Turun kaupunginkirjastossa alkaa tiistaina 7.4.2020 uusi virtuaalinen tapahtumasarja Kirjallisuutta koronan aikaan, jossa kirjaston henkilökunta haastattelee jokaviikkoista kirjailijavierasta. Lisäksi vieraat lukevat katkelmia omista teoksistaan. Kirjallisuutta koronan aikaan striimaukset tulevat suorana pääkirjaston tieto-osastolta joka tiistai klo 14. Lähetykset taltioidaan, ja ne ovat katsottavissa myös myöhemmin.    

- Sarja on ideoitu lähentämään paitsi kirjailijoita ja lukijoita toisiinsa, myös osoittamaan kirjoitetun sanan ja digitaalisten välineiden kommunikointivoimaa. Fyysisesti olemme etäällä toisistamme, mutta kirjallisuuden välityksellä lähellä, kirjaston ohjelmapäällikkö Taina Ratia taustoittaa. 

Tapahtumasarjan ensimmäisenä vieraana on ruotsinkielinen kirjailija Henrik Jansson. Pääsiäisen jälkeen vieraaksi tieto-osastolle tulee tietokirjailija ja runoilija Mia Rönkä. Kevään aikana luvassa on mielenkiintoisia vierailuja, kun pääkirjastolle saapuu lisäksi runoilija Virpi Vairinen, sarjakuvataiteilija Joonas Lehtimäki, sanataiteilija Veera Vähämaa sekä runoilija Susinukke Kosola.

Striimauksia pääsee seuraamaan Turun kaupunginkirjaston Youtube-kanavan kautta. 

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Taina Ratia
Kirjastopalvelut
Turun vapaa-aikatoimiala
taina.ratia@turku.fi, p. +358449072940

Kirkon jumalanpalveluselämä saa rytminsä ja sisältönsä kirkkovuodesta. Sen keskus ja huippukohta on pääsiäinen, jota vietämme nyt poikkeusoloissa.

Pääsiäisen viettoon liittyy monta merkittävää kirkkopyhää, jolloin seurakunta kokoontuu kirkkoon. Esimerkiksi kiirastorstai on yksi vuoden suosituimpia kirkossakäyntipäiviä.

Pääsiäisen kirkkopyhiä vietetään seuraten Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita ja ylösnousemusta jatkokertomuksen tavoin.

Palmusunnuntaista alkaa pääsiäisjuhlaan päättyvä hiljainen viikko. Palmusunnuntaina eläydytään aasilla Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta vastaanottamaan tulleen kansanjoukon riehaan huiveja tai pajunoksia heilutellen. Kiirastorstain jumalanpalveluksen päätteeksi kynttilät sammutetaan, alttari riisutaan kankaista ja esineistä, ja se verhotaan mustaan. Pitkäperjantaina iltapäivällä kello 15 koko kristikunta kumartuu ristin juurelle Jeesuksen kuolinhetkenä. Pääsiäisaamuna katsellaan auringon tanssia.

Näin tänäkin pääsiäisenä.

Vaikka seurakunnan kokoontuminen kirkkotilassa ei ole mahdollista, voi verkkolähetysten välityksellä eläytyä pääsiäisen tapahtumiin. Jumalanpalvelukset ja hartaudet videoidaan ja lähetetään suorana Hämeenlinnan kirkosta ilman läsnä olevaa seurakuntaa. Jumalanpalvelusten ja hartauksien suoriin verkkolähetyksiin voi osallistua seurakunnan verkkosivulla hameenlinna-vanajanseurakunta.fi/toivoa. Kirkkotilaisuudet palmusunnuntaista ensimmäiseen pääsiäispäivään ovat katsottavissa myös Hämeen Sanomien verkkosivuilla hameensanomat.fi.

Pitkäperjantaina Franz Lisztin Via crucis

Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä ja kirkkovuoden ainoa surujuhla. Jeesuksen kuolinhetken muistoa vietetään koko kristikunnassa kolmelta iltapäivällä, Raamatussa mainittuna yhdeksäntenä tuntina. Oli jo kuudes tunti. Silloin, keskipäivällä, aurinko pimeni. Pimeys tuli koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Temppelin väliverho repesi keskeltä kahtia. Ja Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. (Luuk. 23:44–46)

Hämeenlinnan kirkosta lähetetään suorana musiikkihartaus, jossa kuullaan pääsiäisen tekstejä luettuna sekä seurakunnan kanttorien esittämänä Franz Lisztin meditatiivinen ja pysähdyttävä Via crucis soolo- ja kuorolaulun sekä urkujen sävelin.

Via crucis rakentuu Jeesuksen kärsimystien neljälletoista pysähdyspaikalle eli asemalle.

Ristintien asemat tunnetaan myös nimellä Via Dolorosa. Raamattuun ja perinnetietoon perustuvia ristin tien asemia ovat muun muassa Jeesuksen tuomitseminen kuolemaan, Jeesuksen ja äiti-Marian kohtaaminen, Simon kyreneläisen pakottaminen kantamaan ristiä, Jeesuksen luhistuminen ristin alle, ristiinnaulitseminen ja hautaus.

Via crucis on yksi Lisztin viimeisimmistä teoksista ja kaikessa vakavuudessaan erityistapaus hänene säveltaiteessaan. Sävelkieli on täynnään ristiinnaulitsemisen päivän riipiviä harmonioita ja tummia sävyjä.

Pääsiäisen kirkot ja hartaudet Hämeenlinnan kirkosta suorana verkossa

• palmusunnuntai 5.4. klo 10 sanajumalanpalvelus

• kiirastorstai 9.4. klo 18 Kiirastorstain sanajumalanpalvelus

• pitkäperjantai 10.4. klo 15 Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus

• ensimmäinen pääsiäispäivä 12.4. klo 10 sanajumalanpalvelus

• toinen pääsiäispäivä 13.4. klo 10 sanajumalanpalvelus

Lapsiperheiden pääsiäiskirkko katsottavissa maanantaina 6.4. kello 9 alkaen. Pääsiäiskertomus laulaen, leikkien ja tarinoiden. Kesto puoli tuntia.

Kuva: Alexsandra Ståltinin maalaama ja vuonna 1892 kirkkoon lahjoitettu alttaritaulu kuvaa Vapahtajan ilmestymistä Maria Magdalenalle pääsiäisaamuna.

Koronakriisi on ajanut monet yritykset vajaakäynnille – toiset resurssipulan, toiset romahtaneen kysynnän takia. Samaan aikaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tarpeet ovat joidenkin tuotteiden osalta moninkertaistuneet. Uusi Alihankintaverkosto-palvelu tarjoaa alustan ja asiantuntijaverkoston, joka auttaa yrityksiä ratkaisemaan koronan aiheuttamia tuotannollisia vaikeuksia.

Koronakriisi on johtanut monessa tuotannollisessa yrityksessä resurssipulaan, jossa tarvittavia komponentteja, raaka-aineita ja palveluita tarvittaisiin nopeasti toiminnan jatkamiseksi. Samaan aikaan osa yrityksistä on kysynnän hiipuessa joutunut ajamaan alas tuotantoaan. Elinkeinoyhtiö Turku Science Park Oy alueellisine yhteistyökumppaneineen on käynnistänyt pikavauhtia Alihankintaverkosto-palvelun, jonka tavoitteena on vahvistaa ja luoda uutta valmistuksen ja palveluiden verkostoa.

- Alihankintaverkoston toimintaperiaate on yksinkertainen. Verkkopalvelussa yritykset ilmoittavat joko tarpeestaan löytää alihankkija tuotteelleen tai sen osalle tai mahdollisuudestaan tarjota muille omaa tuotantokapasiteettiaan ja erityisosaamistaan. Yritykset voivat potentiaalisen kumppanin löydettyään olla suoraan yhteydessä ilmoittajaan, kertoo Turku Science Park Oy:n TechTurku-kärkialan asiakkuuspäällikkö Timo Huttunen.

Asiantuntijaverkosto on tärkeä osa palvelua

Yritykset eivät kuitenkaan jää vain verkkosivulla julkaistun tiedon varaan, sillä viestiä välittävät myös eri organisaatioista kootun asiantuntijaryhmän jäsenet. Ryhmässä on jäseniä Turku Science Parkin ohella Koneteknologiakeskus Turku Oy:stä, Turun ammattikorkeakoulusta, Turun yliopistosta, Åbo Akademista ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.

- He omaavat kokemusta erilaisista hankinnoista sekä esimerkiksi komponenttien materiaali- ja tuotantovaatimuksista. He myös tuntevat toimijat, joilla on tarvittavaa laitekantaa ja osaamista. Näin voimme jakaa tietoa ja markkinoida tarjolla olevia yhteistyömahdollisuuksia laajalle verkostolle, sanoo MaritimeTurku-kärkialan asiakkuuspäällikkö Vesa Erkkilä Turku Science Park Oy:stä.

Ydinajatuksena on nostaa esiin uudet tarpeet

Idean taustalla on halu tukea koronakriisin takia erilaisiin ongelmiin ajautuneita yrityksiä. Toimintamallin ydinajatus on imuohjaus – erityisesti halutaan tuoda näkyviin ne uudet tarpeet, joita markkinoille on syntynyt koronan seurauksena. Suojaustoimet aiheuttavat lisätyötä ja tarpeita; nimenomaan näihin tarpeisiin halutaan kanavoida paikallista osaamista ja kapasiteettia.

- Hienoa olisi, jos tämä Turun seudun toimintamalli osoittautuisi onnistuneeksi pilotiksi, jolloin se voisi tukea koko Suomen jälleenrakentamista kriisin jälkeen. Tärkeintä on, että kykenemme akuutin kriisin päätyttyä mukauttamaan talouselämän mahdollisimman nopeasti uuteen normaaliin. Maailma ei ole tämän jälkeen enää entisensä, vaan hyvinvointi edellyttää entistä tiiviimmässä yhteistyössä luotavaa uutta liiketoimintaa, Vesa Erkkilä korostaa.

Yksi kumppanitoimijoista on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Se haluaa luonnollisesti tukea paikallisten yritysten mahdollisuuksia saada omia tuotteitaan terveydenhuollon käyttöön.

- Koronaviruspandemia on osaltaan lisännyt terveysalan innovaatioita ja ihailtavasti monien toimijoiden halua auttaa. Sairaanhoitopiirin kasvavat tarpeet mm. suojavarusteiden ja käsidesin saatavuudelle ovat jo herättäneet kotimaisissa valmistajissa toivottua vastakaikua. Olemme henkisesti varautuneet myös epätavallisiin ratkaisuihin materiaalihankintojemme turvaamiseksi, toki potilasturvallisuuden varmistaminen on silloinkin ensisijaista. Tarvitaan myös yhteistyötä THL:n, ministeriöiden ja Fimean kanssa, jotta alalle tyypillinen vahva regulaatio ei tarpeettomasti haittaisi uusien innovaatioiden käyttöönottoa, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiajohtaja Leena Setälä.

Alihankintaverkosto-palvelu toimii osoitteessa www.alihankintaverkosto.fi

Lisätietoja:

Asiakkuuspäällikkö Timo Huttunen, Turku Science Park Oy, timo.huttunen@turkubusinessregion.com, 040 719 2335

Asiakkuuspäällikkö Vesa Erkkilä, Turku Science Park Oy, vesa.erkkila@turkubusinessregion.com, 0400 806 256

Strategiajohtaja Leena Setälä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, leena.setala@tyks.fi, 050 327 1230

Professori Antti Salminen, Turun yliopisto, antti.salminen@utu.fi, 040 767 4387

Toimitusjohtaja Erkki Virkki, Koneteknologiakeskus Turku Oy, erkki.virkki@koneteknologiakeskus.fi, 0400 290 477

Vararehtori Juhani Soini, Turun ammattikorkeakoulu, juhani.soini@turkuamk.fi, 050 598 5321

Professori Leena Hupa, Åbo Akademi, leena.hupa@abo.fi, 040 570 3961

Covid-19-pandemiasta aiheutuneen poikkeustilan vuoksi useimmat meistä joutuvat viettämään aikansa joko eristyksissä kotona tai kokonaan karanteenissa. Tilanne on lisännyt kiinnostusta suoratoistopalveluiden tarjontaa kohtaan – ja myös Viaplayn viihdesisällön katselussa voidaan nähdä huomattavaa kasvua. Kahden viime viikon aikana Viaplayn katselu on lisääntynyt 18 prosentilla poikkeustilaa edeltäviin viikkoihin verrattuna. Myös katselutrendit ovat selkeät: katsomme enemmän, turvaudumme komediaan ja rakastamme nostalgiaa!

Koronapandemian estäessä meitä viettämästä aikaa ystäviemme seurassa ja hallituksemme pyytäessä meitä pysyttelemään kotona, jää meille luonnollisesti enemmän aikaa suoratoistopalveluiden parissa. Viaplayn parissa vietettyjen minuuttien määrä on kahteen poikkeustilaa edeltävään viikkoon verrattuna lisääntynyt 18 prosentilla. Katselutottumuksissamme on havaittavissa myös selkeä rakenteellinen muutos – illan suosituimpien ruututuntien sijasta viihdettä kulutetaan nyt tasaisemmin ympäri vuorokauden. Myös vuokraelokuvien kulutus on kasvanut koronapandemiaa edeltäviin viikkoihin verrattuna huimasti – jopa 56 prosentilla! 

”On selvää, että Viaplaysta on tullut yhteinen ajanviete koko perheelle. Kulutamme tällä hetkellä enemmän elokuvia ja sarjoja kuin koskaan aiemmin, ja viimeisen kahden viikon aikana olemme rikkoneet aiemmat katseluennätyksemme”, kertoo NENT Groupin Chief Content Officer Filippa Wallestam.

”Tarjoamme laajasti erilaista sisältöä koko perheelle. Etenkin Viaplayn lastenohjelmat ovat olleet kovassa suosiossa, ja rakastetusta Saagan seikkailut -alkuperäissarjastamme pääsemmekin katsomaan uusia jaksoja jo ensi viikolla! Nyt kun elokuvateatterit ovat koronakriisin vuoksi suljettu, on meidän ollut mahdollista tuoda blockbuster-elokuvia myös suoraan ihmisten olohuoneisiin. Näinä vaikeina aikoina on hienoa, että voimme tarjota katsojille laadukasta sisältöä, josta nauttia omalla kotisohvalla”, Wallestam jatkaa. 

Komedia ja nostalgia kiinnostavat

Viaplayn viihdesisällöstä löytyy suosikkeja koko perheelle. Tarjonnan moninaisuus on nähtävissä myös katsojien suosikeissa: etenkin perhe-elokuvat, komedia ja nostalgiset sarjat tuntuvat tarjoavan kriisin hetkellä turvaa monelle. Perheen yhteisiä elokuvahetkiä ovat viihdyttäneet mm. Aladdin, Räyhä-Ralf valloittaa Internetin ja ikisuosikki Frozen. Komediasarjoista The Office, Family Guy ja South Park viihdyttävät etäkonttoreilla, ja Frasier ja Lost kuljettavat meidät ajassa taaksepäin. Viaplaysta löytyvät myös kaikki 25 James Bond -elokuvaa, joiden parissa on tilastojemme mukaan vietetty viime viikkoina runsaasti aikaa.

”Kaikkien Bond-elokuvien katseluun saa kulumaan yhteensä kaksi päivää, neljä tuntia ja 52 minuuttia”, Wallestam vinkkaa.

Viaplayn monipuolinen uutuusleffojen tarjonta iskee myös katsojiin. Viaplayn Suomen suosituimmista elokuvista suuri joukko on saanut ensi-iltansa viime vuonna. Suosituimpien elokuvien kärkisijoilta löytyy niin komediaa (Long shot – mahdoton yhtälö), kauhua (Us) kuin romantiikkaakin (After). Myös moninkertainen Oscar-voittaja Bohemian Rhapsody on ilahduttanut klassikkobiiseillään monien etäpäiviä. 

Sarjoja katsellaan #Bingewatch-periaatteella 

Viaplaysta löytyy runsaasti suosittuja sarjoja, ja mikä olisikaan parempaan ajanvietettä omalle kotisohvalle eristäytyneenä kun kunnon sarjamaraton. Ahmittavien huippusarjojen joukkoon lukeutuvat mm. menestysdraama Greyn anatomia, jännittävä The Blacklist, draamakomedia Castle sekä rakastetut lastenohjelmat PAW Patrol ja Pipsa Possu. Jokaista edellämainittua voi Viaplaysta katsella usean tuotantokauden verran! 

Viaplay panostaa myös alkuperäissarjoihin, ja toistaiseksi tänä vuonna päivänvalon on nähnyt jo 8 alkuperäissarjaa. Tulevan kevään aikana ensi-iltansa saavat mm. dokumenttisarja Viikinkien viimeinen matka (12.4.), Big Lars (23.4.) ja odotettu suomalainen draamatrilleri Cold Courage (3.5.) Alkuperäissarjojamme on poikkeustilan aikana katseltu myös runsaasti. Suomessa suosituimpien alkuperäissarjojen lista näytti viikolla 13 seuraavanlaiselta: 

1. Rig 45
2. Vettä sakeampaa
3. Wisting
4. Käsi kädessä
5. Box 21

Lisätietoja: 

Marika Paloniemi, NENT Group Finland, PR & SoMe Project Manager
marika.paloniemi@nentgroup.com
+358 40 6603771

Yhteistiedote: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Työterveyslaitos ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

Viranomaiset muistuttavat, että itse tehdyt maskit eivät suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta. Maski voi kuitenkin suojata muita, jos maskin käyttäjällä on virustartunta.  Pahimmillaan itse tehdyt suojaimet voivat olla jopa viruksenlevittäjiä, jos oikeanlaisesta hygieniasta ei pidetä huolta. Väärin käytettynä itse tehty maski lisää epäpuhtauksien määrää hengitysteiden edessä. Maski ei ole hengityksensuojain. Virallisten hengityksensuojainten ja suu-nenäsuojusten myynti ja maahantuonti on tarkoin säädeltyä.

Erilaiset hengitysteiden eteen tehdyt viritykset ja itse tehdyt kasvosuojaimet ovat lisääntyneet katukuvassa. Paras keino suojautua koronavirusta vastaan on kuitenkin pysyä kotona, pitää ainakin 1-2 metrin etäisyys muihin ihmisiin ja pestä kädet vedellä ja saippualla tai puhdistaa ne alkoholipitoisella käsihuuhteella.

Työterveyslaitos, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja sosiaali- ja terveysministeriö antavat ohjeita hengityssuojaimiin ja niihin liittyvään lainsäädäntöön liittyen.

THL:n mukaan suu-nenäsuojausten käyttöä suositellaan pisarasuojaksi, kun työntekijät hoitavat hengitystieinfektioon sairastuneita potilaita. Hengityksensuojaimia (FFP2 tai FFP3) suositellaan käytettäväksi, kun hoidon aikana tehdään aerosolia tuottavia toimenpiteitä esim. tehohoidossa. Potilasta, jolla on hengitystieinfektio, voidaan opastaa käyttämään suu-nenäsuojusta esimerkiksi odotustilassa tai kuljetuksen aikana. 

Jos teet itsellesi tai läheisellesi maskin

• Muista, että tekemäsi maski ei ole henkilönsuojain. Maski ei suojaa käyttäjää koronavirukselta.
• Likainen maski voi olla viruksenlevittäjä.
• Maski saattaa suojata muita maskin käyttäjän hengitysteistä leviäviltä pisaroilta. Oireettoman taudinkantajan maskin käytöstä voi olla hyötyä esimerkiksi liikennevälineissä, kaupoissa jne, mutta siitä ei ole olemassa tieteellistä näyttöä.
• Maskin käytöstä huolimatta noudata liikkumisrajoituksia. Pysy kotona ja hoida vain välttämätön asiointi kaupassa. Jos olet karanteenissa, älä poistu kotoa. Pidä 1-2 metrin etäisyys muihin ihmisiin ja pese kädet saippualla.
• Pue puhdas maski puhtain käsin.
• Pidä maski puhtaana: älä kosketa maskia käytön aikana
• Riisu maski koskettaen vain sen kiinnitysnauhoihin ja laita maski suoraan pesukoneeseen tai muovipussiin. Pese kädet ja pese maski joka käytön jälkeen. Maski on pestävä 90 asteessa.
• Muista, että esimerkiksi maskin koskettelu lisää epäpuhtauksia hengitysteiden edessä. Väärinkäytetystä maskista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
• Käytön aikana maskia ei voi riisua pois tai kaulalle ja esimerkiksi juoda tai syödä.
• Tee maski ohuesta kankaasta ja käytä useampi kerros kangasta. Esimerkiksi lakanakangas on hyvä materiaali. Varmista, että jaksat hengittää hyvin maski yllä.
• Huomaa, että kostunut maski läpäisee mikrobeja kuivaa helpommin.
• Älä tuputa maskin käyttöä kenellekään. Sydän- ja verenkiertosairauksien, astman tai keuhkoahtaumataudin oireet voivat olla este käyttää suu-nenäsuojainta. Likainen maski voi aiheuttaa terveyshaitan.

Jos olet harrastelijaompelija ja teet maskeja myyntiin

• Korosta, etteivät tekemäsi tuotteet ole henkilönsuojaimia tai kirurgisia suu-nenäsuojuksia: tekemäsi maskit eivät anna käyttäjälleen varmaa suojaa esimerkiksi koronavirusta vastaan.
• Varmista, että tekemäsi maski ei aiheuta käyttäjälle terveydellistä haittaa.
• Ohjeista ostajaa olemaan koskettelematta maskia käytön aikana. Maskin koskettelu lisää epäpuhtauksien määrää hengitysteiden edessä, jolloin tuotteesta voi olla käyttäjälle haittaa.
• Käytä materiaalia, joka voidaan pestä pesukoneessa 90 °C.
• Huomioi, että liian tiivis maski voi myös aiheuttaa terveyshaittoja etenkin, jos henkilöllä on sydän- tai verenkiertotauteja, astmaoireita tai keuhkoahtaumatauti.
• Minkäänlaista nimeä, joka viittaisi hengityksensuojaimiin tai kirurgisiin suu-nenäsuojuksiin, et saa myymästäsi tuotteesta käyttää. Hengityksensuojaimiin viittaavaa nimeä saa käyttää vain, jos tuotteet täyttävät hengityssuojaimia koskevat vaatimukset. Kirurgisten suu-nenäsuojuksien on täytettävä lääkinnällisten laitteiden vaatimukset.
• Et saa markkinointimateriaalissa antaa ristiriitaisia tietoja tuotteen käyttötarkoituksesta. Jos maski ei täytä henkilönsuojaimen vaatimuksia, sen markkinoinnissa ei saa käyttää sanoja, ilmaisuja tai kuvia, jotka antaisivat kuluttajalle käsityksen, että tuote tarjoaa käyttäjälleen suojaa tai toimii suojaimen tavoin.
• Et saa markkinointimateriaalissa antaa ristiriitaista tietoa myöskään siitä, että itse tehty maski olisi kirurginen suu-nenäsuojus.
• On myyjän vastuulla tietää, millaista tuotetta on tarjoamassa ja millaiseksi niiden tehon väittää.

Jos haluat valmistaa kirurgisia suu-nenäsuojaimia ammattilaisten käyttöön

• Tuotteiden tulee täyttää lääkinnällisille laitteille (tuoteluokka I) annetut vaatimukset.
• Tuotteissa oltava CE-merkintä ja valmistajan nimi sekä osoite.
• Tuotteet saa tuoda markkinoille ilman ilmoitetun laitoksen arviointia eli markkinoille saattanut valmistaja on yksin vastuussa tuotteista.
• Tuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen vaadittava dokumentaatio tulee olla valvovan viranomaisen eli Fimean saatavilla.
• Rekisteröidy kotimaisena valmistajana Fimealle ja toimita kopio vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta.
• Tarkemmat vaatimukset ja testausmenetelmät on annettu standardissa EN 14863.

Jos haluat valmistaa hengityksensuojaimia (esim. FFP2/FFP3 suojaimia)

• Suojaimen on täytettävä EU:n henkilönsuojainasetuksen (EU) 2016/425 vaatimukset.
• Teetä suojaimelle EU-tyyppitarkastus (ilmoitetussa laitoksessa).
• Laadi tuotteelle EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus suomeksi ja ruotsiksi
• Hengityksensuojaimissa on oltava valmistajan ja suojaimen tunniste ja CE-merkintä, jonka perässä on suojaimen laatua valvovan ilmoitetun laitoksen tunnusluku. CE-merkinnän saa kiinnittää suojaimeen, kun tuote on tyyppihyväksytty ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus on laadittu.
• Tee hengityksensuojaimen mukaan käyttöohjeet sekä suomeksi että ruotsiksi. Käyttöohje on tärkeä, jotta käyttäjä osaa pukea suojaimen oikein ja tietää, miltä se suojaa.
• Tutustu myös Suomen Standardisoimisliiton hengityksensuojaimiin liittyviin standardeihin, kuten EN 149, ennen kuin aloitat valmistuksen.
• Katso havainnolliset kuvat hengityksensuojaimista Työterveyslaitoksen sivuilta.

Kuluttajille tarkoitetut hengityksensuojaimet (esim. FFP2/FFP3)

• Suojaimen on täytettävä edellä kuvatut suojainasetuksen vaatimukset kaikilta osin.
• Valmistajan on ilmoitettava, että hengityksensuojain on tarkoitettu suojaamaan kuluttajia.

Ammattikäyttöön tarkoitetut hengityksensuojaimet (esim. FFP2/FFP3)

• Suojaimen on täytettävä sitä koskevat suojainasetuksen vaatimukset kaikilta osin.
• Valmistajan on ilmoitettava, että hengityksensuojain on tarkoitettu työssä käytettäväksi. Jos käyttötarkoitusta ei kuvata, suojain katsotaan ammattikäyttöön tarkoitetuksi.

Ammattikäyttöön tarkoitetut koronavirukselta suojaavat hengityksensuojaimet

• suojaustaso vastaa FFP2-tasoa, COVID-19-pandemian aikana, ei FFP-suojaimia voida testata
• ovat tarkoitettu yksinomaan koronavirukselta suojautumiseen ammattikäytössä
• testausraportista on oltava nähtävissä, että suojaimen suojaustehokkuus saavuttaa tason, joka määritellään henkilönsuojainasetuksen liitteessä II kuvatuissa olennaisissa terveys- ja turvallisuusvaatimuksissa.
• EU-tyyppitarkastustodistusta ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta ei ole laadittu
• suojaimessa ei ole CE-merkintää
• suojaimen mukana toimitettavat käyttöohjeet saavat olla tavallista suppeammat suomen-, ruotsin- tai englanninkieliset
• suojaimen merkinnöissä saa ilmoittaa tavallista vähemmän tietoja.

Asiasta ohjeistetaan STM:n linjauksessa.

Jos olet aikeissa tuoda myyntiin hengityksensuojaimia tai suu-nenäsuojia, saat viranomaisilta lisätietoa tuotteisiin liittyvästä lainsäädännöstä ja markkinoille saattamisen edellytyksistä.

Lisätietoja:

kuluttajille myytävät hengityksensuojaimet:

ylitarkastaja Asta Koivisto, Tukes. p. 029 5052 187

sähköposti muotoa etunimi.sukunimi(at) tukes.fi

ammattikäyttöön tarkoitetut hengityksensuojaimet:

neuvotteleva virkamies Pirje Lankinen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 488

ylitarkastaja Tapani Vänni, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 219

sähköposti muotoa etunimi.sukunimi(at)stm.fi

kirurgiset suu- ja nenäsuojukset hoitohenkilökunnan käyttöön:

tarkastaja Tuomo Aarnikka, Fimea. p. 029 5223278, Fimea

sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@fimea.fi.

tietoa suu- ja nenäsuojuksista ja hengityksensuojaimista:

vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2595, erja.makela(at)ttl.fi, Työterveyslaitos

Tutustu myös:

THL:n toimenpideohje epäiltäessä koronaviruksen COVID-19 aiheuttamaa infektiota

Tietoa itse tehdyistä suojaimista, suu-nenäsuojuksista ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos)

Tukesin henkilönsuojaimia käsittelevät sivut 

Fimean tiedote: Kevyet nenä-suusuojaimet eivät ole riittäviä estämään virustartuntoja (18.3.2020)

Tukesin tiedote: Huomioi nämä kun myyt hengityksensuojaimia (13.3.2020)

Tukesin tiedote: Uusi vientilupavaatimus henkilönsuojaimille koronavairuksen takia (20.3.2020)

Maailman terveysjärjestö WHO aloittaa lääkeainetestit löytääkseen koronavirusoireisiin tehoavan yhdistelmän. Samaan aikaan globaali tiedeyhteisö jakaa avoimesti koronatietoa yli rajojen ja jopa rokotekehittäjien keskinäinen kilpailu on kääntymässä yhteisöllisyydeksi. Voimakas kansainvälinen yhteisymmärrys sekä tiedon jakamisesta että valmiin lääkeaineen antamisesta laajaan käyttöön on täysin uniikkia, luonnehtii eurooppapatenttiasiamies Krister Karlsson Kolsterilta.

Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti aloittavansa maailmanlaajuiset testit, joilla selvitetään neljän lääkeaineyhdistelmän vaikutusta ja tehoa koronavirusoireita vastaan. remdesivir, lopinavir sekä ritonavir on alun perin kehitetty muuhun tarkoitukseen, kuten malariaa, hiviä ja ebolaa vastaan.

”Esimerkiksi testeissä käytetyn lopinavir-ritonavir-yhdistelmän oikeudet kuuluvat Yhdysvaltalaiselle AbbVie-lääketeollisuusyritykselle. AbbVie on ilmoittanut, että jos testien perusteella syntyy toimiva koronarokote, se ei aio hyödyntää patenttinsa suojaa. Yritys siis antaa testeistä syntyneen lääkeaineen vapaaseen käyttöön”, kertoo kemian tiimin johtaja ja eurooppapatenttiasiamies Krister Karlsson IPR-asiantuntijayritys Kolsterilta.

Ennenäkemätöntä globaalia yhteistyötä

WHO ja muut terveysviranomaiset ovat kuluneiden kuukausien aikana tehostaneet tiedon ja tutkimustulosten levittämistä ja puhuneet tieteellisten julkaisujen sekä kokeiden vapaan saatavuuden puolesta.

”Tiedeyhteisö jakaa avoimesti koronatietoa keskenään ja rokotekehittäjien keskinäinen kilpailu on korvautunut yhteisöllisyydellä”, Karlsson kertoo.

Lääkeaineiden patentteja annetaan usein laajaan käyttöön, kuten kehitysmaissa aids- ja hiv-lääkkeiden valmistamiseen. Kansainvälinen yhteistyö koronarokotteen ja lääkeaineiden kehittämiseksi on kuitenkin erityistä jopa lääketieteen osalta.

”Näin laaja ja voimakas kansainvälinen yhteisymmärrys sekä tiedon jakamisesta että valmiin lääkeaineen antamisesta laajaan käyttöön on aivan uniikkia.”

Yhteistyö nopeuttaa mahdollisen koronalääkkeen tai -rokotteen kehittämistä huomattavasti.

”Koska lääkeaineiden ominaisuudet ja niiden mahdolliset sivuvaikutukset ovat jo tiedossa, näissä testeissä puhutaan kuukausista, täysin uusien lääkeaineiden testaukseen voi normaalisti mennä vuosikymmen”, Karlsson sanoo

Pakkolisenssi pahimman varalta

Patenttilainsäädäntö on varautunut tilanteeseen, jossa yritys saa yksinoikeuden rokotteeseen ilman halua sen laajaan jakamiseen tai lisensointiin. Erittäin merkittävän yleisen edun niin vaatiessa tuomioistuin voi maakohtaisesti määrätä pakkoluvan eli pakkolisenssin.

”Pakkolupaan vedotaan erityisesti lääkeaineiden kohdalla. Jos patentilla suojatun rokotteen omistaja ei suostu myöntämään lisenssiä suojatun rokotteen valmistamiseen muualla, luvan voi saada tuomioistuimen päätöksellä”, Karlsson kertoo.

Israel on jo ottanut käyttöön pakkoluvan koskien WHO:n lääkeainetestauksessa käyttämää ritonavir-lopinavir-lääkeyhdistelmää. Korona-rokotteen saatavuuteen tähtääviä ennakoivia toimenpiteitä on tehty myös muissa maissa, kuten Chilessä ja Ecuadorissa. Maat ovat varmistaneet viranomaisilta mahdollisuuksia pakkolisenssiin.

”AbbVien näkemys patenttien luovuttamisesta vapaaseen käyttöön on koronarokotteen kohdalla vallitseva ajattelutapa ja toimintamalli. Ei ole kenenkään edun mukaista, että lääkeyritys pitäisi liian tiukasti kiinni patenttioikeuksistaan lääkeaineeseen”, sanoo Krister Karlsson.

Lisätietoja
Krister Karlsson, eurooppapatenttiasiamies, Kemian tiimin johtaja | Kolster
p. 044 236 5676
krister.karlsson@kolster.com

Vihreäkeijun sydämessä sykkivät tuoreet teot, jotka syntyvät herkillä tuntosarvilla sekä uutteralla uteliaisuudella ja kekseliäisyydellä. Pidämme tärkeänä, että yritystoiminta on kilpailukykyinen ja kannattavaa toimintaa, joka ottaa viljelyssä huomioon kiertotalouden, ympäristöystävällisen energiakäytön ja tehokkaan viljelymuodon. IP Sigll ilmastosertifikaatti on osoitus, että olemme onnistuneet meille tärkeissä asioissa.

IP Sigill + ilmasto standardin pääpaino ovat elintarviketurvallisuudessa ja tuotannon ympäristövaikutuksissa. IP-standardin omistaa ja sitä hallinnoi ruotsalainen Sigill Kvalitetssystem AB. Lisätietoja löytyy osoitteessa www.sigill.se. Suomessa standardiin liittyvät asiat hoitaa Puutarhaliitto, lisätietoa osoitteessa www.puutarhaliitto.fi

Vihreäkeijun salaatit kasvavat Honkajoen Kirkkokallion energiapuistossa

Vihreäkeijun Honkatarhojen kasvihuoneet (4 ha) sijaitsevat Honkajoen Kirkkokalliolla, jossa yritykset tuottavat yhdessä bioenergiaa. Kirkkokalliolla pyritään välttämään jätteen muodostumista ja kaikki hyödynnettävissä oleva käytetään tavalla tai toisella ennen kuin ne päätyvät jätteeksi.  Ilmasto kiittää ja yhteistyö tuo yrityksille säästöjä.

(lisätietoa osoitteessa https://www.vatajankoski.fi/kirkkokallion-energiapuisto-kiertotalouden-edellakavija/)

Tiivis yhteistyö konsernin sisällä tärkeää

Vihreäkeijun arvomaailma perustuu puhtaisiin ja kotimaisiin raaka-aineisiin ja siihen että kuluttaja voi aina luottaa tuotteeseen. Viljelyssä käytämme biologista torjuntaa ja kastelussa käytettävä vesi kierrätetään uudestaan kasvien käyttöön. Kasvihuoneiden toiminta on paljon automatisoitua, mutta ihmisen läsnäolo on välttämätöntä kasvihuoneilla.  Henkilökunta pitää huolen siitä, että tuotteet ovat aina puhtaita, siistejä ja houkuttelevia. Tiivis yhteistyö konsernin yritysten välillä ja osaava henkilökunta ovat voimavaroja, joista ei tingitä. www.vihreakeiju.fi

Kuvassa: Toimitusjohtaja Tomi Levonen ja tuotantopäällikkö Tuomo Rautiainen

Lohjan kaupunginorkesterin uudeksi taiteelliseksi johtajaksi on valittu viulisti-kapellimestari Jukka Untamala. Untamala aloittaa uudessa roolissaan 1.8.2020. 

Jukka Untamala kuuluu maamme musiikkielämän mielenkiintoisten moniottelijoiden joukkoon ja on tunnettu kapellimestarina, kamarimuusikkona, viulistina, sekä konserttisarjojen ja festivaalien innovatiivisena suunnittelijana. Hän on mm. Kamus-kvartetin alkuperäisjäsen ja Meidän Festivaalin taiteellinen johtaja yhdessä kvartetin jäsenten kanssa.

“Näinä haastavina aikoina tuntuu lohdulliselta luoda katsetta tulevaisuuteen. Olen erittäin onnellinen uudesta nimityksestä, ja odotan innolla tulevaa yhteistyötä. Orkesterin poikkeuksellinen monipuolisuus on tehnyt suuren vaikutuksen, odotankin, että pääsemme yhdessä kehittämään Lohjan kulttuuritoimintaa entistä rikkaammaksi ja luomaan elämyksellisiä konsertteja yleisöllemme!”

Lohjan Kaupunginorkesteri aloittaa kautensa Karjalohjan Kesäkonsertilla 15.8.2020. Syksyn koko ohjelma julkaistaan toukokuussa 2020. 

Näinä vaikeina aikoina orkesteri ja uusi taiteellinen johtaja toivottavat kaikille voimia ja jaksamista. Pysykäämme terveinä ja luokaamme toiveikas katse tulevaan! 

Tervetuloa konsertteihin! 

Lohjan Kaupunginorkesteri/ vs. Intendentti Heidi Ketola / Jukka Untamala

orkesteri.lohja.fi

www.jukkauntamala.fi

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Heidi Ketola

heidi.ketola@lohja.fi

puh. 044-3741464

Högsta domstolen uppnådde senaste år sitt mål att försnabba ärendenas behandling inom alla ärendekategorier.

År 2019 inkom det sammanlagt 2 028 ärenden till högsta domstolen, dvs. nästan samma antal som året innan (2 055 ärenden). Största delen av ärendena utgjordes av ansökningar om besvärstillstånd, vilka var 1 802 till antalet. Högsta domstolen beviljade 125 besvärstillstånd, vilket innebär att antalet beviljade besvärstillstånd motsvarade 6,9 procent av antalet inkomna besvärstillståndsansökningar. Högsta domstolen avgjorde under året 2 069 ärenden, dvs. ett större antal ärenden än vad som inkom under samma tid. Under verksamhetsåret offentliggjordes 112 prejudikat, vilket är fler än genomsnittet under de senaste åren.

Bland besvärstillståndsansökningarna ökade fortsättningsvis andelen ärenden där hovrätten inte beviljat ändringssökanden tillstånd till fortsatt handläggning. År 2019 utgjorde denna typ av ansökningar över en tredjedel (37 %) av alla ansökningar om besvärstillstånd, medan andelen för tvistemålens del steg till 46 procent och därmed var större än någonsin förut.

Högsta domstolen uppnådde senaste år sitt mål att försnabba ärendenas behandling inom alla ärendekategorier. Den genomsnittliga behandlingstiden för alla ärenden som avgjordes under verksamhetsåret förkortades till 5,4 månader. För de förkastade besvärstillståndsansökningarnas del förkortades behandlingstiden till 3,8 månader. För dessa ärendens del var den genomsnittliga behandlingstiden under de två föregående åren 5,1 månader (år 2017) och 4,3 månader (år 2018). I de fall där besvärstillstånd beviljades var behandlingstiden i sin helhet i genomsnitt 18 månader, och var därmed ungefär en halv månad kortare än den genomsnittliga behandlingstiden under de två föregående åren.

År 2019 var det första år under vilket högsta domstolen tillämpade rättegångsbalkens bestämmelse om att en ledamot ensam är behörig att behandla och avgöra ett besvärstillståndsärende om det är uppenbart att det inte finns förutsättningar att meddela besvärstillstånd. Ledamöterna avgjorde ensamma ungefär 20 procent av alla de besvärstillståndsärenden vars behandling avslutades genom att ansökan om besvärstillstånd förkastades. Avgörandet träffas dock även i dessa fall på föredragning av en föredragande.

Tilläggsinformation: kanslichef Tommi Vuorialho, tfn 02956 40 110, tommi.vuorialho(at)oikeus.fi

HD:s årsberättelse 2019

HD:s statistik 2010-2019

NHL-kauden ollessa tauolla hemmotellaan katsojia teemapäivillä, jotka keräävät yhteen viime vuosien parhaat pelit, upeimmat maalit sekä kovimmat suomalaispelaajat. Pelit ovat katsottavissa Viasat Jääkiekko -kanavalla sekä Viaplayssa.  

6.4 maanantai – taitoa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Viikko taiteillaan käyntiin vauhtia ja vaarallisia tilanteita unohtamatta. Maanantaina muun muassa palataan tauolla olevan kauden tähdistöviikonloppuun, lyödään öljyä liekkeihin tulikuumien Albertan paikalliskamppailuiden parissa ja eletään uudestaan maalirikas Maple Leafs-Hurrinaces -ottelu Antti Mäkisen selostaessa. Viikon ensimmäinen päivä huipentuu otteluun, jossa Aleksander Ovechkin ampuu NHL-uransa 700. maalinsa.    

7.4. tiistai Sebastian Ahon seurassa 

Tiistaina ihastellaan tauolla olevan kauden tehokkaimman suomalaispelaaja Sebastian Ahon taitoa. Ahon kauden onnistuneimpien otteluiden lisäksi nähdään hyökkääjän tarinan junioreista tähtipelaajaksi avaava dokumentti The Beginning Of The Journey. Katsojat pääsevät myös herkuttelemaan Ahon uran kaikilla maaleilla, jotka tarjoillaan yhteen soittoon.

8.4. keskiviikko Patrik Laineen kanssa

Keskiviikkona kanavamme näyttää Patrik Laineen NHL-uran kaikki 138 maalia puolen tunnin mittaisessa paketissa. Lisäksi ihastellaan tämän kauden parhaita yksittäisiä Laineen pelejä.

9.4. torstai Mikko Rantasen seurassa

Mikko Rantasen NHL-uran kaikki maalit toistaiseksi, dokumentti junioreista NHL-tasolle sekä Coloradon suomalaistähden kauden parhaita otteluita. Näistä palasista koostuu Viasat Jääkiekko kanavan torstain tarjoilu.

10.4. perjantaita piristää Aleksander Barkov

Perjantaina yritetään ymmärtää Aleksander Barkovin käsittämätöntä yksilötaitoa. Viikonlopun alkamisen kunniaksi tarkastellaan Barkovin tämän kauden parhaita pelejä ja palataan kesään sekä syksyyn vuosimallia 2018. Inside NHL Global Series 2018 -dokumentti avaa Patrik Laineen ja Barkovin valmistautumista Helsingin Global Series otteluihin Jetsin ja Panthersin välillä.

11.4. lauantai – hatut ilmaan!

Tämän kauden aikana on nähty jo yli 60 hattutemppua. Lauantain ratoksi tarjoilemme katsojille niistä seitsemän. Hattutemppupelit nähdään tähtihyökkääjiltä Patrik Laine, Connor McDavid, Aleksander Ovechkin, David Pastrnak, Artemi Panarin, Patrice Bergeron ja Leon Draisaitl.

12.4. suomalaisten sunnuntai

Viikon viimeinen päivä herkutellaan tauolla olevan kauden parhaiden suomalaispelaajien esitysten parissa. Suomalaisonnistumisten sävyttämien otteluiden lisäksi sunnuntaina pääsee tutustumaan neljän suomalaispelaajan kasvutarinaan neliosaisen Beginning Of The Journey -dokumentin myötä.

”NHL-kauden ollessa tauolla herkuttelemme toistaiseksi hienoimmilla otteluilla. Tottakai tarjoilemme tähän myös suomalaiskulmaa ja viikon aikana tullaan näkemään päiviä, jotka on pyhitetty suomalaistähdillemme. Viikko alkaa kauden toistaiseksi hienoimmilla peleillä ja huipentuu hienoimpiin suomalaishetkiin. Seuraavalla viikolla avaamme jälleen ovet arkistoihimme ja palaamme herkkupaloihin historiasta, sillä ne ovat saaneet paljon kiitosta katsojiltamme.” virkkoo NENT Group Finlandin jääkiekkotuottaja Iiro Harjula.

Lisätietoja:

Iiro Harjula, Jääkiekkotuottaja, NENT Group Finland
iiro.harjula@nentgroup.com
+358 40 170 1194

Erika Miramo, Head of Marketing & Communication, NENT Group Finland
erika.miramo@nentgroup.com
+358 40 548 5777

Otsonikato pohjoisten leveyspiirien stratosfäärissä on tänä talvena ollut poikkeuksellisen voimakas. Lähipäivien aikana erityisen vähäotsoninen polaaripyörre liikkuu Suomen yllä. Niukan otsonin vuoksi UV-säteily on Suomessa viikonlopun aikana tavanomaista voimakkaampaa.

Torstaina 2. huhtikuuta Sodankylässä tehdyssä luotauksessa on havaittu ennätyssuuri otsonikato noin 18 kilometrin korkeudella. Tilanne on samankaltainen kuin Marambion mittausasemalla Etelämantereella havaitaan keväisen otsoniaukon aikaan.

”Ensimmäistä kertaa pitkän havaintohistorian aikana Sodankylässä on havaittu Etelämantereen kaltainen otsonikato. Stratosfäärissä, noin 18 kilometrin korkeudella on jopa 90 prosenttia vähemmän otsonia kuin normaalisti”, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Rigel Kivi kertoo.

Pohjois-Suomessa 2.4. havaittu kokonaisotsoni oli 271 Dobsonin yksikköä (DU).*  Normaalisti se on 416  DU. Helsingissä havaittiin samana päivänä 343 DU, mutta otsonimäärä pienenee myös Etelä-Suomessa viikonlopun aikana.

”Ilmakehän kokonaisotsonin pitäisi olla pohjoisilla alueilla tähän aikaan vuodesta suurimmillaan stratosfäärin kiertoliikkeestä johtuen. Tänä talvena kokonaisotsoni on kuitenkin pysytellyt lähes samana marraskuun puolivälistä alkaen”, toteaa Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Leif Backman.

Ohut otsonikerros voimistaa UV-säteilyä

Otsonikerros on lähipäivinä normaalia ohuempi koko maassa. Pilvisyydestä riippuen UV-indeksi voi nousta Etelä-Suomessa noin kolmeen. Tavanomaisesti kolmen ylittäviä UV-indeksejä mitataan Suomessa toukokuun alusta alkaen. UV-säteilyltä on syytä suojautua, kun UV-indeksi on 3 tai korkeampi.

Pohjois-Suomessa UV-indeksit ovat viikonloppuna hiukan matalampia, mutta UV-säteilyn määrää voimistaa otsonikerroksen ohuuden lisäksi maanpinnan lumipeite.

”Lumi heijastaa voimakkaasti UV-säteilyä, ja aurinkolasit on hyvä muistaa ottaa mukaan lumisilla alueilla ulkoillessa”, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.

Poikkeuksellisen kylmä stratosfääri voimisti otsonikatoa

Poikkeuksellinen otsonitilanne on kehittynyt arktisella alueella kahden tekijän yhteisvaikutuksesta: hitaasta kiertoliikkeestä stratosfäärissä ja voimakkaasta otsonikadosta. Kiertoliike on tuonut normaalia vähemmän otsonia, ja polaaripyörteen kylmissä oloissa on esiintynyt poikkeuksellisen runsaasti polaaristratosfääripilviä, jotka aiheuttavat otsonikatoa muuntamalla stratosfäärissä esiintyvän kloorin aktiiviseen muotoon. Myös Suomessa nähtiin marras-helmikuussa usein polaaristratosfääripilviä.

”Lisääntynyt auringonvalo kiihdytti otsonikatoa helmi-maaliskuussa. Nyt otsonikato on pysähtynyt, kun polaaripyörre on lämmennyt, ja polaaristratosfääripilviä ei enää juurikaan esiinny”, sanoo Leif Backman.

Pitkällä aikavälillä otsonikerros on toipumassa. Otsonia tuhoavien aineiden pitoisuudet ovat ilmakehässä kuitenkin toistaiseksi niin korkeita, että merkittävää otsonikatoa voi syntyä, jos olosuhteet ovat kuluneen talven tapaan sille suotuisia.

Arktisen alueen otsonia seurataan kansainvälisessä yhteistyössä

Talven aikana arktista otsonikatoa on seurattu kansainvälisessä havaintokampanjassa, johon myös Ilmatieteen laitoksen Sodankylän asema osallistuu. Kampanjassa otsonipitoisuus mitataan samassa ilmamassassa kahden tai useamman mittausaseman yllä otsoniluotaimella. Havaitun otsonimuutoksen avulla saadaan tarkempaa tietoa otsonikadosta.

Ilmatieteen laitoksen Sodankylän asemalla lisäksi käytössä SAOZ-spektrometri, joka mittaa otsonin kokonaismäärää päivittäin. Lisäksi Brewer-spektroradiometri mittaa kokonaisotsonia ja UV-säteilyä Helsingissä ja Sodankylässä. Ilmatieteen laitoksen UV-indeksin mittausverkostoon kuuluu yhteensä seitsemän mittausasemaa.

Lisätietoja:

erikoistutkija Leif Backman, Ilmatieteen laitos, p. 050 405 0752, leif.backman@fmi.fi (otsonitilanne)

erikoistutkija Rigel Kivi, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 2728, rigel.kivi@fmi.fi (otsonitilanne) 

tutkija Kaisa Lakkala, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 2723, kaisa.lakkala@fmi.fi (UV-säteily)

Suomessa mitattuja UV-indeksejä ja UV-indeksiennustetta voi seurata Ilmatieteen laitoksen verkkosivustolla.

Lisätietoa kuluneen talven otsonitilanteesta Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa (24.1.2020): Arktisessa stratosfäärissä on normaalia vähemmän otsonia – Suomessa havaittu talven aikana runsaasti hohtavia helmiäispilviä

*Otsonimäärää mitattaessa käytetään yleensä Dobsonin yksikköä (Dobson Unit, DU). Esimerkiksi kolme sataa Dobsonin yksikköä tarkoittaa, että maanpintaan tuotuna otsonikerroksen paksuus olisi 3 mm.

Kuvat:

Kuva 1: Otsoniluotaus Sodankylässä 20.3.2020. Kuva: Rigel Kivi.

Kuva 2: Sodankylässä tehty otsoniluotaus 2.4.2020. Sininen viiva on huhtikuun luotausten keskiarvo ajalta 1989–2001. 2.4.2020 luotaus on tehty polaaripyörteen sisällä. Havaittu kokonaisotsonin määrä on 271 Dobsonin yksikköä, tavanomainen kokonaisotsonin määrä samana päivänä olisi 416 Dobsonin yksikköä. Suurin otsonikato on havaittu noin 17,5 kilometrin korkeudella. Ilmatieteen laitos.

VR Groupin johtoryhmän jäseniltä pidätetään yhden kuukauden palkka osana koronakriisistä selviytymistä. Työvelvoite säilyy tästä huolimatta.

VR Group ilmoitti jo aiemmin 17.3.2020 konsernin henkilöstöä koskevien yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä koko henkilöstön lomauttamiseksi. Lomautukset toteutetaan vaiheittain vuoden 2020 aikana.

VR Groupin johtoryhmään kuuluvat:

Rolf Jansson, toimitusjohtaja
Topi Simola, divisioonajohtaja, matkustajaliikenne
Martti Koskinen, logistiikkadivisioonan johtaja
Kimmo Soini, kunnossapitojohtaja
Nina Mähönen, liikennejohtaja
Marko Hyvärinen, talousjohtaja
Taru Uotila, lakiasiain- ja vastuullisuusjohtaja
Ilkka Heiskanen, strategia- ja kehitysjohtaja
Timo Koskinen, henkilöstö- ja turvallisuusjohtaja
Tatu Tuominen, viestintäjohtaja

IKEA Real Estate laittaa myyntiin puolet omistamastaan Lappeenrannan Mustolan tontista. Tontille suunniteltiin alun perin perinteistä IKEA-tavarataloa kauppakeskuksen yhteyteen. Syynä päätökselle ovat kuluttajien muuttuneet odotukset sekä uudistukset yrityksen liiketoiminnassa ja konsepteissa. IKEA Real Estaten omistukseen jätettävän tontin osan tulevaisuudesta ei ole vielä päätetty.

Keskustelu mahdollisesta tavaratalosta Lappeenrantaan aloitettiin vuonna 2007. Suunnittelun aloittamisen jälkeen digitalisaation aiheuttama kuluttajakäytöksen muutos on vaikuttanut merkittävästi IKEA Suomen liiketoimintaan ja koko kaupan alaan.

IKEA Suomella on käynnissä uudistuminen, jonka yhtenä tavoitteena on panostaa erityisesti kaupunkikeskustoihin ja perinteisiä tavarataloja pienempiin yksiköihin. Samalla IKEA-tavaratalojen rooli muuttuu entistä monipuolisemmaksi. Kuluttajakäytöksen muutos ja IKEA Suomen liiketoiminnan uudistukset ovat vaikuttaneet merkittävästi myös yrityksen suunnitelmiin Lappeenrannassa. Alueelle ei siksi suunnitella enää ainakaan perinteistä, suurikokoista IKEA-tavarataloa.

Vuodesta 2016 alkaen tavoitteena on ollut löytää alueelle yhdessä kaupungin kanssa kokonaisuus, jossa IKEA voisi olla yksi elementti. Tällaista sopivaa ratkaisua ei kuitenkaan ole löytynyt. Siksi IKEA laittaa myyntiin puolet Lappeenrannan Mustolan tontista. IKEA Real Estaten omistukseen jäävän tontin osuuden tulevaisuudesta ei ole vielä päätetty, eikä tontille ole aktiivisia suunnitelmia. Mitään vaihtoehtoja ei kuitenkaan suljeta pois. 

”Yksi uudistumisemme kulmakivi on, että haluamme olla entistä saavutettavampia ja lähellä ihmisiä siellä, missä he liikkuvat. Tämä näkyy nyt selvästi siinä, minkälaisia toimipisteitä suunnittelemme ja toteutamme”, toteaa IKEA Suomen liiketoiminnan kehitysjohtaja Ann-Christin Pilviö.

IKEA Suomi on tiedottanut avaavansa täysin uudenlaiset IKEA Suunnittelustudiot Jyväskylän ja Helsingin keskustaan. Lisäksi yrityksellä on suunnitteluvaraus Helsingin Koivusaaressa. Viimeisimpänä IKEA kertoi Kuopion tavaratalon suurista logistiikkainvestoinneista, jotka luovat Suomeen kymmeniä uusia työpaikkoja.

Lisätietoja: 

IKEA Viestintä
pr.finland@IKEA.com   

puh. 040 451 7856 

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut merkittävästi Arkean palvelutilauksiin ja vähentänyt tehtävän työn määrää tilapäisesti. Tästä syystä Arkeassa aloitettiin määräaikaisia lomautuksia koskevat yt-neuvottelut. Neuvottelut on nyt saatu päätökseen ja Arkea lomauttaa enintään 355 henkilöä enintään 90 päiväksi 3.4.2020 alkaen

– Niin neuvottelujen aikana kuin niiden päätyttyäkin olemme pyrkineet etsimään vaihtoehtoja määräaikaisille lomautuksille, jotta tilanteen vaikutukset henkilöstölle jäisivät mahdollisimman pieniksi, kertoo Arkean toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi.

– Olemme yhdessä Turun kaupungin kanssa turvaamassa yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä tehtäviä ja tarjoamme apuamme niissä. Näitä voivat olla esimerkiksi ruoka- ja siivouspalvelut. Jos näitä töitä tulee, voimme tarjota niitä määräaikaisesti lomautetuille työntekijöillemme ja siten vähentää lomautusten tarvetta.  

Rompasaari-Salmi pitää erittäin valitettavana, että monien muiden suomalaisten yritysten tapaan
myös Arkeassa joudutaan turvautumaan määräaikaisiin lomautuksiin. Tavoitteena on kuitenkin turvata yrityksen tulevaisuus pitkällä aikavälillä myös tässä yllättävässä muutostilanteessa.

Lisätiedot:
Arkean toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi, 040 591 0929
 

Kirkon jumalanpalveluselämä saa rytminsä ja sisältönsä kirkkovuodesta. Sen keskus ja huippukohta on pääsiäinen, jota vietämme nyt poikkeusoloissa.

Pääsiäisen viettoon liittyy monta merkittävää kirkkopyhää, jolloin seurakunta kokoontuu kirkkoon. Esimerkiksi kiirastorstai on yksi vuoden suosituimpia kirkossakäyntipäiviä.

Pääsiäisen kirkkopyhiä vietetään seuraten Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita ja ylösnousemusta jatkokertomuksen tavoin.

Palmusunnuntaista alkaa pääsiäisjuhlaan päättyvä hiljainen viikko. Palmusunnuntaina eläydytään aasilla Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta vastaanottamaan tulleen kansanjoukon riehaan huiveja tai pajunoksia heilutellen. Kiirastorstain jumalanpalveluksen päätteeksi kynttilät sammutetaan, alttari riisutaan kankaista ja esineistä, ja se verhotaan mustaan. Pitkäperjantaina iltapäivällä kello 15 koko kristikunta kumartuu ristin juurelle Jeesuksen kuolinhetkenä. Pääsiäisaamuna katsellaan auringon tanssia.

Näin tänäkin pääsiäisenä.

Vaikka seurakunnan kokoontuminen kirkkotilassa ei ole mahdollista, voi verkkolähetysten välityksellä eläytyä pääsiäisen tapahtumiin. Jumalanpalvelukset ja hartaudet videoidaan ja lähetetään suorana Hämeenlinnan kirkosta ilman läsnä olevaa seurakuntaa. Jumalanpalvelusten ja hartauksien suoriin verkkolähetyksiin voi osallistua seurakunnan verkkosivulla hameenlinna-vanajanseurakunta.fi/toivoa. Kirkkotilaisuudet palmusunnuntaista ensimmäiseen pääsiäispäivään ovat katsottavissa myös Hämeen Sanomien verkkosivuilla hameensanomat.fi.

Pitkäperjantaina Franz Lisztin Via crucis

Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä ja kirkkovuoden ainoa surujuhla. Jeesuksen kuolinhetken muistoa vietetään koko kristikunnassa kolmelta iltapäivällä, Raamatussa mainittuna yhdeksäntenä tuntina. Oli jo kuudes tunti. Silloin, keskipäivällä, aurinko pimeni. Pimeys tuli koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Temppelin väliverho repesi keskeltä kahtia. Ja Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. (Luuk. 23:44–46)

Hämeenlinnan kirkosta lähetetään suorana musiikkihartaus, jossa kuullaan pääsiäisen tekstejä luettuna sekä seurakunnan kanttorien esittämänä Franz Lisztin meditatiivinen ja pysähdyttävä Via crucis soolo- ja kuorolaulun sekä urkujen sävelin.

Via crucis rakentuu Jeesuksen kärsimystien neljälletoista pysähdyspaikalle eli asemalle.

Ristintien asemat tunnetaan myös nimellä Via Dolorosa. Raamattuun ja perinnetietoon perustuvia ristin tien asemia ovat muun muassa Jeesuksen tuomitseminen kuolemaan, Jeesuksen ja äiti-Marian kohtaaminen, Simon kyreneläisen pakottaminen kantamaan ristiä, Jeesuksen luhistuminen ristin alle, ristiinnaulitseminen ja hautaus.

Via crucis on yksi Lisztin viimeisimmistä teoksista ja kaikessa vakavuudessaan erityistapaus hänene säveltaiteessaan. Sävelkieli on täynnään ristiinnaulitsemisen päivän riipiviä harmonioita ja tummia sävyjä.

Pääsiäisen kirkot ja hartaudet Hämeenlinnan kirkosta suorana verkossa

• palmusunnuntai 5.4. klo 10 sanajumalanpalvelus

• kiirastorstai 9.4. klo 18 Kiirastorstain sanajumalanpalvelus

• pitkäperjantai 10.4. klo 15 Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus

• ensimmäinen pääsiäispäivä 12.4. klo 10 sanajumalanpalvelus

• toinen pääsiäispäivä 13.4. klo 10 sanajumalanpalvelus

Lapsiperheiden pääsiäiskirkko katsottavissa maanantaina 6.4. kello 9 alkaen. Pääsiäiskertomus laulaen, leikkien ja tarinoiden. Kesto puoli tuntia.

Kuva: Alexsandra Ståltinin maalaama ja vuonna 1892 kirkkoon lahjoitettu alttaritaulu kuvaa Vapahtajan ilmestymistä Maria Magdalenalle pääsiäisaamuna.

Turun kaupunginkirjastossa alkaa tiistaina 7.4.2020 uusi virtuaalinen tapahtumasarja Kirjallisuutta koronan aikaan, jossa kirjaston henkilökunta haastattelee jokaviikkoista kirjailijavierasta. Lisäksi vieraat lukevat katkelmia omista teoksistaan. Kirjallisuutta koronan aikaan striimaukset tulevat suorana pääkirjaston tieto-osastolta joka tiistai klo 14. Lähetykset taltioidaan, ja ne ovat katsottavissa myös myöhemmin.    

- Sarja on ideoitu lähentämään paitsi kirjailijoita ja lukijoita toisiinsa, myös osoittamaan kirjoitetun sanan ja digitaalisten välineiden kommunikointivoimaa. Fyysisesti olemme etäällä toisistamme, mutta kirjallisuuden välityksellä lähellä, kirjaston ohjelmapäällikkö Taina Ratia taustoittaa. 

Tapahtumasarjan ensimmäisenä vieraana on ruotsinkielinen kirjailija Henrik Jansson. Pääsiäisen jälkeen vieraaksi tieto-osastolle tulee tietokirjailija ja runoilija Mia Rönkä. Kevään aikana luvassa on mielenkiintoisia vierailuja, kun pääkirjastolle saapuu lisäksi runoilija Virpi Vairinen, sarjakuvataiteilija Joonas Lehtimäki, sanataiteilija Veera Vähämaa sekä runoilija Susinukke Kosola.

Striimauksia pääsee seuraamaan Turun kaupunginkirjaston Youtube-kanavan kautta. 

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Taina Ratia
Kirjastopalvelut
Turun vapaa-aikatoimiala
taina.ratia@turku.fi, p. +358449072940

Tisdag 7.4 inleds en ny virtuell evenemangsserie i Åbo stadsbibliotek, Litteratur i coronans tid. Varje vecka intervjuar någon ur bibliotekspersonalen en författargäst. Därtill läser gästerna ur sina verk. Litteratur i coronans tid strömmas (streamas) direkt från huvudbibliotekets fackavdelning varje tisdag kl. 14. Sändningarna sparas och kan ses också senare.   

- Tanken med serien är att inte bara närma författare och läsare, utan också framhålla det skrivna ordets och de digitala redskapens kommunikationskraft. Fysiskt är vi fjärran varandra, men genom litteraturen tätt intill, förklarar bibliotekets programchef Taina Ratia.

Seriens första gäst är författaren Henrik Jansson. Efter påsk blir det finskspråkiga gäster, fackboksförfattaren och poeten Mia Rönkä, samt andra intressanta gäster, så som poeten Virpi Vairinen, seriekonstnären Joonas Lehtimäki, ordkonstnären Veera Vähämaa samt poeten Susinukke Kosola.

Strömningarna kan ses på Åbo stadsbiblioteks Youtube-kanal. 

Tilläggsuppgifter:
Programchef Taina Ratia
Bibliotekstjänster
Åbo stads fritidssektor
taina.ratia@turku.fi, tel. +358449072940

Koronakriisi on ajanut monet yritykset vajaakäynnille – toiset resurssipulan, toiset romahtaneen kysynnän takia. Samaan aikaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tarpeet ovat joidenkin tuotteiden osalta moninkertaistuneet. Uusi Alihankintaverkosto-palvelu tarjoaa alustan ja asiantuntijaverkoston, joka auttaa yrityksiä ratkaisemaan koronan aiheuttamia tuotannollisia vaikeuksia.

Koronakriisi on johtanut monessa tuotannollisessa yrityksessä resurssipulaan, jossa tarvittavia komponentteja, raaka-aineita ja palveluita tarvittaisiin nopeasti toiminnan jatkamiseksi. Samaan aikaan osa yrityksistä on kysynnän hiipuessa joutunut ajamaan alas tuotantoaan. Elinkeinoyhtiö Turku Science Park Oy alueellisine yhteistyökumppaneineen on käynnistänyt pikavauhtia Alihankintaverkosto-palvelun, jonka tavoitteena on vahvistaa ja luoda uutta valmistuksen ja palveluiden verkostoa.

- Alihankintaverkoston toimintaperiaate on yksinkertainen. Verkkopalvelussa yritykset ilmoittavat joko tarpeestaan löytää alihankkija tuotteelleen tai sen osalle tai mahdollisuudestaan tarjota muille omaa tuotantokapasiteettiaan ja erityisosaamistaan. Yritykset voivat potentiaalisen kumppanin löydettyään olla suoraan yhteydessä ilmoittajaan, kertoo Turku Science Park Oy:n TechTurku-kärkialan asiakkuuspäällikkö Timo Huttunen.

Asiantuntijaverkosto on tärkeä osa palvelua

Yritykset eivät kuitenkaan jää vain verkkosivulla julkaistun tiedon varaan, sillä viestiä välittävät myös eri organisaatioista kootun asiantuntijaryhmän jäsenet. Ryhmässä on jäseniä Turku Science Parkin ohella Koneteknologiakeskus Turku Oy:stä, Turun ammattikorkeakoulusta, Turun yliopistosta, Åbo Akademista ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.

- He omaavat kokemusta erilaisista hankinnoista sekä esimerkiksi komponenttien materiaali- ja tuotantovaatimuksista. He myös tuntevat toimijat, joilla on tarvittavaa laitekantaa ja osaamista. Näin voimme jakaa tietoa ja markkinoida tarjolla olevia yhteistyömahdollisuuksia laajalle verkostolle, sanoo MaritimeTurku-kärkialan asiakkuuspäällikkö Vesa Erkkilä Turku Science Park Oy:stä.

Ydinajatuksena on nostaa esiin uudet tarpeet

Idean taustalla on halu tukea koronakriisin takia erilaisiin ongelmiin ajautuneita yrityksiä. Toimintamallin ydinajatus on imuohjaus – erityisesti halutaan tuoda näkyviin ne uudet tarpeet, joita markkinoille on syntynyt koronan seurauksena. Suojaustoimet aiheuttavat lisätyötä ja tarpeita; nimenomaan näihin tarpeisiin halutaan kanavoida paikallista osaamista ja kapasiteettia.

- Hienoa olisi, jos tämä Turun seudun toimintamalli osoittautuisi onnistuneeksi pilotiksi, jolloin se voisi tukea koko Suomen jälleenrakentamista kriisin jälkeen. Tärkeintä on, että kykenemme akuutin kriisin päätyttyä mukauttamaan talouselämän mahdollisimman nopeasti uuteen normaaliin. Maailma ei ole tämän jälkeen enää entisensä, vaan hyvinvointi edellyttää entistä tiiviimmässä yhteistyössä luotavaa uutta liiketoimintaa, Vesa Erkkilä korostaa.

Yksi kumppanitoimijoista on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Se haluaa luonnollisesti tukea paikallisten yritysten mahdollisuuksia saada omia tuotteitaan terveydenhuollon käyttöön.

- Koronaviruspandemia on osaltaan lisännyt terveysalan innovaatioita ja ihailtavasti monien toimijoiden halua auttaa. Sairaanhoitopiirin kasvavat tarpeet mm. suojavarusteiden ja käsidesin saatavuudelle ovat jo herättäneet kotimaisissa valmistajissa toivottua vastakaikua. Olemme henkisesti varautuneet myös epätavallisiin ratkaisuihin materiaalihankintojemme turvaamiseksi, toki potilasturvallisuuden varmistaminen on silloinkin ensisijaista. Tarvitaan myös yhteistyötä THL:n, ministeriöiden ja Fimean kanssa, jotta alalle tyypillinen vahva regulaatio ei tarpeettomasti haittaisi uusien innovaatioiden käyttöönottoa, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiajohtaja Leena Setälä.

Alihankintaverkosto-palvelu toimii osoitteessa www.alihankintaverkosto.fi

Lisätietoja:

Asiakkuuspäällikkö Timo Huttunen, Turku Science Park Oy, timo.huttunen@turkubusinessregion.com, 040 719 2335

Asiakkuuspäällikkö Vesa Erkkilä, Turku Science Park Oy, vesa.erkkila@turkubusinessregion.com, 0400 806 256

Strategiajohtaja Leena Setälä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, leena.setala@tyks.fi, 050 327 1230

Professori Antti Salminen, Turun yliopisto, antti.salminen@utu.fi, 040 767 4387

Toimitusjohtaja Erkki Virkki, Koneteknologiakeskus Turku Oy, erkki.virkki@koneteknologiakeskus.fi, 0400 290 477

Vararehtori Juhani Soini, Turun ammattikorkeakoulu, juhani.soini@turkuamk.fi, 050 598 5321

Professori Leena Hupa, Åbo Akademi, leena.hupa@abo.fi, 040 570 3961