Quantcast
Channel: Tiedotteet - ePressi
Viewing all 114199 articles
Browse latest View live

Koronaryhmä tukee ja auttaa kriisin yli

$
0
0

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei kokosi jo reilut kaksi viikkoa sitten 11 asiantuntijan koronaryhmän, joka auttaa yrityksiä hakemaan poikkeustilanteeseen räätälöityä kehittämisrahoitusta ja ideoimaan uutta liiketoimintaa. Koronaryhmässä päivystää yhdeksän MikseiMikkelin yrityskehittäjää sekä neuvojat ProAgriasta ja Uusyrityskeskus Dynamosta. Tässä jutussa neljä mikseiläistä kertoo koronakevään tunnelmista.

Ainutlaatuinen sauma hakea kehittämisrahoitusta

Normaalioloissa Mari Meriläinen opastaa yrityksiä sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa. Koronakevään valmennukset toteutetaan nyt verkossa. Omistajanvaihdosinfo pidetään 14.-15.4.verkossa ja sen aikana käsitellään myös ajankohtaisia yritystalouden teemoja. Verkon välityksellä mukaan mahtuu 250 osallistujaa. 

”Parhaillaankin vireillä on useita omistajanvaihdoksia etenkin palvelualoilla toimivissa osakeyhtiöissä ja kommandiittiyhtiöissä.”

Puula Golf Oy:n toimitusjohtajana reilut neljä vuotta ja valtakunnallisessa myyntiyrityksessä yli 60 työntekijän esimiehenä toiminut Meriläinen on hankkinut vahvan työnantajaosaamisen. Hän muistuttaakin, että häneen kannattaa ottaa yhteyttä, kun yrityksessä pohditaan työehtosopimusten kiemuroita tai mahdollisia lomautuksia. 

Yritysten koronarahoitusmuotoja on julkistettu viime viikkoina ja niiden myöntöehdot ovat ehtineet muuttua. Koronaryhmäläiset sanovatkin yrityksille, että näin asiat ovat ”tämänhetkisen tiedon mukaan”.

Ensimmäisenä rahoitusinstrumenteista julkistettiin Business Finlandin kaksiportainen kehittämisrahoitus. Jos yritys ehti hakea sitä ennen kuin hakukriteerit täyttävien yritysten työntekijämäärät muuttuivat, hakemukset käsitellään joka tapauksessa.

”Turhautua ei nyt kannata, eikä hävetä sitä, että hakee tukea. Kannattaa pikemminkin muistaa, että nyt kehittäminen on tehty niin helpoksi kuin mitä se julkisella tuella ylipäätään voi olla. Meillä on käytettävissämme ajantasaisin tieto, joten kannattaa olla yhteyksissä.”

Aiemmin toiminimet eivät ole voineet hakea kehittämisrahoitusta. Nyt sekin on mahdollista, jos niillä on palkkalistoillaan työntekijöitä. Yritykset saavat käyttöönsä nyt kehittämiskonsultin 30 euron päivähinnalla, kun tavallisesti se on maksanut 200-300 euroa.

Savonia-ammattikorkeakoulusta aikoinaan tradenomiksi valmistuneen ja Xamkissa talousosaajan täydennyskoulutuksen käyneen Meriläisen motto sopii hyvin poikkeustilanteeseen: luovuttaja ei koskaan voita, eikä voittaja koskaan luovuta.

”Tämä motto auttaa aina, kun hartiat alkavat mennä kasaan. Nyt ei saa luovuttaa, vaan etsitään yhdessä uusia mahdollisuuksia positiivisen kautta. Nyt on saatavilla yhteiskunnalta rahaa kehittämiseen ennätyksellisen helposti ja edullisesti.”

Tuotekehitys luo uutta liiketoimintaa

Tuotekehitys, tuotteistus ja yritysten kehittäminen kuuluvat Aki Hakalan erityisosaamiseen. Konetekniikan insinööri on työurallaan nähnyt, miten yrityksissä tehdään ihmeitä tuotekehityksen avulla.

”Koronakriisin alussa näytti siltä, että yrityksissä saattoi olla aluksi vähän epätoivoisiakin ajatuksia, mutta uskomattoman nopeasti alkoi löytyä uusia ideoita. Hyvin nopealla tahdilla seudun yritykset ovat anoneet kehittämisrahoitusta kymmenille uusille hankkeilleen.”

Kymmenisen vuotta Mikseissä työskennelleen Hakalan on yllättänyt positiivisesti sekin, että verkon välityksellä työskentely on räjäyttänyt ajattelua yrityksissä ja on saatu nopeasti luotua uudenlaisia liiketoimintamalleja.

”Vaikkapa omakotitalo-, mökki- tai salaojaremontteja toteutetaan nyt niin, ettei tilaus- tai toimitusvaiheessa tarvita ihmiskontaktia. Lääkäripalveluissa kohdataan asiakkaita ruudun välityksellä. Monilla yrityksillä on aivan huikeita uusia liiketoimintaideoita.”

Haastattelupäivänä Hakala on käynyt tapaamassa yrittäjää, joka paineen keskellä hakee rauhassa uusia avauksia, joiden odottaa tuottavan kassavirtaa 1-2 vuoden kuluessa.

”Tällaisten yrittäjien kanssa asioita pohdiskellessa voimaantuu itsekin. Taloushuolia on nyt kaikilla, eikä niiden alle kannata uupua, vaan haetaan yhdessä systemaattisesti ratkaisuja.”

Hakala veti aikoinaan vuosia Tekesissä teknologia-ohjelmia, syventyi yritysrahoitukseen ja edisti puurakentamista.

”Minulla on varmaan vieläkin modernin teollisen puurakentamisen kehittäjän leima otsassani. Sillä lohkolla riittää tekemistä edelleen tässä maassa.”

Nyt kehittämisrahoituksen haun kanssa painiville yrityksille hänellä on selkeä viesti.

”Ensin tehdään kunnon suunnitelma, koska sen pohjalta on helppo hakea rahoitusta isollekin hankkeelle, joka tukee kauaskantoista kehittämistä. Nyt kun yrityksissä saattaa olla hiljaisempi aika, tällaisten suunnitelmien tekemiselle voi jäädä paremmin aikaa.”

Yksinyrittäjä löytää nyt tukea

MikseiMikkelissä reilut neljä vuotta yrityskehittäjänä työskennellyt tuotantotalouden DI Kirsi Mättölä tuntee yrittäjän arjen. Hän on työskennellyt miehensä yrityksessä Hauhalan Puutuotteessa ja perheyrityksessä Rakennusliike V. Mättölässä. Hänellä on myös yritysneuvojan erikoisammattitutkinto.

”Matkailualan yritysten liiketoimintaa kehitin ProAgriassa yli seitsemän vuotta. Nyt MikseiMikkelissä tuen yritysten perustamista. Lisäksi olen mukana kahdessa hankkeessa, joista toinen edistää elintarvikevientiä Saksaan ja toisessa kehitetään terveysteknologian tuotteita palvelumuotoilun keinoin.”

Tällä hetkellä Mättölä neuvoo myös maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä yrityksen perustamisessa. Neuvontatilanteissa voi olla puhelimen välityksellä mukana tulkki.

”Jos on kotoisin vaikka miljoonakaupungista, siellä toiminut liikeidea ei välttämättä toimi täällä. Lisäksi meikäläinen byrokratia rekisteröinteineen ja byrokratioineen on heille uutta.”

Koronakevään rahoitushaut ovat pidentäneet Mättölänkin etätyöpäiviä. Ensin neuvontaa hakivat Business Finlandille hakemuksia laatineet osake- ja kommandiittiyhtiöt sekä avoimet yhtiöt.

”Nyt rahoitusneuvoja kysyvät yksinyrittäjät, kuten kampaamot ja kivijalkakaupat. Niillä on suuri asiakaskato, mutta ei välttämättä resursseja pystyttää verkkokauppaa tai järjestää tuotteiden kotiinkuljetusta.”

Yksinyrittäjille suunnattu 2000 euron tukiraha tulee huhtikuun alkupuolella haettavaksi, mutta vielä sitä varten ei ole tarkkoja tietoja..

”Yksinyrittäjien kanssa pohditaan nyt, mitä kuluja voisi karsia.”

Tiukin tilanne on vuoden alussa aloittaneilla, jos heillä ei ole asiakasvirtaa, mutta kulut juoksevat. Mättöläkin on törmännyt siihen, että yksinyrittäjät voivat kokea häpeällisenä neuvojen kysymisen.

”Pohdiskellaan, että mitä naapuritkin ajattelevat, jos lopetan. Tai joku soittaa neuvoja useamman yksinyrittäjän puolesta ja jakaa heille tietoa. Terveiseni heille on, että älä lopeta yritystä ellei sinulla ole ollut jo aiemmin sen kanssa ongelmia”

Hyvä hetki päivittää digitaidot

Digivalmennuksia koordinoiva Heidi Lampinen on viime viikot keskustellut eri alojen yrittäjien kanssa siitä, miten koronakriisin tuomiin ongelmiin löytyisi ratkaisuja.

”Yhdellä soitolla saadaan vasta ideointi käyntiin, joten pyydän soittamaan uudelleen. Ratkaisuja alkaa yleensä syntyä nopeasti, kun yrittäjä ehtii miettiä, ketä yrityksen asiakkaat ovat ja miten heidät saisi pysymään. Esimerkiksi huoltamoyrittäjä voi alkaa tarjota lounaita mukaan ja pistää siitä kyltin tien varteen.”

Oman verkkokaupan perustaminen keskusteluttaa nyt paljon. Lampinen muistuttaa, että pelkkää koronakriisiä varten sitä ei kulujen ja vaivan takia yleensä kannata pystyttää. Jos verkkokauppa auttaa laajentamaan asiakaskuntaa pysyvästi, sitä kannattaa harkita.

”Joskus olen pyytänyt yrittäjiä jopa miettimään, että kannattaako tyhjässä tilassa nyt päivystää vai kannattaisiko pistää ovi kiinni ja pitää loma, että jaksaa painaa kesällä.”

Tradenomi (ylempi amk) opintojen jälkeen Lampinen opiskeli digiajan asiakkuuspäälliköksi ja digitaalisen liiketoiminnan kehittäjäksi. Hän koordinoi parhaillaan Mikkelissä Digiportaat-hanketta, jonka valmennukset toteutetaan nyt verkossa. Hän on hivenen ihmetellyt, ettei viimeisten kolmen viikon aikana ole ilmoittautunut uusia asiakkaita.

”Mukaan mahtuu uusia pk-yrityksiä. Teemme ensin maksuttoman kartoituksen ja tarjoamme asiakkaalle räätälöityjä koulutuksia. Nyt olisi hyvä aika pistää omat digitaidot pelikuntoon vaikkapa matkailu- ja palvelualan pk-yrityksissä.”

Hankkeella on oma yhteyshenkilönsä Savonlinnassa ja ProAgrian asiantuntija auttaa maaseutukuntien yrittäjiä. Yksi hankkeen teemoista on digimarkkinointi eli millä keinoilla yritys tavoittaa parhaiten asiakkaita.

”Yrittäjät pääsevät käytännössä opettelemaan eri työkaluja ja eri tapoja markkinoida. Näytämme myös, miten mainonnan tuloksia voi seurata. Tämä on tosi mielenkiintoinen aihealue. Pienikin yritys voi erottua verkossa, kun se tunnistaa oman asiakaskuntansa ja tuottaa asiakasta hyödyttävää sisältöä.”

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvat: MikseiMikkeli ja kuvattavien omat arkistot


1,8 miljoonaa euroa puhtaan veden saannin ja hygienian parantamiseen pakolaisleireillä

$
0
0

Suomen World Vision käynnistää humanitaariset operaatiot pakolaisleireillä Burundissa ja Ugandassa. Operaatioissa parannetaan puhtaan veden saantia, hygieniaa ja sanitaatiota kriisiolosuhteissa.

Erityisinä kohderyhminä ovat vammaiset pakolaiset sekä vastaanottavien yhteisöjen jäsenet. Suomen ulkoministeriö on myöntänyt operaatioihin 1,8 miljoonan euron suuruisen avustuksen.

- Koronavirus uhkaa jo valmiiksi vaikeissa oloissa eläviä pakolaisia. Esimerkiksi Omugon leirillä Ugandassa vain 20 prosentilla kotitalouksista on tällä hetkellä mahdollisuus pestä kätensä. Puhdasta juomavettä saa vain reilu kolmannes, toteaa Suomen World Visionin humanitaarisen avun päällikkö Miikka Niskanen.

- On todella tärkeää, että pystymme juuri nyt panostamaan viruksen leviämistä ehkäiseviin toimiin. Operaatiot tavoittavat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset kuten vammaiset, Niskanen sanoo.

Korona voi levitä hyvin nopeasti laajoilla pakolaisleireillä, missä hygieniatilanne on huono ja ihmiset elävät hyvin tiiviisti.

Burundissa projekti käynnistyy maan pohjoisosassa sijaitsevalla Musasan pakolaisleirillä. Leirillä elää kongolaisia pakolaisia.

- Burundissa on käynnissä vakava mutta unohdettu humanitaarinen kriisi. Hätäavun tarve maassa on suuri, toteaa Niskanen.

Ugandassa vammaistyö jatkuu Omugon leirillä Pohjois-Ugandassa. Leirillä asuu väkivaltaisuuksia pakenevia eteläsudanilaisia. Pakolaisia on tällä hetkellä noin 34 000, mutta määrä kasvaa jatkuvasti.

Molemmat operaatiot käynnistyvät nyt huhtikuussa. Rahoitus Burundiin on vuoden ajalle ja Ugandaan kahden vuoden ajalle.

Suomen World Vision on erikoistunut vammaisten lasten ja aikuisten huomioimiseen humanitaarisissa kriiseissä. Erityisenä painopisteenä on puhtaan veden saannin, hygienian ja sanitaation parantaminen sekä vammaisten oikeuksien vahvistaminen. Järjestö on työskennellyt vuodesta 2014 lähtien pakolaisleireillä Ugandassa, Keniassa, Ruandassa ja Irakissa.

Lisätiedot:

Miikka Niskanen
Humanitaarisen avun päällikkö, Suomen World Vision
043 211 3187
miikka.niskanen@worldvision.fi

Anna Pollari
Viestintäpäällikkö, Suomen World Vision
040 515 4592
anna.pollari@worldvision.fi

Påskens budskap möter oss i gudstjänster och andakter i radio, tv och på nätet

$
0
0

Påskens budskap om Jesus lidande, död och uppståndelse är i år detsamma även om vi lever under en pandemi och inte själva kan vara fysiskt närvarande i kyrkan. I år strömmas gudstjänster och andakter från så gott som alla församlingar via nätet. Under påsken är utbudet av andakter och gudstjänster i radio och tv detsamma som tidigare år.

Långfredagens och påskdagens tv-gudstjänster sänds från Sibbo kyrka

I Sibbo kyrka firas en avskalad gudstjänst fylld med á cappella-sång. Katja Korpi är liturg och predikant. Kantor Lauri Palin leder en herrkvartett. För tv-regin ansvarar Rufus Hedengren.

Gudstjänsten sänds på långfredag 10.4 klockan 11.00 på Yle Fem och klockan 13.03 på Yle Vega.

I påskdagens småskaliga gudstjänst är Camilla Ekholm liturg och Helena Rönnberg predikant. Kantor Sinikka Stöckell spelar orgel, Tuula Stöckell violin och Lauri Palin piano. Solist Mikael Grönroos medverkar med sången Panis angelicus. För tv-regi står Rufus Hedengren.

Gudstjänsten sänds söndag 12.4 klockan 12.00 på Yle Fem och klockan 13.03 på Yle Vega.

Jesus lidandehistoria i radioandakterna under stilla veckan

I aftonandakterna under stilla veckan sänder Yle Vega Aktläsningar med Johan Klingenberg. Jesus lidandeshistoria berättas med utdrag ur de olika evangelierna.

I aftonandakterna på palmsöndag (5.4), långfredag, påskdag och annandag påsk läser Catarina Englund och Anette Nyman de liturgiska texterna för helgdagarna.

Under påskveckan talar Barbro Näse i Andrum om påskglädje mitt i coronakrisen och i aftonandakterna presenterar Åsa Westerlund musik som förmedlar påskens seger.

Aftonandakterna sänd i Yle Vega klockan 19.15 och Andrum sänds klockan 6.54 och klockan 9.10.

Animerade filmer om påsken och virtuella påskkort

Under stilla veckan och påsken publiceras fyra animerade filmer på kyrkans webbplats och i sociala medier. Filmerna handlar om stilla veckans händelser och påskens budskap. Den första handlar om palmsöndagen och publicerades fredag 3 april.  De tre övriga handlar om skärtorsdagen, långfredagen och påskdagarna. Animationerna är gjorda av Salla Lehtipuu. Berättarröster är Hedvig Långbacka och Lucas Snellman.

Under stilla veckan publiceras också en kort påskhälsning från biskop Bo-Göran Åstrand i videoform på kyrkans webbplats evl.fi.

På onsdag 8 april klockan 15 direktsänds en interaktiv böneandakt på kyrkans Facebooksida. Rebecka Stråhlman leder andakten och för musikinslagen svarar kantor Eric-Olof Söderström. I andakten ber man med olika färgers bönestenar. Stenarna symboliserar olika saker i livet, allt från sorg och svårigheter till det man gläds över och är också en ordlös bön till Gud. Man kan önska vilken färg man vill ha på bönestenen, dvs. vad man ber om i andakten. Genom att skicka ett meddelande via appen Messenger till Facebooksidan eller genom att kommentera den direktsända andakten lämnar man in sin bön.

På grund av coronaviruset kan man i år inte knacka på hos grannar på påsklördagen utklädda till häxor, kycklingar eller harar. Det går inte heller att hälsa på äldre för att sprida påskglädje men det går att ladda ner en virtuell påskhälsning och dela via till exempel Facebook, Instagram, WhatsApp eller e-post för att glädja någon du bryr dig om. Hälsningen är gjord av grafikern Tuuli Sundén.

Församlingarna strömmar påskens gudstjänster och andakter på nätet

De flesta församlingar sänder sedan ett par veckor tillbaka sina gudstjänster på olika sätt via nätet. I webbkyrkan på evl.fi finns listat länkar till församlingarna webbsidor och Facebooksidor där de sänder gudstjänsterna.

Mera information:
Lucas Snellman, ledande sakkunnig i kommunikation, Kyrkostyrelsen, tfn 050 566 8230
evl.fi/pask
Andakter och gudstjänster på nätet

Missä tilanteessa voi saada tartuntatautipäivärahaa?/ I vilka situationer kan man få dagpenning vid smittsam sjukdom? / What are the requirements that must be met to qualify for the infectious disease allowance?

$
0
0

Pressmeddelande på svenska nedan.

Press release in English below.

**

Missä tilanteessa voi saada tartuntatautipäivärahaa?

Hallituksen suositus karanteenia vastaavien olosuhteiden noudattamisesta ei oikeuta tartuntatautipäivärahaan. Tartuntatautipäivärahaa varten tarvitaan aina kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräys karanteenista, eristyksestä tai työstä poissaolosta.

Tartuntatautipäiväraha korvaa ansionmenetystä, jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt sinut olemaan poissa työstäsi, karanteeniin tai eristykseen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Tartuntatautilaissa karanteenilla tarkoitetaan sitä, että tartuntataudille altistuneen tai perustellusti altistuneeksi epäillyn henkilön liikkumista rajoitetaan esimerkiksi niin, että hänet määrätään pysymään kotona. Eristämisellä tarkoitetaan sitä, että tartuntatautiin sairastunutta tai perustellusti sairastuneeksi epäiltyä henkilöä hoidetaan terveydenhuollon toimintayksikössä erillään muista niin, että tartunta ei leviä.

Päivärahaa voidaan maksaa vain, jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt sinut olemaan karanteenissa, eristyksessä tai pois työstä.

Tartuntatautipäivärahaa voi saada tietyissä tilanteissa lapsen huoltaja tai ulkomailla oleskeleva

Oikeus tartuntatautipäivärahaan voi olla myös, jos tartuntataudeista vastaava lääkäri on tartuntatautilain mukaisesti määrännyt alle 16-vuotiaan lapsesi pidettäväksi kotona ja sinä menetät tämän vuoksi ansiotuloja.

Päivärahaa voidaan maksaa myös Suomessa sairausvakuutetulle henkilölle, joka on määrätty eristettäväksi tai karanteeniin EU-alueella, ETA-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa. Karanteenista tai eristyksestä tarvitaan yksilöity todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa. Esimerkiksi EU-alueella asetetut yleiset ulkonaliikkumiskiellot tai muut yleiset liikkumisrajoitukset eivät oikeuta tartuntatautipäivärahaan.

Tartuntatautipäivärahaa ei saa karanteenia vastaavissa olosuhteissa

Suomen hallitus on suositellut ulkomailta palaavia ja yli 70-vuotiaita noudattamaan karanteenia vastaavia olosuhteita. Hallituksen suositusten noudattaminen ei oikeuta tartuntatautipäivärahaan.

Päivärahaan ei ole myöskään oikeutta esimerkiksi, jos

  • työnantaja tai opiskelupaikka on määrännyt sinut kotiin ulkomaanmatkan jälkeen 2 viikoksi
  • olet jäänyt lapsen kanssa kotiin, koska päiväkoti tai koulu on suljettu
  • teet työsi etätyönä eikä ansionmenetystä synny
  • sinä tai lapsesi kuulutte sairauden takia riskiryhmään ja teidät on sen takia määrätty varotoimenpiteenä karanteeniin.

Tilannetta selvitetään parhaillaan sellaisten ryhmien osalta, joilla ei ole oikeutta tartuntatautipäivärahaan, mutta jotka menettävät ansiotuloja koronatilanteen takia.

Kelaan on tullut maaliskuun loppuun mennessä yhteensä 1 433 tartuntatautipäivärahahakemusta. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Tartuntatautipäivärahan käsittelyaikatavoite on noin 3–4 viikkoa.

Lisätietoja asiakkaalle:

Tartuntatautipäiväraha https://www.kela.fi/tartuntatauti

Ajankohtaista koronatilanteesta https://www.kela.fi/korona

Lisätietoja medialle:

etuuspäällikkö Milla Kaitola, p. 050 551 7938

**

I vilka situationer kan man få dagpenning vid smittsam sjukdom?

Regeringens rekommendation om att tillämpa förhållningsorder som motsvarar karantän berättigar inte till dagpenning vid smittsam sjukdom. För att kunna få dagpenning vid smittsam sjukdom behövs alltid ett förordnande om karantän, isolering eller frånvaro från arbetet av den läkare som i kommunen eller sjukvårdsdistriktet ansvarar för smittsamma sjukdomar.

Dagpenning vid smittsam sjukdom ersätter inkomstbortfall om den läkare som i kommunen eller sjukvårdsdistriktet ansvarar för smittsamma sjukdomar förordnar frånvaro från arbetet, karantän eller isolering för att förhindra spridning av en smittsam sjukdom. I lagen om smittsamma sjukdomar avses med karantän att rörligheten för en person som har utsatts eller med fog misstänks ha utsatts för en smittsam sjukdom begränsas till exempel så att han eller hon förordnas att hålla sig hemma. Med isolering avses att en person som insjuknat i en smittsam sjukdom eller som med fog misstänks ha insjuknat vårdas på en verksamhetsenhet inom hälso- och sjukvården åtskild från andra så att smittspridning förhindras.

Dagpenning kan betalas endast om den läkare som i kommunen eller sjukvårdsdistriktet ansvarar för smittsamma sjukdomar har förordnat karantän, isolering eller frånvaro från arbetet.

I vissa situationer kan dagpenning vid smittsam sjukdom beviljas ett barns vårdnadshavare eller en person som befinner sig utomlands

Rätt till dagpenning vid smittsam sjukdom kan också föreligga om den läkare som ansvarar för smittsamma sjukdomar i enlighet med lagen om smittsamma sjukdomar har förordnat att ditt under 16-åriga barn ska hållas hemma och du därför går miste om förvärvsinkomster.

Dagpenning vid smittsam sjukdom kan också betalas till en i Finland sjukförsäkrad person som har förordnats i isolering eller karantän i ett EU- eller EES-land, i Schweiz eller i Storbritannien. Ett specificerat intyg över karantänen eller isoleringen behövs av en läkare som har rätt att förordna sådana begränsningar i landet i fråga. Till exempel de allmänna utegångsförbud som införts i EU-länderna och andra allmänna begränsningar av rörelsefriheten ger inte rätt till dagpenning vid smittsam sjukdom.

Dagpenning vid smittsam sjukdom beviljas inte vid förhållanden som motsvarar karantän

Regeringen har rekommenderat att personer som återvänder från utlandet och personer som är över 70 år ska tillämpa förhållningsorder som motsvarar karantän. Det att man följer regeringens rekommendation ger inte rätt till dagpenning vid smittsam sjukdom.

Rätt till dagpenning finns inte heller t.ex. om

  • arbetsgivaren eller studieplatsen har förordnat dig att stanna hemma i 2 veckor efter en utlandsresa
  • du stannar hemma med ditt barn för att daghemmet eller skolan är stängd
  • du arbetar på distans och inget inkomstbortfall uppstår
  • du eller ditt barn hör till riskgruppen på grund av sjukdom och ni har därför som en försiktighetsåtgärd förordnats i karantän.

Situationen utreds som bäst för sådana persongrupper som inte har rätt till dagpenning vid smittsam sjukdom men som går miste om inkomster på grund av coronavirusepidemin.

Fram till slutet av mars har FPA fått sammanlagt 1 433 ansökningar om dagpenning vid smittsam sjukdom. Ansökningarna handläggs i den ordning de kommit in. Den målsatta handläggningstiden för dagpenning vid smittsam sjukdom är ungefär 3-4 veckor.

Närmare information för kunder:

Dagpenning vid smittsam sjukdom https://www.kela.fi/web/sv/smittsam-sjukdom

Aktuellt om coronavirusläget https://www.fpa.fi/corona

Närmare information för medierna:

Milla Kaitola, förmånschef, tfn 050 551 7938

**

What are the requirements that must be met to qualify for the infectious disease allowance?

The Government’s recommendation that you should remain in conditions equivalent to quarantine does not entitle you to infectious disease allowance. For entitlement to infectious disease allowance an order of quarantine, isolation or absence from work from the physician responsible for infectious disease control in the municipality or hospital district is required.

Infectious disease allowance provides cover for loss of income if the physician responsible for infectious disease control in the municipality or hospital district has ordered you into quarantine or isolation, or to be absent from work in order to prevent the spread of an infectious disease. Under the Communicable Diseases Act, quarantine is when the movements of a person who has been exposed to an infectious disease, or who with good reason may have been exposed to an infectious disease, are restricted for example by ordering the person to stay at home. Isolation is when a person who has contracted an infectious disease, or who with good reason is believed to have contracted an infectious disease, is cared for in a healthcare unit separately from other persons, to prevent the spread of the disease.

Allowance can only be paid if the physician responsible for infectious disease control in the municipality or hospital district has ordered you into quarantine or isolation, or to be absent from work.

In certain situations infectious disease allowance can be paid to the guardian of a child or to a person who stays abroad

Entitlement to infectious disease allowance can also arise if the physician responsible for infectious disease control has, in accordance with the Communicable Diseases Act, ordered your under 16-year old child to stay at home and because of this you incur loss of income.

Allowance can also be paid to persons who are covered under the Finnish health insurance system and who in an EU or EEA country, Switzerland or Great Britain are ordered into isolation or quarantine. The placement in isolation or quarantine must be certified by a physician authorised to issue an isolation or quarantine order in the relevant country. For instance, general curfews imposed in the EU countries and other general restrictions on movement do not entitle to infectious disease allowance.

Infectious disease allowance is not granted for quarantine-like conditions

The Finnish Government has recommended that persons who return from abroad and persons who are over 70 years of age stay in conditions equivalent to quarantine. Following the Government’s recommendation does not entitle to infectious disease allowance.

Entitlement to the allowance does also not arise if

  • you have been ordered by your employer or your educational institution to stay at home for a period of 2 weeks after having returned from a trip abroad
  • you have stayed at home with your child because the day care centre or school has been closed
  • you are working remotely and you do not incur any loss of income
  • you or your child are in the risk group because of an illness and as a precaution you have been ordered into quarantine.

The situation is currently being investigated as regards groups of persons who are not entitled to infectious disease allowance but who incur loss of income due to the coronavirus epidemic.

Up to the end of March, Kela has received a total of 1,433 applications for infectious disease allowance. The applications are processed in order of arrival. The targeted processing time for the infectious disease allowance is approximately 3-4 weeks.

Additional information for customers:

Infectious disease allowance https://www.kela.fi/web/en/sickness-allowances-infectious-disease

Current information about the coronavirus epidemic https://www.kela.fi/web/en/corona

Media inquiries:

Milla Kaitola, Benefits Manager, Tel. 050 551 7938

Lappeenranta tarkentaa yrityksille, yhdistyksille ja muille toimijoille suunnattavien toimitilavuokrien joustojen ja vapautusten käytäntöjä – kaupunginhallitus päättää menettelytavoista 6.4.

$
0
0

Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti 30.3., että koronavirustilanteen vuoksi erityisen hankalaan taloustilanteeseen joutuneille, kaupungin tiloissa vuokralla oleville yrityksille ja yhdistyksille myönnetään myöntämisedellytysten täyttyessä vuokranjoustoa kolmen kuukauden vuokran verran ja tarvittaessa myös vapautusta kahden kuukauden vuokran osalta.

Kaupungin virkamiesjohto on laatinut kaupunginhallitukselle esityksen, jossa tarkennetaan hakijoita koskevia vuokranjoustoon tai -vapautukseen liittyviä myöntämisedellytyksiä sekä menettelytapoja. Kaupunginhallitus päättää asiasta esityksen pohjalta 6.4.

Myöntämisedellytysten tulee täyttyä, jotta vuokrajouston ja -vapautuksen voi saada

Kaupunki on suunnitellut myöntämisedellytykset, joista jokaisen tulee täyttyä, jotta kaupunki voi myöntää vuokrajoustoa ja -vapautuksen.

Lappeenrannan Toimitilojen toimitusjohtaja Mikko Hietamiehen mukaan joustoa ja vapautusta hakevan tulisi olla yritys, yhdistys tai muu kolmannen sektorin toimija, joka työllistää alle 10 henkilöä ja jolle koronavirustilanne on aiheuttanut poikkeuksellisia taloudellisia häiriöitä.

- Edellytyksenä on, että kaupungin toimitiloissa vuokralaisena olevan toimijan liikevaihto on laskenut koronavirustilanteen takia yli 30 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Kaupungin esityksen mukaisesti edellytyksenä vuokrajoustolle ja -vapautukselle on myös, että toimijan ei ole mahdollista saada korvausta vakuutusyhtiön kautta koronapandemiasta aiheutuneista tappioista.

- Edellytämme myös, että toimija on hakenut tilanteeseen liittyvää valtion rahoitusta tai muuta vastaavaa julkista tukea. Tuen saaminen ei poissulje kaupungin vuokrajouston ja -vapautuksen saamista.

Myös kausiluonteista toimintaa harjoittavien toimijoiden osalta noudatetaan lähtökohtaisesti edellä mainittuja toimijaa ja tämän toimintaa koskevia edellytyksiä.

- Edellytyksistä voidaan kuitenkin joustaa tapauskohtaiseen harkintaan perustuen niin, että siinäkin tapauksessa edellä mainittujen edellytysten periaatteellinen tarkoitus toteutuu, Hietamies selvittää.

Vuokralainen voi hakea joko vuokrajoustoa, -vapautusta tai molempia

Kaupunginhallitukselle valmistellun esityksen mukaan vuokrajouston ja vapautuksen saadakseen vuokralaisen tulee toimittaa kaupungille hakulomake 31.5.2020 mennessä.

Mikko Hietamies kertoo, että vuokralainen voi hakea joko vuokrajoustoa eli maksuaikaa, vuokravapautusta tai molempia.

- Lomakkeessa pyydämme toimijalta tietyt perustiedot sen selvittämiseksi, että vuokrajouston tai vuokravapautuksen myöntämisedellytykset täyttyvät. Hakemukset pyydetään toimittamaan kaupungin kirjaamoon, josta ne toimitetaan viivytyksettä valmisteltavaksi päätöksentekoa varten.

- Haun käynnistymisestä tiedotetaan välittömästi, kun kaupunginhallitus päättää asiasta ja haku avautuu. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme informoimaan hakuprosessista ja sen alkamisesta tarkemmin jo ennakkoon, jotta toimijat voivat jo varautua hakemusten laadintaan.

Hakemusten arviointi ja valmistelu päätöksentekoa varten toteutetaan yhteistyössä kaupungin ja Wirma Lappeenranta yrityspalveluiden asiantuntijoiden toimesta.

Kaupunki esittää, että hakemuksen myöntämisestä vastaisi se toimivaltainen toimielin, jonka toimialaan ja päätösvaltaan kyseisen toimijan vuokrasuhde kuuluu. Pääosan hakemuksista tulisi käsittelemään näin ollen Lappeenrannan Toimitilat.

Vuokrajoustot ja -vapautukset tulisivat esityksen mukaisesti voimaan sitä koskevaa toimielimen päätöstä seuraavan kuukauden alusta lukien, aikaisintaan toukokuun 2020 alusta.

- Huhtikuun 2020 vuokralaskut toimitetaan vuokralaisille normaalikäytännön mukaisesti, mutta niiden osalta tapauskohtaisesti voidaan neuvotella maksuajasta konsernin normaalisti noudattamien käytäntöjen mukaisesti, Hietamies sanoo.

Lisätietoja:

Lappeenrannan Toimitilat Oy, toimitusjohtaja Mikko Hietamies
puh. 0400 509 611, mikko.hietamies(at)lappeenranta.fi

Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi
puh. 040 740 1643, pasi.leimi(a)lappeenranta.fi

 

Kaupunki aloittaa ruoanjakelun peruskoululaisille, esikoululaisille ja lukiolaisille

$
0
0

Peruskoululaisten, esikoululaisten ja lukiolaisten ruoanjakelu aloitetaan maanantaina 6.4.  Ruoanjakelupäiviä on kaksi viikossa eli maanantai ja keskiviikko. Maanantaina jaetaan kahden päivän ruoat ja keskiviikkona kolmen päivän ruoat. Ruoanjakelupaikat ovat Sumiaisten, Konginkankaan, Honkolan, Suolahden ja Koulunmäen koulut. Suolahden koululla on kaksi ruoanjakelupaikkaa ja Koulunmäellä kolme paikkaa.

Ruoanjakelun järjestäminen on kaupungille iso ponnistus ja vaatii monelta taholta erityistoimia. Ruoanjakelupalveluun liittyen asukkailta toivotaankin joustavuutta ja kärsivällisyyttä. Jokaisen, jonka on mahdollista, toivotaan tulevan ruoanjakelupaikalle muutoin kuin autolla, sillä jakelupaikoilla tulee olemaan paljon liikennettä aikataulujen porrastuksista huolimatta. Paikalla on opasteet ja opastajat. Ruoan hakijoiden tulee noudattaa turvavälejä sekä annettuja ohjeita. Vanhemmille ilmoitetaan vielä Wilma-viestillä ma 6.4. klo 9 mennessä ruoanjakeluaikataulujen porrastukset.

Jakelu tapahtuu pääpiirteissään seuraavasti:

Honkola klo 15-17

Suolahti klo 15-17

Sumiainen klo 16-17

Konginkangas klo 16-17

Koulunmäki klo 15-18

Erityisruokavaliota ei valitettavasti pystytä ruoka-annoksissa huomioimaan, mutta ruoka pyritään järjestämään siten, että se sopii mahdollisimman monelle. Ruoka on lähtökohtaisesti aina laktoositonta sekä vähämausteista. Valitettavasti tässä vaiheessa ei ole mahdollista huomioida laajemmin gluteenitonta, maidotonta tai vastaavia erityisruokavaliota. Annoksissa on mukana tuoteseloste ja lämmitysohje.

Lahti aloittaa MAL -sopimusneuvottelut yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa

$
0
0

Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksilla vahvistetaan Lahden seudun ja valtion sekä kaupunkiseudun kuntien keskinäistä yhteistyötä. Uudessa MAL-sopimuksessa ovat mukana Lahti, Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä ja Orimattila. Valtio teki päätöksen neuvottelujen aloittamisesta 1.4.

-Lahden asema yhtenä Suomen suurista kaupungeista vahvistuu MAL-sopimuksen myötä. Sopimus lisää Lahden seudun kilpailukykyä ja houkuttavuutta investointikohteena. Pystymme myös tarjoamaan täällä tehtyjä ratkaisuja muille kaupungeille, sanoo kaupunginjohtaja Pekka Timonen.

Suomen viidenneksi suurimmalla kaupunkiseudulla on hyvät edellytykset MAL-sopimukselle. Lahden kaupunkiseudun keskeisenä tavoitteena on kestävä kehitys ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittäminen. Lahden seutu ei aiemmin ole ollut MAL-sopimusten piirissä.

MAL-sopimus tuo kaupunkiseudulle taloudellista tukea

MAL-sopimuksella kunnat sitoutuvat valtion kanssa parantamaan kaupunkiseudun saavutettavuutta, liikennettä ja kestävää aluerakennetta yhdessä seudun muiden toimijoiden kanssa. Tarkemmat teemat ja tavoitteet täsmentyvät yhteisen työskentelyn myötä.

MAL-sopimus tuo kaupunkiseudulle uusia taloudellisia resursseja ja tukea esimerkiksi asuntorakentamiseen, liikennejärjestelmän toimivuuteen, kestävyyteen ja turvallisuuteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, sekä joukkoliikennettä palveleviin infra-investointeihin.

MAL-sopimusneuvottelut koskevat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kaupunkiseutuja. Valtiolta sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä alueen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Sopimusneuvottelut pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman pian.

Lisätietoja:
kaupunginjohtaja Pekka Timonen, 050 337 4386
kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho, 040 595 4543

Koronakriisi edellyttää yhteisiä ponnistuksia – VR Groupin johtoryhmältä pidätetään kuukauden palkka

$
0
0

VR Groupin johtoryhmän jäseniltä pidätetään yhden kuukauden palkka osana koronakriisistä selviytymistä. Työvelvoite säilyy tästä huolimatta.

VR Group ilmoitti jo aiemmin 17.3.2020 konsernin henkilöstöä koskevien yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä koko henkilöstön lomauttamiseksi. Lomautukset toteutetaan vaiheittain vuoden 2020 aikana.

VR Groupin johtoryhmään kuuluvat:

Rolf Jansson, toimitusjohtaja
Topi Simola, divisioonajohtaja, matkustajaliikenne
Martti Koskinen, logistiikkadivisioonan johtaja
Kimmo Soini, kunnossapitojohtaja
Nina Mähönen, liikennejohtaja
Marko Hyvärinen, talousjohtaja
Taru Uotila, lakiasiain- ja vastuullisuusjohtaja
Ilkka Heiskanen, strategia- ja kehitysjohtaja
Timo Koskinen, henkilöstö- ja turvallisuusjohtaja
Tatu Tuominen, viestintäjohtaja


IKEA laittaa myyntiin puolet Lappeenrannan tontistaan

$
0
0

IKEA Real Estate laittaa myyntiin puolet omistamastaan Lappeenrannan Mustolan tontista. Tontille suunniteltiin alun perin perinteistä IKEA-tavarataloa kauppakeskuksen yhteyteen. Syynä päätökselle ovat kuluttajien muuttuneet odotukset sekä uudistukset yrityksen liiketoiminnassa ja konsepteissa. IKEA Real Estaten omistukseen jätettävän tontin osan tulevaisuudesta ei ole vielä päätetty.

Keskustelu mahdollisesta tavaratalosta Lappeenrantaan aloitettiin vuonna 2007. Suunnittelun aloittamisen jälkeen digitalisaation aiheuttama kuluttajakäytöksen muutos on vaikuttanut merkittävästi IKEA Suomen liiketoimintaan ja koko kaupan alaan.

IKEA Suomella on käynnissä uudistuminen, jonka yhtenä tavoitteena on panostaa erityisesti kaupunkikeskustoihin ja perinteisiä tavarataloja pienempiin yksiköihin. Samalla IKEA-tavaratalojen rooli muuttuu entistä monipuolisemmaksi. Kuluttajakäytöksen muutos ja IKEA Suomen liiketoiminnan uudistukset ovat vaikuttaneet merkittävästi myös yrityksen suunnitelmiin Lappeenrannassa. Alueelle ei siksi suunnitella enää ainakaan perinteistä, suurikokoista IKEA-tavarataloa.

Vuodesta 2016 alkaen tavoitteena on ollut löytää alueelle yhdessä kaupungin kanssa kokonaisuus, jossa IKEA voisi olla yksi elementti. Tällaista sopivaa ratkaisua ei kuitenkaan ole löytynyt. Siksi IKEA laittaa myyntiin puolet Lappeenrannan Mustolan tontista. IKEA Real Estaten omistukseen jäävän tontin osuuden tulevaisuudesta ei ole vielä päätetty, eikä tontille ole aktiivisia suunnitelmia. Mitään vaihtoehtoja ei kuitenkaan suljeta pois. 

”Yksi uudistumisemme kulmakivi on, että haluamme olla entistä saavutettavampia ja lähellä ihmisiä siellä, missä he liikkuvat. Tämä näkyy nyt selvästi siinä, minkälaisia toimipisteitä suunnittelemme ja toteutamme”, toteaa IKEA Suomen liiketoiminnan kehitysjohtaja Ann-Christin Pilviö.

IKEA Suomi on tiedottanut avaavansa täysin uudenlaiset IKEA Suunnittelustudiot Jyväskylän ja Helsingin keskustaan. Lisäksi yrityksellä on suunnitteluvaraus Helsingin Koivusaaressa. Viimeisimpänä IKEA kertoi Kuopion tavaratalon suurista logistiikkainvestoinneista, jotka luovat Suomeen kymmeniä uusia työpaikkoja.


Lisätietoja: 

IKEA Viestintä
pr.finland@IKEA.com   

puh. 040 451 7856 

Poikkeustilanne on vähentänyt merkittävästi Arkean tilauksia

$
0
0

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut merkittävästi Arkean palvelutilauksiin ja vähentänyt tehtävän työn määrää tilapäisesti. Tästä syystä Arkeassa aloitettiin määräaikaisia lomautuksia koskevat yt-neuvottelut. Neuvottelut on nyt saatu päätökseen ja Arkea lomauttaa enintään 355 henkilöä enintään 90 päiväksi 3.4.2020 alkaen

– Niin neuvottelujen aikana kuin niiden päätyttyäkin olemme pyrkineet etsimään vaihtoehtoja määräaikaisille lomautuksille, jotta tilanteen vaikutukset henkilöstölle jäisivät mahdollisimman pieniksi, kertoo Arkean toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi.

– Olemme yhdessä Turun kaupungin kanssa turvaamassa yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä tehtäviä ja tarjoamme apuamme niissä. Näitä voivat olla esimerkiksi ruoka- ja siivouspalvelut. Jos näitä töitä tulee, voimme tarjota niitä määräaikaisesti lomautetuille työntekijöillemme ja siten vähentää lomautusten tarvetta.  

Rompasaari-Salmi pitää erittäin valitettavana, että monien muiden suomalaisten yritysten tapaan
myös Arkeassa joudutaan turvautumaan määräaikaisiin lomautuksiin. Tavoitteena on kuitenkin turvata yrityksen tulevaisuus pitkällä aikavälillä myös tässä yllättävässä muutostilanteessa.

Lisätiedot:
Arkean toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi, 040 591 0929
 

Lahden seudun työllisyysjohtajaksi Heli Okkonen

$
0
0

Lahden seudun työllisyysjohtajaksi on valittu sosionomi YAMK Heli Okkonen. Hän siirtyy kuntakokeiluun Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden palvelupäällikön tehtävästä.

Työllisyysjohtaja johtaa ja koordinoi Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilua ja vastaa kokeilun toiminnasta ja taloudesta. Työllisyysjohtaja kehittää alueellista yhteistyötä ja toimii aktiivisesti kansallisissa verkostoissa.
 
Hakijoita tehtävään oli 17, joista haastateltiin neljä. Haastattelujen jälkeen kolme hakijaa kutsuttiin henkilöarviointiin.
 
Lahti on yhdessä Hollolan, Orimattilan, Asikkalan ja Kärkölän kanssa mukana työllisyyden kuntakokeilussa. Kuntakokeilun tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen ja kuntien roolin vahvistaminen työllisyyspalvelujen järjestäjinä. Tarkoituksena on parantaa erityisesti pitkään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Lahdessa kohderyhmään kuuluu TE-toimiston arvion mukaan yli 7900 työnhakijaa.
 
Koronaepidemian aiheuttama poikkeustilanne on vaikuttanut myös kuntakokeilujen aikatauluihin. Kokeilut alkavat 1.1.2021 ja päättyvät 30.6.2023. Työllisyyden kuntakokeilujen käynnistäminen on tulevassa työmarkkinatilanteessa tärkeää, ja paikallista valmistelua Lahden seudulla jatketaan tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston ja kuntien kanssa.
 
Lisätietoja: yhteysjohtaja Mari Kuparinen, 044 371 9450

Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi auttajaksi

$
0
0

Mikäli haluat toimia vapaaehtoisena poikkeusolojen aikana tarjoamalla apuasi ikäihmiselle, ilmoittaudu neuvontanumeroomme 020 638 2001. Kaupunki koordinoi vapaaehtoistoimintaa välittämällä tiedon luotettavista avustajista avun tarpeessa oleville asukkaille. 

Kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina toimii palveluneuvojana Piritta Koskinen. Koordinaattori voi järjestää muun muassa kauppa- ja apteekkipalveluja asukkaille kotiin. Kaupunki on yhteydessä 70-vuotiaisiin asukkaisiin, jotka eivät ole ennestään kaupungin palvelujen piirissä. Yhteydenotoilla kartoitetaan asukkaan avuntarve. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori saa tiedon vain niistä yli 70-vuotiaista avuntarvitsijoista, jotka ovat antaneet luvan yhteystietojensa luovuttamiseen.

Ilmoittautuessasi vapaaehtoiseksi kerro nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi sekä miten olet valmis auttamaan. Vapaaehtoiset auttajat eivät itse voi kuulua riskiryhmiin.  Kaupungin koordinoimassa vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat avustajat on tunnistettavissa kuvallisesta henkilökortista. Vapaaehtoistyön koordinaattori on yhteydessä ilmoittautuneisiin ja perehdyttää vapaaehtoiset tehtävään.

Lisätietoja:

palveluneuvoja Piritta Koskinen p. 040 825 2797

Uutuus Corvers-Kauter R3 Riesling Rheingau Remastered Organic: Rheingaun edullisin valkoviini Alkoissa

$
0
0

R3 (Rheingau Riesling Remastered) on uudelleen tehty
Rheingaun Riesling modernilla tavalla. Tämä luomu ja
vegaaniystävällinen viini tulee Corvers-Kauterin
perheomisteiselta tilalta Rheingaun
alueelta, jonka viinintekijä Matthias valittiin Fallstaffin
puolesta Rheingaun vuoden viinitekijäksi 2019. Samana
vuonna myös Gault&Millau antoi talolle 4 tähden ja
palkinnon "Rising star of the Year". Loppuvuodesta 2019
Fallstaff antoi viinitalolle myös 4:n tähden, jolloin heistä
tuli yksi 10:stä arvostetuimmasta viinitilasta alueella.


R3 on kuiva, hapokas, omenainen, trooppisen
hedelmäinen ja mineraalinen monipuolinen ruokaviini
mm. parsalle, ravuille ja vähärasvaiselle kalalle.


R3: Kun kaipaat viiniltäsi aavistuksen enemmän.
James Suckling 90 p.
Fallstaff 90 p. & Rheingaun alle 15 €:n viinit TOP 10.

389 500 suomalaisella on maksuhäiriömerkintöjä

$
0
0

Maaliskuun lopussa maksuhäiriöisten suomalaisten määrä kasvoi jo 389 500 henkilöön. Asiakastieto Groupin luottotietorekisterissä olevien joukko on vuodessa kasvanut 6 000 henkilöllä eli 1,6 prosentilla. Kasvu johtuu vuoden 2019 syyskuussa tehdyistä lakimuutoksista ja oli jo silloin ennakoitavissa. Tilastopaketti maksuhäiriötilanteesta on tämän tiedotteen liitteenä. Maakunnittain Asiakastieto julkistaa tietoa puolivuosittain.

”Suuri joukko moneen suuntaan ylivelkaantuneita henkilöitä jäi muutoksen myötä lainamarkkinoiden ulkopuolelle. Rahan tarve ei poistunut, mutta uutta luottoa ei ollut enää mahdollista saada, jolloin heille alkoi tulla maksuhäiriömerkintöjä. On todennäköistä, että ylivelkaantuneiden henkilöiden määrä edelleen kasvaa ja ongelmat syvenevät”, arvioi liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastieto Groupista.

Koronaepidemia ei vielä tässä vaiheessa näy kuluttajien maksuhäiriötilastoissa millään tavoin.

”Jos kuluttajalta jää nyt lasku maksamatta, siitä rekisteröidään maksuhäiriömerkintä todennäköisesti vasta aikaisintaan elokuussa. Talousvaikeuksissa painivan kansalaisen kannattaa olla aktiivinen ja pyrkiä sopimaan maksuista suoraan velkojien kanssa mahdollisimman nopeasti. Uskon, että velkojatkin suhtautuvat maksujärjestelyihin suopeasti”, Muhonen ohjaa.

Hän korostaa, että edelleen valtaosa kuluttajista maksaa laskunsa ja selviää veloistaan. Valopilkkuna tilastoissa hän näkee sen, että nuorimmissa aikuisikäluokissa maksuhäiriöisten henkilöiden osuus on edelleen hieman laskenut.

Maksuhäiriöisten yritysten määrä laski hiukan

Maksuhäiriöisiä yrityksiä oli maaliskuun lopussa 48 500 eli 3 800 vähemmän kuin viime vuonna. Trendi on vuodesta 2015 lähtien ollut laskeva, mutta on todennäköistä, että koronaepidemian seurauksena määrä kääntyy kasvuun. Konkurssiin asetettujen yritysten määrä olikin jo alkuvuonna kasvussa.

Asiakastieto kertoi aiemmin pyrkivänsä tarkentamaan kuvaa, jonka maksuhäiriömerkinnät antavat yritysten maksukyvystä. Yritysten luottotietoihin voidaan jatkossa tallentaa lisämerkintä, joka kertoo maksuhäiriön aiheutuneen koronaepidemiasta. Asiakastieto myös seuraa ja raportoi konkurssihakemuksien määrästä viikoittain.

Lisätietoa: Liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen, puh. 010 2707 408, jouni.muhonen@asiakastieto.fi

Poikkeusolojen pääsiäinen

$
0
0

Pääsiäinen, kristittyjen suurin juhla, on pian. Monet pääsiäiseen liittyvät seurakuntien tapahtumat, tilaisuudet ja tutuksi tulleet tavat tehdään tänä vuonna koronaepidemian vuoksi toisin. Kirkko välittää poikkeusoloissakin seurakuntalaisille lohtua ja toivoa, kertoo hiljaisen viikon tapahtumat sekä pääsiäisen ilosanoman monilla eri kanavilla.

Pääsiäisen tapahtumat piirrosvideoina

Mitä Raamatussa tapahtuukaan palmusunnuntaina? Miksi vietämme kiirastorstaita? Entä miten kirkoissa näkyy pitkäperjantai ja miksi? Mitä tarkoittaa pääsiäisaamun riemu?

Näihin kysymyksiin annetaan lyhyt ja visuaalinen vastaus kuvakiteyttäjä Salla Lehtipuun piirtämissä videoanimaatioissa, jotka julkaistaan tämän vuoden palmusunnuntaista lähtien. Reilun puolen minuutin mittaisia videoita on neljä: palmusunnuntai, kiirastorstai, pitkäperjantai ja pääsiäispäivät. Videot julkaistaan muun muassa osoitteessa evl.fi/paasiainen.

Virpomistervehdys tänä vuonna virtuaalisesti

Ensi sunnuntai 5.4. on palmusunnuntai. Silloin perinteisesti pienet virpojat ilahduttavat koristeellisilla vitsoillaan ja tervehtivät loruillaan. Tänä vuonna koronaepidemian vuoksi palmusunnuntain virpomistervehdyksen voi välittää virtuaalisesti.

Kirkkohallituksen asiantuntija Terhi Paananen: "Juuri nyt virpomistervehdys, virvon varvon, tuoreeks’ terveeks, tulevaks’ vuodeks’. Jumala sinua siunatkoon”, on erittäin ajankohtainen. Kun tänä vuonna ei voi mennä virpomaan naapurien oven taakse, halusimme mahdollistaa tervehdyksen välittämisen palmusunnuntaina näin virtuaalisesti."

Virtuaalisen virpomisvitsan voi ladata osoitteesta evl.fi/paasiainen ja jakaa esim. Facebookissa, Instagramissa, WhatsAppissa tai sähköpostissa. Virpomistervehdykset on tehnyt graafikko Tuuli Sundén.

Pisara-tv-hartauksissa kuljetaan hiljaisen viikon polku

Palmusunnuntain ja pääsiäisen välissä on hiljainen viikko. Oulussa ja Haukiputaalla kuvatut Pisara-hartaudet näyttävät hiljaisen viikon etenemisen kertojansa sanoin. Pisarat Yle TV1:ssä maanantaista perjantaihin klo 13.20 ja lauantaina 11.4. klo 13.30. Hartaudet voi katsoa myös Yle Areenasta. Pisarat on toimittanut Hilkka Nevala.

Hiljaisen viikon Pisarat:

  • Ma 6.4. Tiedottaja Mervi Päivärinta eläytyy Pietarin tarinaan oman elämänsä kautta. (Ps. 102:2-7).
  • Ti 7.4. Ihmisen ja kristityn velvollisuus on nousta pahaa vastaan, sanoo kirkkoherra ja lääninrovasti Tuomo Törmänen. (Matt. 26:69-74).
  • Ke 8.4. Oulun tuomiokirkon isonvihan aikainen krusifiksi koskettaa tuomiorovasti Satu Saarista. (Matt. 27:57-60)
  • To 9.4. Kiirastorstain pyhä ehtoollinen. Opettaja ja pappi Teija Salmi kokee toimivansa ihmiselämän rajapintojen halkeamissa. (Luuk. 22:14-23).
  • Pe 10.4. Kanttori Raimo Paaso istui lapsena Haukiputaan kirkossa ja hurjat seinämaalaukset kauhistuttivat, mutta onneksi musiikki toi turvan. (Virsi 69:1,4).
  • La 11.4.2020 Haukiputaan 1700-luvun kirkon Mikael Toppeliuksen maalaukset inspiroivat pappi Nuusa Niskalaa. (Matt. 27:62-66).

Jumalanpalvelukset ja hartaudet radiossa, tv:ssä ja seurakunnissa

Yle on lisännyt hartausohjelmien määrää koronaepidemian aikana katsojatoiveiden perusteella. Tv:ssä jumalanpalveluksia lisätään toistaiseksi niin, että lähetys on sekä juhlapyhinä että jokaisena sunnuntaina.

”Erittäin iso muutos on se, että suurin osa tulevien tv-jumalanpalvelusten tuottamisesta on siirtynyt nyt studioon”, kertoo ohjelmapäällikkö Kimmo Saares.

Kello 10.00 tv-jumalanpalvelusten ensimmäisenä studiokirkkototeutuksena on palmusunnuntain sanajumalanpalvelus. Sen toteutuksesta vastaa Jyväskylän seurakunta, mutta ohjelma lähetetään Mediapoliksesta Tampereelta. Messun musiikissa ja rukouksissa kaikuvat kelttiläiset sävyt. Palmusunnuntain radiojumalanpalvelus tulee Tuusulan kirkosta.

Pitkäperjantain Nojatuolikirkko on tallennettu Oulunkylän vanhassa kirkossa Helsingissä. Nojatuolikirkossa pastori Kimmo Saareksen vieraana on piispa emerita Irja Askola. He puhuvat pimeydestä ja toivostakin.

Pääsiäisyönä 11.4. kello 23.55 nähdään TV1:ssä ja kuullaan YleRadio1:ssä uusintana vuodelta 2018 aamupalvelus ja liturgia Uspenskin katedraalista Helsingistä. Palveluksen toimittaa Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo.

Pääsiäissunnuntaina 12.4. kello 10.00 on TV1:ssä studiokirkko, Tiellä Jerusalemiin – pääsiäisen musiikkijumalanpalvelus. Gospel Covertaitajien lauluissa silminnäkijät kertovat hiljaisen viikon ja pääsiäisen tapahtumista Jerusalemissa. Radion kello 10.00 pääsiäispäivän jumalanpalvelus lähetetään suorana Turun tuomiokirkosta, arkkipiispa Tapio Luoma saarnaa.

Yle Radio 1 lähettää perinteiset aamu- ja iltahartaudet sekä jumalanpalvelukset. Lisäksi seurakunnat ympäri Suomen lähettävät jumalanpalvelukset videon kautta myös pääsiäisenä. Seurakuntalaiset voivat etäosallistua niihin seurakuntien omien verkkosivujen tai Facebook-sivujen kautta.


Ounasvaaran uusien ulkoilureittien rakentaminen alkamassa

$
0
0

Rovaniemen kaupunki rakentaa Ounasvaaran yläviitosen kilpalatuosuuksille uusia reittejä 1,3 km. Uusien reittien alueelta poistetaan puustoa, jotta rakentaminen voi alkaa suunnitellusti 1.5.2020

Reittien alueelta puuston poisto suoritetaan 6.4.2020 alkaen ja tästä syystä latureitistöä suljetaan Hiihtostadionin ja Urheiluopiston väliseltä liittymäreitiltä sekä koko yläviitosen alueen reittien osalta.

Uudet latureitit valmistuvat 30.9. mennessä ja ovat hiihtäjien käytössä heti talvikaudella 2020-2021.

Yhteystiedot:

Sami Laine p. 040 708 7324
sami.laine@rovaniemi.fi

Turku lupaa huolehtia oppilaista kaikin käytettävissä olevin keinoin

$
0
0

Turun kaupunki varmistaa kaikille oppilaille yhtäläisen mahdollisuuden osallistua opetukseen. Turku tuleekin olemaan yhteydessä koululaisiin, jotka ovat putoamisvaarassa opetuksesta. Turun kaupungin sivistystoimiala tarkentaa koulujen toimintaohjeita edelleen ja kiinnittää erityistä huomiota oppilaan sekä opettajan jokapäiväiseen kontaktiin, jottei kukaan putoa pois opetuksesta. Päätelaite ja kouluruokailu turvataan kaikille etäopetuksessa oleville peruskoululaisille eli myös 1.-3.-luokkalaisille pikkukoululaisille.

Koulun oppilashuolto järjestää tukea lapsille, joihin ei saada yhteyttä etäopetuksessa tai joiden kodin tilanne on ongelmallinen. Mikäli oppilaaseen ei saada yhteyttä, koulu toimii samoin kuin tilanteessa, jossa lapsi ei ilmesty kouluun.

- Tuen tarvetta kartoitetaan jo Turun kouluissa, perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen kertoo. Oppilaita, joita ei tavoiteta arkisessa koulutyössä tavoitellaan ensi tasolla yhteydenotoin oppilaaseen ja kotiin. Mikäli nämä eivät tuota tulosta, ryhdytään järjestämään vahvempaa puuttumista, jonka viime vaiheessa ovat kotikäynnit ja lastensuojelulliset toimet.

Valmistavan opetuksen oppilaat oikeutettuja lähiopetukseen

Uuden linjauksen mukaan myös valmistavan opetuksen oppilaat ovat oikeutettuja lähiopetukseen. Valmistavaan opetukseen kuuluvat muun muassa maahanmuuttajataustaiset lapset, jotka opiskelevat suomen tai ruotsin kieltä ja muita valmiuksia perusopetukseen. Valmistavan opetuksen piiriin kuuluu Turussa noin 120 oppilasta.

Lähiopetukseen ovat edelleen oikeutettuja myös kaikki 1.–3.-luokkien oppilaat, mikäli heidän ei ole mahdollista opiskella kotona. Kaikilla lähiopetukseen osallistuvilla on myös oikeus kouluruokailuun.

Etäopetuslaitteet käyttöön 1.-3. -luokkalaisillekin

Kaikilla Turun kaupungin 4.-9.-luokkalaisilla oppilailla on käytössä oma päätelaite, jonka avulla etäopiskelu on sujunut hyvin poikkeustilanteen aikana.

- Koulut ovat lainanneet tarpeen mukaan yhteiskäytössä olleita päätelaitteita myös 1.-3.-luokkalaisille etäopetuksessa oleville, jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua verkon kautta tapahtuvaan opetukseen, kertoo perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen. Omien koneiden käyttö on toki sallittua.

- Pyrimme tekemään koulujen välistä yhteistyötä ja saamaan käyttämättä jääneet laitteet kiertoon niitä tarvitseville.

Etäopetuksessa olevat perusopetuksen oppilaat saavat 6.4. alkaen ruoan vain mukaan

Turun peruskoulussa ruokailijoiden määrä on vähentynyt lasten siirryttyä pääosin etäopetukseen. Kouluruokailu on Turussa järjestetty poikkeusoloihin siirtymisestä lähtien joka päivä ja kaikilla oppilailla on edelleenkin oikeus kouluruokailuun. Maanantaista 6.4. alkaen etäopetuksessa oleville perusopetuksen oppilaille annetaan ruoka vain mukaan. Kouluruokailun järjestävällä Arkealla on tarjota kertakäyttöastiat ruokaa hakeville.

Etäopetuksessa olevat oppilaat ilmoittautuvat kouluruuan hakuun. Ruoanhakukouluksi on ohjeistettu valitsemaan kotia lähinnä oleva koulu, jotta kontaktien määrä pysyy mahdollisimman pienenä. Huoltajia on ohjeistettu tarkemmin Wilmassa.

Turku mukana suunnittelemassa yhteistä valmistumispäivää ylioppilaille ja ammattiin valmistuville

Turku haluaa turvata oppilaiden valmistumisen ja siirtymisen seuraavalle asteelle. Opetushallitus valmistelee tällä hetkellä valtakunnallista ohjeistusta päättöarvioinneista.

Mikäli ammatillisen koulutuksen näyttöjä ei voi järjestää kaikille, etusijalla ovat oppilaat, jotka valmistuvat tänä keväänä, jotta he pääsevät siirtymään työelämään tai hakemaan jatko-opintoihin.

Koronaepidemian etenemisestä riippumatta myös kevään ylioppilaat saavat joka tapauksessa päättötodistuksensa ja yo-todistuksensa, eikä heidän hakukelpoisuutensa vaarannu.

Yhteistä valmistumisjuhlaa ammattiin valmistuneille ja ylioppilaille koordinoidaan tällä hetkellä kansallisissa verkostoissa.

- Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei kevään ylioppilasjuhlaa pystytä järjestämään perinteisellä tavalla viikon 22 lopulla. Valtion tasolla on esitetty toiveita yhteisöllisen ylioppilasjuhlan suuntaan, mutta keskustelut ovat vielä käynnissä Kuntaliiton lukioverkostoissa, kertoo lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja Esko Heikkonen.

- Yhteisen valmistumispäivän löytäminen on tärkeää opiskelijoille ja heidän läheisilleen mutta myös esimerkiksi alueen pitopalvelu-, juhlatila- ja muille yrittäjille, mikäli juhliin kokoontuminen on tuolloin jo mahdollista. 

Lisätietoa:

Vesa Kulmala, varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja ja sivistystoimialan toimialajohtajan varahenkilö, p. 040 142 4483

Tommi Tuominen, perusopetuksen palvelualuejohtaja, p. 040 679 0629

Esko Heikkonen, lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja, p. 044 907 2037

Hannu Immonen, palvelualuejohtaja, Turun ammatti-instituutti, p. 050 594 8260

Koronaryhmä tukee ja auttaa kriisin yli

$
0
0

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei kokosi jo reilut kaksi viikkoa sitten 11 asiantuntijan koronaryhmän, joka auttaa yrityksiä hakemaan poikkeustilanteeseen räätälöityä kehittämisrahoitusta ja ideoimaan uutta liiketoimintaa. Koronaryhmässä päivystää yhdeksän MikseiMikkelin yrityskehittäjää sekä neuvojat ProAgriasta ja Uusyrityskeskus Dynamosta. Tässä jutussa neljä mikseiläistä kertoo koronakevään tunnelmista.

Ainutlaatuinen sauma hakea kehittämisrahoitusta

Normaalioloissa Mari Meriläinen opastaa yrityksiä sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa. Koronakevään valmennukset toteutetaan nyt verkossa. Omistajanvaihdosinfo pidetään 14.-15.4.verkossa ja sen aikana käsitellään myös ajankohtaisia yritystalouden teemoja. Verkon välityksellä mukaan mahtuu 250 osallistujaa. 

”Parhaillaankin vireillä on useita omistajanvaihdoksia etenkin palvelualoilla toimivissa osakeyhtiöissä ja kommandiittiyhtiöissä.”

Puula Golf Oy:n toimitusjohtajana reilut neljä vuotta ja valtakunnallisessa myyntiyrityksessä yli 60 työntekijän esimiehenä toiminut Meriläinen on hankkinut vahvan työnantajaosaamisen. Hän muistuttaakin, että häneen kannattaa ottaa yhteyttä, kun yrityksessä pohditaan työehtosopimusten kiemuroita tai mahdollisia lomautuksia. 

Yritysten koronarahoitusmuotoja on julkistettu viime viikkoina ja niiden myöntöehdot ovat ehtineet muuttua. Koronaryhmäläiset sanovatkin yrityksille, että näin asiat ovat ”tämänhetkisen tiedon mukaan”.

Ensimmäisenä rahoitusinstrumenteista julkistettiin Business Finlandin kaksiportainen kehittämisrahoitus. Jos yritys ehti hakea sitä ennen kuin hakukriteerit täyttävien yritysten työntekijämäärät muuttuivat, hakemukset käsitellään joka tapauksessa.

”Turhautua ei nyt kannata, eikä hävetä sitä, että hakee tukea. Kannattaa pikemminkin muistaa, että nyt kehittäminen on tehty niin helpoksi kuin mitä se julkisella tuella ylipäätään voi olla. Meillä on käytettävissämme ajantasaisin tieto, joten kannattaa olla yhteyksissä.”

Aiemmin toiminimet eivät ole voineet hakea kehittämisrahoitusta. Nyt sekin on mahdollista, jos niillä on palkkalistoillaan työntekijöitä. Yritykset saavat käyttöönsä nyt kehittämiskonsultin 30 euron päivähinnalla, kun tavallisesti se on maksanut 200-300 euroa.

Savonia-ammattikorkeakoulusta aikoinaan tradenomiksi valmistuneen ja Xamkissa talousosaajan täydennyskoulutuksen käyneen Meriläisen motto sopii hyvin poikkeustilanteeseen: luovuttaja ei koskaan voita, eikä voittaja koskaan luovuta.

”Tämä motto auttaa aina, kun hartiat alkavat mennä kasaan. Nyt ei saa luovuttaa, vaan etsitään yhdessä uusia mahdollisuuksia positiivisen kautta. Nyt on saatavilla yhteiskunnalta rahaa kehittämiseen ennätyksellisen helposti ja edullisesti.”

Tuotekehitys luo uutta liiketoimintaa

Tuotekehitys, tuotteistus ja yritysten kehittäminen kuuluvat Aki Hakalan erityisosaamiseen. Konetekniikan insinööri on työurallaan nähnyt, miten yrityksissä tehdään ihmeitä tuotekehityksen avulla.

”Koronakriisin alussa näytti siltä, että yrityksissä saattoi olla aluksi vähän epätoivoisiakin ajatuksia, mutta uskomattoman nopeasti alkoi löytyä uusia ideoita. Hyvin nopealla tahdilla seudun yritykset ovat anoneet kehittämisrahoitusta kymmenille uusille hankkeilleen.”

Kymmenisen vuotta Mikseissä työskennelleen Hakalan on yllättänyt positiivisesti sekin, että verkon välityksellä työskentely on räjäyttänyt ajattelua yrityksissä ja on saatu nopeasti luotua uudenlaisia liiketoimintamalleja.

”Vaikkapa omakotitalo-, mökki- tai salaojaremontteja toteutetaan nyt niin, ettei tilaus- tai toimitusvaiheessa tarvita ihmiskontaktia. Lääkäripalveluissa kohdataan asiakkaita ruudun välityksellä. Monilla yrityksillä on aivan huikeita uusia liiketoimintaideoita.”

Haastattelupäivänä Hakala on käynyt tapaamassa yrittäjää, joka paineen keskellä hakee rauhassa uusia avauksia, joiden odottaa tuottavan kassavirtaa 1-2 vuoden kuluessa.

”Tällaisten yrittäjien kanssa asioita pohdiskellessa voimaantuu itsekin. Taloushuolia on nyt kaikilla, eikä niiden alle kannata uupua, vaan haetaan yhdessä systemaattisesti ratkaisuja.”

Hakala veti aikoinaan vuosia Tekesissä teknologia-ohjelmia, syventyi yritysrahoitukseen ja edisti puurakentamista.

”Minulla on varmaan vieläkin modernin teollisen puurakentamisen kehittäjän leima otsassani. Sillä lohkolla riittää tekemistä edelleen tässä maassa.”

Nyt kehittämisrahoituksen haun kanssa painiville yrityksille hänellä on selkeä viesti.

”Ensin tehdään kunnon suunnitelma, koska sen pohjalta on helppo hakea rahoitusta isollekin hankkeelle, joka tukee kauaskantoista kehittämistä. Nyt kun yrityksissä saattaa olla hiljaisempi aika, tällaisten suunnitelmien tekemiselle voi jäädä paremmin aikaa.”

Yksinyrittäjä löytää nyt tukea

MikseiMikkelissä reilut neljä vuotta yrityskehittäjänä työskennellyt tuotantotalouden DI Kirsi Mättölä tuntee yrittäjän arjen. Hän on työskennellyt miehensä yrityksessä Hauhalan Puutuotteessa ja perheyrityksessä Rakennusliike V. Mättölässä. Hänellä on myös yritysneuvojan erikoisammattitutkinto.

”Matkailualan yritysten liiketoimintaa kehitin ProAgriassa yli seitsemän vuotta. Nyt MikseiMikkelissä tuen yritysten perustamista. Lisäksi olen mukana kahdessa hankkeessa, joista toinen edistää elintarvikevientiä Saksaan ja toisessa kehitetään terveysteknologian tuotteita palvelumuotoilun keinoin.”

Tällä hetkellä Mättölä neuvoo myös maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä yrityksen perustamisessa. Neuvontatilanteissa voi olla puhelimen välityksellä mukana tulkki.

”Jos on kotoisin vaikka miljoonakaupungista, siellä toiminut liikeidea ei välttämättä toimi täällä. Lisäksi meikäläinen byrokratia rekisteröinteineen ja byrokratioineen on heille uutta.”

Koronakevään rahoitushaut ovat pidentäneet Mättölänkin etätyöpäiviä. Ensin neuvontaa hakivat Business Finlandille hakemuksia laatineet osake- ja kommandiittiyhtiöt sekä avoimet yhtiöt.

”Nyt rahoitusneuvoja kysyvät yksinyrittäjät, kuten kampaamot ja kivijalkakaupat. Niillä on suuri asiakaskato, mutta ei välttämättä resursseja pystyttää verkkokauppaa tai järjestää tuotteiden kotiinkuljetusta.”

Yksinyrittäjille suunnattu 2000 euron tukiraha tulee huhtikuun alkupuolella haettavaksi, mutta vielä sitä varten ei ole tarkkoja tietoja..

”Yksinyrittäjien kanssa pohditaan nyt, mitä kuluja voisi karsia.”

Tiukin tilanne on vuoden alussa aloittaneilla, jos heillä ei ole asiakasvirtaa, mutta kulut juoksevat. Mättöläkin on törmännyt siihen, että yksinyrittäjät voivat kokea häpeällisenä neuvojen kysymisen.

”Pohdiskellaan, että mitä naapuritkin ajattelevat, jos lopetan. Tai joku soittaa neuvoja useamman yksinyrittäjän puolesta ja jakaa heille tietoa. Terveiseni heille on, että älä lopeta yritystä ellei sinulla ole ollut jo aiemmin sen kanssa ongelmia”

Hyvä hetki päivittää digitaidot

Digivalmennuksia koordinoiva Heidi Lampinen on viime viikot keskustellut eri alojen yrittäjien kanssa siitä, miten koronakriisin tuomiin ongelmiin löytyisi ratkaisuja.

”Yhdellä soitolla saadaan vasta ideointi käyntiin, joten pyydän soittamaan uudelleen. Ratkaisuja alkaa yleensä syntyä nopeasti, kun yrittäjä ehtii miettiä, ketä yrityksen asiakkaat ovat ja miten heidät saisi pysymään. Esimerkiksi huoltamoyrittäjä voi alkaa tarjota lounaita mukaan ja pistää siitä kyltin tien varteen.”

Oman verkkokaupan perustaminen keskusteluttaa nyt paljon. Lampinen muistuttaa, että pelkkää koronakriisiä varten sitä ei kulujen ja vaivan takia yleensä kannata pystyttää. Jos verkkokauppa auttaa laajentamaan asiakaskuntaa pysyvästi, sitä kannattaa harkita.

”Joskus olen pyytänyt yrittäjiä jopa miettimään, että kannattaako tyhjässä tilassa nyt päivystää vai kannattaisiko pistää ovi kiinni ja pitää loma, että jaksaa painaa kesällä.”

Tradenomi (ylempi amk) opintojen jälkeen Lampinen opiskeli digiajan asiakkuuspäälliköksi ja digitaalisen liiketoiminnan kehittäjäksi. Hän koordinoi parhaillaan Mikkelissä Digiportaat-hanketta, jonka valmennukset toteutetaan nyt verkossa. Hän on hivenen ihmetellyt, ettei viimeisten kolmen viikon aikana ole ilmoittautunut uusia asiakkaita.

”Mukaan mahtuu uusia pk-yrityksiä. Teemme ensin maksuttoman kartoituksen ja tarjoamme asiakkaalle räätälöityjä koulutuksia. Nyt olisi hyvä aika pistää omat digitaidot pelikuntoon vaikkapa matkailu- ja palvelualan pk-yrityksissä.”

Hankkeella on oma yhteyshenkilönsä Savonlinnassa ja ProAgrian asiantuntija auttaa maaseutukuntien yrittäjiä. Yksi hankkeen teemoista on digimarkkinointi eli millä keinoilla yritys tavoittaa parhaiten asiakkaita.

”Yrittäjät pääsevät käytännössä opettelemaan eri työkaluja ja eri tapoja markkinoida. Näytämme myös, miten mainonnan tuloksia voi seurata. Tämä on tosi mielenkiintoinen aihealue. Pienikin yritys voi erottua verkossa, kun se tunnistaa oman asiakaskuntansa ja tuottaa asiakasta hyödyttävää sisältöä.”

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvat: MikseiMikkeli ja kuvattavien omat arkistot

1,8 miljoonaa euroa puhtaan veden saannin ja hygienian parantamiseen pakolaisleireillä

$
0
0

Suomen World Vision käynnistää humanitaariset operaatiot pakolaisleireillä Burundissa ja Ugandassa. Operaatioissa parannetaan puhtaan veden saantia, hygieniaa ja sanitaatiota kriisiolosuhteissa.

Erityisinä kohderyhminä ovat vammaiset pakolaiset sekä vastaanottavien yhteisöjen jäsenet. Suomen ulkoministeriö on myöntänyt operaatioihin 1,8 miljoonan euron suuruisen avustuksen.

- Koronavirus uhkaa jo valmiiksi vaikeissa oloissa eläviä pakolaisia. Esimerkiksi Omugon leirillä Ugandassa vain 20 prosentilla kotitalouksista on tällä hetkellä mahdollisuus pestä kätensä. Puhdasta juomavettä saa vain reilu kolmannes, toteaa Suomen World Visionin humanitaarisen avun päällikkö Miikka Niskanen.

- On todella tärkeää, että pystymme juuri nyt panostamaan viruksen leviämistä ehkäiseviin toimiin. Operaatiot tavoittavat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset kuten vammaiset, Niskanen sanoo.

Korona voi levitä hyvin nopeasti laajoilla pakolaisleireillä, missä hygieniatilanne on huono ja ihmiset elävät hyvin tiiviisti.

Burundissa projekti käynnistyy maan pohjoisosassa sijaitsevalla Musasan pakolaisleirillä. Leirillä elää kongolaisia pakolaisia.

- Burundissa on käynnissä vakava mutta unohdettu humanitaarinen kriisi. Hätäavun tarve maassa on suuri, toteaa Niskanen.

Ugandassa vammaistyö jatkuu Omugon leirillä Pohjois-Ugandassa. Leirillä asuu väkivaltaisuuksia pakenevia eteläsudanilaisia. Pakolaisia on tällä hetkellä noin 34 000, mutta määrä kasvaa jatkuvasti.

Molemmat operaatiot käynnistyvät nyt huhtikuussa. Rahoitus Burundiin on vuoden ajalle ja Ugandaan kahden vuoden ajalle.

Suomen World Vision on erikoistunut vammaisten lasten ja aikuisten huomioimiseen humanitaarisissa kriiseissä. Erityisenä painopisteenä on puhtaan veden saannin, hygienian ja sanitaation parantaminen sekä vammaisten oikeuksien vahvistaminen. Järjestö on työskennellyt vuodesta 2014 lähtien pakolaisleireillä Ugandassa, Keniassa, Ruandassa ja Irakissa.

Lisätiedot:

Miikka Niskanen
Humanitaarisen avun päällikkö, Suomen World Vision
043 211 3187
miikka.niskanen@worldvision.fi

Anna Pollari
Viestintäpäällikkö, Suomen World Vision
040 515 4592
anna.pollari@worldvision.fi

Påskens budskap möter oss i gudstjänster och andakter i radio, tv och på nätet

$
0
0

Påskens budskap om Jesus lidande, död och uppståndelse är i år detsamma även om vi lever under en pandemi och inte själva kan vara fysiskt närvarande i kyrkan. I år strömmas gudstjänster och andakter från så gott som alla församlingar via nätet. Under påsken är utbudet av andakter och gudstjänster i radio och tv detsamma som tidigare år.

Långfredagens och påskdagens tv-gudstjänster sänds från Sibbo kyrka

I Sibbo kyrka firas en avskalad gudstjänst fylld med á cappella-sång. Katja Korpi är liturg och predikant. Kantor Lauri Palin leder en herrkvartett. För tv-regin ansvarar Rufus Hedengren.

Gudstjänsten sänds på långfredag 10.4 klockan 11.00 på Yle Fem och klockan 13.03 på Yle Vega.

I påskdagens småskaliga gudstjänst är Camilla Ekholm liturg och Helena Rönnberg predikant. Kantor Sinikka Stöckell spelar orgel, Tuula Stöckell violin och Lauri Palin piano. Solist Mikael Grönroos medverkar med sången Panis angelicus. För tv-regi står Rufus Hedengren.

Gudstjänsten sänds söndag 12.4 klockan 12.00 på Yle Fem och klockan 13.03 på Yle Vega.

Jesus lidandehistoria i radioandakterna under stilla veckan

I aftonandakterna under stilla veckan sänder Yle Vega Aktläsningar med Johan Klingenberg. Jesus lidandeshistoria berättas med utdrag ur de olika evangelierna.

I aftonandakterna på palmsöndag (5.4), långfredag, påskdag och annandag påsk läser Catarina Englund och Anette Nyman de liturgiska texterna för helgdagarna.

Under påskveckan talar Barbro Näse i Andrum om påskglädje mitt i coronakrisen och i aftonandakterna presenterar Åsa Westerlund musik som förmedlar påskens seger.

Aftonandakterna sänd i Yle Vega klockan 19.15 och Andrum sänds klockan 6.54 och klockan 9.10.

Animerade filmer om påsken och virtuella påskkort

Under stilla veckan och påsken publiceras fyra animerade filmer på kyrkans webbplats och i sociala medier. Filmerna handlar om stilla veckans händelser och påskens budskap. Den första handlar om palmsöndagen och publicerades fredag 3 april.  De tre övriga handlar om skärtorsdagen, långfredagen och påskdagarna. Animationerna är gjorda av Salla Lehtipuu. Berättarröster är Hedvig Långbacka och Lucas Snellman.

Under stilla veckan publiceras också en kort påskhälsning från biskop Bo-Göran Åstrand i videoform på kyrkans webbplats evl.fi.

På onsdag 8 april klockan 15 direktsänds en interaktiv böneandakt på kyrkans Facebooksida. Rebecka Stråhlman leder andakten och för musikinslagen svarar kantor Eric-Olof Söderström. I andakten ber man med olika färgers bönestenar. Stenarna symboliserar olika saker i livet, allt från sorg och svårigheter till det man gläds över och är också en ordlös bön till Gud. Man kan önska vilken färg man vill ha på bönestenen, dvs. vad man ber om i andakten. Genom att skicka ett meddelande via appen Messenger till Facebooksidan eller genom att kommentera den direktsända andakten lämnar man in sin bön.

På grund av coronaviruset kan man i år inte knacka på hos grannar på påsklördagen utklädda till häxor, kycklingar eller harar. Det går inte heller att hälsa på äldre för att sprida påskglädje men det går att ladda ner en virtuell påskhälsning och dela via till exempel Facebook, Instagram, WhatsApp eller e-post för att glädja någon du bryr dig om. Hälsningen är gjord av grafikern Tuuli Sundén.

Församlingarna strömmar påskens gudstjänster och andakter på nätet

De flesta församlingar sänder sedan ett par veckor tillbaka sina gudstjänster på olika sätt via nätet. I webbkyrkan på evl.fi finns listat länkar till församlingarna webbsidor och Facebooksidor där de sänder gudstjänsterna.

Mera information:
Lucas Snellman, ledande sakkunnig i kommunikation, Kyrkostyrelsen, tfn 050 566 8230
evl.fi/pask
Andakter och gudstjänster på nätet

Viewing all 114199 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>