Kirkollisen suurteoksen esiintyjistö koostuu paikallisista muusikoista ja vierailijoista. Tawastia Sinfoniaa sekä Vox Cantorum ja Gloria -kanttorikuoroja johtaa Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kanttori Heikki Seppänen. Solisteina laulavat Hanna Rantala, Niall Chorell, Nicholas Söderlund sekä oman seurakunnan kanttori Minna Koskikunnas, joka tammikuussa vastaanotti Tuomiokapitulilta Director Cantus arvonimen.

Teos on yhteistuotanto Musiikkia Linnassa ry:n kanssa ja sitä on tukenut Suomen kulttuurirahaston Hämeen rahasto.

Kutsumme toimituksia Hämeenlinnan kirkossa pidettävään solistiharjoitukseen keskiviikkona 11.3.

Kello 11 kaikki solistit sekä kapellimestari ovat paikalla kertomassa teoksesta ja vastaamassa toimittajien kysymyksiin. Itse harjoitus alkaa mediatilaisuuden jälkeen. Tilaisuudessa, myös harjoituksessa, saa kuvata ja nauhoittaa.

Lisätietoja antaa Heikki Seppänen, p. 040 804 9317.

Missa solemnis (lat. juhlallinen messu) 
su 22.3. klo 17 Hämeenlinnan kirkko

Tawastia Sinfonia 
Vox Cantorum ja Gloria -kanttorikuorot 
Johtaa Heikki Seppänen 
sopraano, Hanna Rantala 
mezzo-sopraano, Koskikunnas Minna 
tenori, Niall Chorell 
basso, Nicholas Söderlund 

Vapaa pääsy 
Ohjelma 20 €, ovelta 

Esityksen kesto väliajan kanssa 1 tunti 45 minuuttia, yksi väliaika 

Ensi viikonloppuna järjestettävien Pellon markkinoiden elävöittäminen näyttää ennakkotietojen mukaan onnistuvan odotetusti. Paikkavarauksia on tehty aikaisempia vuosia enemmän ilmeisesti siksi, että markkinapaikka on tuotu entistä näkyvämmälle paikalle Hotelli Pellonhovin eteen.

Myös markkinoiden ohjelmallinen kehittäminen on lisännyt kiinnostavuutta. Tapahtumapaikalle pystytetään erityinen ohjelmateltta, jossa päivien aikana on tarjolla monenmoista ohjelmaa. Perjantai painottuu musiikkiin ja lauantaina käsitellään erityisesti yhteiskunnallisia asioita. Paikallisia teemoja ruoditaan klo 11.30 alkavassa "Markkinaparlamentissa", jossa pellolaisten valtuustoryhmien edustajat vastaavat kuntalaisten heille ennakkoon jättämiin kysymyksiin/mielipiteisiin.

Klo 14.00 teltalle kokoontuvat maakunnan kansanedustajista Heikki Autto (Kok), Kaisa Juuso (PS), Mikko Kärnä, Markus Lohi sekä Johanna Ojala-Niemelä. Myös heille on pellolaisilla ja myös muilla kulkijoilla ollut mahdollisuus jättää kysymyksiä/mielipiteitä sekä "SEO:n ja JOPPARIn" parlamentteihin.

Markkinoiden virallisia avajaisia vietetään soittokunnan tahdissa perjantaina 13.3 klo 12.00 markkinateltalla.

Natura Viva on valittu hoitamaan Teijon kansallispuiston Matildanjärven palveluista. Yrittäjä vastaa Teijon luontotalon toiminnasta, kahvilasta ja kansallispuiston asiakaspalvelusta sekä tarjoaa retkeilypalveluita.  Sopimus on tehty viideksi vuodeksi. 

"Tarjoamme monipuolisen valikoiman luontoaktiviteetteja, kuten melontaa, suppailua ja fatbike-pyöräilyä. Edelleen vuokrattavana on rantasauna Matildanjärven rannalla, Kalamajat, Vicksbäckinlahden varauskota, soutuveneet Matildanjärvellä ja 19 matkailuvaunupaikkaa", kertoo Ilkka Lariola Natura Vivasta. 

"Teijon kansallispuistoa on hieno luontokohde, jonka kävijämäärät ovat olleet vahvassa kasvussa. On hienoa päästä kehittämään luontomatkailua Teijoon yhdessä Metsähallituksen ja muiden toimijoiden kanssa. Me uskomme vahvasti siihen, että ihmisellä on hyvä olla luonnossa. Haluamme olla mahdollistamassa luontokokemuksia mahdollisimman monelle", Lariola lisää.

Salossa sijaitsevassa Teijon kansallispuistossa luonnonrauha kohtaa historiallisten ruukkikylien nykyelämän ja käsityöläisperinteet. Ruukkikylistä pääsee suoraan kansallispuiston vaihtelevaan maisemaan.

"Toivomme, että kumppanimme monipuoliset palvelut tuovat Teijon luontotalolle retkeilijöitä viihtymään ja nauttimaan kansallispuiston ulkoilumahdollisuuksista metsissä, soilla ja vesillä", sanoo puistonjohtaja Harri Karjalainen Metsähallituksesta.

Natura Viva on vuonna 2007 perustettu perheyritys, joka on erikoistunut luontoaktiviteetteihin. Kiinteät toimipisteet sijaitsevat Vuosaaren melontakeskuksessa Itä-Helsingissä ja Nuuksion Haukkalammella Espoossa.  

Lisätietoja:

Puistonjohtaja Harri Karjalainen, Metsähallitus, puh. 040 538 6346, harri.karjalainen@metsa.fi

Ilkka Lariola, Natura Viva Oy,  puh. 050 3768855, ilkka@naturaviva.fi

 Liitteenä olevat kuvat: Jari Kostet/Metsähallitus

”Kun Ranskasta saapuu toimitus Chaponin kukkoa, on se hyvin ja rakkaudella pakattu ja jopa prenikoilla koristeltu. Ranskalainen Ratte­peruna tulee puolestaan puulaatikossa pakattuna hellästi pieneen määrään pehmeää turvetta”, Henri Alén sanoo. Miksi tällaista ei nähdä Suomessa?

Ympäristövaikuttaja Saara Kankaanrinnan, kokki Henri Alénin, toimittaja Jari Hanskan ja yrittäjä Jarkko Lehtopellon uutuusteos Suomalaisen ruoan laatukirja puhuu ärhäkkäästi kotimaisen ruoan tulevaisuuden puolesta.

Kirjoittajat pohtivat, voisivatko suomalaiset tuottajat, teollisuus ja kauppa nousta maailman huipuiksi ruokakulttuurissa. Suomalainen kuitenkin ostaa ruokansa pitkälti hinnan perusteella, eikä laatua ole totuttu ajattelemaan ensin, koska laatu usein maksaa.

Suomalaiset rakastavat kyllä puhua teknisistä näkökohdista, kuten kylmäketjusta, toimitusvarmuudesta tai ruoan puhtaudesta. Tekninen laatu on vain yksi ulottuvuus. Ruoan herkullisuus, suomalaiset maut tai maaperää, vesistöjä ja ilmastoa koskevat vaikutukset – nämä teemat puuttuvat keskustelusta.

”Laatu pitäisi olla sellaista, että tuottaja, luonto ja kuluttaja voivat hyvin. On myös viljelijän etu, että laatu nostetaan keskiöön”, Saara Kankaanrinta sanoo.

Tekijät muistuttavat, että laadun määritelmäksi ei riitä pelkkä suomalaisuus. Paikallista ruokateollisuutta ja maataloutta pitää puolustaa, mutta huonoa laatua ei kannata tukea. Kirjassa puheenvuoron saavat myös muun muassa Reijo Karhinen, Järki Särki -yrittäjät, maanviljelijät ja kaupan alan edustajat.

”Kun puolustamme laatua, puolustamme tulevaisuuden suomalaista ruoantuotantoa”, työryhmä tiivistää.

Jari Hanska, Henri Alén, Saara Kankaanrinta & Jarkko Lehtopelto: Suomalaisen ruoan laatukirja. Vastapaino 2020. 200 s.

Julkaisutilaisuus keskiviikkona 11.3. kello 9 alkaen Finnjävel-ravintolan salissa, Ainonkatu 3, Helsinki. Ilmoittaudu tänään tiistaina 10.3. kello 15 mennessä, hannele.huhtala@vastapaino.fi

Tekijät ovat puhumassa 11.3. myös Gastro Helsinki -messuilla kello 14:10 aiheesta Laatu ratkaisee suomalaisen ruoan tulevaisuuden.

Tekijät:

Henri Alén on suomalainen kokki, keittiömestari ja ravintoloitsija.
Saara Kankaanrinta on ympäristövaikuttaja ja luonnonsuojelija.
Jari Hanska on politiikkaa ja taloutta seuraava freelancetoimittaja.
Jarkko Lehtopelto on yhteiskunnallisen viestinnän ammattilainen ja yrittäjä.

Haastattelupyynnöt
Hannele Huhtala
hannele.huhtala@vastapaino.fi
p. 0405727506

Arvostelukappaleet
Mikko Jämsén
mikko.jamsen@vastapaino.fi

Kirjasta on saatavilla arvostelu-pdf. Työryhmästä yhteiskuva täällä. Kuvaaja Raisa Kyllikki Ranta, kuvaajan nimi mainittava.

EMBARGO 11.3.

Tervetuloa Yksinäisten vallankumous -esityksen pressitilaisuuteen Turun Kaupunginteatterin Sopukkaan maanantaina 23.3. klo 11.

Vankilateatterin esitys Yksinäisten vallankumous pohjautuu George Orwellin klassikkoteokseen Eläinten vallankumous. Esitys leikkii vallalla ja valtasuhteilla. Sen ovat valmistaneet Käyrän vankilan vangit yhdessä teatterialan ammattilaisten kanssa. Esitykset ja niihin liittyvä keskustelutilaisuus nähdään Turun Kaupunginteatterin Sopukassa 26.-28.3.

Vankilateatteri on Taittuu ry:n vetämä ja Rikosseuraamuslaitoksen rahoittama projekti, joka tekee taiteellisesti tinkimätöntä teatteria. Produktion esittelee Taittuu ry:n vastaava ohjaaja Hannele Martikainen. Haastateltavana ovat myös esityksen ohjaaja Kerttu Pyy ja siinä esiintyvät vangit. Tilaisuudessa nähdään maistiainen esityksestä. Kahvitarjoilu.

Ilmoittaudu pressitilaisuuteen 19.3. mennessä tästä.

Lisätiedot

Emmi Kantonen
Verkko- ja viestintäkoordinaattori
Turun Kaupunginteatteri
+358 50 400 2766
emmi.kantonen@turku.fi

Sofica Oy, Seinäjoki, 10.3.2020 – Yhä korkeammalle automatisoitu teollisuus vaatii, että myös tuotekehityksen puolella jätetään aikaa vievät rutiinimittaukset robottien huoleksi. Juuri tuotekehityksen automatisointi robotiikalla ja ohjausjärjestelmillä mm. kamera- ja komponenttiteollisuudessa onkin ollut seinäjokelaisen Sofica Oy:n erikoisalaa jo noin kymmenen vuotta. Nyt ketterä yritys on tehnyt merkittävän päänavauksen länsimarkkinoille, kun maailmanlaajuinen puolijohdejätti AMD (Advanced Micro Devices) tilasi kolmeen Kanadassa sijaitsevaan laboratorioonsa robotiikka- ja automaatiojärjestelmät Soficalta.

Tähän asti pääosa Sofica Oy:n mittavasta asiakaskunnasta on koostunut aasialaisista puhelin- ja komponenttivalmistajista. Myös autoteollisuuden kasvava tarve kameratekniikkaan on luonut markkinoita kameroiden ja optisten sensorien testaus- ja tuotekehitysvaiheen testauksen automatisoimiseen erikoistuneelle yritykselle. Aiemmin haastaviksi koetut länsimarkkinat kuitenkin alkoivat avautua ryminällä vuoden 2019 loppupuolella.

”Sofica aloitti kaupalliset neuvottelut joulukuussa 2019 AMD-konsernin Pohjois-Amerikan yksikön kanssa”, kertoo Sofican toimitusjohtaja Ilkka Myllyperkiö. ”Ennen tätä Sofica oli jo toimittanut AMD Kiinan Schenzhenin yksikköön tuotekehityslaboratorion automaatio-ohjauksen ohjelmistoalustan.”

Juuri automaatio-ohjauksen ohjausalusta, eli Sofican termein Smart Lab Engine on yrityksen tarjonnan kruununjalokivi. Toiminnan alusta saakka kehitetty sulautettu ohjelmisto on osoittanut taipuvansa moneen käyttöön ja eri alojen tuotekehityslaboratorioihin.

”Kehityssuunnitelmiin kuuluu myös tekoälyyn perustuvia toiminnallisuuksia”, kertoo Sofican teknologiajohtaja Harri Mäkynen. ”Pian tuotekehitys voi itsenäisesti reagoida vaikkapa tuotantolinjalla havaittuun ongelmaan.”

Tärkeä auditointi

Pohjois-Amerikan markkinoille ei varsinkaan tietoturvan kannalta kriittisessä puolijohdeteollisuudessa ole asiaa ilman tarkkaa menetelmien ja taustojen auditointia. AMD hyväksyi Sofican toimittajakseen toimittaja-auditoinnin jälkeen tammikuun alussa 2020, jolloin asiat lähtivät liikkeelle ja nimet saatiin tilaukseen jo kuukautta myöhemmin.

”Toimitus tullaan toteuttamaan seuraavan 2–3 kuukauden aikana AMD:n Kanadan Toronton yksikön kolmeen eri tuotekehityslaboratorioon”, Ilkka Myllyperkiö kertoo. ”Lisäksi olemme neuvotelleet AMD-konsernin Pohjois-Amerikan suuntaan Kanadan Toronton yksikön, USA:n Teksasin yksikön sekä Piilaaksossa sijaitsevan Cupertinon yksikön edustajien kanssa.”

Liiketoimintaa kauppasodan ja koronaviruksen varjossa

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota pakottaa yrityksiä rakentamaan vaihtoehtoisia toimitusketjuja. Koronaviruksen vaikutuksesta puolestaan monikansalliset konsernit ovat nyt vaikeuksissa Aasian toimitusketjujen pätkiessä.

”Teollisuuden toimitusketjuissa suurten toimijoiden keskinäiset riippuvuudet ovat suuria”, Ilkka Myllyperkiö muistuttaa. ”Sofican tuotteiden alhainen komponenttiriippuvuus Aasian tuotteista sekä toimintamme ketteryys ja joustavuus ovat nyt valttia.”

Kasvua uusilta markkinoilta

Sofica uskoo, että nyt avautunut merkittävä kaupallinen yhteistyö kiihdyttää liiketoimintaa ja antaa referenssiarvoa myös muihin voimakkaasti kasvaviin segmentteihin. AMD kuuluu maailman suurimpiin puolijohdetoimittajiin, jonka tuotteita tarvitaan niin autoteollisuudessa kuin kulutuselektroniikassakin.

”Tämä asiakkuus avaa merkittäviä mahdollisuuksia vyöryttää liiketoiminnan myyntiä eri segmentteihin jatkossa ja on kovan luokan referenssi Pohjois-Amerikan markkinaan”, hehkuttaa Sofican hallituksen puheenjohtaja Keijo Koivu.

Tilaisuus rahoittajille

Sofica on jo toimittanut laboratorioautomatisointia ja robotiikkaa maailman suurimpiin lukeutuville toimijoille, kuten Amazon, Continental ja Huawei.

”Olemme hiljattain suunnanneet strategiamme uudelleen kohti vahvempia kasvutavoitteita, jotka nyt realisoituvat”, Keijo Koivu sanoo. ”Käynnissä on juuri nyt rahoituskierros kasvun tueksi, ja toteutunut kauppa osoittaa kasvuinvestoinneille olevan todellista tilausta markkinoilla.”

Sofica Oy:n kasvurahoituskierros on avoinna kaikille sijoittajille osoitteessa https://www.invesdor.com/fi/pitches/1037. Tavoitteena on tukea kasvua suuntaamalla annin tuotto (tavoitteena 0,5–1,4 miljoonaa) muun muassa tuotekehitykseen, asiakkaita lähellä olevan tukiverkoston luomiseen sekä uusiin segmentteihin laajentumiseen.

”AMD-sopimus lähettää sijoittajillekin positiivisen signaalin”, Keijo Koivu iloitsee. ”Vuosien pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää niille, jotka ovat uskoneet konseptiimme!”

Tampereen kaupungin johtoryhmän linjauksen mukaisesti Tredun opiskelijoiden ulkomaille suuntautuvat matkat perutaan toukokuun loppuun saakka. Peruutus koskee myös ulkomailta Treduun suuntautuvia matkoja.

Tredun johto linjasi lisäksi, että peruutus koskee myös henkilöstön ja asiantuntijoiden kv-liikkuvuuksia.

Tredun opiskelijoiden vaihdot ulkomailla pyritään keskeyttämään ja opiskelijat kotiuttamaan. Tavoitteena on viedä Suomessa kv-jaksolla olevien opiskelijoiden ja asiantuntijoiden jaksot loppuun suunnitellusti.

Mahdollisuuksien mukaan liikkuvuusjaksot siirretään myöhempään ajankohtaan. Valmistuvilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada Erasmus+ -apurahaa Tredusta yhden (1) vuoden valmistumisen jälkeen.

Kv-vastaavat lähettävät ulkomaan kumppanille Tredun johdon englanninkielisen tiedotteen liikkuvuuksien pysäyttämisesta. Tiedotteessa todetaan myös, että Tredu ei mainitulla aikavälillä vastaanota ulkomailta opiskelijoita eikä asiantuntijavieraita koronavirusriskin vuoksi.

Kv-vastaavat auttavat peruutusjärjestelyissä

Kunkin alan kv-vastaava kontaktoi opiskelijansa, joiden liikkuvuusjaksoja hän on valmistellut. Kv-vastaava ja opiskelija peruuttavat yhdessä matka- ja majoitusjärjestelyt ja selvitettävät peruutuksista aiheutuvat kustannukset ja toimenpiteet. Kv-koordinaattorit ovat tukena järjestelyissä.

Koronavirustilannetta seurataan Tredussa jatkuvasti.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistusta noudatetaan.

Tilanne on kaikille yllättävä ja valitettava, mutta Tredu priorisoi opiskelijoiden ja henkilökunnan terveyden muun toiminnan edelle.

Lisätietoja:

kv-koordinaattorit

Ritva Haveri

050 572 8707

Anna-Maija Siirtonen

040 800 4018

lehtori

Anne Patana

040 027 6191

Taiteiden tiedekunnan F-talon gallerioiden uudet näyttelyt avautuvat osana 16.–22.3. järjestettävää Arctic Design Weekiä. Avajaisia vietetään maanantaina 16. maaliskuuta klo 18–19.30. Näyttelyt avaa taiteiden tiedekunnan dekaani, professori Satu Miettinen. Lämpimästi tervetuloa!

Galleria Seinässä nähdään Kissu Ailorannan pitkän ihmisen identiteettiä, sosiaalisia suhteita, yhteiskuntaa ja vaatetusteollisuutta taiteen keinoin tarkasteleva näyttely. Kate Suopajärvi avaa plusmuodin maailmaa pluskoon mallin näkökulmasta näyttelyssään Galleria Hämärässä. Jenni-Liisa Ylinivan painokangasnäyttely Galleria Lyhdyssä esittelee tekstiilin suunnittelu- ja valmistusprosessia, jonka keskiössä on erityisesti jätemateriaalien hyödyntäminen.

Galleria Kilossa nähdään otteita Aki Leinosen teollisen muotoilun kanditaatin tutkintoon liittyvästä projektista, jossa on haluttu löytää uusia materiaali-innovaatioita ja tapoja luoda tavaroita yhdistelemällä tekstiilejä sekä erilaisia digitaalisia valmistusmenetelmiä.

Galleria Kajossa nähtävä Univormis -näyttely esittelee Lapin yliopiston vaatetussuunnittelun opiskelijoiden yhteistyötä Lapin sairaanhoitopiirin kanssa avaamalla vaatteen suunnitteluprosessia tutkimuksen ja tuotekehityksen näkökulmasta.

Galleria Kopiossa avautuu Lapin yliopiston ylioppilaskunnan kustantaman jäsenlehden, Lapin ylioppilaslehden 40-vuotista taivalta opiskelijoiden asialla juhlistava näyttelykokonaisuus.

Seitsemän valokuvauksen sivuaineopiskelijan muodostama Rovaniemi School - taiteilijaryhmä esittäytyy Galleria Kellarissa avautuvassa näyttelyssä. Ryhmän ensimmäinen yhteisnäyttely on yksilöllisistä kokemuksista yhteen punottu näkymä junan tuomien Rovaniemestä.

Lisäksi F- ja E-talojen välisessä lasikäytävässä nähdään viiden vaatetussuunnittelun opiskelijan muodostaman ALEEO-taiteilijaryhmän tekstiilinäyttely, jossa esillä olevat kuosit kuvastavat kevään odotusta ja valoa kaamoksen jälkeen.



Galleria Seinä

Kissu Ailoranta:
Mitä on olla pitkä?
17.3.–2.4.2020
Avajaiset maanantaina 16.3.2020 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Mitä on olla pitkä? -näyttely on Kissu Ailorannan kuvallinen ilottelu ja hengähdystauko samannimisen pro gradu -tutkimustyön lomassa. Tutkimuksen laajoina aihealueina ovat pitkän ihmisen identiteetti, sosiaaliset suhteet, yhteiskunta ja vaatetusteollisuus. Tekijä itse ei ole pitkä – vain 168 cm – mutta 15 vuoden yrittäjäkokemus kohderyhmän parissa on antanut tekijälle käsityksen pitkien ihmisten ajatuksista, jotka liittyvät edellä mainittuihin aihealueisiin.

Kirjoittamisen lisäksi tekijällä on ollut tarve purkaa kuvataiteen keinoin vuosien aikana saadut henkilökohtaiset kokemukset ja ajatukset kuviksi sekä väreiksi. Näyttelykokonaisuuden teokset ovat syntyneet näistä lähtökohdista. Tavoitteena on lisätä keskustelua aiheesta ja avata ihmisten silmät kohtaamaan pituuden tuomaa erilaisuutta.

Teossarja koostuu neljästä 190 x 100 cm kokoisesta maalauksesta ja kahdesta noin 200 cm korkuisesta ihmishahmosta. Maalaukset on tehty pigmenttijauhe- ja öljyväreillä. Ihmishahmojen pohjamateriaalina on käytetty vaneria. Hahmot on päällystetty tekijän kehittämällä pahvi- ja lankatekniikalla ja lopputuloksena on kollaasimainen pinta.

Teossarjan neljä pystysuunnassa olevaa maalausta kuvaavat ulkomitoiltaan oviaukkoja, joista pitkien ihmisten – tässä tapauksessa ihmishahmojen – on ikään kuin kumarruttava päästäkseen läpi. Katsoja voi asettua ihmishahmojen rinnalle ja verrata omaa pituuttaan pitkiin hahmoihin.

Lisätietoja:
Kissu Ailoranta
pailoran(at)ulapland.fi
+358 40 413 3442

Kuvat:
1. Kissu Ailoranta: otos Friends for ever -teoksen työvaiheesta. 2020. Kaseiinitempera ja öljyväri. 190 x 100 cm.
2. Kissu Ailoranta: yksityiskohta Man200 -teoksesta. 2020. Vaneri, pahvi ja lanka. 200 x 75 cm.



Galleria Hämärä

Kate Suopajärvi:
See Me – Kenellä on oikeus näkyä?
Plusmuodin maailma pluskoon mallin näkökulmasta
17.3.–2.4.2020
Avajaiset maanantaina 16.3.2020 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

– Kenellä on oikeus näkyä?, kysyy taiteilija, Lapin yliopiston vaatetussuunnittelun opiskelija ja pluskoon malli Kate Suopajärvi alias Arctic Cherry.

Suopajärvi haluaa haastaa vallitsevat kauneusihanteet ja mallimaailman tiukat kriteerit.

– Kun ihmiskehojen kuvasto moninaistuu muotinäytöksissä ja mainoksissa, myös asennemuutos on mahdollinen, Suopajärvi pohtii.

Tämä onkin syy, miksi hän itse on lähtenyt mallin työhön, vaikka ei sovi muottiin. Arctic Cherryn motto "Monimuotoisen kauneuden puolesta” tarkoittaa, että jokainen on kaunis ja arvokas sellaisena kuin on, ja kaiken kokoisilla ja näköisillä on oikeus näkyä.

Lihavuuden stigma on valtava, pysyvä – se on rakenteissa ja joskus vaikeasti havaittavissa. Avainpaikalla pluskokoisten syrjimisen vähentämisessä ovat muodinsuunnittelijat sekä markkinoijat, mutta yhtä lailla jokainen voi tarkistaa asenteensa isompia ihmisiä kohtaan ja aloittaa muutoksen yksi ajatus kerrallaan.

Näyttely koostuu neljästä osasta; videoteoksesta, yhteisöteoksesta, julisteista ja suunnittelutyön lopputuloksesta eli pluskokoisesta vaatteesta. Näyttelyssä etsitään vastauksia kuinka huomioida erikokoiset jo suunnitteluvaiheessa ja jopa muodinsuunnittelun koulutuksessa. Onko mahdollista hyväksyä oma ja toisen keho sellaisena kuin se on? Kenellä on oikeus näkyä?

Maanantaina 16. maaliskuuta klo 18 järjestettävien avajaisten yhteydessä nähdään myös ADW:n historian ensimmäinen pluskoon vaatteisiin keskittyvä muotinäytös. Taitelijan oman malliston lisäksi näytöksessä nähdään ajankohtaista muotia yhteistyökumppaneilta. Muotinäytös toteutetaan taiteiden tiedekunnan tiloissa F-talossa.

Lisätietoja:
Kate Suopajärvi alias Arctic Cherry
arcticcherrykate(at)gmail.com
+358 40 410 7277

Kuva:
Pluskoon malli Kate Suopajärvi alias Arctic Cherry uskoo, että asennemuutos pluskokokoisia kohtaan on mahdollista. Kuva otettu Suopajärven ensimmäisestä muotinäytöksestä vuodelta 2014. Kuva: Alex Kuznetsov



Galleria Kilo

Aki Leinonen:
Digital X fabric/ation
17.3.–2.4.2020
Avajaiset maanantaina 16.3.2020 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Digital X Fabric/ation -projekti on Aki Leinosen teollisen muotoilun kanditaatin tutkintoon liittyvä projekti. Näyttelyssä esitellään projektin tuloksia. Projektissa on haluttu löytää uusia materiaali-innovaatioita sekä tapoja luoda tavaroita yhdistelemällä tekstiilejä ja erilaisia digitaalisia valmistusmenetelmiä kuten 3D-tulostusta, laserleikkausta ja CNC-jyrsintää.

Projektissa on pyritty pääsemään nykymaailman hävikin ytimeen – kuinka hävikkiä pystytään hyötykäyttämään. Digitaaliset valmistusmenetelmät mahdollistavat on-demand -valmistuksen, mikä on yksi tie massatuotannosta seuraavan hävikin vähentämiseen.

Tekstiili valikoitui päämateriaaliksi sen mahdollisen ekologisuuden ja monimuotoisuuden vuoksi.
Näyttelyssä esillä olevat prototyypit on tuotettu monialaisesti, yhteistyössä eri ammattialojen henkilöiden kanssa.

Lisätietoja:
leinonen.aki(at)gmail.com

Kuvat:
Aki Leinonen



Galleria Lyhty

Jenni-Liisa Yliniva:
Reprint – Painokangasnäyttely
17.3.–2.4.2020
Avajaiset maanantaina 16.3.2020 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.
            
Tekstiiliteollisuuden arvioidaan olevan globaalisti yksi suurimmista päästöjen tuottajista. Myös Lapin yliopistolla, sisustus- ja tekstiilimuotoilun painokangasstudiossa syntyy monenlaista jätettä. Jätteen vähentäminen onkin keskeinen osa vastuullista studiotyöskentelyä.

Reprint on painetun tekstiilin suunnittelu- ja valmistusprosessi, jonka keskiössä on jätemateriaali. Painokuvio syntyy kollaasitekniikalla entisen mainospainotalon kalvomateriaaleista. Kuvio painetaan kierrätysmateriaaleille painokangasstudion jämäväreillä. Reprint -näyttely esittelee prosessin ensimmäisen kierroksen.

Lisätietoja:
Jenni-Liisa Yliniva
Yliopisto-opettaja, sisustus- ja tekstiilimuotoilu
jenni-liisa.yliniva(at)ulapland.fi
+358 40 484 4376

Kuvat:
Jenni-Liisa Yliniva: kollaasi kalvomateriaalista, yksityiskohta. 2020.



Galleria Kajo

Univormis
17.3.–2.4.2020
Avajaiset maanantaina 16.3.2020 klo 18–19.30
F-talo, 4. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Univormis -näyttely avaa Lapin yliopiston vaatetussuunnittelijaopiskelijoiden yhteistyötä Lapin sairaanhoitopiirin kanssa esittämällä vaatteen suunnitteluprosessia tutkimuksen ja tuotekehityksen näkökulmasta. Projektiin osallistuivat opiskelijat Sara Aarni, Ada Canth, Ella Kinnunen, Maria Koivuranta, Inkeri Kylämäki, Tanja Pohjola, Olivia Saari ja Veera Saarikivi.

Yhteistyö jakautuu Lapin sairaanhoitopiirin ensihoidon työ- ja edustusasujen suunnitteluun. Ensihoitajien työasut suunniteltiin Funktionaalisuus -kurssilla, ja niistä vastaavat Lapin yliopiston kolmannen vuosikurssin vaatetussuunnittelun opiskelijat. Neljännen vuosikurssin opiskelijat suunnittelivat puolestaan Syventävä tutkimus- ja tuotekehitysprojekti -kurssilla ensihoidon kenttäjohtajien ja esimiesten edustusasut.

Mukana yhteistyössä oli myös Lapin koulutuskeskus REDU, jonka tekstiili- ja muotialan perustutkinto-opiskelijat ovat valmistaneet edustusasun yksityiskohtien prototyypit.

Lisätietoja:
edustusasu.lay(at)gmail.com

Kuva:
Inkeri Kylämäki: edustusasun alkuvaiheen luonnos. 2019–2020. Photoshop.



Galleria Kopio

Lapin ylioppilaslehti – 40 vuotta opiskelijoiden asialla
17.3.–2.4.2020
Avajaiset maanantaina 16.3.2020 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Vuonna 2020 Lapin Ylioppilaslehti täyttää 40 vuotta. Lapin yliopistossa ja ylioppilaskunnassa on tapahtunut paljon sen jälkeen, kun ensimmäinen ylioppilaslehti julkaistiin sanomalehtimuodossa syyskuussa 1980. Lapin Ylioppilaslehti on seurannut tiiviisti ympärillä tapahtuvia ilmiöitä ja raportoinut niistä, unohtamatta opiskelijaelämää ja pientä pilkettä silmäkulmassa. Myös itse lehti on muuttunut ajan kuluessa suuresti, ja nyt onkin aika kääntää katse hetkeksi taaksepäin ja juhlistaa lehden pitkää taipaletta sekä merkityksellistä roolia yliopistoyhteisömme ylläpitäjänä.

Lapin Ylioppilaslehti on LYYn kustantama jäsenlehti, jota tuottavat lehden päätoimittaja, graafikko ja avustajat. Lapin Ylioppilaslehti palvelee opiskelijoiden tarpeita informoimalla ajankohtaisista asioista sekä tekemällä näkyväksi ylioppilaskunnan toimintaa. Lehdellä on myös viihdearvonsa, ja se on kaunis katsella ja selailla. Lehti tarjoaa monelle kirjoittajalle, kuvittajalle ja kuvaajalle matalan kynnyksen väylän kokeilla ja kehittää osaamistaan.

Sähköisen median vallatessa tilaa monet ylioppilaslehdet ovat epävakaassa taloudellisessa tilanteessa ja osa lehdistä on muutettu kokonaan sähköisiksi tai haluttu lakkauttaa. Painettu media joutuu taistelemaan olemassaolonsa puolesta. Lapin Ylioppilaslehti ilmestyy painettuna aikakauslehtityylisenä julkaisuna neljästi vuodessa, minkä lisäksi kaikki artikkelit ovat luettavissa sähköisinä. Pyrimme tähän myös tulevaisuudessa, vaikka printtimedia ei ole nykypäivänä itsestäänselvyys. Toivomme, että yhä useampi opiskelija ymmärtäisi painetun ylioppilaslehden merkityksen laaja-alaisen vuorovaikutuksen välineenä ja osallistuisi myös jatkossa mukaan keskusteluun ja tekemiseen.

Lisätietoja:
paatoimittaja@lyy.fi

Kuva:
Lapin ylioppilaslehti: kansi 3/19, 21 x 27,9 cm



Galleria Kellari

Rovaniemi School
17.3.–2.4.2020
Avajaiset maanantaina 16.3.2020 klo 18–19.30
F-talo, K-kerros, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Rovaniemi School on seitsemästä valokuvauksen sivuaineopiskelijasta muodostuva taiteilijaryhmä. Ryhmään kuuluvat Ilari Kallinen, Päivi Kallio, Matti-Pekka Karikko, Anastasia Leonova, Aukusti Mäenpää, Elisa Pölönen ja Tiina Raaterova.

Ryhmän taiteilijat ovat viehättyneet analogisen valokuvauksen autenttisesta luonteesta ja sen käsillä tekemiseen perustuvasta pimiötyöskentelystä. Tämän lisäksi ryhmäläisiä yhdistää se, että he ovat kaikki muuttaneet eri puolilta Suomea Rovaniemelle opiskelemaan.

Alvar Aallon arkkitehtuuri, yliopiston F-siipi, opiskelijaelämä, pakkasaamujen kirpeys, ympäröivät vaaramaisemat, koti ja ulkopuolisuus. Ryhmän ensimmäinen yhteisnäyttely on yksilöllisistä kokemuksista yhteen punottu näkymä junan tuomien Rovaniemestä.

Näyttely muodostaa visuaalisen kokonaisuuden, jossa mustavalkoista valokuvaa tukee tilaan suunniteltu ripustus ja äänimaisema. Galleriatilassa näyttelyn ajan soivan äänimaiseman on toteuttanut Ilari Kallinen.

Lisätietoja:
Matti-Pekka Karikko
mkarikko(at)ulapland.fi

Kuva:
Päivi Kallio: Pysähdyspaikka. 2019. Paperivedos.



Galleria Lasikäytävä

ALEEO-taiteilijaryhmä:
Shadow of textile
17.3.–3.4.2020
Avajaiset maanantaina 16.3.2020 klo 18–19.30
F- ja E-talojen välinen käytävä, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.

Näyttelyssä on esillä viisi vaatetussuunnittelun opiskelijan suunnittelemaa kuosia, jotka kuvastavat kevään odotusta ja valoa kaamoksen jälkeen. Kuosit ovat esillä läpikuultavana tulosteena, sekä nuken päälle muotoiltuna. ALEEO-taiteilijaryhmään kuuluvat opiskelijat Ada Canth, Linda Hämäläinen, Ella Kinnunen, Elina Puro ja Olivia Saari.

Kuosimaailmojen ja vaatemuotoilujen kautta näyttely tuo esiin tekstiili- ja vaatetusalojen moniulotteiset mahdollisuudet. Teokset ilmentävät uudistuksen potentiaalisia yhtymäkohtia, jotka kehottavat näkemään muutoksen rikkaana maaperänä luovuuden kasvamiselle.

Näyttelyn nimi on vertaiskuva kevään valolle, joka säteilee lasi-ikkunoiden edessä olevien kuosien lävitse vaatteisiin, ikään kuin heijastaen kuosit kankaan pinnalle.  Herkkyys teosten luonteessa tuo esiin kauneuden arjen keskellä. Se on lupaus lisääntyvästä valosta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Lisätietoja:
Olivia Saari
olsaari(at)ulapland.fi

Kuvat:
1. Ella Kinnunen: Radiography. 2020.
2. Olivia Saari: Blossom. 2018.



LY / TTK / LP

Rovaniemen Sampokeskuksessa esillä oleva Pohjoista sisustus- ja tekstiilimuotoilua -näyttely esittelee Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan sisustus- ja tekstiilimuotoilun opiskelijoiden kudottuja ja painettuja tekstiilejä sekä tilasuunnittelua. Käyttötekstiilit on suunniteltu pohjoisesta näkökulmasta pohjoisen koteihin ja julkisiin tiloihin.

Tervetuloa näyttelyyn 16.–31.3.2020 kauppakeskuksen aukioloaikoina.


Pohjoista sisustus- ja tekstiilimuotoilua
Sampokeskus Shopping Center
Maakuntakatu 29-31 A
96200 Rovaniemi


Lisätietoja:
Jenni-Liisa Yliniva
Yliopisto-opettaja, Sisustus- ja tekstiilimuotoilu
040-4844376
jenni-liisa.yliniva(at)ulapland.fi

Ritva Jääskeläinen
Yliopisto-opettaja, Sisustus- ja tekstiilimuotoilu
040-4844255
ritva.jaaskelainen(at)ulapland.fi


Kuva:
Petra Nurmela: Juurekset -verhoilutekstiili. 2020.



LY / TTK / LP

Työelämässä robotiikka ja tekoäly korvaavat ihmistyötä ja työelämä elää murrosaikaa. Rakentamisen ja teollisuuden aloilla toimiva henkilöstöpalveluyhtiö, Värväämö, haluaa inhimillisyyden manifestilla nostaa esiin inhimillisyyden tärkeyttä, jottei se unohtuisi automatisoituvassa työelämässä.

”Robotiikka ja tekoäly ovat hyödyllisiä ja ylivertaisia monessa asiassa. Meidän ei ihmisinä kannata kilpailla niiden kanssa esimerkiksi todennäköisyyslaskennassa tai tiedonhallinnassa. Mutta inhimillisyys on se asia, joka erottaa meidät koneista. Tulevaisuudessa yritysten tärkeä kilpailuetu on inhimillisyys, se kuinka empaattisesti ja arvostaen kohtelemme toisiamme”, kertoo Värväämön toimitusjohtaja Joonas Palosaari.

Värväämö työsti koko henkilöstönsä voimin yritykselle pelisäännöt, joissa kuvataan, miten värväämöläiset haluavat toisiaan – niin toimihenkilöitä kuin vuokrahenkilöstöään – kohdella. Sisäisen ohjeen lisäksi pelisäännöistä tehtiin myös yleinen julkilausuma siitä, millaiseksi työelämää halutaan Värväämössä kehittää.

”Yrityksen perustamisesta alkaen tavoitteemme on ollut olla kaikista inhimillisin työnantaja ja koittaa esimerkillämme muuttaa työelämää samaan suuntaan. Halusimme nyt konkretisoida, mitä inhimillisyys meille tarkoittaa. Nimeämällä homman manifestiksi ja jakamalla sen muillekin haluamme nostaa esiin inhimillisyyden tärkeyttä koko ajan enemmän tehokkuutta vaativassa työelämässä, jossa ihminen helposti unohtuu”, kertoo Palosaari.

Inhimillisyyden manifesti koostuu kymmenestä kiteytyksestä sekä kymmenen värväämöläisen omakohtaisesta kuvauksesta, mitä kukin kiteytys heille tarkoittaa.

Inhimillisyyden manifesti 

1.Älä ole kakkapää –eli muistan kohteliaisuuden, anteeksipyytämisen ja keskinäisen kunnioituksen merkityksen.

2. Asiat on just niin kun ne on – eli olen rehellinen enkä väritä asioita kauniimmaksi tai peittele totuutta.

3. Laita se puhelin hiljaa – eli olen aidosti läsnä, kuuntelen ja annan toiselle ihmiselle aikaa.

4. Kaikki on erilaisia (ja hyvä niin) – eli uskallan olla erilainen ja arvostan erilaisuutta myös muissa.

5. Minä osaan, sinä osaat, me osaamme – eli tunnen arvostusta omaa työtä, toisten työtä ja työyhteisöäni kohtaan.

6. Aina on aikaa kahville ja rähmäpullalle – eli panostan ihmisten kohtaamisiin kahvin tarjoamisesta kuulumisten vaihtoon.

7. Käsi pystyyn virheen merkiksi – eli myönnän virheeni ja keskeneräisyyteni, enkä tuomitse muitakaan epäonnistumisista.

8. Maailma on kaunis ja hyvä elää – eli luotan ihmisten sanaan ja positiivisiin aikomuksiin.

9. Samassa liemessä vaikka eri hommissa – eli haluan asettua työntekijöidemme asemaan ja auttaa heitä kaikin tavoin.

10. Jos mulla ei ois sua, mulla ei ois mitään – eli ymmärrän, että Värväämö ei ole “me ja tekijät”, vaan olemme kaikki samaa porukkaa ja toisiamme varten.

Lue värväämöläisten omakohtaiset kuvaukset kiteytyksistä täältä.

Tiedote 10.3.2020

Metsähallitus on käynnistänyt matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmien tekemisen Evon, Kylmäluoman ja Oulujärven retkeilyalueille. Viime vuonna valmistui Ruunaan retkeilyalueen vastaava suunnitelma, ja Ruunaalla ollaan nyt aloittamassa alueen kaavoitusta.

- Matkailun yleissuunnitelma täydentää retkeilyalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia nimenomaan matkailun ja maankäytön näkökulmasta, Metsähallituksen kehityspäällikkö Jere Rauhala kertoo. Työn tekee FCG suunnittelu ja tekniikka Oy ja se on jo aloittanut tietojen keräämisen.

- Järjestämme jokaisella alueella huhtikuussa työpajan, johon tulemme kutsumaan matkailun ja yritystoiminnan sekä kuntien edustajia, Rauhala kertoo.

Rauhalan mukaan kaikilla valtion retkeilyalueilla on sama perusongelma. - Retkeilyalueiden sisällä ei ole mahdollisuuksia yksityisiin investointeihin ja etenkin alueiden majoituspalvelut ovat jääneet ajastaan jälkeen. Metsähallitus on muuttanut omaa toimintatapaansa niin, että yksityiset investoinnit sallitaan, mutta ne edellyttävät myös alueiden maankäytön tarkempaa suunnittelua.

Tavoitteena lisätä kestävää matkailua

Matkailun yleissuunnitelmien tarkoituksena on etsiä keinoja, joilla retkeilyalueita voitaisiin kehittää niin, että niillä kävisi enemmän matkailijoita ja matkailijat viipyisivät pidempään. - Tavoitteena on, että kestävä matkailu toisi lisää työpaikkoja ja tuloja aluetalouteen, Rauhala sanoo.

- Matkailijoiden viipymän pidentäminen on tunnistettu Metsähallituksen ilmasto-ohjelmassa yhdeksi tärkeäksi osatekijäksi ilmastoviisaan ja kestävän matkailun kehittämisessä, Rauhala kertoo.

- Kunnat ovat ottaneet matkailun yleissuunnitelmien tekemisen todella positiivisesti vastaan, sillä ne uskovat matkailun tulevaisuuteen, Rauhala sanoo.

- Suomi on listattu maailman onnellisimmaksi ja turvallisimmaksi maaksi ja meillä on maailman puhtain ilma, Suomi kiinnostaa kansainvälisiä matkailijoita, Rauhala sanoo. - Kansainväliset matkailijat haluavat majoittua kahden hengen huoneessa, he haluavat syödä hyvää ruokaa ja he haluavat monipuolisia palveluita. Jotta retkeilyalueet voisivat vastata näihin toiveisiin, niitä pitää kehittää, Rauhala jatkaa.

Kehittämisen on Rauhalan mukaan alettava majoituspalveluista, sillä vain ne voivat olla riittävää suuria ja houkutella ympärilleen pienempiä palveluiden tuottajia.

Alueiden erityispiirteet huomioidaan

Matkailun yleissuunnitelmien ratkaisut vaihtelevat paikallisten olosuhteiden, liikenneyhteyksien ja luonnon mukaan. - Jokaisen työpajan osallistujat voivat omalla osaamisellaan ja kokemuksellaan vaikuttaa suunnitelmaan niin, että se on juuri kyseiselle alueelle sopiva, Rauhala kertoo.

Kaikilla kolmella nyt suunniteltavalla retkeilyalueella on omat vahvuutensa. Kylmäluoma on luonnoltaan todella kaunis ja erämainen. Evo sijaitsee puolen toista tunnin päässä Helsingistä ja edustaa eteläsuomalaista metsäluontoa, Oulujärven hiekkarannat taas ovat vertaansa vailla. - Jokainen näistä ansaitsee oman suunnitelmansa tulevaisuuden kestävälle matkailulle.

Matkailun yleissuunnitelmien valmistuttua alueille tehdään mieluiten osayleiskaava. Se tarkoittaa sitä, että alueiden toimintojen kokonaisuus mietitään valmiiksi, mutta tuleville yrittäjille jätetään mahdollisuus vaikuttaa yksityiskohtiin. - Näin yritykset voivat rakentaa oman strategiansa mukaisesti ja niillä on parhaat mahdollisuudet onnistumiseen, Rauhala sanoo.

Lisätiedot
Kehityspäällikkö Jere Rauhala, Metsähallitus Kiinteistökehitys, jere.rauhala@metsa.fi, 0400 825 983

Helsingin piispa Teemu Laajasalo julkaisee kirjan tämän vuoden syyskaudella. Esikoisteoksessaan Kyllä tämäkin voidaan suvaita hän ottaa kantaa, pysäyttää ja haastaa, kertoo kokemuksistaan ja kohtaamisistaan. Vastakkainasettelun ajassa Laajasalo puolustaa kohtuutta, suvaitsevaisuutta ja toisen ymmärtämistä. Kirjan kustantaa Kirjapaja.

Teemu Laajasalo, Kyllä tämäkin voidaan suvaita. Kirjapaja 2020. ISBN 978-952-354-296-9. Ilmestyy lokakuussa 2020.

Lisätietoja: Marja-Liisa Saraste | viestintäpäällikkö | p. 040 553 4757 | marja-liisa.saraste@kirjapaja.fi

MS DOMINO – revyy yli laidan

Astu laivaan ja risteile hillittömään naurumyrskyyn! Nyt lähdetään risteilylle keskellä kaupunkia. Ja mikä parasta, laiva ei liiku minnekään! 

Valkoiset laivat. Punaiset laivat. Ruotsinlaivat. Finlands båtar. Soome laev. Suomalainen risteily on käsite. Laivoilla ovat olleet kaikki. Risteilylaiva on yhteiskunta pienoiskoossa ja osa suomalaisten kansallista muistia. Merellä ollaan arjen yläpuolella, vaikka meno on usein hyvän maun alapuolella.

Linnateatteri ottaa ilon irti tästä kuolemanvakavasta naurunaiheesta. Merelliseen tunnelmaan sukelletaan jo teatterin ulko-ovella, kun koko tila on lavastettu risteilyalukseksi. MS Dominossa koet kaikki risteilyn kohokohdat kahdessa tunnissa – ja aamulla heräät omassa sängyssä!

Revyyn musiikista vastaa maestro Jussi Vahvaselkä yli 50 musikaalin kokemuksella. Ilostelun kirjoittaa Tuomas Parkkinen. Hänen kynästään ovat syntyneet monet Linnateatterin menestyskomediat. Vahvaselän ja Parkkisen viimeisin yhteistyö on Tom of Finland -musikaali.

MS Dominon kapteeni Stig Ombord miehistöineen toivottaa sinut tervetulleeksi vuoden naurettavimmalle risteilylle. Laivan henkilökuntaa, kaikkia matkustajia sekä kutsumattomia vieraita esittävät Sami Hintsanen, Kaisa Hela, Reeta Westman, Mikael Haavisto ja Joonatan Perälä. 

Lahjakas tähtiviisikko tarjoilee täyslaidallisen musiikillista taituruutta, tolkutonta tilannekomiikkaa ja hillitöntä verbaali-ilottelua risteilyhenkisessä laitamyötäisessä.  Heittäydy hyvän tuulen vietäväksi! Huumori uppoaa – MS Domino ei.

Ensi-ilta 30.10.2020 (kantaesitys)

Liput: 85*, 38, 32 € *Hinta sis. lipun näytökseen ja menupaketin. Menupaketit saatavilla rajoitettuna aikana

Psst. Tuomas Parkkiselta pyydettäessä mahdollisuus puhelinhaastatteluun.

***

Lisäksi syksy 2020 tarjoilee tuttuun tapaanmonipuolista viihdyttävää ohjelmaa mm. lapsille, musiikin ja ruoan sekä komedian ystäville. Nähdään Linnateatterissa!

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Annukka Vauhkonen: 041 4345 411, annukka.vauhkonen@linnateatteri.fi

#meillesaanauraa #linnateatteri

Viime vuonna ensimmäistä kertaa vietetty valtakunnallinen kummipäivä saa jatkoa. Kummien ja kummilasten yhteistä päivää vietetään helluntaina 31.5.2020. Kummipäivän valtakunnallisina yhteistyökumppaneina toimivat tänä vuonna SuperPark ja Suomen partiolaiset.

Kummipäivän ideana on tarjota yhteistä tekemistä kummeille ja kummilapsille sekä viestittää kummiuden tärkeydestä. Seurakunnat eri puolilla Suomea mahdollistavat yhteistyökumppaneiden kanssa tekemistä kummeille ja kummilapsille.

”Viime vuoden kokemukset kummipäivästä olivat erittäin positiivisia, ja tätä perinnettä kannattaa jatkaa. Vaikka omalla asuinpaikkakunnalla ei järjestettäisikään mitään erityistä tapahtumaa toukokuun viimeisenä sunnuntaina, kummipäivä on hyvä syy olla yhteydessä omaan kummilapseen”, kummipäivän koordinaattori Jari Pulkkinen kirkkohallituksesta toteaa.

”Suomen Partiolaiset on innoissaan kummipäivän yhteydessä tehtävästä yhteistyöstä. Perhepartio on uusi toimintamuoto, jossa nimen mukaisesti lapsi ja aikuinen harrastavat yhdessä. Kummi sopii oivasti lapsen kaveriksi harrastukseen. Perhepartiossa lapsi ja kummi pääsevät kokemaan yhdessä elämyksiä, jotka kantavat pitkälle tulevaan ja tukevat lapsen ja aikuisen vuorovaikutussuhdetta. Perhepartiotoimintaa järjestetään jo nyt useissa lippukunnissa, eli partion paikallisyhdistyksissä, ympäri Suomen ja uusia ryhmiä perustetaan lisää vuosittain”, Kaisa Johto Suomen partiolaisista sanoo.

Lisätietoja: Jari Pulkkinen, p. 040 688 1467, jari.a.pulkkinen@evl.fi

Kummipäivän tapahtumat päivitetään huhtikuun loppuun mennessä: www.kummipäivä.fi

#kumminkaa

Uutisen liitteenä kummipäivän logo.

Paras vuosi ikinä on kevään odotetuimpia komedioita C Morella. Sarjan takana ovat Tuffi Filmsin palkitut huipputekijät: käsikirjoituksesta vastaavat Jenni Toivoniemi ja Kirsikka Saari, joka on myös ohjannut sarjan yhdessä Selma Vilhusen kanssa. Tuotannosta vastaavat Elli Toivoniemi ja Venla Hellstedt Tuffi Filmsiltä. 

Sarjan päärooleissa loistavat Lotta Kaihua (mm. Äkkilähtö, M/S Romantic) ja Ella Lahdenmäki (mm. Tottumiskysymys, Helsinki Mansplaining Massacre) elämänsä kanssa hukassa olevina kolmekymppisinä. Muissa rooleissa nähdään muun muassa Seela Sella, Joonas Kääriäinen, Pyry Nikkilä, Pietu Wikström, Niina Koponen, Sara Soulié, Armi Toivanen ja Ernest Lawson. 

Mainostoimiston AD Karla (Lotta Kaihua), 34, palaa burnoutin jälkeen töihin vain huomatakseen, että kaikki jatkuu samanlaisena kuin ennenkin. Hän päättää irtisanoutua. Hänen vanha ystävänsä, kulttuurin pätkätyöläinen Miina (Ella Lahdenmäki), 34, puolestaan eroaa 17 vuoden avoliitosta, kun hänen miesystävänsä kertoo löytäneensä elämänsä naisen. 

Naiset ovat aina heittäneet juttua villeistä eläkevuosista: sitten voi vaikka vetää huumeita, kun ei tarvitse enää suorittaa mitään tai miellyttää ketään. Karla ja Miina muuttavat yhteen ja kirjoittavat välivuoden to do -listan: perusta rokkibändi, sano suoraan mitä ajattelet, kokeile huumeita, älä rakastu, henkisty, paranna maailma, pane. He päättävät myös perustaa vlogin, jossa muutkin voivat seurata vuotta. Sitä paitsi vlogeillahan kuulemma tienaa. Häkeltyneinä, mutta innostuneina elämänsä äkkikäänteestä naiset julistavat elämänsä parhaan vuoden alkaneeksi. Komediasarjan jokaisessa jaksossa naiset toteuttavat jonkin tehtävän listaltaan – mutta lopputulokset ovat yllättäviä.

Paras vuosi ikinä -videotrailer: https://youtu.be/IDwbfMSH6G4
Jaksot 1-3 ennakkokatseltavissa Clipsourcessa*. 
Tutustu sarjaan, hahmoihin ja tekijätiimiin pressipaketista. 

Paras vuosi ikinä -komediasarja C More -suoratoistopalvelussa torstaisin 2.4.2020 alkaen kahden jakson viikkotahdilla. Jaksoja on yhteensä 10. 

Paras vuosi ikinä -sarjan tuottaa MTV:lle Tuffi Films. 

JAKSOT

Jakso 1: Hyvästi karvaton isukki

Mainostoimiston AD Karla irtisanoutuu palattuaan juuri töihin burnoutin jälkeen. Samaan aikaan hänen ystävänsä, kulttuurialan pätkätyöläinen Miina tulee jätetyksi 17 vuoden parisuhteesta, sillä hänen miesystävänsä on löytänyt elämänsä naisen. Ystävykset puivat kriisiään ja tajuavat, että on aika toteuttaa vanhat haaveet. He muuttavat yhteen ja päättävät viettää elämänsä parhaan vuoden ikinä. Mutta mitä sitä tekisi, jos voisi tehdä mitä tahansa?

Jakso 2: Orgiat

Miina tahtoo osallistua orgioihin todistaakseen, ettei ole tylsä. Orgioiden metsästys osoittautuu vaikeaksi ja naisten lähestymisyritys baarissa saa isämiehet kauhistumaan. Netistä löytyy ryhmäseksistä kiinnostuneita, mutta todellisuus on kaukana haavekuvista. 

Jakso 3: Kuuntele rusinaa

Naiset haaveilevat tulevansa vuoden aikana huippujoogeiksi nyt, kun on vihdoin aikaa. Miina uppoutuu etsimään sisäistä rauhaansa vanhan ystävänsä, joogaguru Saphian johdolla, kun Karla taas saa nopeasti tarpeekseen ja päättää ryhtyä pelastalastamaan maailmaa itsensä sijasta. Maailman pelastaminen feissarina on hankalaa, kunnes Karla törmää työssään parikymppiseen Pietariin. 

Jakso 4: Neljä geetä aata, heikki möyhyä ja piissi

Naapurin kahdeksankymppisen Marken sisuunnuttama Miina kokee tarvetta todistaa, ettei ole nössö. Syntymäpäivänsä kunniaksi Miina päättää toteuttaa yhden eläkevuosien haaveensa: kokeilla huumeita. Mutta mistä niitä saa, kun oma tuttavapiiri keskittyy kuntoiluun ja perhe-elämään?

Jakso 5: Survivalistit

Miinan ilmastoahdistus johtaa rehottavan viljelypalstan hankkimiseen. Miinan kiinnostus siirtyy kuitenkin pian hapattamiseen, hilloamiseen sekä puutarhaliikkeen myyjään Mikkoon. Palstaa tuhoavat kanit ajavat Karlan ääritekoihin. 

Jakso 6: Mikä kaduttaa kuolinvuoteella

Naiset pyrkivät ennakkoluuloistaan eroon African nights -klubilla. Miina päätyy tapailemaan Karlan entistä työkaveria Madua todistaakseen, ettei ole ennakkoluuloinen. Kun hän päättää sanoa suorat sanat, Madu ehtiikin ensin.

Jakso 7: Nuoruus on mielentila

Karlan suhde nuorempaan Pietariin alkaa vakavasti näyttää seurustelulta. Naiset yrittävät kuulua avarakatseisten nuorten joukkoon Pietarin kavereiden piknikillä. Miinan ja Karlan ronskin äitikaverin Tanjan liityttyä seuraan avoimuus alkaa olla nuorillekin liikaa, ainakin ilman content warningia.

Jakso 8: Sano se suoraan

Naiset kyllästyvät asioiden kaunisteluun ja päättävät olla viikon valehtelematta harjoittaen radikaalia rehellisyyttä. Miina saa rehellisyyspuuskan eksänsä tupareissa ja myös Karlan heila Pietari päättää puhua suunsa puhtaaksi.

Jakso 9: Hyväntekijät

Naiset päättävät tehdä jotain muiden hyväksi. Miina päättää ryhtyä ystävätoimintaan auttaakseen naapurin Marke-mummoa ja Karla ilmoittautuu vapaaehtoiseksi nuorisotalolle. Karla kamppailee löytääkseen jotain yhteistä nuorten kanssa, ja Marke tuntuu olevan liian kiireinen autettavaksi.

Jakso 10: Roikkuvat korvat

Miinaa ja Karlaa alkaa harmittaa, ettei heillä ollut nuorena bändiä. Miksi ei siis perustaa sellaista nyt? Naisten grungebändin ensimmäisellä keikalla on paljon tuttuja, vaikka buukkaus onkin vahingossa tehty aivan väärään paikkaan.

LISÄTIEDOT:
#parasvuosiikinä
Kuvat: pressi.mtv.fi
Lehdistöpaketti
Ennakkokatselut jaksoista 1-3: Clipsource*

Ohjelmaviestintä, MTV, Maritta Kettunen, 050 548 1747, maritta.kettunen@mtv.fi
Draamapäällikkö, MTV, Jani Hartikainen, 050 461 4924, jani.hartikainen@mtv.fi
Tuottaja, Tuffi Films, Elli Toivoniemi, 040 172 1778, elli@tuffifilms.fi

*Ohjeistus ja tietoa Clipsourcesta
C Moren valikoitujen sisältöjen ennakkokatselut ovat Clipsourcessa. Käy rekisteröitymässä Clipsourceen, jos et ole sitä vielä tehnyt.
•Rekisteröidy käyttämällä samaa sähköpostiosoitetta, johon sait tämän viestin.
•Rekisteröitymisen jälkeen kirjaudu sivustolta ulos ja uudelleen sisään. Kirjaudu sisään sähköpostitunnuksellasi.
•Siirry C Moren ennakkokatselusivulle klikkaamalla sivuston oikeasta ylälaidasta Lähteet/Sources ja sen jälkeen klikkaamalla C Moren logoa
•Mikäli et näe sivulla videoita, pyydä katseluoikeutta Liity käyttäjäksi -kohdassa (sivun oikeassa reunassa) klikkaamalla Liity-nappia. Kerro samalla mille medialle työskentelet. Pyyntösi käsitellään manuaalisesti vuorokauden sisällä.

Runsaan kuidun määrä ruokavaliossa on pitkään tiedetty edistävän terveyttä. Nyt tutkimustuloksia on tullut lisää puoltamaan tätä faktaa. Oxfordin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan kuidun lisääminen ruokavalioon on yhteydessä aivoinfarktin alentuneeseen riskiin. Tutkimukseen osallistui yli 400 000 henkilöä yhteensä yhdeksästä Euroopan maasta.

European Heart Journalissa julkaistun tutkimuksen kirjoittajista tohtori Tammy Tong Oxfordin yliopistosta toteaa, että tutkimuksen merkittävin löytö oli se, että korkeampi kuidun saanti oli yhteydessä alentuneeseen aivoinfarktin riskiin. Jokainen 10 gramman kuitulisäys, päivittäin syötynä, vähensi tutkimuksessa aivoinfarktiriskiä 23 prosentilla. Aivoinfarktin aiheuttaa aivojen valtimon tukkeuma, jonka seurauksena aivot kärsivät hapenpuutteesta ja tälle aivoalueelle syntyy kuolio.

Ravitsemussuositusten mukaan kuitua tulee saada päivittäin vähintään 25-35 grammaa. Tällä hetkellä suomalaisten kuidun saanti on noin 21 g / pvä. Ravintokuitua saadaan hedelmistä, kasviksista, marjoista ja pähkinöistä sekä siemenistä, mutta ilman viljatuotteita suositeltua kuidun määrää on vaikea saada. Esimerkiksi kahdessa isossa palassa ruisleipää, muuta täysjyväleipää tai runsaskuituista leipää on kuitua jopa 8-10 grammaa.

Kiinnitetään siis huomiota kuidunsaantiimme niin nyt Aivoviikolla kuin muinakin viikkoina!

Lähde: The associations of major foods and fibre with risks of ischaemic and haemorrhagic stroke: a prospective study of 418 329 participants in the EPIC cohort across nine European countries. European Heart Journal, 2020  https://academic.oup.com/eurheartj/advance-article/doi/10.1093/eurheartj/ehaa007/5748325

Sosiaali- ja terveysjohtajan tehtävään haki kuusi henkilöä. Hakuaika tehtävään päättyi eilen 9.3.2020.

Sosiaali- ja terveysjohtajan virkaa hakivat:

Hanna Aho, terveystieteiden tohtori, osastonhoitaja
Forssell Carita, suuhygienisti YAMK, osastonhoitaja
Lampinen Mai-Stiina, terveystieteiden tohtori, vanhustyönjohtaja
Rossinen Tarja, yhteiskuntatieteiden maisteri, palvelujohtaja
Solmari Kirsi, valtiotieteiden maisteri, perusturvajohtaja
Wiiri Marianne, proviisori, proviisori

Rekrytointityöryhmän ehdotus kaupunginhallitukselle on, että sosiaali- ja terveysjohtajan rekrytointia jatketaan, aikaisemmat hakijat otetaan huomioon. Rekrytoinnin avuksi esitetään käytettäväksi rekrytointipalvelua.

Kaupunginhallitus tekee päätöksen mahdollisesta hakuajan jatkamisesta 16. maaliskuuta 2020.

Lisätietoja:

kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jorma Poti p. 0400 354 974 ja sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Tuula Peltonen p. 050 512 2156.

Voiko laskujen maksaminen olla helppoa, nopeaa ja ekologista? Lisäämällä laskutukseen automaatiota ja tekoälyä Telia ja CGI kehittävät ympäristöystävällisempiä laskutuspalveluja. Yhteistyöllä yritykset tavoittelevat digitaalisen laskutuksen markkinajohtajuutta Pohjoismaissa.

Telian ja CGI:n yhteisenä tavoitteena on kehittää entistä helpompia digitaalisia tapoja laskun maksamiseen ja vastaanottamiseen. Telia tarjoaa yrityksille kattavat laskutus- ja talouspalvelut. Monikanavaisen laskutusratkaisun tuottaa verkkolaskuoperaattori CGI. Molemmat yhtiöt ovat digitaalisten palveluiden edelläkävijöitä, joiden toiminta kytkeytyy tiukasti kansalaisten arkeen.

”Olemme tehneet Telian kanssa yhteistyötä palveluiden kehittämisessä jo pitkään. Nyt investoimme merkittävästi sähköisen laskutuksen kehittämiseen lisäämällä laskutukseen automaatiota ja tekoälyä”, sanoo CGI:n laskujenvälityspalvelusta vastaava johtaja Mari Pispala.

Kirjepostin väheneminen on kansainvälinen trendi, joka koskee myös laskuja. Merkittävä osa laskuista jaellaan Suomessa edelleen paperisina, mutta Telia ja CGI uskovat vahvasti digitaalisen laskutuksen yleistymiseen. Pitkän yhteistyön tuloksena esimerkiksi Telian omista laskuista noin 70 prosenttia toimitetaan sähköisinä asiakkaiden verkkopankkiin tai puhelimeen.

”Tavoittelemme yhdessä digitaalisen laskutuksen markkinajohtajuutta Pohjoismaissa. Kuluttajakäyttäytyminen muuttuu nopeasti, ja haluamme tarjota yrityksille mahdollisuuden pysyä mukana kehityksessä. Laskujen vastaanottamisen ja maksamisen pitää olla sujuvaa. Kuluttajakokemuksen parantaminen on meille avainasia”, sanoo Telia Finlandin laskutus- ja talouspalveluista vastaava johtaja Outi Strengell-Hytönen.

Digitaalinen laskutus tuo ympäristöhyötyjä ja kustannussäästöä

”Yhteistyömme tavoitteena on helppouden lisäämisen ohella säästää yrityksen kustannuksissa ja edesauttaa hiilijalanjäljen pienentämistä. Sähköisen laskun valitseminen on helppo ympäristöteko, koska verkkolaskutuksen hiilijalanjälki on merkittävästi paperilaskua pienempi. Autamme näin myös asiakkaitamme saavuttamaan vastuullisuustavoitteitaan. Paperilaskusta luopumisen kustannussäästöt ovat yritykselle usein 30–50 prosentin luokkaa, toteavat CGI:n Mari Pispala ja Telian Outi Strengell-Hytönen.

CGI:n ja Telian palveluiden kautta kulkee noin 60 miljoonaa laskua vuodessa, joista sähköisiä laskuja on nyt yli 32 miljoonaa.

Mediayhteydet

Telia:

Telia Finlandin viestintä
+358 20 40 54000
communications-fi@telia.fi

Outi Strengell-Hytönen
Johtaja, Digital Business Solutions
+358 40 302 2842
outi.strengell-hytonen@teliacompany.com

Esa Luoto
PR Lead, CGI Suomi
+358 50 380 5601
esa.luoto@cgi.com

Vuonna 1976 perustettu CGI on maailman ja Suomen suurimpia riippumattomia IT- ja liiketoimintakonsultoinnin palveluyhtiöitä. Suomessa CGI työllistää yli 3 700 henkilöä 18 paikkakunnalla. Maailmanlaajuisesti yhtiöllä on 77 500 konsulttia ja muuta asiantuntijaa. CGI tarjoaa kokonaisvaltaista palveluvalikoimaa asiakkaiden liiketoiminnan ja IT-ratkaisujen kehittämiseen, integrointiin ja hallintaan. Palvelutuotannossa CGI luottaa paikalliseen läsnäoloon, globaaleihin palveluverkostoihin ja IP-ratkaisuihin auttaessaan asiakkaita saavuttamaan tuloksia ja onnistumaan digitaalisessa muutoksessa. CGI:n liikevaihto on 12,1 Mrd. C$, ja yritys on listattu Toronton sekä New Yorkin pörsseissä (TSX:GIB.A ja NYSE:GIB). Lisätietoa: www.cgi.com ja www.cgi.fi.

Luonnonkiviteollisuutta edustava järjestö Kivi ry luovutti tänään Lahden seurakuntayhtymälle KIVIpalkinnon kiitoksena esimerkillisestä yhteistyöstä kivialan toimijoiden kanssa. Hautaustoiminnan keskusliiton koulutuspäivillä annettu tunnustus jaettiin ensimmäistä kertaa.

Lahden Seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Mari Aartolahden mukaan luonnonkivellä on merkittävä asema suomalaisilla hautausmailla. Lahdessa luonnonkiveä on hyödynnetty laajasti hautakivien lisäksi myös muistelupaikoissa.

”Hautausmailla on tärkeää luoda rauhoittava tunnelma, joka tuo lohtua ja heijastaa ikuisuutta. Suomalainen luonnonkivi vastaa näihin tarpeisiin erinomaisesti. Se on lisäksi helppohoitoinen ja kestävä materiaali, mikä on meille perusedellytys, sillä hautaustoimilain mukaisesti sitoudumme huolehtimaan hautausmaista vähintään sadan vuoden ajan viimeisen hautauksen jälkeen”, Aartolahti kertoo.

KIVIpalkinnon perusteluissa Kivi ry kiittää Lahden seurakuntayhtymää hyvästä yhteistyöstä kivialan toimijoiden kanssa ja luonnonkiven monipuolisesta hyödyntämisestä.

”Jäseniemme mukaan Lahden Seurakuntayhtymän kanssa on helppo toimia. Kiviliikkeitä varten on aina merkitty oikeat paikat hautakiville. Seurakunnan hautausmailla on helppo työskennellä ja henkilökunta opastaa ja auttaa mielellään jäsenyrityksiämme”, Kivi ry:n toiminnanjohtaja Sini Laine kiittää.

Palkintoperusteissa mainitaan myös Lahden seurakuntayhtymän tekemä ympäristötyö ja seurakunnilla on käytössä esimerkiksi kirkon ympäristödiplomi. Luonnonkivi kestävyytensä ja pienen hiilijalanjälkensä ansiosta vastaa myös seurakuntien ympäristötavoitteisiin.

”Olemme erittäin iloisia ja yllättyneitäkin siitä, että saamme ensimmäistä kertaa luovutettavan KIVIPalkinnon. Meillä on toki varsin pitkään tehty järjestelmällistä työtä luonnonkiven hyödyntämisen ja ylipäätään sidosryhmäyhteistyön kehittämisen kanssa”, Aartolahti toteaa.

Lahdessa on viisi hautausmaata.

Lisätietoja:

Lahden seurakuntayhtymä

Mari Aartolahti, hautaustoimen päällikkö

p. 044 719 1416, s-posti: mari.aartolahti@evl.fi

KIVI ry

Sini Laine, toiminnanjohtaja

p. +358 50 330 1630, s-posti: sini.laine@kivi.info

Passivoiko maksuton bussikortti lapsia vai tuoko se harrastukset lähemmäs?
Ainutlaatuisen tutkimuksen tiedonkeruu alkaa nyt Mikkelissä ja Kouvolassa

Yhteensä noin 400 lasta saa reiteensä kiinni kiihtyvyysmittarin, kun maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tutkimus alkaa Mikkelin ja Kouvolan peruskouluissa. Mittarin avulla tutkitaan Mikkelissä käytössä olevan maksuttoman bussikortin yhteyttä lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja itsenäiseen liikkumiseen. Vertailukohtana ovat samanikäiset kouvolalaislapset, joilla ei ole käytössään maksutonta bussikorttia.

Tutkimusta tekee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Xamkissa tutkimuksesta vastaavat Active Life Labin ja Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian tutkijat. Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Maailman mittapuulla ainutlaatuinen tutkimus 

Ilmaista julkista liikennettä on tutkittu aiemmin muun muassa Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Tutkimuksien mukaan ikääntyneillä ilmainen julkinen liikenne lisää fyysistä aktiivisuutta ja vähentää lihomisen riskiä.

- Lapsia on tutkittu vain vähän ja tulosten mukaan julkista liikennettä käyttävät lapset ovat keskimäärin yhtä aktiivisia kuin pyörällä tai jalan kulkevat lapset. Tämä johtuu aktiivisuudesta, joka tulee kävelystä pysäkille ja kulkemisesta pysäkiltä määränpäähän, tutkimuksen johtaja, liikuntatieteiden tohtori Arto Pesola kertoo.

- Vielä ei ole kuitenkaan tietoa, onko ilmaisesta julkisesta liikenteestä hyötyä vapaa-ajan liikkumisessa tai harrastusten saavutettavuudesta. Lisäksi tutkimuksia ilmaisen julkisen liikenteen vaikutuksista lasten koko päivän fyysiseen aktiivisuuteen ei ole tehty.

Suomessa lapset liikkuvat muuhun maailmaan verrattuna itsenäisemmin. Itsenäinen liikkuminen on kuitenkin vähentynyt viime vuosina kouluverkon harventumisen ja harrastusten erikoistumisen myötä. Lapset ovat yhä riippuvaisempia vanhempien kuljetuksesta muun muassa harrastuksiin. Lasten liikkumattomuus on noussut yhteiskunnan yhteiseksi huoleksi. Yksityisautoilun lisääntyminen vaikuttaa lasten liikkumattomuuteen.

Tutkimuksessa 10–12-vuotiailta lapsilta mitataan fyysistä aktiivisuutta seitsemän päivän ajan.

- Reiteen kiinnitettävä laite mittaa lasten istumista, seisomista, kävelyä, pyöräilyä ja reipasta liikuntaa. Mittausjakson aikana lapset raportoivat julkisen liikenteen käyttöään, kulkutapojaan sekä harrastamistaan ja merkitsevät kartalle arjen paikkoja. Lisäksi muutamien lasten kanssa yhdessä havainnoidaan heidän arkeaan sekä haastatellaan heidän perheitään, Pesola listaa.

Tutkimustietoa arvailun tilalle

Mikkelin kaupunki teki vuonna 2017 päätöksen peruskoululaisten maksuttomasta joukkoliikenteestä.  Aihe on herättänyt paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Vastustajien mielestä ilmainen bussi vähentää lasten fyysistä aktiivisuutta. Puolestapuhujat kokevat sen tarjoavan lapsille mahdollisuuden päästä harrastuksiin ja lisäävän lasten tasa-arvoa harrastusten saavutettavuudesta.

Tästä tutkimuksesta saatavan tiedon pohjalta voidaan analysoida ilmaisen julkisen liikenteen vaikutuksia lasten ja perheiden liikkumistottumuksiin, elinpiiriin, lasten itsenäiseen liikkumiseen ja koko päivän fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksen tiedonkeruu alkaa tässä kuussa Mikkelin ja Kouvolan kouluissa ja jatkuu ensi syksyyn asti. Ensimmäisiä tuloksia maksuttoman bussikortin vaikutuksista on odotettavissa jo syksyn aikana.

Freeride – Are there free tickets? Children’s independence and equality in mobility and physical activity following a free bus ride – experiment in the cities of Mikkeli and Kouvola -tutkimushanke on käynnissä vuoden 2022 loppuun saakka.

Lisätietoja:

Tutkimuksen vastuullinen johtaja Arto Pesola, 040 6411 504, arto.pesola@xamk.fi
Projektitutkija Pirjo Hakala, 040 4860 591, pirjo.hakala@xamk.fi

Freeride-tutkimuksen johtaja Arto Pesola

- Liikuntatieteiden tohtori
- Tutkimuspäällikkö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa
- Tutkinut muun muassa istumisen terveyshaittoja ja kirjoittanut aihepiiristä mm. seuraavat teokset: Luomuliikunnan vallankumous (Fitra 2013) ja Luomuliikunnan työkirja (Fitra 2015)
- Toiminut asiantuntijajäsenenä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka laati Suomeen istumissuositukset ensimmäisten maiden joukossa maailmassa
- Osakkaana ja asiantuntijana terveysteknologiayritys Fibion Oy:ssä

www.xamk.fi/activelifelab

VALOKUVAT ovat painokelpoisina ladattavissa tästä linkistä: http://xamk.emmi.fi/l/C7WvmJtdHSRS

Kuvatekstit:

Lapset merkitsevät kartalle arjen paikkoja ja reiteen kiinnittävä aktiivisuusmittari mittaa lasten istumista, seisomista, kävelyä, pyöräilyä ja reipasta liikuntaa.

Arto Pesolan kuva:

- Tutkimuksia ilmaisen julkisen liikenteen vaikutuksista lasten koko päivän fyysiseen aktiivisuuteen ei ole aiemmin tehty, kertoo tutkimuksen johtaja, liikuntatieteiden tohtori Arto Pesola.