Markkinatuottoa esimerkiksi pörssinoteeratuilla passiivisilla ETF -indeksiosuuksilla tai indeksirahastoilla ja lisätuottoa aktiivisesti hoidetuilla rahastoilla. Näistä rakentuu LähiTapiolan uusi Tähtivarainhoitokonsepti. Tähtivarainhoito tarjoaa mahdollisuuden verotehokkaaseen varainhoitoon, jossa yhdistyy vahva kansainvälinen sijoitusmarkkinoiden osaaminen sekä sijoittamisen kaksi keskeisintä ajattelutapaa.

Markkinatuottoa tavoittelevilla rahastoilla pyritään varmistamaan, että salkun ydin seuraa valittujen markkinoiden tuottokehitystä. Lisätuottoa haetaan aktiivisesti hoidetuista rahastoista, jotka kuuluvat oman vertailuryhmänsä parhaimmistoon puolueettomien rahastoarvioitsijoiden, esimerkiksi rahastoluokittaja Morningstarin tekemissä vertailuissa. 

-LähiTapiolalla on vuosikymmenten kokemus rahastosijoittamisesta ja vahvat suhteet sekä maailman johtaviin varainhoitotaloihin mutta myös pienempiin eritysosaajiin. Aktiivisesti hoidettujen rahastojen valinnassa kiinnitämme huomiota muun muassa historialliseen tuottoon, sen stabiilisuuteen, riskiprofiiliin henkilökunnan kokemukseen, vastuullisuusnäkökulmiin sekä tietenkin kustannuksiin. Ulkopuolisen puolueettoman arvioinnin ja analyysin lisäksi teemme sijoituskohteista oman laadullisen analyysin, LähiTapiola Varainhoidon vt. toimitusjohtaja Jyrki Mäkelä kertoo.

Tähtivarainhoidon salkkuvaihtoehtoina on viisi erilaista riskiprofiilia, joilla on eri osakepainot. Minimisijoitus on 100 000 euroa.

Sijoituskohteet valitaan LähiTapiola Varainhoidon sijoitusnäkemyksen perusteella. Näkemys perustuu LähiTapiola Varainhoidon kehittämään ASM-varainhoitomalliin, jonka perustana on kolme allokaatiomallia: Arvostus, Syklinen ja Momentum. Malli tarkastelee sijoitusmarkkinoita eri tulokulmista sekä eri aikajänteillä ja antaa näin pohjan jäsentää tosiasioita sijoituspäätösten tueksi.

Uusi palvelu on suunniteltu yhdessä LähiTapiolan asiakkaiden kanssa. Erityisesti asiakkaat arvostavat uudessa Tähtivarainhoidossa sen helppoutta, laajaa ja analysoitua sijoituskohteiden valikoimaa, läpinäkyvyyttä ja kustannustehokkuutta. Esimerkiksi miljoonan euron salkun, jonka osakesijoitusten paino on neutraalitilanteessa 50 prosenttia, arvio asiakkaan kokonaiskulutasosta* on 0,71 prosenttia vuositasolla. Uudella varainhoitokonseptillaan LähiTapiola aikoo tavoittaa uusia asiakkaita ja strategiansa mukaisesti kasvaa merkittävästi sijoituspalvelujen tarjoajana.

-Tähtivarainhoito on asiakkaalle avaimet käteen -ratkaisu, jossa varainhoitaja huolehtii salkun muutoksista ennalta sovittujen raamien puitteissa. LähiTapiola on itsekin iso sijoittaja ja pystymme neuvottelemaan sijoituskohteista asiakkaillemme edulliset hinnat. Asiakkaiden kommenttien perusteella rakensimme myös täysin uuden tyyppisen hinnoittelun, joka on mahdollisimman selkeä ja läpinäkyvä, Mäkelä sanoo.

LähiTapiolan Private Banking -palvelujen hinta-laatusuhde jälleen Suomen paras

Viisas Raha –lehden tekemän yksityispankkivertailun mukaan (v. 2018 ja v.2020) asiakkaat arvioivat LähiTapiolan yksityispankkipalvelut hinta-laatu –suhteeltaan Suomen parhaiksi.

Sijoittajat arvostivat muun muassa henkilökohtaista palvelua sekä varainhoidon kulujen avointa raportointia.

-Asiakkaidemme omistamana yhtiönä mieltä lämmitti erityisesti se, että asiakkaat arvostivat kykyämme asettaa asiakkaan etu yhtiön edun edelle, toteavat yksityispankinjohtajat Ilkka Tuominen, Kari Heikkinen ja Joona Lappi yhdestä suusta. 

 Lisätietoja:

 Jyrki.Mäkelä, vt. toimitusjohtaja, LähiTapiola Varainhoito, 040 765 4777 , jyrki.makela@lahitapiola.fi

Ilkka Tuominen, yksityispankinjohtaja, LähiTapiola Private Banking, 040 830 6885, ilkka.tuominen@lahitapiola.fi

*Asiakkaan kokonaiskulu tulee riippumaan toteutuneesta allokaatiosta ja salkkuun valittavien rahastojen kuluista. Toteutuneet kulut raportoidaan asiakkaalle jälkikäteen.

Lahden seutu - Lahti Region Oy käynnisti elokuussa koko maakunnan kattavan kokous- ja kongressimatkailualan yrittäjille suunnatun muutosprojektin. Tavoitteena on tunnistaa kokousmatkailun uusia vetovoimatekijöitä, saada tietoa kokousjärjestäjien muuttuneesta arvomaailmasta sekä auttaa yrittäjiä reagoimaan muuttuneisiin vaatimuksiin. Muutosprojektia toteutetaan yhteistyössä maakunnan kokoustoimijoita edustavan kokousmatkailun teemaryhmän kanssa.

- Kotimaan matkailussa yksittäisten matkailupalveluiden kysyntä, kuten luonto-, liikunta- ja hyvinvointimatkailupalvelut ovat elpyneet koronan kourista ensimmäisinä. Toisaalta suurimmat muutokset on koettu ja koetaan edelleen kokous- ja tapahtumavieraiden osalta. Tämä on haaste erityisesti eteläisen Suomen kokous- ja kongressimatkailupainotteisille kaupunkiseuduille kuten Lahden seutu, hanketta vetävä kotimaan asiakkuuspäällikkö Harri Olenius, Lahti Region Oy:stä.

Koronapandemian aiheuttamalla luottamuksen häviämisellä ja kokousmatkailijoiden arvopohjan muuttumisella on merkittävä vaikutus Lahden seudun kokous- ja kongressimatkailulle. Uusia toimintatapoja tarvitaan nopeasti ja niiden ideointi on käynnistynyt yhdessä alueen yrittäjien sekä Muutostoimisto Flow:n kanssa.

- Kokous- ja kongressimatkailu jatkuu, mutta sen on uudistuttava vastaamaan koronapandemian jälkeisen yhteiskunnan turvallisuusvaatimuksia sekä digitaalisuuden lisääntymistä. Lahden seutu haluaa olla mukana rakentamassa tätä uutta maailmaa, Olenius jatkaa.

Kokousmatkailulle suuntaviivat tulevaisuuteen

Työskentely on käynnistynyt 6000:lle kokous- ja kongressijärjestäjälle lähetetyllä, arvomaailmaa kartoittavalla kyselytutkimuksella. Kyselyllä selvitetään, minkälainen on tulevaisuudessa kokousjärjestäjän mukaan vetovoimainen kokous tai kongressi ja mitä lisä- ja oheispalveluita he arvostavat kokoontumisissaan. Lisäksi halutaan selvittää ja ideoida uusia markkinointi- ja myynninedistämistoimenpiteitä digitalisoituvassa toimijakentässä.

Kysely toteutetaan psykologiaa hyödyntävällä ValueScout-menetelmällä, joka paljastaa markkinoilla olevan, piilevän kasvupotentiaalin sekä auttaa ymmärtämään asiakkaiden todellisia motiiveja.

- Tutkimuskyselyssä on sekä avoimia että monivalintakysymyksiä, jotka avaavat vastaajien tunnetason kokemuksia ja odotuksia. Kyselyn vastausten pohjalta tehtävää analyysia hyödynnetään Lahden seudun kokous- ja matkailupalvelujen uusien palvelukonseptien ideoinnissa ja suunnittelussa, kertoo Isa Merikallio ValueScout - ForceForGrowth Oy:stä.

Päijät-Hämeen kokousmatkailuyrittäjistä koostuvan kokousmatkailun teemaryhmän työskentelyä koordinoiva Muutostoimisto Flown Pekka Vihma toteaa, että vallitsevaan maailmantilanteeseen liittyy paljon uhkia ja pelkoja, mutta myös uusia mahdollisuuksia ja tapoja toteuttaa turvallisia kokouksia ja yritystapahtumia.

Muutosprojekti rakentuu neljästä puolen päivän mittaisesta työpajasta, joihin osallistuu maakunnallinen kokousmatkailun teemaryhmä. Teemaryhmässä on mukana kokousmatkailun kehittämistyössä aktiivisesti mukana olevia matkailualan yrittäjää.

- Ensimmäisessä työpajassa selvitämme, millaisella kivijalalla tällä hetkellä seisomme. Samalla käymme läpi ValueScout-kyselytutkimuksen analyysia. Toisessa työpajassa innovoimme uusia kokous- ja tapahtumapalvelukonsepteja ja kolmannessa valitsemme niistä jatkoon aidosti toteuttamiskelpoiset. Neljännessä tapaamisessa vedämme yhteen koko prosessin tuotokset ja rakennamme niistä yhdessä Lahden seudun kokousmatkailulle uudet suuntaviivat, Vihma kiteyttää.

Lahden seudun matkailun uusien kokous- ja matkailupalvelujen muutosprojektin tulokset ja suuntaviivat ovat selvillä vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoja:

Harri Olenius
kotimaan asiakkuuspäällikkö, projektipäällikkö
Lahden seutu - Lahti Region Oy, p. 0400 922 453, harri.olenius@lahtiregion.fi

Pekka Vihma
mahdollistaja, Muutostoimisto Flow, p. 0400 485 444, pekka.vihma@flow.fi

***

Muutostoimisto Flow:n toimitusjohtaja Pekka Vihmalla on vuosikymmenten kokemus matkailualalta. Vihma on työskennellyt yli kaksikymmentä vuotta kokous- ja kongressihotelli Vanajanlinnan toimitusjohtajana ja yrittäjänä ja sitä ennen mm. Katinkulta Klubin ja Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toimitusjohtajana. Muutosprojektiin liittyvästä tutkimuksesta vastaa Isa Merikallio ValueScout - ForceForGrowth Oy:stä.

***

Kokous- ja tapahtumamatkailun muutosprojekti toteutetaan osana KoKas | Päijät-Hämeen matkailun selviytymisstrategia - Koronan kourista kotimaiseen kasvuun -hanketta (hankeaika 28.2.2020-31.8.2021) Hankkeen tavoitteena on mm. postkorona-ajan maailmaan soveltuvan kokouskonseptin laatiminen ja sen jalkauttaminen osaksi Lakeland Finland Visit Lahti -brändiä.

Rovaniemi tarjoaa kaupunkilaisille uuden Aalto-elokuvan tilausnäytännön elokuvateatteri Bio Rexissä maanantaina 28. syyskuuta kello 18. Paikalla on elokuvan rovaniemeläislähtöinen ohjaaja Virpi Suutari, joka on kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainion haastateltavana näytännön jälkeen. Rajoitettu määrä pääsylippuja on noudettavissa nopeusjärjestyksessä kauppakeskus Rinteenkulman Osviitasta torstaihin 24.9. mennessä.

Aalto on palkitun dokumentaristin Virpi Suutarin dokumenttielokuva modernismin mestareista arkkitehti Alvar ja Aino Aallosta sekä heidän teoksistaan ympäri maailmaa. Elokuva nostaa ansaitusti esille Aino Aallon tarina Alvarin tasa-arvoisena kollegana. 

"Olen erityisen iloinen näytöksestä kotikaupungissani, sillä Aalto-elokuva ei olisi syntynyt ilman lapsuudenkokemuksiani Rovaniemen kirjastossa. Toivotan rovaniemeläiset jakamaan Aaltojen hämmästyttävän tarinan ja keskustelemaan kanssani elokuvan jälkeen", sanoo Virpi Suutari.

Syvälliseen arkistotyöhön ja nykypäivässä kuvattuun materiaaliin pohjautuva dokumentti kuljettaa katsojan kiehtovalle matkalle Aaltojen rakkaustarinaan ja heidän ajatteluunsa ikonisten teosten taustalla. Elokuva avaa poikkeuksellisen pariskunnan elämää ja heidän yhteistyönsä taustoja. Siinä on runsaasti ennennäkemätöntä ja -kuulematonta arkistomateriaalia, kuten Aaltojen rakkauskirjeitä sekä Göran Schildtin Aallon elämänkertaa varten nauhoittamia taustahaastatteluja. 

Elokuva perustuu laajaan taustatyöhön ja sitä varten on haastateltu Aaltojen läheisiä ja kansainvälisiä huippututkijoita eri puolilla maailmaa. Elokuvassa vieraillaan monissa Suomen Aalto-kohteissa: Rovaniemen lisäksi Helsingissä, Imatralla, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Säynätsalossa sekä Venetsian Paviljongissa, Viipurin kirjastossa ja Cambridgessa. Matkalla kohdataan myös Rockefellerit, Le Corbusier sekä monia muita legendaarisia kulttuurihahmoja. 

Keskiössä on ihminen, inhimillinen Alvar Aalto. Elokuvassa henkilökohtainen tarina kietoutuu orgaanisella tavalla arkkitehtuuriin ja työhön. Se on elokuva rohkeista ja aikaansa edellä olleista luovista taiteilijoista ja yrittäjistä, Alvarista, Ainosta ja Elissasta, jonka kanssa Aalto meni naimisiin 1952 Ainon kuoleman jälkeen.

Aallon ovat tuottaneet Timo Vierimaa, Virpi Suutari ja Martti Suosalo Euphoria Filmille. Elokuvan levittää Storyhill Oy.

Aalto

Ensi-ilta: 4.9.2020
Kesto: 1 t 43 min
Ohjaaja: Virpi Suutari
Pääosissa: Alvar Aalto, Aino Aalto, Elissa Aalto

Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat

Jätevesilietteet sisältävät runsaasti ravinteita. Noin 40 prosenttia Suomessa muodostuneista jätevesilietteistä hyödynnetään lannoitteena maataloudessa. Jätevesilietteiden hyödyntämiseen vaikuttavat voimakkaasti epätietoisuus sen sisältämistä orgaanisista haitta-aineista sekä niiden mahdollisesta siirtymisestä ruokaketjuun ja vaikutuksista ympäristöön. Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Ruokaviraston PProduct -yhteishankkeessa selvitettiin jätevesilietteen fosforin pitkäkestoista lannoitusvaikutusta sekä tutkittiin raskasmetallien sekä tiettyjen orgaanisten haitta-aineiden kertymistä viljelykasveihin.

– Jätevedenpuhdistamoilla fosforin poistamiseen käytetään saostuskemikaaleja, joiden epäillään heikentävän lietetuotteiden tehoa fosforilannoituksessa. Jätevesilietefosforin heikon liukoisuuden takia liete voisikin toimia parhaiten pitkäkestoisena fosforilannoitteena, tutkimushankkeen vastuullinen vetäjä, erikoistutkija Kari Ylivainio Luonnonvarakeskuksesta arvioi.

Ruokaturvallisuuden näkökulmasta jätevesilietteiden raskasmetallipitoisuudet eivät hankkeen tutkimustulosten perusteella kohottaneet sadon raskasmetallipitoisuuksia väkilannoitefosforiin verrattuna. Orgaanisten haitta-aineiden kertyminen vaatii kuitenkin vielä lisätutkimuksia.

Jätevesiliete soveltuisi parhaiten pitkäkestoiseen fosforilannoitukseen

Jätevesilietteen fosforilannoitusvaikutus huononi sen sisältämien saostuskemikaalien eli raudan ja alumiinin pitoisuuden kasvaessa suhteessa fosforipitoisuuteen. Ensimmäisessä sadossa jätevesilietefosforin käyttökelpoisuus oli 10 prosenttia. Pidemmällä ajanjaksolla fosforin käyttökelpoisuus parani suhteessa väkilannoitefosforiin ja oli kolmivuotisen kokeen aikana korkeimmillaan noin 40 prosenttia.

– Jätevesilietteen poltto ja pyrolysointi eli hapettomissa olosuhteissa tapahtuva kuumennus 300 asteeseen alensivat lietteen fosforilannoitusvaikutusta, Kari Ylivainio toteaa.

Jätevesilietteiden prosessoinnin vaikutukset haitta-aineisiin

Orgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksia tutkittiin muun muassa mädätetystä, kompostoidusta ja pyrolysoidusta lietteestä.

– Kompostoidussa jätevesilietteessä muun muassa palamisen seurauksena muodostuvien polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) ja joidenkin lääkeaineiden pitoisuudet olivat pienempiä kuin mädätteessä. Palonsuoja-aineina käytettyjen polybromattujen difenyylieettereiden (PBDE) ja muun muassa pintakäsittelyaineina käytettyjen perfluorialkyyliyhdisteiden (PFAA) pitoisuudet taas olivat kompostissa yhtä suuret tai jopa suuremmat kuin mädätteessä, tutkija Lauri Äystö Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

Jätevesilietteen pyrolysointi alensi useimpien tutkittujen orgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksia, mutta ei vaikuttanut tiettyjen yhdisteiden pitoisuuksiin lainkaan tai jopa kasvatti niitä. Näin ollen pyrolysoinnin vaikutusta haitta-aineisiin tulee tutkia lisää.

– Jätevesilietteiden kadmiumpitoisuus oli pienempi kuin Suomessa epäorgaanisille fosforilannoitteille asetettu enimmäispitoisuus fosforikiloa kohden, 50 milligrammaa. Suurimmillaan pitoisuus oli 28 milligrammaa kilossa, kun se käytetyssä väkilannoitefosforissa oli 14 milligrammaa kilossa. Tutkimuksessa käytetyt jätevesilietteet eivät kohottaneet ohra- tai raiheinäsadon raskasmetallipitoisuuksia väkilannoitteeseen verrattuna, Ylivainio jatkaa.

Palonsuoja-aineiden, biosidien ja lääkeaineiden kertymisestä tarvitaan lisätietoa

Kasvatuskokeissa tutkittiin PBDE-yhdisteiden, lääkeaineiden ja bakteereja tuhoavien aineiden (biosidit) kertymistä kauran jyviin sekä lääkeaineiden ja biosidien kertymistä raiheinään.

– Kasvinäytteissä havaittiin PBDE-yhdisteitä ja yksittäisiä lääkeaineita. Havaituissa pitoisuuksissa oli suurta hajontaa ja ne olivat usein määritysrajan tuntumassa. Tulosten perusteella ei voi tehdä määrällistä arviota PBDE-yhdisteiden kertymisestä koekasvina käytettyyn kauraan vaan asiasta tarvitaan lisätutkimuksia, toteaa tutkimusprofessori Jukka Ranta Ruokavirastosta.

Lääkeaineet voivat aiheuttaa riskiä maaperälle

Ympäristöriskinarvioinnissa selvitettiin joidenkin orgaanisten haitta-aineiden, kuten tiettyjen lääkeaineiden, biosidien, PAH-, PFAA- ja PBDE-yhdisteiden laskennallisia pitoisuuksia maaperässä ottamalla huomioon niiden pitoisuudet lietetuotteissa ja pysyvyys maaperässä.

– Hankkeessa tutkituista lääkeaineista haitattomaksi arvioitu pitoisuus ympäristössä ylittyi biosidina käytetyllä triklosaanilla ja fluorikinoloniantibiooteilla (norfloksasiini, siprofloksasiini ja ofloksasiini). Myös lääkeaineet 17β-estradioli, ibuprofeeni, karbamatsepiini, tetrasykliini, diklofenaakki ja metoprololi voivat aiheuttaa riskiä maaperässä. Pysyvät orgaaniset yhdisteet, kuten PBDE- ja PFAA-yhdisteet saattavat kertyä viljelymaahan, jos näitä yhdisteitä sisältäviä lannoitevalmisteita levitetään toistuvasti maaperään, Äystö arvioi.

Tutkimuksen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö  sekä useat yhteistyökumppanit. Hankkeen tuloksia esitellään laajemmin loppuraportissa.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Kari Ylivainio, Luonnonvarakeskus (Luke), puh. +358 295 326 661, etunimi.sukunimi@luke.fi

Tutkija Lauri Äystö, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. +358 295 251 843, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkimusprofessori Jukka Ranta, Ruokavirasto, puh. +358 295 204 911, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi  

Loppuraportti: 

Jätevesilietteen pitkäkestoinen fosforilannoitusvaikutus ja yhteys ympäristö- ja ruokaturvallisuuteen : Jätevesilietteen potentiaali kasvintuotannossa ja vaikutukset ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen (PProduct) -hankkeen loppuraportti

Syksy tuo tullessaan pihatalkoot ja värikkäät lehtikasat. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) muistuttaa, että LSJH:n lajitteluasemilla otetaan kotitalouksien haravointijätettä sekä risuja ja oksia vastaan maksutta vuoden ympäri. Ensisijaisesti haravointijäte kannattaa hyödyntää omassa pihassa.

Kuulaat kelit ja puista putoavat värikkäät syksyn lehdet innostavat pihatalkoisiin. Samalla alkaa Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) lajitteluasemilla haravointijätteen sesonkiaika.

– Meillä ei ole enää pariin vuoteen ollut erillisiä haravointijätekampanjoita, vaan kotitaloudet voivat tuoda haravointijätteen pienkuormat maksutta LSJH:n lajitteluasemille ympäri vuoden. Järjestelyllä on haluttu tasata lajitteluasemien asiakasmäärää, joka kasvoi kampanja-aikoina suureksi, LSJH:n palvelusuunnittelija Marko Kokkonen kertoo.

Myös risut ja oksat maksuttomia

Maksuton vastaanotto koskee henkilö- ja pakettiautolla sekä henkilöauton peräkärryllä tuotuja haravointijätteitä.

Haravointijätteeksi lasketaan lehdet, havunneulaset, ruoho ja kävyt sekä kitketyt kasvit ja kaislat. Myös oksia ja risuja voi tuoda lajitteluasemille maksutta ympäri vuoden. Maksuton vastaanotto ei koske omenoita, jotka kuuluvat biojätteeseen.

Haravointijäte ja risut on pidettävä kuormassa erillään, koska ne lajitellaan asemilla eri paikkoihin. Haravointijätteestä valmistetaan viherrakentamisessa käytettävää multaa, risuista ja oksista haketta.

Hyödynnä haravointijäte omassa pihassa

Haravointijätteet kannattaa ensisijaisesti kompostoida tai hyödyntää niiden syntypaikalla, omassa pihassa.

– Ruohonleikkurilla voi ajaa ohuen kerroksen lehtiä silpuksi nurmikon päälle. Oksat ja risut taas voi hakettaa ja käyttää kompostin seosaineena tai katteena pensaiden juurilla, Kokkonen vinkkaa.

Mikäli jätettä ei pysty hyödyntämään omassa pihassa, on oikea osoite lajitteluasema. Jätelain mukaan haravointijätteen vieminen toisen maalle on kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita, kuten vaikkapa lähimetsää. Kiellolla pyritään estämään muun muassa haitallisten vieraslajien leviämistä.

– Lajitteluasemilla vastaanotetaan maksutta myös asianmukaisesti pakattuja vieraslajijätteitä. Vieraslajit on pakattava huolellisesti tiiviisti suljettuun tuplajätesäkkiin ja pidettävä erillään muusta haravointijätteestä, Kokkonen neuvoo.

Vastaanottopaikat vaihtuvat Topinojalla

Turun Topinojan jätekeskuksen lajitteluasemalla haravointijätteen ja risujen vastaanottokasat vaihtavat tällä viikolla paikkaa. Jatkossa haravointijätteet otetaan vastaan lajitteluaseman oikealla puolella sijaitsevalla kentällä, jonne ajetaan jätekeskuksen liikenneympyrän ensimmäisestä liittymästä. Risujen vastaanotto löytyy lajitteluasemalle vievän tien varresta, jonne ajetaan liikenneympyrän toisesta liittymästä.

– Paikkojen vaihdolla voidaan eriyttää syksyn haravointijätteentuojat muusta pientuojaliikeenteestä ja siten vähentää ruuhkaa lajitteluasemalle johtavalta tieltä. Jos haluaa välttää ruuhkia, kannattaa asiointi ajoittaa jollekin muulle päivälle kuin maanantaille, Kokkonen sanoo.

Lajitteluasemien yhteystiedot ja aukioloajat: www.lsjh.fi/jatekeskukset-ja-asemat

Vieraslajeja koskeva ohje: www.lsjh.fi/vieraslajit

Lisätiedot:

Marko Kokkonen
palvelusuunnittelija, LSJH
puh. 020 728 2180
Marko.kokkonen@lsjh.fi

Ensimmäistä kertaa Turussa vietetty Itämeripäivä sai hyvän vastaanoton. Itämeripäivää vietettiin 27. elokuuta useiden tapahtumien merkeissä Suomessa ja koko Itämeren alueella. Turun Itämeripäivä saa jatkoa myös ensi vuonna.

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve muistuttaa päivän ja Itämeren suojelun tärkeydestä.

- Saaristomeri selviytyy, jos me teemme johdonmukaista ja pitkäjänteistä ympäristötyötä laajalla ja päättäväisellä yhteistyöllä. Vain siten myös sukupolvet meidän jälkeemme saavat nauttia luonnosta maailman kauneimmassa saaristossa, Arve sanoi Itämeripäivän tervehdyspuheessaan.

Turussa järjestettiin päivän aikana 12 yleisötapahtumaa. Koronatilanteen takia joidenkin tilaisuuksien yleisömääriä jouduttiin rajoittamaan, mutta osallistujia eri tapahtumissa oli siitä huolimatta noin 490 henkilöä. Tämän lisäksi keskustelutilaisuuksia ja seminaareja seurattiin etäyhteyksien välityksellä. Selkeästi suosituin etätapahtuma oli Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Archipelago Sea Jazzin huoltoalus M/S Roopen kannella järjestämä jazzkonsertti, jota seurasi etänä Facebook liven kautta jopa 1200 kuulijaa.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion (TSYK) tapahtumista suurin osa tavoitti koko koulun noin 700 opiskelijaa. Erityisesti järjestäjiä ilahdutti koulusta laajalle levinnyt lähikalahaaste, josta toivotaan perinnettä myös seuraaviin Itämeripäiviin.

- TSYKin lähikalahaasteeseen osallistui Suomessa 100 oppilaitosta ja Turun alueen kouluissa ja päiväkodeissa nautittiin huimat 25 000 lähikala-ateriaa. Tieto ja käytäntö kulkivat käsi kädessä, kertoo Turun Itämeripäivän koordinaattori Tove Holm.

Päivän tapahtuma-anti oli monipuolista ja mielenkiintoista. Ohjelmaa oli rakennettu usean toimijan yhteistyöllä, jokaiselle jotakin -periaatteella. Järjestäjien saama palaute on ollut positiivista.

- Itämeri on yhteinen asiamme ja on ollut mukavaa huomata, että niin moni toimija haluaa tehdä työtä sen hyväksi. Päivän tunnettuuden kasvaessa saamme toivottavasti mukaan vielä lisää toimijoita ja tavoitamme yhä useamman turkulaisen osallistumaan Itämeripäivän tapahtumiin, sanoo Holm.

Seuraavaa Itämeripäivää vietetään torstaina 26.8.2021.

Vuoden 2020 Itämeripäivässä olivat mukana: Archipelago Sea Jazz, Aurajokisäätiö, Baltic Area Legal Studies BALEX, Centrum Balticum -säätiö, Forum Marinum, Itämerihaaste, John Nurmisen säätiö, Metsähallitus, Pilvilinnan Talonmies Oy, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen Rotary Itämeriohjelma, taiteilija Molly Balcom Raleigh yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa osana vuoden 2020 CityTorppari-toimintaa, Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (TSYK), Turun Eurooppa-Foorumi, Turun kaupunki, Turun museokeskus, Turun Naispoliisilaulajat, Turun vesihuolto Oy, Turun vesilaitosmuseo, Turun seudun sukeltajat, Turun yliopisto, Yoganni ja Åbo Akademi.

Lisätietoja:

Itämerihaasteen koordinaattori Tove Holm, tove.holm@turku.fi, p. 040 484 6979

Itämeripäivää juhlitaan vuosittain elokuun viimeisenä torstaina tapahtumien, tempausten ja koulutuksen parissa. John Nurmisen Säätiön vuonna 2019 lanseeraaman teemapäivän tavoitteena on nostaa esille merellisiä aiheita ja innostaa konkreettisiin tekoihin Itämeren hyväksi.

Osana kestävän kehityksen työtään IKEA on rahoittanut Suomessa yhteensä viiden tuulipuiston rakentamista. Puistoista kolme viimeisintäkin on nyt valmistunut ja siirtynyt IKEA Oy:n omistukseen. Tuulipuistojen avulla IKEA tuottaa nyt Suomessa vuosittain yhteensä Turun kokoisen kaupungin asukaskuntien vuosikulutuksen verran uusiutuvaa energiaa.

IKEA Suomi saavutti energiaomavaraisuutensa vuonna 2017, kun yhtiön ensimmäinen tuulipuisto Kemin Ajoksessa valmistui ja siirtyi IKEA Oy:n omistukseen. IKEA investoi lisäksi neljään uuteen tuulipuistoon, joista Kurikan Ponsivuoren tuulipuisto siirtyi IKEA Oy:lle alkuvuodesta 2020. Kolme viimeistä tuulipuistohanketta Varsinais-Suomessa Marttilan Verhonkulmassa sekä Pohjanmaalla Maalahden Långmossassa ja Ribäckenissä ovat nyt valmistuneet ja siirtyneet IKEA Oy:n omistukseen.

IKEA Oy omistaa nyt yhteensä viisi tuulipuistoa, jotka tuottavat puhdasta energiaa yhteensä 520 gigawattituntia vuosittain. Tämä kattaisi 104 000 kotitalouden vuosikulutuksen kokonaan. IKEA Suomen panostukset uusiutuvaan energiaan tukevat koko konsernin tavoitetta olla vuoteen 2030 mennessä ilmastopositiivinen, eli vähentää kasvihuonepäästöjä enemmän kuin koko IKEA-toimitusketju tuottaa.

–IKEA haluaa edistää kestävämpää arkea ja on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja ilmastopositiivisuuteen panostamiseksi. Olemme hyvin ylpeitä ja iloisia siitä, että me IKEA Suomessa pystymme näin konkreettisella tavalla edistämään globaaleja tavoitteitamme. Uusien tuulipuistojemme avulla otamme harppauksen kohti ilmastopositiivisuuttamme, kertoo IKEA Suomen vastuullisuuspäällikkö Jessica Lehtinen.

Uusien tuulipuistojen energiantuotanto vastaa 72 000 kotitalouden energiankulutusta

Marttilan Verhonkulman tuulipuisto on yksi harvoista Varsinais-Suomeen rakennetuista tuulipuistoista. Puistossa toimii yhteensä kuusi tuuliturbiinia, jotka tahkoavat jatkossa puhdasta tuulivoimaa 85 gigawattituntia vuodessa.

Pohjanmaalle Långmossaan nousivat korkeimmat tuulivoimalat, jotka IKEA globaalisti omistaa ja jotka rakennuttaja OX2 on koskaan rakentanut. Långmossan seitsemän tuulivoimalan kokonaiskorkeus on 230 metriä. Ribäckenissä voimaloita on viisi. IKEA Oy:n kolmen uuden tuulipuiston voimalat tuottavat puhdasta energiaa vuosittain yhteensä 360 gigawattituntia. Tämä vastaa noin 72 000 kotitalouden eli noin Jyväskylän kokoisen kaupungin kotitalouksien vuotuista energiankulutusta.

–On ollut hienoa olla mukana hankekokonaisuudessa, joka alkaessaan oli Pohjoismaiden suurin markkinaehtoisesti eli ilman valtion tukea toteutettava tuulivoimaprojekti. Vuoden 2019 tuulivoimatuotannon tilastoihin suhteutettuna tuotamme nyt noin kahdeksan prosenttia koko Suomen tuulivoimasta, sanoo Lehtinen.

IKEA tuottaa uusiutuvaa energiaa maailmanlaajuisesti

IKEA Suomella on tällä hetkellä yhteensä 5 tuulipuistoa, joissa on yhteensä 38 tuuliturbiinia.

• 13 tuuliturbiinia Kemin Ajoksen tuulipuistossa
• 7 tuuliturbiinia Kurikan Ponsivuoren tuulipuistoissa
• 7 tuuliturbiinia Maalahden Långmossassa
• 5 tuuliturbiinia Maalahden Ribäckenissä
• 6 tuuliturbiinia Marttilan Verhonkulman tuulipuistossa
• IKEA Vantaan katolla toimii 2000 aurinkopaneelia
• IKEA saavutti Suomessa energiaomavaraisuuden vuonna 2017 Kemin Ajoksen tuulipuiston myötä. Uudet tuulipuistot tukevat koko konsernin tavoitetta saavuttaa energiaomavaraisuus uusiutuvan energian investointien kautta. Myös tämä pitkäaikainen tavoite saavutettiin syyskuussa 2019.
• Ingka-konsernilla on tällä hetkellä yhteensä 546 tuuliturbiinia sekä yli 920 000 IKEA-rakennusten päälle asennettua aurinkopaneelia eri puolilla maailmaa. Yhteensä se on investoinut uusiutuvaan energiaan jo 2,5 miljardia euroa vuodesta 2009.

Lisätietoja:

IKEA Viestintä, pr.finland@IKEA.com, puh. 040 451 7856

Hösten för med sig gårdstalkon och färggranna lövhögar. Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH) vill påminna att LSJH:s sorteringsstationer tar emot hushållens räfsavfall samt ris och kvistar avgiftsfritt under hela året. I första hand lönar det sig att utnyttja räfsavfallet på den egna gården.

Det klara vädret och höstlöven som faller från träden uppmuntrar till att städa gården. Vid samma tidpunkt inleds högsäsongen för räfsavfall på Sydvästra Finlands Avfallsservices (LSJH) sorteringsstationer.

-Under de senaste två åren har vi inte längre arrangerat några separata kampanjer för mottagning av räfsavfall, istället kan hushållen föra små partier av räfsavfall avgiftsfritt till LSJH:s sorteringsstationer året runt. Med arrangemanget har vi strävat till att jämna ut stationernas kundantal, vilket var mycket högt under kampanjtiderna, säger serviceplanerare Marko Kokkonen på LSJH.

Också ris och kvistar är avgiftsfria

Den avgiftsfria mottagningen gäller räfsavfall som körs till mottagningsplatserna med person- eller paketbil.

Till räfsavfall hör blad, barr, gräs samt kottar och bortrensade växter och vass. Också kvistar och grenar kan avgiftsfritt föras till sorteringsstationerna under hela året. Den avgiftsfria mottagningen gäller inte äpplen, de räknas som bioavfall.

Håll räfsavfallet och riset åtskilt på lasset eftersom de ska lastas av på olika platser. Av räfsavfallet tillverkas mull som används för landskapsarkitektur, medan riset och kvistarna flisas.

Utnyttja trädgårdsavfallet i den egna trädgården

I första hand lönar det sig att kompostera räfsavfallet eller utnyttja det där det uppkommer, i den egna trädgården.

– Med gräsklippare kan man strimla ett tunt lager löv ovanpå gräsmattan. Kvistar och ris kan man flisa och utnyttja som strömaterial i komposten eller som täckmaterial under buskar, tipsar Kokkonen.

Om man inte kan utnyttja avfallet på den egna gården är sorteringsstationen rätt slutstation. Enligt avfallslagen är det förbjudet att dumpa räfsavfall på någon annans mark. Förbudet gäller också mark ägd av kommunen eller staden samt andra allmänna platser, som till exempel den närliggande skogen. Med förbudet vill man förhindra att bland annat skadliga främmande arter sprids.

-På sorteringsstationerna tas också rätt förpackade främmande arter emot avgiftsfritt. De främmande arterna ska packas omsorgsfullt i väl förslutna dubbla plastsäckar och hållas separat från övrigt räfsavfall, berättar Kokkonen.

Mottagningsplatserna byter plats på Toppå

På sorteringsstationen på Toppå avfallscentral i Åbo byter mottagningsplatserna för räfsavfall och ris plats denna vecka. I fortsättningen finns mottagningsplatsen för räfsavfall på fältet höger om mottagningsbyggnaden, dit man kör genom att ta första avtaget i avfallscentralens rondell. Mottagningen av ris ligger intill den väg som leder till sorteringsstationen, dit man kommer man via rondellens andra avtag.

– Med platsbytet kan vi hålla lassen med räfsavfall borta från den övriga småkundstrafiken och på så sätt minska rusningen längs den väg som leder till sorteringsstationen. Om man vill undvika rusning lönar det sig att besöka stationen någon annan dag än måndag, säger Kokkonen.

Sorteringsstationernas kontaktuppgifter och öppettider: www.lsjh.fi/sv/avfallsmottagning/avfallscentraler-och-stationer/

Instruktionerna gällande främmande arter: www.lsjh.fi/sv/jatelaji/frammande-arter/

Tilläggsuppgifter:

Marko Kokkonen
serviceplanerare, LSJH
tfn 020 728 2180
Marko.kokkonen@lsjh.fi

Etelä-Savo onnistui kasvattamaan kotimaisten matkailijoiden määrää matkailualan haastavasta tilanteesta huolimatta. Kotimaisten matkailijoiden määrä kasvoi alueella kesä-heinäkuussa 4,8 % edellisvuoteen verrattuna. Saavutuksen taustalla vaikuttivat aktiiviset panostukset kotimaan markkinointiin. 

Kotimaisten matkailijoiden määrä kasvoi Savonlinnan seudulla kesä-heinäkuussa 14,1 % ja Mikkelin seudulla 7,5 %. Etelä-Savon alueella päästiin yhteensä 4,8 % kasvuun. Saavutus on erinomainen, sillä koko Järvi-Suomessa kotimaisten matkailijoiden määrä laski samalla aikavälillä 10 % ja valtakunnallisesti 16 %.  

Kotimaan matkailijamäärien kasvu korvasi Etelä-Savossa osaltaan ulkomaalaisten matkailijoiden määrän romahdusta koko maassa rajojen sulkemisen vuoksi. Koronatilanne lisäsi suomalaisten kiinnostusta mökkilomia kohtaan ja mökkeilysesonki käynnistyi tänä vuonna monta viikkoa tavallista aikaisemmin. Kotimaisten matkailijoiden määrän kasvusta huolimatta majoitustulot laskivat myös Etelä-Savossa. Laskua selittivät mm. alentuneet keskimääräiset huonehinnat sekä majoituskohteiden sulkeminen. Merkittävää oli myös Savonlinnan Oopperajuhlien peruuntuminen. 

Etelä-Savon ja Järvi-Suomen matkailun kehittyminen on koko Suomen kannalta merkittävää, sillä Järvi-Suomi on kotimaisen matkailun kärkialue. Esimerkiksi vuoden 2019 aikana Järvi-Suomessa kirjattiin yhteensä noin 6,3 miljoonaa kotimaisten matkailijoiden majoitusvuorokautta, kun Lapissa vastaava luku oli noin 1,5 miljoonaa. Ulkomaisilta matkailijoilta majoitusvuorokausia kertyi Järvi-Suomessa vuonna 2019 yhteensä noin 1,1 miljoonaa.

Markkinointipanostukset kantoivat hedelmää

Kotimaisten matkailijoiden määrän kasvua on tukenut aktiivinen markkinointi ja kampanjointi kevään ja kesän aikana. Visit Saimaa käynnisti heti koronatilanteen alkuvaiheessa Support Local -kampanjan, jossa alueen matkailuyrityksiä tuettiin muun muassa lahjakortti- ja take away -myynnin avulla. Toukokuussa avattiin Saimaan Luontoliven kautta kameranäkymä Saimaan metsä- ja rantamaisemiin. Kesäkuussa Saimaan kesää markkinoitiin Helsingin Sanomien kuukausiliitteen välissä julkaistussa Pure Saimaa -liitteessä, joka tavoitti jopa 873 000 lukijaa. Visit Saimaa on Etelä-Karjalan kanssa mukana Suoma ry:n organisoimassa 100 syytä matkailla Suomessa -kampanjassa, joka jatkuu lokakuulle. 

Markkinointipanostukset huipentuivat elokuussa ohjelmayhteistyöhön Radio Aallon aamussa Jenni Alexandrovan ja Sami Kurosen kanssa. Kampanja käynnistyi Helsingin Sanomien etusivun mainoksella, joka tavoitti yli 900 000 lukijaa, ja Saimaa näkyi ja kuului kahden viikon ajan Radio Aallon sekä Radio Suomipopin taajuuksilla. Kampanjakilpailussa kysyttiin syitä tulla Saimaalle, ja vastauksissa toistuivat Saimaan luonnon kauneus ja rauhoittava vaikutus sekä upeat ruokakohteet. Tätä vetovoimaa ja ainutlaatuisia kohteita Jenni Alexandrova pääsi myös aidosti kokemaan viikonloppulomalla Saimaalla. Kesän aikana tehtiin lisäksi vaikuttajayhteistyötä 11 kotimaisen vaikuttajan kanssa. 

”Olemme panostaneet poikkeustilanteessa voimakkaasti Saimaan alueen markkinointiin kotimaassa ja se näyttää tuoneen tulosta”, iloitsee projektipäällikkö Minna Gurney Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä. ”Vaikutukset ovat näkyneet muun muassa kasvavana yleisönä Visit Saimaan omissa kanavissa: kävijämäärät verkkosivuillamme kasvoivat 46 % viime kesään verrattuna ja seuraajamäärät sosiaalisessa mediassa noin 52 % vuoden alusta. Seuraamme koko ajan aktiivisesti koronaviruksen kansainvälistä tilannetta ja matkustusrajoitteita, ja suunnittelemme alueen yritysten ja markkinoinnin kannalta tarvittavia ponnistuksia, myös yhdessä Järvi-Suomen matkailutoimijoiden ja Visit Finlandin kanssa. Syksylle on suunnitteilla muun muassa virtuaalisia toimenpiteitä, syyslomakampanja kotimaassa sekä talven Pure Saimaa -liite.”

”Olemme iloisia siitä, että suomalaiset lähtivät sankoin joukoin liikkeelle ja suosivat kotimaan matkailua. Matkailijat käyttivät paljon palveluja ja halusivat omalta osaltaan auttaa yrityksiä tämän kriisin yli. Myös yritysten nopea reagointi, uudet palvelut ja innovaatiot mahdollistavat hienon lopputuloksen. Toivomme, että kiinnostus kotimaan matkailua ja Saimaan aluetta sekä yritystemme uusia elämyspalveluja ja syyslomatarjouksia kohtaan jatkuu myös syksyllä ja talvella”, sanoo Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Lisätiedot

Minna Gurney, projektipäällikkö, Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland -hanke, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 044 359 8655, minna.gurney@mikseimikkeli.fi, www.visitsaimaa.fi

http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/sq/76da433d-dcfc-452a-885e-09849bf99f2e

Valtatien 4 rinnakkaistien jalankulun ja pyöräilyn väyliä välillä Puuppola-Vehniä päällystetään. Reitit päällystetään syksyn aikana, lokakuun loppuun mennessä.

Rinnakkaistien varrella kulkeva jalankulun ja pyöräilyn yhteys Puuppolan joukkoliikennepysäkeistä pohjoisen suuntaan Vehniälle asti suunniteltiin otettavan käyttöön murskepintaisena, mutta nyt suunnitelmien tarkentuessa ja lähialueiden asukkaiden toivomuksesta yhteys voidaan ottaa käyttöön päällystettynä vielä kuluvan syksyn aikana. Samaan aikaan reitillä sallitaan liikenne myös mopoille Matinmäentien ja Vehniän välillä.

Lentokentälle ja Tikkakoskelle johtavat jalankulun ja pyöräilyn reitit

Myös lentokentälle ja Tikkakoskelle johtavat jalankulun ja pyöräilyn reitit päällystetään.
Näitä poikittaisyhteyksiä ei sallita mopoilijoille, vaan ne ovat ainoastaan kävelijöille ja pyöräilijöille.

Jo aiemmin päällystettyjä kävelyn ja pyöräilyn reittejä rinnakkaistien varrelta löytyy Matinmäentien ja Salmelantien väliltä ja Puuppolankoskentien varresta rinnakkaistieltä Puuppolan koululle sekä Matimäentien risteyksen linja-autopysäkiltä Makkarajoentien eteläpäähän.

Rinnakkaistien yhteyteen rakennetaan yhteensä yli 25 kilometriä kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä.

Lisätiedot:

Jarmo Niskanen, projektipäällikkö, Väylävirasto, puh. 0295 34 3127, jarmo.niskanen@vayla.fi

Jaakko Taipale, työpäällikkö, Destia Oy, puh. 040 350 1539, jaakko.taipale@destia.fi

Seuraa hanketta:

www.vayla.fi/vt4-kirri-tikkakoski
www.facebook.com/vt4kirritikkakoski

Kirri- Tikkakoski -hankkeen tavoitteena on valtatien 4 parantaminen moottoritienä välillä Kirri-Tikkakoski Jyväskylä ja Vehniä Laukaa. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä liikenteellinen palvelutaso ja turvallisuus, tasalaatuiset ajo-olosuhteet, matka-aikojen ennakoitavuus sekä kuljetusten toimintavarmuus.

Tuomas Kyrön uusimpaan Mielensäpahoittaja-kirjaan perustuva näytelmä Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä saa kantaesityksensä Tampereen Työväen Teatterissa tiistaina 22.9.2020 klo 19 Eino Salmelaisen näyttämöllä. Kyrön teoksen pohjalta näytelmän on kirjoittanut Seija Holma.

Odotukset ovat korkealla, sillä TTT:n ja Holman edellinen Kyrö-sovitus Mielensäpahoittaja ja poika (2013) nousi Suomen suosituimmaksi Mielensäpahoittaja-teatteriesitykseksi Teatterin tiedotuskeskuksen TINFO:n tilastojen mukaan. Esitys keräsi Tampereella yli 30 000 katsojaa vuosina 2013–2016 ja jatkoi tämän lisäksi elämäänsä kiertue-esityksenä eri puolilla maata.

Rooleissa nähtiin tuolloin Esko Roine (Mielensäpahoittaja) ja Aimo Räsänen, jotka nytkin valloittavat näyttämöllä yhdessä Miia Selinin kanssa. Räsänen ja Selin esittävät useita eri roolihahmoja, ja Räsänen myös ohjaa esityksen. Lavastuksen on suunnitellut Perttu Sinervo, puvut Katri Innanmaa, valot TJ Mäkinen sekä äänet Jarkko Tuohimaa.


Autonhaku Saksasta vie velipojan ja uuden ystävän luo

Tarinassa Mielensäpahoittajalta on viety sekä ajokortti että auto. Ensimmäinen puute on järjestelykysymys, mutta toinen on kinkkisempi. Vuoden 1972 Ford Escortia ei meinaa löytyä. Autoa on lähdettävä hakemaan Saksasta, ja siitäkös seikkailu syntyy! Auttajaksi ilmestyy hämmästyttävän monitaitoinen puolalainen Irene, josta Mielensäpahoittaja saa luotettavan ystävän. Vauhdikkaiden vaiheiden myötä Mielensäpahoittaja joutuu selvittämään välejään erilaisen elämänpolun valinneen velipoikansa Tarmon, Ferrari-miehen, kanssa.

Riemastuttavia näytäntöjä on syyskauden aikana luvassa jopa kaksikymmentä. Ennakkomyynti ulottuu aina joulukuun esityspäiviin asti.

Epidemiatilanteen vuoksi teatterissa noudatetaan viranomaisten turvallisuussuosituksia sekä Suomen Teatterit ry:n yleisöturvallisuusohjeistusta. Tällä hetkellä katsomosta on myynnissä enintään puolet normaalista paikkamäärästä.

Kuvat medialle:
https://ttt-teatteri.fi/pressikuvat/mielensapahoittaja-eskorttia-etsimassa/

Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä TTT:n verkkosivuilla:
https://ttt-teatteri.fi/program/mielensapahoittaja-eskorttia-etsimassa/

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
tiedottaja Mika Kauhanen, puh. 050 401 8252, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi

Aholantien kohdalla sijaitseva valtatien 4 alittava Aholan alikulkukäytävä on jälleen avattu pyöräilijöille ja kävelijöille. Työt alikulkukäytävässä saatiin valmiiksi yli kaksi viikkoa etuajassa.

Aholan alikulkukäytävä suljettiin elokuun lopulla rakennustöiden takia. Valtatietä 4 levennettiin välillä Hirvaskangas-Mustikkamäki, joten alikulkukäytävää rakennettiin pidemmäksi. Uusi, pidempi alikulku on jälleen kävelijöiden ja pyöräilijöiden käytössä, mutta alueella tehdään edelleen viimeistelytöitä, jotka alikulun käyttäjien kannattaa huomioida. Alikulkukäytävän alueen työt valmistuivat yli kaksi viikkoa etuajassa. Aiempien suunnitelmien mukaan alikulkukäytävä oli tarkoitus avata lokakuun alussa.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Jarmo Niskanen, Väylävirasto, puh. 029 534 3127, jarmo.niskanen@vayla.fi

Vt4 Kuorejoen ja Rannankyläntien urakoitsijana toimii Destia Oy:
Työmaapäällikkö Kyösti Körkkö, puh. 0400 354970, kyosti.korkko@destia.fi

Seuraa hanketta:
www.vayla.fi/aanekoski
www.facebook.com/aanekoskenliikenneyhteydet

Äänekosken tiehankkeessa on parannettu tieyhteyksiä Keski-Suomen elinkeinoelämän kasvaviin tarpeisiin. Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hankkeessa kehitetään valtatien 4 ja Äänekosken keskustan liikennejärjestelyitä sujuvammiksi ja turvallisemmiksi sekä parannetaan alempaa tieverkkoa.

Koko Turku liikkuu -kampanjaa vauhditetaan Turun päivänä Yliopistonkadulla 20.9. klo 10–15. Kampanjan pisteellä on jaossa osallistumiskortteja, liikunta- ja vapaa-ajan vinkkejä sekä Kyykyllä kyytiin -tempaus, jossa kyykkyä vastaan saa ilmaisen Föli-lipun. Samalla vinkataan, miten pienelläkin liikunnalla voi olla merkitystä.

Syyskuussa jo neljättä kertaa Koko Turku liikkuu -kampanjalla kannustetaan turkulaisia arjen aktiivisuuteen ja oivaltamaan, miten liikunta voi lisätä hyviä tunteita. Kampanjan teemana on liikunnan aikaansaama huikein tunne ja liikunnan arvo kuntalaisille.

Turkulaiset ovat tähän mennessä keränneet nettilaskuriin yli 1 600 hyvänolontunnetta ja yli 21 500 kilometriä, joka vastaa 150 kierrosta Turun ympäri. Tavoitteena on kerätä hyvänolontunteita Turun asukasluvun verran eli n. 193 000 ja kilometrejä 400 000 eli n. 2 800 kertaa Turun ympäri. 

Vielä ehtii osallistua 

Vielä ehtii osallistumaan kampanjaan. Liikuntasuorituksiksi käyvät kaikki liikkumisen muodot hyötyliikunnasta raskaampaan urheiluun, jokainen osallistuu omalla tavallaan.

Kampanjaan voi osallistua kirjaamalla liikuntasuoritukset 30.9.2020 mennessä osallistumiskorttiin tai netissä osoitteessa: turku.fi/kokoturkuliikkuu. Osallistumiskortteja voi noutaa mm. kirjastoista, Impivaaran uimahallista tai Kauppatorin Monitorista KOP-kolmiossa. Kortit tulee palauttaa viimeistään 5.10. kyseisiin paikkoihin tai postittaa osoitteeseen: Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan hallinto, PL 248, 20101 Turku. Vain määräaikaan mennessä palautetut kortit osallistuvat arvontaan.

Kampanjaan osallistujien kesken arvotaan palkintoja mm. aktiivisuus- ja liikuntarannekkeita. Pääpalkintona on vuosijäsenyys ELIXIA-kuntokeskukseen (arvo n. 900 €). Lisäksi ELIXIA tarjoaa ilmaisen treenin uusille tutustujille. Kouluilla ja päiväkodeilla on kampanjassa omat sarjansa. Käynnissä on myös some-kilpailu, johon voi osallistua jakamalla liikuntahetkensä ja sen aikaansaamat tunteet Instagramissa #kokoturkuliikkuu.

Some-kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan aktiivisuusrannekkeita. Käyttäjätilin tulee olla julkinen, jotta on mukana arvonnassa.

Turku haluaa edistää asukkaiden hyvinvointia

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on Turun kaupungin keskeinen strateginen tavoite. Koko Turku liikkuu on osa kaupunkistrategiasta johdettua Turku tekee hyvää -kokonaisuutta. Turku tekee hyvää tarkoittaa kaikkia niitä tapoja, joilla kaupunki edistää kaupunkilaisten hyvinvointia. Tavoitteita ovat muun muassa pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden sekä yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentäminen ja terveisiin elämäntapoihin kannustaminen.

• Lisää kampanjasta osoitteessa turku.fi/kokoturkuliikkuu
• Somessa kampanjoidaan tunnuksella #kokoturkuliikkuu

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Johanna Friman
Liikuntapalvelukeskus
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
johanna.friman@turku.fi
p. 050 554 6222

Keskiviikkona 16.9. päättyneessä syksyn yhteishaussa Centria-ammattikorkeakouluun haki yhteensä 583 opiskelijaksi pyrkivää. Yhtä aloituspaikkaa tavoittelee liki seitsemän hakijaa.

Centriassa oli haettavana liiketalouden koulutukset Ylivieskassa ja Pietarsaaressa, sekä sähkö- ja automaatiotekniikan ja kemiantekniikan koulutukset. Lisäksi haettavana oli terveydenhoitajan muuntokoulutus. Vetovoimaisin koulutuksista oli Ylivieskassa toteutettava liiketalouden koulutus, jossa hakijoita on viisi yhtä aloituspaikkaa kohden. Kemiantekniikka keräsi mukavasti hakijoita sekä päivä- että monimuotototeutuksena. Myös terveydenhoitajan muuntokoulutus kiinnosti – yhtä aloituspaikkaa tavoittelee neljä hakijaa.

Syksyn yhteishaussa insinöörin ja tradenomin tutkintoihin tähtäävien koulutusten opiskelijavalinnat tehdään valintakurssiin perustuen. Valintakurssilla arvioidaan hakijan soveltuvuutta verkko-opiskeluun, itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhakuun. Hakija saa aidon kokemuksen opinnoista ja niiden toteutuksesta, ja lisäksi opiskelijaksi hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet saavat opintojakson sisällytettyä tutkintoonsa. Ajasta ja paikasta riippumaton valintakurssi valintatapana on hakijan kannalta mielekäs ja kiinnostava - hakija pääsee tutustumaan opintoihin jo ennen varsinaisten opintojen alkua.

Opiskelupaikan saaneet pääsevät aloittamaan opintonsa tammikuussa 2021.

Lisätietoja:

opintoasiainpäällikkö Mari Emmes, p. 044 725 0040, mari.emmes@centria.fi

Centrian hakijapalvelut, p. 044 725 0081, hakijapalvelut@centria.fi

• Parlamentti laajensi oikeudenmukaisen siirtymän rahaston soveltamisalaa
• Rahastosta myönnettävällä tuella edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta
• Erityisesti huomioidaan vähiten kehittyneet ja syrjäisimmät alueet sekä saaret
• Eurooppa-neuvoston täytyy lisätä resursseja tarpeita vastaaviksi

Mepit ovat valmiita aloittamaan neuvottelut neuvoston kanssa oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, jotta talouden viherryttämisen sosiaalisia vaikutuksia voitaisiin lieventää.

Mepit hyväksyivät torstaina 16.9. parlamentin kannan komission ehdotukseen oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta äänin 417 puolesta, 141 vastaan ja 138 tyhjää.

Parlamentti vaati rahastolle huomattavasti lisää varoja EU:n budjetissa (25 miljardia euroa vuoden 2018 hinnoissa verrattuna komission ehdottamaan 11 miljardiin ja neuvoston hyväksymään 7,5 miljardiin euroon). Määrää olisi korotettava vielä 32 miljardilla eurolla nykyisinä hintoina EU:n elpymisvälineeseen sisältyvän ehdotuksen mukaisesti.

Lisäksi mepit vahvistivat aluekehitysvaliokunnan mietinnön keskeiset ehdotukset:

• tuetaan ihmisiä, taloutta ja ympäristöä
• perustetaan ”vihreä palkitsemismekanismi”, jonka kautta 18 prosenttia rahaston kokonaisvaroista myönnetään jäsenmaille, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään muita nopeammin
• yksi prosentti kokonaismäärästä myönnetään saarille ja yksi prosentti syrjäisimmille alueille
• yhteisrahoituksen osuus enintään 85 % tukikelpoisten hankkeiden kustannuksista kaikkialla EU:ssa
• mahdollisuus tehdä vapaaehtoisia varojen siirtoja muista koheesiorahastoista
• laajennetaan soveltamisalaa, jotta se kattaisi mikroyritykset, kestävän matkailun, sosiaalisen infrastruktuurin, yliopistot ja julkiset tutkimuslaitokset, energian varastointiteknologiat, vähäpäästöisen kaukolämmön, älykkään ja kestävän liikkuvuuden, digitaalisen innovoinnin, digitaalisen viljelyn ja täsmäviljelyn, energiaköyhyyttä torjuvat hankkeet sekä kulttuurin, koulutuksen ja yhteisöjen luomisen
• poikkeus investoinneille, jotka liittyvät maakaasuun liittyviin toimintoihin, sekä kivihiilen, ruskohiilen tai öljyliuskeen louhinnasta tai turpeennostosta ja niiden polttamisesta voimakkaasti riippuvaiset alueet, jos ne katsotaan ympäristön kannalta kestäviksi taksonomia-asetuksen mukaisesti ja ne täyttävät kuusi kumulatiivista edellytystä.

Lisäksi parlamentti vaatii, että vain puolet kansallisista määrärahoista voidaan käyttää maissa, jotka eivät ole vielä sitoutuneet vuoden 2050 kansalliseen ilmastoneutraaliustavoitteeseen, kunnes tavoite on hyväksytty.

Kommentti

Esittelijä Manolis Kefalogiannis (EPP, Kreikka): ”EU pyrkii Euroopan vihreän kehityksen ohjelman avulla kehittämään sosiaalisesti ja taloudellisesti fossiilisista polttoaineista ja hiili-intensiivisestä teollisuudesta riippuvaisia alueita. Aluekehitysvaliokunta hyväksyi 6. heinäkuuta mietintöluonnoksen oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta. Rahastosta tulee EU:n koheesiopolitiikan keskeinen osa. Toimielinten väliset neuvottelut voidaan nyt aloittaa. Rahasto liittyy myös läheisesti EU:n pitkän aikavälin budjettiin (2021–2027) sekä uuteen elpymisvälineeseen (Next Generation EU).”

Seuraavaksi

Toimielinten väliset neuvottelut pyritään aloittamaan mahdollisimman nopeasti. Niissä käsitellään kaikkia muita aiheita paitsi määrärahoja, joista sovitaan samaan aikaan käytävissä neuvotteluissa EU:n pitkän aikavälin budjetista.

Taustatietoa

Komissio julkaisi tammikuussa lainsäädäntöehdotuksen oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Kyseessä oli ensimmäinen lainsäädäntöehdotus, jolla toteutetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman painopisteitä. Sitä seurasi toukokuussa muutettu ehdotus rahaston varojen lisäämisestä.

Jotta neuvottelut EU:n neuvoston kanssa voisivat käynnistyä mahdollisimman pian, aluekehitysvaliokunta pyysi, että sekä mietintöluonnoksesta että neuvotteluvaltuuksista äänestettäisiin suoraan täysistunnossa. Mikäli parlamentti hylkää työjärjestyksensä 71 artiklan nojalla valiokunnan päätöksen neuvottelujen aloittamisesta, mietinnöstä voitaisiin äänestää vasta seuraavassa täysistunnossa, mikä viivyttäisi parlamentin, neuvoston ja komission neuvotteluita.

Linkit

Päätöslauselma on saatavilla hyväksymisen jälkeen täällä (17.9.2020): https://www.europarl.europa.eu/plenary/fi/texts-adopted.html

Lehdistötiedote: Oikeudenmukainen siirtymä EU:n alueilla: tuetaan ihmisiä, taloutta ja ympäristöä (8.7.2020): https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20200703IPR82625/just-transition-in-eu-regions-support-to-people-economy-and-environment

Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu – Katsaus, Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (3.7.2020): http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2020/646180/EPRS_BRI(2020)646180_EN.pdf

Euroopan parlamentti, Pääaiheet: Oikeudenmukainen siirtymä vihreään talouteen (09.09.2020): https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/economy/20200903STO86310/oikeudenmukainen-siirtyma-vihreaan-talouteen

Lainsäädäntötietokanta: https://oeil.secure.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?reference=2020/0006(COD)&l=en

Esittelijä Manolis Kefalogiannis  (EPP, Kreikka): https://www.europarl.europa.eu/meps/fi/125068/MANOLIS_KEFALOGIANNIS/home

Aluekehitysvaliokunta: https://www.europarl.europa.eu/committees/fi/regi/home/highlights

Audiovisuaalista materiaalia toimituksille: https://multimedia.europarl.europa.eu/en/

Teosto on maksanut asiakkailleen syyskuun tilityksen tänään 17.9.2020. Summasta maksettiin kotimaisille säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikkikustantajille 4,1 miljoonaa euroa, loput tilitetään ulkomaisille musiikintekijöille, joiden musiikkia on esitetty Suomessa tammi-maaliskuussa 2020 ja vuonna 2019.

Teosto kerää tekijänoikeuskorvaukset sekä kotimaisen että ulkomaisen musiikin julkisesta esittämisestä ja tallentamisesta ja tilittää ne edelleen musiikin oikeudenomistajille.

Suurin osa tilityksessä maksetuista korvauksista on kertynyt musiikista, jota on käytetty vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä radiossa ja televisiossa. Mukana on myös nettikäytöstä, tallentamisesta sekä ulkomailta kerättyjä korvauksia ja julkisesta esittämisestä eli keikoilta, konserteista, tapahtumista ja taustamusiikista kerättyjä korvauksia.

Lisätietoa Teoston tilityksistä löytyy nettisivuiltamme https://www.teosto.fi/musiikintekijalle/tilitykset/  

Koronatilanteen vaikutukset näkyvät tilityksessä jo nyt

Vaikka nyt maksetut korvaukset on kerätty vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä, koronan vaikutukset näkyvät tilityksessä jo nyt erityisesti konserteista, kaupallisesta radiosta ja televisiosta sekä taustamusiikista kerättyjen korvausten osalta.

Vaikka musiikkia on soitettu kaupallisilla radio- ja tv-kanavilla yhtä paljon tai jopa enemmän kuin ennenkin, kanavien mainostulot ovat laskeneet huomattavasti. Tämä vaikuttaa suoraan myös niiden Teostolle maksamaan korvaukseen, joka perustuu soitetun musiikin määrän lisäksi liikevaihtoon.

Tilityssummiin vaikuttaa myös Teoston tilitysmalli: tilitykset perustuvat ennusteeseen koko vuoden aikana kerättävien korvausten määrästä. Kun koko vuoden korvausten toteuma on tiedossa, mahdolliset erotukset ennusteen ja toteuman välillä korjataan tasaustilityksellä. Nykyisessä tilanteessa käytössä oleva tilitysmalli tasoittaa koronan vaikutuksia useammalle kvartaalille. Teoston koko vuonna keräämien korvausten ennustetaan putoavan 15 % vuoteen 2019 verrattuna.

Yksittäisen tekijän tilityksen määrää riippuu siitä, kuinka paljon hänen tekemäänsä kappaletta on esitetty ja mikä on hänen osuutensa teokselle tilitettävästä korvauksesta. Summa voi vaihdella muutamasta eurosta useisiin tuhansiin. Pyrimme jatkuvasti nopeuttamaan korvausten keräämistä niin, että ne saadaan tilitettyä musiikin tekijöille mahdollisimman nopeasti esittämisen jälkeen.

Tällä hetkellä maksamme asiakkaanamme oleville säveltäjille, sanoittajille ja kustantajille tilityksiä neljä kertaa vuodessa. Seuraava tilitys maksetaan joulukuussa 2020.

Lisätietoja: 

Risto Salminen, toimitusjohtaja
risto.salminen@teosto.fi, p. 040 844 5984

Vappu Aura, viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
vappu.aura@teosto.fi, p. 050 560 4450

Hallituksen budjettiehdotuksessa myönteistä on, että erityisesti opetushenkilöstön palkkaamiseen suunnattavista tulevaisuusinvestoinneista pidetään kiinni. Tähän varataan 150 M€ vuoteen 2022 asti. Tästä 80 M€ kohdennetaan vuodelle 2021. Koska kyseessä on henkilöstön palkkaaminen, tulisi rahoitus saada pysyväksi ja osaksi perusrahoitusta.

Oppivelvollisuuden laajentamisen aiheuttamia kustannuksia kompensoidaan 22M€. Jatkuvaan oppimiseen panostetaan 40M€. Rahoitus kohdennetaan erityisesti työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, heikkojen perustaitojen omaavien osaamisen vahvistamiseen sekä ikääntyneiden työllistymisen helpottamiseen. Määrärahanosto on alimitoitettu tarpeeseen nähden.

- On hyvä, että erityisesti nuorten oppisopimuskoulutukseen panostetaan nostamalla työnantajille maksettavia koulutuskorvauksia. Nämä kustannukset maksaa koulutuksen järjestäjä ja ne tuleekin kompensoida oppilaitoksille, huomauttaa AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.

Lisäksi Ammatillisen koulutuksen valtionosuus nousee reilun kahden prosentin kustannusten tarkistuksen myötä.

- Budjettiesityksessä on monia työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä ja palvelurakenteiden kehittämistavoitteita. Näiden yhteys koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen jää kuitenkin vielä epäselväksi, Lamppu toteaa.

Lisätiedot

Veli-Matti Lamppu,
toimitusjohtaja
puh. 050 344 2554
veli-matti.lamppu(at)amke.fi

Metsähallituksen Luontopalvelut testaa ensimmäistä kertaa rehevöityneen lahden kunnostustoimenpiteitä. Kohteena on Täktominlahti Hangossa. Lahti kärsii vuosikymmenten ajan valuma-alueelta tulleesta ravinnekuormituksesta, ja lahden matala vyöhyke on vesikasvillisuudesta umpeenkasvanut.  Kunnostustyö on osa Rannikko-LIFE -hanketta.

”Merialueilla luonnon kunnostus ja hoito on varsin uusi toimiala, eikä vakiintuneita menetelmiä ole vielä ehtinyt syntyä. Meren hidas elpyminen ja se, ettei meri tunne rajoja esimerkiksi ravinteiden tai roskan suhteen, vaikeuttaa merikunnostusten toteuttamista. Siksi on hyvä aloittaa kohteista, jotka ovat rajattuja kuivaan maahan ja joilla toimia voidaan tehdä jo valuma-alueella.”, kertoo Anna Arnkil, erikoissuunnitteluja Metsähallituksesta.

Kasvillisuus haittaa lahden virkistyskäyttöä. Täktominlahden hoitoyhdistys on jo aiemmin pyrkinyt pienentämään valumavesien ravinnepäästöjä rakennettujen kosteikkojen avulla. Alueella tehty pitkäjänteinen työ antaa hyvän pohjan jatkaa kunnostustoimenpiteitä.

Niittotyö alkaa syyskuussa

Rannikko-LIFE-hankkeen aikana (v. 2020-2024) Metsähallitus poistaa lahdesta vesikasvillisuuteen sitoutuneita ravinteita niittämällä vesikasvillisuutta noin 10 hehtaarin alalta toistuvasti vuosittain. Ensimmäinen vesikasvillisuuden niitto toteutetaan syyskuussa 2020. Media on tervetullut seuraamaan niittoja, jotka aloitetaan heti, kun tuuliolosuhteet sallivat. Toimenpiteillä pyritään vähentämään lahteen kertynyttä ravinnekuormaa ja parantamaan veden virtausolosuhteita, jotta lahden tila voisi elpyä.  Samalla kunnostetaan umpeenkasvanutta Silversandin hiekkarantaa ja parannetaan useiden uhanalaisten hyönteisten ja lintujen elinympäristöä.

”Toivomme jo lyhyen hankkeen aikana saavamme näkyviä tuloksia, kun vesikasvien niiton kautta saadaan lahteen kertyneitä ravinteita poistettua”

Niittotyön vaikutuksia seurataan vuosittain sukeltamalla, aluetta ilmasta kuvaamalla ja ottamalla näytteitä. Hoidon tuloksista kootaan raportti ja luodaan uusia työkaluja Metsähallituksen luonnonhoidon työkalupakkiin.

Rannikko-LIFE -hankkeessa hoidetaan rannikon suojelualueiden luontoa vuosina 2018 – 2025. Rannikon lajirikkaita elinympäristöjä uhkaavat Itämeren rehevöityminen, umpeenkasvu ja rannoille leviävät vieraslajit. Rannikko-LIFEn luonnonhoitotyöt tarttuvat ongelmaan raivauksin, kulotuksin ja palauttamalla perinneympäristöjä laidunkäyttöön. Samalla syntyy lajeille sopivien elinympäristöjen verkostoja, jotka auttavat lajeja leviämään ja tarjoavat pakoreitin uusille alueille, kun ilmastonmuutos muuttaa vanhoja elinalueita kelvottomiksi. Hoidon kohteena on 41 Natura 2000 -aluetta Perämereltä Viron rannikolle.

Lisätietoja hankkeesta https://www.metsa.fi/projekti/rannikko-life-hanke/

Lisätietoja lahden kunnostustöistä sekä vierailumahdollisuudesta

Metsähallituksen erikoissuunnittelija Anna Arnkil puh. 040 6314434, anna.arnkil@metsa.fi.

Basilika on kaikille tuttu peston raaka-aine, mutta myös moni muu yrtti sopii antamaan makua. Omat makuhermot kertovat parhaiten, minkä yrtin maku mielyttää eniten. Toiselle esim. korianteri on saippuaa ja toiselle koukuttava maku. Maistele eri yrttien ominaismakuja ja testaa rohkeasti sekoittaa useampaakin yrttiä keskenään.

Vihreäkeijun koekeittiö testasi eri yrttikastikkeita ja tässä meidän toimivimmat yrttikastikevinkit.

MIEDOSTI TULINEN YRTTIKASTIKE sopii monipuolisesti kastikkeeksi erilaisiin ruokiin, erityisesti kasvis- ja liharuokiin sekä salaatteihin. Kastike säilyy hyvänä noin viikon tiiviissä lasipurkissa.

 

1/2 dl Vihreäkeiju ruohosipuli

Laita yrtit varsineen sekoituskulhoon. Raasta joukkoon kova juusto. Paahda pinjansiemenet kuumalla pannulla kullanruskeiksi. Lisää loput aineet joukkoon ja soseuta ainekset keskenään sauva- tai tehosekoittimella.

Reseptivinkki: Ranskalainen kalakeitto, bouillabaisse

KLASSIKKO PESTOKASTIKE maustaa arkiruoat ja kasvikset. Valmista herkullinen kasvisgratiini tällä ohjeella.