Ihmemies MacGyverista tuli maailman tunnetuin ongelmanratkaisija 1980-luvulla. Moni ei kuitenkaan tiedä, että Ihmemiehen tempuilla on suomalaiskytkös tai että hahmo nimettiin hampurilaisketjun innoittamana. Aito ja alkuperäinen Ihmemies MacGyver alkaa FOX-kanavalla 5. syyskuuta.

MacGyveria 1980- ja 1990-luvuilla näytellyt ja valtavaan suosioon noussut Richard Dean Anderson täytti tänä vuonna jo 70 vuotta. Suomalaiset muistavat näyttelijän paitsi roolistaan Ihmemiehenä, myös suomalaisista sukujuuristaan. Andersonin isoisän isä oli Pohjanmaalla Munsalassa vuonna 1860 syntynyt Johannes "John" Anderson Skrifvars ja isoisän äiti samana vuonna Jepualla syntynyt Sofia Jakobsdotter Böös. Andersonilla on edelleen sukulaisia Suomessa.

Keksintöjen taustalla suomalaisverta

Ihmemies MacGyveriin liittyen on tarjolla paljon muutakin hykerryttävää triviaa. Toinen sarjan suomalaisyhteys liittyy temppuihin, joiden avulla Ihmemies selvitti tiensä ulos mitä kuumottavimmista tilanteista. Sarjassa esitettyjen kekseliäiden temppujen takana oli usein nimittäin suomalaistaustainen tutkija John Koivula, joka toimi sarjan tieteellisenä neuvonantajana. Kun sarjan tekijät olivat asettaneet MacGyverin kiipeliin, Koivulan tehtävänä oli keksiä, miten hänet saadaan tilanteesta pois.

Toisinaan tekijöiden oli vedettävä MacGyverin keksintöjä esitellessään mutkia suoriksi, jotta innokkaat katsojat eivät yrittäisi toistaa niitä vahingollisin seurauksin. Katsojat kuitenkin pääsivät tarjoamaan omia ideoitaan Ihmemiehen käytettäväksi, ja televisioon asti päässeet keksinnöt huomioitiin rahapalkkiolla.

Mielikuvitukselliset keksinnöt olivatkin MacGyverin tärkein työkalu taistelussa sarjan pahiksia vastaan. Aseeseen Ihmemies tarttui sarjassa vain kahdesti. Moni ei kuitenkaan tiedä, että MacGyver kavahtaa aseita myös tosielämässä. Richard Dean Anderson nimittäin on muun muassa kritisoinut Yhdysvaltain asekulttuuria.

Nimi-idea hampurilaisketjulta

Myös MacGyverin nimen takaa löytyy herkullisia yksityiskohtia. Ihmemiehen hahmoa luodessaan sarjan käsikirjoittaja Lee David Zlotoff suunnitteli aluksi kutsuvansa tätä nimellä “Guy”, mutta McDonald’s-hampurilaisketjun inspiroimana muutti Ihmemiehen sukunimen muotoon MacGuy. Työryhmä ei ollut kuitenkaan yhtä mieltä, ja lopulta sukunimeksi tuli MacGyver.

MacGyverin etunimi on harvoin itse sarjassa, mutta usein tietovisoissa esiin noussut knoppitieto. Oikea vastaus on tietenkin Angus. Moni ei kuitenkaan tiedä, että alkuperäisessä käsikirjoituksessa Ihmemiehen etunimi oli Stacey – nimi pääsi livahtamaan jopa tuotantoyhtiön jakelemaan lentolehtiseen.

Ihmemies MacGyver FOXilla 5.9. klo 21.00 alkaen, jolloin nähdään kolme jaksoa peräkkäin. Uusinnat arkisin.

Lisätiedot:

Elina Mustelin, FOX -kanavan ohjelmajohtaja
elina.mustelin@disney.com

Nina Wallden, FOX -kanavan markkinointipäällikkö
nina.wallden@disney.com

Vanhustyön keskusliiton Kotiturva pyrkii parantamaan ikääntyneiden turvallisuuden tunnetta, tunnistamaan kotona ja lähiympäristössä olevia vaaroja sekä antamaan ohjeita ja neuvoja, miten niitä voidaan välttää.

Kotiturva tarjoaa ikääntyneille tietoa ja valmiuksia, miten välttää hyväksikäytön ja erilaisten huijausten ja suoranaisten rikosten uhriksi joutumista. Kotiturva myös auttaa ja opastaa miten toimia, jos on jo joutunut hyväksikäytetyksi, huijatuksi tai mahdollisen rikoksen uhriksi.

”Haluamme tarjota ikääntyneille puhelinpalvelun, jonne he voivat soittaa kertoakseen turvallisuuteen liittyviä huoliaan ja kysyäkseen neuvoa mahdollisiin huijauksiin liittyen”, sanoo Jukka Laakso Vanhustyön keskusliitosta.

Kotiturva palvelee maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 8.00—15.00 numerossa 050 430 3682. Ikääntyneet voivat soittaa numeroon kaikissa turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Puhelimeen vastaa pitkän uran poliisissa ja hätäkeskuksessa tehnyt, nyt jo eläköitynyt ylikonstaapeli.

”Työhistoriani antaa minulle valmiudet käsitellä erilaisia turvallisuuteen, hyväksikäyttöön ja huijauksiin liittyviä tapauksia. Puhelinpalvelulla haluamme madaltaa ja helpottaa ikääntyneiden yhteydenoton kynnystä”, kertoo Kotiturva-palvelusta vastaava Arto Erkkilä.

Lisätietoa

Jukka Laakso, Korjausneuvonnan ja Kotiturvan päällikkö, jukka.laakso@vtkl.fi ,040 502 3807

Tervetuloa Vaasan yliopiston lukuvuoden avajaisjuhlaan maanantaina 7.9.2020 klo 14.15. 

Lukuvuoden avajaisia vietetään tänä vuonna virtuaalisesti. Lämpimästi tervetuloa seuraamaan tilaisuutta etäyhteyden kautta. 

Linkki: https://uwasa.zoom.us/j/68345789029?pwd=QUUvaVBqdVZoOUZQb3Nqc2RUdWd0QT09#success

Juhlapuheen pitää hallitusammattilainen Anne Berner.

Tilaisuudessa jaetaan Kauppakamari- ja Vuoden alumni -palkinnot.

Ohjelma: 

• Avajaispuhe: rehtori Jari Kuusisto 
• Juhlapuhe: hallitusammattilainen Anne Berner 
• University of Vaasa tackling global challenges
  - vararehtorit Annukka Jokipii ja Minna Martikainen 
  - professori Liisa Mäkelä ja opiskelija Niklas Valtonen
• Ylioppilaskunnan tervehdys
  Hallituksen puheenjohtaja Aleksi Sandroos, VYY  
• Kauppakamari-palkinto
• Vuoden alumni -palkinto
• Musiikkia: ONEVIOLIN, Dance Monkey 

Tiedote avajaisista ja palkintojen saajista sekä mediakuvia on saatavissa avajaisten jälkeen n. klo 16.

Lisätietoja:

Tiina Rantakoski
asiantuntija, viestintä ja markkinointi
tiina.rantakoski@univaasa.fi
p. 029 449 8412

Hätäkeskuksessa kiireettömiksi arvioituja ensihoidon tehtäviä käsitellään Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä uudella tavalla 7. syyskuuta alkaen.

Syyskuusta alkaen tietyissä kiireettömiksi arvioiduissa ensihoidon tehtävissä hyödynnetään uutta ensihoidon tilannekeskuspäivystäjän puhelimessa tekemää hoidontarpeenarviointia.

Kiireettömiksi arvioituja tilanteita voivat olla esimerkiksi sellaiset, joissa potilaan vaiva on jatkunut jo pidempään, eikä sen tila ole äkillisesti pahentunut. Lisäksi potilaan yleisvoinnin pitää olla hyvä. Tällaisten henkilöiden kohdalla voidaan turvallisesti arvioida tilannetta puhelimessa. Tilannekeskuspäivystäjällä on pääsy henkilön potilaskertomuksiin ja tarvittaessa hän ohjaa potilaan tarkoituksenmukaisen avun piiriin.

Käytännössä uusi toimintamalli etenee seuraavasti:

Kansalainen tekee hätäilmoituksen normaalisti hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi puhelun aikana tilanteen kiireellisyyden. Kiireettömäksi arvioimassaan tilanteessa hätäkeskuspäivystäjä kertoo soittajalle, että soittaja saa pian puhelun ensihoidon tilannekeskuspäivystäjältä. Puhelu tulee tuntemattomasta numerosta ja siihen kehotetaan vastaamaan. Tämän jälkeen puhelu hätäkeskukseen päättyy ja soittaja saa uuden puhelun ensihoidon tilannekeskuspäivystäjältä. Uuden toimintamallin myötä kansalaiset pyritään tavoittamaan nopeammin kuin aiemmin.

Kun tilannekeskuspäivystäjä soittaa potilaalle, hän arvioi hoidon tarpeen ja tarkoituksenmukaisen hoitotavan hyödyntäen potilaan aikaisempia potilaskertomuksia.

Potilasturvallisuuden varmistamiseksi tilannekeskuspäivystäjä voi jälkikäteen tarvittaessa tarkistaa uudella soitolla, onko potilas noudattanut puhelun aikana saamiaan ohjeita tai onko tilanne muuttunut.

Tilannekeskuspäivystäjä pyytää paikalle ambulanssin, sosiaalipäivystäjän tai muun viranomaisen, mikäli tilannetta ei kyetä arvioimaan puhelimitse.

Samanlainen puhelimessa tehtävä hoidontarpeenarviointi on käytössä muun muassa Etelä-Karjalan ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä.

-        Näistä maakunnista tulleet palautteet ovat olleet positiivisia erityisesti sen suhteen, että kiireettömät tehtävät voidaan hoitaa potilaslähtöisesti ja tarkoituksenmukaisesti samalla varmistaen, että resurssit riittävät kiireellisten tehtävien hoitamiseen, toteaa ensihoidon ylilääkäri Jouni Kurola.

Lisätietoja:

Tarja Poikkeus, ensihoidon ylihoitaja, p. 0447179632, tarja.poikkeus@kuh.fi

Jouni Kurola, ensihoidon ylilääkäri, p. 0447174085, jouni.kurola@kuh.fi

Rafkin Battle asettaa vastakkain kaksi sukupolvea Rafkineita – isoisä Dennis ja pojanpoika Ruben ottavat mittaa aamupalan, lounaan ja välipalan valmistuksessa. Team Champ eli Ruben Rafkin kokkaa nuoren urheilijan innolla ruokaisaa, mutta terveellistä suuhunpantavaa Champin herkkusienistä, kun taas Team Vihreäkeiju eli Dennis Rafkin laittaa vanhemman valtiomiehen ottein herkuttelijalle sopivaa gourmeeta tuoreilla Vihreäkeiju-yrteillä maustettuna. Rafkin Battle on rennolla asenteella valmistettua ruokaa ja hyväntahtoista herjanheittoa!

Rafkin battle -AAMUPALA

Pizzakeisari Dennis Rafkin ja hänen pojanpoikansa Ruben ottavat toisistaan mittaa paistinpannun varressa. Kumpi kokkaa paremman aamupalamunakkaan, jääkiekkoilija vai pappa Rafkin?

HERKKUSIENIMUNAKAS – Team Champ, Ruben

3–4 kpl Champ herkkusieniä
öljyä
3 kananmunaa
loraus vettä
suolaa
mustapippuria
Vihreäkeiju lehtipersiljaa
Vihreäkeiju oreganoa
Vihreäkeiju timjamia
Vihreäkeiju viinisuolaheinää

Viipaloi ja paista herkkusienet öljyssä. Riko kananmunat kulhoon, lisää loraus vettä, vispaa kananmunien rakenne reilusti rikki ja mausta suolalla sekä pippurilla. Paista munakas keskilämpöisessä pannussa. Lisää väliin paistetut herkkusienet ja reilusti yrttejä. Taita ja tarjoile herkkusienimunakas tuoreiden yrttien kanssa.

ESPANJALAINEN PERUNAMUNAKAS –Team Vihreäkeiju, Dennis

3 kypsää perunaa
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
100 g chorizoa
5 kananmunaa
¾ dl vettä
½ tl suolaa
mustapippuria myllystä
Vihreäkeiju basilikaa
Vihreäkeiju oreganoa
Vihreäkeiju timjamia
½ dl raastettua parmesaania
50 g voita paistamiseen
tuoreita Vihreäkeiju yrttejä ja parmesaanilastuja koristeluun

Kuutioi perunat, hienonna sipuli ja valkosipuli ja suikaloi chorizo. Sekoita kananmunat sekä vesi ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Hienonna yritit, raasta parmesaani ja lisää ne munakasmassaan. Paista chorizot ja sipulit voissa, lisää joukkoon perunat. Ruskista hieman ja kaada päälle munakasmassa. Annan hyytyä matalalla lämmöllä kannella peitettynä. Viimeistele perunamunakas tuoreilla yrteillä ja parmesaanilastuilla.

tiedotusvälineille


Suomen Keskustan ensi viikonloppuna pidettävään puoluekokoukseen on ilmoittautunut määräaikaan mennessä 2416 virallista kokousedustajaa. Puoluekokouksen menettelytapavaliokunta vahvistaa vielä kokousedustajien tarkan määrän.

Tänä vuonna kokous järjestetään poikkeuksellisesti maakuntamallilla, joten kokousedustajat jakautuvat 16:een eri paikkaan. Kokouksen pääpaikka on kuitenkin Oulu.

Paikkakuntakohtaiset kokousedustajien määrät eivät ole julkisia.

Keskustan puoluekokous järjestetään siis 4.-5.9.2020 ja kokouksen kaikille pakollinen ilmoittautuminen päättyi perjantai-iltana 28. elokuuta.

Lisätiedot:
puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, puh. 040 5395 090

Tarkennus aikaisemmin lähetetyyn tiedotteen:

Ajankohtaisen koronavirtustilanteen takia talkoita ei järjestetä kaikille halukkaille avoimina, vaan talkooväki kutsutaan koolle järjestäjien toimesta.

Monipuolinen joukko vaelluskalojen ystäviä järjestää talkoot lauantaina 5. syyskuuta Turun Kuninkojalla. WWF:n, K-ryhmän, Valonian ja Turun kaupungin talkoissa tehdään Kuninkojan puroon uusia lisääntymis- ja poikasalueita erittäin uhanalaiselle taimenelle.

Eettisiä ongelmia ja suuruuden hullu suurlähettiläs. Tässä ovat lähtökohdat Viaplayn uudelle komediasarjalle Suurlähettiläälle, joka saa ensi-iltansa Viaplayssa 11. lokakuuta. Katso nyt ensimmäinen maistiainen uudesta alkuperäissarjastamme!

Viaplayn uusi alkuperäissarja Suurlähettiläs avaa ovet täysin uuteen genreen. Sarjasta on nimittäin tehty kolme eri versiota – ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi. Jokaisessa versiossa loistaa oma paikallinen näyttelijäkaartinsa. Norjan ja Tanskan versiot ovat jo nähneet päivänvalon, ja pian pääsemme nauttimaan myös ruotsalaisesta osaamisesta. Ruotsin Suurlähettiläs saa ensi-iltansa Ruotsissa ja Suomessa 11. lokakuuta.

Sarjassa itsekeskeisen ja hämmentävän suurlähettilään Thomasin roolissa nähdään ruotsalainen koomikko Mikael Tornving. Tapahtumat sijoittuvat Ruotsin suurlähetystöön Mexico Cityyn, missä Thomasin on määrä varmistaa tuottoisa hävittäjäsopimus Ruotsin ja Meksikon välillä. Tehtävässään mies kohtaa kuitenkin myös moraalisia kysymyksiä, sillä kaupassa mukana olevan yrityksen toiminta on vähintäänkin kyseenalaista. Thomasin unelma on olla Ruotsin suurlähettiläs Washingtonissa, joten median ryhtyessä kyseenalaistamaan hävittäjäkauppaa, on miehen löydettävä ratkaisu sopimuksen suojaamiseksi. Yhdessä kollegoidensa (Happy Jankell, Fredrik Hallgren, Anna Gunnarsson, Elisabeth Wernesjö, Emil Almén ja Maria Selbing) kanssa hävittäjäkauppaan pyritään löytämään uusi luotettava toimittaja, turvaamaan kauppa ja pidetään Thomasin unelma yhä elossa! 

10-osaisen Suurlähettiläs-sarjan on tuottanut Brain Academy, ja sen tuottajana toimii Annika Rogell. Sarjan ovat ohjanneet Bill Schumacher ja Robin Muhr, joista jälkimmäinen on myös käsikirjoittanut sarjan yhdessä Patrik Ehrnstin kanssa.

Kaikki 10 jaksoa löytyvät Viaplaysta 11. lokakuuta.   

Katso teaseri täältä!

Miten koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitukset ovat vaikuttaneet eri asiakasryhmien kuntoutukseen? Miten terapiat ovat onnistuneet etänä? Mitkä asiat ovat johtaneet terapian keskeyttämiseen tai estäneet sen aloittamisen? Mitä terapioita on keskeytetty eniten?

Tuija Heiskanen, Hanna Rinne ja Anna-Liisa Salminen kirjoittavat kuntoutuksen keskeytymisen syistä Kelan tutkimusblogissa. Kasvokkaisen kuntoutuksen tilalle on koronaepidemian aikana suositeltu etäkuntoutusta, mutta se ei ole kaikissa tilanteissa mahdollista.

Kuntoutuksen keskeyttämisen syitä selvitettiin toukokuussa 2020 tehdyllä kyselytutkimuksella.Kyselyyn vastasi yhteensä905 fysio-, toiminta-, puhe- ja musiikkiterapeuttia, neuropsykologia sekä psykoterapeuttia.

Tutkimusaineistosta on tulossa myöhemmin myös muita julkaisuja.

Lue lisää Kelan Tutkimusblogista: Koronakriisin aikana kuntoutus keskeytyi monesta syystä

Päivittäistavarakauppojen ongelma asiakkaiden käytössä olevien ostoskärryjen desinfioimisesta on ratkaistu. Covid-19 viruksen leviämisen estämisen yhtenä toimena kaupat ovat tähän saakka desinfioineet kärryjä ja koreja käsin. Tämä on sitonut kaupan työpanosta. Nyt markkinoille tuodaan ensimmäisenä Suomessa vähittäiskaupoille tarkoitetut desinfiointilaitteet, jonne kuluttaja itse työntää kärryn tai ostoskorin ennen ostosten teon aloittamista. 

Halleja ja autopesulakokonaisuuksia toimittava Innorent on valjastanut pesulaiteosaamisensa korona-ajan käyttöön. Innorentin tuotekehityskumppanina ja laitteen kemikaalitoimittajana on kotimainen, kaksikymmentä vuotta teknokemian alalla toiminut Finn-Elox, jonka puhtaanapitokemikaaleja käytetään ympäri maailmaa eri toimialoilla, koneurakoinnista maatalouteen. 

Kärryn tai korin desinfiointi vie vain aikaa joitakin sekunteja. Aine tulee matalapainesumuna pinnoille, erityisesti kahvoille, joista otetaan kiinni. Laitteen käynnistys tapahtuu ilman kontaktia käden heilautuksella. 

"On ollut todella innostavaa tehdä yhdessä työtä, jolla on iso yhteiskunnallinen merkitys. Nyt tehdään kaupassa käynnistä turvallisempaa ja taistellaan yhdessä virusta - nykyistä ja tulevia vastaan", toteaa Innorentin Tuomo Huhtanen.

Laitteistoon soveltuvan desinfiointiaineen pitää täyttää korkeat vaatimukset liittyen käyttäjäystävällisyyteen, vaikutusaikaan ja paloturvallisuuteen. Tästä teknologiasta tekee erityisen hienon se, että laitteen järjestelmä kierrättää samaa kemikaalia. Se säästää kemikaalikuluissa ja on myös ekologisesti järkevää sekä vapauttaa osaltaan taas kaupan resursseja. 

Sekä itse desinfiointilaite että siinä käytössä oleva desinfiointimenetelmä on patentoitu. Myös käytettävä kemikaali on patentoitu ja sama desinfioiva aine on käytössä myös sairaaloissa. 

"Innorentin ensimmäisen yhteydenoton jälkeen projektiin mukaan lähteminen oli meille heti selvää. Haluamme osaltamme olla vähentämässä koronan aiheuttamaa kärsimystä Suomessa ja maailmalla. Asiat alkoivat edetä nopeasti kun saimme varmuuden laitteeseen soveltuvan desinfiointiaineen valmistukseen kesäkuussa. Maailman johtava desinfiointipuolen raaka-aineiden valmistaja vahvisti olevansa mukana projektissa 100 %:sti", kertoo Finn-Eloxin toimitusjohtaja Jussi-Pekka Martikainen.

Tuotteen valmistus on aloitettu elokuun lopussa Lempäälässä. Valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden saatavuus on varmistettu ennakoimalla suuri aloitusmenekki. Välivarastoinnit on otettu huomioon, mikäli esimerkiksi rajoja joudutaan laittamaan taas kiinni syksyn kuluessa. Tuotanto pääsee täyteen vauhtiin 2-3 viikossa. 

"Haluamme saada suomalaisen osaamisen myös maailmalle. Desinfiointiaineen ja laitteiston mahdollisuudet vientiin on varmistettu tuotteen formulaatiolla, joka on patentoitu ja käytössä sairaaloissa, hoitolaitoksissa, kouluissa, päiväkodeissa ja elintarvikelaitoksissa Euroopassa. Tässä on mahdollisuudet erittäin hienoon suomalaiseen tarinaan Innorentin porukan kanssa", toteaa Martikainen.

Ensimmäisten joukossa laitetta lähti pilotoimaan Tampereen Koivistonkylän Prisma. Ryhmäpäällikkö Meeri Pirinen iloitsee, että: “Tämä tuote on hyvinkin ajan hengen mukainen ja huokutteleva laite pilotoida. Mieleläämme olemme mukana!"

Laitetta käytössä esittelee tiistaina 1.9. klo 9-11 Tampereen Koivistonkylän Prismassa, osoitteessa Lempääläntie 21, Innorentin Tuomo Huhtanen.  Tervetuloa paikalle! 

Laitteen esittelyvideot voi katsoa tästä linkistä. 

PAMin Annika Rönni-Sällinen vaatii maan hallitukselta ripeitä toimia matkailualan ahdinkotilan korjaamiseksi. Koko matkailutoimialan tulevaisuus on vaakalaudalla ja alan tuhansien työntekijöiden työpaikat vaarassa.

Koronapandemian vaikutukset matkailualalle ovat olleet katastrofaalisia. Tänään julkisuuteen saapunut ilmoitus 2000 työntekijää koskettavista yt-neuvotteluista nostaa esille koko matkailualaa koskettavan pitkittyneen epävarmuuden.

”Tilanne on vakava. Olemme PAMissa koko ajan pelänneet, että matkailualalla tullaan näkemään mittavia yt-toimenpiteitä eikä niiden henkilöstövaikutuksilta pystytä välttymään. Tänään saapunut tieto ei varmasti jää viimeiseksi, jos maan hallitus ei nyt ota alan toimintaedellytysten korjaamista ja elvyttämistä välittömästi työlistalleen ja kiirehdi tarvittavien päätösten teossa”, vaatii Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.

PAM on tehnyt jatkuvasti vaikutustyötä, jotta toimialan tulevaisuus voidaan turvata ja työpaikat säilyttää laajasti myös kriisiaikana.

”Matkailualan osalta olemme esimerkiksi MaRa ry:n kanssa ehdottaneet päättäjille lukuisia alan elinvoimaa turvaavia toimenpiteitä matkustuskuplien rakentamisesta ja lentoliikenteen hallitusta sallimisesta lähtien. Esimerkiksi Pohjois-Suomi elää matkailusta ja Suomella ei ole varaa tuhota tätä elinkeinoa eikä vaarantaa ihmisten toimeentuloa”, Rönni-Sällinen toteaa ja jatkaa

”Nyt tarvitaan luottamusta puolin ja toisin siihen, että alan toimintaedellytykset voidaan vielä taata. Päätöksiä tarvitaan nopeasti, koska esimerkiksi syksyn ja talven matkailusesonki on käsillä", Rönni-Sällinen toteaa.

Pohjois-Suomen matkailu turvattava

Lapland Hotelsin ja Lapland Safariksen koko henkilökuntaa koskettavat yt-neuvottelut on valtakunnallisesti merkittävät ja ne koskettaa syvästi pohjoisen Suomen matkailuelinkeinoa. Koronasta johtuvien rajoitusten vuoksi Pohjois-Suomen elinvoima ja työpaikat ovat vaarassa. Siksi esimerkiksi koronatestauskapasiteetin lisääminen sekä päätöksiä turvallisen matkustamisen edistämisestä on tehtävä kiireesti.

”Tieto näin mittavista yt-neuvotteluista on järkytys koko alueelle ja ihmisille. Pohjois-Suomessa on tehty vuosikymmenet hartiavoimin työtä matkailuelinkeinon eteen ja matkailusta moni perhe saa elantonsa. Nyt on vaarana, että työ valuu hukkaan ja tuhannet ihmiset menettävät työpaikkansa. On välttämätöntä, että hallitus toimii asiassa ripeästi. Matkailun mahdollistaminen erityisjärjestelyin on täysin mahdollista toteuttaa jos tahtoa löytyy”, toteaa Mikkel Näkkäläjärvi, PAMin Pohjois-Suomen aluepäällikkö.

”PAM on varautunut jäseniltä tuleviin kysymyksiin matkailuyhtiöiden yt-ilmoitukseen liittyen. Pyrimme parhaamme mukaan jäsenten kanssa etsimään yhteistyössä työnantajien kanssa keinoja, joilla alueen matkailualan työpaikkojen ahdinkoa voidaan helpottaa. Pohjois-Suomen matkailuelinkeinon pelastaminen on koko Suomen etu”, Näkkäläjärvi toteaa.

Lisätiedot:
Annika Rönni-Sällinen, puheenjohtaja, 050 378 0270
Mikkel Näkkäläjärvi, aluepäällikkö, 044 733 9206

Det Finlandsbaserade startup-företaget Radai Oy utvecklar nya tekniker för gruvföretag för att hjälpa dem undvika den nuvarande "trial and error"-metoden i sina mineralutforskningsprocesser. Efterfrågan på råmaterial, som kobolt, litium och nickel till elektriska batterier, har ökat snabbt och att hitta rätt plats och en väldefinierad mineralfyndighet kan i normala fall ta år av arbete och kräva enorma budgetar. 

Radais nya utforskningsteknik baseras på miljömätningstjänster som använder sig av drönare (UAV) och statiska markstationer. Den geofysiska mättekniken och dataanalysen kan snabba på och förbättra sådana mineralutforskningsprocesser avsevärt. Mätningar av magnetfält utförs traditionellt på marken genom att gå, vilket är en relativt långsam och resurskrävande process. Mätningar som görs av flygplan lämpar sig för förstudier av stora områden, men inte för detaljerad råmaterialsprospektering, eftersom de endast ger en generaliserad översikt över området.   

"Vi hanterar ett högpresterande magnetiskt undersökningssystem som baseras på en drönare med fast vinge och en elmotor. Under lämpliga förhållanden är den maximala flygtiden nästan tre timmar. När flyghastigheten är omkring 15–20 m/s kan enskilda flygningar vara upp till 230 km långa. Med två Radai-drönare går det att mäta upp till 1 000 linjekilometrar per dag", förklarar Ari Saartenoja, VD för Radai Oy. 

Fram till nu har Radai huvudsakligen arbetat i de nordiska länderna Finland och Sverige. Gruvindustrin går bra, särskilt i Finland.

"Under de senaste tre åren har vi täckt mer än 35 000 kilometer när vi mätt jordens magnetfält i Finland och Sverige. Det är nästan hela jordklotet runt!", säger Saartenoja. 

Det finska finans- och arbetsmarknadsministeriet publicerade förra året en rapport som sa att gruvdriften i Finland har ökat utgrävningsvolymerna tre år i rad. Särskilt kanadensiska och australiska bolag investerar i gruvdrift i Finland. Finland ligger på den fennoskandiska urbergsskölden och har en liknande geografi som Kanada och Australien. Jämfört med metallproduktion har guldbranschen legat lite efter fram till och med de senaste åren.

Gruvboomen syns även i Radais verksamhet. Redan nu kommer mer än 50 % av intäkterna från kanadensiska och australiska bolag och andelen ökar. Ett av de senaste projekten är med det kanadensiska bolaget FireFox Gold Corp., som lanserade ett fältprogram för flera av sina guldprojekt i centrala Lappland i Finland.

Patrick Highsmith, ordförande i FireFox, kommenterade: "Vi är mycket glada över att kunna lansera ett betydande och helt finansierat sommarutforskningsprogram som omfattar den senaste magnetundersökningen med drönare samt en omfattande traditionell prospektering. Våra Jeesiö- och Sarvi-projekt ligger i tiden med viktiga strukturer, där vi redan har identifierat betydande guldfyndigheter."

Elektromagnetiskt undersökningssystem som en del av projektet Horizon 2020 NEXT

Radai utvecklar även ett nytt elektromagnetiskt (EM) system som använder en EM-mottagare med 3 komponenter som bärs av en multikopter. EM-systemet ger information om de elektriska egenskaperna (konduktivitet och permitivitet) under ytan. EM-data, tillsammans med det magnetiska fältet, ger viktig information för geologisk kartläggning och mineralutforskning. Dessutom utvecklar Radai ett känsligt vektormagnetometersystem för avancerade drönare. 3D-magnetiskt vektorfält ger gruvföretag mer noggranna och exakta geofysiska modeller och strukturer av berggrunden. Radais budget är 819 000 EUR under åren 2018–2021.

Utvecklingen är en del av projektet Horizon 2020 NEXT (2018–2021). NEXT utvecklar nya geomodeller, nya känsliga utforskningstekniker och dataanalaysmetoder som tillsammans är snabba, kostnadseffektiva, miljövänliga och socialt accepterade. Projektkonsortiet består av 16 partners från ledande forskningsinstitut (3), universitet (3), tjänstleverantörer (5) och industri (5). Total budget för projektet är 6,9 miljoner EUR.

Mer information:

www.radai.fi

Radai Oy

Ari Saartenoja (CEO)

ari.saartenoja@radai.fi

+358 45 1653443 

Alkon valikoimassa yli 20 vuotta ollut valkoviini Hunawihr Pinot Blanc Klevner Réserve sai uuden vuosikerran myötä myös uuden ulkoasun. 

Rypälesekoituksessa mukana uutta ja vanhaa

Uuden modernimman ulkoasun lisäksi viinin rypälesekoitus uudistui. Normaali ikäisten viiniköynnösten rypäleiden lisäksi mukana on 20 prosenttia ns. vieilles vignes eli yli 20 - 25 vuotta vanhojen köynnösten rypäleitä. Vanhojen köynnösten sadot ovat pieniä ja juuret syvällä maaperässä, joten niistä valmistettu viini on konsentroitunutta vahvoilla maaperän aromeilla.

Ranskan Alsacesta tuleva Pinot Blanc Klevner Réserve on ilahduttavan monikäyttöinen viini. Olipa kyseessä noutopöydän antimet, rapujuhlat, satokauden kasvisherkut, syksyn sieniherkut, raikkaat salaatit, kana- ja kalaruoat tai mausteisemmat itämaiset maut, tämä viini viihtyy kaikkien seurassa. Viini on käynyt 12 päivää lämpökontrolloiduissa tankeissa, ja käymisen jälkeen viiniä on kypsytetty ruostumattomissa terässäiliöissä.

Vuosi 2019 Alsacen viinialueella

Sadon kokonaismäärä oli normaali, ja vuonna 2019 alueella tuotettiin klassisesti valmistettuja raikkaita Riesling-, Pinot Gris-, Pinot Blanc- ja Gewurztraminer-viinejä.

Poikkeuksellisen lämpimän tammikuun jälkeen kevät oli viileä ja vaihteleva, ja kukinta oli normaaliin tapaan huhtikuussa. Kesäkuu oli erittäin kostea, mutta sää parani kukinta-aikaan mennessä eli ennen kuun loppua. Kukinnan jälkeen kesä oli lämmin ja kuiva, eikä sadetta ollut enää ennen syyskuuta. Sadonkorjuu alkoi elokuun lopussa ja jatkui läpi hienon lokakuun. Sadonkorjuun kuivien ja aurinkoisten kelien seurauksena rypäleillä oli hyvät kypsymisolosuhteet. 

Valmistaja Cave Vinicole de Hunawihr

Viiniosuuskunta on perustettu 1954. Se sijaitsee Hunawihrin kylässä, Colmarin kaupungista pohjoiseen, Haut Rhin -departmentissa. Osuuskunnan omistuksessa on 200 hehtaaria viinitarhoja, joista 80 prosenttia sijaitsee Hunawihrin kylässä. Viljelmät levittäytyvät vuorten tuntumaan, jossa maaperä on savea ja merkeliä. Cave Vinicole Hunawihr myy vuosittain noin kaksi miljoonaa pulloa viiniä, joista 25 prosenttia menee vientiin. Osuuskunta kuuluu 20 parhaimman Alsacen alueen viinintuottajan joukkoon.

Tuotteen nimi: Hunawihr Pinot Blanc Klevner Réserve
Valmistaja: Cave Vinicole de Hunawihr
Tuotenumero: 007422
Hinta: 11,98 €/0,75l
Maa ja alue: Ranska, Alsace AOC
Rypälelajikkeet: Pinot Blanc 100 %
Alkoholi: 12,5 %
Sokerit: 0,75 g/l
Hapot: 2,97 g/l
Alkon makutyyppi: Pirteä & hedelmäinen
Vuosikerta: 2019

Lisätietoja ja tuotenäytteet:

Hilla Eerikäinen
Brand Manager, Beverage Partners Finland Oy
hilla.eerikainen@bpf-finland.fi
p. +358 50 597 2115

Rauman teatterin syksyn ensimmäinen ensi-ilta on Pertti Jarlan sarjakuviin pohjautuva ja Petja Lähteen kirjoittama Fingerpori.

Fingerpori viihdyttää sarjakuvamuodossa päivittäin lukuisia suomalaisia. Näytelmänä Fingerporia on aiemmin esitetty muun muassa Naantalin Emma-teatterissa (2017) sekä Helsingin Kaupunginteatterissa (2019).

Näytelmän päähenkilönä nähdään Heimo Vesa (Timo Julkunen). Fingerporia uhkaa pakkoliitos Raumaan ja kaupunginjohtaja Homelius (Juha Kulmala) pestaa Heimon kuvaamaan videopäiväkirjan uniikin kaupungin arjesta. Tämän on tarkoitus vakuuttaa päättäjät siitä, että Fingerporin persoonallinen väestö ja omaleimainen kulttuuri ansaitsevat säilyttää itsenäisyytensä!

Rauman teatteriin näytelmän ohjaa Tero Heinämäki. Esitys marssittaa estradille jopa yli 70 eri hahmoa. Värikkääseen joukkoon kuuluu karismaattisia ja hurmaavia hahmoja kuten Rivo-Riitta (Mona Lehtola), Krapula-Päivi (Raisa Sorri), Asko Vilenius (Ninni Kekki), Allan Kurma (Kulmala) ja pahamaineinen Pahani Julmu (Lehtola).

Rauman teatterin taiteellinen johtaja Otto Kanerva on erityisen iloinen siitä, että koronan aiheuttamalta tauolta päästään palaamaan rytinällä juuri Fingerporin ensi-illan myötä.

- Pertti Jarlan mestarillinen sarjakuvajälki on mitä parasta lääkettä rajoitusten leimaaman ajan keskelle. Raikkaasti toteutettu versiomme on väliin fiksu ja oivaltava, mutta onneksi myös osaltaan mauton. Värikkyydessään se siis rikkoo varmasti raja-aidat murtaen karsinat. Tätä me nyt mielestäni tarvitsemme, Kanerva toteaa.

Fingerporin ensi-ilta Rauman teatterissa 5. syyskuuta.

Lehdistökuvia on ladattavissa osoitteesta: https://raumanteatteri.fi/media/

Työryhmä

Käsikirjoitus: Petja Lähde, perustuu Pertti Jarlan sarjakuviin

Ohjaus: Tero Heinämäki

Lavastus: Oskari Löytönen

Pukusuunnittelu: Elina Vättö

Kampaukset, peruukit ja maskeeraus: Tuula Kupiainen-Koivisto

Valot: Hannu Naamanka

Äänet: Panu Raatikainen                     

Rooleissa: Timo Julkunen, Ninni Kekki, Juha Kulmala, Mona Lehtola ja Raisa Sorri

Lisätietoja:

Tero Heinämäki, puh. 044 222 0417, theinamaki70@gmail.com

Otto Kanerva, puh. 040 546 3072, otto.kanerva@raumanteatteri.fi

Petteri Kangas, puh. 044 776 9916, petteri.kangas@raumanteatteri.fi

Elokuun viimeisenä lauantaina juhlittiin Suomen luonnon päivää, joka on almanakan tuorein merkkipäivä. Juhlapäivänä Suomen lippu nousi salkoihin koko maassa, mustikkapiirakka maistui valmistujaispöydissä ja tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio luki suuren luontorunokilpailun voittajarunon radiossa. Ensi vuonna Suomen luonnon päivänä Suomessa nähdään täysin uusi yhdistelmä taidetta ja luontotietoutta.

Suomen luontoa on juhlittu omana merkkipäivänään vuodesta 2013 asti. Merkkipäivän suosio on kasvanut tasaisesti. Suomen luonnon päivä on ollut jo pitkään elokuun viimeisen lauantain suosituin puheenaihe somessa, ja tänä vuonna se oli päivän twiitatuin ja eniten käyttäjiä tavoittanut aihe Twitterissä.

Vuosi vuodelta yhä useampi nauttii päivän juhlaleivosta, mustikkapiirakkaa, ja osoittaa arvostustaan luontoa kohtaan liputtamalla. Tämä oli jo neljäs vuosi, kun sisäministeriö suositti liputusta Suomen luonnon päivänä.

-          Liputtaa voi monella tavalla: perinteisesti lippu salkoon omalla pihalla, koristelemalla mustikkapiirakan pikkulipuilla tai pukeutumalla sinivalkoiseen. Luonto on hieno, suomalaisia yhdistävä yhteinen asia, summaa Suomen luonnon päivän koordinaattori Heli Rekiranta.

Luonto herätti suomalaisissa kerronnan ja runoilun innon

Tänä vuonna Suomen luontoa on muistettu myös suuressa juhlarunokilpailussa. Kevään ja kesän aikana suomalaiset lähettivät kilpailuun yli 3000 upeaa runoa. Runojen joukosta esiraati valitsi 30 finalistia. Esiraatiin kuuluivat Minna Joenniemi, Vesa Rantamaa, Aleksis Salusjärvi ja Henriikka Tulivirta. Finalistien joukosta voittajan valitsi Suomen luonnon päivän suojelija, tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

-          Runojen kirjosta välittyi suomalaisten ainutlaatuinen ja monimuotoinen luontosuhde sekä innostus runouteen kirjallisuuden tyylilajina. Kun lähdin valitsemaan voittajaa, ensisijainen kriteerini oli löytää hyvin kirjoitettu ja tasapainoinen runo. Lisäksi halusin valita tekstin, joka olisi riittävän helposti lähestyttävä ja josta mahdollisimman moni voisi löytää omakohtaista samastumispintaa – tekstiä, joka puhuttelisi ja koskettaisi, Haukio kertoo.

Suomen luonnon päivän voittajaruno on Aino Krohnin kirjoittama Näillä silmillä. Krohn osallistui kilpailuun nimimerkillä Veera Viita. Rouva Haukio luki runon Yle Radio Suomen lähetyksessä Suomen luonnon päivänä.

-          Veera Viidan syvällinen runo kuvastaa osuvasti, kuinka ihminen voi asemoida oman elämänkaarensa eri vaiheet kiinteästi luontoon ja sen kiertokulkuun. Runo välittää suhteellisuudentajua osastamme suuressa kokonaisuudessa ohjaten hahmottamaan asioiden mittasuhteita. Runo kiinnittyy vuodenaikojen kiertoon tarjoten mahdollisuuksia tunnelmoida paluulla johonkin hyvin alkuperäiseen ja riisuttuun, ihmisyyden ydinmaisemille. Tekstin tunnelma on autenttinen ja virittynyt, sanoma monikerroksinen ja lukukertoja kestävä. Sydämelliset onnittelut voittajalle, Haukio toivottaa.

Runokilpailun voittajan lisäksi rouva Haukio palkitsi kunniamaininnalla kuusivuotiaan Ottilia Vuorikurun kirjoittaman runon, joka havainnollisti luonnosta haltioitumisen tunnetta.  Vuorikuru osallistui kilpailuun nimimerkillö Pihla. Runoihin voi tutustua Yle Luonnon verkkosivuilta. 

Yhdessäoloa ulkona ja pölyttäjätekoja

Aiempina vuosina Suomen luonnon päivänä on järjestetty paljon erilaisia tapahtumia, ja luonnossa oleminen on kuulunut olennaisesti päivän viettoon. Tänä vuonna tapahtumia oli vähemmän, mutta monta tapahtumaa oli rakennettu ulkona liikkumisen, suppeamman osallistujamäärän ja koronaturvallisten poikkeusjärjestelyjen varaan. Ensiarvioiden perusteella ainakin 130 000 nukkui yönsä ulkona osana Suomen Ladun Nuku yö ulkona -haastetta.

Tänä vuonna Suomen luonnon päivän kanssa samaan aikaan järjestettiin toisen asteen valmistujaisjuhlia, jotka siirtyivät koronan vuoksi keväältä syksylle.

-          Uskoisin, että aika monessa juhlapöydässä on tarjoiltu Suomen luonnon päivän hengessä mustikkapiirakkaa. Me kannustimme lahjavinkeillä some-seuraajiamme antamaan valmistuvalle luontoaiheisen lahjan, josta on hyötyä pitkälle tulevaisuuteen, koordinaattori Heli Rekiranta kertoo.

Suomen luonnon päivään huipentui myös Ylen Pelasta pörriäinen -kampanja. Pölyttäjien ahdinkoa helpottamaan pyrkivä kampanja on kerännyt suomalaisilta yli 70 000 pörriäistekoa, joista jokainen auttaa pölyttäjäpulaa ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Pölyttäjätekoja voi ilmoittaa Ylen Luonnon verkkosivuilla vielä 13. syyskuuta saakka.

Ensi vuonna Suomen luonnon päivänä koetaan innostava yhdistelmä luontotietoutta ja taidetta

Suomen luonnon päivänä 28.8.2021 on luvassa ainakin luontoaiheisia taide-elämyksiä. Punkaharjun upeassa harjumiljöössä koetaan silloin uudenlainen luontotietoutta ja taidetta yhdistelevä yleisötapahtuma.

Tapahtumissa tutustutaan kimalaisen vuodenkiertoon ja luonnon monimuotoisuuden merkitykseen luonnontieteen, itsetekemisen ja taiteen kautta. Tapahtumien kruununa on audiovisuaalinen konserttiteos, jonka toteuttaa taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab kymmenpäisen taiteilija- ja tuotantoryhmän kanssa. Lavalle nousevat muusikot Ringa Manner ja Max Lilja, sekä tanssija Kaisa Niemi. Teos esitetään luonnonympäristössä hämärän laskeuduttua ja sinne voi saapua oman piknik-viltin ja eväskorin kanssa. Vastaavia kaikille avoimia ja maksuttomia Luonnon konserttisali -tapahtumia järjestetään myös Kajaanissa ja Helsingissä elokuussa 2021. Rahoitusta tapahtumiin on saatu Koneen Säätiöltä.

Luonnon konserttisali on alun perin latvialainen tapahtumakonsepti, joka levittää luontotietoutta elävän musiikin, visuaalisen elämyksellisyyden, tarinallisuuden ja ympäristökasvatuksen keinoin. Latviassa vastaavia, suuren suosion saaneita Nature Concert Hall -tapahtumia on järjestetty jo 15 vuoden ajan. Ne houkuttelevat vuosittain tuhansia taiteen- ja luonnonystäviä kaikista ikäluokista.

Lisätietoja:

Heli Rekiranta, Metsähallitus, Suomen luonnon päivän koordinaattori, 040 754 4664, heli.rekiranta(at)metsa.fi

Suomen luonnon päivän verkkosivut: https://www.suomenluonnonpaiva.fi/
Suuren juhlarunokilpailun voittajat Ylen sivuilla: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/03/25/millainen-suomen-luonto-on-runon-kielella-osallistu-luontorunokilpailuun
Ylen pelasta pörriäinen -kampanja: https://yle.fi/aihe/kategoria/luonto/pelasta-porriainen
Luonnon konserttisali -tapahtumat: www.luontoon.fi/luonnonkonserttisali


Suomen luonnon päivä somessa
Facebook: @suomenluonnonpaiva
Instagram: @suomenluonnonpaiva
Twitter: @suomenluonnonpv

Sibelius-museon konserttisarja Sibbe Live! alkaa 2.9

Sibelius-museossa järjestettävä Sibbe Live! -konserttisarja jatkuu pitkän tauon jälkeen syyskuun ensimmäisenä keskiviikkona. Monipuolisesta ohjelmistostaan tunnettua konserttisarjaa on järjestetty jo vuodesta 1968 lähtien. Syksyn konserteissa kuullaan muun muassa jazzia, kotimaista nykymusiikkia ja flamencoa.

Flamencokitaristi Toni Jokiniitty aloittaa konserttisarjan 2.9. Jokiniitty herättää henkiin andalusialaisen kitaraperinteen Suomessa ja esittää niin tunnettuja flamencoklassikoita kuin omia sävellyksiään ja jopa vielä julkaisemattomia uutuuskappaleita.

-       Sooloesiintymiseni koostuu flamencokappaleista kitaran ja laulun säestyksellä. Ohjelmisto sisältää jotain kaikille mieltymyksille, ja toivonkin, että se ilahduttaa niin paatuneita flamencofaneja kuin niitä jotka eivät tunne genreä niin hyvin, sanoo Jokiniitty.

Selloduo Anna-Maaria ja Olli Varonen ovat tänä vuonna soittaneet yhdessä 20 vuotta ja esiintyvät Sibelius-museossa 9.9. Turkulaismuusikot Andreas Helling (sello) ja Tuuli Lempa (piano) nousevat lavalle 16.9. klassisen musiikin merkeissä. Pohjoismaista jazzia ja perinteistä flamencoa yhdistävä, Martti Vesalan ja Joonas Wideniuksen tähdittämä duo Doble Doble esiintyy 7.10. Dialogi ja improvisaatio ovat keskeisessä osassa heidän konsertissaan. Konserttisarja päättyy 9.12. Turun taideakatemian kanssa järjestettävään yhteiskonserttiin. Konsertit alkavat klo 19.

Vallitseva pandemiatilanne on Sibelius-museossa otettu huomioon ja eri toimenpiteitä on tehty, jotta vierailijat voisivat tuntea olonsa turvalliseksi museo- ja konserttivierailunsa aikana. Konserttisarjan yleisökapasiteettia on rajoitettu, istuinpaikkojen väliin on jätetty enemmän tilaa ja käsidesinfiointiainetta on aina saatavilla.

-       Tuntuu hienolta, että voimme jatkaa tätä vanhaa keskiviikkoiltojen konserttien perinnettä. Ohjelmisto on monipuolinen ja musiikkia löytyy jokaiseen makuun, sanoo museonjohtaja Ulrika Grägg.

3 näyttelyä saman katon alla

Museon pysyvästi esillä oleva soitinkokoelma kuvaa suomalaista musiikkikulttuuria. Keväällä avatussa ”Sibelius – the one and only” -näyttelyssä esitellään säveltäjästä tuntemattomampi puoli. Näyttely kertoo Jean Sibeliuksesta yksityishenkilönä, hänen arjestaan ja suhteestaan Turkuun.

Erikoisnäyttely ”Eric Adlercreutz – arkkitehdin kynä kohtaa paperin” on toteutettu yhteistyössä Pro Artibus -säätiön kanssa ja se avaa piirtämisen roolia monipuolisen arkkitehdin elämässä ja työssä.

Musiikkia ja yhteistyötä

Syksyn ohjelmisto sisältää myös yhteistyöprojekteja. Musiikkia museossa -projekti on toteutettu yhdessä Turun konservatorion kanssa, ja sen puitteissa konservatorion opiskelijat esiintyvät museossa joka toinen torstai klo 15, musiikista pääsee nauttimaan sisäänpääsylipun hinnalla. Turun taideakatemian kanssa tuotetaan viisi konserttia, joista kaksi Beethoven-teemalla ja loput ovat saaneet inspiraationsa espanjalaisista sävelistä.

Koko syksyn ohjelmisto ja päivitetyt tiedot osoitteessa sibeliusmuseum.fi

**

Sibeliusmuseums konsertserie Sibbe Live! inleds 2.9

Den första onsdagen i september kör höstens Sibbe Live!-konsertserie igång. Sedan 1968 har serien varit känd för sin varierande repertoar. Höstens konserter bjuder på musik från olika genrer såsom jazz, inhemsk nutidsmusik och flamenco.

Flamencogitarristen Toni Jokiniitty inleder konsertserien 2.9. Jokiniitty levandegör den andalusiska gitarrtraditionen i Finland och uppträder med både egna kompositioner och klassiker inom genren. På konserten i Sibeliusmuseum hörs även låtar från den nyaste skivan som ännu är under arbete.

-       Mitt soloframträdande består av flamencostycken framförda på gitarr och sång. Repertoaren innehåller någonting för alla smaker, vilket jag hoppas ska glädja både inbitna flamencofans och den som är mindre bekant med genren, hälsar Jokiniitty.

Celloduon Anna-Maaria och Olli Varonen har i år spelat tillsammans i 20 år och uppträder 9.9 på Sibeliusmuseum. Den 16.9 stiger åbomusikerna Andreas Helling på cello och Tuuli Lempa på piano upp på scen för en klassisk afton. Nordiska jazztoner och traditionell flamenco kombineras på ett fräscht och överraskande sätt när duon Doble Doble med Martti Vesala och Joonas Widenius uppträder 7.10. Dialog och improvisation har en central roll i deras konserthelhet. Konsertserien avslutas 9.12 med en samarbetskonsert med Åbo Konstakademi. Alla konserter inleds kl. 19.

Den rådande pandemin tas i beaktande och åtgärder har vidtagits för att alla besökare ska känna sig trygga att besöka museet. Konsertserien tar emot färre besökare, det är längre avstånd mellan sittplatserna och handdesinfektionsmedel finns till förfogande.

-       Det känns fint att vi kan fortsätta med denna långa tradition av konserter varje onsdagskväll. Repertoaren är mångsidig med musik för var och en, säger museichef Ulrika Grägg.

3 utställningar under samma tak

Basutställningen är en instrumentsamling som beskriver olika sidor av den finländska musikkulturen. Utställningen ”Sibelius – the one and only” visar en annorlunda sida av kompositören än vad många är vana vid. Utställningen berättar om Jean Sibelius som privatperson, hans vardag och hans förhållande till Åbo.

Specialutställningen ”Eric Adlercreutz -Arkitektens penna möter pappret” är ett samarbete med Stiftelsen Pro Artibus och berättar om den roll som tecknandet har haft i den mångsidiga arkitektens arbete och liv.

Musik genom samarbete

Höstens repertoar inkluderar också samarbetsprojekt. Projektet Musik i museet genomförs tillsammans med Åbo konservatorium där Sibeliusmuseum blir mer levande genom att studerande vid konservatoriet uppträder varannan torsdag kl. 15. Tillsammans med Åbo Konstakademi uppförs under hösten fem samarbetskonserter i Sibeliusmuseum, varav tre är inspirerade av spanska toner och två behandlar Ludwig van Beethoven.

Hela höstens program finns på adressen sibeliusmuseum.fi

Suomalainen startup-yritys Radai Oy kehittää teknologiaa kaivosyhtiöille auttaakseen niitä välttämään nykyistä yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuvaa malminetsintää. Metallien ja mineraalien kysyntä on kasvanut nopeasti muun muassa autoteollisuuden sähköistymisen ja akkutarpeiden myötä, ja hyvin muodostuneiden esiintymien löytäminen saattaa normaalisti viedä jopa vuosia ja vaatia valtavia investointeja. 

Radain uudenlainen malminetsintäteknologia perustuu ympäristömittauksiin, joita tehdään UAV-aluksia (miehittämätön ilma-alus) ja staattisia maa-asemia hyödyntäen. Geofysikaalinen mittaustekniikka ja data-analyysi voivat nopeuttaa ja tehostaa mineraalimuodostumien paikantamista vaikeissakin maastoissa. Magneettikenttämittauksia tehdään perinteisesti maastossa kävelemällä, mikä on suhteellisen hidasta ja vaatii runsaan määrän työtunteja. Lentokoneella tehdyt mittaukset puolestaan soveltuvat lähinnä suurten alueiden esitutkimuksiin, mutta eivät niinkään yksityiskohtaiseen malminetsintään, koska ne antavat vain yleiskuvan alueesta.

”Käytämme erittäin tehokasta magneettikartoitusjärjestelmää, joka perustuu kiinteäsiipisen sähkömoottorilla varustetun dronen käyttöön. Sopivissa olosuhteissa lentoaika voi olla jopa kolme tuntia. Koska lentonopeus on noin 15-20 m/s, yksittäiset lennot voivat olla jopa 230 km pitkiä. Kahden Radai UAV:n avulla on mahdollista mitata jopa 1000 linjakilometriä päivässä ”, kertoo Radai Oy: n toimitusjohtaja Ari Saartenoja

Viime aikoihin asti Radai on työskennellyt pääasiassa Pohjoismaissa; Suomessa ja Ruotsissa. Kaivosteollisuus on vahvassa kasvussa etenkin Suomessa.

 ”Viimeisten kolmen vuoden aikana olemme mitanneet jo yli 35 000 linjakilometriä maan magneettikenttää Suomessa ja Ruotsissa. Se on jo yhtä kuin lähes maailman ympäri! " iloitsee Saartenoja.

Suomen työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemien raporttien mukaan kaivosala on kasvanut viime vuosina Suomessa rajusti. Varsinkin kanadalaiset ja australialaiset yritykset investoivat malminetsintään Suomessa. Fennoskandian kilvellä sijaitsevalla Suomella on samankaltainen maaperä Kanadan ja Australian kanssa. Perusmetallien tuotantoon verrattuna kullankaivuu on ollut jonkin verran toissijaista vielä viime vuosiin saakka, mutta nyt senkin osuus kasvaa.

Kaivosbuumi näkyy myös Radain liiketoiminnassa. Jo yli puolet liikevaihdosta tulee kanadalaisilta ja australialaisilta yrityksiltä ja osuus kasvaa koko ajan. Yksi viimeisimmistä hankkeista on kanadalaisen FireFox Gold Corp. -yrityksen kanssa, joka on jo käynnistänyt kenttäohjelman useille kultaprojekteilleen Lapissa.

FireFoxin puheenjohtaja Patrick Highsmith kommentoi: "Olemme erittäin innoissamme käynnistäessämme merkittävän ja hyvin rahoitetun malminetsintäohjelman, joka sisältää huipputason UAV-magneettitutkimuksen Radain teknologiaa käyttäen täydennettynä perinteisillä etsintämenetelmillä.”

Sähkömagneettinen mittausjärjestelmä osana Horizon 2020 NEXT -hanketta

Radai kehittää parhaillaan myös uutta sähkömagneettista (EM) mittausjärjestelmää, jossa hyödynnetään multikopterin kuljettamaa kolmikomponenttista EM-vastaanotinta. EM-järjestelmä tarjoaa tietoa maanpinnan sähköisistä ominaisuuksista (johtavuus ja läpäisevyys) ja yhdessä magneettikenttään liittyvän datan kanssa se tarjoaa tärkeää tietoa geologisten karttojen luomiseen ja malminetsintään. Tämä kehitystyö jatkuu parhaillaan EU:n rahoittamassa Horizon2020-hankkeessa NEXT (New Exploration Technologies). Hankkeessa kehitetään myös magneettista vektorimittausta, jossa kentän suunnatut XYZ-komponentit pyritään määrittämään luotettavasti. Radain budjetti hankkeessa on 819 Keur vuosina 2018-2021.

Lisätiedot:

www.radai.fi

Ari Saartenoja 

ari.saartenoja@radai.fi

+358 45 1653443

Kostamus ja Neuvostoliiton valtavat rakennustyömaat työllistivät aikanaan tuhansia suomalaisia. Jyrki Koulumiehen kirjoittama uutuuskirja Itärakentajat kertoo heidän tarinansa ja päästää ääneen rakentajat urakoiden takana. Teos julkaistaan 3.9.2020, jolloin median edustajille järjestetään Teams-tilaisuus. Paikalla on kirjoittajan lisäksi hankkeessa mukana olleita henkilöitä.

Koronan vuoksi tilaisuus joudutaan pitämään Teamsissa 3.9.2020 klo 15.00, liity mukaan tästä linkistä: 

________________________________________________________________________________

Liity Microsoft Teams -kokoukseen

Lisätietoja Teamsista | Kokousasetukset

________________________________________________________________________________

Itäkirjan lehdistötiedote:
https://www.epressi.com/tiedotteet/kustannustoiminta/kostamus-ja-muut-neuvostoliiton-valtavat-rakennustyomaat-tyollistivat-tuhansia-suomalaisia-uutuuskirja-itarakentajat-kertoo-heidan-tarinansa.html

Lisätietoja antaa Raimo Hovi, aluepäällikkö evp., Rakennusteollisuus, raimo.hovi@taitajantie.fi, puh. 050 380 7768

Itärakentajat – Työmailla Neuvostoliitossa
ISBN 978-951-858-167-6
Kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Ilmestyy 3.9.2020.

Tilaa arvostelukappale: arvostelukappaleet@finlit.fi
Arvostelukappaleen voi saada myös pdf-muodossa.

Tervetuloa mukaan kyselemään ja kuulemaan yhdestä suomalaisen rakennusteollisuuden mielenkiintoisimmasta vaiheesta!

Tilaisuuteen osallistuvat hankkeen henkilöt:

Risto Kangas-Ikkala, Finn-Stroi Oy toimitusjohtaja, evp , 0400 208 200, risto.kangas-ikkala@kolumbus.fi

Kari Lapatto, aluepäällikkö, evp, Rakennusliitto, 044 2446004, kari.lapatto@outlook.com

Kim Kaskiaro, toimitusjohtaja Talonrakennusteollisuus ry, 050 548 1691, kim.kaskiaro@rakennusteollisuus.fi

Matti Harjuniemi, puheenjohtaja, Rakennusliitto ry, 050 1586, matti.harjuniemi@rakennusliitto.fi

Jyrki Koulumies, toimittaja, puh. 040 528 7074, jkoulumies@gmail.com

Tilaisuuden juontaa Raimo Hovi.

WWF on solminut 20-vuotisen kansainvälisen yhteistyökumppanuuden VELUX Groupin kanssa. VELUX Group sitoutuu vähentämään yrityksensä ja toimitusketjunsa päästöjä ilmastotieteen 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti. Esimerkillisten päästövähennysten ohella yritys tukee WWF:n metsiensuojeluhankkeita, joiden tavoitteena on pysäyttää elinympäristöjen häviäminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen kohdealueilla. Metsiensuojeluhankkeiden arvioidaan tuottavan vuoteen 2041 mennessä ilmastohyötyjä määrän, joka vastaa yrityksen historiallista hiilijalanjälkeä, yhteensä 5,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. 

Kööpenhaminassa 1.9.2020 – WWF ja maailman johtava kattoikkunoiden valmistaja VELUX Group julkistivat tänään 20-vuotisen kumppanuuden, jonka avulla yritys torjuu ilmastonmuutosta ja vaalii luonnon monimuotoisuutta.

Yritys sitoutuu vähentämään oman toimintansa ja arvoketjunsa (Science Based Targets, päästöalat 1, 2ⁱ ja 3ⁱⁱ) hiilidioksidipäästöjä Pariisin ilmastosopimuksen 1,5°C vähennystavoitteen mukaisesti. WWF ja VELUX Group kannustavat myös muita yrityksiä mukaan tieteeseen perustuviin ilmastotoimiin. Ilmastotieteen mukaiset päästövähennykset ovat yksi tärkeimmistä vastuullisen yritystoiminnan lähtökohdista.

Päästövähennysten saavuttamiseksi VELUX Group lisää energiatehokkuuteen tähtääviä investointeja tuotantolaitoksillaan, siirtyy uusiutuvan energian käyttöön ja ostaa 100-prosenttisesti uusiutuvaa sähköä sekä muuttaa olennaisesti tapoja, joilla se määrittelee ja ostaa materiaaleja.

Science Based Targets -aloiteⁱⁱⁱ on WWF:n, CDP:n, World Resources Instituten (WRIn) ja YK:n Global Compactin kehittämä työkalu, jonka avulla yritykset voivat sitoutua ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. 

Metsien suojelulla pysäytetään elinympäristöjen katoaminen

Olennainen osa yhteistyökumppanuutta on arvokkaiden luonnonmetsien ja villieläinkantojen säilyttäminen ympäri maailmaa. VELUX Group tukee WWF:n metsä- ja monimuotoisuushankkeita, joiden tarkoituksena on vähentää metsä- ja lajikatoa sekä maaperän köyhtymistä ympäri maailmaa. Hankkeissa työskennellään yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa. Kaksi ensimmäistä metsäprojektia sijoittuvat Ugandaan ja Myanmariin.

Ugandassa keskitytään huonokuntoisten metsien ennallistamiseen, uusien metsien kasvattamiseen ja jäljellä olevien luonnonmetsien suojelemiseen monenlaisin toimenpitein. Hankkeessa kasvatetaan puita myös puutarhoissa ja muissa peltometsäviljelyjärjestelmissä sekä istutuksilla suojelualueiden ulkopuolella. Näin vastataan erilaisten metsätuotteiden kysyntään mahdollisimman kestävästi ja vähennetään painetta luonnonmetsien hakkuisiin.

Myanmarissa toteutettavassa hankkeessa pyritään suojelemaan Tanintharyin alueen luonnon ainutlaatuista monimuotoisuutta tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa.

Metsiensuojeluhankkeilla sidotaan yrityksen historiallisia päästöjä vastaava määrä hiilidioksidia

Luonnonmetsien monimuotoisuuden suojelun lisäksi metsähankkeiden avulla sidotaan VELUX Groupin koko toimintahistorian aikaisia hiilidioksidipäästöjä vastaava hiilimäärä vuodesta 1941 lähtien – 5,6 miljoonaa päästettyä hiilidioksidiekvivalenttitonnia (päästöalat 1 ja 2ⁱ). Metsiensuojeluprojektit tekevät yhdessä yrityksen oman toiminnan ja arvoketjun päästövähennysten kanssa VELUX Groupista laskennallisesti elinikäisesti hiilidioksidineutraalin 100-vuotisjuhlavuotenaan, vuonna 2041.

”Planeetallamme on vakava ilmasto- ja ympäristökriisi, mikä vaatii poikkeuksellisia toimia. Yrityksemme arvojen mukaisesti pyrimme tekemään enemmän kuin muut, ja siksi kehitimme Lifetime Carbon Neutral -sitoumuksen^iv. Pienennämme merkittävästi tulevaisuuden päästöjämme ja vaadimme toimittajiamme tekemään saman. Toivottavasti muutkin yritykset saavat inspiraation muuttua ’elinikäisesti hiilidioksidineutraaleiksi'. Niin voimme luoda kestävän tulevaisuuden kaikille”, sanoo VELUX Groupin toimitusjohtaja David Briggs.

"Kun ilmasto- ja ympäristökriisien vaikutukset käyvät yhä selvemmiksi, tarvitaan kiireellisesti toimia, joiden avulla rakennetaan turvallisempi ja kestävämpi tulevaisuus kaikille.  Jotta kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa, on äärimmäisen tärkeää sitoutua 1,5 asteen tavoitteeseen ja suojella monimuotoisia metsiä, jotka myös mahdollistavat välttämättömiä ekosysteemipalveluita yhteisöille ja taloudelle. Toivomme, että VELUX Groupin Lifetime Carbon Neutral -sitoumus^iv inspiroi myös muita organisaatioita toteuttamaan välttämättömiä toimia ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ympäri maailmaa”, toteaa WWF:n pääjohtaja Marco Lambertini. 

HUOMAUTUS 

i - Päästöala 1 (suorat päästöt yrityksen omistamista tai valvomista lähteistä, esim. yrityksen tiloista, yritysautoista). Päästöala 2 (yrityksen käyttämän ostetun sähkön, höyryn, lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannosta johtuvat epäsuorat päästöt). 

ii – Päästöala 3 sisältää kaikki muut epäsuorat päästöt, joita syntyy yrityksen arvoketjussa (esim. ostetut tavarat ja palvelut, jätteiden syntyminen ja kuljetus). 

iii – Tiedepohjaiset tavoitteet (Science Based Targets) -aloite ohjaa yrityksiä asettamaan tieteelliseen tietoon perustuvia tavoitteita ja lisäämään niiden kilpailuetua vähähiiliseen talouteen siirryttäessä. Aloitteessa yhteistyössä toimivat CDP, YK:n United Nations Global Compact, World Resources Institute (WRI) ja World Wide Fund for Nature (WWF) sekä yksi We Mean Business Coalition -ryhmän sitoumuksista. Aloite määrittelee ja edistää tiedepohjaisten tavoitteiden asettamisen parhaita käytäntöjä, tarjoaa resursseja ja opastusta käyttöönoton esteiden vähentämiseksi sekä arvioi ja hyväksyy yritysten tavoitteet itsenäisesti.

iv - Standardimenetelmää historiallisen hiilijalanjäljen laskemiseksi ei ole käytössä nykypäivänä. Esimerkiksi kauan sitten voimassa olleita päästökertoimia ja energiankulutustietoja ei useinkaan ole saatavissa. Siksi VELUX Group kehitti menetelmän elinkaarensa hiilidioksidipäästöjen laskemiseksi. Tämä menetelmä perustuu tunnustettuun Greenhouse Gas Protocol Corporate Standard -yritysstandardiin ja siitä sovelletaan historialliseen tietoon. Carbon Trust tarkistaa itsenäisesti tämän ainutlaatuisen metodologian ja taustaoletukset, minkä jälkeen WWF:n asiantuntijat tarkistavat laskennan.  

Kumppanuus on kansainvälisen WWF-verkoston yhteistyö VELUX Groupin kanssa. WWF Suomi on mukana yhteistyön viestintäkampanjassa syksyllä 2020, minkä yhteydessä VELUX Group lahjoittaa myös WWF Suomen luonnonsuojelutyöhön.  WWF Suomi ei ole osallisena yhteistyön metsänsuojeluprojekteissa.

Lisätietoja Lifetime Carbon Neutral -sitoumuksesta ja WWF-yhteistyön metsiensuojeluhankkeista löytyy osoitteista www.wwf.dk/velux ja www.velux.com/itsournature

Lisätietoja: 

WWF International Media Team: news@wwfint.org  

VELUX Group Global Media Relations: kathrine.westermann@velux.com  

Aino Sirkesalo, asiakkuuspäällikkö, yritysyhteistyö, WWF Suomi, aino.sirkesalo@wwf.fi 

VELUX Group 
Lähes 80 vuoden ajan VELUX Group on luonut parempia elinympäristöjä ihmisille ympäri maailmaa hyödyntämällä katon läpi suodattuvaa päivänvaloa ja raikasta ilmaa. Tuoteohjelma sisältää kattoikkunat ja modulaariset kattoikkunat, koristekaihtimet, aurinkosuojatuotteet ja rullakaihtimet sekä asennus- ja älykotiratkaisut. Nämä tuotteet auttavat varmistamaan terveellisen ja kestävän sisäilman, niin työtä ja oppimista kuin leikkiä ja nautintoja varten. Yritys toimii globaalisti: myynti- ja valmistustoimintoja on yli 40 maassa ja noin 11 500 työntekijää ympäri maailmaa. VELUX Groupin omistaa VKR Holding A/S osakeyhtiö, jonka omistavat kokonaan voittoa tavoittelemattomat hyväntekeväisyysjärjestöt (THE VELUX FOUNDATIONS) ja perhe. Vuonna 2019 VKR Holdingin kokonaistulot olivat 2,9 miljardia euroa ja THE VELUX FOUNDATIONS lahjoitti hyväntekeväisyysapurahoina 178 miljoonaa euroa. Lisätietoja osoitteesta www.velux.com.

- liikenteen verotulot alenivat viime vuonna uusien autojen kysynnän vähentyessä 

Elokuussa ensirekisteröitiin 8 485 henkilöautoa, joka on 15,1 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden elokuussa. Koronatilanteesta johtuva ensirekisteröintien määrän lasku alkoi kesällä taittua, mutta kevään pitkäaikainen tilauskannan romahdus rokottaa loppukesän ja syksyn rekisteröintilukemia. Uusia henkilöautoja on elokuun loppuun mennessä rekisteröity 64 976, joka on 18,3 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Käytettyjen henkilöautojen kauppa oli elokuussa 1,1 prosenttia viime vuoden elokuuta vilkkaampaa. Käytettyjen autojen kauppa on koko kesän aikana käynyt viime vuotta vilkkaammin koronan tuoman maalis-toukokuussa koetun notkahduksen jälkeen.

Uusia pakettiautoja rekisteröitiin elokuussa 1 038, mikä on 35,8 prosenttia viime vuoden elokuuta vähemmän. Ensirekisteröintien määrä jäi pakettiautoilla koronatilanteen takia noin 16 prosenttia pitkän aikavälin elokuun keskiarvoa alemmas. Tänä vuonna on ensirekisteröity 8 058 pakettiautoa, mikä on 23,2 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Uusia kuorma-autoja rekisteröitiin elokuussa 232, joka on 6,1 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden elokuussa. Kuorma-autojen kysyntä on koronatilanteen takia vähentynyt selvästi. Elokuun loppuun mennessä on ensirekisteröity 2 197 kuorma-autoa, joka on 22,6 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Yli 16 tonnin kuorma-autoja on alkuvuonna rekisteröity 1 506, mikä on 27,8 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Keskikokoisia 6–16 tonnin kuorma-autoja tänä vuonna ensirekisteröity 156, joka on 13,8 prosenttia viime vuotta vähemmän. Alle 6 tonnin kuorma-autoja on ensirekisteröity 535, joka on 6,6 prosenttia viime vuotta vähemmän.

Linja-autoja on elokuun loppuun mennessä ensirekisteröity yhteensä 222. Määrä on 41,6 prosenttia pienempi kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Uusien autojen kysynnän väheneminen vei viime vuodelta verotuloja

Tieliikenteestä kerättiin viime vuonna yhteensä 7,9 miljardia euroja verotuloja. Liikenne on valtiolle yksi tärkeimmistä verotulolähteistä. Tieliikenteen verotuloista noin 5 miljardia kertyy auto- ja ajoneuvoverosta sekä polttoaineverosta ja noin 3 miljardia ajoneuvojen ja polttoaineiden sekä huolto- ja korjaustoiminnan arvonlisäveroista. Verotuloja kertyi noin 190 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Verokertymää vähensi eniten uusien autojen ensirekisteröintien väheneminen. Autoveroa kertyi noin 890 miljoonaa euroa, joka oli lähes 110 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2018.

”Viime vuonna uusia autoja rekisteröitiin noin 114 000, kun vuonna 2018 rekisteröintien määrä kipusi romutuspalkkion vaikutuksesta yli 120 000 henkilöautoon. Tänä vuonna koronatilanne supistaa automarkkinan noin 85 000 ensirekisteröintiin. Autoverotulojen on arvioitu jäävän tänä vuonna 175 miljoonaa euroa viime vuoden tasosta”, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Tieliikenteestä kerättiin viime vuonna polttoaineveroja noin 2,6 miljardia euroa. Määrä on noin 40 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2018, sillä moottoribensiinin myynti väheni viime vuonna noin 2,0 prosentilla ja dieselpolttonesteen noin 1,0 prosentilla. Myös vuosittain kerättävän ajoneuvoveron kertymä on hieman laskenut.

”Polttoaineiden myynti on viime vuosina vähentynyt autojen energiatehokkuuden parantuessa. Uusien autojen päästöjen aleneminen vähentää hitaasti myös auto- ja ajoneuvoveron kertymää, sillä auto- ja ajoneuvoveron määrä riippuu auton hiilidioksidipäästöistä. Uusien autojen keskipäästöt ovat tämän vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana laskeneet noin 108 grammaan kilometriä kohti, kun vielä viime vuonna keskipäästöt olivat 117 grammaa kilometrille”, kertoo toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.

Tieliikenteen verotusta kiristävät elokuussa toteutettu noin 250 miljoonan euron polttoaineveron korotus ja valmisteltavana oleva dieselin polttoaineveron noin 115 miljoonan euron korotus, joka toteutetaan portaittain vuosien 2021–2023 alussa.

Lisätietoja

Elokuun ensirekisteröintitilastot

Käytettyjen autojen myyntitilastot

Valtion verotulot tieliikenteestä

toimitusjohtaja Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto ry, p. 0500 417 300, pekka.rissa@akl.fi

toimitusjohtaja Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry, p. 040 729 4513, tero.kallio@autotuojat.fi