Elokuun alussa joukko eri lajiryhmien asiantuntijoita kokoontui Pyhä-Luoston kansallispuistoon vuorokauden lajikartoitusmaratoniin, Bioblitziin. Hankalimpienkin havaittujen lajien tunnistus on nyt tehty. Kansallispuistosta löytyi yhden vuorokauden aikana 896 lajia, joista noin 300 on puistolle kokonaan uusia! 

Vaikkei kaikkien lajiryhmien asiantuntijoita edes ollut mukana, eikä ajankohta ollut kaikkien lajien löytämiselle otollinen, löytyi lajeja yhdessä vuorokaudessa komeat 896! Pyhä-Luoston kansallispuistossa on tehty aiemminkin luontokartoituksia, mutta silti puistolle uusia lajeja löydettiin peräti noin 300.

Eniten havaittiin erilaisia hyönteisiä, kaikkiaan 244 lajia pistiäisistä luteisiin. Seuraavaksi suurin lajiryhmä olivat putkilokasvit 202 lajia. Sieniä löytyi 189 ja sammaleita 176 lajia. Lisäksi havaittiin jäkäliä, lintuja, nisäkkäitä, sammakkoeläimiä, hämähäkkieläimiä, matelijoita ja juoksujalkaisia.

Havaituista lajeista uhanalaisia tai silmälläpidettäviä viisi prosenttia

Pyhä-Luoston kansallispuistossa havaituista lajeista 24 on uhanalaisia ja 25 silmälläpidettäviä. Mielenkiintoisimmat havainnot olivat sammalia: uhanalaiset isoriippusammal, norokinnassammal ja korpihohtosammal ovat paitsi kansallispuistolle uusia lajeja myös maan pohjoisimmat löydöt. Erityisen merkittävä löytö oli rehevässä puronvarsikorvessa piilotellut hyvin harvinainen pikkupurosammal, jota on aiemmin löytynyt Suomessa vain yhdestä paikasta. 

Kansallispuistosta löytyi myös kymmeniä uusia sienilajeja, joista huomattavimpia on hyvin harvinainen, vain parin sentin pituinen hentoinen pikkukarvaslakki, joka viihtyy vanhoissa rehevissä kangasmetsissä. Toinen hieno sienihavainto oli erittäin uhanalainen tuhatheltta. Vanhojen lehtometsien asukas on myös puistolle uutena lajina löytynyt uhanalainen metsänemä. Tämä harvinainen kasvi on sienen loinen, eikä siten tarvitse lehtivihreää, mikä selittää sen erikoisen läpikuultavan kellertävän ulkonäön.

Osa Bioblitzien maailmanlaajuista ketjua

Pyhä-Luoston kartoitusmaraton oli osa maailmanlaajuista kartoitustapahtumien eli Bioblitzien ketjua, joka sai alkunsa 1990-luvulla Yhdysvalloista.  Suomessa Metsähallitus on järjestänyt Bioblitzejä hallinnoimillaan luonnonsuojelualueilla jo viiden vuoden ajan. Bioblitzit ovat erinomainen tapa saada yhteen iso joukko asiantuntijoita keräämään kerralla paljon tietoa tietyn alueen lajeista. Kattavampi tieto lajeista ja muutoksissa niiden esiintymisessä kerätään pitkäjänteisellä kartoitustyöllä ja lajiesiintymien seurannalla.

Kartoittamassa oli 20 asiantuntijaa mm. Metsähallituksen Luontopalveluista, Ely-keskuksista, Suomen ympäristökeskuksesta ja Turun yliopistosta erityisaloinaan putkilokasvit, sienet, sammalet ja hyönteiset. Mukana oli myös pitkänlinjan asiantuntevia lajiharrastajia. Moni lajiryhmä jäi kuitenkin vielä kartoituksen ulkopuolelle.  

Liitteenä olevia lajeja saa käyttää asiasta uutisoitaessa.

Lisätietoa

Erikoissuunnittelija Pauliina Kulmala 0400 299199

www.luontoon.fi/pyha-luosto

Suomen luonnonsuojeluliitto jakoi vuotuiset tunnustuspalkintonsa Suomen luonnon päivänä lauantaina 29.8. Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa.

Ympäristöpalkinnon sai Virtavesien hoitoyhdistys Virho, joka on tehnyt 30 vuotta intohimoista ja väsymätöntä työtä virtaavien vesien sekä vaelluskalojen hyväksi. Vapaaehtoiseen suojelutyöhön keskittynyt Virho elvyttää virtavesiä ja turvaa vesiekosysteemejä. Vapaaehtoiset kunnostavat ammattilaisten tuella koskia ja puroja, rakentavat kalateitä ja istuttavat lohikaloja.

Perinteikäs Ympäristöpalkinto jaettiin ensimmäisen kerran 40 vuotta sitten. Palkinnon tuolloin jakanut Suomen luonnonsuojeluliiton kunniapuheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi osallistui nyt Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa pidettyyn tilaisuuteen. Vantaan kaupunki onnitteli samalla 90 vuotta täyttävää suomalaisen luonnonsuojelun suurnimeä ja julkisti esityksenä rauhoittaa nimellä ”Rauno ja Liisa Ruuhijärven metsä” 52 hehtaarin metsäalue, jolla on suojeluarvojen lisäksi mainio polkuverkosto.

Ympäristöavaus-palkinnon sai Timo Korpi Yle Kioskin Ilmastouutisten heittäytymisestä ja todeksi elämisestä. Timo Wilderness -nimelläkin videoita tehnyt tubettaja eli vuoden päästöpaastolla ja porautui räväkän rehellisellä otteella ilmastopäästöjen vähentämisen merkityksellisyyteen. Ilmastouutiset välttävät paasaamista, ovat taitavasti koostettuja ja ihmisläheisiä.

Kultainen Sulka -lehdistöpalkinnon sai Yle Luonnon toimittaja Juha Laaksonen suomalaisten monimuotoisesta johdattamisesta luontoon erityisesti radion välityksellä. Helsinkiläinen Laaksonen on tutkinut aikanaan kotisaarensa Lauttasaaren kaupunkiluontoa ja laajentanut tutkimusretkeään yhä uusille alueille, opaskirjoihin ja jopa lintusaaren murharomaaniin asti. Laaksonen on pitänyt tärkeänä lasten ja perheiden johdattamista luontoon.

Suomen luonnonsuojeluliiton palkinnot ovat tunnustuksia eikä niihin liity rahapalkintoa. Luonnonsuojeluliitto on Suomen suurin luonnon- ja ympäristönsuojelun kansalaisjärjestö.

Lisää aiheesta:

- Liitteenä kuva Suomen ympäristöpalkintojen saajista. Kuvassa (vas.) Heini Hyvärinen ja Kari Stenholm Virhosta, Timo Korpi ja Juha Laaksonen (Kuva: SLL / Jenni Hamara)

Lisätiedot:

Harri Hölttä, SLL puheenjohtaja, puh. 040-722 9224, harri.holtta(a)sll.fi

Matti Nieminen, SLL viestintäpäällikkö, puh. 050-564 2283, matti.nieminen(a)sll.fi

Hannu Penttilä, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja, p. 050-331 3939

Järvenpäässä on tapahtunut tuberkuloosialtistuminen. Tuberkuloosiin sairastunut on työskennellyt päiväkoti Norlandia Kulmassa aikavälillä 16.3.-29.5.2020, paikallisessa ravintolassa heinäkuussa ja opiskellut elokuussa Keudassa.  Altistumista ei ole tapahtunut oppilaitoksen opiskelijoille ja henkilökunnalle tai ravintolan asiakkaille.

Altistumiset ovat tapahtuneet rajatuille ryhmille. Tartunnan todennäköisyys on kuitenkin pieni, koska sairastunut on ollut lieväoireinen työskentelyaikana. Tartuntavaaraa ei tällä hetkellä ole, joten päiväkodissa ja koulussa on turvallista olla, eikä tapaus vaikuta ravintolan toimintaan.

Tilannetta kartoitetaan ja toimenpiteet kohdistetaan ensi sijassa päiväkodin Kuusenkerkkä-ryhmän kahteenkymmeneenkahteen (22) lapseen ja neljääntoista (14) henkilökuntaan kuuluvaan, yhteen (1) ravintolan henkilöstöön ja sairastuneen lähipiiriin. Päiväkodin muiden ryhmien osalta ei välittömiä toimenpiteitä tarvita, vaan toimenpiteet vahvistetaan ensi viikon aikana. Tarkemmista käytänteistä sovitaan lähipäivinä yhdessä Keusoten tartuntatautiyksikön, päiväkodin, ravintolan, infektiolääkärin, lastenlääkärin ja työterveyshuollon kanssa.

Tuberkuloositartunnan riski kasvaa, jos henkilöllä on ollut pitkäaikaista ja läheistä oleskelua samassa tilassa sairastuneen kanssa. Tartuntariski vähenee, jos kontakti on tapahtunut pihalla ulkoillessa tai lyhytaikaisessa kontaktissa. Tuberkuloositartunnan riski joukkoaltistuksessa on keskimäärin pienempi kuin lähipiiriin kuuluvilla. Tuberkuloosi kuuluu yleisvaarallisiin tartuntatauteihin.

Altistuneet lapset ohjataan tutkimuksiin lasten infektiolääkärin ohjeiden mukaisesti. Altistuneiden aikuisten tutkimukset suunnittelee Keusoten tartuntataudeista vastaava lääkäri. Tutkimuksia tehdään päiväkodin työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollossa.  Tuberkuloosille altistunut ei voi tartuttaa tautia eteenpäin, ellei hänelle itselleen kehity keuhkotuberkuloosia.

Asia ei aiheuta toimenpiteitä altistuneilta tai heidän huoltajiltaan. Viranomaiset ottavat yhteyttä altistuneisiin lähipäivien aikana.

Mikä on tuberkuloosi?

Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama infektio.

Tavallisin tuberkuloosin muoto on keuhkotuberkuloosi. Tuberkuloosi voi kuitenkin ilmetä missä tahansa elimessä. Tuberkuloosille altistuneista vain noin kolmasosa saa tartunnan.

Tartunnan riskiin vaikuttavat:

• kontaktin läheisyys
• altistusaika
• altistuneen henkilön mahdolliset puolustuskykyä heikentävät sairaudet tai lääkehoidot
• ilmaan leviävän tuberkuloosibakteerin määrä.

Miten tuberkuloosin tarttuminen ehkäistään?

Tuberkuloosin tehokas ehkäisy perustuu useisiin toimiin.

• Keskeistä on tartuttavien keuhkotuberkuloositapausten varhainen toteaminen ja hoito, jotta voidaan vähentää taudin tartuttavuuden kestoa.
• Tuberkuloosia ehkäistään myös rokottamalla riskiryhmään kuuluvat lapset kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvalla BCG- eli tuberkuloosirokotteella.

Lähde: THL
Lisää tuberkuloosista

• Tuberkuloosi - https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/tuberkuloosi
• Esite – Mitä tuberkuloosi on? https://tuberkuloosi.fi/wp-content/uploads/2017/03/Tuberkuloosi-mit%C3%A4-se-on_FI_netti.pdf

Lisätiedot kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen, p. 040 182 5797

Metsäala järjestää elo-syyskuun aikana tapahtumia, joissa koululuokat pääsevät tutustumaan turvallisesti metsään. Ruotsinkylän tutkimusmetsässä Tuusulassa järjestettävälle koululaisten metsäviikolle osallistuu lähes tuhat viides- ja kuudesluokkalaista lähikouluista Riihikalliosta ja Ruotsinkylästä sekä helsinkiläisistä alakouluista.

Koululaisten metsäviikolla tutkimusmetsään saapuu kymmenen koululuokkaa jokaisena päivänä tiistaista perjantaihin 1.-4. syyskuuta. Suomenkieliset koululaiset vierailevat tapahtumassa alkuviikosta ja perjantaina metsään saapuu ruotsinkielisiä luokkia ja kielikylpyryhmiä.

Oppilaat tapaavat metsäammattilaisia ja metsässä harrastavia aikuisia. Viikon aikana rastipisteillä ja oppaina häärii viitisenkymmentä metsämiestä ja -naista.

Talousmetsän kierto -teeman mukaisesti lapset tutustuvat eri kehitysvaiheissa oleviin metsiin, puun kasvuun ja puusta saataviin tuotteisiin. He istuttavat taimia ja näkevät hakkuukoneen työssään sekä etsivät maastosta luonnon monimuotoisuuden merkkejä.

Retkellä käsitellään perusopetuksen opetussuunnitelmassa mainittuja metsien käyttöä, monimuotoisuutta ja ilmastoa koskevia asioita.

Metsäviikko on turvallinen tapahtuma myös korona-aikana

Luokat saapuvat paikalle ja palaavat kouluille kukin omalla tilausajollaan ja liikkuvat maastossa oman ryhmänsä kesken. Metsässä on helppo pitää turvaetäisyyksiä, ja turvatoimet on muutenkin tarkoin mietitty.

Ryhmät viipyvät opastetulla retkellä kolme tuntia, minkä päätteeksi he nauttivat omat eväät omista repuista nuotiopaikalla.

Ruotsinkylän maasto on kaikkien niiden paratiisi, jotka haluavat hetken hengähtää luonnossa ja upeissa metsissä. Tapahtuman aikana kaikki ulkoilijat voivat liikkua metsässä muuten vapaasti, mutta ulkoilureitin varrella järjestetään puunkaatonäytös, jota ulkoilijoiden tulee varoa.

- Tiheää männikköä harvennetaan siten, että jokaisen koululaisryhmän nähden kaadetaan yksi puu. Näytösalue merkitään maastoon varoitusmerkein ja kuitunauhoin, ja tapahtumasta on tiedotettu alueen Facebook-ryhmissä, kertoo Anne Turunen Suomen Metsäyhdistyksestä.

Koululaisten metsäviikko järjestetään 19. kertaa. Se on kiertänyt pääkaupunkiseudun kaupungeissa syksyisin vuodesta 2002 alkaen.

Järjestelyistä vastaa Suomen Metsäyhdistys Suomen Metsäsäätiön rahoituksella, ja mukana järjestämässä ja rahoittamassa on noin 20 muuta pääkaupunkiseudulla toimivaa metsä- ja ympäristöalan toimijaa.

Toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan tapahtumaa

Suosittelemme, että toimittajat kulkevat maastossa koululuokkien mukana. Ryhmät lähtevät maastoon yksi kerrallaan 25 minuutin välein klo 8.15-12 välisenä aikana ja viipyvät kukin kolme tuntia.

1.-3.9. tapahtumassa puhutaan suomea ja 4.9. ruotsia.

Autot pysäköidään tiiviisti parkkipaikalle osoitteessa Maisalantie 209, Tuusula. Parkkipaikalta on muutaman sadan metrin matka reitin alkupäähän rastille 1.

Toimittajien ilmoittautumiset ja lisätiedot

Anne Turunen
nuorisoviestinnän asiantuntija
Suomen Metsäyhdistys
045 6575 440
anne.turunen@smy.fi

Laukaassa Peurungan frisbeegolfradalla 29.-30.8.2020 pelattavat parifrisbeegolfin SM-kisat käynnistyivät lauantaina kahden kierroksen voimin. SM-kisat jatkuvat sunnuntaina, jolloin pelataan kilpailun kolmas ja viimeinen kierros.

Parifrisbeegolfin SM-kisoissa heitetään viikonlopun aikana yhteensä kolme kierrosta. Mestaruuksista kilpaillaan viidessä eri luokassa: avoimessa luokassa (MPO), naisten avoimessa (FPO), junioreissa (MJ18), 40-vuotiaissa miehissä (MP40) sekä tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös 40-vuotiaissa naisissa (FP40).

Kesonen ja Pylkki avoimen luokan johdossa avauspäivän jälkeen, Eskelinen ja Laitinen naisten avoimen kärkipaikalla

Tilanne MPO-luokassa on erittäin tasainen, kun lauantain kaksi kierrosta on pelattu. Lauantaipäivän jälkeen johdossa ovat Samu Kesonen (Joen Liitokiekko) ja Sammy Pylkki (Joen Liitokiekko) tuloksella -16. Vain yhden heiton perässä kärkkyvät Sampo Kurvonen (Talin Tallaajat) ja Juho Väisänen (Lohjan Liitokiekkoilijat). Avoimen luokan mestaruuttaan puolustavat Oskari Vikström (Jyväskylän Liitokiekkoilijat) ja Niklas Anttila (Vuorelan Veikot) heittivät ensimmäisellä kierroksella kovan tuloksen -10, mutta toisen kierroksen -4 tiputti kaksikon jaetulle kolmannelle sijalle (-14).

Myös Samuel Hänninen (Talin Tallaajat) ja Tuomas Autio (Ähtärin Urheilijat) ovat avauspäivän jälkeen tuloksessa -14. Lisäksi tuloksessa -12 on kolme paria, joten tilanne on kutkuttava ennen sunnuntain päätöspäivää.

Naisten avoimessa luokassa (FPO) kärkikaksikko on päässyt hieman karkuun muilta. Jenni Eskelinen (Oulun frisbeeseura) ja Maija Laitinen (Rovaniemen Rolffarit) ovat pelanneet kaksi tasaista kierrosta, ja tästä on palkintona kärkisija yhteistuloksella +1. Hallitseva mestaripari Eveliina Salonen (Valkeakoski Disc Golf) – Henna Blomroos (Rauman Frisbee) on toisella sijalla vain heiton verran perässä (+2). Seitsemän heittoa kakkossijaa perässä ovat Justine Bitka (Mikkelin Frisbeegolf) ja Vilma Kivimäki (Sipoon Discstroyers) (+9). Jenni Karppinen (Disc Klupi Kuhmoinen) ja Joen Liitokiekon Henna Rummukainen (+10) ovat aivan lähietäisyydellä pronssisijasta.

Makkonen ja Nivalainen 40-vuotiaiden miesten kärjessä, Kaipio ja Mutikainen niukassa johdossa 40-vuotiaiden naisten luokassa

Taisto SM-mitaleista on MP40-luokassa todella tiukkaa. Lauantain kierrosten jälkeen kärjessä on Joen Liitokiekon kaksikko Mikko Makkonen – Ville Nivalainen yhteistuloksella -8. Jaetulla kakkossijalla olevat Jouni Huusko (Hämeenlinnan Discaajat) ja Peter Seeck (Valkeakoski Disc Golf) sekä Puska Puttaajien Ville Kolari ja Sami Väisänen ovat vain heiton päässä kärjestä. Tuloksessa -6 on lisäksi kolme paria, joten mitalien kohtalo on vielä täysin auki.

FP40-luokkaa johtavat lauantain jälkeen Mari Kaipio (Puska Puttaajat) ja Soile Mutikainen (Disc Golf Hyvinkää) yhteistuloksella +7. FP50-luokan tuore Suomen mestari Kirsi Kaikkonen (Lohjan Liitokiekkoilijat) ja FP40-luokan SM-hopeamitalisti Anna Elo (Liitokiekkoseura Mustavaris) ovat yhden heiton takamatkalla tuloksessa +8. Annemari Lumppio (Nummelan Frisbeeseura) ja Nina Kiminki (Nummelan frisbeeseura) ovat kolmantena (+13). 

Davidsson ja Koskela tukevassa johdossa junioreissa

Lauantain kierrosten jälkeen MJ18-luokan kärjessä ovat tämän kesän junioreiden Suomen mestari Daniel Davidsson (Tampereen frisbeeseura) sekä Aaro Koskela (Tampereen frisbeeseura). Kaksikko heitti aamun kierroksella kovan tuloksen -8 ja paransi tästä vielä heiton verran toisella kierroksella. Yhteistulos -17 tuo tällä hetkellä viiden heiton kaulan toisena olevaan Ylöjärven Ryhdin pariin Leevi Isotalo – Veeti Väätänen (-12). Isotalon ja Väänäsen peli on ollut varsin tasaista, sillä molemmilla kierroksilla syntyi sama tulos -6.

Kolmannella sijalla ovat Jasper Santanen (Mikkelin Frisbeegolf) ja Nestori Tuhkanen (Mikkelin Frisbeegolf) tuloksella -9. Pari teki komean nousun lauantain toisella kierroksella parantamalla aamupäivän kierroksen tulostaan seitsemällä heitolla. Kärkikolmikon takana on varsin tasaista, sillä jaetulla neljännellä sijalla (-7) on peräti kolme paria.

Kilpailun tulospalvelu Disc Golf Metrixissä 

Parifrisbeegolfissa kilpaillaan nimensäkin mukaisesti parina. Kilpailijat kiertävät rataa kahden kisaparin muodostamissa ryhmissä, joissa vastinparit tuomaroivat pelikumppaniensa peliä.

Kilpailussa on käytössä kolme eri pelimuotoa:

”Alternate shot”-pelimuodossa parin pelaajat heittävät vuorotellen. Toinen parista jatkaa aina siitä, mihin parin toisen osapuolen heittämä kiekko on jäänyt.

”Tough shot”-muodossa molemmat parin pelaajat heittävät avausheitot, minkä jälkeen samassa ryhmässä oleva toinen pari määrää, kummalta kiekolta pari jatkaa peliä. Näin jatketaan, kunnes kiekko on korissa.

”Best shot”-muodossa parin molemmat pelaajat niin ikään heittävät molemmat avausheitot, mutta pari saa itse päättää, kumman kiekolta he jatkavat peliä. Näin jatketaan, kunnes kiekko on korissa.

Parifrisbeegolfin SM-kisoissa pelimuodot vaihtelevat kierroksesta riippuen. Kilpailun ensimmäinen kierros pelataan alternate shot -pelitavalla, kun taas toisen ja kolmannen kierroksen aikana vaihtelevat best shot – ja tough shot -pelimuodot.

Kadunrakennustyö sulkee Kauselantien ajoneuvoliikenteeltä, välillä Kotimäenkatu - Savustamonkatu. Tonteille ajo sallittu. Paikalla liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Viemäri- ja vesijohtotyö sulkee ajoradan Hevosenkenkä 10 kohdalta. Tie on poikki arviolta tiistai-iltapäivään asti. Paikalla liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Järvenpäässä junioriturnauksessa osallistuneella pelaajalla on todettu koronavirustartunta. Tartunnan saanut on hyväkuntoinen ja kotihoidossa.

Junioriturnauksessa 22.8.2020 altistuneet pelaajat sekä huoltajat/toimitsijat on asetettu kotikaranteeniin 30.8.-5.9.2020. Yhteensä karanteeniin asetetaan 18 pelaajaa ja 4 toimihenkilöä.  Muita turnauksessa pelanneita pelaajia ei katsota altistuneiksi, eikä tilanne aiheuta toimenpiteitä muilta turnauksessa olleilta.

Altistuneet pelaajat ja toimihenkilöt ovat saaneet tiedon henkilökohtaisesti. Karanteeniin asetettuihin on oltu yhteydessä terveysviranomaisen toimesta.

Tartuntavaaraa jäähallissa ei ole, hallilla on turvallista olla. Korona-aikana yleisötilaisuuksissa liikuttaessa omaa terveyttään on hyvä seurata, ja ottaa yhteyttä paikalliseen terveysviranomaiseen, mikäli koronaoireita ilmenee.

Lisätiedot kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen, p. 040 182 5797

Tietoa koronaviruksesta:

• Ajankohtaista Keusoten alueen koronavirustartunnoista www.keski-uudenmaansote.fi/koronavirus
• Kansallinen koronavirusseuranta ja ohjeet kansalaisille, www.thl.fi
• Yleiset hengitystieinfektion kotihoito-ohjeet https://www.terveyskyla.fi/keuhkotalo/tietoa-keuhkosairauksista/hengitystieinfektiot/itsehoito
• Koronahoitopuhelin, p. 019 226 0099, 8 - 20

Tuusulassa 3.−30.8. pidetyt kaikkiaan 50. valtakunnalliset asuntomessut on saatu päätökseen. Tulevan viikon aikana messuja vielä puretaan − ja pian uudet asukkaat pääsevät asettumaan taloksi messukoteihin.

− Olemme onnellisia siitä, että pystyimme viemään asuntomessut hyvin läpi korona-ajan haasteista ja kokoontumiselle asettamista rajoituksista huolimatta. Pystyimme takaamaan vieraille sujuvan ja turvallisen messukokemuksen ja mahdollisuuden tutustua jo viiden vuoden ajan valmisteltuun hienoon asuntomessualueeseen, pormestari Arto Lindberg iloitsee.

Asuntomessuilla Tuusula pyrki tekemään suomalaisille tutuksi asumista ympäristössä, jossa yhdistyvät kaupunkimainen, tiivis asuminen, hyvät kulkuyhteydet lentokentälle ja pääkaupungin sykkeeseen, luonnonläheisyys − ja Tuusulalle leimallinen yhteisöllisyys, jota asuntomessualueella on tuettu jo alueen suunnitteluvaiheen ratkaisuilla: Asuntomessualue on rakennettu tulevaisuuden kyläkaupungiksi, jossa osallisuus on osa arkea. Esimerkiksi Puustellinmetsän puistossa on mahdollisuus lähiviljelyyn ja yhteisen hyötypuutarhan perustamiseen sekä moniin muihin yhteisöllisiin puuhiin.

− Saimme paljon asumisen brändin rakentamista tukevaa näkyvyyttä. Työ on toki pitkäjänteistä ja tapahtuu useiden vuosien aikana, mutta uskon näillä jo kolmansilla Tuusulassa järjestetyillä asuntomessuilla olleen kokonaisuudessa merkitystä. Olemme myös iloisia siitä, että pystyimme näyttämään Tuusulaa ihan täällä paikan päällä kaikkiaan noin liki 70 000 messuvieraalle. Se on korona-aika ja sen edellyttämät varotoimenpiteet huomioiden upea määrä. Kiitämme kaikkia messuvieraita, Lindberg sanoo.

− Erityinen kiitos kuuluu myös niille lukuisille kunnan työntekijöille, kesätyöntekijöille ja näytteilleasettajille − Suomen Asuntomessujen organisaatiota unohtamatta, jotka tekivät tinkimätöntä työtä messujen onnistumisen eteen, Lindberg jatkaa.

Tontteja kaupan

Asuntomessualueella on myynnissä vielä viisi omakotitonttia ja kaksi tuottajamuotoista tonttia. Hakuaika jatkuu molemmissa tonttityypeissä 14.9 saakka.

Jatkuvassa haussa olevia kiinteähintaisia tontteja löytyy Jokelan Peltokaaresta, Etelä-Tuusulan Lahelanpellosta ja Kellokosken Linjapuistosta.

Anttilanrannan uudelta asuinalueelta Etelä-Tuusulasta myydään tontteja jatkuvalla tarjouskilpailulla.

Ajallisesti rajatussa tarjouskilpailussa on haettavana tontteja Jätinpuiston alueelta. Tarjouskilpailu on käynnissä 1.6.2020−14.9.2020.

Lisätietoja:

Arto Lindberg, pormestari, Tuusulan kunta, p. 040 314 3101, arto.lindberg@tuusula.fi  

Lisää asumisesta tuusulasas: www.tuusula.fi/koti

Parifrisbeegolfin SM-kisat pelattiin 29.-30.8.2020 Laukaassa Peurungan frisbeegolfradalla. SM-kisoissa kisattiin kahden päivän aikana yhteensä kolme kierrosta ja mestaruuksien kohtaloa saatiin jännittää monessa luokassa aivan kilpailun viimeisille väylille asti.

Miessakit ry toteuttaa 1.9.-31.10.2020 HYVÄT MIEHET -kampanjan. Tavoitteena on nostaa esille ja arvostaa miesten hyvyyttä ja hyviä tekoja.

Miehet – kuten naiset – ovat meille kaikille elintärkeitä hyvän ja turvallisen elämän tuojia. Esimerkiksi hyvinvoiva isyys on yksi keskeisimmistä tekijöistä lasten hyvinvoinnin kannalta. Huomioimalla miesten hyviä tekoja arvostamme heitä, huolehdimme heidän hyvinvoinnistaan ja syvennämme meidän kaikkien ymmärrystä hyvyyden merkityksestä. Näin voidaan myös vähentää sukupuolten välistä negatiivista vastakkainasettelua ja vahvistaa naisten ja miesten välistä kunnioittavaa kumppanuutta. Samalla annamme lapsille ja tuleville sukupolville tarvittua luottamusta ja rauhaa rakentaa yhteistä hyvää.

Kansalaisia, yhteisöjä ja yrityksiä pyydetään osallistumaan HYVÄT MIEHET -kampanjaan kertomalla esimerkkejä miesten hyvistä teoista. Kertomukset voivat olla lyhyitä huomioita tai pitkiä tarinoita, valokuvia, ja myös ääni- tai videotallenteita. Kertomukset toimitetaan osoitteeseen kertomukset@hyvatmiehet.fi.

HYVÄT MIEHET -kampanjasta vastaa Miessakit ry, jonka tehtävä on vahvistaa miesten hyvinvointia ja tukea siten myös sukupuolten välistä kumppanuutta. Yhdistys tuo esille hyvinvoivan mieheyden merkitystä miehille itselleen, heidän läheisilleen ja yhteiselle hyvälle.

Lisätietoja

Tomi Timperi | toiminnanjohtaja | Miessakit ry
www.hyvatmiehet.fi | tomi.timperi@miessakit.fi | +358 50 588 1687

Billebeino Padel avaa ovensa Helsingin Vallilassa – historiallinen rakennus muuntui tulevaisuuden urheiluhalliksi

Entisen NHL-jääkiekkoilijan Ville Leinon vaatebrändi Billebeino laajentaa toimintaansa yhden maailman kasvavimman urheilulajin, padelin pariin. Helsingin Vallilan suositulle konepaja-alueelle, historialliseen rakennukseen elokuussa avattava Billebeino Padel -halli sijaitsee loistavien kulkuyhteyksien varrella, ja se on World Padel Tourin virallisen kenttävalmistajan MejorSetin mukaan Euroopan hienoin padelhalli.

”Haluttiin tehdä ensimmäinen padelhalli Helsinkiin ja oli tärkeää, että paikka on keskustassa, hienolla paikalla ja uniikki. Lopulta löytyi tämä yli 9 metriä korkea mm. vanhoja putkia ja junanostureita sisältävä historiallinen, ainutlaatuinen industriaalirakennus, joka tuo hankkeelle valtavasti lisäarvoa”, kertoo Billebeinon perustaja Ville Leino.

Billebeino Padel -hallista löytyy kuusi kenttää, joista kaksi on moderneja panoraamakenttiä. Panoraamakentillä on mahdollisuus kuunnella omasta puhelimesta mieleistään musiikkia Bluetooth-yhteydellä. Hallin alustamatto on kauttaaltaan Billebeinon punainen, ja se tulee kenttävalmistajalta yksinoikeudella.

Myös taidemaalarina tunnetun Leinon taide tulee olemaan hallissa esillä täysin uudella tavalla. Villen taidetta tulee näkymään hallin sisustuksessa ja kalusteissa. Yhtenä yksityiskohtana anniskeluoikeudellisen loungetilan tuolit verhoillaan Leinon maalauksin.

”Tarkoitus on yhdistää taidetta ja urheilua täysin uudenlaiseksi viihtyisäksi konseptiksi, eli kyseessä ei ole ihan perinteinen urheiluhalli. Tällaista comboa pystyy harvoin tekemään, joten nyt oli hienoa tehdä omannäköinen halli, jossa yhdistyvät Billebeinon vaatebrändin kulmakivet, eli urheilu ja taide”, sanoo Leino.

Kaikki tervetulleita, tasosta riippumatta

Leino itse on löytänyt mittavan, jopa Stanley Cupin finaaleihin vieneen, jääkiekkouran jälkeen juuri padelista sellaisen urheiluharrastuksen, josta hän todella intohimoisesti nauttii.

”Padel on mun ehdoton suosikkiurheiluharrastus nykyisin. Intohimoisesti tykkään pelata ja nautin pelaamisesta, vaikken mistään ammattilaisurasta enää haaveilekaan”, Leino nauraa.

Jatkuvasti suosiotaan ympäri maailman kasvattava padel on sosiaalinen peli, joka tarjoaa hyvää ajanvietettä ja urheilua eritasoisille pelaajille. Billebeino Padeliin ovat kaikki tervetulleita.

”On tärkeää, ettei kenellekään tule sellaista fiilistä, ettei voisi tulla pelaamaan. Haluamme tarjota kaikille elämyksen ja mahdollisuuden pelata padelia täällä Helsingissä”, päättää Ville Leino.

Uuden hallin myötä Billebeino Padelille lanseerataan myös omat urheilutuotteet. Aiemmin tässä kuussa julkaistiin urheiluvaruste ja -välinejätti Wilsonin kanssa yhteistyössä valmistetut padelmailat ja pallot.

Billebeino Padel avataan tiistaina 1.9 osoitteessa Traverssikuja 3, Helsinki.

Kenttävaraukset www.billebeinopadel.com.

Lisätietoja:
Jekku Berglund, markkinointipäällikkö, Billebeino, jekku@billebeino.com, 040 577 2405

Billebeino
Billebeino on entisen NHL-pelaajan Ville Leinon ja Juhani Putkosen perustama urheilun ja taiteen innoittama kotimainen vaatebrändi. Valtaosa Billebeinon huppareista, swetareista ja t-paidoista valmistetaan yhteistyössä Pure Waste Textilesin kanssa 100 % kierrätetyistä materiaaleista, joihin ei tuhlata lainkaan vettä. Tähän mennessä Billebeino on säästänyt vettä yli 800 miljoonaa litraa.
billebeino.com

A-klinikka Oy ja Neubit Oy alkavat kehittää yhteistyössä biofeedback-työkaluja päihdehoitoon. Yhteistyön tavoitteena on luoda uudenlaisia palveluja, joilla voidaan tukea päihdeongelmista toipumista ja täydentää nykyisiä hoitopalveluja.

Biofeedback-työkalut mittaavat ihmisen fysiologista toimintaa ja antavat siitä palautteen käyttäjää hyödyttävässä muodossa. Työkalu voi seurata esimerkiksi sydämen sykevälin vaihtelua ja sykkeen kiihtyessä tarjota stressiä ja ahdistuksen tunnetta helpottavan hengitysharjoitteen. Päihdehoidossa työkaluilla voidaan mahdollistaa potilaalle entistä tiiviimpi ja yksilöllisempi tuki toipumiseen.

”Haluamme rohkeasti kehittää uusia, innovatiivisia keinoja, joilla voimme tukea potilaiden kuntoutumista. Biofeedback-työkalut tarjoavat ihmisen elimistön toimintaan pohjaavan, lääkkeettömän hoitovaihtoehdon, joka täydentää kekseliäällä tavalla nykyisiä palvelujamme”, sanoo A-klinikka Oy:n toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki.

Työkalujen avulla kertynyttä tietoa voidaan hyödyntää päihdehoidossa myös potilaiden kuntoutumisen seurannassa. Se mahdollistaa hoidon vaikuttavuuden todentamisen aiempaa tarkemmin. Työkaluja voidaan käyttää niin digitaalisissa kuin perinteisemmissäkin päihdepalveluissa.

”A-klinikan ja Neubitin yhteistyö on uraauurtavaa kehitystyötä, jolla voimme uudistaa ja nykyaikaistaa päihdehoitoa”, Kaarlo Simojoki jatkaa.

”Neubitin toimintaa ohjaavana ajatuksena on tuottaa yksilöllisestä fysiologisesta datasta tietoa, joka muuttaa yksilön käyttäytymistä ja toimintaa määriteltyjen tavoitteiden mukaiseen suuntaan. Päihdehoito on siihen erittäin hedelmällinen viitekehys”, kertoo Neubit Oy:n toimitusjohtaja Marko Reponen.

”Lisäksi A-klinikka on meille erittäin mieluisa yhteistyökumppani verkkoterapian ja kognitiivisen käyttäytymisterapian asiantuntijana”, Reponen sanoo.

Lisätietoja

Kaarlo Simojoki, toimitusjohtaja, lääketieteellinen johtaja, A-klinikka Oy, kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi, p. 040 5731 083
Marko Reponen, toimitusjohtaja, Neubit Oy, marko@neubit.fi, p. 040 768 7246

Yrityksiä perustettiin Mikkelin seudulla tammi-kesäkuun aikana entiseen tahtiin, vaikka valtakunnallisesti perustettavien yritysten määrä laski 15 prosenttia.

Koronaepidemiasta johtuen yritysten perustamismäärissä on nyt poikkeuksellisen suuria alueellisia eroja. Esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla ja Turussa yrityksiä perustettiin vuoteen 2019 verrattuna lähes neljännes vähemmän ja Tampereella 35% vähemmän. Sen sijaan Länsi-Uudellamaalla ja Lappeenrannassa perustamismäärät kasvoivat. Keskimäärin Uusyrityskeskusten kautta perustettiin tammi-kesäkuun aikana 15% vähemmän yrityksiä viime vuoteen verrattuna.

Koronaepidemian laajuus huomioon ottaen pahempiakin lukuja ehdittiin ennakoida.

-Uusyrityskeskuksissa on huomattu, että kun yrityksen on päättänyt perustaa, sitä päätöstä ei ihan helposti horjuta edes tällainen maailmanlaajuinen kriisi. Ja onneksi näin on, sillä tarvitsemme uutta yrittäjyyttä korona-ajan jälkeiseen talouden elvyttämiseen, Suomen uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama toteaa.

Mikkelin seudulla yritysten perustamispalvelun tuottaa Mikkelin seudun Uusyrityskeskus, jonka neuvoja Heli Tavasti on tullut tutuksi yrityksen perustajille.

Suomen Uusyrityskeskuksen ry:n tilastoinnista ilmenee, että yrityksiä perustettiin Mikkelissä koronakeväästä huolimatta entiseen tahtiin, vaikka valtakunnallisesti yrityksiä perustettiin Uusyrityskeskusten kautta lähes 15% vähemmän. Heli Tavasti, osaatko arvioida mistä ero johtuu? 

-Voi olla siitäkin, että täällä korona ei vaikuttanut ihmisten omaan terveyteen yhtä laajasti kuin pahimmilla tautialueilla, joten ihmiset ovat olleet toimintakykyisempiä ja luottavaisempia tulevaan. Suurissa kaupungeissa koronaepidemian vaikutuskin on ollut pahempi.

-Koronatilanteessa Mikkelin seudulla näkyy myös se, että toimiville yrityksille oli paljon apua ja tukea tarjolla. Helpompi on lähteä yrittäjäksi kun tietää jo valmiiksi, että ei jää yksin, kun jotain karikoita tulee eteen. Alueella yrittäjiä todellakin autetaan henkilökohtaisesti, kun vaan osaat jollekin suusi avata tai välillä jopa ilman, että osaat pyytää. Tätä ei ole tarjolla kaikkialla ja sen myös aloittavat yrittäjät tietävät. Neuvontaan tulijalle kerrotaan laajasti kaikista alueellisista neuvontapalveluista. 

Millaisia yrityksiä Mikkeliin perustettiin?

-Ihan kaikenlaisia, kuten yleensäkin.  Ehkä loppukevään osalta näkyy sellaisia toimialoja, joihin korona ei ole vaikuttanut eikä vaikuta niin paljon. Esimerkiksi tietyt sote-alan toiminnot ja asiantuntijapalvelut.

Mitä yritysten perustajat ovat ajatelleet koronasta? Onko korona vaikuttanut yrityksen perustamiseen?

-Korona toki on vilahtanut keskusteluissa, mutta ei sillä suurta roolia ole ollut. Ehkä vähän tarkemmin mietitään perustaessa yrittäjän oma turva, jos jotain käy yritykselle tai itselle. Samoin erilaisten sopimusten kanssa ollaan tarkkana esimerkiksi irtisanomisaikojen osalta.

Miten perustamisneuvonta tällä hetkellä toimii? Haluavatko perustajat edelleen henkilökohtaisen tapaamisen vai tuotetaanko palvelua nyt enemmän etäyhteyksin?

-Etäyhteydet toimivat todella hyvin riippumatta siitä, onko asiakkaalla aiempaa kokemusta niistä. Kaikki asiat on saatu hoidettua ja myös rekisteröinnit näytön jakamisella. Tällä hetkellä ollaan siirrytty takaisin tarjoamaan jälleen myös henkilökohtaisia tapaamisia ja niitä enemmän halutaan. Käytämme useita tapoja asiakkaiden toiveiden mukaan.

Lisämateriaali:

Katso Suomen uusyrityskeskukset ry:n tiedote ja tulostaulukot täältä:

https://www.uusyrityskeskus.fi/tiedotteet/koronakevaalla-yllattavia-vaikutuksia-yritysten-perustamiseen-alueelliset-erot-suuria/

Rajoituksista ja haastavasta tilanteesta huolimatta syksy pyörähtää käyntiin monenlaisin tapahtumin. Ohessa tapahtumatärppejä syksylle 2020. Lisää tapahtumia löytyy Turun seudun tapahtumakalenterista www.turkukalenteri.fi.

Muutokset tietoihin ovat mahdollisia. Ajantasaiset tiedot kannattaa aina tarkistaa tapahtumajärjestäjien sivuilta.

Tapahtumia syksyllä 2020

4.9. Turun yliopiston Tiedemarkkinat ja Avajaiskarnevaalit

Kaikille avoimessa tapahtumassa Itäisellä Rantakadulla kuullaan tietoiskuja ja tutkijahaastatteluita, speksi- ja musiikkiesityksiä ja palkitaan mm. Turun yliopiston Vuoden opettaja. Jokirannan Tiedekojuissa esittäytyvät erilaiset tutkimushankkeet, järjestöt ja yliopiston palvelut.

4.−6.9. Suomalaisen elokuvan festivaali

Teemana luonnon ja ympäristön tila, sekä ohjaaja Eino Ruutsalo.

5.9. Fight Back Run (striimaus)

Tule mukaan etäyhteydellä kun Pekka Hyysalo kiertää Aurajokirannan reitin. Matkan varrella yllätyksiä. Ei livetapahtumaa.

19.9. Ruissalojuoksut

20.9. Turun päivä

Kaikkien turkulaisten omana päivänä tarjolla on paljon ohjelmaa. Tutustu Kakolan alueeseen, piipahda museossa, nauti tanssi- ja musiikkiesityksistä tai juhli meidän kaikkien Turkua piispanmunkin ja kahvin parissa. Päivän kruunaa perinteinen ilotulitus!

20.−21.9. Siisti Biitsi -rantasiivoustalkoot

1.−4.10. Kansainväliset suurmarkkinat

10.10. Elokuvapäivä

Kaupunki muuttuu jälleen suureksi elokuvateatteriksi. Maksuttomia näytöksiä on ympäri kaupunkia ja kuka tahansa voi järjestää oman ilmaisnäytöksen.

10.−11.10. Nordic Fitness Expo sekä Suomen vahvin mies ja nainen 2020 -kisat

Viikonlopun aikana kisataan fitnesslajien suomenmestaruuksista ja selvitetään Suomen Vahvin -kisojen voittajat. Lisäksi messutunnelmaa, lajiesittelyitä ja luentoja.

10.−11.10. PM-ravit

Kylmäveristen ravureiden Pohjoismaiden mestaruus ratkaistaan Metsämäessä. Tarjolla monipuolista ohjelmaa koko perheelle.

14.−16.10. Artesaaniruoka SM-kisat, Raisio

17.10. Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali

Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma saapuu Logomoon. Tapahtumassa julkistetaan Vuoden 2020 Luontokuva sekä 40 muuta kilpailussa palkittua kuvaa.

17.10. Lasten karnevaali

Ohjelmaa ja hulinaa lapsille keskellä Turkua.

24.10. Ajattelen - koska voin! - Nuorten filosofiatapahtuma

27.−28.10. The Shift (online + live)

Uuden ajan business-festivaali laajenee. Ohjelmatarjontaa löytyy sekä virtuaalisesti että paikan päällä Tapahtumakeskus Joessa.

5.−8.11. Video Art Festival Turku

6.−15.11. Varsinais-Suomen Runoviikko

13.−15.11. Maata näkyvissä -festarit

20.−21.11. FinFringe

Luvassa pieniä näytöksiä ja suuria yllätyksiä, kun monitaiteellinen ja monipuolinen FinFringe-festivaali saapuu kaupunkiin toista kertaa. Saatat yllättyä!

21.−22.11. Kansainvälinen rotukissanäyttely 2020

Lisätietoja

Turun kaupunki, tiedottaja Miia Alhanen, p. 050-559 0671

Pyöräilyviikko järjestetään 4.-13.9. Tarjolla on mm. pyörälenkkejä, pyöräkirppis ja mahdollisuus tutustua sähköpyöräilyyn.

​Pyöräilyviikon tapahtumien tarkemmat tiedot ja ilmoitukset mahdollisista muutoksista löytyy Facebookista (Lahden Pyöräilyviikko 2020 -tapahtuma) ja Menoinfosta. Pyöräilyviikon järjestää Lahden kaupunki ja CitiCAP-hanke.

PE 4.9. Kaupunkipyöräpäivä

Kaupunkitalkkareiden kahvit klo 10-15.
Inspiksen kaupunkitalkkarit tarjoavat kahvit ja kertovat toiminnastaan sekä Inspiksen kaupunkipyöristä Matkakeskuksella.

LA 5.9. Pyörä kuntoon -päivä ja Pyöräilyviikon avaus

• Pyöräilyviikon avaus Fringen yhteydessä klo 10-14. Tule juttelemaan torille pyöräilystä, tekemään Liikenneturvan pyöräilyaiheinen visa ja hakemaan pyöräilyviikon tapahtumaohjelma.

• Salpausselän samoojien pyöräretki klo 13-16. Pyöräretkelle lähdetään urheilukeskukselta. Pyöräilyä n. 40 km.

SU 6.9. Perhepyöräilypäivä

• Perheiden sähköpyöräretket Salpausselälle klo 12-13.30 ja 14-15.30. Kitetirri järjestää perheen sähköpyöräretken tarjoushinnoin. Lasten ikäraja 12 vuotta. Lähtö Pikku-Veskulta.

• Perheluontokerhon pyöräretki klo 15-17. Lähtö retkelle Patomäeltä. Reitinpituus n. 1,2 km.

MA 7.9. Sähköpyöräpäivä

Pyöräkirppis klo 15-18, tori. Myy vanha pyöräsi tai tule ostamaan uusi
Pyörä-Erkki tekee pientä pyöränhuoltoa
Tuunaa pyöräsi tai pyöräilykypäräsi Inspiksen ja Ympäristöneuvonnan tuunauspajass
Liikenneturva ja Royal Cycling Team keskustelemassa kanssasi liikenneturvallisuudesta ja -säännöistä
CitiCAP puhdistaa pyöräilijöiden ketjuja
Lahden pyöräilijät esittelevät toimintaansa
Hyvinvointiklubi-Lahdelta saat ilmaiset rasvaprosenttimittauksen

TI 8.9. Pyörällä töihin -päivä

Pyöräilijöiden aamupalatapahtuma klo 7-9.
Liikenneturva, RCT ja CitiCAP tarjoavat pyöräilijöille aamupalaa Loviisanpässillä.

KE 9.9. Pyörällä kouluun -päivä

Pyöräilijä, tunnetko säännöt? -webinaari klo 19-20.
Liikenneturvan keskustelevan luennon aikana käydään läpi muun muassa tieliikennelakiuudistuksen tuomia muutoksia. Linkin webinaariin löydät Liikenneturvan samannimisestä Facebook-tapahtumasta.

TO 10.9. Pyörällä treeneihin -päivä

Pyöräilyn ilo - pyöräilykulttuuria ja -kaupunkia rakentamassa klo 17-18.30.
Puhujana Pyöräilykuntien verkosto ry:n puheenjohtaja ja yksi Monta hyvää syytä pyöräillä- kirjan kirjoittajista Matti Hirvonen sekä CitiCAP-hankkeen projektipäällikkö Anna Huttunen. Lahden Pääkirjaston auditorio.

PE 11.9. Pyörällä kauppaan -päivä

Pyörällä Suomen ympäri 41 päivässä -Henna Palosaari klo 16-17.
Tule kuuntelemaan ja inspiroitumaan pyörämatkailusta! Lahden Pääkirjaston auditorio.

LA 12.9. Pyörämatkailupäivä

• Sähköpyöräretki Vääksyyn klo 10-16. Kitetirri järjestää sähköpyöräretken tarjoushinnoin. Lähtö Pikku-Veskulta.

• Pyöräploggaus klo 13-16. Pyöräploggauksella pysähdymme muutamaan paikkaan keräämään roskia. Lähtö Urheilukeskukselta Siiri Rantasen patsaalta. Pyöräilyä n. 10-15 km. Retken päätteeksi Inspis tarjoaa osallistujille Pikku-Veskulla pientä grillattavaa. Tapahtuman järjestää Puhdas Päijät-Häme, CitiCAP ja Inspis.

• Yöpyöräily klo 23-02. Yöpyöräilyllä ajamme n. 25-30 km lenkin, jonka päätteeksi Inspis tarjoaa pientä grillattavaa Pikku-Veskulla, josta myös lähtö retkelle. CitiCAP sponsoroi osallistujille pyörän etu- ja takavalon.

SU 13.9. Pyörällä kaiken ikää -päivä

Royal Cycling Teamin pyöräretki klo 10-13.
Lähtö retkelle SOL-Areenan takana olevalta ulkokatokselta.

Lisätiedot,
projektityöntekijä Aino Mäkilä, aino.makila@lahti.fi, 044 989 5815  

Koko ruokaketjun yhteinen vuotuinen hävikkiwebinaari vastaa muun muassa näihin kysymyksiin ja kokoaa Hävikkiviikolla alan toimijat yhteen jakamaan parhaat oivallukset koko ketjun hyödyksi. Hävikkiwebinaari lähetetään suorana livestriiminä Ässäkeskuksesta.

Webinaarin järjestävät yhteistyössä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry, Elintarviketeollisuusliitto, Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry, Suomen Pakkausyhdistys ry, maa- ja metsätalousministeriö sekä Motiva.

Ilmoittautumiset

Ilmoittaudu 7.9. mennessä tästä linkistä: https://www.lyyti.fi/reg/havikkiwebinaari2020

Ohjelma 

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Suvi Salmela, Motiva Oy, Puh. 040 096 0128, suvi.salmela@motiva.fi 

Luonnonvarakeskus (Luke) kilpailuttaa tutkimushevostensa hoidon. Hevosten täysihoito toteutetaan jatkossa palvelunostona. Tutkimustoiminnan aikana hevoset ovat Jokioisille navettauudistuksen yhteydessä rakennettavassa intensiiviyksikössä.

Luke on avannut HILMA-järjestelmässä kilpailutuksen tutkimushevostensa täysihoidosta. Tavoitteena on löytää palveluntarjoaja, joka täyttää Luken palvelulle asettamat edellytykset ja vaatimukset sekä tarjoaa hevosten ylläpitoon laadukkaat olosuhteet. Hankittavaan palveluun sisältyvät täysihoidon lisäksi muun muassa varsottaminen, varsojen hoito, kasvatus ja opetus.

Palvelukumppania haetaan vuoden 2021 alusta vuoden 2023 loppuun, mutta hankintaan liittyy alustavan suunnitelman mukaisesti optio vuosiksi 2024 ja 2025.

Luken hevostutkimuksella edistetään hevosalan kilpailukykyä, ja se sisältää mm. biologisen empiirisen tutkimuksen sekä hevosalaan laajemmin liittyvän yhteiskunnallisen ja vaikuttavuustutkimuksen.

Linkki HILMAan

Lisätietoja:

• Markku Saastamoinen, erikoistutkija, Luke, puh. 029 532 6509, markku.saastamoinen@luke.fi
• Jutta Kauppi, johtaja, tutkimusinfrastruktuuripalvelut, Luke, puh. 029 532 6535, jutta.kauppi@luke.fi

Kotoutumisen onnistumisella on suuri merkitys yhteiskunnalle, ja sen edistämisen tulisi kuulua kaikille. Politiikan tutkija Pasi Saukkosen Suomi omaksi kodiksi -teoksessa esitellään tuoreinta tietoa Suomen kotouttamispolitiikasta ja pohditaan, mitä siinä pitäisi tehdä toisin.

Kotoutumisesta ja kotouttamisesta on keskusteltu paljon julkisuudessa. Suomi kuuluu kotouttamispolitiikan edelläkävijöihin, ja yhteiskunnalle maahanmuuttajien kotoutumisella on suuri merkitys. "Kotoutumisen edistäminen kannattaa nähdä investointina, jolla ehkäistään ihmisten ja väestöryhmien syrjäytymisestä johtuvia kustannuksia," Pasi Saukkonen sanoo. Sen avulla lisätään työllisyyttä, mutta myös yhteiskunnallista yhteenkuuluvuuden tunnetta.

”Kotoutumisen edistymisen yksi olennainen ulottuvuus koskee sosiaalisten suhteiden ja verkostojen rakentumista. Sen lisäksi, että on hyvä, jos Suomeen muuttanut ihminen ei koe itseään yksinäiseksi, ihmissuhteiden ulottumista eri väestöryhmiin kuuluviin henkilöihin pidetään tavoittelemisen arvoisena asiana. Myös luottamus asuinmaan sosiaalisiin instituutioihin ja kanssaihmisiin on tärkeää yksilöiden hyvinvoinnille ja yhteiskuntaan osallistumiselle”, Saukkonen kertoo kirjassaan.

Uutuusteos Suomi omaksi kodiksi tarjoaa uusinta tietoa kotouttamispolitiikan keinovalikoimasta, konkreettisia kehittämisehdotuksia sekä eväitä kotouttamisesta käytävään keskusteluun. On tärkeää, että monikulttuurisessa Suomessa kaikki taustastaan ja identiteetistään riippumatta pystyvät tuntemaan itsensä suomalaisiksi ja haluavat toimia yhteiseksi hyväksi. Samalla tulee muistaa, että maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen väestöryhmä, vaan sisäiset erot ovat suuria.

Kirjassa tarkastellaan niin julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan kuin yritysten roolia kotoutumisen sujuvoittamisessa. Toisin kuin perinteisesti on ajateltu, kotoutumisen edistäminen kuuluu kaikille: jokaiselle hallinnonalalle ja koko yhteiskunnalle.

”Käytännössä monet asiat ratkeavat paikallisesti, kohtaamisissa tavallisten ihmisten kanssa erilaisissa arjen tilanteissa. Jokainen suomalainen kotouttaa,” Saukkonen sanoo.

”Suomen kotouttamispoliittista järjestelmää pitäisi kokonaisuudessaan selkeyttää. Kotoutumisen edistämistä koskevasta lainsäädännöstä pitäisi saada nykyistä paremmin luotettava kuva siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu. Kotouttamisen järjestelmä ja siitä raportointi pitäisi rakentaa sellaisiksi, että kuka tahansa kiinnostunut kansalainen pystyy kohtuullisin vaivoin selvittämään, mitkä tahot tekevät mitä ja kenelle, kenen rahoilla ja millaisin tavoittein ja perusteluin.”

”Maahanmuuttajien työllistyminen on tärkeää sekä heille itselleen että suomalaiselle yhteiskunnalle. Se ei kuitenkaan riitä, eikä se ratkaise kaikkea. Myös työssäkäyvä voi olla monella tapaa asioista syrjässä, kun taas työtön voi viettää aktiivista elämää ja kokea itsensä osalliseksi.”

Kirjoittaja

Pasi Saukkonen, VTT, on politiikan tutkija, joka toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa. Hän on yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa ja kulttuuripolitiikan dosentti Jyväskylän yliopistossa.
Yhteystiedot: pasi.saukkonen@hel.fi / p. 050-3673 497

Arvostelukappaleet:
lasse.leminen@gaudeamus.fi

Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.

Suomi omaksi kodiksi
Kotouttamispolitiikka ja sen kehittämismahdollisuudet
ISBN 9789523450943
Gaudeamus 2020

Lisätietoa kirjasta (muut kirjoittajat ja sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta ja susivahinkojen estämisestä on avautunut Kansalaisaloite.fi -verkkopalvelussa. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa suoraan verkossa tai lomakkeen voi myös tulostaa paperille ja lähettää postitse.

Aloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta on avattu Kansalaisaloite.fi -verkkopalvelussa. Aloite löytyy osoitteesta: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7047

Kansalaisaloitteen tarkoitus on turvata sekä taajamissa että taajamien ulkopuolella asuvien ihmisten arki ja elinkeinot, mutta taata myös kotieläinten, tuotantoeläinten ja metsästyskoirien turvallisuus. Maa- ja metsätaloustuottajien järjestöt MTK ja SLC, Metsästäjäliitto ja monet metsästyskoirajärjestöt vetoavatkin kaikkiin niihin, jotka kokevat nykyisen susitilanteen kestämättömäksi, että he kävisivät allekirjoittamassa kansalaisaloitteen.

Susikanta yhteiskunnallisesti siedettävälle tasolle

Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena ei ole kaikkien susien hävittäminen, vaan susikannan laskeminen yhteiskunnallisesti siedettävälle tasolle. Kannanhoidollinen sudenmetsästys on tutkitusti paras tapa hoitaa susikantaa kontrolloidusti, laillisesti sekä susien keskellä asuvat ihmiset huomioivalla tavalla. Metsästyksen tavoitteena on ennen kaikkea vähentää susien metsästyskoirille ja kotieläimille aiheuttamia vahinkoja sekä pitää sudet ihmisarkoina ja poissa ihmisasutuksen läheltä.

– Kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämisellä on kiire. Susien ihmisarkuus on vähenemässä. Lampaisiin kohdistuneita hyökkäyksiä on tapahtunut tänä kesänä jo lukuisia, sanoo MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.

Aloitteessa vaaditaan myös sitä, että Luonnonvarakeskuksella on oltava riittävät resurssit susikannan luotettavaan arviointiin ja tarpeelliset ripeällä aikataululla käyttöönotettavat laitteistot nopean, nykyistä kattavamman DNA-analyysin tekemiseksi tarkemman susien kanta-arvion laatimiseksi.

Suomen susikannan arviointiin tulee saada lisää ymmärrettävyyttä ja läpinäkyvyyttä. Kanta-arviointiprosessiin tulee saada mukaan havainnoitsijoiden ja tutkimuslaitoksen lisäksi kolmas, ulkopuolinen taho todentamaan kaikkien varmistettujen susihavaintotietojen päätyminen osaksi kanta-arviota.

– Kannanhoidollisessa metsästyksessä ei ikinä ole kyse eläinlajin hävittämisestä. Tämä kansalaisaloite on rakentava aloite Suomen susikannan hoitamiseksi kestävästi, muistuttaa Mickel Nyström, ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n varapuheenjohtaja.

Metsästyskaudesta tulossa vaikea

Metsästyskaudesta on susitilanteen kannalta tulossa vaikea. Metsästäjillä on koiriensa ja koko koirametsästyskulttuurin puolesta hätä ja siksi Metsästäjäliitossa ja monissa metsästyskoirajärjestöissä on katsottu tarpeelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin.

– Metsästäjille on annettu valtuutus toteuttaa hirven kannanhoidollinen metsästys. Suomessa on jo alueita, joilla ei voida susivaaran vuoksi koirilla metsästää. Susi ei pysty säätelemään hirvikantaa toivotulla tasolla, jolloin uhkana on liikennevahinkojen sekä taimikkotuhojen kasvu ja SRVA (suurriistavirka-apu)-toiminnan vaikeutuminen, sanoo Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja Pentti Isoviita. 

– Kannanhoidollinen metsästys on kestävä ratkaisu moniin susia koskeviin kysymyksiin. Lisäksi laissa on mahdollistettava nykyistä luotettavampi suden kannanarviointi ja määritettävä valtakunnallisesti yhtenäiset toimintatavat uhkaa tai vaaraa aiheuttavien susien poistamiseen, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola sanoo.

Lisätietoja:

Seuraavat järjestöt ovat olleet mukana valmisteluissa: 

Metsästäjäliitto:
toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpola@metsastajaliitto.fi
www.metsastajaliitto.fi/susi

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:
Kenttäjohtaja Timo Leskinen puh. 040 075 4235, timo.leskinen@mtk.fi

Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:
Varapuheenjohtaja Mickel Nyström, puh. 040 775 5830, mickel.nystrom@slc.fi

Suomen harmaahirvikoirajärjestö:
puheenjohtaja Jukka Immonen, puh. 040 836 9960, puheenjohtaja@shhj.info

Suomen Pystykorvajärjestö:
puheenjohtaja Pentti Isoviita, puh. 050 351 1410, puheenjohtaja@spj.fi 

Muut valmistelussa olleet koirajärjestöt:

Suomen Bassetkerho, Antti Nuutero                                 
Suomen Beaglejärjestö, Toivo Kangas                          
Kanakoirakerho, Jyrki Kangas                                     
Suomen Ajokoirajärjestö, Liisa Miettinen                     
Suomen Spanieliliitto,  Paula Horne                                  
Suomen Dreeverijärjestö, Timo Nurmiluoto                 
Saksanseisojakerho, Vesa Nummi                                        
Suomen Laikajärjestö, Voitto Pulkkinen                      
Noutajakoirajärjestö, Petteri Hirvonen                         
Springerspanielit, Petri Karlsson                                  
Suomen Mäyräkoiraliitto, Seppo Saari                        
Suomen Kettuterrierit, Eero Suomus