Covid-19-pandemiasta aiheutuneen poikkeustilan vuoksi useimmat meistä joutuvat viettämään aikansa joko eristyksissä kotona tai kokonaan karanteenissa. Tilanne on lisännyt kiinnostusta suoratoistopalveluiden tarjontaa kohtaan – ja myös Viaplayn viihdesisällön katselussa voidaan nähdä huomattavaa kasvua. Kahden viime viikon aikana Viaplayn katselu on lisääntynyt 18 prosentilla poikkeustilaa edeltäviin viikkoihin verrattuna. Myös katselutrendit ovat selkeät: katsomme enemmän, turvaudumme komediaan ja rakastamme nostalgiaa!

Koronapandemian estäessä meitä viettämästä aikaa ystäviemme seurassa ja hallituksemme pyytäessä meitä pysyttelemään kotona, jää meille luonnollisesti enemmän aikaa suoratoistopalveluiden parissa. Viaplayn parissa vietettyjen minuuttien määrä on kahteen poikkeustilaa edeltävään viikkoon verrattuna lisääntynyt 18 prosentilla. Katselutottumuksissamme on havaittavissa myös selkeä rakenteellinen muutos – illan suosituimpien ruututuntien sijasta viihdettä kulutetaan nyt tasaisemmin ympäri vuorokauden. Myös vuokraelokuvien kulutus on kasvanut koronapandemiaa edeltäviin viikkoihin verrattuna huimasti – jopa 56 prosentilla! 

”On selvää, että Viaplaysta on tullut yhteinen ajanviete koko perheelle. Kulutamme tällä hetkellä enemmän elokuvia ja sarjoja kuin koskaan aiemmin, ja viimeisen kahden viikon aikana olemme rikkoneet aiemmat katseluennätyksemme”, kertoo NENT Groupin Chief Content Officer Filippa Wallestam.

”Tarjoamme laajasti erilaista sisältöä koko perheelle. Etenkin Viaplayn lastenohjelmat ovat olleet kovassa suosiossa, ja rakastetusta Saagan seikkailut -alkuperäissarjastamme pääsemmekin katsomaan uusia jaksoja jo ensi viikolla! Nyt kun elokuvateatterit ovat koronakriisin vuoksi suljettu, on meidän ollut mahdollista tuoda blockbuster-elokuvia myös suoraan ihmisten olohuoneisiin. Näinä vaikeina aikoina on hienoa, että voimme tarjota katsojille laadukasta sisältöä, josta nauttia omalla kotisohvalla”, Wallestam jatkaa. 

Komedia ja nostalgia kiinnostavat

Viaplayn viihdesisällöstä löytyy suosikkeja koko perheelle. Tarjonnan moninaisuus on nähtävissä myös katsojien suosikeissa: etenkin perhe-elokuvat, komedia ja nostalgiset sarjat tuntuvat tarjoavan kriisin hetkellä turvaa monelle. Perheen yhteisiä elokuvahetkiä ovat viihdyttäneet mm. Aladdin, Räyhä-Ralf valloittaa Internetin ja ikisuosikki Frozen. Komediasarjoista The Office, Family Guy ja South Park viihdyttävät etäkonttoreilla, ja Frasier ja Lost kuljettavat meidät ajassa taaksepäin. Viaplaysta löytyvät myös kaikki 25 James Bond -elokuvaa, joiden parissa on tilastojemme mukaan vietetty viime viikkoina runsaasti aikaa.

”Kaikkien Bond-elokuvien katseluun saa kulumaan yhteensä kaksi päivää, neljä tuntia ja 52 minuuttia”, Wallestam vinkkaa.

Viaplayn monipuolinen uutuusleffojen tarjonta iskee myös katsojiin. Viaplayn Suomen suosituimmista elokuvista suuri joukko on saanut ensi-iltansa viime vuonna. Suosituimpien elokuvien kärkisijoilta löytyy niin komediaa (Long shot – mahdoton yhtälö), kauhua (Us) kuin romantiikkaakin (After). Myös moninkertainen Oscar-voittaja Bohemian Rhapsody on ilahduttanut klassikkobiiseillään monien etäpäiviä. 

Sarjoja katsellaan #Bingewatch-periaatteella 

Viaplaysta löytyy runsaasti suosittuja sarjoja, ja mikä olisikaan parempaan ajanvietettä omalle kotisohvalle eristäytyneenä kun kunnon sarjamaraton. Ahmittavien huippusarjojen joukkoon lukeutuvat mm. menestysdraama Greyn anatomia, jännittävä The Blacklist, draamakomedia Castle sekä rakastetut lastenohjelmat PAW Patrol ja Pipsa Possu. Jokaista edellämainittua voi Viaplaysta katsella usean tuotantokauden verran! 

Viaplay panostaa myös alkuperäissarjoihin, ja toistaiseksi tänä vuonna päivänvalon on nähnyt jo 8 alkuperäissarjaa. Tulevan kevään aikana ensi-iltansa saavat mm. dokumenttisarja Viikinkien viimeinen matka (12.4.), Big Lars (23.4.) ja odotettu suomalainen draamatrilleri Cold Courage (3.5.) Alkuperäissarjojamme on poikkeustilan aikana katseltu myös runsaasti. Suomessa suosituimpien alkuperäissarjojen lista näytti viikolla 13 seuraavanlaiselta: 

1. Rig 45
2. Vettä sakeampaa
3. Wisting
4. Käsi kädessä
5. Box 21

Lisätietoja: 

Marika Paloniemi, NENT Group Finland, PR & SoMe Project Manager
marika.paloniemi@nentgroup.com
+358 40 6603771

Yhteistiedote: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Työterveyslaitos ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

Viranomaiset muistuttavat, että itse tehdyt maskit eivät suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta. Maski voi kuitenkin suojata muita, jos maskin käyttäjällä on virustartunta.  Pahimmillaan itse tehdyt suojaimet voivat olla jopa viruksenlevittäjiä, jos oikeanlaisesta hygieniasta ei pidetä huolta. Väärin käytettynä itse tehty maski lisää epäpuhtauksien määrää hengitysteiden edessä. Maski ei ole hengityksensuojain. Virallisten hengityksensuojainten ja suu-nenäsuojusten myynti ja maahantuonti on tarkoin säädeltyä.

Erilaiset hengitysteiden eteen tehdyt viritykset ja itse tehdyt kasvosuojaimet ovat lisääntyneet katukuvassa. Paras keino suojautua koronavirusta vastaan on kuitenkin pysyä kotona, pitää ainakin 1-2 metrin etäisyys muihin ihmisiin ja pestä kädet vedellä ja saippualla tai puhdistaa ne alkoholipitoisella käsihuuhteella.

Työterveyslaitos, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja sosiaali- ja terveysministeriö antavat ohjeita hengityssuojaimiin ja niihin liittyvään lainsäädäntöön liittyen.

THL:n mukaan suu-nenäsuojausten käyttöä suositellaan pisarasuojaksi, kun työntekijät hoitavat hengitystieinfektioon sairastuneita potilaita. Hengityksensuojaimia (FFP2 tai FFP3) suositellaan käytettäväksi, kun hoidon aikana tehdään aerosolia tuottavia toimenpiteitä esim. tehohoidossa. Potilasta, jolla on hengitystieinfektio, voidaan opastaa käyttämään suu-nenäsuojusta esimerkiksi odotustilassa tai kuljetuksen aikana. 

Jos teet itsellesi tai läheisellesi maskin

• Muista, että tekemäsi maski ei ole henkilönsuojain. Maski ei suojaa käyttäjää koronavirukselta.
• Likainen maski voi olla viruksenlevittäjä.
• Maski saattaa suojata muita maskin käyttäjän hengitysteistä leviäviltä pisaroilta. Oireettoman taudinkantajan maskin käytöstä voi olla hyötyä esimerkiksi liikennevälineissä, kaupoissa jne, mutta siitä ei ole olemassa tieteellistä näyttöä.
• Maskin käytöstä huolimatta noudata liikkumisrajoituksia. Pysy kotona ja hoida vain välttämätön asiointi kaupassa. Jos olet karanteenissa, älä poistu kotoa. Pidä 1-2 metrin etäisyys muihin ihmisiin ja pese kädet saippualla.
• Pue puhdas maski puhtain käsin.
• Pidä maski puhtaana: älä kosketa maskia käytön aikana
• Riisu maski koskettaen vain sen kiinnitysnauhoihin ja laita maski suoraan pesukoneeseen tai muovipussiin. Pese kädet ja pese maski joka käytön jälkeen. Maski on pestävä 90 asteessa.
• Muista, että esimerkiksi maskin koskettelu lisää epäpuhtauksia hengitysteiden edessä. Väärinkäytetystä maskista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
• Käytön aikana maskia ei voi riisua pois tai kaulalle ja esimerkiksi juoda tai syödä.
• Tee maski ohuesta kankaasta ja käytä useampi kerros kangasta. Esimerkiksi lakanakangas on hyvä materiaali. Varmista, että jaksat hengittää hyvin maski yllä.
• Huomaa, että kostunut maski läpäisee mikrobeja kuivaa helpommin.
• Älä tuputa maskin käyttöä kenellekään. Sydän- ja verenkiertosairauksien, astman tai keuhkoahtaumataudin oireet voivat olla este käyttää suu-nenäsuojainta. Likainen maski voi aiheuttaa terveyshaitan.

Jos olet harrastelijaompelija ja teet maskeja myyntiin

• Korosta, etteivät tekemäsi tuotteet ole henkilönsuojaimia tai kirurgisia suu-nenäsuojuksia: tekemäsi maskit eivät anna käyttäjälleen varmaa suojaa esimerkiksi koronavirusta vastaan.
• Varmista, että tekemäsi maski ei aiheuta käyttäjälle terveydellistä haittaa.
• Ohjeista ostajaa olemaan koskettelematta maskia käytön aikana. Maskin koskettelu lisää epäpuhtauksien määrää hengitysteiden edessä, jolloin tuotteesta voi olla käyttäjälle haittaa.
• Käytä materiaalia, joka voidaan pestä pesukoneessa 90 °C.
• Huomioi, että liian tiivis maski voi myös aiheuttaa terveyshaittoja etenkin, jos henkilöllä on sydän- tai verenkiertotauteja, astmaoireita tai keuhkoahtaumatauti.
• Minkäänlaista nimeä, joka viittaisi hengityksensuojaimiin tai kirurgisiin suu-nenäsuojuksiin, et saa myymästäsi tuotteesta käyttää. Hengityksensuojaimiin viittaavaa nimeä saa käyttää vain, jos tuotteet täyttävät hengityssuojaimia koskevat vaatimukset. Kirurgisten suu-nenäsuojuksien on täytettävä lääkinnällisten laitteiden vaatimukset.
• Et saa markkinointimateriaalissa antaa ristiriitaisia tietoja tuotteen käyttötarkoituksesta. Jos maski ei täytä henkilönsuojaimen vaatimuksia, sen markkinoinnissa ei saa käyttää sanoja, ilmaisuja tai kuvia, jotka antaisivat kuluttajalle käsityksen, että tuote tarjoaa käyttäjälleen suojaa tai toimii suojaimen tavoin.
• Et saa markkinointimateriaalissa antaa ristiriitaista tietoa myöskään siitä, että itse tehty maski olisi kirurginen suu-nenäsuojus.
• On myyjän vastuulla tietää, millaista tuotetta on tarjoamassa ja millaiseksi niiden tehon väittää.

Jos haluat valmistaa kirurgisia suu-nenäsuojaimia ammattilaisten käyttöön

• Tuotteiden tulee täyttää lääkinnällisille laitteille (tuoteluokka I) annetut vaatimukset.
• Tuotteissa oltava CE-merkintä ja valmistajan nimi sekä osoite.
• Tuotteet saa tuoda markkinoille ilman ilmoitetun laitoksen arviointia eli markkinoille saattanut valmistaja on yksin vastuussa tuotteista.
• Tuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen vaadittava dokumentaatio tulee olla valvovan viranomaisen eli Fimean saatavilla.
• Rekisteröidy kotimaisena valmistajana Fimealle ja toimita kopio vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta.
• Tarkemmat vaatimukset ja testausmenetelmät on annettu standardissa EN 14863.

Jos haluat valmistaa hengityksensuojaimia (esim. FFP2/FFP3 suojaimia)

• Suojaimen on täytettävä EU:n henkilönsuojainasetuksen (EU) 2016/425 vaatimukset.
• Teetä suojaimelle EU-tyyppitarkastus (ilmoitetussa laitoksessa).
• Laadi tuotteelle EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus suomeksi ja ruotsiksi
• Hengityksensuojaimissa on oltava valmistajan ja suojaimen tunniste ja CE-merkintä, jonka perässä on suojaimen laatua valvovan ilmoitetun laitoksen tunnusluku. CE-merkinnän saa kiinnittää suojaimeen, kun tuote on tyyppihyväksytty ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus on laadittu.
• Tee hengityksensuojaimen mukaan käyttöohjeet sekä suomeksi että ruotsiksi. Käyttöohje on tärkeä, jotta käyttäjä osaa pukea suojaimen oikein ja tietää, miltä se suojaa.
• Tutustu myös Suomen Standardisoimisliiton hengityksensuojaimiin liittyviin standardeihin, kuten EN 149, ennen kuin aloitat valmistuksen.
• Katso havainnolliset kuvat hengityksensuojaimista Työterveyslaitoksen sivuilta.

Kuluttajille tarkoitetut hengityksensuojaimet (esim. FFP2/FFP3)

• Suojaimen on täytettävä edellä kuvatut suojainasetuksen vaatimukset kaikilta osin.
• Valmistajan on ilmoitettava, että hengityksensuojain on tarkoitettu suojaamaan kuluttajia.

Ammattikäyttöön tarkoitetut hengityksensuojaimet (esim. FFP2/FFP3)

• Suojaimen on täytettävä sitä koskevat suojainasetuksen vaatimukset kaikilta osin.
• Valmistajan on ilmoitettava, että hengityksensuojain on tarkoitettu työssä käytettäväksi. Jos käyttötarkoitusta ei kuvata, suojain katsotaan ammattikäyttöön tarkoitetuksi.

Ammattikäyttöön tarkoitetut koronavirukselta suojaavat hengityksensuojaimet

• suojaustaso vastaa FFP2-tasoa, COVID-19-pandemian aikana, ei FFP-suojaimia voida testata
• ovat tarkoitettu yksinomaan koronavirukselta suojautumiseen ammattikäytössä
• testausraportista on oltava nähtävissä, että suojaimen suojaustehokkuus saavuttaa tason, joka määritellään henkilönsuojainasetuksen liitteessä II kuvatuissa olennaisissa terveys- ja turvallisuusvaatimuksissa.
• EU-tyyppitarkastustodistusta ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta ei ole laadittu
• suojaimessa ei ole CE-merkintää
• suojaimen mukana toimitettavat käyttöohjeet saavat olla tavallista suppeammat suomen-, ruotsin- tai englanninkieliset
• suojaimen merkinnöissä saa ilmoittaa tavallista vähemmän tietoja.

Asiasta ohjeistetaan STM:n linjauksessa.

Jos olet aikeissa tuoda myyntiin hengityksensuojaimia tai suu-nenäsuojia, saat viranomaisilta lisätietoa tuotteisiin liittyvästä lainsäädännöstä ja markkinoille saattamisen edellytyksistä.

Lisätietoja:

kuluttajille myytävät hengityksensuojaimet:

ylitarkastaja Asta Koivisto, Tukes. p. 029 5052 187

sähköposti muotoa etunimi.sukunimi(at) tukes.fi

ammattikäyttöön tarkoitetut hengityksensuojaimet:

neuvotteleva virkamies Pirje Lankinen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 488

ylitarkastaja Tapani Vänni, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 219

sähköposti muotoa etunimi.sukunimi(at)stm.fi

kirurgiset suu- ja nenäsuojukset hoitohenkilökunnan käyttöön:

tarkastaja Tuomo Aarnikka, Fimea. p. 029 5223278, Fimea

sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@fimea.fi.

tietoa suu- ja nenäsuojuksista ja hengityksensuojaimista:

vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2595, erja.makela(at)ttl.fi, Työterveyslaitos

Tutustu myös:

THL:n toimenpideohje epäiltäessä koronaviruksen COVID-19 aiheuttamaa infektiota

Tietoa itse tehdyistä suojaimista, suu-nenäsuojuksista ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos)

Tukesin henkilönsuojaimia käsittelevät sivut 

Fimean tiedote: Kevyet nenä-suusuojaimet eivät ole riittäviä estämään virustartuntoja (18.3.2020)

Tukesin tiedote: Huomioi nämä kun myyt hengityksensuojaimia (13.3.2020)

Tukesin tiedote: Uusi vientilupavaatimus henkilönsuojaimille koronavairuksen takia (20.3.2020)

Maailman terveysjärjestö WHO aloittaa lääkeainetestit löytääkseen koronavirusoireisiin tehoavan yhdistelmän. Samaan aikaan globaali tiedeyhteisö jakaa avoimesti koronatietoa yli rajojen ja jopa rokotekehittäjien keskinäinen kilpailu on kääntymässä yhteisöllisyydeksi. Voimakas kansainvälinen yhteisymmärrys sekä tiedon jakamisesta että valmiin lääkeaineen antamisesta laajaan käyttöön on täysin uniikkia, luonnehtii eurooppapatenttiasiamies Krister Karlsson Kolsterilta.

Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti aloittavansa maailmanlaajuiset testit, joilla selvitetään neljän lääkeaineyhdistelmän vaikutusta ja tehoa koronavirusoireita vastaan. remdesivir, lopinavir sekä ritonavir on alun perin kehitetty muuhun tarkoitukseen, kuten malariaa, hiviä ja ebolaa vastaan.

”Esimerkiksi testeissä käytetyn lopinavir-ritonavir-yhdistelmän oikeudet kuuluvat Yhdysvaltalaiselle AbbVie-lääketeollisuusyritykselle. AbbVie on ilmoittanut, että jos testien perusteella syntyy toimiva koronarokote, se ei aio hyödyntää patenttinsa suojaa. Yritys siis antaa testeistä syntyneen lääkeaineen vapaaseen käyttöön”, kertoo kemian tiimin johtaja ja eurooppapatenttiasiamies Krister Karlsson IPR-asiantuntijayritys Kolsterilta.

Ennenäkemätöntä globaalia yhteistyötä

WHO ja muut terveysviranomaiset ovat kuluneiden kuukausien aikana tehostaneet tiedon ja tutkimustulosten levittämistä ja puhuneet tieteellisten julkaisujen sekä kokeiden vapaan saatavuuden puolesta.

”Tiedeyhteisö jakaa avoimesti koronatietoa keskenään ja rokotekehittäjien keskinäinen kilpailu on korvautunut yhteisöllisyydellä”, Karlsson kertoo.

Lääkeaineiden patentteja annetaan usein laajaan käyttöön, kuten kehitysmaissa aids- ja hiv-lääkkeiden valmistamiseen. Kansainvälinen yhteistyö koronarokotteen ja lääkeaineiden kehittämiseksi on kuitenkin erityistä jopa lääketieteen osalta.

”Näin laaja ja voimakas kansainvälinen yhteisymmärrys sekä tiedon jakamisesta että valmiin lääkeaineen antamisesta laajaan käyttöön on aivan uniikkia.”

Yhteistyö nopeuttaa mahdollisen koronalääkkeen tai -rokotteen kehittämistä huomattavasti.

”Koska lääkeaineiden ominaisuudet ja niiden mahdolliset sivuvaikutukset ovat jo tiedossa, näissä testeissä puhutaan kuukausista, täysin uusien lääkeaineiden testaukseen voi normaalisti mennä vuosikymmen”, Karlsson sanoo

Pakkolisenssi pahimman varalta

Patenttilainsäädäntö on varautunut tilanteeseen, jossa yritys saa yksinoikeuden rokotteeseen ilman halua sen laajaan jakamiseen tai lisensointiin. Erittäin merkittävän yleisen edun niin vaatiessa tuomioistuin voi maakohtaisesti määrätä pakkoluvan eli pakkolisenssin.

”Pakkolupaan vedotaan erityisesti lääkeaineiden kohdalla. Jos patentilla suojatun rokotteen omistaja ei suostu myöntämään lisenssiä suojatun rokotteen valmistamiseen muualla, luvan voi saada tuomioistuimen päätöksellä”, Karlsson kertoo.

Israel on jo ottanut käyttöön pakkoluvan koskien WHO:n lääkeainetestauksessa käyttämää ritonavir-lopinavir-lääkeyhdistelmää. Korona-rokotteen saatavuuteen tähtääviä ennakoivia toimenpiteitä on tehty myös muissa maissa, kuten Chilessä ja Ecuadorissa. Maat ovat varmistaneet viranomaisilta mahdollisuuksia pakkolisenssiin.

”AbbVien näkemys patenttien luovuttamisesta vapaaseen käyttöön on koronarokotteen kohdalla vallitseva ajattelutapa ja toimintamalli. Ei ole kenenkään edun mukaista, että lääkeyritys pitäisi liian tiukasti kiinni patenttioikeuksistaan lääkeaineeseen”, sanoo Krister Karlsson.

Lisätietoja
Krister Karlsson, eurooppapatenttiasiamies, Kemian tiimin johtaja | Kolster
p. 044 236 5676
krister.karlsson@kolster.com

Vihreäkeijun sydämessä sykkivät tuoreet teot, jotka syntyvät herkillä tuntosarvilla sekä uutteralla uteliaisuudella ja kekseliäisyydellä. Pidämme tärkeänä, että yritystoiminta on kilpailukykyinen ja kannattavaa toimintaa, joka ottaa viljelyssä huomioon kiertotalouden, ympäristöystävällisen energiakäytön ja tehokkaan viljelymuodon. IP Sigll ilmastosertifikaatti on osoitus, että olemme onnistuneet meille tärkeissä asioissa.

IP Sigill + ilmasto standardin pääpaino ovat elintarviketurvallisuudessa ja tuotannon ympäristövaikutuksissa. IP-standardin omistaa ja sitä hallinnoi ruotsalainen Sigill Kvalitetssystem AB. Lisätietoja löytyy osoitteessa www.sigill.se. Suomessa standardiin liittyvät asiat hoitaa Puutarhaliitto, lisätietoa osoitteessa www.puutarhaliitto.fi

Vihreäkeijun salaatit kasvavat Honkajoen Kirkkokallion energiapuistossa

Vihreäkeijun Honkatarhojen kasvihuoneet (4 ha) sijaitsevat Honkajoen Kirkkokalliolla, jossa yritykset tuottavat yhdessä bioenergiaa. Kirkkokalliolla pyritään välttämään jätteen muodostumista ja kaikki hyödynnettävissä oleva käytetään tavalla tai toisella ennen kuin ne päätyvät jätteeksi.  Ilmasto kiittää ja yhteistyö tuo yrityksille säästöjä.

(lisätietoa osoitteessa https://www.vatajankoski.fi/kirkkokallion-energiapuisto-kiertotalouden-edellakavija/)

Tiivis yhteistyö konsernin sisällä tärkeää

Vihreäkeijun arvomaailma perustuu puhtaisiin ja kotimaisiin raaka-aineisiin ja siihen että kuluttaja voi aina luottaa tuotteeseen. Viljelyssä käytämme biologista torjuntaa ja kastelussa käytettävä vesi kierrätetään uudestaan kasvien käyttöön. Kasvihuoneiden toiminta on paljon automatisoitua, mutta ihmisen läsnäolo on välttämätöntä kasvihuoneilla.  Henkilökunta pitää huolen siitä, että tuotteet ovat aina puhtaita, siistejä ja houkuttelevia. Tiivis yhteistyö konsernin yritysten välillä ja osaava henkilökunta ovat voimavaroja, joista ei tingitä. www.vihreakeiju.fi

Kuvassa: Toimitusjohtaja Tomi Levonen ja tuotantopäällikkö Tuomo Rautiainen

Lohjan kaupunginorkesterin uudeksi taiteelliseksi johtajaksi on valittu viulisti-kapellimestari Jukka Untamala. Untamala aloittaa uudessa roolissaan 1.8.2020. 

Jukka Untamala kuuluu maamme musiikkielämän mielenkiintoisten moniottelijoiden joukkoon ja on tunnettu kapellimestarina, kamarimuusikkona, viulistina, sekä konserttisarjojen ja festivaalien innovatiivisena suunnittelijana. Hän on mm. Kamus-kvartetin alkuperäisjäsen ja Meidän Festivaalin taiteellinen johtaja yhdessä kvartetin jäsenten kanssa.

“Näinä haastavina aikoina tuntuu lohdulliselta luoda katsetta tulevaisuuteen. Olen erittäin onnellinen uudesta nimityksestä, ja odotan innolla tulevaa yhteistyötä. Orkesterin poikkeuksellinen monipuolisuus on tehnyt suuren vaikutuksen, odotankin, että pääsemme yhdessä kehittämään Lohjan kulttuuritoimintaa entistä rikkaammaksi ja luomaan elämyksellisiä konsertteja yleisöllemme!”

Lohjan Kaupunginorkesteri aloittaa kautensa Karjalohjan Kesäkonsertilla 15.8.2020. Syksyn koko ohjelma julkaistaan toukokuussa 2020. 

Näinä vaikeina aikoina orkesteri ja uusi taiteellinen johtaja toivottavat kaikille voimia ja jaksamista. Pysykäämme terveinä ja luokaamme toiveikas katse tulevaan! 

Tervetuloa konsertteihin! 

Lohjan Kaupunginorkesteri/ vs. Intendentti Heidi Ketola / Jukka Untamala

orkesteri.lohja.fi

www.jukkauntamala.fi

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Heidi Ketola

heidi.ketola@lohja.fi

puh. 044-3741464

Högsta domstolen uppnådde senaste år sitt mål att försnabba ärendenas behandling inom alla ärendekategorier.

År 2019 inkom det sammanlagt 2 028 ärenden till högsta domstolen, dvs. nästan samma antal som året innan (2 055 ärenden). Största delen av ärendena utgjordes av ansökningar om besvärstillstånd, vilka var 1 802 till antalet. Högsta domstolen beviljade 125 besvärstillstånd, vilket innebär att antalet beviljade besvärstillstånd motsvarade 6,9 procent av antalet inkomna besvärstillståndsansökningar. Högsta domstolen avgjorde under året 2 069 ärenden, dvs. ett större antal ärenden än vad som inkom under samma tid. Under verksamhetsåret offentliggjordes 112 prejudikat, vilket är fler än genomsnittet under de senaste åren.

Bland besvärstillståndsansökningarna ökade fortsättningsvis andelen ärenden där hovrätten inte beviljat ändringssökanden tillstånd till fortsatt handläggning. År 2019 utgjorde denna typ av ansökningar över en tredjedel (37 %) av alla ansökningar om besvärstillstånd, medan andelen för tvistemålens del steg till 46 procent och därmed var större än någonsin förut.

Högsta domstolen uppnådde senaste år sitt mål att försnabba ärendenas behandling inom alla ärendekategorier. Den genomsnittliga behandlingstiden för alla ärenden som avgjordes under verksamhetsåret förkortades till 5,4 månader. För de förkastade besvärstillståndsansökningarnas del förkortades behandlingstiden till 3,8 månader. För dessa ärendens del var den genomsnittliga behandlingstiden under de två föregående åren 5,1 månader (år 2017) och 4,3 månader (år 2018). I de fall där besvärstillstånd beviljades var behandlingstiden i sin helhet i genomsnitt 18 månader, och var därmed ungefär en halv månad kortare än den genomsnittliga behandlingstiden under de två föregående åren.

År 2019 var det första år under vilket högsta domstolen tillämpade rättegångsbalkens bestämmelse om att en ledamot ensam är behörig att behandla och avgöra ett besvärstillståndsärende om det är uppenbart att det inte finns förutsättningar att meddela besvärstillstånd. Ledamöterna avgjorde ensamma ungefär 20 procent av alla de besvärstillståndsärenden vars behandling avslutades genom att ansökan om besvärstillstånd förkastades. Avgörandet träffas dock även i dessa fall på föredragning av en föredragande.

Tilläggsinformation: kanslichef Tommi Vuorialho, tfn 02956 40 110, tommi.vuorialho(at)oikeus.fi

HD:s årsberättelse 2019

HD:s statistik 2010-2019

NHL-kauden ollessa tauolla hemmotellaan katsojia teemapäivillä, jotka keräävät yhteen viime vuosien parhaat pelit, upeimmat maalit sekä kovimmat suomalaispelaajat. Pelit ovat katsottavissa Viasat Jääkiekko -kanavalla sekä Viaplayssa.  

6.4 maanantai – taitoa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Viikko taiteillaan käyntiin vauhtia ja vaarallisia tilanteita unohtamatta. Maanantaina muun muassa palataan tauolla olevan kauden tähdistöviikonloppuun, lyödään öljyä liekkeihin tulikuumien Albertan paikalliskamppailuiden parissa ja eletään uudestaan maalirikas Maple Leafs-Hurrinaces -ottelu Antti Mäkisen selostaessa. Viikon ensimmäinen päivä huipentuu otteluun, jossa Aleksander Ovechkin ampuu NHL-uransa 700. maalinsa.    

7.4. tiistai Sebastian Ahon seurassa 

Tiistaina ihastellaan tauolla olevan kauden tehokkaimman suomalaispelaaja Sebastian Ahon taitoa. Ahon kauden onnistuneimpien otteluiden lisäksi nähdään hyökkääjän tarinan junioreista tähtipelaajaksi avaava dokumentti The Beginning Of The Journey. Katsojat pääsevät myös herkuttelemaan Ahon uran kaikilla maaleilla, jotka tarjoillaan yhteen soittoon.

8.4. keskiviikko Patrik Laineen kanssa

Keskiviikkona kanavamme näyttää Patrik Laineen NHL-uran kaikki 138 maalia puolen tunnin mittaisessa paketissa. Lisäksi ihastellaan tämän kauden parhaita yksittäisiä Laineen pelejä.

9.4. torstai Mikko Rantasen seurassa

Mikko Rantasen NHL-uran kaikki maalit toistaiseksi, dokumentti junioreista NHL-tasolle sekä Coloradon suomalaistähden kauden parhaita otteluita. Näistä palasista koostuu Viasat Jääkiekko kanavan torstain tarjoilu.

10.4. perjantaita piristää Aleksander Barkov

Perjantaina yritetään ymmärtää Aleksander Barkovin käsittämätöntä yksilötaitoa. Viikonlopun alkamisen kunniaksi tarkastellaan Barkovin tämän kauden parhaita pelejä ja palataan kesään sekä syksyyn vuosimallia 2018. Inside NHL Global Series 2018 -dokumentti avaa Patrik Laineen ja Barkovin valmistautumista Helsingin Global Series otteluihin Jetsin ja Panthersin välillä.

11.4. lauantai – hatut ilmaan!

Tämän kauden aikana on nähty jo yli 60 hattutemppua. Lauantain ratoksi tarjoilemme katsojille niistä seitsemän. Hattutemppupelit nähdään tähtihyökkääjiltä Patrik Laine, Connor McDavid, Aleksander Ovechkin, David Pastrnak, Artemi Panarin, Patrice Bergeron ja Leon Draisaitl.

12.4. suomalaisten sunnuntai

Viikon viimeinen päivä herkutellaan tauolla olevan kauden parhaiden suomalaispelaajien esitysten parissa. Suomalaisonnistumisten sävyttämien otteluiden lisäksi sunnuntaina pääsee tutustumaan neljän suomalaispelaajan kasvutarinaan neliosaisen Beginning Of The Journey -dokumentin myötä.

”NHL-kauden ollessa tauolla herkuttelemme toistaiseksi hienoimmilla otteluilla. Tottakai tarjoilemme tähän myös suomalaiskulmaa ja viikon aikana tullaan näkemään päiviä, jotka on pyhitetty suomalaistähdillemme. Viikko alkaa kauden toistaiseksi hienoimmilla peleillä ja huipentuu hienoimpiin suomalaishetkiin. Seuraavalla viikolla avaamme jälleen ovet arkistoihimme ja palaamme herkkupaloihin historiasta, sillä ne ovat saaneet paljon kiitosta katsojiltamme.” virkkoo NENT Group Finlandin jääkiekkotuottaja Iiro Harjula.

Lisätietoja:

Iiro Harjula, Jääkiekkotuottaja, NENT Group Finland
iiro.harjula@nentgroup.com
+358 40 170 1194

Erika Miramo, Head of Marketing & Communication, NENT Group Finland
erika.miramo@nentgroup.com
+358 40 548 5777

Otsonikato pohjoisten leveyspiirien stratosfäärissä on tänä talvena ollut poikkeuksellisen voimakas. Lähipäivien aikana erityisen vähäotsoninen polaaripyörre liikkuu Suomen yllä. Niukan otsonin vuoksi UV-säteily on Suomessa viikonlopun aikana tavanomaista voimakkaampaa.

Torstaina 2. huhtikuuta Sodankylässä tehdyssä luotauksessa on havaittu ennätyssuuri otsonikato noin 18 kilometrin korkeudella. Tilanne on samankaltainen kuin Marambion mittausasemalla Etelämantereella havaitaan keväisen otsoniaukon aikaan.

”Ensimmäistä kertaa pitkän havaintohistorian aikana Sodankylässä on havaittu Etelämantereen kaltainen otsonikato. Stratosfäärissä, noin 18 kilometrin korkeudella on jopa 90 prosenttia vähemmän otsonia kuin normaalisti”, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Rigel Kivi kertoo.

Pohjois-Suomessa 2.4. havaittu kokonaisotsoni oli 271 Dobsonin yksikköä (DU).*  Normaalisti se on 416  DU. Helsingissä havaittiin samana päivänä 343 DU, mutta otsonimäärä pienenee myös Etelä-Suomessa viikonlopun aikana.

”Ilmakehän kokonaisotsonin pitäisi olla pohjoisilla alueilla tähän aikaan vuodesta suurimmillaan stratosfäärin kiertoliikkeestä johtuen. Tänä talvena kokonaisotsoni on kuitenkin pysytellyt lähes samana marraskuun puolivälistä alkaen”, toteaa Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Leif Backman.

Ohut otsonikerros voimistaa UV-säteilyä

Otsonikerros on lähipäivinä normaalia ohuempi koko maassa. Pilvisyydestä riippuen UV-indeksi voi nousta Etelä-Suomessa noin kolmeen. Tavanomaisesti kolmen ylittäviä UV-indeksejä mitataan Suomessa toukokuun alusta alkaen. UV-säteilyltä on syytä suojautua, kun UV-indeksi on 3 tai korkeampi.

Pohjois-Suomessa UV-indeksit ovat viikonloppuna hiukan matalampia, mutta UV-säteilyn määrää voimistaa otsonikerroksen ohuuden lisäksi maanpinnan lumipeite.

”Lumi heijastaa voimakkaasti UV-säteilyä, ja aurinkolasit on hyvä muistaa ottaa mukaan lumisilla alueilla ulkoillessa”, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.

Poikkeuksellisen kylmä stratosfääri voimisti otsonikatoa

Poikkeuksellinen otsonitilanne on kehittynyt arktisella alueella kahden tekijän yhteisvaikutuksesta: hitaasta kiertoliikkeestä stratosfäärissä ja voimakkaasta otsonikadosta. Kiertoliike on tuonut normaalia vähemmän otsonia, ja polaaripyörteen kylmissä oloissa on esiintynyt poikkeuksellisen runsaasti polaaristratosfääripilviä, jotka aiheuttavat otsonikatoa muuntamalla stratosfäärissä esiintyvän kloorin aktiiviseen muotoon. Myös Suomessa nähtiin marras-helmikuussa usein polaaristratosfääripilviä.

”Lisääntynyt auringonvalo kiihdytti otsonikatoa helmi-maaliskuussa. Nyt otsonikato on pysähtynyt, kun polaaripyörre on lämmennyt, ja polaaristratosfääripilviä ei enää juurikaan esiinny”, sanoo Leif Backman.

Pitkällä aikavälillä otsonikerros on toipumassa. Otsonia tuhoavien aineiden pitoisuudet ovat ilmakehässä kuitenkin toistaiseksi niin korkeita, että merkittävää otsonikatoa voi syntyä, jos olosuhteet ovat kuluneen talven tapaan sille suotuisia.

Arktisen alueen otsonia seurataan kansainvälisessä yhteistyössä

Talven aikana arktista otsonikatoa on seurattu kansainvälisessä havaintokampanjassa, johon myös Ilmatieteen laitoksen Sodankylän asema osallistuu. Kampanjassa otsonipitoisuus mitataan samassa ilmamassassa kahden tai useamman mittausaseman yllä otsoniluotaimella. Havaitun otsonimuutoksen avulla saadaan tarkempaa tietoa otsonikadosta.

Ilmatieteen laitoksen Sodankylän asemalla lisäksi käytössä SAOZ-spektrometri, joka mittaa otsonin kokonaismäärää päivittäin. Lisäksi Brewer-spektroradiometri mittaa kokonaisotsonia ja UV-säteilyä Helsingissä ja Sodankylässä. Ilmatieteen laitoksen UV-indeksin mittausverkostoon kuuluu yhteensä seitsemän mittausasemaa.

Lisätietoja:

erikoistutkija Leif Backman, Ilmatieteen laitos, p. 050 405 0752, leif.backman@fmi.fi (otsonitilanne)

erikoistutkija Rigel Kivi, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 2728, rigel.kivi@fmi.fi (otsonitilanne) 

tutkija Kaisa Lakkala, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 2723, kaisa.lakkala@fmi.fi (UV-säteily)

Suomessa mitattuja UV-indeksejä ja UV-indeksiennustetta voi seurata Ilmatieteen laitoksen verkkosivustolla.

Lisätietoa kuluneen talven otsonitilanteesta Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa (24.1.2020): Arktisessa stratosfäärissä on normaalia vähemmän otsonia – Suomessa havaittu talven aikana runsaasti hohtavia helmiäispilviä

*Otsonimäärää mitattaessa käytetään yleensä Dobsonin yksikköä (Dobson Unit, DU). Esimerkiksi kolme sataa Dobsonin yksikköä tarkoittaa, että maanpintaan tuotuna otsonikerroksen paksuus olisi 3 mm.

Kuvat:

Kuva 1: Otsoniluotaus Sodankylässä 20.3.2020. Kuva: Rigel Kivi.

Kuva 2: Sodankylässä tehty otsoniluotaus 2.4.2020. Sininen viiva on huhtikuun luotausten keskiarvo ajalta 1989–2001. 2.4.2020 luotaus on tehty polaaripyörteen sisällä. Havaittu kokonaisotsonin määrä on 271 Dobsonin yksikköä, tavanomainen kokonaisotsonin määrä samana päivänä olisi 416 Dobsonin yksikköä. Suurin otsonikato on havaittu noin 17,5 kilometrin korkeudella. Ilmatieteen laitos.

VR Groupin johtoryhmän jäseniltä pidätetään yhden kuukauden palkka osana koronakriisistä selviytymistä. Työvelvoite säilyy tästä huolimatta.

VR Group ilmoitti jo aiemmin 17.3.2020 konsernin henkilöstöä koskevien yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä koko henkilöstön lomauttamiseksi. Lomautukset toteutetaan vaiheittain vuoden 2020 aikana.

VR Groupin johtoryhmään kuuluvat:

Rolf Jansson, toimitusjohtaja
Topi Simola, divisioonajohtaja, matkustajaliikenne
Martti Koskinen, logistiikkadivisioonan johtaja
Kimmo Soini, kunnossapitojohtaja
Nina Mähönen, liikennejohtaja
Marko Hyvärinen, talousjohtaja
Taru Uotila, lakiasiain- ja vastuullisuusjohtaja
Ilkka Heiskanen, strategia- ja kehitysjohtaja
Timo Koskinen, henkilöstö- ja turvallisuusjohtaja
Tatu Tuominen, viestintäjohtaja

IKEA Real Estate laittaa myyntiin puolet omistamastaan Lappeenrannan Mustolan tontista. Tontille suunniteltiin alun perin perinteistä IKEA-tavarataloa kauppakeskuksen yhteyteen. Syynä päätökselle ovat kuluttajien muuttuneet odotukset sekä uudistukset yrityksen liiketoiminnassa ja konsepteissa. IKEA Real Estaten omistukseen jätettävän tontin osan tulevaisuudesta ei ole vielä päätetty.

Keskustelu mahdollisesta tavaratalosta Lappeenrantaan aloitettiin vuonna 2007. Suunnittelun aloittamisen jälkeen digitalisaation aiheuttama kuluttajakäytöksen muutos on vaikuttanut merkittävästi IKEA Suomen liiketoimintaan ja koko kaupan alaan.

IKEA Suomella on käynnissä uudistuminen, jonka yhtenä tavoitteena on panostaa erityisesti kaupunkikeskustoihin ja perinteisiä tavarataloja pienempiin yksiköihin. Samalla IKEA-tavaratalojen rooli muuttuu entistä monipuolisemmaksi. Kuluttajakäytöksen muutos ja IKEA Suomen liiketoiminnan uudistukset ovat vaikuttaneet merkittävästi myös yrityksen suunnitelmiin Lappeenrannassa. Alueelle ei siksi suunnitella enää ainakaan perinteistä, suurikokoista IKEA-tavarataloa.

Vuodesta 2016 alkaen tavoitteena on ollut löytää alueelle yhdessä kaupungin kanssa kokonaisuus, jossa IKEA voisi olla yksi elementti. Tällaista sopivaa ratkaisua ei kuitenkaan ole löytynyt. Siksi IKEA laittaa myyntiin puolet Lappeenrannan Mustolan tontista. IKEA Real Estaten omistukseen jäävän tontin osuuden tulevaisuudesta ei ole vielä päätetty, eikä tontille ole aktiivisia suunnitelmia. Mitään vaihtoehtoja ei kuitenkaan suljeta pois. 

”Yksi uudistumisemme kulmakivi on, että haluamme olla entistä saavutettavampia ja lähellä ihmisiä siellä, missä he liikkuvat. Tämä näkyy nyt selvästi siinä, minkälaisia toimipisteitä suunnittelemme ja toteutamme”, toteaa IKEA Suomen liiketoiminnan kehitysjohtaja Ann-Christin Pilviö.

IKEA Suomi on tiedottanut avaavansa täysin uudenlaiset IKEA Suunnittelustudiot Jyväskylän ja Helsingin keskustaan. Lisäksi yrityksellä on suunnitteluvaraus Helsingin Koivusaaressa. Viimeisimpänä IKEA kertoi Kuopion tavaratalon suurista logistiikkainvestoinneista, jotka luovat Suomeen kymmeniä uusia työpaikkoja.

Lisätietoja: 

IKEA Viestintä
pr.finland@IKEA.com   

puh. 040 451 7856 

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut merkittävästi Arkean palvelutilauksiin ja vähentänyt tehtävän työn määrää tilapäisesti. Tästä syystä Arkeassa aloitettiin määräaikaisia lomautuksia koskevat yt-neuvottelut. Neuvottelut on nyt saatu päätökseen ja Arkea lomauttaa enintään 355 henkilöä enintään 90 päiväksi 3.4.2020 alkaen

– Niin neuvottelujen aikana kuin niiden päätyttyäkin olemme pyrkineet etsimään vaihtoehtoja määräaikaisille lomautuksille, jotta tilanteen vaikutukset henkilöstölle jäisivät mahdollisimman pieniksi, kertoo Arkean toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi.

– Olemme yhdessä Turun kaupungin kanssa turvaamassa yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä tehtäviä ja tarjoamme apuamme niissä. Näitä voivat olla esimerkiksi ruoka- ja siivouspalvelut. Jos näitä töitä tulee, voimme tarjota niitä määräaikaisesti lomautetuille työntekijöillemme ja siten vähentää lomautusten tarvetta.  

Rompasaari-Salmi pitää erittäin valitettavana, että monien muiden suomalaisten yritysten tapaan
myös Arkeassa joudutaan turvautumaan määräaikaisiin lomautuksiin. Tavoitteena on kuitenkin turvata yrityksen tulevaisuus pitkällä aikavälillä myös tässä yllättävässä muutostilanteessa.

Lisätiedot:
Arkean toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi, 040 591 0929
 

Lahden seudun työllisyysjohtajaksi on valittu sosionomi YAMK Heli Okkonen. Hän siirtyy kuntakokeiluun Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden palvelupäällikön tehtävästä.

Työllisyysjohtaja johtaa ja koordinoi Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilua ja vastaa kokeilun toiminnasta ja taloudesta. Työllisyysjohtaja kehittää alueellista yhteistyötä ja toimii aktiivisesti kansallisissa verkostoissa.
 
Hakijoita tehtävään oli 17, joista haastateltiin neljä. Haastattelujen jälkeen kolme hakijaa kutsuttiin henkilöarviointiin.
 
Lahti on yhdessä Hollolan, Orimattilan, Asikkalan ja Kärkölän kanssa mukana työllisyyden kuntakokeilussa. Kuntakokeilun tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen ja kuntien roolin vahvistaminen työllisyyspalvelujen järjestäjinä. Tarkoituksena on parantaa erityisesti pitkään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Lahdessa kohderyhmään kuuluu TE-toimiston arvion mukaan yli 7900 työnhakijaa.
 
Koronaepidemian aiheuttama poikkeustilanne on vaikuttanut myös kuntakokeilujen aikatauluihin. Kokeilut alkavat 1.1.2021 ja päättyvät 30.6.2023. Työllisyyden kuntakokeilujen käynnistäminen on tulevassa työmarkkinatilanteessa tärkeää, ja paikallista valmistelua Lahden seudulla jatketaan tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston ja kuntien kanssa.
 
Lisätietoja: yhteysjohtaja Mari Kuparinen, 044 371 9450

Mikäli haluat toimia vapaaehtoisena poikkeusolojen aikana tarjoamalla apuasi ikäihmiselle, ilmoittaudu neuvontanumeroomme 020 638 2001. Kaupunki koordinoi vapaaehtoistoimintaa välittämällä tiedon luotettavista avustajista avun tarpeessa oleville asukkaille. 

Kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina toimii palveluneuvojana Piritta Koskinen. Koordinaattori voi järjestää muun muassa kauppa- ja apteekkipalveluja asukkaille kotiin. Kaupunki on yhteydessä 70-vuotiaisiin asukkaisiin, jotka eivät ole ennestään kaupungin palvelujen piirissä. Yhteydenotoilla kartoitetaan asukkaan avuntarve. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori saa tiedon vain niistä yli 70-vuotiaista avuntarvitsijoista, jotka ovat antaneet luvan yhteystietojensa luovuttamiseen.

Ilmoittautuessasi vapaaehtoiseksi kerro nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi sekä miten olet valmis auttamaan. Vapaaehtoiset auttajat eivät itse voi kuulua riskiryhmiin.  Kaupungin koordinoimassa vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat avustajat on tunnistettavissa kuvallisesta henkilökortista. Vapaaehtoistyön koordinaattori on yhteydessä ilmoittautuneisiin ja perehdyttää vapaaehtoiset tehtävään.

Lisätietoja:

palveluneuvoja Piritta Koskinen p. 040 825 2797

R3 (Rheingau Riesling Remastered) on uudelleen tehty
Rheingaun Riesling modernilla tavalla. Tämä luomu ja
vegaaniystävällinen viini tulee Corvers-Kauterin
perheomisteiselta tilalta Rheingaun
alueelta, jonka viinintekijä Matthias valittiin Fallstaffin
puolesta Rheingaun vuoden viinitekijäksi 2019. Samana
vuonna myös Gault&Millau antoi talolle 4 tähden ja
palkinnon "Rising star of the Year". Loppuvuodesta 2019
Fallstaff antoi viinitalolle myös 4:n tähden, jolloin heistä
tuli yksi 10:stä arvostetuimmasta viinitilasta alueella.

R3 on kuiva, hapokas, omenainen, trooppisen
hedelmäinen ja mineraalinen monipuolinen ruokaviini
mm. parsalle, ravuille ja vähärasvaiselle kalalle.

R3: Kun kaipaat viiniltäsi aavistuksen enemmän.
James Suckling 90 p.
Fallstaff 90 p. & Rheingaun alle 15 €:n viinit TOP 10.

Maaliskuun lopussa maksuhäiriöisten suomalaisten määrä kasvoi jo 389 500 henkilöön. Asiakastieto Groupin luottotietorekisterissä olevien joukko on vuodessa kasvanut 6 000 henkilöllä eli 1,6 prosentilla. Kasvu johtuu vuoden 2019 syyskuussa tehdyistä lakimuutoksista ja oli jo silloin ennakoitavissa. Tilastopaketti maksuhäiriötilanteesta on tämän tiedotteen liitteenä. Maakunnittain Asiakastieto julkistaa tietoa puolivuosittain.

”Suuri joukko moneen suuntaan ylivelkaantuneita henkilöitä jäi muutoksen myötä lainamarkkinoiden ulkopuolelle. Rahan tarve ei poistunut, mutta uutta luottoa ei ollut enää mahdollista saada, jolloin heille alkoi tulla maksuhäiriömerkintöjä. On todennäköistä, että ylivelkaantuneiden henkilöiden määrä edelleen kasvaa ja ongelmat syvenevät”, arvioi liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastieto Groupista.

Koronaepidemia ei vielä tässä vaiheessa näy kuluttajien maksuhäiriötilastoissa millään tavoin.

”Jos kuluttajalta jää nyt lasku maksamatta, siitä rekisteröidään maksuhäiriömerkintä todennäköisesti vasta aikaisintaan elokuussa. Talousvaikeuksissa painivan kansalaisen kannattaa olla aktiivinen ja pyrkiä sopimaan maksuista suoraan velkojien kanssa mahdollisimman nopeasti. Uskon, että velkojatkin suhtautuvat maksujärjestelyihin suopeasti”, Muhonen ohjaa.

Hän korostaa, että edelleen valtaosa kuluttajista maksaa laskunsa ja selviää veloistaan. Valopilkkuna tilastoissa hän näkee sen, että nuorimmissa aikuisikäluokissa maksuhäiriöisten henkilöiden osuus on edelleen hieman laskenut.

Maksuhäiriöisten yritysten määrä laski hiukan

Maksuhäiriöisiä yrityksiä oli maaliskuun lopussa 48 500 eli 3 800 vähemmän kuin viime vuonna. Trendi on vuodesta 2015 lähtien ollut laskeva, mutta on todennäköistä, että koronaepidemian seurauksena määrä kääntyy kasvuun. Konkurssiin asetettujen yritysten määrä olikin jo alkuvuonna kasvussa.

Asiakastieto kertoi aiemmin pyrkivänsä tarkentamaan kuvaa, jonka maksuhäiriömerkinnät antavat yritysten maksukyvystä. Yritysten luottotietoihin voidaan jatkossa tallentaa lisämerkintä, joka kertoo maksuhäiriön aiheutuneen koronaepidemiasta. Asiakastieto myös seuraa ja raportoi konkurssihakemuksien määrästä viikoittain.

Lisätietoa: Liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen, puh. 010 2707 408, jouni.muhonen@asiakastieto.fi

Pääsiäinen, kristittyjen suurin juhla, on pian. Monet pääsiäiseen liittyvät seurakuntien tapahtumat, tilaisuudet ja tutuksi tulleet tavat tehdään tänä vuonna koronaepidemian vuoksi toisin. Kirkko välittää poikkeusoloissakin seurakuntalaisille lohtua ja toivoa, kertoo hiljaisen viikon tapahtumat sekä pääsiäisen ilosanoman monilla eri kanavilla.

Pääsiäisen tapahtumat piirrosvideoina

Mitä Raamatussa tapahtuukaan palmusunnuntaina? Miksi vietämme kiirastorstaita? Entä miten kirkoissa näkyy pitkäperjantai ja miksi? Mitä tarkoittaa pääsiäisaamun riemu?

Näihin kysymyksiin annetaan lyhyt ja visuaalinen vastaus kuvakiteyttäjä Salla Lehtipuun piirtämissä videoanimaatioissa, jotka julkaistaan tämän vuoden palmusunnuntaista lähtien. Reilun puolen minuutin mittaisia videoita on neljä: palmusunnuntai, kiirastorstai, pitkäperjantai ja pääsiäispäivät. Videot julkaistaan muun muassa osoitteessa evl.fi/paasiainen.

Virpomistervehdys tänä vuonna virtuaalisesti

Ensi sunnuntai 5.4. on palmusunnuntai. Silloin perinteisesti pienet virpojat ilahduttavat koristeellisilla vitsoillaan ja tervehtivät loruillaan. Tänä vuonna koronaepidemian vuoksi palmusunnuntain virpomistervehdyksen voi välittää virtuaalisesti.

Kirkkohallituksen asiantuntija Terhi Paananen: "Juuri nyt virpomistervehdys, virvon varvon, tuoreeks’ terveeks, tulevaks’ vuodeks’. Jumala sinua siunatkoon”, on erittäin ajankohtainen. Kun tänä vuonna ei voi mennä virpomaan naapurien oven taakse, halusimme mahdollistaa tervehdyksen välittämisen palmusunnuntaina näin virtuaalisesti."

Virtuaalisen virpomisvitsan voi ladata osoitteesta evl.fi/paasiainen ja jakaa esim. Facebookissa, Instagramissa, WhatsAppissa tai sähköpostissa. Virpomistervehdykset on tehnyt graafikko Tuuli Sundén.

Pisara-tv-hartauksissa kuljetaan hiljaisen viikon polku

Palmusunnuntain ja pääsiäisen välissä on hiljainen viikko. Oulussa ja Haukiputaalla kuvatut Pisara-hartaudet näyttävät hiljaisen viikon etenemisen kertojansa sanoin. Pisarat Yle TV1:ssä maanantaista perjantaihin klo 13.20 ja lauantaina 11.4. klo 13.30. Hartaudet voi katsoa myös Yle Areenasta. Pisarat on toimittanut Hilkka Nevala.

Hiljaisen viikon Pisarat:

• Ma 6.4. Tiedottaja Mervi Päivärinta eläytyy Pietarin tarinaan oman elämänsä kautta. (Ps. 102:2-7).
• Ti 7.4. Ihmisen ja kristityn velvollisuus on nousta pahaa vastaan, sanoo kirkkoherra ja lääninrovasti Tuomo Törmänen. (Matt. 26:69-74).
• Ke 8.4. Oulun tuomiokirkon isonvihan aikainen krusifiksi koskettaa tuomiorovasti Satu Saarista. (Matt. 27:57-60)
• To 9.4. Kiirastorstain pyhä ehtoollinen. Opettaja ja pappi Teija Salmi kokee toimivansa ihmiselämän rajapintojen halkeamissa. (Luuk. 22:14-23).
• Pe 10.4. Kanttori Raimo Paaso istui lapsena Haukiputaan kirkossa ja hurjat seinämaalaukset kauhistuttivat, mutta onneksi musiikki toi turvan. (Virsi 69:1,4).
• La 11.4.2020 Haukiputaan 1700-luvun kirkon Mikael Toppeliuksen maalaukset inspiroivat pappi Nuusa Niskalaa. (Matt. 27:62-66).

Jumalanpalvelukset ja hartaudet radiossa, tv:ssä ja seurakunnissa

Yle on lisännyt hartausohjelmien määrää koronaepidemian aikana katsojatoiveiden perusteella. Tv:ssä jumalanpalveluksia lisätään toistaiseksi niin, että lähetys on sekä juhlapyhinä että jokaisena sunnuntaina.

”Erittäin iso muutos on se, että suurin osa tulevien tv-jumalanpalvelusten tuottamisesta on siirtynyt nyt studioon”, kertoo ohjelmapäällikkö Kimmo Saares.

Kello 10.00 tv-jumalanpalvelusten ensimmäisenä studiokirkkototeutuksena on palmusunnuntain sanajumalanpalvelus. Sen toteutuksesta vastaa Jyväskylän seurakunta, mutta ohjelma lähetetään Mediapoliksesta Tampereelta. Messun musiikissa ja rukouksissa kaikuvat kelttiläiset sävyt. Palmusunnuntain radiojumalanpalvelus tulee Tuusulan kirkosta.

Pitkäperjantain Nojatuolikirkko on tallennettu Oulunkylän vanhassa kirkossa Helsingissä. Nojatuolikirkossa pastori Kimmo Saareksen vieraana on piispa emerita Irja Askola. He puhuvat pimeydestä ja toivostakin.

Pääsiäisyönä 11.4. kello 23.55 nähdään TV1:ssä ja kuullaan YleRadio1:ssä uusintana vuodelta 2018 aamupalvelus ja liturgia Uspenskin katedraalista Helsingistä. Palveluksen toimittaa Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo.

Pääsiäissunnuntaina 12.4. kello 10.00 on TV1:ssä studiokirkko, Tiellä Jerusalemiin – pääsiäisen musiikkijumalanpalvelus. Gospel Covertaitajien lauluissa silminnäkijät kertovat hiljaisen viikon ja pääsiäisen tapahtumista Jerusalemissa. Radion kello 10.00 pääsiäispäivän jumalanpalvelus lähetetään suorana Turun tuomiokirkosta, arkkipiispa Tapio Luoma saarnaa.

Yle Radio 1 lähettää perinteiset aamu- ja iltahartaudet sekä jumalanpalvelukset. Lisäksi seurakunnat ympäri Suomen lähettävät jumalanpalvelukset videon kautta myös pääsiäisenä. Seurakuntalaiset voivat etäosallistua niihin seurakuntien omien verkkosivujen tai Facebook-sivujen kautta.

Rovaniemen kaupunki rakentaa Ounasvaaran yläviitosen kilpalatuosuuksille uusia reittejä 1,3 km. Uusien reittien alueelta poistetaan puustoa, jotta rakentaminen voi alkaa suunnitellusti 1.5.2020

Reittien alueelta puuston poisto suoritetaan 6.4.2020 alkaen ja tästä syystä latureitistöä suljetaan Hiihtostadionin ja Urheiluopiston väliseltä liittymäreitiltä sekä koko yläviitosen alueen reittien osalta.

Uudet latureitit valmistuvat 30.9. mennessä ja ovat hiihtäjien käytössä heti talvikaudella 2020-2021.

Yhteystiedot:

Sami Laine p. 040 708 7324
sami.laine@rovaniemi.fi

Turun kaupunki varmistaa kaikille oppilaille yhtäläisen mahdollisuuden osallistua opetukseen. Turku tuleekin olemaan yhteydessä koululaisiin, jotka ovat putoamisvaarassa opetuksesta. Turun kaupungin sivistystoimiala tarkentaa koulujen toimintaohjeita edelleen ja kiinnittää erityistä huomiota oppilaan sekä opettajan jokapäiväiseen kontaktiin, jottei kukaan putoa pois opetuksesta. Päätelaite ja kouluruokailu turvataan kaikille etäopetuksessa oleville peruskoululaisille eli myös 1.-3.-luokkalaisille pikkukoululaisille.

Koulun oppilashuolto järjestää tukea lapsille, joihin ei saada yhteyttä etäopetuksessa tai joiden kodin tilanne on ongelmallinen. Mikäli oppilaaseen ei saada yhteyttä, koulu toimii samoin kuin tilanteessa, jossa lapsi ei ilmesty kouluun.

- Tuen tarvetta kartoitetaan jo Turun kouluissa, perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen kertoo. Oppilaita, joita ei tavoiteta arkisessa koulutyössä tavoitellaan ensi tasolla yhteydenotoin oppilaaseen ja kotiin. Mikäli nämä eivät tuota tulosta, ryhdytään järjestämään vahvempaa puuttumista, jonka viime vaiheessa ovat kotikäynnit ja lastensuojelulliset toimet.

Valmistavan opetuksen oppilaat oikeutettuja lähiopetukseen

Uuden linjauksen mukaan myös valmistavan opetuksen oppilaat ovat oikeutettuja lähiopetukseen. Valmistavaan opetukseen kuuluvat muun muassa maahanmuuttajataustaiset lapset, jotka opiskelevat suomen tai ruotsin kieltä ja muita valmiuksia perusopetukseen. Valmistavan opetuksen piiriin kuuluu Turussa noin 120 oppilasta.

Lähiopetukseen ovat edelleen oikeutettuja myös kaikki 1.–3.-luokkien oppilaat, mikäli heidän ei ole mahdollista opiskella kotona. Kaikilla lähiopetukseen osallistuvilla on myös oikeus kouluruokailuun.

Etäopetuslaitteet käyttöön 1.-3. -luokkalaisillekin

Kaikilla Turun kaupungin 4.-9.-luokkalaisilla oppilailla on käytössä oma päätelaite, jonka avulla etäopiskelu on sujunut hyvin poikkeustilanteen aikana.

- Koulut ovat lainanneet tarpeen mukaan yhteiskäytössä olleita päätelaitteita myös 1.-3.-luokkalaisille etäopetuksessa oleville, jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua verkon kautta tapahtuvaan opetukseen, kertoo perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen. Omien koneiden käyttö on toki sallittua.

- Pyrimme tekemään koulujen välistä yhteistyötä ja saamaan käyttämättä jääneet laitteet kiertoon niitä tarvitseville.

Etäopetuksessa olevat perusopetuksen oppilaat saavat 6.4. alkaen ruoan vain mukaan

Turun peruskoulussa ruokailijoiden määrä on vähentynyt lasten siirryttyä pääosin etäopetukseen. Kouluruokailu on Turussa järjestetty poikkeusoloihin siirtymisestä lähtien joka päivä ja kaikilla oppilailla on edelleenkin oikeus kouluruokailuun. Maanantaista 6.4. alkaen etäopetuksessa oleville perusopetuksen oppilaille annetaan ruoka vain mukaan. Kouluruokailun järjestävällä Arkealla on tarjota kertakäyttöastiat ruokaa hakeville.

Etäopetuksessa olevat oppilaat ilmoittautuvat kouluruuan hakuun. Ruoanhakukouluksi on ohjeistettu valitsemaan kotia lähinnä oleva koulu, jotta kontaktien määrä pysyy mahdollisimman pienenä. Huoltajia on ohjeistettu tarkemmin Wilmassa.

Turku mukana suunnittelemassa yhteistä valmistumispäivää ylioppilaille ja ammattiin valmistuville

Turku haluaa turvata oppilaiden valmistumisen ja siirtymisen seuraavalle asteelle. Opetushallitus valmistelee tällä hetkellä valtakunnallista ohjeistusta päättöarvioinneista.

Mikäli ammatillisen koulutuksen näyttöjä ei voi järjestää kaikille, etusijalla ovat oppilaat, jotka valmistuvat tänä keväänä, jotta he pääsevät siirtymään työelämään tai hakemaan jatko-opintoihin.

Koronaepidemian etenemisestä riippumatta myös kevään ylioppilaat saavat joka tapauksessa päättötodistuksensa ja yo-todistuksensa, eikä heidän hakukelpoisuutensa vaarannu.

Yhteistä valmistumisjuhlaa ammattiin valmistuneille ja ylioppilaille koordinoidaan tällä hetkellä kansallisissa verkostoissa.

- Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei kevään ylioppilasjuhlaa pystytä järjestämään perinteisellä tavalla viikon 22 lopulla. Valtion tasolla on esitetty toiveita yhteisöllisen ylioppilasjuhlan suuntaan, mutta keskustelut ovat vielä käynnissä Kuntaliiton lukioverkostoissa, kertoo lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja Esko Heikkonen.

- Yhteisen valmistumispäivän löytäminen on tärkeää opiskelijoille ja heidän läheisilleen mutta myös esimerkiksi alueen pitopalvelu-, juhlatila- ja muille yrittäjille, mikäli juhliin kokoontuminen on tuolloin jo mahdollista. 

Lisätietoa:

Vesa Kulmala, varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja ja sivistystoimialan toimialajohtajan varahenkilö, p. 040 142 4483

Tommi Tuominen, perusopetuksen palvelualuejohtaja, p. 040 679 0629

Esko Heikkonen, lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja, p. 044 907 2037

Hannu Immonen, palvelualuejohtaja, Turun ammatti-instituutti, p. 050 594 8260