Kulttuurirahastolta vähintään miljoonan euron koronatuki taiteelle

Suomen Kulttuurirahasto jakaa lokakuun apurahahakunsa yhteydessä vähintään miljoonan euron lisätuen taiteen yhteisöille. Tuki on tarkoitettu yhteisöjen toiminnan turvaamiseen koronapandemian aiheuttamassa poikkeustilassa. Lisätukea voivat hakea taiteen alalla säännöllistä toimintaa harjoittavat rahoituslain ulkopuoliset yhteisöt kuten teatterit, orkesterit, tanssiryhmät, kuvataidetapahtumat ja festivaalit, jotka ovat koronapandemian vuoksi tilapäisesti menettäneet toimintamahdollisuutensa ja sen myötä tuloja.

”Pandemia on iskenyt erityisen raskaasti kulttuurin ja tapahtuma-alan toimijoihin ja tukea tarvitaan. Kulttuurirahasto haluaa osaltaan auttaa eri puolella Suomea työskenteleviä korkeatasoisia taiteen toimijoita selviämään poikkeusajan yli ja säilymään toimintakykyisinä epävarmassa tilanteessa”, Rahaston puheenjohtaja Jari Sokka toteaa.

Lisäapurahat maksetaan kymmenentuhannen euron suuruisina tasasummina 20 000–50 000 euron välillä. Apurahaa voidaan käyttää esimerkiksi palkanmaksuun tai harjoitustilan vuokrakuluihin. Päätöksistä ilmoitetaan hakijoille joulukuun puolivälissä ja lisäapurahat maksetaan vielä tämän vuoden puolella, toisin kuin muut Lokakuun haun apurahat.

Jo maaliskuussa Suomen Kulttuurirahasto osoitti hätäapuna koronapandemian vuoksi ahdinkoon joutuneille taiteen ja kulttuurin ammattilaisille puoli miljoonaa euroa taiteen edistämiskeskus Taiken kautta. Tuolloin Taiken, opetus- ja kulttuuriministeriön ja useiden suomalaisten säätiöiden yhteinen tukipaketti oli 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Kulttuurirahasto jakoi keväällä maakuntarahastojensa kautta puoli miljoonaa euroa ylimääräistä koronatukea.

Kulttuurirahasto jakaa apurahoja vuonna 2021 yhteensä vähintään 43 miljoonaa euroa, josta keskusrahaston Lokakuun haussa noin 26 milj. euroa ja maakuntarahastojen Tammikuun haussa 13 miljoonaa. Loput jaetaan mm. poolien sekä Rahaston Maalis- ja Elokuun hakujen kautta. Taidetestaajat ja muut hankkeet mukaan lukien Rahaston kokonaistuki kulttuurille on toimintavuoden aikana noin 50 milj. euroa.

Keskusrahaston apurahojen hakuaika on 1.–30.10.2020. Hakemus tehdään osoitteessa www.skr.fi/haku. Verkkopalvelu sulkeutuu viimeisenä hakupäivänä klo 16.00.

Hakuohjeet miljoonan euron lisätuesta taiteen yhteisöille: https://skr.fi/apurahat/lokakuun-haku-keskusrahasto/lisarahoitus-taidealojen-yhteisoille

Tiedustelut:

Suomen Kulttuurirahasto, asiamies Juhana Lassila, puh. 09 6128 1230

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin loppukeväällä teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat tietoturvaan liittyvät uhkakuvat merkittävinä huomattavasti aiempaa laajemmin. Valmiuksien suojautua näiltä uhkilta ei kuitenkaan ole koettu parantuneen samassa suhteessa. Samaan aikaan nettiin kytketyt älylaitteet ovat yleistyneet kodeissa.

Aiempiin vuosiin verrattuna yhä useampi suomalainen koki loppukeväällä 2020 erilaisten tietoturvaan liittyvien riskien uhkaavan merkittävästi itseään tai perheenjäseniään. Haittaohjelmat ja laitteiden puutteellinen tekninen tietoturva sekä netti- ja sähköpostihuijaukset koettiin yleisimmin uhkiksi. Lisäksi laitteiden ja sovellusten käyttäjistä keräämien tietojen käyttö huolestutti vastaajia. Kutakin edellä mainittua piti merkittävänä uhkana yli 60 % suomalaisista ja nämä osuudet kasvoivat vuoden aikana 7-13 prosenttiyksikköä. Voimakas kasvu selittynee pääosin alkuvuoden pandemiaohjeistusten ja -rajoitusten myötä lisääntyneellä sähköisten palvelujen käytöllä.

Kuva 1. Kaikki kartoitetut tietoturvaan liittyvät uhkakuvat ovat yleistyneet voimakkaasti vuoden 2019 keväästä (n=2000)

Vaikka entistä useammin tietoturvaan liittyvät uhat koetaan merkittävinä, niin edellytyksissä suojautua näiltä uhkilta ei ole koettu tapahtuneen suurta muutosta. 13 % vastaajista koki perehtyneensä tietoturvakysymyksiin syvällisesti. 69 % ilmoitti tuntevansa perusasiat ja 17 % vastasi ettei tunne asiaa.

Yhä useampaan kotitalouteen on hankittu kännyköiden ja tietokoneiden lisäksi muitakin nettiin kytkettyjä laitteita. Samaan aikaan myös tietoisuus siitä, että nettiin kytkettävä älylaite, kuten aktiivisuusranneke, turvakamera tai älyvalaisin, voi jakaa tietoja luvatta ulkopuolisille, on kasvanut. Loppukevääseen mennessä tällaisia älylaitteita oli hankkinut jo yli 60 % kotitalouksista ja vastaavasti niihin liittyvistä uhkista kertoi olevansa tietoinen reilusti yli 70 % vastaajista.

Kolmasosa tunsi kodin älylaitteiden Tietoturvamerkin

Kuluttajakäyttöön tarkoitetuille älylaitteille on voinut vuoden 2019 lopusta lähtien hakea Traficomin myöntämää Tietoturvamerkkiä. Merkin tarkoitus on helpottaa tietoturvallisten laitteiden valintaa. Saadakseen Tietoturvamerkin tuotteen tulee täyttää Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen asettamat tietoturvavaatimukset. Loppukeväällä tehdyn Kuluttajatutkimuksen mukaan jo joka kolmas suomalainen oli tietoinen merkistä. 4 % vastaajista ilmoitti ostaneensa merkillä varustetun tuotteen. Kaikkiaan 13 % suomalaisista oli nähnyt merkillä varustetun tuotteen kaupassa.

Kolme neljästä suomalaisesta koki, että Tietoturvamerkki vaikuttaisi heidän ostopäätöksiinsä jossain määrin. Vajaa kymmenes suomalaisista uskoi, että merkki vaikuttaisi kodin älylaitteiden hankintoihin erittäin paljon. Erityisesti 35-64-vuotiaiden joukossa Tietoturvamerkki nähtiin hyödyllisenä: Yli puolet tästä ikäluokasta koki Tietoturvamerkin vaikuttavan heidän ostopäätökseensä vähintään melko paljon.

Yleisimmin Tietoturvamerkkiä kaivattiin mobiililaitteille. Näiden lisäksi puolet vastanneista toivoi Tietoturvamerkkiä nettiin kytkettyihin verkkolaitteisiin, medialaitteisiin kuten älytelevisioihin sekä terveyteen liittyviin älylaitteisiin kuten aktiivisuusrannekkeisiin.

Kuva 2. Suomalaisista lähes 70 % koki, että nettiin kytketyn laitteen tietoturvasta kertovasta merkistä olisi hyötyä mobiililaitteita hankittaessa (n=2000)

Älylaitteiden tietoturvaan liittyvään kuluttajatarpeeseen on viimeisimpänä vastannut Polar Electro Oy, jonka kahdelle multisport-kellolle, Polar Vantage M:lle ja Polar Vantage V:lle, myönnettiin syyskuussa Tietoturvamerkit. Näiden myötä Polarin Tietoturvamerkin saaneiden tuotteiden määrä kasvoi kolmeen. Kaiken kaikkiaan Tietoturvamerkki on nyt myönnetty kuudelle tuotteelle. Kesällä LähiTapiolan Elämänturvasovellus sai ensimmäisenä mobiilisovelluksena Tietoturvamerkin. Tätä ennen merkki oli myönnetty jo Cozify HUBille, DNA Oyj:n Wattinen-älytermostaatille sekä Polar Ignite-fitnesskellolle. Seuraavat Tietoturvamerkit tullaan myöntämään vielä syksyn kuluessa.

Kuluttajatutkimuksen toteutti IROResearch Oy. Tutkimusta varten haastateltiin 2000 suomalaista, vähintään 15-vuotiasta henkilöä. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina huhti-kesäkuussa 2020.

Lisätietoja

Kehityspäällikkö Joonas Orkola, p. 029 539 0493, joonas.orkola(at)traficom.fi
Erityisasiantuntija Aleksandra Partanen, p. 029 539 0529, aleksandra.partanen(at)traficom.fi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Jani Laturin väitöstutkimuksen mukaan erityiset hiilikorvaukset ja tuet kannustaisivat metsänomistajia kasvattamaan metsiään nykyistä ilmastoystävällisemmin. Nykyisen ilmastopolitiikan ehdot kuitenkin vähentävät valtioiden halukkuutta tällaisten ilmastopoliittisten tukien käyttöönottoon.   

Väitöskirja käsittelee metsäsektoria eri näkökulmista painottuen metsien ja puutuotteiden käyttöön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Yhteiskunnan hyötyä metsien hiilinieluista voidaan lisätä

Väitöstutkimuksen mukaan metsien kiertoaika pitenisi, jos metsänomistajat saisivat lisäansiota puustoon sitoutuneesta hiilestä.

– Toinen tapa kannustaa hiilensidontaa on tukea metsän kasvuun kohdistuvia investointeja. Investointituki näyttäisi soveltuvan varsinkin nuoriin metsiin. Kasvua lisääviä investointeja ovat esimerkiksi lannoitus ja jalostettujen siementen käyttö. On kuitenkin mahdollista, että suuret investointituet johtavatkin lyhyempiin kiertoaikoihin ja siten hiilinielun pienenemiseen, kun metsät kasvavat nopeammin, Jani Laturi toteaa.

Tutkimuksessa analysoitiin puun kulutusta ja puutuotteiden hiilivarastoa Suomessa vuoteen 2050 saakka. Tärkein puutuotteiden hiilivarasto ovat sahatavarasta valmistetut tuotteet. Nykyisten puutuotteiden käytöstä poistaminen on vähäisempää kuin uusien tuotteiden käyttöönotto. Tästä syystä puutuotteiden hiilivarasto näyttääkin lisääntyvän vuoteen 2050 saakka, vaikka kulutus vähän laskisikin.

Väitöstutkimuksessa käsiteltiin myös jatkuvapeitteisen metsän kuvaukseen soveltuvia kasvumalleja. Tulokset osoittavat näihin kasvumalleihin liittyvän ongelman, joka vähentää niistä johdettujen metsänhoidon kannattavuustulosten vertailukelpoisuutta.

Metsänomistajat ajattelevat päätöksiä tehdessään myös tulevia sukupolvia, mikä tulisi huomioida myös ilmastopolitiikassa

Väitöstutkimus tarkastelee myös metsiä koskevaa ilmastopolitiikkaa EU:ssa. Nykyisen ilmastopolitiikan tavoitteiden lyhyt aikajänne metsänkasvatukseen nähden ja maakohtaisesti asetetut enimmäismäärät hiilinieluihin perustuviin päästöhyvityksiin vähentävät metsien käytön mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta.

– Metsien hiilivarastojen kasvattaminen ja säilyttäminen ovat vuosikymmenten projekti, joka ei edisty ilman lupausta hyvityksestä myös seuraavalle omistajasukupolvelle, Jani Laturi pohtii.

Ilmastonmuutosta voidaan hillitä vähentämällä ilmakehän kasvihuonekaasuja. Metsät lieventävät ilmastonmuutosta sitomalla ilmakehän hiilidioksidia biomassaan. Tätä biomassaa voidaan käyttää erilaisiin tuotteisiin, jotka toimivat siten hiilivarastoina. Hiilen sitominen on päinvastainen tapahtuma hiilidioksidipäästölle, mutta ei täysin.  

– Hiilivarastot ovat epävarmoja, eivätkä ne ole ikuisia. Tämä on huomioitava ilmastopolitiikassa ja hiilinielujen laskennassa. Hiilinielujen arvo on ilmastonmuutoksen hillinnässä pienempi kuin vastaavan päästön.  Joka tapauksessa näillä väliaikaisilla hiilivarastoilla, kuten metsillä, on huomattava merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä niiden edullisuuden takia, Laturi toteaa.

MMM Jani Laturin väitöstilaisuus

Aika: 18.9.2020 klo 13
Paikka: Helsingin yliopisto (Metsätalo, Sali 1, Unioninkatu 40, Helsinki)
Etäyhteys: Väitöstilaisuutta voi seurata myös suorana (Zoom-palvelu) täältä.
Aihe: Optimal forestry under climate policy (Ilmastopolitiikka ja optimaalinen metsätalous)
Vastaväittäjä: Professori Ljusk Ola Eriksson, Swedish University of Agricultural Sciences
Kustos: Apulaisprofessori Lassi Ahlvik, Helsingin yliopisto

Väitöskirja on luettavissa osoitteesta: https://dissertationesforestales.fi/article/10412. 

Lisätietoja:
Jani Laturi, p. 029 532 5580, jani.laturi@luke.fi

 ”Vaimon kanssa olimme jo vuosia pohtineet lämmitysjärjestelmän uusimista, koska 20 vuotta vanha öljykattila alkoi lähestyä käyttöikänsä loppua.  Maalämpö oli mielestämme varteenotettava lämmitysmuoto. Starttilaukaus uusimiseen tapahtui, kun sattumalta näimme vanhan tuttavamme, joka oli myynyt meille tämän talon. Kuulumisia vaihdettaessa kävi ilmi, että hän nykyisin myy maalämpöä Helmilämpö Oy:ssä. Innostuimme pyytämään tarjouksen ja sen hyväksymisen jälkeen kaikki lähti rullaamaan”, talon omistaja Jarkko Viljanmaa kertoo.

Perheeseen kuuluu kaksi aikuista ja kolme lasta. Talossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Viljanmaat ehtivät tehdä lämmitysjärjestelmän vaihdoksen jo ennen valtionavustuksen tuloa, mutta remontin kotitalousvähennykset he hyödynsivät. Innostus öljylämmityksestä luopumiseen on selvästi nyt Suomessa suuri, sillä syyskuun alusta lähtien tarjottua avustusta on hakenut jo 1 028 omakotitalon tai paritalon omistajaa.

”Öljylämmityksen kustannukset olivat nousseet vuosi vuodelta. Viime vuosina ne olivat jo noin 2 000‒2500 euroa vuodessa. Maalämpöön siirryttyämme maksamme talomme lämmityksestä enää noin 400‒500 euroa”, Viljanmaa toteaa.

Maalämpöön siirtyminen käynnistyi järjestelmän kapasiteetin valinnalla. Seuraavaksi Viljanmaiden tontille tuli porakalusto poraamaan maalämpökaivoa, minkä jälkeen asennettiin kylmäaineputkisto. Vanha öljykattila poistettiin talosta ja tilalle asennettiin maalämpöyksikkö, joka liitettiin vesikiertoiseen patteriverkostoon. Asennukset sujuivat ripeästi ja lämmöt saatiin päälle jo parissa päivässä.  

”Sekä ympäristönäkökulma että kustannussyyt auttoivat meitä tekemään järkiratkaisun, johon olemme olleet hyvin tyytyväisiä. Hiilidioksidipäästötkin saatiin vähenemään. Suosittelen maalämpöä muillekin omakotiasujille, joiden öljylämmityslaitteisto on vanhenemassa”, Viljanmaa tähdentää.   

Ratkaisut harkiten

Vanhan öljylämmityksen korvaamiseen on monia vaihtoehtoja. Tilalle voidaan laittaa muun muassa maalämpö, ilmavesilämpöpumppu, pellettilämmitys, sähkölämmitys tai kaukolämpö, siellä missä se on saatavilla. Yhtä oikeaa vaihtoehtoa ei ole, vaan valinta on tehtävä aina kohteen sekä kohteen energiankäytön ja tarpeiden mukaan.

Monesti investointikustannuksiltaan kalliimpi vaihtoehto tuo pienemmät energiakulut ja päinvastoin. Lämmitystapavaihtoehtojen vertailua voi tehdä Motivan lämmitystapojen vertailulaskurilla ja näin saada käsitystä investoinnista ja tulevista energiakuluista. Kannattavinta on iäkkäiden ja heikolla hyötysuhteella toimivien öljylämmityslaitteistojen vaihtaminen.  

“Kun talon lämmitystarve on lisäksi suhteellisen korkea, säästöt ja ympäristöhyödyt ovat suurimmillaan. Öljypolttimen tyypillinen käyttöikä on noin 12–15 vuotta ja kattilan noin 25 vuotta”, toteaa asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta.

Vaihtoehdon valintaa helpottamaan voi kysyä neuvoa kuluttajien energianeuvonnasta tai alueelliselta energianeuvojalta.  Kannattaa miettiä myös itselle sopivaa lämmitystapamuutoksen ajankohtaa. Erityisesti niiden kotitalouksien, jotka ovat jo miettineet muutosta, kannattaa nyt nopeuttaa muutostyötä ja hyödyntää saatavilla olevaa tukea. On syytä muistaa, että kotitalousvähennys verotuksessa on tähänkin asti ollut remonteissa apuna. Kotitalousvähennystä ei voi käyttää hyödyksi sellaisessa remontissa, johon hakee öljylämmityksen luopumisen tukea.
 
Avustusta riittää vielä tuhansille pientaloille  

Ympäristöministeriö on varannut avustusta varten lähes 30 miljoonan euron määrärahan, jolla tavoitellaan noin 10 000 ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan pientalon öljylämmitysjärjestelmän vaihtamista. Kiinnostus avustusta kohtaan on ollut suuri ja hakemuksia tulvii Pirkanmaan ELY-keskukseen, joka myöntää avustuksen koko maassa. ELY-keskuksesta vakuutetaan, että määrärahaa riittää vielä tuhansille pientaloille.  

Tukea myönnetään 4 000 euroa, kun öljylämmitys vaihdetaan kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun. Muihin lämmitysmuotoihin avustusta myönnetään 2 500 euroa. Fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, hiiltä, maakaasua tai turvetta, käyttäviin rakennuskohtaisiin lämmitysjärjestelmiin tukea ei myönnetä.

2 500 euron avustusta tähän mennessä hakeneilla hankkeiden kustannusarviot olleet noin 2 600–5 500 euroa. 4 000 euron avustusta hakeneilla kustannusarviot ovat vaihdelleet noin 7 000–28 000 euron välillä. Suurempaa avustusta hakeneiden kustannusarvio on ollut keskimäärin 14 500 euroa.

Avustuspäätöstä kannattaa hakea jo ennen muutostöitä

Avustusta voi hakea takautuvasti 1.6.2020 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Avustuspäätöstä kannattaa kuitenkin hakea jo ennen muutostyön aloittamista varsinkin, jos haluaa varmistua myönteisen päätöksen saamisesta.

”Ennen avustuksen hakemista on hyvä olla yhteydessä omaan kuntaan, mistä saa tiedot esimerkiksi maalämpöä varten tarvittavista luvista. Avustushakemukseen on liitettävä suunnitelma öljylämmitysjärjestelmän purkamisesta ja uuden toteuttamisesta. Suunnitelmaksi käy urakoitsijan tekemä tarjous, jossa on eritelty työvaiheet”, sanoo yksikönpäällikkö Ari Nygrén Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

Hakeminen on helpointa sähköisessä Aluehallinnon asiointipalvelussa. Ennen hakemista kannattaa kuitenkin tutustua tarkasti myöntämisehtoihin ja hakuohjeeseen. Avustuksen myöntämisehtoihin ja hakemiseen liittyvissä asioissa neuvoo valtakunnallinen ympäristöasioiden asiakaspalvelu. Kuluttajien energianeuvonta puolestaan vastaa öljylämmityksen vaihtajien teknisiin kysymyksiin.

Lue lisää:

Avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi (ely-keskus.fi) 

Aluehallinnon asiointipalvelu (sahkoinenasiointi.fi)

Öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaan (Motiva Oy)

Pientalojen lämmitystapalaskuri

 Asiakaspalvelu ja neuvonta:

 Ympäristöasioiden asiakaspalvelu (avustuksen ehdot ja hakeminen)
 Kuluttajien energianeuvonta (lämmitysremontin toteuttaminen ja tekniset ratkaisut)

Medialle lisätietoja avustuksesta:
ympäristöministeriö
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Timo Juurikkala
puh. 040 555 4013, timo.juurikkala@ym.fi

Pirkanmaan ELY-keskus
ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä
puh. 0295 036 324, vesa-pekka.heikkila@ely-keskus.fi

Pirkanmaan ELY-keskus
yksikönpäällikkö Ari Nygrén
puh. 0295 036 363, ari.nygren@ely-keskus.fi

Medialle lisätietoja lämmittämisen teknisistä ratkaisuista:

Motiva Oy
asiantuntija Teemu Kettunen
puh. 050 568 9445, teemu.kettunen@motiva.fi

Motiva Oy
asiantuntija Päivi Suur-Uski
puh. 044 300 1369, paivi.suur-uski@motiva.fi

Kainalosauvojen varassa vapauteen Pohjois-Koreasta

Ji Seong-ho onnistui pakenemaan Pohjois-Koreasta tavalla, joka rohkeudessaan ja sinnikkyydessään hakee vertaistaan. Vaikeasti invalidisoitunut ja nälkiintynyt nuorukainen vaelsi Kiinan ja Kaakkois-Aasian halki vapauteen.

Ji Seong-ho kasvoi Pohjois-Koreassa 1990-luvun pahimman nälänhädän aikaan. Hän näki, miten koulutovereiden pulpetit jäivät tyhjiksi, kun nämä yksi toisensa jälkeen kuolivat nälkään.

Hengenpitimikseen 14-vuotias Ji vaihtoi junista varastamaansa hiiltä ruokaan mustassa pörssissä. Kunnes hän eräällä pihistysretkellä menetti nälästä tajuntansa ja jäi junan telomaksi.

Ji menetti vasemman kätensä ja jalkansa. Elämisen edellytykset Pohjois-Koreassa muuttuivat heikoista olemattomiksi.

Vuonna 2006 Ji lähti epätoivoiselta vaikuttaneelle pakomatkalle. Hän nilkutti isänsä tekemien kainalosauvojen varassa lähes 10 000 kilometrin matkan Etelä-Koreaan.

Tämä on hänen tarinansa tuosta uskomattomasta matkasta, Pohjois-Korean epäinhimillisistä olosuhteista sekä ennen kaikkea sinnikkyydestä ja toivosta.

Ji Seong-ho on pohjoiskorealainen loikkari, joka nykyisin harjoittaa yliopisto-opintoja Etelä-Koreassa ja johtaa ihmisoikeusjärjestöä, joka auttaa Pohjois-Koreasta paenneita maanmiehiään uuden elämän alkuun.

Pako, jonka piti olla mahdoton
ISBN 9789523129108
Suomennos Heli Kasem
Sidottu, kuvaliite
311 s.
Ilmestyy viikolla 39/2020
Saatavana myös sähkökirjana

Kela kertoo syys-lokakuussa työn ja työttömyysetuuden yhdistämisestä somessa ja verkossa. Kampanjan osana on myös yhteistyö Mimmit sijoittaa -podcastin ja Afterwork -podcastin kanssa. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten satunnaisten töiden ohella voi saada työttömyysetuutta.

Soviteltuun työttömyysturvaan eli työn ja työttömyysturvan yhdistämiseen liittyy runsaasti väärinkäsityksiä. Tietouden lisäämiseksi Kela käsittelee aihetta kahden suositun podcastin kanssa. Podcastit valittiin mukaan uudenlaiseksi viestintäkeinoksi, koska niiden avulla voidaan perusteellisemmin selventää, mitä keikkatöiden ja työttömyysturvan yhdistäminen käytännössä tarkoittaa.

Podcasteissa konkretiaa ja kokemuksia

Mimmit sijoittaa -podcastissa aihetta käsitellään keikkatöiden ja konkretian kautta: Mitä pitää tehdä, jos saa keikkatyön työttömänä? Entä miten omaa taloudellista tilannetta voi keikkatöillä parantaa? Mimmit sijoittaa -podcastin jakso julkaistiin 7.9.2020.

Afterwork-podcastissa taas paneudutaan työelämän muutokseen ja epävarmuuteen: Miten toimeentulon voi varmistaa silloinkin, kun perinteistä kokoaikatyötä ei ole saatavilla? Miten soviteltu työttömyysturva toimii? Jaksossa on mukana keskustelemassa Kelan työttömyysturvajuristi Teija Hautera. Afterwork-podcastin jakso julkaistaan 16.9.2020.

Podcast-jaksot voi kuunnella Spotifyista, iTunesista ja iPhonen podcast-sovelluksesta sekä Acast-palvelusta.

Kampanja näkyy vahvasti somessa

Kampanja näkyy podcastien lisäksi laajasti myös sosiaalisessa mediassa ja eri verkkomedioissa. Kampanjan kohderyhmänä ovat erityisesti alle 25-vuotiaat nuoret, mutta myös tätä vanhemmat nuoret aikuiset. Markkinointikanavina ovat muun muassa Jodel, Youtube ja Instagram.

Tämä kampanja on jatkoa syksyn 2019 kampanjalle, jossa käsiteltiin soviteltua työttömyysturvaa. Kela tavoitti silloisella kampanjalla kohderyhmän hyvin, ja kohderyhmä koki sen sisällöltään hyödylliseksi.

Lisätietoja:

• Työn ja työttömyysturvan voi yhdistää (elämässä.fi)
• Soviteltu työttömyysetuus (kela.fi)
• Mimmit sijoittaa -podcast (acast.fi)
• Afterwork-podcast (acast.fi)

Lisätietoja medialle:

Pauliina Venäläinen, markkinointipäällikkö, Kela, puh. 050 551 8634, pauliina.venalainen@kela.fi

Teija Hautera, juristi, Kela, puh. 020 634 0875, teija.hautera@kela.fi

Kuvat:

• Keikkatyö kuva 1
• Keikkatyö kuva 2

Annie Austen

HULLUNA KIRJOIHIN
Mitä kirjahyllysi sinusta kertoo?

Hulluna kirjoihin on täpötäysien kirjahyllyjen puolustuspuhe. Se on suunnattu kirjojen rakastajille, jotka eivät halua kuulla puhuttavankaan konmarituksesta.

Kirjahylly on osa omistajansa elämäntarinaa. Sen sisältö ja järjestys kertovat mieltymyksistä, harrastuksista, kiinnostuksen kohteista ja luonteesta. Mitä kirjasi kertovat sinusta?

Kirja paljastaa mm. mitä löytyi Osama bin Ladenin tai Marilyn Monroen kirjahyllystä, tai mitä kirjoja Barack Obama valitsi lomalukemisekseen. Viihdyttävä teos tarjoaa myös runsaasti kirjoihin liittyvää triviaa sekä kuuluisien kirjailijoiden kuolemattomia ajatuksia kirjoista ja lukemisesta.

Täydellinen lahjakirja, josta jokainen kirjahulluksi tunnustautuva löytää itsensä.

Hulluna kirjoihin
ISBN 9789523750661
Suomennos Sirpa Saari
Sidottu, piirroskuvitus
204 s.
Ilmestyy viikolla 39/2020

Minulla oli ilo olla viime viikolla kuuntelemassa futuristi Perttu Pölösen puheenvuoroa. Puheenvuoron ytimessä oli tulevaisuuden työ, johtaminen, teknologia sekä sukupolvien suhtautumisen ja ajattelun erot edellä mainittuihin liittyen. On helppo yhtyä Pölösen näkemykseen siinä, että tulevaisuuden työ vaatii muutoksia ja nyt olisi oikea hetki tarttua tilaisuuteen.

Teknologia ja digitalisaatio ovat edellä mainitun muutoksen merkittäviä rakennuspalikoita. Meidän olisi kuitenkin hyvä muistaa, ettei teknologia sinänsä ole itseisarvo, tai digitalisaation tavoite ei voi olla tehdä maailmasta tehokkaampaa. Oikeampi tarkoitus kai on se, että sen avulla teemme maailmasta paremman ja saavutettavamman.

Globaalisti joka toinen ihminen on alle 30 vuotias. Suomen mittakaavassa tilanne on tässä suhteessa toisenlainen. Kaikesta huolimatta eri sukupolvien välinen dialogi olisi tarpeen myös työelämän näkökulmasta.

Miten milleniaalit saadaan viihtymään työssään?

Sukupolvi, jota myös milleniaaleiksi kutsutaan, muodostavat jo nyt Karoliina Mellasen mukaan suomalaisesta työvoimasta enemmistön. Mielestäni tämä on merkittävää myös johtamisen näkökulmasta.

Se, miten suhtaudumme työhön ja miten käyttäydymme, kumpuaa meidän jokaisen aiemmista kokemuksista; saamistamme opeista, tunne-elämästä sekä muistoistamme.

Millä tavoin me x-sukupolven edustajat osaamme asettua katselemaan työelämää milleniaalien näkökulmasta? Miten parhaiten tavoitamme ymmärryksen siitä, mitä he hakevat työelämältään ja miten voimme tukea heitä tässä meidän jokapäiväisessä tekemisessämme siten, että he kokevat tekemänsä työn merkittäväksi?

On selkeää, että vaatimukset työn sisältöä kohtaan ja miten kukin elantoaan tekee, ovat enemmän fokuksessa heillä kuin aiemmilla sukupolvilla. Tähän liittyvät myös alussa mainitut teknologia ja digitalisaatio. Toimintaympäristö, joka rakentuu myös erilaisista sähköisistä ratkaisuista ja työskentelyalustoista on milleniaaleille luontevaa ja itsestään selvää. Sitä osaamista ja ymmärrystä meidän tulisi osata hyödyntää.

Toivon meille kaikille esimiesasemassa oleville malttia kuunnella nuorempia työntekijöitä herkällä korvalla, kysellä aktiivisesti heidän näkemyksiään ja mielipiteitään arkipäivän työstä ja sen kehittämisestä sekä olemaan valmiimpia myös viemään eteenpäin heidän esille nostamia asioita.

Eksoten joukkuepelin tiimoilta on nyt ”iskun” paikka ottaa askel eteenpäin. Tehdä kehitystyötä avoimesti, mutta samalla harkitusti ─ nuorta sukupolvea kuunnellen. Askel kerrallaan, varmistaen jokaisessa ”risteyksessä” sen, että valitsemme oikean suunnan!

Lopuksi TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakasen sanoin: ”Nuorilla on korkeita odotuksia työlle ja johtamiseen eikä siinä ole mitään väärää. Tyhmäähän olisi olla odottamatta hyvää. Eikä niitä odotuksia tule tulkita epärealistisiksi vain sen takia, etteivät ne vielä täyty tai koska maailma ei ole vielä sellainen.”

Levollista syksyä toivottaen,

Riitta Hakoma

vammaispalvelujen johtaja, Eksote

Metripizza täyttää 20 vuotta!

Riitan Herkun klassikkotuote, Metripizza, lanseerattiin syksyllä 2000 ja se saavutti heti suuren suosion.

Vuosien kuluessa Härmästä on lähtenyt maailmalle miljoonia pizzoja ja Härmän tehtaalla Metripizza edelleenkin valmistetaan: omin käsin ja kotimaisesta lihasta.

Juhlan kunniaksi lanseeraamme uutuuden, kuluttajien toivemaun: Kana-pekonin. Myös Kana-pekoni valmistetaan suomalaisista raaka-aineista: broilerin- ja viljaporsaanlihasta.

Uusi maku on ollut kaupoissa 1.9. alkaen.

Juhlistamme Metripizzaa näyttävällä markkinointikampanjalla. Marraskuulle asti on luvassa klassikkoleffa-aiheista tapahtumamarkkinointia, ulkomainontaa, katkomainontaa, leffamainontaa ja somea, joita ryydittää kilpailu ja hyvät palkinnot.

Leffamainokset voi katsoa tästä:

https://www.youtube.com/channel/UCUSF5NVRMd4ZiHowTV9YWlQ

Lisätietoja:

pirjo.heikkinen@riitanherkku.fi tai sari. lieko@riitanherkku.fi 

Hartela Oy rakentaa Oulun Karjasillalle seuraavien 8-10 vuoden kuluessa nykyaikaisen kerrostaloalueen Karjasillan Verstaan, jonka lämmitys ja viilennys toteutetaan älykkäällä energiajärjestelmällä. Oulun Energia toteuttaa alueelle energiajärjestelmän, joka on Suomessa ainutlaatuinen. Oulun alueella se on ensimmäisiä avauksia alueviilennyksen tuottamiseksi ja sen myötä Ouluun voi rakentua kaukokylmäverkko.

Oulun Energia Oy ja Hartela Oy ovat allekirjoittaneet hankesopimuksen Oulun Karjasillan alueen alue-energiajärjestelmästä, joka tuottaa lämpö- ja viilennysenergiaa alueen asukkaiden käyttöön. Hanke vastaa Oulun kaupungin asettamiin ilmastostrategian tavoitteisiin.

Karjasillan alueelle rakennettavan energiajärjestelmässä hyödynnetään lämmityskaudella kaukolämpöverkoston paluulinjan energiaa lämpöpumppujen avulla. Paluulinjan energiaa ei ole aiemmin hyödynnetty asiakaskiinteistöjen lämmityksessä. Samoilla lämpöpumpuilla tuotetaan kesäaikainen viilennysenergia, missä syntyvä lauhde-energia käytetään esimerkiksi alueen rakennusten lämpimän käyttöveden valmistamiseen. Näin saadaan aikaan kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä energiaa, jonka hiilijalanjälki on pieni ja joka mahdollistaa samalla paremman hyötysuhteen alkuperäisen energiantuotannon osalta.

”Hanke noudattaa ja tukee Oulun kaupungin asettamia ilmastostrategisia tavoitteita erinomaisesti ja mahdollistaa niiden saavuttamista yhtenä osana vastuullisuustyötämme”, kertoo yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki Oulun kaupungilta, ”Energia- ja ilmastosopimuksen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasuja vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä. Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on 10,5 % säästö kaupungin omassa energiankulutuksessa vuoteen 2025 mennessä.”

Asukas voi vaikuttaa asuntonsa olosuhteisiin

Alue-energiajärjestelmän avulla asukkaille voidaan tarjota nykyaikainen ja kokonaistaloudellisesti kilpailukykyinen energiaratkaisu. Asuntoihin tulee uutuutena viilennysverkko, joka mahdollistaa asuntokohtaisen viilennyksen kuumina kesäpäivinä.

Asunnoissa on huoneistokohtainen olosuhdehallintajärjestelmä, jonka avulla asukas voi seurata käyttöveden kulutusta sekä ohjata asuntokohtaista ilmanvaihtokonetta ja lattialämmitystä. Rakennettava energiajärjestelmä on hiilijalanjäljeltään ympäristöystävällinen, ja sen myötä talojen asukkaat antavat oman panoksensa ilmastotalkoisiin.

Alueen lämmöntuotanto lähes omavaraista

Järjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään huomiota alue-energiajärjestelmän ylläpidettävyyteen, huollettavuuteen ja laajennettavuuteen. Ratkaisu on turvallinen ja älykäs sekä käyttö- ja energiatoimitusvarmuudeltaan hyvä.

Alue-energiajärjestelmään vaiheittain liitettävien rakennusten energian käyttöä seurataan ja analysoidaan eri tilanteissa ja käyttövaiheessa. Alue-energiajärjestelmän toimintaa ja toteutusta kehitetään seuraavissa vaiheissa.

Tavoitteena on, että tuotantolaitteisto pystyy tuottamaan alueella käytettävästä lämmitysenergiasta yli 80 % ja käytettävästä jäähdytysenergiasta sekä tehosta 100 %. Muu täydentävä lämmitysenergiantarve tuotantolaitteistolle toteutetaan kaukolämmöllä. Tuotantolaitteiston jäähdytyskaudella tuottama lauhde-energia pyritään hyödyntämään ensisijaisesti alueella tilojen ja käyttöveden lämmönlähteenä.

”Tämä on osa Oulun Energian hiilineutraalisuustavoitetta ja uusia liiketoimintojamme. Oulussa ei ole aiemmin ollut tarjolla alueviilennystä, joten tämä on kokonaan uusi juttu”, kertoo liiketoimintajohtaja Tuomas Savola Oulun Energiasta, ”sitoudumme pitkälle tulevaisuuteen lämmöntuottajana ja -toimittajana ja uusien ratkaisujen kehittäjänä.”

Energiatehokas ja ympäristöystävällinen asuinalue

Karjasillan alueen tavoitteena on profiloitua tulevaisuuden asumis- ja palveluratkaisujen edelläkävijänä.
"Nyt allekirjoitettu hankesopimus on merkittävä avaus näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Haluamme tarjota tuleville Karjasillan asukkaille energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten ratkaisujen lisäksi myös parempaa asumisviihtyvyyttä", kertoo Hartela Pohjois-Suomen toimitusjohtaja Markku Taskinen, ”Aloitamme Karjasillan ensimmäisen asuntokohteemme, As Oy Oulun Satakielen, ennakkomarkkinoinnin tällä viikolla. Osana Hartelan kestävän kehityksen toimia olemme laskeneet tämän kohteen hiilijalanjäljen ja hyödynnämme saatua dataa alueen muiden talojen suunnittelussa. Alueen suunnittelussa olemme energiaratkaisun lisäksi selvittäneet mm. yhteiskäyttöautoratkaisuja, 5G-tietoliikenneverkkojen toteuttamista alueella sekä edistyksellisiä ja älykkäitä valaistusratkaisuja viihtyvyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi energiatehokkaasti.”

Nyt allekirjoitettu hankesopimus on jatkoa aiemmin sopijaosapuolten 17.6.2019 allekirjoittamaan yhteistyösopimukseen. Toteutuessaan se lunastaa myös Oulun kaupungin alueelle asettamia tavoitteita.

Hartela Pohjois-Suomi Oy kehittää Ouluun Karjasillan Verstas -aluetta, joka koostuu 11 kerrostalosta, saneerattavasta koulurakennuksesta sekä maanalaisesta autohallista. Hartelan tavoitteena on rakentaa alue tämän hankesopimuksen tarkoittamassa laajuudessa valmiiksi seuraavien 8-10 vuoden kuluessa ensimmäisen rakennusvaiheen aloituksesta.

 

VALOKUVAT:

Sopimusosapuolia edustivat Oulun Energia Oy:stä liiketoimintajohtaja Tuomas Savola ja toimitusjohtaja Juha Juntunen ja Hartela Pohjois-Suomi Oy.stä toimitusjohtaja Markku Taskinen.

https://www.oulunenergia.fi/sites/default/files/hartelaoulunenergiakarjasillanverstas.jpeg

Lappeenrannan kaupunki seuraa tarkkaan koronavirustilannetta ja päivittää omia toimintaohjeitaan aktiivisesti, jotta kaupungin palveluissa ja työtehtävissä voitaisiin ennaltaehkäistä koronan leviämistä.

Kaupunki noudattaa koronan torjumisessa ja koronalta suojautumisessa ennen kaikkea terveysviranomaisten, THL:n, Työterveyslaitoksen, työterveyshuollon ja muiden toimivaltaisten viranomaisten antamia ohjeistuksia.

Kaupungin turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meurosen mukaan viranomaisten tiedotusta on seurattu tarkkaan koko vallitsevan tilanteen ajan.

- Sovitamme ohjeita ja suosituksia omaan toimintaamme ja muutamme käytäntöjämme niiden mukaisiksi, jotta asiointi kaupungin kanssa olisi mahdollisimman turvallista ja kaupungin toiminta ei pysähtyisi poikkeuksellisissakaan olosuhteissa.

Koronatilanteeseen liittyvää riskiarviointia tehdään säännöllisesti ja työalakohtaisesti. Kaupunki myös konsultoi Eksotea käytännön ohjeistusten osalta.

- Olemme tarkentaneet viimeksi esimerkiksi henkilöstön koronatestaukseen liittyvää ohjeistusta sekä kokouskäytäntöjämme.

- Niin luottamuselinten kokoukset, eri sidosryhmien kanssa pidettävät yhteistyökokoukset kuin työpaikkapalaveritkin suositellaan järjestämään ensisijaisesti etänä tai hybridikokouksina, joihin osa osallistuu sähköisesti ja osa paikan päällä.

Kaupunki on jo aiemmin hankkinut työntekijöilleen kasvomaskeja, joita esimerkiksi hybridikokouksiin osallistuvat tai kasvokkain asiakaspalvelutyötä tekevät henkilöt voivat hyödyntää.

- Ensisijaisesti tärkeintä on kuitenkin huomioida kaikessa toiminnassa ja arjessakin tarvittavat turvavälit ja pitää huolta hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, Meuronen korostaa.

Viranomaisten antamat ohjeistukset ja suositukset saattavat aiheuttaa tilanteen aikana muutoksia myös kaupungin palvelutuotannossa. Tällaiset mahdolliset muutokset heijastuvat usein myös suoraan asukkaiden arkeen ja niistä tiedotetaan erikseen.

- Tällä hetkellä tilanne Lappeenrannassa on kuitenkin rauhallinen, varsinkin, jos vertaa kevään poikkeusoloihin.

- Varautumissuunnittelua tehdään taustalla kuitenkin koko ajan viranomaisyhteistyönä. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta varautumista tehdään monialaisesti Eksoten kanssa, Meuronen sanoo.

Lisätietoja:

Turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen
puh. 040 358 1443, ari-pekka.meuronen(at)lappeenranta.fi

Kalle Härkki aloitti syyskuun alussa 3 Kaverin Jäätelön hallituksen puheenjohtajana. Viimeisimpänä vuosina Outotecin johtoryhmässä ja liiketoiminta-alueen johtajana työskennellyt Härkki tuo 3 Kaverille lisää strategista osaamista ja kansainvälistä asiantuntemusta.

3 Kaverin Jäätelö on kasvanut reippaasti viime vuosina, ja kasvua odotetaan seuraavina vuosina erityisesti kansainvälisiltä markkinoilta.

- Kun yritys on kasvanut nyrkkipajasta nopeasti merkittäväksi toimijaksi, tarvitaan pitkäjänteisempää strategista ohjausta ja sparrauskykyä yrityksemme hallitukseen, toteaa Heikki Huotari, 3 Kaverin toimitusjohtaja.

Kalle Härkki aloitti syyskuun alussa 3 Kaverin Jäätelön hallituksen puheenjohtajana. Viimeisimpänä vuosina Outotecin johtoryhmässä ja liiketoiminta-alueen johtajana työskennellyt Härkki tuo 3 Kaverille lisää strategista osaamista ja kansainvälistä asiantuntemusta. Pitkään yritystä seurannut Härkki tunnustaa olevansa myös kova jäätelöfani.

- 3 Kaveria on suurin suomalainen jäätelöyritys, joka on täysin suomalaisessa omistuksessa. Haluan olla omalla osaamisellani tukemassa tämän ainutlaatuisen yrityksen kasvutarinaa, kertoo Härkki.

Kansainvälisessä liiketoiminnassa yli kaksikymmentä vuotta monissa eri tehtävissä toiminut Härkki lähtee innoissaan mukaan kehittämään 3 Kaverin liiketoimintaa.

- Monipuolisen liiketoimintaosaamisen lisäksi toivomme Kallen laajan ammattitaidon auttavan meitä kansainvälistymisessä, kommentoi Ilkka Wikholm, hallituksen aikaisempi puheenjohtaja.

Viime vuonna yrityksen merkittävimpiin ponnistuksiin kuului uuden jäätelötehtaan rakentaminen Itä-Helsinkiin, sekä investointi puikkojäätelöiden valmistuslinjaan. Tänä keväänä lanseeratut jäätelöpuikot ovat osoittautuneet Suomessa ja Ruotsissa vahvaksi haastajaksi maailman myydyimmälle jäätelöpuikolle Magnumille.

3 Kaverin liikevaihto on tänä vuonna noin kymmenen miljoonaa euroa. Kasvua tulee erityisesti Ruotsissa, jossa sitä vauhdittavat mm. vegaaniset tuotteet. Suomen ja Ruotsin yhteenlaskettu jäätelömarkkina on noin 400 miljoonaa euroa, joten kasvuvaraa löytyy lähimarkkinoiltakin. Hallitustyöskentelyn kehittäminen avaa kuitenkin 3 Kaverin mahdollisuuksia pidemmällekin, ja kaverukset uskovat Suomen suositelluimman jäätelöbrändin mahdollisuuksiin kansainvälisesti.

- Seuraamme erityisesti Oatlyn kansainvälistymistä, mainitsee Huotari.

3 Kaverin Jäätelö Oy perustivat Heikki Huotari, Sauli Saarnisto sekä Ilkka Wikholm vuonna 2012, ja kahdeksan vuoden ajan hallituksena puheenjohtajana toimi Wikholm, joka nyt siirtyy hallituksesta aktiivisen omistajan rooliin.

Yhteystiedot:

Anna Wikholm, Brändi ja markkinointi, Kolmen Kaverin Jäätelö Oy, anna.wikholm@3kaveria.fi, +358 45 249 42 92, Kivikonlaita 36, 00940 Helsinki

Carin Gerhardsen
PIPARKAKKUTALO

Tukholman seudulla tapahtuu lyhyessä ajassa useita julmia murhia. Tutkimusten edetessä Hammarbyn poliisilaitoksella työskentelevälle rikoskomisario Conny Sjöbergille selviää, että 44-vuotiaita uhreja yhdistää vain yksi asia: he ovat kaikki olleet lapsina samassa päiväkodissa.
Conny Sjöbergin on löydettävä sarjamurhaaja, jonka motiivit ovat hyvin henkilökohtaiset – ja joka ei anna minkään tai kenenkään pysäyttää itseään.
Piparkakkutalo on nopeatempoinen ja monitasoinen dekkari, jossa kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Samalla se on romaani vakavasta asiasta, kiusaamisesta. Järjestelmällinen kiusaaminen jättää uhriin lähtemättömät jäljet.

Piparkakkutalo aloittaa Carin Gerhardsenin suositun Hammarby-sarjan, jossa seurataan rikoskomisario Conny Sjöbergin ja hänen henkirikosryhmänsä työtä. 

Carin Gerhardsen on ruotsalainen matemaatikko, joka julkaisi ensimmäisen romaaninsa vuonna 1992. Kahdeksanosainen Hammarby-dekkarisarja on käännetty 25 kielelle ja myynyt yli 3 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. Gerhardsenilta on aiemmin suomeksi julkaistu rikosromaani Musta jää.

Piparkakkutalo
ISBN 9789523750852
Suomennos Maija Ylönen
Sidottu, suojapaperi
355 s.
Ilmestyy viikolla 39/2020
Saatavana sähkökirjana

Elisa Viihteen uuden alkuperäissarjan, Jälkeläisten (Next of Kin), kuvaukset alkoivat tällä viikolla pääkaupunkiseudulla. Kyseessä on kahdeksanosainen uutuussarja, jonka tekijöissä on niin suomalaisia kuin tanskalaisia. Jälkeläiset-sarja tulee katsottavaksi syksyllä lanseerattavaan Elisa Viihde Viaplay -suoratoistopalveluun ensi vuonna.

Jälkeläiset on lähitulevaisuuden Helsinkiin sijoittuva draamasarja, joka vie katsojat ihmisyyden peruskysymysten äärelle: keitä me olemme, ja miten perimä linkittää meidät toisiimme? Sarjassa Liv (Nika Savolainen) ryhtyy selvittämään biopankista varastetun DNA-näytteensä kohtaloa ja päätyy lopulta ajojahdin kohteeksi.

‒ Suomalaiset katsovat yhä enemmän viihdettä suoratoistopalveluista, ja haluamme tuoda kotimaiseen sarjatarjontaan jatkuvasti jotain uutta. Elisa Viihde Aition ja Viaplayn yhdistämisen myötä kotimaiset, pohjoismaiset ja kansainväliset sarjat saa jatkossa yhdestä palvelusta. On hienoa tuoda ensimmäinen suomalais-tanskalaisena yhteistyönä syntyvä Elisa Viihde alkuperäissarja asiakkaiden katsottavaksi, Elisan sisältöliiketoiminnan johtaja Ani Korpela kertoo. 

Puhuttelevan draamasarjan ohjaa aiemmin mm. Korso-elokuvan ohjannut Akseli Tuomivaara. Käsikirjoitus on syntynyt suomalaisen Minna Panjasen ja tanskalaisen Valeria Richterin yhdistettyä voimansa.

‒ Sarjaa on ollut erityisen mielenkiintoista kirjoittaa, koska se käsittelee evoluution seuraavaa vaihetta, jonka me ihmiset itse olemme saaneet aikaan. Samaan aikaan Jälkeläiset on viihdyttävä perhedraama, jossa hahmot haastavat toisiaan joka käänteessä, kommentoi käsikirjoittaja Minna Panjanen.

Sarjan pääosissa nähdään Nika Savolainen (mm. Nyrkki) ja Elmer Bäck (mm. Jättekiva). Muissa merkittävissä rooleissa nähdään Matleena Kuusniemi (mm. Koukussa) ja Antti Virmavirta (mm. Huone 301) sekä nimekkäät tanskalaisnäyttelijät: Silta-sarjassa näytellyt Sarah Boberg, The Rain ja The Legacy -sarjoista tuttu Sonny Lindberg sekä mm. Warrior Nun -sarjassa näyttelevä ja Victoria’s Secret -mallinakin nähty May Lifschitz.

Sarjan Elisa Viihteelle tuottavat BUFOn Mark Lwoff, Misha Jaari ja Pilvi Kuusrainen. Sarja on tuotettu yhteistyössä A+E Networksin, Business Finlandin ja Suomen elokuvasäätiön kanssa.

Elisa Viihde on julkaissut vuodesta 2014 alkaen 21 alkuperäissarjaa, joita ovat muun muassa Huone 301, Ivalo ja Kaikki synnit (ks. lisää täältä). Tulevia sarjoja ovat muun muassa Pohjolan laki, Mister8 ja Häräntappoase. Elisa Viihde Aitio ja Viaplay yhdistyvät syksyllä 2020 yhdeksi Elisa Viihde Viaplay -suoratoistopalveluksi. Asiakkaat saavat jo nyt Aition ja Viaplay Leffat & Sarjat -sisällöt nykyisistä palveluista yhteishinnalla.

Kuvat medialle >> 

Sarjan tiedot: 

Näyttelijät

Nika Savolainen
Elmer Bäck
Matleena Kuusniemi
Antti Virmavirta
Sarah Boberg
Sonny Lindberg
May Lifschitz

Työryhmä

Ohjaaja – Akseli Tuomivaara
Käsikirjoittajat – Valeria Richter & Minna Panjanen
Kuvaaja – Max Smeds
Lavastussuunnittelija – Heather Loeffler
Tuottajat – Mark Lwoff, Misha Jaari, Pilvi Kuusrainen

Pituus
8 jaksoa

Yhteystiedot medialle:  

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Liekki Promotion, Nora Norrlin
p. 040 846 0116, nora.norrlin@liekkipromotion.com

Elisa Viestintä p. 050 305 1605, mediadesk@elisa.fi  

Helly Hansenin toimintaa viitoittaa intohimo ympäröivästä luonnosta ja vedeskasjdalkjtä nauttimiseen. Merten, vuoristojen ja ympäristön kunnioittaminen ja vastuullinen hyödyntäminen on yritykselle ensiarvoisen tärkeää niin ulkona liikkumisen kuin resurssien käytönkin kannalta. Helly Hansenin tavoitteena on kehittää tinkimätöntä ja vastuullista tuotesuunnitteluaan niin, että sen tuotteet palvelevat kuluttajia ja heidän tarpeitaan parhaalla mahdollisella tavalla ja kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän.

Meillä on ilo kutsua sinut torstaina 1.10. LIFA INFINITY PRO^TM - uraauurtavan innovatiivisen ja vastuullisen, vedenpitävän ja hengittävän uutuusmateriaalian lanseeraukseen sekä seuraamaan paneelikeskustelua. Helly Hansenin tuotekehitystiimi ja ammattilaisurheilijat kertovat uutuusmateriaalin testauksesta ja keskustelevat varusteiden merkityksestä ääriolosuhteissa liikuttaessa. Paneelissa on mukana mm. kolminkertainen alppihiihdon olympiamitalisti Mattias Hargin Ruotsista.

Tilaisuus lähetetään Helly Hansenin pääkonttorilta Norjasta, ja kielenä on englanti. Osallistujat voivat ottaa osaa keskustelun Q&A -osuuteen live chatin kautta.

Päivä                torstai 1.10.

Aika                 18.00 (Suomen aikaa)

Paikka             TEAMS, kutsulinkki lähetetään ilmoittautuneille

R.S.V.P. perjantaihin 25.9. mennessä osoitteeseen Hanna-Liisa.Erkheikki@akvamariini.fi

Toivottavasti pääset mukaan!

Lappeenrannan kaupungin ”Myö liikutaa – ulkona!” -liikuntakampanjalla halutaan motivoida kuntalaisia ulkoilemaan. Ulkona liikkuminen virkistää mieltä, parantaa unenlaatua ja vähentää stressiä. Kampanjaan voi osallistua 7.9.–4.10.2020.

Kampanjaan osallistuvat merkitsevät harjoittamansa ulkoliikunnan suorituspassiin, joka palautetaan 5.10. mennessä uimahallien, Joutsenohallin, Sammonlahden palloiluhallin tai pääkirjaston auloissa oleviin palautuslaatikoihin. Kaikki liikkuminen ulkona lasketaan: myös työ- ja koulumatkat, kauppareissut ja vapaa-ajan askareet.

Liikuntakampanjan suorituskorttien palauttaneiden kesken arvotaan useita liikunnallisia tuotepalkintoja. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti, ja tieto julkaistaan kampanjan päätyttyä myös sen internet-sivuilla.

OHJEET OSALLISTUMISEEN:

1. Nouda henkilökohtainen suorituskorttisi uimahallien lippukassoilta, Joutsenohallilta, Sammonlahden palloiluhallilta tai pääkirjastosta. Kortin voi myös tulostaa kaupungin sivuilta.

2. Merkitse liikuntasuoritus korttiin rastilla tai lajilyhenteellä.

3. Laske neljän viikon liikuntakerrat yhteen ja merkitse korttiin.

4. Palauta suorituskortti 5.10. mennessä uimahallien, Joutsenohallin, Sammonlahden palloiluhallin tai pääkirjaston auloissa oleviin palautuslaatikoihin.

Lisätietoja:

Hanna Putkonen

Liikunnanohjaaja, Lappeenrannan kaupunki

hanna.putkonen@lappeenranta.fi

p. 040 481 9399

Kaapelitehtaan syysnäyttelyt 25.9.2020–6.1.2021

Tiedotustilaisuus torstaina 24.9. klo 10–11.

Suomen valokuvataiteen museon Kaapelitehtaan syysnäyttelyt esittävät yksilöiden elämää suhteessa näitä suurempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin, tapahtumiin ja rakenteisiin. Valokuvataiteilija Jari Silomäki nostaa uransa laajimmassa soolonäyttelyssä Tunteiden maantiede esiin yksityisiä elämäntarinoita, joiden kokonaisuudesta muodostuu 2000-luvun suuria kertomuksia. Museon kokoelmia esittelevässä Kuvakulma-tilassa on esillä taiteilija Minna L. Henrikssonin teos, joka tutkii valokuvauksen teknologiaan kätkeytyviä syrjiviä rakenteita. Museon Projekti-tilassa jatkaa The Censored Exhibition, performanssi yhden miehen kamppailusta monikansallisen suuryrityksen, Instagramin mielivaltaista sensuuria vastaan.

Kuva: Jari Silomäki, sarjasta Tunteiden maantiede, 2009–2020.

Jari Silomäki: Tunteiden maantiede
25.9.2020–6.1.2021

Jari Silomäen (s. 1975) Tunteiden maantiede kertoo tarinoita kodista, arjesta, ihmissuhteista ja elämästä eri puolilla maapalloa. Silomäen työskentelyn keskipisteenä on jo kahden vuosikymmenen ajan ollut yksilön sijoittuminen oman aikansa yhteiskunnalliseen kertomukseen. Suuret maailmanpoliittiset tapahtumat piirtyvät esiin hienovaraisten ja yksityisten tarinoiden kautta. Ilmaisukeinona on tarinallinen dokumenttivalokuva, jossa esiin nousee tekstin ja kuvien liitto. Tunteiden maantiede on Jari Silomäen tähän asti laajin soolonäyttely, jonka teoksista suurin osa nähdään nyt ensimmäistä kertaa.

Näyttelyn nimityö Tunteiden maantiede sai alkunsa vuonna 2005 kirpputorilöydöstä, josta paljastui kokonainen eletty elämä: postikortteja, muistiinpanoja ja päiväkirjamaisia kalenterimerkintöjä. Tuntemattoman ihmisen paperijäämistöön tutustumisen luoma yhteenkuuluvuuden tunne vei Silomäen tutkimaan Internetin keskustelupalstoja ympäri maailmaa. Foorumeilta löydetyt merkinnät saavat muotonsa Silomäen studioonsa lavastamissa tuokiokuvissa. Teos luo kasvot anonyymeille henkilöille ja esittää heidän elämänsä avainkohtauksia, jotka kuljettavat katsojaa yleisestä yksityiseen: ihmisten haluihin, pelkoihin ja unelmiin.

Teossarja Ihmisrakas Kalpana – luokkanousuni tarina saa nimensä Bombayn slummiin naitetusta kastittomasta Kalpana Sojorista, josta tuli monien käänteiden jälkeen satumaisen rikas. Sarjaa varten Silomäki tutustui kahteenkymmeneen elämäntarinaan seitsemässä eri maassa vuosina 2017–2020. Silomäen katse nopeasti vaurastuneisiin on lempeä: tarinat tuovat esiin myös entisen elämän suuret vaikeudet ja uuteen rooliin sopeutumisen haasteet.

Sääpäiväkirja -teossarjaa Silomäki on tehnyt jo vuodesta 2001 ja aikoo jatkaa sitä loppuelämänsä. Muun elämän ohessa mahdollisimman mekaanisesti syntyvät kuvat kiinnittyvät kuvatekstein henkilökohtaisen elämän ja maailmanlaajuisten tapahtumien risteyskohtiin. Silomäen mukaan kuvien kiinnostavuus syntyy suhteessa aikaan, jos on syntyäkseen. Projektin alkaessa lähes 20 vuotta sitten säätila ei ollut poliittisesti latautunut. Nykyään sitä katsotaan ilmastonmuutoksen kautta.

Dokumentaarisessa lyhytelokuvassa Mikloksen näkymätön koti Silomäki kuvaa Budapestin Hármashatár-kukkulan laella itse rakentamassaan majassa asuvaa Miklosta, jonka elämää populistisen hallinnon tekemä lakimuutos horjuttaa.

Jari Silomäen näyttelyä ovat tukeneet Koneen säätiö, Finnfoto – Suomen valokuvajärjestöt ry, Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö, Taiteen edistämiskeskus, Suomen Kulttuurirahasto ja Patricia Seppälän säätiö.

Kuva: Minna L. Henriksson: Sensitometrinen koe Polaroidilla, 2012 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma

Minna L. Henriksson: Sensitometrinen koe Polaroidilla
25.9.2020–6.1.2021

Museon kokoelmia esittelevässä Kuvakulma-tilassa on syyskaudella esillä taiteilija Minna L. Henrikssonin (s.1976) teos Sensitometrinen koe Polaroidilla. Teos kysyy, voiko kamera olla rasistinen.

Monet valokuvauslaitteet ja värifilmit on suunniteltu ensisijaisesti vaaleaihoisten ihmisten kuvaamiseen. Teknologian kehitykseen ja kaupallisiin sovelluksiin vaikuttavat aina keksijöiden, rahoittajien ja kuluttajien tiedostetut ja tiedostamattomat arvot ja asenteet. Kun Henrikssonille tarjoutui mahdollisuus käyttää suurikokoista Polaroid-kameraa ja uutta filmiä, hän testasi niiden rajoitteita yhdessä tummaihoisen mallin kanssa.

Suomen valokuvataiteen museon syysnäyttelyiden tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus torstaina 24.9. klo 10–11.

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki. 

Jari Silomäki on paikalla haastatteluita varten. Minna L. Henrikssonin yhteystiedot toimitetaan pyydettäessä.

Syysnäyttelyiden avajaispäivänä 24.9. museoon on vapaa pääsy koko päivän klo 11–18.

Ilmoittautumiset pressitilaisuuteen, haastattelupyynnöt ja lisätiedot:

Jaakko Laasanen, viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo

jaakko.laasanen@fmp.fi

040 6800 307

Kuvia mediakäyttöön

Jari Silomäki: Tunteiden maantiede http://bit.ly/svm_silomaki

Minna L. Henriksson: Sensitometrinen koe polaroidilla http://bit.ly/sensitometrinen_koe

Kaapelitehtaan syysnäyttelyt 2020

25.9.2020–6.1.2021

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki

ti–su 11–18, ke 11–20, ma suljettu

liput 10/5 euroa, Museokortilla ja alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/nayttelyt/tulevat

Kuva: Jari Silomäki, sarjasta Ihmisrakas Kalpana, 2017–2020.

Kuva: Jari Silomäki, sarjasta Sääpäiväkirjani, 2001–. 

Teksti kuvassa: Girls are playing on the Ruutinkoski beach. At the same time, a new kind of virus is spreading in China.

Suomenlinnassa järjestetään Suomenlinnan Suupalat -tapahtuma lauantaina 19. syyskuuta. Kahvilat ja ravintolat ovat valmistaneet makeita ja suolaisia maistiaisia, joita myydään vain tapahtumapäivänä 5 € hintaan.

Kierrä vaikka kaikki ravintolat ja kahvilat maistellen kauden makuja ja tutustu samalla Suomenlinnan monipuoliseen kahvila- ja ravintolatarjontaan. Ota ystäväsi ja perheesi mukaan ja tee merimatka linnoitukseen!

Tapahtuman kahvilat ja ravintolat

Mukana tapahtumassa ovat Ravintola Suomenlinnan Panimo, Cafe Silo, Adlerfelt, Cafe Bar Valimo ja Lonnan ravintola. 5 euron herkut ovat tarjolla klo 12 - 18. Kaikki kohteet löytyvät Suomenlinnan matkailijan kartalta.

Ravintola Lonna sijaitsee Lonnan saarella ja sinne kuljetaan Kauppatorilta ja Suomenlinnasta JT-Linen vesibussilla. Merimatkan Suomenlinnaan voi tehdä JT-Linen vesibussilla sekä HSL:n lautalla.

Tervetuloa herkuttelemaan!

Tampereen Oopperan seuraava oopperatuotanto on Richard Wagnerin Lentävä hollantilainen. Oopperan ensi-ilta on Tampere-talossa perjantaina 29.1.2021. Hollantilaisen nimiroolin laulaa kokenut Wagner-tulkitsija, kanadalainen Nathan Berg. Berg korvaa tehtävässä Tommi Hakalan, jonka oli alun perin määrä debytoida Hollantilaisen tehtävässä. Koronatilanne aiheutti tuotantojen siirtoja ja esityspäivien päällekkäisyyksiä, minkä vaikutti siihen, että Hakala ei esiinny Tampereella.

- Pandemia on tuonut kulttuuri- ja tapahtuma-alalle poikkeuksellisia haasteita. Talojen sulkeminen keväällä ja tuotantojen siirrot saattavat aiheuttaa päällekkäisyyksiä. Näin kävi Hakalan solistitehtäville Tampereella ja Helsingissä. Tampereen Oopperan varsin vaikuttava solistijoukko täydentyy onneksemme kokeneella Nathan Bergillä, sanoo Tampere-talon ohjelmapäällikkö ja Tampereen Oopperan vastaava tuottaja Suvi Leinonen.

Hakala laulaa Kansallisoopperassa Wagnerin Ring-sarjassa. Sen toisen osan, Valkyyrian, ensi-ilta siirtyi syksyltä 2020 keväälle 2021 samaan ajankohtaan Tampereen Lentävän hollantilaisen kanssa.

- On sääli ja turhauttavaakin, että koronan aiheuttamat äärimmäiset ja vaikeat toimenpiteet veivät kaksi uutta produktiotani ja niiden hienot roolit päällekkäin. Mutta Ring-kokonaisuuden Wotanin ja Wandererin hahmot eivät tule kovin useasti elämässä ensimmäistä kertaa eteen, ja siksi Valkyyria nyt ajaa etusijalle. Hollantilaisen rooli Tampereen hienoissa puitteissa jää valitettavasti minulta tekemättä, baritoni Tommi Hakala pohtii.

- Muutokset oopperatuotannoissa eivät ole ennenkuulumattomia. Olemme hoitaneet Wagner-produktioidemme solistitehtävän päällekkäisyyttä yhteistyössä Kansallisoopperan ja Tommi Hakalan kanssa, Suvi Leinonen jatkaa.

Kokenut Wagner-tulkitsija Nathan Berg

Kanadalainen bassobaritoni Nathan Berg on kokenut Wagner-tulkitsija. Edellisen Hollantilaisen roolin hän on laulanut Cincinnatin oopperassa 2018. Bergin debyytti Lentävän hollantilaisen nimiroolissa Moskovan Bolshoi-teatterissa 2013 sai aikoinaan valtavasti kiitosta ja maailmanlaajuista huomiota. Ylistystä ovat keränneet myös useat muut Wagner-tulkinnat, kuten Reininkullan Alberich (Soulin Filharmonikot ja Minnesotan ooppera).

Kauden 2019/20 kiinnityksiin on lukeutunut roolidebyytti Salomen Jochanaan roolissa Atlantan oopperassa ja Havaijin oopperassa, Thaïksen Palemon Toronton sinfoniaorkesterin kanssa, Rotterdamin Filharmonikoiden Euroopan kiertue Yannick Nézet-Séguinin kanssa ja debyytti Tristanin ja Isolden Kurwenalina Taiwanin Filharmonikoiden kanssa. Grammy-, Juno- ja Echo-palkittu Berg on esiintynyt yli 30 äänitteellä.

Lentävän hollantilaisen ohjaa oopperadebyyttinsä tekevä kokenut teatteriohjaaja Marika Vapaavuori. Tampere Filharmoniaa johtaa saksalainen kapellimestari Anja Bihlmaier. Lavastuksen suunnittelee Marjatta Kuivasto ja puvustuksen Leena Rintala. Valosuunnittelusta vastaa Ville Syrjä. 

Lentävässä hollantilaisessa kokenut ja näyttävä solistikaarti

Dalandin roolin laulaa Suomessa harvoin oopperanäyttämölle ehtivä basso Mika Kares. Sentan tehtävään eläytyy Suomeen ensivierailulle tuleva sopraano Martina Welschenbach, jonka kevään 2020 kiinnityksiin kuuluu Fidelion Leonora Bonnin oopperassa ja Senta Deutsche Oper Berliinin Lentävässä hollantilaisessa.  Erikin tehtävän jakavat tenorit Tuomas Katajala ja Jussi Myllys. Steuermannin roolin laulaa Dan Karlström ja Maryn roolissa kuullaan Tiina Penttistä.

Tampereen Oopperan kuoron valmennuksesta vastaa kuorokapellimestari Heikki Liimola. 

Oopperan esityskieli on saksa. Teos tekstitetään suomeksi ja englanniksi.

Lehdistökuvat

Nathan Berg 

https://tamperetalo.kuvat.fi/kuvat/MEDIALLE+-+PRESS/Wagner+-+Lent%C3%A4v%C3%A4+hollantilainen/Nathan_Berg_1.jpg

https://tamperetalo.kuvat.fi/kuvat/MEDIALLE+-+PRESS/Wagner+-+Lent%C3%A4v%C3%A4+hollantilainen/Nathan_Berg.jpg 

Lisätietoja

Tampere-talon ohjelmapäällikkö, Tampereen Oopperan vastaava tuottaja Suvi Leinonen, puh. 03 243 4031, suvi.leinonen@tampere-talo.fi 

Esitykset

Pe 29.1.2021 klo 18.30, ensi-ilta
Su 31.1.2021 klo 15 
Ke 3.2.2021 klo 18.30 
La 6.2.2021 klo 15 
Ke 10.2.2021 klo 18.30 
La 13.2.2021 klo 15                 

Liput 104/89/68 €, eläkeläiset 96/84/63 €, opiskelijat 30 € 

www.tampere-talo.fi/lentavahollantilainen/