Mobiiliverkon palveluiden räätälöinnin, IoT-laitteiden välisen kommunikoinnin ja entistäkin lyhyemmän viiveen mahdollistavaa itsenäistä 5G-verkkoa on testattu kaupallisessa mobiiliverkossa onnistuneesti ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa.

Nykyiset 5G-palvelut tuotetaan hyödyntäen sekä 5G- että 4G-verkkoa. Tämä on mahdollistanut 4G-verkkoa jopa 10 kertaa nopeammat tietoliikenneyhteydet. Nyt testattu, itsenäisesti toimiva 5G-verkko tarjoaa vielä uuden ulottuvuuden 5G-palveluiden tarjontaan. Se mahdollistaa muun muassa 5G-verkon tiedonsiirtopalveluiden asiakaskohtaisen räätälöinnin, eli slicingin. Sen avulla voidaan toteuttaa yksilöityjä ratkaisuja esimerkiksi sairaaloiden, tehtaiden ja viranomaisten tarpeisiin. Kuluttajille itsenäinen 5G-verkko mahdollistaa yhteyden optimoinnin esimerkiksi pelaamista varten.

– Aloitimme 5G-teknologian testaamisen useita vuosia ennen sen käyttöönottoa, ja nyt katsomme jo pitkälle tulevaisuuteen 5G:n seuraavien askelten osalta. Vaikka kyseessä on pilotti, se on suuri askel kohti vieläkin nopeampaa, luotettavampaa ja tehokkaampaa 5G:tä, jonka tuomme asiakkaidemme käyttöön, Elisan teknologiajohtaja Kalle Lehtinen kertoo.

Itsenäisen 5G-verkon rakentaminen ei tapahdu hetkessä, sillä se vaatii täysin uudenlaisen arkkitehtuurin, joka toteutetaan pilvipohjaisesti. Itsenäiseen 5G-verkon toiminnallisuuksien aikaansaamisessa on mobiilikeskusverkon toiminnalla keskeinen rooli, ja tämän testaus oli avainasia pilotin onnistumisessa.

Elisa on ollut 5G:n edelläkävijä Suomessa. Se avasi maailman ensimmäisen 5G-verkon jo 2018 ja toi ensimmäisenä operaattorina myyntiin 5G-päätelaitteet ja -liittymät. Tällä hetkellä Elisalla on 5G-verkko jo 35 paikkakunnalla Suomessa ja sen alueella asuu reilusti yli miljoona suomalaista.

– Sekä Elisa että Ericsson ovat aina olleet samalla tavalla sitoutuneita digitalisaatioon ja kestävään kehitykseen. On hienoa jatkaa työtä heidän luottavana kumppaninaan, tarjota teknologiaamme Elisan 2,8 miljoonan asiakkaan yhteyksien hyväksi ja nyt innovoida yhdessä perustana johtava 5G-tuotevalikoimamme. 5G:n matalan viiveen edut moninkertaistuvat, kun otetaan käyttöön 5G NR standalone -teknologiaa. Yhdessä Elisan kanssa voimme tarjota uusia ratkaisuja yhteiskunnan ja teollisuuden parhaaksi, Ericssonin Pohjois- ja Keski-Euroopan toimintojen johtaja Jenny Lindqvist sanoo.

Lisätietoja: Elisan Mediadesk, mediadesk@elisa.fi p. 050 305 1605

Lämpimästi tervetuloa Kelan järjestämään tutkimusseminaariin

Kanta-palvelut 10 vuotta – tutkimuksen trendit nyt ja tulevaisuudessa

Aika: Tiistai 8.9.2020 klo 12–16

Paikka: Verkkoseminaari. Verkkolähetyksen linkki ja seminaarin ohjelma löytyvät seminaarin sivulta https://www.kela.fi/kanta-palvelut-10-vuotta-tutkimuksen-trendit-nyt-ja-tulevaisuudessa

Jos haluat seminaarin materiaalit tilaisuuden jälkeen, ilmoittaudu seminaarin verkkosivujen linkin kautta viimeistään perjantaina 4.9.2020. Seminaariin voi osallistua myös ilman ennakkoilmoittautumista.

Kelan tutkimusseminaarissa 8.9. esillä uusimmat tutkimustulokset Kanta-palveluista

Niin ammattilaisten kuin kansalaistenkin suosimat Kanta-palvelut ovat aktiivisen tutkimuksen kohteena. Kelan tutkimusseminaarissa kuullaan muun muassa Omakantaa koskevista tutkimuksista.

Tiistaina 8.9. klo 12–16 järjestettävässä verkkoseminaarissa tutkijat esittelevät uusimpia Kanta-palveluihin liittyviä tutkimustuloksia, ja Kanta-palvelujen asiantuntijat kertovat Kantaan liittyvistä tutkimustarpeista.

Seminaarissa esitellään 10-vuotisjuhlaansa viettävän Kanta-palveluiden taivalta vuoteen 2020. Puhujat ovat Kelasta, Itä-Suomen yliopistosta ja THL:stä. Seminaarin osallistujien on mahdollista esittää myös ideoita Kanta-palveluiden tulevaisuuden tutkimustarpeiksi.

Seminaari on suunnattu tutkijoille, viranomaisille, järjestöille, sote-digitalisaation asiantuntijoille ja aiheesta muuten kiinnostuneille.

Seminaarista voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #Kantaseminaari.

Lappeenrannan kaupunginteatteri kutsuu kaikki teatterista kiinnostuneet syyskauden ensimmäiseen Teatteriklubiin. Klubi järjestetään keskiviikkona 2.9. klo 18 alkaen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä (kauppakeskus IsoKristiina, 3. krs).

Syyskuun Teatteriklubin aiheena on 19.9. ensi-iltansa saava näytelmä Lehmusten kaupunki. Teatteriklubin vieraaksi saapuu näytelmän dramaturgi Helena Anttonen. Anttonen on myös ohjaaja ja kirjailija sekä toiminut usean eri teatterin johtajana.

Teatteriklubin vetäjänä toimii Lappeenrannan kaupunginteatterin johtaja ja Lehmusten kaupunki -näytelmän ohjaaja Iiris Rannio. Rannio kertoo, että illan aikana keskustellaan näytelmän teemoista ja tekemisestä.

- Kiinnostavaa kuulla myös Helenalta yhteistyöstä Laila Hirvisaaren kanssa sekä näytelmän syntyhistoriasta. Helenan lisäksi keskusteluun osallistuvat näytelmän näyttelijöistä Eppu Pastinen, Noora Koski, Vilma Putro, Jarno Hyökyvaara ja Jussi Lankoski. 

Teatteriklubi on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, jossa keskustellaan teatterista ja esitellään monipuolisesti teatterin toimintaa. Teatteriklubi kokoontuu kuukausittain.  

Klubitapaamisiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, mutta koronavirustilanteen vuoksi tilaisuuteen voi osallistua noin 80 asiakasta. Lue lisää turvallisesta teatterivierailusta Lappeenrannan kaupunginteatterissa: https://lprteatteri.fi/fi/Teatteri/Turvallinen-teatterivierailu 

Teatteriklubit 2020 klo 18 keskiviikkoisin 2.9., 14.10., 4.11. ja 9.12.

Lisätiedot:

Iiris Rannio
Lappeenrannan kaupunginteatterinjohtaja
040 642 8803, iiris.rannio@lappeenranta.fi

Etätyösuosituksen vuoksi yhä useampi toimistotyötä tekevä suomalainen on löytänyt itsensä kodin hellan ääreltä. Kolmasosa suomalaisista olisikin valmis tilaamaan henkilöstöravintolan annoksen kotiin, jos sen saisi samaan hintaan. Kyselyn tilanneesta Sodexosta muistutetaan, että henkilöstöravintoloihin voi piipahtaa myös etäpäivän aikana, jolloin maistuvan lounaan lisäksi tulee edistettyä ravintola-alan työllisyyttä ja saa myös itse mukavan tauon päivään.

Etätyösuositus on hiljentänyt monen työpaikkaravintolan. Suomalaisista miehistä 10 % käy etätyön aikana lounaalla ravintolassa, kun naisista vain 3 % toimii samalla tavalla.

- Erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret miehet ovat kokeneet, että etätöiden vuoksi väliin jääneet lounashetket henkilöstöravintoloissa ovat vaikuttaneet negatiivisesti heidän ruokailuunsa, Sodexon brändi- ja viestintäjohtaja Mira Perander kertoo.

Sodexo on pyrkinyt monella tavalla ratkomaan etätyöläisten lounashaasteita ja yhtiöllä on ollut toiminnassa muun muassa lounasruokaa myyvä kiertävä auto.

Pääkaupunkiseudulla Sodexolla keittiömestarina toimiva Kasper Sjöholm toivoisi, että työntekijät piipahtaisivat henkilöstöravintolassa, vaikka etäpäivää viettävätkin. Moni ravintoloista on normaalisti auki.

-  Henkilöstöravintolassa on varmasti tilaa turvaväleille ja huolehdittu asiaankuuluvista toimista hygienia-asioiden suhteen. Meillä on toiveena pitää ravintolat auki, mutta tarvitsemme siihen asiakkaita. Toivonkin, että yhä useampi poikkeaisi edullisella lounaalla henkilöstöravintolassa etäpäivän lomassa. Hyvän tauon lisäksi pelastat samalla työpaikkoja, Sjöholm vetoaa ja jatkaa:

- Mene fillarilla, niin saat raitista ilmaa ja pyydä yksi tiimikaveri mukaan, niin saat seuraa. Mene vaikka kerran tai kaksi viikossa.

Sodexon Perander muistuttaa, että jos oman työpaikan henkilöstöravintolaan on pitkä matka, voi piipahtaa myös lähialueen henkilöstöravintolassa.

-  Moni henkilöstöravintolamme on auki ihan kenelle vain, Perander kertoo.

Sodexolla tutkitaan mahdollisuuksia henkilöstöravintoloiden annosten kotiinkuljetukseen. Kyselyn tulokset ovat rohkaisevia.

- Kolmasosa vastaajista olisi valmis tilaamaan henkilöstöravintolasta ruokaa kotiin, jos saisi sen samaan hintaan. 8 % vastaajista olisi valmis maksamaan kuljetuksesta noin 5 euroa. Nuorista, alle 22-vuotiaista, jopa neljännes olisi valmis maksamaan kuljetuksesta. Ruuan tilaamishalukkuus oli ylipäätään suurempaa alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä, Perander sanoo.

Kyselyn toteutti Sodexon tilauksesta Syno Int verkkokyselynä elokuussa 2020 ja siihen osallistui yli 1 000 vastaajaa Suomessa. Kysely oli väestöä demografisesti edustava.

Lisätietoja:

Sodexo Suomi

Mira Perander
brändi- ja viestintäjohtaja
+358 (0)50 560 3327
mira.perander@sodexo.com

Urho Kekkonen meermieʹcc histoorla sääʹmmǩeeʹddin tueʹjjeet skääđđkaartʼtõõzzid 

Urho Kekkonen meermieʹcc ääppalvuuʹdest lie koumm histoorlânji ärvvsaž sääʹmmǩeeʹdd.  Sääʹmmǩeeʹddi raajõõzzin tueʹjjeet čõhččmannu aalǥâst dokumentâʹsttem- da skääđđkaartʼtõõzzid puõʹtti teevvamtaarbi plaaneem diõtt. 

Åʹsǩǩkuõšk, Åʹsǩǩääuʹr da Čuõmmjooǥǥ sääʹmmǩeeʹddid jeälâʹtte Peäccmest sirddja jouddâm nuõrttsäʹmmla, da ǩeeʹdd raajõõzzeesvuiʹm leʹjje âânnmõõžžâst muäʹdd eeʹjj äiʹǧǧen 1940-lååǥǥast.  Ǩeeʹdd lie oʹdinakai Lääʹddjânnmest seillum raajõsobbvuõđ, kook lie rajjum vuäʹmm Peäccam Suõʹnnʼjelsiid raajõsäʹrbbvuõđ mieʹldd. Sääʹmmǩeeʹdd tuõđi lie väʹlddkååʹddlanji miârkteei raajõsäʹrbbpääiʹǩ, da tõk lie suõjjuum. Ǩeeʹddi raajõõzz lie tivvum 1980-lååǥǥast da 2000-lååǥǥast. 

Ååʹn raajõõzzin tueʹjjeet tääʹrǩes raajõspirstõõzzid da tõk sniimât da tõi teevvamtaarbid kaartʼtet. Pääiʹǩ lie tivvum 1980-lååǥǥast ääʹljeeʹl juʹn mäŋgg vuâra, da mõõk-ne raajõõzz lie rajjum obbnes oʹđđest, leâša vueʹss lie seillam alggveärlaž hääʹmstes. Tuâjast vääžnai vueʹssen lij-i noorrâd õʹhtte paaiʹǩi teevvamhistoria. 

Paaiʹǩi ääiʹjab teevvmõõžžin jeäʹla nuʹtt jiânnai arkiivaunnâz, âʹte še moštt-teâđ paaiʹǩin da säʹmmlai äʹrbbvuõđlaž raajjâmnääʹlest kaiʹbbjet. Kaartʼtõstuâi vuâđald plaaneet tõi paaiʹǩi teevvmõõžž, kook taarbše oođummuš jäänmõsân. Oođummuš tueʹjjeet eeʹjj 2022 loopp mõõʹneen. Sääʹmmǩeeʹddi teevvmõʹšše lie vuåǯǯum eeʹttiǩ-kååʹdd miõttum lââʹssteäggtummuš. Muʹzeipravleeʹnnʼja da Sääʹm-muʹzei vaʹsttee tuâi vuäʹpstõõzzâst. 

Meäʹcchalltõõzz Luâttkääzzkõõzz lie tiʹllʼjam kaartʼtõõzzid Sitowise VÕ:st.

Lââʹssteâđ

Meäʹcchalltõs, Luâttkääzzkõõzz, spesiaalplaaneei Siiri Tolonen teʹlfon 040 8603800

Sääʹmmǩeeʹdd luontoon.fi -neʹttkääzzkõõzzâst https://www.luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto/nahtavyydet#suomujoenkolttakentta

Mistä suomalaiset tulevat? Minne suomensukuisten kansojen juuret ulottuvat? Mitä kieli, geenit ja arkeologia kertovat itämerensuomalaisten historiasta? Virolaisen arkeologian professorin Valter Langin käänteentekevä uutuuskirja Homo Fennicus johdattaa lukijan suomensukuisten kansojen syntysijoille.

Itämerensuomalaisten kielten ja väestön alkuperä ja varhaishistoria on kiehtonut tutkijoita M. A. Castrénista, E. N. Setälästä ja Otto Donnerista lähtien. Suomalais-ugrilaisten alkukodin arveltiin olevan idässä, jossakin Uralin ja Volgan mutkan välissä. Läpimurtoteoksessaan Homo Fennicus Tarton yliopiston arkeologian professori Valter Lang löytää esihistoriasta yhden alkukodin sijaan useita itämerensuomalaisten kulttuurien ja yhteisöjen syntysijoja.

Lang yhdistelee arkeologian, kielitieteen ja geenitutkimuksen tutkimustuloksia vakuuttavasti ja piirtää aikaisempaa tarkemman kuvan itämerensuomen synnystä ja suomalaisten varhaishistoriasta. Teoksessa esitetään myös ensimmäistä kertaa rinnastus populaatiogenetiikan havaintojen ja kielentutkimuksen ja arkeologian tutkimustulosten välille: Langin mukaan kulttuuriset vaikutteet idästä leviävät ja painottuvat samoja reittejä tiettyjen DNA:n haploryhmien kanssa. ”Kansojen muodostumisen ja varhaishistorian tutkimus – etnogeneesi tai etnohistoria – edistyy nykyisin jättiharppauksin. Muinais-DNA:n eristämisessä ja analysoinnissa saavutettu läpimurto on johtanut vallankumoukseen paitsi genetiikassa myös sen tutkimustuloksia hyödyntävillä tieteenaloilla kielitieteessä ja arkeologiassa”, Lang kommentoi. Radikaalisti uutta Langin lähestymistavassa on nimenomaan näiden kolmen alan viimeisimmän tutkimustiedon yhdistäminen uudeksi kokonaiskuvaksi, joka muuttaa aiemmat käsitykset suomalaisten alkuperästä.

Kiinnostus ihmisen esihistoriaan on kasvanut etenkin geenitutkimuksen kehitysaskeleiden myötä, ja esimerkiksi ruotsalaisen Karin Bojsin teos Homo Europaeus – Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia on ollut myyntimenestys. Valter Langin mukaan eurooppakeskeisen esihistorian tutkimuksen ongelmana on kuitenkin, ettei itämerensuomalaisia kansoja käsitellä kuin pintapuolisesti, aivan kuin ne eivät kuuluisi eurooppalaiseen perheeseen. ”Käsillä oleva teos pyrkii korjaamaan tämän puutteen keskittymällä pelkästään ja vain itämerensuomalaisiin”, Lang kertoo.

Valter Langin teos herätti suurta huomiota ilmestyessään Virossa vuonna 2018. Kirja ilmestyy suomeksi 10.9.2020.

”Aihepiirin tutkimus siirtyy kirjan myötä pitkän askelen eteenpäin. Tulevaisuudessa tehtävää tutkimusta ajatellen teos on liioittelematta uraauurtava.”Itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal Homo Fennicuksesta

Valter Lang
Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria
ISBN 978-951-858-130-0
Sisällysluettelo
Ilmestyy 10.9.

Tilaa arvostelukappale: arvostelukappaleet@finlit.fi
Pdf-versio on saatavilla jo nyt.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Viestintä- ja markkinointikoordinaattori Marianne Hiirsalmi, marianne.hiirsalmi@finlit.fi, p. 050 501 9510

Suomen kansainvälinen Bocuse d’Or -kokkikilpailutoiminta on siirtynyt elokuun aikana Bocuse d’Or Academy Finland ry:n hallinnoimaksi. Suomen Bocuse d’Or -joukkueen seuraava näytön paikka on Tallinnassa pidettävät Euroopan-osakilpailut.

Bocuse d’Or Academy Finland ry perustettiin kilpailua aiemmin hallinnoineen ELO-säätiön myötävaikutuksella heinäkuussa 2020 takaamaan menestyksekkään Bocuse d’Or -kokkikilpailutyön jatkuminen Suomessa. 

Bocuse d’Or Finland ry:n perustaja- ja hallituksen jäsenet Matti Jämsén, Sami Rekola ja Mari Cadaut ovat pitkän linjan Bocuse d’Or -kilpailukonkareita.

- Olen tyytyväinen siihen, että voimme jatkaa kilpailutyön kehittämistä ja joukkueen harjoittelua keskeytymättä. Kaikilla perustajajäsenillä on pitkä kokemus Bocuse d’Or -kisaprojektin vetämisestä ja jatkamme työtä tutun vahvan kumppanipohjan kanssa. Kiitämme ELO-säätiötä kaikesta Bocuse d’Or -kilpailutoiminnan eteen tehdystä sekä hyvästä yhteistyöstä tässä käsillä olevassa siirtymävaiheessa, hallituksen puheenjohtaja Matti Jämsén sanoo.

Matti Jämsén toimii Bocuse d’Or Academy Finland ry:ssä hallituksen puheenjohtajana ja kilpailutoiminnan kokonaisvastuullisena presidenttinä. Mari Cadaut jatkaa toimessaan Promotion Managerina, vastuullaan viestintä, suhdetyö markkinointi sekä kilpailuprojektinjohto. Sami Rekola toimii joukkueen johtajana vastuullaan kilpailuihin harjoittelu, kisatiimi sekä oppilaitosyhteistyö.

Matkalla Tallinnan osakilpailuihin

Suomen Bocuse d’Or -joukkue harjoittelee parhaillaan lokakuussa Tallinnassa pidettäviin Euroopan osakilpailuihin, joista matkan on määrä jatkua tammikuussa 2021 pidettäviin maailmanmestaruuskisoihin. Kauden 2020-2021 joukkueeseen kuuluvat kilpailuedustaja Mikko Kaukonen, assistentti Anni Peräkylä sekä valmentaja Heikki Liekola. 

Tallinnan kilpailuissa joukkueen tehtävänä on valmistaa kaksi kilpailuruokaa 5 tunnissa 35 minuutissa. Toinen tehtävä käsittää 14 vadilta tarjottavaa annosta, joiden pakollisina pääraaka-aineina ovat viiriäinen ja viiriäisen muna. Toisessa tehtävässä valmistetaan 14 annosta lautasille pakollisena raaka-aineena virolainen monni. 

Tallinnan osakilpailu pidetään 15.-16.10. Suomi kilpailee 16.10. perjantaina, jolloin julkaistaan Suomen kilpailuannokset kuvineen. 

Uniikin vadin joukkueelle suunnittelevat ja toteuttavat muotoilija Pekka Paikkari sekä muotoilija, lasitaiteilijaMarkku Salo. Lisäksi joukkueeseen kuuluu laaja ammattilaisten joukko sitoutuneista apulaisvalmentajina toimivista kokeista luovan alan ammattilaisiin ja valmennuksen asiantuntijoihin.

Bocuse d’Or Academy Finlandin pääkumppaneita ovat HKScan Finland Oy, Kesko Oyj ja Metos Finland Oy. Lisäksi kumppaneita ovat Aalto Yliopisto, Arvo Kokkonen Oy, Arla Oyj, Diversey Suomi, E.Ahlström Oy, Food Camp Finland Oy, Food From Finland-Business Finland, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Laurea ammattikorkeakoulu, Mazhr Oy, Medanta Oy, Nespresso, Perho Liiketalousopisto, Polar Electro Finland Oy, Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Suomen Ranskan suurlähetystö, Suomen Viron suurlähetystö, Tallink Silja Oyj, Vihannespörssi Oy ja Vindirekt Finland.

Jakten på licensbelagda hjortdjur inleds i början av september. Syftet med jakten i början av säsongen är att förebygga trafikolyckor och skador på odlingar.

Älgjakt genom vaktjakt på åkrar startar i början av september, liksom även vaktjakt på vitsvanshjort och dovhjort. Under vaktjakt är det förbjudet att driva djuren och använda hund. I Lappland, Kuusamo och Taivalkoski får älg jagas genom annan jakt än vaktjakt genast från början av säsongen.

Den största delen av hjortdjurskrockarna sker i oktober-november, vilket gör att kollisionsrisken minskar när hjortdjur fälls i början av hösten. Trafikförhållandena på hösten är dåliga på grund av mörkret och väderförhållandena. Dessutom gör djurens brunsttid och flytten till vinterbeten att deras aktivitet ökar, vilket också ökar risken för kollisioner.

- Genom att inrikta jakten kan man påverka mängden olyckor. Det är bra att starta jakten i närheten av livligt trafikerade vägar och specialodlingar genast i början av september, säger jaktchef Jani Körhämö vid Finlands viltcentral.

Kollisionskartor hjälper till vid inriktningen av jakten

Finlands viltcentral har gjort kartor som stöd för inriktningen av jakten (bilaga).

- På kartorna har de vägavsnitt märkts ut där det har inträffat kollisioner med vitsvanshjort under jaktsäsongen 2019–2020. På kartorna är det lätt att se var det är skäl att inrikta jakten i början av säsongen för att minska trafikolyckor, säger älgförvaltningsområdesplanerare Antti Rinne vid Finlands viltcentral.

- Vid utfodring av hjort ska man komma ihåg att inte placera utfodringsplatserna i omedelbar närhet av livligt trafikerade vägavsnitt, tillägger Rinne.

Platserna för hjortdjurskollisioner under de senaste åren kan man också se i karttjänsten på adressen https://mobilityanalytics.ramboll.com/onn/hirvielain/. I karttjänsten kan man välja att se kollisioner orsakade av älg eller vitsvanshjort/rådjur årligen eller per månad, samt till exempel på färgkartan de mest utsatta kollisionsområdena.

För den kommande jaktperioden beviljades något färre jaktlicenser för älg och nästan en tiondel fler jaktlicenser för vitsvanshjort än i fjol. Under höstens och vinterns jakter finns 47 691 licenser för älg och 63 260 för vitsvanshjort. Med en jaktlicens får man i princip fälla ett vuxet djur eller två kalvar.

Tilläggsuppgifter

Antti Rinne, älgförvaltningsområdesplanerare, Egentliga Finland och Satakunta

antti.rinne@riista.fi, tfn 029 431 2344

Jani Körhämö, jaktchef, Norra Tavastland

jani.korhamo@riista.fi, tfn 029 431 2281

Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästyskausi alkaa syyskuun alussa. Alkukauden metsästys torjuu vahinkoja liikenteessä ja viljelyksillä.

Hirven metsästys vahtimalla pelloilta alkaa syyskuun alussa, samoin kuin valkohäntä- ja kuusipeuran vahtimismetsästys. Vahtimismetsästyksessä eläinten ajaminen ja koiran käyttäminen on kiellettyä. Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella hirveä voi metsästää muuten kuin vahtimalla heti kauden alusta.

Suurin osa hirvieläinkolareista tapahtuu loka-marraskuussa, joten alkusyksystä ammutut hirvieläimet vähentävät kolaririskiä. Syksyllä olosuhteet liikenteessä ovat pimeyden ja sääolojen vuoksi huonot. Lisäksi eläinten kiima-aika sekä siirtyminen talvilaitumille lisää niiden aktiivisuutta, mikä kasvattaa törmäysten mahdollisuutta.

- Vahinkojen määrään voidaan vaikuttaa kohdennetulla metsästyksellä. Metsästys vilkasliikenteisten teiden ja erikoisviljelmien läheisyydessä on hyvä aloittaa heti syyskuun alusta, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Kolarikartat avuksi metsästyksen kohdentamisessa

Suomen riistakeskus on tehnyt metsästyksen kohdentamisen tueksi karttoja (liite).

- Karttoihin on merkitty tieosuudet, joilla on sattunut valkohäntäpeurakolareita metsästyskauden 2019–2020 aikana. Kartoista näkee helposti ne paikat, minne kannattaa painottaa alkukauden metsästystä kolareiden vähentämiseksi, hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne Suomen riistakeskuksesta neuvoo.

- Peurojen ruokinnassa on muistettava, ettei ruokintapaikkoja tule sijoittaa vilkkaasti liikennöityjen tieosuuksien välittömään läheisyyteen, Rinne lisää.

Viime vuosien hirvieläinkolarit ovat nähtävillä myös karttapalvelusta osoitteesta https://mobilityanalytics.ramboll.com/onn/hirvielain/. Palvelussa voi valita näkyville hirven tai valkohäntäpeuran ja metsäkauriin aiheuttamat kolarit vuosittain tai kuukausittain, sekä esimerkiksi lämpökartan pahimmista kolarialueista.

Alkavalle metsästyskaudelle hirven pyyntilupia myönnettiin hieman viime vuotta vähemmän ja valkohäntäpeuran pyyntilupia lähes kymmenes enemmän kuin viime vuonna.  Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 47 691 hirven ja 63 260 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.

Lisätietoja

Antti Rinne, hirvitalousaluesuunnittelija, Varsinais-Suomi ja Satakunta

antti.rinne@riista.fi, puh. 0294312344

Jani Körhämö, riistapäällikkö, Pohjois-Häme

jani.korhamo@riista.fi, puh. 029 431 2281

Oulun yliopisto tutkii, miten aurinkopaneelit pärjäävät Pohjolan vaativissa sääoloissa ja miten niiden tuottavuus saadaan huippuunsa. Samalla luvassa on noin 23 tonnin vähennys Linnanmaan kampuksen hiilidioksidipäästöihin. A-Insinöörit toimi yliopiston rakennuttajakumppanina hankkeessa.

Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella on otettu käyttöön 1 550 neliömetrin laajuinen aurinkosähköjärjestelmä. Järjestelmän yhteensä 764 paneelista on rajattu tutkimusalue. Siinä yksittäisten aurinkopaneelien materiaaleja, tyyppiä, suuntausta ja kallistuskulmaa voi säätää ja vaihtaa yksittäin, pienissä ryhmissä tai kokonaisuutena.

Oulun yliopiston energiajärjestelmien tutkimusyksikkö selvittää, miten aurinkopaneelit toimivat pohjoisissa oloissa ja millaiset tekijät vaikuttavat niiden tuottavuuteen. Ensimmäiset tutkimustulokset valmistuvat noin vuoden kuluttua.

– Säätä ja vuodenaikoja seuraamalla havainnoimme, kuinka esimerkiksi heijastumat lumesta tai paneelin pintaan muodostuva hienoinen jääkerros vaikuttavat energiantuotantoon. Pitkältä aikaväliltä saatu data auttaa arvioimaan paneelien elinkaarta, niiden rakenteiden toimintaa sekä huoltotarvetta. Data on hyödyllistä myös kouluttaessamme opiskelijoitamme ymmärtämään tulevaisuuden hiilineutraalien energiajärjestelmien tarpeita, Oulun yliopiston energiajärjestelmien ja ympäristötekniikan professori Eva Pongracz kertoo.

A-Insinöörit toimi projektissa Oulun yliopiston rakennuttajakumppanina ja teknisenä konsulttina. Hanke toteutettiin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuella. 

– Markkinoille tulee aina vain tehokkaampia ja edullisempia aurinkopaneeleja, mikä vauhdittaa niiden valintaa energialähteeksi. Oulun yliopiston hankkeessa on poikkeuksellista, että tutkimuspaneeleita on mahdollista monitoroida myös paneelikohtaisesti, A-Insinöörien rakennuttajainsinööri Antti Keränen sanoo.

Kyseessä on Oulun yliopiston ensimmäinen aurinkosähköjärjestelmähanke. Sen avulla yliopisto edistää uusiutuvan energian käyttöä kampusalueella, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja säästää vuotuisissa energiankustannuksissaan.

 – Haluamme olla osa kestävän kehityksen ketjua. Aurinkopaneelien avulla pyrimme vähentämään hiilidioksidipäästöjämme 23,2 tonnia vuodessa. Järjestelmän kokonaispotentiaali on noin 210 piikkikilowattia, joka kattaa vuosittaisesta Linnanmaan kampuksen sähkönkulutuksestamme noin 1–2 prosenttia, Oulun yliopiston kiinteistöinsinööri Timo Haverinen kertoo.

Lisätietoja:
Timo Haverinen, kiinteistöinsinööri, Oulun ylipisto
puh. 040 059 3334
timo.haverinen@oulu.fi

Antti Keränen, rakennuttajainsinööri, A-Insinöörit
puh. 050 3275265
antti.keranen@ains.fi

Urho Kekkosen kansallispuiston koillisosassa sijaitsee kolme historiallisesti arvokasta kolttakenttää. Kolttakenttien rakennuksilla tehdään syyskuun alussa dokumentointi- ja vauriokartoituksia tulevien korjaustarpeiden suunnittelemiseksi. 

Oskarinkosken, Oskarinjärven ja Suomujoen kolttakentille asettui Petsamosta evakkoon joutuneita kolttasaamelaisia, ja kentät rakennuksineen olivat käytössä muutamia vuosia 1940-luvulla. Kentät ovat ainoat Suomessa säilyneet kolttasaamelaiset rakennuskokonaisuudet, jotka on tehty vanhan Petsamon Suonikylän rakennusperinteen mukaisesti. Kolttakentät ovatkin valtakunnallisesti merkittäviä rakennusperintökohteita, ja ne on suojeltu. Kenttien rakennuksia on kunnostettu 1980-luvulla ja 2000-luvulla. 

Nyt rakennuksista tehdään tarkat rakennepiirustukset ja ne valokuvataan ja niiden korjaustarpeet kartoitetaan. Kohteita on korjattu 1980-luvulla lähtien useaan kertaan, ja jotkin rakennukset on rakennettu kokonaan uudestaan, mutta osa on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Työssä tärkeänä osana onkin koota yhteen kohteiden korjaushistoria. 

Arkistoaineisto kohteiden aikaisemmista korjauksista on vähäistä, joten myös muistitietoa kohteista ja kolttien perinteisestä rakennustavasta kaivataan. Kartoitustyön perusteella suunnitellaan kiireellisimmin korjausta vaativien kohteiden kunnostusta. Kunnostukset toteutetaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Kolttakenttien kunnostukseen on saatu eduskunnan myöntämä lisärahoitus. Museovirasto ja Saamelaismuseo vastaavat työn ohjauksesta 

Metsähallituksen Luontopalvelut on tilannut kartoitukset Sitowise Oy:ltä.

Lisätietoa 

Metsähallitus, Luontopalvelut, erikoissuunnittelija Siiri Tolonen puhelin 040 8603800 

Kolttakentät luontoon.fi-verkkopalvelussa https://www.luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto/nahtavyydet#suomujoenkolttakentta

HELSINKI, SUOMI (31. elokuuta 2020) – Simpsonit-televisiosarja tuli suomalaisiin televisioruutuihin miltei 30 vuotta sitten. Syyskuun 15. päivästä lähtien sarjan faneilla riittää katsottavaa, kun sarjan tuotantokaudet 1–30 ovat katsottavissa Disney+ -suoratoistopalvelussa.

Simpsoneista tuli 1990-luvun alussa nopeasti kulttuuri-ilmiö, ja siitä lähtien Homer (Dan Castellaneta), Marge (Julie Kavner), Bart (Nancy Cartwright), Lisa (Yeardley Smith) ja Maggie on tunnettu kaikkialla maailmassa. Sarja on voittanut 34 Emmy® -palkintoa – mukaan lukien 11 parhaan animaatio‑ohjelman Primetime Emmy ‑palkintoa, 34 Annie Awards -palkintoa sekä vuoden 2016 People's Choice Award. Simpsonit on televisiohistorian pisimpään esitetty käsikirjoitettu televisiosarja.

TIME-lehti on tituleerannut Simpsoneita 1900-luvun parhaimmaksi ohjelmaksi. Entertainment Weekly -aikakauslehti puolestaan nosti sarjan vuonna 2013 “parhaaksi amerikkalaiseksi tilannekomediaksi”, ja Simpsonit sai oman tähtensä The Hollywood Walk of Famelle vuonna 2000. Vuoden 2007 “The Simpsons Movie” oli menestyselokuva, joka on myös katsottavissa Disney+ -palvelussa.

Disney+ aloittaa Suomessa 15. syyskuuta. Palvelu on tilattavissa jo nyt esittelyhintaan 59,99 euroa / vuosi, mikä vastaa kuukausihintaa 4,99 euroa. Ennakkotarjous on voimassa 14. syyskuuta 2020 saakka. Disney+ -palvelun lanseeraarauspäivästä 15. syyskuuta lähtien hinta on 6,99 euroa kuukaudessa tai 69,99 euroa vuodessa.

Disney+ tarjoaa kaikenikäisille faneille uudenlaisen tavan kokea vertaansa vailla olevaa sisältöä yhtiön ikonisilta viihdebrändeiltä: Disney, Pixar, Marvel, Star Wars ja National Geographic. Lisäksi palvelussa on yksinoikeudella Disney+ Originals -tuotantoja: lukuisia elokuvia, sarjoja, dokumentteja ja vain palvelussa esitettäviä lyhytelokuvia.

SIMPSONIT

Simpsonit on televisiohistorian pisimpään esitetty käsikirjoitettu televisiosarja. Siitä tuli valtaisa kulttuuri-ilmiö vuonna 1990 ja on siitä lähtien pysynyt yhtenä maailman uraauurtavimmista, innovatiivisimmista ja tunnistettavimmista viihdebrändeistä. Tällä hetkellä Simpsoneista on valmistunut ennätykselliset 31 tuotantokautta, ja kausi 32 on parhaillaan tuotannossa. Simpsonit on voittanut 34 Emmy Awards -palkintoa (joukossa 11 parhaan animaatio‑ohjelman Primetime Emmy ‑palkintoa), 34 Annie Awards, 9 Environmental -palkintoa, Media Awards -palkinto, 7 People’s Choice Awards -palkintoa sekä 13 Writers Guild of America Awards -palkintoa – joukossa vuosien 2019 ja 2020 Outstanding Writing in an Animated Program Award -palkinnot. Simpsonit oli ensimmäinen Peabody Award -palkittu animaatiosarja, ja vuonna 2019 sille myönnettiin Institutional Peabody Award. Sarja oli ehdolla Academy Award -palkinnon saajaksi vuonna 2012 teatterilyhytelokuvasta "The Longest Daycare." The Simpsons Movie oli jättimenestys, ja Universal Studiosin The Simpsons Ride -elämysajelu laajennettiin kokonaiseksi “Springfield”-teema-alueeksi, joka palkittiin Thea-palkinnoilla vuonna 2009 ja 2017.

Sarja sai oman tähtensä The Hollywood Walk of Famelle vuonna 2000. Simpsonien vuonna 2012 lanseerattu Tapped Out -mobiilipeli sai vuonna 2018 Webby Award -palkinnon. TIME-lehti on nimennyt Simpsonit 1900-luvun parhaaksi sarjaksi, ja Entertainment Weekly -aikakauslehti puolestaan nosti sarjan vuonna 2013 “parhaaksi amerikkalaiseksi tilannekomediaksi”. vulture.com puolestaan julisti sen kaikkien aikojen parhaaksi TV-ohjelmaksi vuonna 2016.

Simpsonit on Gracie Films Productionin yhteistyössä 20th Century Fox Televisionin kanssa tuottama sarja. Sarjan vastaavia tuottajia ovat James L. Brooks, Matt Groening ja Al Jean, ja The Gracie Films Worldwide Brand Division kehittää ja tuottaa sarjaan lisensoitua sisältöä. “Tykkää” Simpsoneista Facebookissa osoitteessa facebook.com/TheSimpsons, seuraa Homer Simpsonia @HomerJSimpson ja Simpsoneita @TheSimpsons Twitterissä http://twitter.com/TheSimpsons. Osallistu keskusteluun tunnisteella #thesimpsons ja seuraa Simpsoneita Instagramissa @TheSimpsons.

 ‒ Vesi- ja energiakustannukset ovat varsin suuri siivu taloyhtiön hoitokuluista, joten niiden kulutustasoja on hyvä seurata säännöllisesti, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä  Motivasta.

Yhtiökokoukseen kannattaa jokaisen asukkaan osallistua, vaikka ei kuuluisi taloyhtiön hallitukseen eikä hallitusvastuukaan kiinnostaisi. Yhtiökokouksessa kuitenkin päätetään jokaisen huoneiston omistajan omaisuudesta. Taloyhtiön toimintakertomukseen on tärkeää kirjata tiedoksi lämmön, kiinteistösähkön ja veden kulutustiedot.  

Taloyhtiön hallituksen on seurattava kulutustasoja säännöllisesti. Yhtiökokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa kannattaa vastuuttaa yksi hallituksen jäsen tai vaihtoehtoisesti isännöitsijä seuraamaan kulutustasoja ja raportoimaan hallituksen kokousten yhteydessä kulutuksessa tapahtuvista mahdollisista poikkeamista. Näin havaitaan nopeasti vaikkapa sulanapitolämmityksen vikaantumisesta aiheutuva roima kulutuksen kasvu tai osataan lähteä etsimään muita kulutuksen kasvun syitä.

Taloyhtiön korjaussuunnitelma ajantasalle

Energiaremontilla kuluja on mahdollista leikata. Yhtiökokouksessa on syytä keskustella myös siitä, onko taloyhtiön korjaussuunnitelma ajantasalla ja onko siinä riittävästi huomioitu energiatehokkuuden parantaminen suunniteltujen korjausten yhteydessä.

‒ Jos taloyhtiössä on ollut mietinnässä energiatehokkuutta parantavia korjauksia, on nyt aika tarkistaa niiden ajankohtaisuus.  Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää energia-avustusta, jolla voi pienentää korjauskustannuksia, Suur-Uski toteaa.  

ARA myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020‒2022. Avustusta voivat hakea asuinrakennuksen omistavat henkilöt, taloyhtiöt ja ARA-yhteisöt.

Asumismukavuus ja energiankulutus samassa paketissa

Taloyhtiössä olisi hyvä päättää tavoiteltavasta sisälämpötilasta ja viestiä tämä myös huoltoyhtiölle. Joko hallitus tai yhtiökokous voi tehdä tämän päätöksen. Energiatehokas sisälämpötila on noin 20‒22 astetta, mutta muun muassa vetoisuus ja asukkaiden ikärakenne voivat vaikuttaa siihen, mikä sisälämpötila koetaan miellyttäväksi.

Vetoisat olosuhteet tuntuvat selvästi vedottomampia kylmemmiltä, joten esimerkiksi ikkunoiden tiivisteiden kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota. Asukkaille on myös hyvä toimittaa tiedotteita ilmanvaihdon ja termostaattien oikeanlaisesta käytöstä.  

Tukea energiakysymyksiin

Energia-asioita ei kannata jäädä yksin pohtimaan, sillä tukea on paljon saatavilla. Motivan tekoälybotti Energia-assari opastaa taloyhtiöitä energiatehokkuuden parantamisessa. Energia-assari on Motiva.fi/taloyhtiot-verkkosivulla ja se vastaa muun muassa lämmitykseen ja ilmanvaihtoon, energia-avustuksiin ja energiatodistuksiin liittyviin kysymyksiin sekä ohjaa kysyjät tarkemman tiedon lähteille.  

Taloyhtiöiden hallituksen jäsenille Motiva suosittelee maksuttoman energiaekspertti-kurssin käymistä verkkokurssina, jotta taloyhtiön energia-asiat tulevat tutuiksi. Energia-eksperttimateriaalit ovat myös vapaasti käytettävissä omatoimiseen asioihin perehtymiseen.

Vapaasti muokattavissa olevia asukastiedotepohjia: Energiaekspertin tukimateriaalit

Energianeuvonta.fi – Koulutukset ja teemaillat  

Energiaeksperttikoulutusta Tampereella: Tutustu energiaekspertti-toimintaan  

HSY:n Energiaekspertti-verkkokurssi  

Lisätietoa energiaekperttitoiminnasta: Energiaeksperttitoiminta

Etsi lähin energianeuvoja: Energianeuvojat maakunnissa

Vinkkejä energiataloudelliseen arkeen: Hyvä arki kotona

https://www.facebook.com/asiaaenergiasta 

Lisätietoa:

asiantuntija Päivi Suur-Uski, Motiva, puh. 044 300 1369, paivi.suur-uski@motiva.fi

Diakonia-ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä auditoidaan 1.–2. syyskuuta 2020 Kansallisen koulutuksen kehittämiskeskuksen, Karvin, kokoaman arviointiryhmän toimesta. Kyseessä on uusinta-auditointi, sillä Diakin laatujärjestelmä ei läpäissyt vuonna 2017 toteutettua auditointia.

Vuoden 2017 auditoinnin jälkeen Diakin laatujärjestelmää on kehitetty monin tavoin.

– Laatujärjestelmäämme on vahvistettu esimerkiksi lisäämällä strategisen johtamisen näkyvyyttä ja huomioimalla opiskelijapalaute entistä paremmin. Lisäksi innovaatiotoimintamme vaikuttavuutta on systematisoitu. Laatujärjestelmä auttaa meitä tekemään työmme hyvin ja vieläkin paremmin, sanoo toimitusjohtaja, rehtori Tapio Kujala.

Auditointi on riippumatonta ulkoista arviointia

Ammattikorkeakoululaki ja yliopistolaki velvoittavat korkeakoulut osallistumaan ulkoiseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti.

– Ulkoisen arvioinnin tarkoituksena on osallistaa korkeakoulun henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmiä tunnistamaan Diakin vahvuuksia, kehittämistarpeita ja hyviä käytäntöjä. Tavoitteena on vahvistaa edellytyksiä jatkuvalle kehitystyölle, kertoo Diakin laaturyhmän puheenjohtaja, palvelujohtaja Elina Juntunen.

Auditoinnissa arvioidaan korkeakoulun laatujärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta. Tarkastelun kohteena ovat ne menettelytavat, joilla korkeakoulu pitää yllä ja kehittää toimintansa laatua.

– Opiskelijakunnalle ja opiskelijoille Diakin laatujärjestelmän toimivuus tulee esille monin eri tavoin. Opiskelijat ovat mukana kehitystyössä ja opiskelijoiden palautteet huomioidaan kattavasti ja yksityiskohtaisesti, sanoo Diakin opiskelijakunnan O’Diakon toiminnanjohtaja Sanni Kupiainen.

Diakin uusinta-auditoinnin tulokset on määrä julkaista joulukuussa 2020. Korkeakoulu saa auditoinnin läpäistyään kuusi vuotta voimassa olevan laatuleiman.

Lisätiedot:

• palvelujohtaja Elina Juntunen, 040 509 2799​, elina.juntunen@diak.fi
• viestintäpäällikkö Aura Vuorenrinne, 040 509 2577, aura.vuorenrinne@diak.fi

Suurella osalla suomalaisista digitaidot ovat hyvällä tasolla, kertoo valtiovarainministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston tekemä digitaitokartoitus. Kun suomalaisilta kysyttiin heidän digitaidoistaan, saatiin käsitys digituen ja digitaitojen kehittämisen tarpeista. Digitaitokysely tavoitti lähes 14 000 vastaajaa ympäri Suomen, mukaan lukien Varsinais-Suomi.

Digitaitokartoituksen mukaan valtakunnallisesti digitaalisista palveluista yleisimmin hallitaan sähköpostin käyttäminen, lehtien lukeminen verkossa sekä tiedonhaku ja internetin selaaminen. Kartoituksen perusteella suurin osa suomalaisista käyttää älypuhelinta päivittäin, Varsinais-Suomessakin lähes 90 % vastaajista. Kartoituksesta ilmenee, että myös tietokoneen päivittäinen käyttö on yleistä. Varsinais-Suomen vastaajista yli 70 % käyttää tietokonetta päivittäin.

Digitaitokartoitus nosti esiin myös huolia digin käytöstä. Moni käyttää nyt vain itselleen tuttuja digipalveluja. Helppokäyttöisiä laitteita ja ohjelmistoja tarvitaan, sillä laitteiden ja ohjelmistojen käyttöönotto vaatii tukea.

– Digitaitokartoitus vahvisti ymmärrystä siitä, että paikallista digitukea tarvitaan. Varsinais-Suomessa on aktiivinen digitukiverkosto, joka varmistaa, että tukea on saatavilla eri digipalveluiden ja -laitteiden käyttöön, sanoo Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Noora Orvasto.

Varsinais-Suomessa digitukea saadaan eniten läheisiltä

Kartoituksen mukaan yleisimmin digitukea saadaan valtakunnallisesti perheenjäseniltä tai lähipiiriltä, kuten sisaruksilta, vanhemmilta tai lapsilta. Varsinais-Suomessakin tukea saadaan eniten läheisiltä ja toiseksi eniten työyhteisöltä.

Digitaitokyselyssä nousi esiin useita seikkoja, jotka kannustaisivat digitaalisten palvelujen käyttöön: esimerkiksi digitaalisten laitteiden käyttötaito, tuki niiden käyttöön sekä vahvempi luottamus niiden turvallisuuteen ja tietoturvaan. Lisäksi viranomaispalveluiden parempi tuntemus kannustaisi digitaalisten palvelujen käyttöön.

Digitaitokartoituksen avovastauksissa nousi muun muassa esiin huoli ikääntyvän väestön digitaitojen puutteesta. Useat kyselyyn vastanneet kertoivat asioivansa esimerkiksi omien vanhempiensa puolesta tai läheisten, joilla on fyysisiä tai muistiin liittyviä toimintarajoitteita.

– Digitaitokartoitus antoi meille arvokasta tietoa suomalaisten suhteesta digitalisaatioon. Vastaajat käsittelivät avovastauksissaan rakentavasti ja kriittisesti omaa ja läheistensä digikypsyyttä. Heiltä saatu tieto vahvisti omaa näkemystämme digin ongelmakohdista ja antoi eväitä digitaitojen kehittämiseen jatkossa, sanoo Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.

Digitaitokyselyn aineisto koostuu kahdesta osasta: verkossa vastattavana olleesta kyselystä ja puhelinhaastatteluista. Verkossa vastauksia saatiin lähes 13 000 koko Suomesta, ja näiden vastausten tueksi hankittiin puhelimitse toteutettu yli 1 000 vastaajan haastattelututkimus.

Lisätietoja:

Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Noora Orvasto, Turun kaupunki, puh. 040 183 0581, noora.orvasto@turku.fi

Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen, Digi- ja väestötietovirasto, puh. 0295 535 280, minna.piirainen@dvv.fi

Det finske oppstartsselskapet Radai Oy utvikler teknologier for gruveselskaper for å hjelpe dem å unngå den nåværende “prøv og feil”-tilnærmelsen i deres mineralutvinningsprosesser. Behovet for råmaterialer, som f.eks. kobolt, litium og nikkel for elektriske batterier har økt raskt og det tar vanligvis flere år og krever store budsjetter å finne riktig sted og en godt definert mineralavsetning. 

Radais nye type utvinningsteknologi er basert på miljømessige målingstjenester som bruker ubemannede luftfartøy (UAV) og statiske bakkestasjoner. Den geofysiske målingsteknikken og dataanalysen kan fremskynde og forbedre slike mineralutforskingsprosesser betydelig. Målinger av magnetiske felt gjøres vanligvis på bakken ved å gå, noe som er en relativt langsom og ressurskrevende prosess. Målinger som gjøres via fly er egnet for forstudier av store områder, men ikke for detaljert prospektering av råmaterialer, ettersom de kun gir en generalisert oversikt over området.   

“Vi betjener et magnetisk undersøkelsessystem med høy ytelse som er basert på en drone med faste vinger og elektrisk motor. I egnede forhold er maksimum flytid nesten tre timer. Ettersom flyhastigheten er rundt 15-20 m/s, kan individuelle flyturer være opp til 230 km lange. Med to Radai UAV-er e det mulig å måle opp til 1000 linjekilometere hver dag” forklarer Ari Saartenoja, CEO i Radai Oy. 

Frem til nå nylig har Radai arbeidet hovedsakelig i de nordiske landene; Finland og Sverige. Gruveindustrien blomstrer, spesielt i Finland.

“I løpet av de tre siste årene har vi dekket mer enn 35 000 kilometere når vi har målt jordas magnetiske felt i Finland og Sverige. Dette er nesten rundt hele jorda!”, sier Saartenoja. 

Det finske departementet for økonomi og ansettelse publiserte i fjor en rapport som slo fast at gruvedrift i Finland har sprengt utvinningsvolumene i tre år på rad. Spesielt investerer kanadiske og australske selskaper i gruvedrift i Finland. Finland ligger på det baltiske skjold, og har en ligende geografi som Canada og Australia. Sammenlignet med basemetallproduksjon har gullindustrien vært litt sekundær frem til de siste årene.

Gruvedriftoppblomstringen vises også i Radais forretninger. Allerede nå kommer mer enn 50 % av omsetningen kommer fra kanadiske og australske selskaper og andelen øker. Ett av de siste prosjektene er sammen med det kanadiske selskapet FireFox Gold Corp., som har lansert et feltprogram om flere av sine gullprosjekter i sentrale lappland i Finland.

Patrick Highsmith, FireFox’ styreleder sa: “Vi er svært glade for å lansere et viktig og fullfinansiert sommerutvinningsprogram som vil inkludere en innovativ UAV-magnetisk undersøkelse, samt omfattende og gammeldags prosjektering. Våre Jeesiö- og Sarvi-prosjekter skjer i tråd med våre viktige strukturer, der vi allerede har identifisert betydelige gullforekomster.”

Elektromagnetisk undersøkelsessystem som en del av Horizon 2020 NEXT-prosjektet

Radai utvikler også et nytt elektromagnetisk undersøkelsessystem (EM) som bruker en 3-komponents Em-mottaker som føres av et multicopter. Em-systemet gir informasjon om de elektriske egenskapene (konduktivitet og permittivitet) i overflaten. EM-dataene, sammen med det magnetiske feltet, gir viktig informasjon for geologisk kartlegging og mineralutvinning. I tillegg utvikler Radai et sensitivt vektormagnetometersystem for avanserte droner. 3D-magnetiske vektorfelt gir gruveselskap mer nøyaktige og presise geofysiske modeller og strukturer med berggrunn. Radais budsjett er 819 Keur i løpet av 2018 – 2021.

Utviklingen er en del av Horizon 2020 NEXT-prosjektet (2018 – 2021). NEXT vil utvikle nye geomodeller, nye sensitive utvinningsteknologier og dataanalysemetoder som sammen er raske, kostnadseffektive, miljøvennlige og sosialt aksepterte. Prosjektkonsortiumet består av 16 partnere fra ledende forskningsinstitutter (3), akademia (3), serviceleverandører (5) og industri (5). Det totale budsjettet for prosjektet er 6,9 Meur.

Mer informasjon:

www.radai.fi

Radai Oy

Ari Saartenoja (CEO)

ari.saartenoja@radai.fi

+358 45 1653443 

Varusmiesten kunto on tutkimusten mukaan heikentynyt valtakunnallisesti viime vuosikymmenten ajan. Puolustusvoimien ja kutsuntojen järjestäjien toiveena on ollut saada kutsuntoihin mukaan näkyväksi liikunta sekä tarjota tukea vähän liikkuville nuorille.

Tänä vuonna Tuusulan Vapaa-aikapalvelut on omalla liikuntapisteellään mukana 31.8.-1.9.2020 Tuusulassa järjestettävissä kutsunnoissa. Terveysliikunnan koordinaattori keskustelee liikunnan pisteellä nuorten kanssa elintavoista ja liikkumisesta sekä niiden merkityksestä jaksamiseen ja hyvinvointiin. Kutsuntalautakunta ohjaa liikunnan pisteelle erityisesti vähän liikkuvia, runsaasti ylipainoisia ja erityistä tukea terveystottumuksissaan tarvitsevia nuoria. Nuorille tarjotaan tukea omatoimiseen liikkumisen lisäämiseen sekä mahdollisuutta osallistua yksilölliseen kuntovalmennukseen.

Kutsuntaikäisten kuntovalmennus on Tuusulan Vapaa-aikapalveluiden toteuttamaa maksutonta yksilöllistä elintapa- ja liikkumisohjausta. Kuntovalmennuksessa pyritään löytämään kunkin yksilön omat voimavarat, mieltymyksiä ja mahdollisuudet edistää omaa liikkumista, jaksamista ja hyvinvointia. Nuoret voivat ilmoittautua kuntovalmennukseen osallistuvaksi heti kutsunnoissa tai myöhemmin hetken asiaa tuumattuaan.

Aerobisen kestävyyskunnon merkitys korostuu armeijassa, joten kestävyyskuntoa kannattaa kohottaa jo hyvissä ajoin ennen armeijan alkua. Vähäinenkin kuntoharjoittelu ennen palveluksen aloitusta parantaa valmiuksia suoriutua palvelustehtävistä, lisää jaksamista, ennaltaehkäisee tuki- ja liikuntaelinvammojen sekä rasitusvammojen syntymistä. Kutsuntaikäisten kuntovalmennus käynnistyy Tuusulassa syksyllä 2020 ensimmäistä kertaa ja sen toivotaan edistävän varusmiesten valmiuksia pitää huolta omasta hyvinvoinnista ja jaksamisestaan liikkumisen ja riittävän palautumisen avulla.

Lisätiedot:
terveysliikunnan koordinaattori Mari Hietapakka, p. 040 314 2223, mari.hietapakka@tuusula.fi 

Monipuolinen joukko vaelluskalojen ystäviä järjestää talkoot lauantaina 5. syyskuuta Turun Kuninkojalla. WWF:n, K-ryhmän, Valonian ja Turun kaupungin talkoissa tehdään Kuninkojan puroon uusia lisääntymis- ja poikasalueita erittäin uhanalaiselle taimenelle.

Lauantaina 5. syyskuuta vietetään valtakunnallista Vapapäivää, jolloin alaikäiset pääsevät ilmaiseksi kalaan monille Metsähallituksen kalastuskohteille. Kuhmon Syväjärvellä ja Vaalan Manamansalossa Vapapäivä joudutaan kuitenkin perumaan huonontuneen koronavirustilanteen vuoksi. Vapapäivän järjestäjiä ovat Metsähallitus ja Suomen Vapaa-ajankalastajat.

Kuhmon kaupunki ja Kainuun sote ilmoittivat 30. elokuuta toimenpiteistä koronaepidemian rajoittamiseksi Kuhmossa. Suosituksena on, että kaikki ryhmämuotoinen toiminta on tauolla kuluvan viikon ajan.

Manamansalo sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan puolella Vaalassa, mutta suurin osa tapahtuman kävijöistä saapuu Kainuun puolelta.

— Tulimme yhdessä Suomen Vapaa-ajankalastajien kanssa siihen tulokseen, että vastuullisin ratkaisu on perua sekä Syväjärven että Manamansalon Vapapäivä-tapahtumat. Turhia riskejä tulee tällaisessa tilanteessa välttää, ylitarkastaja Mikko Malin Metsähallituksen Eräpalveluista sanoo.

Muuten kalastus jatkuu Syväjärvellä ja Manamansalossa normaalisti. Kalastajia pyydetään kuitenkin huomioimaan erityisen tarkasti yleiset turvallisuusohjeet koronatartuntojen estämiseksi.

Lisätietoa

www.eraluvat.fi/vapapaiva

Ylitarkastaja Mikko Malin, Metsähallitus
puh. 0206 39 4637, mikko.malin(a)metsa.fi

Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajat
puh. 0400 946 968, janne.rautanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Alla luetellut ovat antaneet luvan valmistumistietonsa julkaisuun. Postinumerotieto on tarkoitettu vain toimitusten käyttöön.

31.8. valmistuneet on merkitty listaan asteriskilla.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Biotalousosaamisen yksikkö

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Metsätalousinsinööri (ylempi AMK)

Lauri Ilmari Eerola, Mäntsälä (04530)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Agrologi (ylempi AMK)

Anu Maija-Leena Laakso, Pöytyä 21840

Teknologiaosaamisen yksikkö

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät, Insinööri (ylempi AMK) 

Tero Olavi Mertanen, Hämeenlinna 13100

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikkö

Business Management and Entrepreneurship -koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)  

Mikko Viljami Tuomas, Hämeenlinna 13100

Ammattikorkeakoulututkinnot

Biotalousosaamisen yksikkö

Hevostalouden koulutus, Agrologi (AMK)    

Annika Marja Johanna Tienhaara, Ypäjä 32140

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)

*Päivi Hannele Ollilainen, Jokioinen 31600

Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK)

Jukka Olavi Airio, Mäntsälä 04740

Puutarhatalouden koulutus, Hortonomi (AMK)

Tomi Mikael Kuusimäki, Helsinki 00840

Rakennetun ympäristön koulutus

Piia Maria Sund, Helsinki 00770

Hyvinvointiosaamisen yksikkö

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)

*Emmi Carita Anttila, Hämeenlinna 13500
*Sirpa Johanna Nygrén, Helsinki 00910

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)

Leena Tuulikki Salmu, Kokkola 67200
Niina Marja Seppänen, Ypäjä 32100

*Johanna Anneli Lindholm, 36760 Pälkäne
*Satu Maaria Köngäs, 08150 Lohja

Teknologiaosaamisen yksikkö

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Aino Sofia Kristiina Valli, Turku 20900

Construction Engineering -koulutus, Insinööri (AMK)

Krista Katariina Kaivo-oja, Janakkala 12400
Raj Deep Rai, Hämeenlinna 13100

*Danil Gavrilyuk, 70840 Kuopio

Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Heikki Ilmari Ikonen, Helsinki 00390
Lauri Matti Johannes Nurminen, Lappeenranta 53420
Petrus Lauri Johannes Toropainen, Riihimäki 11130
Reijo Kalevi Lalli, Hämeenlinna 14300
Teemu Kalevi Hyytiäinen, Järvenpää 04410
Tomi Petteri Silvennoinen, Riihimäki 11100

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)

Aleksi Juho Vihtori Hakanpää, Espoo 02600
Jani Tapani Meriläinen, Ylöjärvi 34130
Joni Juhani Lindén, Riihimäki 11130
Kristian Aleksander Vataja, Espoo 02780
Mirkka Helena Johanna Salonen, Janakkala 12400
Petteri Pyyhtiä Janakkala, 12540
Timo Veikko Kalevi Pakarinen, Riihimäki 11130

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Insinööri (AMK)

Tuomas Asser Karjalainen, Hämeenlinna 13210
Valtteri Ilmari Nikkilä, Helsinki 00100

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Rakennusmestari (AMK)

Jani Juhani Lindgren, Helsinki 00730
Mikko Juhani Räsänen, Espoo 02610
Petri Tapani Tommola, Lahti 15200

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Eetu Petteri Lyytikäinen, Riihimäki 11120

*Mikko Juhani Siukola, Riihimäki 11100

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikkö

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)

Alisa Nina Maria Laatu, Kankaanpää 38700
Nico Christian Kling, Saksa
Jaakko Juhani Vuollet, Tampere 33410
Laura Emilia Hynnä, Tampere 33200
Tino Remulus Salminen, Hämeenlinna 13210
Piritta Kristiina Pihlavamäki, Hollola 15880

Muotoilun koulutus, Artenomi (AMK)

Clarissa Isabella Silfer, Hämeenlinna 13100
Teemu Aleksi Kiiski, Hämeenlinna 13100

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU

Ammatillinen opettajankoulutus

*Outi Hannele Nikkilä, Lahti 15230