydenhoitajapäivä, terveydenhoitajatyön vaikuttavuus)

puheenjohtaja Tiina Mäenpää, puh. 044 542 0557, tiina.maenpaa@terveydenhoitajaliitto.fi

Skörden av inhemsk brödsäd 2019 räckte till för att täcka behovet i Finland. Importen av spannmål var rekordliten under tiden mellan juli 2019 och juni 2020. Den viktigaste orsaken var sannolikt att rågskörden hösten 2019 var den största på 30 år. En annan orsak var att även vete, korn och havre gav en relativt god skörd.

– Spannmålsexporten är större än spannmålsimporten i Finland. Undantag utgör endast missväxtår. I närhistorien har vi haft två missväxtår i följd, 1987 och 1988, vilket gjorde att spannmålsimporten blev större än exporten, säger Anneli Partala, överaktuarie vid Naturresursinstitutet.

Korn användes främst som foder

Även om korn är det sädesslag som förekommer i minst utsträckning på våra matbord, är korn det viktigaste fodersädesslaget. Hälften av kornskörden på 1,7 miljarder kilo 2019 användes för utfodring av djur. Havre och vete är också viktiga fodersädesslag – cirka 40 procent av både havre- och veteskörden användes som foder.

Havre allt viktigare brödsäd

Finländsk havre används i allt större omfattning som livsmedel. Den inhemska livsmedelsindustrin har ökat användningen av havre från cirka 25 miljoner kilo skördeåret 1995–1996 till nuvarande 138 miljoner kilo. All denna havre används inte i Finland, utan en del förädlade havreprodukter går på export. Dessutom går merparten av den havre som exporteras från Finland i oförädlad form med största sannolikhet till livsmedelsbruk.

En femtedel av skörden gick på export

Användningen av spannmål i Finland uppgår till cirka 3 miljarder kilo om året. Skörden på cirka 3,9 miljarder kilo 2019 räckte med andra ord även till export. Över hälften av den exporterade spannmålen var havre, över 400 miljoner kilo. Det är den största exportvolymen av havre på 17 år. Korn- och veteexporten var också den största på tre skördeår.

Lagring balanserar ut skördevariationerna

Genom lagring av spannmål på gårdarna samt inom industrin och handeln som använder spannmål går det att balansera ut små variationer i skördarna. Inför den nya skördesäsongen 2020–2021 behövs det större spannmålslager än normalt, eftersom de ständiga regnen har förhindrat skörd och man inte kommer att lyckas skörda all spannmål. Utsikterna för spannmålsskörden har därför försämrats i betydande grad på några veckor.

Bakgrund till statistiken

Naturresursinstitutets statistiktjänster följer med produktionen, användningen, förbrukningen och lagerstatus för inhemsk spannmål utifrån tillgänglig statistik. Både spannmålsbalansen och statistiken över användningen av skörden på gårdarna sammanställs per skördeår. De senaste uppskattningarna gäller skördeåret 1.7.2019–30.6.2020. Statistikuppgifterna finns i Naturresursinstitutets webbtjänst på stat.luke.fi. Spannmålsbranschens samarbetsgrupp lägger ut lägesrapporter för innevarande skördeår fyra gånger om året på sin webbplats.

Mer information:

Anneli Partala, överaktuarie, Naturresursinstitutets statistiktjänst, tfn 029 532 6803, fornamn.efternamn@luke.fi

Statistik:

Användningen av skörden

Spannmålsbalansen

Kotimaista leipäviljaa riitti vuoden 2019 sadosta kotimaiseen tarpeeseen. Suomeen tuotiin historiallisen vähän viljaa ajanjaksolla heinäkuusta 2019 kesäkuuhun 2020. Tärkein syy lienee se, että Suomessa korjattiin syksyllä 2019 suurin ruissato 30 vuoteen. Toinen syy on suhteellisen hyvä sato myös vehnästä, ohrasta ja kaurasta.

– Suomesta viedään enemmän viljaa kuin tuodaan. Poikkeuksena ovat vain katovuodet. Lähihistoriassa kaksi peräkkäistä katovuotta 1987 ja 1988 käänsivät viljan tuonnin vientiä suuremmaksi, toteaa yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Ohraa käytettiin eniten rehuksi

Vaikka ohra on ruokapöydissämme vähiten syöty vilja, on se rehuviljana tärkein vilja. Vuoden 2019 1,7 miljardin kilon ohrasadosta käytettiin puolet kotieläinten ruokintaan. Kaura ja vehnä ovat myös merkittäviä rehuviljoja – noin 40 prosenttia molempien sadosta päätyi rehuksi.

Kaura yhä tärkeämpi leipävilja

Suomalaista kauraa käytetään yhä enemmän ruoaksi. Kotimainen elintarviketeollisuus on lisännyt kauran käyttöä satovuoden 1995–96 noin 25 miljoonasta kilosta jo 138 miljoonaan kiloon. Kaikkea tätä kauramäärää emme käytä kotimaassa, vaan osa kaurajalosteista viedään ulkomaille. Lisäksi mitä todennäköisimmin Suomesta jyvinä viety kaura päätyy pääosin ruokakäyttöön.

Sadosta viidennes vientiin

Kotimainen viljan käyttö on vuosittain noin kolme miljardia kiloa. Vuoden 2019 noin 3,9 miljardin kilon sadosta riitti siis vientiinkin. Yli puolet viennistä oli kauraa, yli 400 miljoonaa kiloa. Se on suurin kauran vientimäärä 17 vuoteen. Ohraa ja vehnää vietiin myös eniten kolmeen satovuoteen.

Varastointi tasaa satovaihteluita

Viljan varastointi maatiloilla ja viljaa käyttävässä teollisuudessa ja kaupassa pystyy tasaamaan pieniä satovaihteluja. Uuden satokauden 2020–2021 kynnyksellä tavanomaista suuremmat viljavarastot ovatkin tarpeen, sillä jatkuvat sateet ovat estäneet viljankorjuuta ja kaikkea viljasatoa ei saada korjattua. Viljasatonäkymät ovat siten heikentyneet olennaisesti muutamassa viikossa.

Tilaston taustaa

Luken Tilastopalvelut seuraa kotimaisen viljan tuotantoa, käyttöä, kulutusta ja varastoja saatavilla olevien tilastotietojen pohjalta. Sekä viljatase- että maatilojen sadonkäyttötilasto kootaan satovuosittain. Viimeisimmät tilastot ovat arvioita satovuodelta 1.7.2019–30.6.2020. Tilastotiedot ovat saatavilla Luken stat.luke.fi-verkkopalvelusta. Myös Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa kuluvan satovuoden tilannetta neljä kertaa vuodessa verkkosivuillaan

Lisätietoja:

yliaktuaari Anneli Partala, Luke, puh. 029 532 6803, etunimi.sukunimi@luke.fi

Tilastot:

Viljatase

Maatilojen sadonkäyttö

Satotilasto

Kotimaan viljatase ja viljatasearvio, VYR

Suomen Uimaliiton huippu-uinnin olympiavalmentaja vaihtuu ja toimenkuva vastaa jatkossa huippu-uinnin valmennuspäällikön tehtävää. Nykyisen olympiavalmentaja Jari Varjosen viimeinen työpäivä on 17.9.2020.

- Elokuun lopussa voimaan astuneen vuoteen 2024 asti ulottuvan Uimaliiton strategian yhtenä keskeisenä painopisteenä on huippu-uinnin nostaminen uudelle tasolle. Valmennuspäällikkö tulee jatkossa johtamaan suomalaisen huippu-uinnin valmennuslinjaa ja työskentelemään yhdessä huippuyksilöiden valmentajien kanssa koko suomalaisen uinnin hyväksi, toiminnanjohtaja Sanna Airaksinen linjaa.

- Painotamme käynnissä olevassa rekryssä muun muassa organisointi- ja yhteistyötaitoja sekä huippu-uinnin lajiosaamista strategiamme linjausten mukaisesti, Airaksinen jatkaa.

Uimaliitto hakee huippu-uinnin valmennuspäällikköä yhdessä Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kanssa.

Koronan vuoksi kasvanut kotimaanmatkailu nosti pyöräilijöiden palveluiden ja vuokrapyörien kysyntää kesällä, ja käyttäjämäärät nousivat paikoin moninkertaisiksi edellisiin vuosiin nähden. Erityisesti Lapin matkailukeskuksissa palvelut ovat olleet kovassa käytössä. “Erityisen ilahduttavaa on ollut kuulla että nuoret aikuiset ja lapsiperheet ovat olleet ensimmäistä kertaa Lapissa ja ilmoittaneet heti tulevansa uudestaan. Lapin on löytänyt kokonaan uusi pyöräilevä sukupolvi”, sanoo Pyörämatkailukeskuksen koordinaattori Jari Kaaja. Pyöräliiton ja Pyöräilykuntien verkoston pyörämatkailua edistävä Pyörämatkailukeskus aloitti toimintansa heinäkuussa. 

Kulunut kesä oli suosiollinen pyörämatkailulle, toteaa Pyöräliiton ja Pyöräilykuntien verkoston Pyörämatkailukeskuksen koordinaattori Jari Kaaja. Matkailupalveluita tuottavista yrityksistä saadut tiedot kertovat merkittävästä kasvusta aikaisempiin vuosiin verrattuna. Esimerkiksi Ylläksen 300 vuokrapyörää olivat hetkittäin kaikki vuokrattuina, ja Saariselän Kiilopäällä pyöriä vuokrattiin heinäkuussa noin 1000 kertaa, mikä on moninkertaisesti edellisvuosiin nähden.

“Lapin kohteiden panostus talvipyöräilyn kehittämiseen alkaa nyt vaikuttaa positiivisesti myös kesämatkailuun. Maastopyöräilijöiden määrä on valtakunnallisesti voimakkaassa kasvussa, ja nyt yhä useampi on yhdistänyt pyöräilyn kiinteäksi osaksi lomanviettoaan. Tähän kun vielä lisätään olosuhteiden kehittäminen ja palveluiden paraneminen, niin maastopyöräilystä on kehittynyt varteenotettava osa matkailua”, sanoo Kaaja. 

Myös Saimaalla nähtiin pyöräilyennätyksiä. Puumalan saaristoreitin uusi yhteysalus Roope-Saimaa kuljetti Taipalsaaren Sarviniemen ja Puumalan Lintusalon välillä noin 1500 pyöräilijää. Parhaaseen loma-aikaan alus oli päivittäin täynnä. Saimaan saaristoreitin lautta MS Norppa II kuljetti puolestaan noin 2800 matkustajaa elokuun loppuun mennessä. Heistä suurin osa oli pyöräilijöitä, ja kasvua viime vuoteen saavutettiin noin 30%. 

Pyörämatkailua kehitetään Suomessa nyt uusin voimin, kun kesällä toimintansa aloittanut Pyörämatkailukeskus yhdistää alan yrityksiä ja muita toimijoita. Tavoitteena on tuoda pyörämatkailupalvelut helposti saataville ja vahvistaa suomalaista pyörämatkailualaa kotimaassa ja kansainvälisesti. 

Pyörämatkailun ennätyskesän 2020 lukuja

• Rukalla tehtiin yli 10 000 pyörävuokrausta kesän aikana. Kasvua viime kesästä yli 100%.

• Levin noin 100 vuokrapyörää olivat heinäkuussa miltei päivittäin kaikki vuokrattuina.

• Ylläksen erämaakahvila Kotamajalla pyöräilijöiden määrä on kasvanut niin merkittävästi, että meneillään on ensimmäinen kausi, kun toiminta on kannattavaa myös sulan maan aikana. Kesällä 90% asiakkaista on pyöräilijöitä.

• Saimaan saaristoreitin (Puumala – Taipalsaari – Lappeenranta – Imatra – Ruokolahti) yhteysaluksella kuljetettiin elokuun loppuun mennessä noin 2800 matkustajaa, joista lähes kaikki olivat pyöräilijöitä. Kasvua edelliseen vuoteen noin 30%. 

• Puumalan saaristoreitin uusi yhteysalus kuljetti kesän aikana noin 1500 pyöräilijää. 

• Saariston rengasteiden suosio jatkaa kasvuaan (vuosittain noin 20%). Tarkat luvut saadaan myöhemmin syksyllä.

• Biking.fi vuokraamoissa fatbike-vuokrien määrä noussut noin kolminkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna.

• PyhäNäsi-reitillä, erityisesti Näsijärven puoleisella reitillä käyttäjämäärät ovat kasvaneet aikaisemmista kesistä merkittävästi. Yrittäjille tehdyn kyselyn perusteella kasvua on ollut miltei kaikilla toimijoilla ja parhaimmillaan kasvu on ollut liki 90%.

Lisätietoja: 

Jari Kaaja
Koordinaattori
Pyörämatkailukeskus, Pyöräliitto
jari.kaaja@pyoramatkailykeskus.fi
p. 050 597 9392

Lauantaina 26.9. Lahden pääkirjaston musiikkialueella alkaa klo 12 Library playlist – Kirjasto DJ -tapahtuma, jossa soitetaan levyjä kirjaston kokoelmasta. DJ:nä toimii Juuso Johansson, joka tunnetaan myös nimellä DR JJ. Musiikillinen matka kestää klo 15.30 asti, ja sinne voi tulla vain piipahtamaan tai viipymään pidemmäksi aikaa. Tapahtuman aikana kuullaan musiikkia eri aikakausilta mm. Ray Charlesilta, De La Soulilta ja Bootsy Collinsilta. 

DR JJ on kouvolalaislähtöinen DJ ja äänihenkilö, joka vaikuttaa nykyään Lahdessa. Hän kuvaa mm. DJ- ja kirjastotoiminnan yhteneväisyyttä seuraavasti: ”DJ tekee musiikissa parhaimmillaan samaa kuin kirjasto tekee kirjallisuudessa. Hyvä DJ-keikka on tilanne, jossa kuulija saa hienon kattauksen musiikkia, jonka asiansaosaava DJ on hänelle “kuratoinut”. Sitä voisi kai ajatella sellaisena musiikillisena sivistämisenä ja että DJ on opas, joka tarjoaa elämyksen ihmiselle.”

Lisätietoja:

Ville Jolanki
mediaohjaaja / Lahden kaupunginkirjasto
ville.jolanki@lahti.fi
044 482 0872

SAS Instituten analyytikot kehittivät mallin, joka auttaa optimoimaan epidemia-aikana stadioneiden istumapaikkojen sijainteja ja täyttöasteita paikallisten ohjeistuksien mukaisesti.

Urheilujoukkueet ovat palanneet monessa paikassa takaisin tyhjille kentille. Tapahtumajärjestäjät kamppailevatkin uudenlaisen ongelman kanssa: miten täyttää katsomoja nykyisten turvaväliohjeistuksien mukaan mahdollisimman optimaalisesti?

SAS Instituten analyytikot tarttuivat haasteeseen ja kehittivät ratkaisun, joka auttaa tapahtumajärjestäjiä laskemaan, kuinka monta paikkaa voidaan turvallisesti täyttää turvavälit huomioiden. Se kertoo, myös millaiset lipputulot ovat järjestelyn pohjalta saatavissa. Näin stadioneilla voidaan tarjota mahdollisimman monelle turvallinen elämys.

Suunnitelmana täyttää mahdollisimman monta istumapaikkaa

SAS laati optimoidun yleisön sijoittelun oheisen esimerkin mukaisesti yhdysvaltalaiselle NFL-stadionille lohkoon, jossa oli 21 paikkaa kussakin 22 rivissä.

Ratkaisun avulla tutkittiin myös optimaalista tapaa täyttää stadionia, kun paikalle on tulossa eri kokoisia seurueita, aina yhdestä hengestä pariin ja kolmen ja neljän hengen porukkaan. Parhain vaihtoehto esimerkkilaskelmassa saatiin täyttämällä 439 istumapaikasta 132. Lukumäärä on noin 30 % normaalitilanteesta.

Samalla prosenttimäärällä esimerkiksi Helsingin olympiastadionin 36 251 istumapaikasta voisi täyttää hieman yli 10 000 istuinta. Sallittu ihmismäärä kuitenkin vaihtelee paikallisen ohjesäännön ja stadionin tilojen perusteella.  Esimerkissä etäisyys laskettiin kahden metrin mukaan.

”Meidän pitää tällä hetkellä tasapainotella katsojien turvallisuuden ja lipputulojen välillä. Uuden normaalin löytäminen suurille tapahtumille on kuitenkin mahdollista.  Vaikka 30 prosenttisesti täytetty katsomo ei auta alan toimijoita täysin toipumaan epidemian aiheuttamasta takaiskusta, tuo se kuitenkin helpotusta siihen asti, kunnes katsomot voi taas täyttää tiiviimmin”, sanoo urheiluanalytiikkaan erikoistunut neuvonantaja Christer Bodell, SAS Institutesta, joka osallistui mallin kehittämiseen.

Urheilun lisäksi mallia voidaan hyödyntää myös istuvissa kulttuuritapahtumissa, kuten teattereissa ja konserteissa. 

”Työkalu soveltuu myös isojen massatapahtumien ja kokoustilojen optimointiin, kun puhutaan useista sadoista ja tuhansista kävijöistä. Työkaluamme voi käyttää automaattisesti laskentaan, kunhan saamme käyttöömme katsomokartan tai alueen pinta-alan”, palvelusta Suomessa vastaava analyytikko Jan Halas toteaa.

Lisätietoja:

Kimmo Havu, SAS Institute Oy, toimitusjohtaja

p. 0400 6044 61, s-posti: kimmo.havu@sas.com

Tietoa SASista

SAS on analyyttisten liiketoimintaohjelmistojen ja -palvelujen markkinajohtaja. Innovatiivisten ratkaisujensa avulla SAS auttaa asiakkaitaan kehittämään toimintaansa ja tekemään parempia päätöksiä nopeammin. Lisätietoa: www.sas.com