Etätyöt yleistyvät ja samalla lisääntyvät myös etätyöpäivän aikana sattuvat tapaturmat. Monelle työntekijälle ja työnantajallekin tulee yllätyksenä, että työtapaturmavakuutuksen ehdot rajaavat monet etätyöpäivän aikana sattuneet vahingot korvausten ulkopuolelle. Lue asiantuntijan neuvot, mitä etätöitä tekevillä työpaikoilla olisi hyvä huomioida.

LähiTapiola Vahinkovakuutuksen korvauspalveluiden lakimiehen Teemu Kastulan mukaan etätyöpäivien aikana sattuneet vahingot ja tapaturmat ovat yleistyneet. Noin kolmasosa suomalaisista kertoo tekevänsä etätöitä vähintään satunnaisesti työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2018 työolobarometrin mukaan. Vuoden alusta voimaan tullen uuden työaikalain odotetaan lisäävän etätyön tekoa.

-Etätöiden yleistymisen kasvu näkyy vakuutusyhtiöissä. Työtapaturmavakuutuksesta haetaan yhä enemmän etätyöpäivän aikana sattuneista vahingoista korvauksia. Työnantajille ja työntekijöille tulee välillä yllätyksenä, että näissä tapauksissa joudutaan usein toteamaan, että vahinko on sattunut etätyöpäivän aikana, mutta sellaisissa oloissa, joissa sitä ei korvata, Kastula kertoo.

Työtapaturmavakuutus on lakisääteinen vakuutus eli työnantajat ovat velvoitettu vakuuttamaan työntekijänsä sillä. Vakuutuksesta maksettavat korvaukset on määrätty laissa. Etätöiden osalta työtapaturmavakuutus kattaa vain työtehtävää suorittaessa sattuneet vahingot. 

-Etätyö on tyypillisesti tietokoneella tehtävää toimistotyötä, jossa sattuu vähän vahinkoja. Suurin osa vahingoista sen sijaan aiheutuu tilanteissa, kun henkilö tekee kotonaan jotain muuta kuin itse työtä. Tyypillisiä etätyöpäivän aikana sattuvia vahinkoja ovat esimerkiksi liukastumiset kotona ruokatauolla tai ulkoillessa. Siksi etätyössä sattuneita vahinkoja tulee harvoin korvattavaksi työtapaturmavakuutuksen perusteella, Kastula.

Korvausehdot etätöissä sattuvien tapaturmien osalta on laissa rajattu suppeammiksi kuin työpaikoilla tapahtuvissa tapaturmissa muun muassa sen takia, että työnantajalla on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa etätyön työturvallisuuteen. Työntekijän ollessa työpaikallaan työtapaturmavakuutuksen turva on hyvin kattava. Se korvaa itse työssä sattuneiden vahinkojen lisäksi myös muutoin työpaikan alueella sattuneita vahinkoja hyvin laajasti.

Liukastuin etätöissä - kuka korvaa ja mitä?

Etätyöpäivän aikana kotona ruokatauolla sattuneesta liukastumisesta villasukat jalassa voi aiheutua esimerkiksi leikkaushoitoa vaativa polven kierukkavamma. Kuka näissä tapauksissa vastaa korvauksista? 

-Jos työnantajalla ei ole työtapaturmavakuutuksen liitännäistä vapaa-ajan ryhmätapaturmavakuutusta tai erityistä etätyövakuutusta, niin korvaukset maksetaan Kelan toimesta. Kelan korvaustaso on kuitenkin selvästi työtapaturmavakuutusta alhaisempi.  Työtapaturmavakuutuksesta ja sen liitännäisestä vapaa-ajan ryhmävakuutuksesta korvaukset maksetaan ilman aikarajoja tai euromääräisiä ylärajoja.

 -Merkittäviä kysymyksiä niin työntekijälle kuin työnantajalle ovat nopea hoitoon pääsy ja yksityisen sektorin hoidon kustannusten korvaaminen. Työterveyden taso vaihtelee eri työnantajilla ja kattava sairaanhoito ei ole itsestäänselvyys. Esimerkissämme hoitoon pääsy voi olla selvästi hitaampaa ja myös kustannukset yksityisessä terveydenhuollossa voivat nousta kynnyskysymykseksi verrattuna siihen, että tapaturma olisi sattunut työpaikalla tai että etätyöpäivän aikana muun kuin työnteon yhteydessä sattuneisiin vahinkoihin olisi varauduttu esimerkiksi työtapaturmavakuutuksen liitännäisellä vapaa-ajan ryhmätapaturmavakuutuksella, Kastula jatkaa.

Kastula näkee, että etätyön riskeistä ja niihin varautumisesta olisi hyvä keskustella työpaikoilla. Työnantajan, jolla on runsaasti etätyötä tekeviä henkilöitä, kannattaa harkita lisäturvan ottamista etätyötä varten. Työtapaturmavakuutuksen liitännäinen vapaa-ajan ryhmätapaturmavakuutus on tähän paras vakuutus, minkä lisäksi se on hyvä henkilökuntaetu, koska on voimassa vapaa-ajalla myös muutoin ja kattaa esimerkiksi myös urheilutapaturmat. LähiTapiola tarjoaa myös erityistä etätyövakuutusta.

 Yrittäjille LähiTapiolasta suositellaan aina työajan vakuutuksen rinnalle myös vapaa-ajan turvaa.

Tutustu LähiTapiolan yrityksille tarjoamiin lakisääteisiin henkilövakuutuksiin sekä henkilöstön täydentävään turvaan tarkemmin.

Lisätietoja:

Teemu Kastula, lakimies, LähiTapiola Vahinkovakuutuksen yritysten korvauspalvelut, 040 6452 195, teemu.kastula@lahitapiola.fi
Kyösti Knuuttila, viestintäpäällikkö, LähiTapiola, 050 5999 720, kyosti.knuuttila@lahitapiola.fi

Maailman munuaispäivää vietetään torstaina 12.3. Harva huomaa munuaisiaan ennen kuin niiden toiminnassa on ongelmia. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että munuaisten vajaatoimintaa antaa merkkejä itsestään vasta, kun se on edennyt jo pitkälle.

Munuaisilla on monia elintärkeitä tehtäviä. Ne poistavat kehosta nestettä ja kuona-aineita. Munuaiset osallistuvat verenpaineen säätelyyn. Ne ohjaavat punasolujen muodostamista ja aktivoivat D-vitamiinia. Ilman toimivia munuaisia ihminen menehtyy.

Lievä munuaisten vajaatoiminta on yleensä oireeton. Ensioireet saattavat tulla vasta, kun munuaisten toiminta on heikentynyt muutamaan kymmeneen prosenttiin normaalista. Yksittäiset oireet pelkästään eivät kerro munuaisten vajaatoiminnasta. Munuaisten vajaatoiminta etenee yksilöllisesti, riippuen siitä, mikä munuaiset on vaurioittanut. Jos munuaisten toiminnasta on jäljellä viidesosa voi elää vielä lähes normaalia elämää.

Oma lääkäri voi tarvittaessa testata munuaisten kunnon. Munuaisten vajaatoiminta toiminta voidaan todeta helposti virtsa- ja verikokeella.

Munuaisten vajaatoiminnan oireita ovat

- väsymys ja heikkouden tunne
- levottomat jalat ja krampit
- Turvotus varsinkin jaloissa tai hengenahdistus
- Ihon haurastuminen, kuivuminen ja kutina
- ruokahaluttomuus
- päänsärky

Munuaisia voi suojata terveillä elintavoilla: Liiku, vähennä suolaa, älä tupakoi, ehkäise ylipainoa, kohonnutta verenpainetta ja diabetesta.

Lisätietoa munuaissairauksista www.munuainen.fi
Lisätietoa munuaissairauksien ennaltaehkäisystä www.supersankarimunuainen.fi

Yleisöluento Helsingissä 11.3.

Munuais- ja maksaliitto järjestää yleisöluennon Helsingissä päivää ennen Maailman munuaispäivää eli keskiviikkona 11.3. klo 18 Porthaniassa. Luennolla professori Eero Honkanen luennoi aiheesta Munuaissairauden hoito ennen ja nyt. Yleisöluento on osa Munuais- ja maksaliiton 50-vuotisjuhlavuotta. Luennon voi seurata striimattuna osoitteesta https://livestream.com/Infocrea-fi/munuaissairauksien-hoito-ennen-ja-nyt sekä torstaista lähtien Munuais- ja maksaliiton Youtube-kanavalla www.youtube.com/munuaisjamaksaliitto. Luennon järjestämistä tukee Boehringer Ingelheim.

Dialyysimyytit murtuvat

Hyvä dialyysihoito antaa mahdollisuuden täysipainoiseen elämään, vaikka omat munuaiset eivät toimisikaan. Dialyysiin liittyy monia uskomuksia, jotka murretaan uudessa Myytit murtuvat -kampanjassa. Dialyysissä oleva voi käydä työssä ja harrastaa sekä elää parisuhteessa ja matkustaa eli elää ihan normaalia elämää. Kampanjassa dialyysimyyttejä murtavat Munuais- ja maksaliitto, Munuaissäätiö, Suomen nefrologiyhdistys SNY sekä Suomen munuaistautialan sairaanhoitohenkilöstö. www.myytitmurtuvat.fi

Lisätietoja

Maarit Heinimäki
Munuaissairaanhoitaja, järjestösuunnittelija, Munuais- ja maksaliitto
050 3626 470
maarit.heinimaki@muma.fi

Sari Högström
Toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto
050 536 7258
sari.hogstrom@muma.fi

Lisätietoja munuaissairauksista

Agneta Ekstrand
Nefrologian klinikan ylilääkäri, dosentti, HUS
050 4270 792

Lisätietoja yleisöluennosta ja kampanjasta

Petri Inomaa
Viestintäpäällikkö, Munuais- ja maksaliitto
040 5240 679
petri.inomaa@muma.fi

Det har blivit allt vanligare att distansarbeta och samtidigt ökar även olycksfallen som inträffar under distansarbete. För många arbetstagare, men även för arbetsgivare blir det en överraskning att  villkoren för arbetsolycksfallsförsäkringen inte omfattar många av de olycksfall som inträffar under en distansarbetsdag. Läs experternas tips om  vad man borde ta i beaktande på de arbetsplatser där man arbetar på distans.

Enligt Teemu Kastula, som är jurist inom ersättningstjänsterna i LokalTapiola Skadeförsäkring, har antalet skador och olycksfall som sker under en distansarbetsdag ökat. Enligt  arbets- och näringsministeriets arbetslivsbarometer 2018 berättar ungefär en tredjedel av finländarna att de åtminstone sporadiskt  arbetar på distans. Den nya arbetstidslagen som trädde i kraft i början av året förväntas öka arbetet på distans. 

-Att det har blivit vanligare att distansarbeta syns hos försäkringsbolagen. Från arbetsolycksfallsförsäkringen söker man allt oftare ersättning för olycksfall som inträffat under en distansarbetsdag. För arbetsgivaren och arbetstagaren kommer det ibland som en överraskning att man i dessa fall ofta måste konstatera att skadan har inträffat under distansarbetsdagen men under sådana omständigheter att den inte ersätts, säger Kastula.

Arbetsolycksfallsförsäkringen är en lagstadgad försäkring dvs. arbetsgivarna är skyldiga att försäkra sina arbetstagare med en sådan. De ersättningar som betalas på basis av försäkringen stadgas om i lagen. För distansarbetenas del omfattar arbetsolycksfallsförsäkringen bara de skador  som orsakas i samband med arbetet.

-Kontorsarbete är ett typiskt dataarbete på distans där det inträffar få skador. Största delen av skadorna sker i situationer där personen gör annat än själva arbetet. Vanliga skador som inträffar under distansarbetsdagen är till exempel att man halkar under lunchen eller när man är ute. Därför ersätts sällan skador, som inträffar under distansarbete, på basis av arbetsolycksfallsförsäkringen, säger Kastula 

Ersättningsvillkoren för olycksfall, som inträffar i distansarbete, är i lagen mera  begränsade än för de olycksfall som inträffar på arbetsplatsen, bland annat på grund av att arbetsgivaren har mycket begränsade möjligheter att påverka distansarbetets arbetarskydd.  När arbetstagaren befinner sig på arbetsplatsen är skyddet som arbetsolycksfallsförsäkringen ger mycket täckande. Den ersätter skador som sker i själva arbetet men dessutom också mycket omfattande andra skador som inträffar på arbetsplatsområdet.

Jag halkade i distansarbete - vem ersätter och vad?

Att till exempel  hemma på lunchrasten halka med yllestrumporna på fötterna under distansarbetsdagen kan t.ex. orsaka en meniskskada i knäet som kräver operativ behandling. Vem svarar för ersättningarna i dess fall?

-Om din arbetsgivare inte har tecknat en  frivillig gruppolycksfallsförsäkring för fritid i anslutning till arbetsolycksfallsförsäkringen eller en separat distansarbetsförsäkring, så betalas ersättningarna av Fpa. Fpa:s ersättningsnivå är dock klart lägre än arbetsolycksfallsförsäkringens.  Från arbetsolycksfallsförsäkringen och gruppförsäkringen för fritid  betalas ersättningarna utan tidsbegränsningar eller övre gräns i euro.

-Viktiga faktorer för både arbetstagaren och arbetsgivaren är att man får snabbt vård och att vården ersätts inom den privata sektorn. Företagshälsovårdens nivå varierar hos olika arbetsgivare och en omfattande sjukvård är ingen självklarhet. I vårt exempel kan det ta betydligt längre att komma till vård och även kostnaderna för den privata hälsovården kan bli en tröskelfråga jämfört med om olycksfallet skulle ha inträffat på arbetsplatsen eller om man t.ex. skulle ha  tecknat en gruppolycksfallsförsäkring för fritid  i anslutning till arbetsolycksfallsförsäkringen för de olycksfall som under distansarbetsdagen inträffar i annat än i samband med arbetets utförande, fortsätter Kastula.

Kastula anser att det skulle vara bra att diskutera riskerna vid distansarbete och att förbereda sig på dem. För en arbetsgivare som har flera personer i distansarbete, lönar det sig att överväga att teckna ett tilläggsskydd för distansarbete. Den bästa försäkringen för detta är gruppförsäkringen för fritid som ansluts till arbetsolycksfallsförsäkringen, som dessutom är en bra personalförmån, eftersom den även är i kraft på fritiden och täcker t.ex. idrottsolycksfall. LokalTapiola erbjuder också en separat distansarbetsförsäkring.

För företagare rekommenderar LokalTapiola alltid vid sidan av en arbetstidsförsäkring  även ett skydd för fritiden.

Bekanta dig närmare med de lagstadgade personförsäkringarna för företag och de kompletterande skydden för personal som LokalTapiola erbjuder.

Tilläggsinformation:

Teemu Kastula, jurist, LokalTapiola Skadeförsäkring ersättningstjänster för företag, 040 6452 195, teemu.kastula@lahitapiola.fi
Kyösti Knuuttila, kommunikationschef, LokalTapiola, 050 5999 720, kyosti.knuuttila@lahitapiola.fi

The Baltic Sea region electricity market has arisen over the last decade. At the same time, European electricity markets have consolidated to create the world’s largest international electricity market. The European Union’s highly ambitious climate goals can only be reached with extensive electricity markets. The consolidation of the Baltic Sea region is also vital in terms of Finland’s climate goals.

Finland’s government is aiming to make Finland carbon-neutral by 2035, but this will not be possible without close collaboration between the Member States in the Baltic Sea region. The topics discussed in talks on the Fingrid Current networking day will include the future of electricity markets in the Baltic Sea region from the perspectives of various countries and stakeholders in the region.

The Green Deal programme aims to make Europe the first climate-neutral continent by 2050. Bringing the Green Deal to fruition will require enormous amounts of electricity to be generated without emissions. Not only must the electricity be emission-free, European citizens and industries must also have access to reliable electricity at a reasonable price. No European country can reach these goals alone: we are increasingly dependent on each other, and we need to be able to work more closely together. For example, Finnish nuclear power and wind power must be supported by a strong power system and extensive international electricity markets.

International cooperation manifests itself in the form of common European electricity markets. Common ground rules for electricity markets ensure that electricity is transmitted on European electricity markets to the places where it is needed. The market mechanism places competitive pressure on companies to keep their prices reasonable, thereby contributing to the introduction of the innovations that the market is crying out for.

According to Jukka Ruusunen, Fingrid’s President & CEO, it remains to be seen whether the European Union will retain its market-positive approach to the development of electricity markets. Ruusunen says that recent news indicates that a market-positive approach is no longer the top priority in Europe. The reason for this is that some European Union Member States have faced significant challenges in transitioning to a power system where the majority of the electricity is generated using weather-dependent renewable energy.

Ruusunen says that the Baltic Sea region now has the opportunity to act as a driver of change and the engine of the electricity markets. The Baltic Sea region has traditionally been market-positive, and the countries have worked in close regional cooperation, valuing the free movement of electricity.

“It is clear that no individual country alone can or will be able to handle the power system required to combat climate change; it will require ever-expanding international cooperation. Finland has valued Nordic collaboration, which has been effective. In the next stage, this collaboration must expand to cover the Baltic Sea region. The offshore wind farms in the Baltic Sea will be a tangible example of this collaboration,” states Ruusunen.

Electricity markets in the Baltic Sea region are the theme of the Fingrid Current day

The development and future of electricity markets in the Baltic Sea Region will be discussed at the Fingrid Current day on Tuesday 10 March 2020. The event can also be attended via a webcast on 10 March from 12:30 pm to 5:00 pm:

https://prospectumlive.com/event/fingrid_20200310_fi (presentations in Finnish or via an interpreter)

https://prospectumlive.com/event/fingrid_20200310_en (presentations in English or via an interpreter)

Speeches at the Fingrid Current day:

12:30 pm–12:40 pm                Jukka Ruusunen, President & CEO, Fingrid Oyj

12:40 pm–1:10 pm                  European Green Deal and the Baltic Sea Region Electricity Market, Catharina Sikow-Magny, Acting Director, Head of Unit, European Commission, DG Energy

1:10 pm–1:40 pm                    Svenska kraftnät's Vision of the Baltic Sea Region Electricity Market, Lotta Medelius-Bredhe, Director General, Svenska kraftnät

1:40 pm–2:10 pm                    Vision of Off-Shore Wind in the Baltic Sea Area, Taavi Veskimägi, CEO, Elering AS

2:10 pm–2:50 pm                    Break

2:50 pm–3:20 pm                    Three scenarios for the development of the power system in the Baltic Sea region, Jussi Jyrinsalo, Senior Vice President, Fingrid Oyj

3:20 pm–3:50 pm                    A customer’s insights into the development of electricity markets in the Baltic Sea region, Simon-Erik Ollus, Vice President, Fortum Oyj

3:50 pm–4:20 pm                    How do Nordic authorities see the future of the Baltic electricity markets? Simo Nurmi, Director General of the Energy Authority and Chair of NordREG

4:20 pm–4:50 pm                    The future? Jukka Ruusunen, President & CEO, Fingrid Oyj

Further information: 

Jukka Ruusunen, President & CEO, Fingrid
tel. +358 30 395 5140  

Kaupan yritykset joutuvat maksamaan arvonlisäveroa vaatteita ja jalkineita lahjoittaessaan, mikä tekee lahjoittamisesta hankalaa ja kallista. Kaupalle epäkurantin varaston lahjoittaminen tarvitseville on niin ympäristön kuin sosiaalisenkin vastuun näkökulmasta kuitenkin paras vaihtoehto silloin, kun yritys syystä tai toisesta haluaa luopua hyväkuntoisista tuotteista. Lahjoittamisen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja yksinkertaista, eikä sitä pitäisi lainsäädännöllä hankaloittaa. 

Yksi keino kiertotalouden tukemiseen kaupan alalla on kannustaa kauppoja lahjoittamaan myymättä jääneet sekä esittelykappaleina toimineet hyväkuntoiset vaatteet ja jalkineet hyväntekeväisyyteen. Kaupan ala on voimakkaasti sitoutunut ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun ja ympäristön huomiointiin liiketoiminnassa. Jotta ympäristötavoitteisiin voidaan päästä ja kiertotalouden toteutumista tukea, täytyy lainsäädännön olla mahdollisimman yksinkertaista. Nykytilanteessa verotus kuitenkin asettaa lahjoituksille taloudellisen kynnyksen.

”Tällä hetkellä kaupan on suoritettava vaatteiden ja jalkineiden lahjoituksista arvonlisäveroa yleisen 24 prosentin arvonlisäverokannan mukaisesti. Tämä ei tietenkään kannusta kauppoja lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen”, Kaupan liiton veroasiantuntija Toni Jääskeläinen toteaa.

”Nykyinen lainsäädäntö ohjaa kauppoja väärään suuntaan, kun esimerkiksi vaatteiden ja jalkineiden tuhoamisesta ei synny mitään veroseuraamusta”, Jääskeläinen vertaa.

Vaatelahjoitusten verottomuus on Jääskeläisen mukaan mahdollista toteuttaa Suomessa kahdellakin tavalla: joko täsmentämällä arvonlisäverolain tulkintaa tai muuttamalla arvonlisäverolakia.

Lain tulkintaa voitaisiin täsmentää siten, että myymättä jääneiden tai mallikappaleina toimineiden vaatteiden ja jalkineiden arvo olisi kaupalle myös verottajan silmissä nolla tai negatiivinen, jota se käytännössä kaupallekin on. Tällöin lahjoituksesta ei tulisi arvonlisäveroa suoritettavaksi, ja kauppa itse arvioisi, mikä vaatteiden ja jalkineiden arvo lahjoitushetkellä on. 

”Kauppa itse on paras asiantuntija arvioimaan, onko tuotteella käytännössä arvoa vai ei. Vaatteen arvo muuttuu negatiiviseksi, kun sen ainoa funktio on viedä varastotilaa – pahimmillaan todella kalliissa keskustaneliöissä”, Jääskeläinen sanoo.

Toisessa vaihtoehdossa lahjoituksen verottomuus voitaisiin toteuttaa lisäämällä arvonlisäverolakiin maininta siitä, että tavaran omaan käyttöön ottamisesta ei suoriteta veroa, kun elinkeinonharjoittaja lahjoittaa tavaran hyväntekeväisyyteen.

Verotuotto nytkin pientä

”Muutoksen vaikutukset Suomen verotuloihin olisivat kosmeettisia”, Jääskeläinen kuvaa. Verotuloja ei nykytilanteessa juuri synny, koska maksullinen lahjoittaminen ei houkuta kauppoja.

”Vaatteiden ja jalkineiden lahjoitus on tällä hetkellä varsin pienimuotoista toimintaa kaupoille”, vahvistaa Muoti- ja urheilukauppa ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää.

Suomessa myydään vuosittain noin 184 miljoonaa vaatetta ja 19 miljoonaa paria kenkiä. Lahjoituspotentiaalin osuus on Kankaanpään mukaan tästä alle puolen prosentin luokkaa; noin 30 000–300 000 kappaletta vaatteita ja noin 50 000 kenkäparia. Arvio perustuu Muoti- ja urheilukauppa ry:n jäsenyritysten keskuudessa tehtyyn selvitykseen.

Suurilta osin lahjoitettavat tavarat olisivat Kankaanpään mukaan esittelykappaleita ja myyntimallistoja, jotka eivät koskaan ole kuluttajamyynnissä olleetkaan. Pienempi osuus on vähittäiskaupassa myymättä jäänyttä tavaraa.

“Totta kai yritykset pyrkivät nollahävikkiin, mutta kun lahjoituspotentiaalia kuitenkin eri syistä syntyy, olisi tuotteiden edullinen ja vaivaton lahjoittaminen kaikkein vastuullisin vaihtoehto”, sanoo Kankaanpää.

Sujuvat käytännöt ohjaavat kauppoja vastuullisuuteen

Lahjoitusten arvonlisäverokäytäntö vaihtelee EU-maittain – tosin joissain verottomat lahjoitukset sallivissa maissa lahjoitusten kynnys on nostettu kaupalle kohtuuttoman korkeaksi hallinnollisin raportointivelvoittein.

Jääskeläinen korostaa, ettei samaa virhettä pidä Suomessa tehdä, vaan toteutuessaan verottoman lahjoittamisen tulisi olla kaikin tavoin helppoa, jotta kaupan yritykset lähtisivät aktiivisemmin lahjoittamaan.

”Tuotteiden lahjoittaminen eteenpäin olisi kaupan toimijoille vaivaton keino toimia entistä vastuullisemmin silloin, kun tuotteet käyvät kaupoille tarpeettomiksi. Yrityksille pienestä teosta, lahjoituksesta, voisi vastaanottajalleen olla kuitenkin suuri hyöty, kun hyväkuntoiset tuotteet ohjattaisiin hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta niitä tarvitseville”, Jääskeläinen päättää.

Lisätietoja: 

Toni Jääskeläinen, veroasiantuntija, Kaupan liitto, p. 050 533 0619, toni.jaaskelainen@kauppa.fi

Veli-Matti Kankaanpää, toimitusjohtaja, Muoti- ja urheilukauppa ry, p. 0400 600 037, velimatti.kankaanpaa@muotijaurheilukauppa.fi

Siun sote -kuntayhtymän alueella Pohjois-Karjalassa on todettu ensimmäinen koronavirustartunta. Tartunta varmistui maanantaina 9.3.2020 illalla. Kyseessä on työikäinen henkilö, joka on saanut tartunnan matkalla Italiassa.

Potilas on hyväkuntoinen ja eristyksessä kotona. Siun sote selvittää altistuneet ja ottaa heihin yhteyttä.

Sairaanhoitopiiri ja paikalliset terveydenhuollon viranomaiset jatkavat tilanteen selvittämistä yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa.

Siun soten alueella on otettu tähän mennessä reilu kymmenen koronavirusnäytettä. Maakunnassa on samaan aikaan liikkeellä paljon influenssaa ja RS-virusta, joten infektioiden ennaltaehkäisy on nyt erittäin tärkeää.

– Muistutamme kaikkia kuntalaisia siitä, että fiksu varovaisuus on tarpeen. Sairaana ei esimerkiksi pidä mennä ikäihmisten luo kyläilemään tai vierailemaan hoivakodeissa. Käsi- ja yskimishygienian merkitystä ei myöskään voi tarpeeksi korostaa, muistuttaa terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialuejohtaja Sirpa Kaipiainen Siun sotesta.

Tietoa koronaviruksesta

Koronavirus aiheuttaa hengitystieoireita, jotka muistuttavat influenssaa. Tämänhetkisen tiedon mukaan virus leviää pääasiallisesti pisaratartuntana lähikontaktissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilta löytyy kattava tietopaketti koronaviruksesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19. THL:n sivu sisältää ajantasaiset tiedot koronvirustilanteesta ja hyviä ohjeita matkailijoille.

Jos herää epäilys koronavirustartunnasta

Jos henkilö on matkustanut epidemia-alueella (epidemia-alueet löytyvät THL:n verkkosivuilta) ja hänelle tulee äkillisen hengitystieinfektion oireita kuten kuumetta, yskää ja hengenahdistusta 14 vuorokauden kuluessa alueelta paluun jälkeen, hänen tulee toimia näin:

• Ensimmäiseksi tulee soittaa omalle terveysasemalle tai Päivystysavun numeroon 116 117. Puhelimessa annetaan ohjeet hoitoon hakeutumiseen. Terveysasemalle tai yhteispäivystykseen ei tule hakeutua hoitoon ennen soittamista.

• Suu ja nenä tulee suojata kertakäyttönenäliinalla yskiessä ja aivastaessa. Käytetty nenäliina tulee laittaa välittömästi roskiin.

• Jos nenäliinaa ei ole saatavilla, tulee yskiä ja aivastaa puseron hihan yläosaan, ei käsiin.

• Kädet tulee pestä säännöllisesti ja huolellisesti vedellä ja saippualla. Myös alkoholipohjaisia käsihuuhteita voi käyttää.

Lisätietoja medialle:

Toimialuejohtaja Sirpa Kaipiainen, sirpa.kaipiainen@siunsote.fi, puh. 013 330 3162

Itämeren alueen sähkömarkkinat ovat syntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan eurooppalaiset sähkömarkkinat ovat yhdentyneet maailman suurimmiksi kansainvälisiksi sähkömarkkinoiksi. Laajat sähkömarkkinat ovat välttämätön edellytys toteuttaa Euroopan Unionin erittäin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Suomenkin ilmastotavoitteiden näkökulmasta Itämeren alueen yhdentyminen on äärimmäisen tärkeää.

Suomen hallituksen tavoittelemaa ilmastoneutraalia Suomea vuonna 2035 ei ole mahdollista saavuttaa ilman tiivistä yhteistyötä Itämeren alueen jäsenvaltioiden kesken. Fingrid Current -verkostoitumispäivän puheenvuoroissa käsitellään Itämeren alueen sähkömarkkinoiden tulevaisuutta alueen eri valtioiden ja sidosryhmien näkökulmista.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) tavoittelee ilmastoneutraaliutta ensimmäisenä maanosana vuoteen 2050 mennessä. Green Dealin toteuttamiseen tarvitaan valtavat määrät sähköä, joka on tuotettu päästöttömästi. Päästöttömyyden lisäksi Euroopan kansalaisten ja teollisuuden on saatava sähköä luotettavasti ja kohtuullisella hinnalla. Mikään Euroopan maa ei kykene toteuttamaan näitä tavoitteita yksin: olemme yhä enemmän toisistamme riippuvaisia ja meidän on kyettävä tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä. Esimerkiksi suomalainen ydinvoima ja tuulivoima tarvitsevat tuekseen vahvan sähköjärjestelmän ja laajat kansainväliset sähkömarkkinat.

Kansainvälisen yhteistyön konkreettinen muoto ovat yhteiset eurooppalaiset sähkömarkkinat. Sähkömarkkinoiden yhteiset pelisäännöt varmistavat sen, että sähköä siirtyy eurooppalaisissa sähköverkoissa aina sinne, missä sitä tarvitaan. Markkinamekanismi luo toimijoille kilpailupainetta, joka pitää hinnat kohtuullisina ja edesauttaa paljon kaivattujen uusien innovaatioiden tulemista markkinoille.

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruususen mukaan jää kuitenkin nähtäväksi, pysyykö Euroopan Unioni sähkömarkkinoiden kehittämisessä markkinamyönteisyyden tiellä. Ruususen mukaan viime aikaisisten uutisten pohjalta on viitteitä siitä, että markkinamyönteisyys ei ole Euroopassa enää välttämättä ykköstavoite. Syynä tähän ovat Euroopan Unionin joidenkin jäsenvaltioiden suuret haasteet toteuttaa siirtymä sähköjärjestelmään, jossa valtaosa sähköstä tuotetaan sään mukaan vaihtelevalla uusiutuvalla energialla.

Ruusunen jatkaa, että Itämeren alueella nyt mahdollisuus toimia muutosajurina ja sähkömarkkinoiden veturina. Itämeren alueella on perinteisesti oltu markkinamyönteisiä, tehty tiivistä alueellista yhteistyötä ja sähkön vapaata liikkuvuutta on arvostettu.

"On selvää, ettei mikään yksittäinen maa ei pysty nyt eikä tulevaisuudessa hoitamaan ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvittavaa sähköjärjestelmää yksin. Siihen vaaditaan yhä laajenevaa kansainvälistä yhteistyötä. Suomessa on nähty tärkeänä pohjoismaisen yhteistyö, ja yhteistyö onkin toiminut hyvin. Seuraavassa vaiheessa yhteistyötä on laajennettava Itämeren yltävälle tasolle. Konkreettisena yhteistyön muotona tulevat mukaan Itämereen sijoittuvat merituulipuistot", toteaa Ruusunen.

Fingrid Current -päivän teemana Itämeren alueen sähkömarkkinat

Itämeren sähkömarkkinoiden kehittymistä ja tulevaisuutta käsitellään Fingrid Current -päivässä tiistaina 10.3.2020 ja tilaisuuden seuraaminen onnistuu myös webastingin kautta 10.3. kello 12.30-17.00:

https://prospectumlive.com/event/fingrid_20200310_fi  (esitykset suomeksi puhuttuna tai tulkattuna)

https://prospectumlive.com/event/fingrid_20200310_en (esitykset englanniksi puhuttuna tai tulkattuna)

Fingrid Current -päivän puheenvuorot:

12.30–12.40    Tilaisuuden avaus, Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

12.40–13.10    European Green Deal and the Baltic Sea Region Electricity Market, Catharina Sikow-Magny, Acting Director, Head of Unit, European Commission, DG Energy

13.10–13.40    Svenska kraftnät's Vision of the Baltic Sea Region Electricity Market, Lotta Medelius-Bredhe, Director General, Svenska kraftnät

13.40–14.10    Vision of Off-Shore Wind in the Baltic Sea Area, Taavi Veskimägi, CEO, Elering AS

14.10–14.50    Tauko

14.50–15.20    Kolme skenaariota Itämeren alueen sähköjärjestelmän kehityksestä, Jussi Jyrinsalo, johtaja, Fingrid Oyj

15.20–15.50    Asiakkaan näkemys Itämeren alueen sähkömarkkinoiden kehityksestä, Simon-Erik Ollus, Vice President, Fortum Oyj

15.50–16.20    Miten Pohjoismaiden viranomaiset näkevät Itämeren sähkömarkkinoiden tulevaisuuden? Simo Nurmi, Suomen Energiaviraston ylijohtaja ja NordREGin puheenjohtaja

16.20–16.50    Tulevaisuus? Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

Lisätietoja: 

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid
puh. 030 395 5140  

Invalidisäätiö on jo 80 vuoden ajan luonut tasa-arvoisempaa Suomea integroimalla tukea tarvitsevia osaksi yhteiskuntaamme. Yhteiskunnallisen osallisuuden luominen on koko Säätiön olemassaolon ajan tapahtunut työllistämiseen tähtäävien toimenpiteiden kautta. 

Invalidisäätiö perustettiin vuonna 1940 talvisodassa vammautuneiden hoitoa, kuntoutusta ja ammatillista koulutusta varten. Tukea tarvitsevien kohderyhmä on vuosien saatossa muuttunut, mutta perustehtävämme on säilynyt ennallaan. Tänä päivänä edistämme kaikkein haastavimmassa työllistymistilanteessa olevien yhteiskunnallista osallisuutta Täältä töihin –strategiamme mukaisesti. Tuotamme palvelumme Live-brändillä.

Ammattiopisto Livessä koulutamme tukea tarvitsevia opiskelijoita niin ammattiin, työhön kuin itsenäiseen elämään. Live Palveluissa puolestaan kuntoutamme ja valmennamme pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä sekä kotoutamme tukea tarvitsevia maahanmuuttajia. Autamme kaikkia asiakkaitamme löytämään omat vahvuutensa ja väylän sopivan kokoiseen työhön. Päivittäisessä työssämme yhdistämme yksilöllisen tuen asiantuntijuuden, koulutuksen, valmennuksen ja kuntoutuksen.

Jokainen on arvokas

Toimitusjohtaja Marja Pajulahti pitää tärkeänä Invalidisäätiön arvomaailmaa. - Tätä työtä tehdään suurella sydämellä, inhimillisellä otteella sekä erilaisuutta ja yksilöllisyyttä kunnioittaen.

- Invalidisäätiö toimii ajassa ennakoimalla tulevaisuuden työtrendejä ja käynnistämällä aktiivisesti uusia palvelumuotoja. Olemme kulkeneet pitkän matkan perinteisistä käsityöammateista tekoälyn ihmeelliseen maailmaan; 40-lukulaisen jalkinetyöntekijän ja 2020 valmistuvan musiikkiteknologin väliin mahtuu tuhansia tarinoita, joista jokainen on yksilöllinen. Kuten meistä jokainen, Pajulahti jatkaa.

Juhlavuotemme aikana haluamme antaa näkyvyyttä heille, joille tie yhteiskunnalliseen osallisuuteen ei ole ollut helpoin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut juhlavuotemme suojelijaksi. Järjestämme tapahtumia ja tempauksia niin opiskelijoille, kuntoutujille ja valmennettaville kuin sidosryhmillemme. Olemme myös mukana kesän Suomi Areenalla muistuttamassa yrityksiä osatyökykyisten arvokkaasta potentiaalista työmarkkinoilla: Meillä jokaisella on kykyjä, joita suomalainen työelämä tarvitsee.

Invalidisäätiössä tehdään jatkossakin työtä niin yksilön, työelämän kuin yhteiskunnan tarpeisiin: toiminnallamme luomme yksilöille merkityksiä elämään ja ehkäisemme syrjäytymistä, vastaamme ajankohtaisiin työelämän tarpeisiin ja luomme hyvinvointia sekä entistä tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, jossa jokainen on arvokas.

Lahteen on tulossa uusi taide-, juliste- ja muotoilumuseo LAD. Museo sijoittuu vanhaan Mallasjuoman kiinteistöön ja sinne rakennettavan uuden Malski-keskuksen tiloihin. LADin uudisosan julkisivuun ja osittain sisätiloihin tulevaa taidetta etsittiin portfoliohaulla, joka päättyi 23.2.2020. Työryhmä piti saapuneita hakemuksia erittäin korkeatasoisina ja oli ilahtunut odotukset ylittäneestä kiinnostuneiden määrästä.

Haun tuloksena työryhmä päätyi tilaamaan luonnokset neljältä taiteilijalta / taiteilijaryhmältä. Jatkoon valitut taiteilijat ovat Terhi Ekebom, Lehtinen+Rantala, Johanna Sinkkonen sekä Vappu Rossi. Haun toisessa vaiheessa kukin taiteilija / työryhmä tekee suunnitelman toteutettavasta teoksesta.

Tuleva teos ja rakennuksen uusi osa sijoittuvat vanhan panimorakennuksen taakse Päijänteenkadulta katsottuna. Teoksen tarkoitus on lisätä alueen viihtyisyyttä ja luoda paikalle yhdessä uuden museon kanssa ainutlaatuinen identiteetti.

Lopullisen teoksen tilaamisesta päättää työryhmä, joka koostuu Lahden kaupungin, kiinteistön rakennuttajan, Lahden taidemuseon, asukkaiden edustajan sekä Lahden taiteilijaseuran nimeämistä jäsenistä. Luonnosten arvostelussa kiinnitetään erityisesti huomiota teoksen taiteelliseen laatuun ja teoksen sopivuuteen kyseiseen kohteeseen.

Luonnosvaihe päättyy 31.3., minkä jälkeen luonnokset esitellään alueen asukkaille asukastilaisuudessa ja työryhmä tekee päätöksen toteutukseen etenevästä teoksesta. Teoskokonaisuuden toteutukseen hankkeesta vastaava rakennuttaja on varannut 70 000 € (alv 0 %).

Lisätietoja luonnosvaiheen taiteilijoista:

Terhi Ekebom on taiteilija, graafinen suunnittelija ja kuvittaja. Hän valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2000 ja Metropoliasta vuonna 2002, opiskeltuaan kuvataiteita ja graafista suunnittelua. Ekebom työskentelee eri tekniikoilla ja on tunnettu erityisesti loistavana viivapiirtäjä. Seinämaalausten ohella hän on tehnyt paljon sarjakuvaa, josta Suomen Sarjakuvaseura palkitsikin Terhin Puupäähatulla vuonna 2014.

Lehtinen-Rantala työryhmä koostuu Laura Lehtisestä ja Maikki Rantalasta. Lehtinen on Barcelonassa ja Helsingissä opiskellut kuvittaja-kuvataiteilija. Kuvitusten lisäksi hän tekee muraaleja ja installaatioita kaupunkitilaan. Lehtinen haluaa luoda elämyksellisiä teoksia julkisten ja yksityisten tilojen käyttäjille ja työskennellä vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten, kulttuurien ja taidemuotojen kanssa. Rantala on kokenut suuren kokoluokan julkisen taiteen tekijä, joka on erikoistunut maalattuihin graafisiin teoksiin, muraaleihin ja katutaiteeseen. Rantala tekee töitä usein yhteisöstä käsin ja koko kaupunginosan erityispiirteet huomioiden tuodessaan kuvituskuvaa ja abstraktimpaa orgaanista jälkeä suuressa koossa osaksi katukuvaa, arkkitehtuuria ja ihmisten arkea.

Johanna Sinkkonen on erikoistunut julkisiin tilataide- ja paikkasidonnaisiin teoksiin sekä suurikokoisiin sekatekniikkateoksiin. Hän yhdistelee työskentelyssään pelottomasti eri taiteen aloja, rikkoen vallitsevia normeja. Sinkkosen taide kysyy kysymyksiä liittyen ympäristöön, tasa-arvoon ja välittämiseen. Vaikka taiteilijan omat teokset usein kommentoivat maailmanlaajuisia ongelmia, julkisessa taiteessaan hän antaa itselleen luvan leikkiä ja tuoda esiin enemmän kauneutta.

Vappu Rossi on kuva- ja mediataiteilija sekä taidegraafikko. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi 2008 ja Taideteollisesta korkeakoulusta taiteen kandidaatiksi 2008. Rossi työskentelee Helsingin yliopiston piirustussalin piirustusmestarina. Hänen tuotantonsa on piirustuslähtöistä, mutta tekniikaltaan monipuolista. Paikkasidonnaiset isot seinäpiirustukset sekä yhteistyöprojektit tanssijoiden ja muusikoiden kanssa ovat merkittävä osa hänen työskentelyään.

Lisätiedot:
https://malski.fi/portfoliohaku/

Pasi Rauhala
Taidekoordinaattori
+358 45670 5236
pasi@pasirauhala.fi

Tanja Keskitalo
Tuottaja, Kinos Property Investment Oy
044 535 9833
tanja.keskitalo@malski.fi

Kaupunkikehittäminen on muuttunut 2000-luvulla strategisemmaksi ja laaja-alaisemmaksi, ja se yhdistää aiemmin erillään toimineita tahoja. Tätä muutosta ovat siivittäneet sekä kaupunkien kiristynyt kilpailu globaalissa taloudessa että yhteiskunnallisten haasteiden monimutkaisuus.

Strateginen kehittämisote konkretisoituu kärkihankkeiden korostumisena. Pyrkimys on vahvistaa toimijoiden yhteistä tahtotilaa ja kehittämistoiminnan tehokkuutta, kun resursseja kohdennetaan samansuuntaisesti. Näin pyritään toimimaan myös Turussa.

Turun yliopiston johtamisen professori Satu Teerikankaan ja Aalto-yliopiston strategisen kaupunkisuunnittelun professori Raine Mäntysalon johtama tutkimus esittää, että kaupunkien menestyksekäs strateginen kehittäminen edellyttää jatkuvaa navigointia eri toimijaverkostojen, aluetasojen ja näkökulmien välillä̈.

– Kaupunki tekee kehittämistoiminnassaan sekä yhteistyötä että kilpailee eri tilanteissa samojen kumppaneiden, kuten toisten kaupunkien kanssa. Esimerkiksi joukkoliikenne järjestetään yhdessä, vaikka naapurikunnat kilpailevat asukkaista keskenään. Samoin kaupunki osallistuu yhteisen alueellisen kehityskäytävän edistämiseen, vaikka kilpailee investoinneista toisten kaupunkiseutujen kanssa, kuvailee aluetieteen tutkijatohtori Helka Kalliomäki.

Välttämätöntä onkin niin sanottu strategisen navigaation asenne ja näiden tilanteiden välisten suhteiden ymmärtäminen.

– Kilpailu ja yhteistyö ovat läsnä toimijoiden arjessa, liikuttaessa kokouksesta tai hankkeesta toiseen sekä toiminnan eri tasoilla. Oleellista on, että kukin toimija tiedostaa, milloin toimii mistäkin kilpailun tai yhteistyön asetelmasta käsin, täsmentää Kalliomäki.

Perinteinen kilpailuasenne ei riitä

Hanke sisälsi viisi pohjoiseurooppalaista tapaustutkimusta tilanteista, joissa kaupungit tasapainoilevat erilaisten kilpailu- ja yhteistyöareenoiden sekä alueellisten tasojen välillä. Tarkastelussa olivat Aalborgin strategisen maankäytön kärkihanke, Malmön metrobussijärjestelmä, Newcastlen maankäytön kuntayhteistyö, Hannoverin kaupunkiseudun muodollinen seutuyhteistyö sekä Lontoon ja Cambridgen välinen kasvuvyöhyke.

– Keskeinen tulos on, että perinteinen kilpailuasenne ei riitä, vaan globaalit yhteiskunnalliset haasteet vaativat entistä ennakkoluulottomampia, yhteistyöhön perustuvia ratkaisuja, tiivistää Kalliomäki.

Helka Kalliomäki, Kaisa Granqvist, Raine Mäntysalo, Satu Teerikangas, Hanna Mattila, Antero Hirvensalo: Kaupunkikehittäminen strategisena navigointina. Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkimuskatsauksia 2/2020. 11 s. Tutkimus on luettavissa turku.fi-sivustolla.

Lisätietoja:

Helka Kalliomäki, puh. 050 452 3675 / helka.kalliomaki@uwasa.fi

Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin ja yliopistojen yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on edistää kaupunkitutkimusta, tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupungin välistä tiedonvaihtoa. Yhteinen tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtava yhteistyömalli. www.turku.fi/kaupunkitutkimus/

Voiko laskujen maksaminen olla helppoa, nopeaa ja ekologista? Lisäämällä laskutukseen automaatiota ja tekoälyä Telia ja CGI kehittävät ympäristöystävällisempiä laskutuspalveluja. Yhteistyöllä yritykset tavoittelevat digitaalisen laskutuksen markkinajohtajuutta Pohjoismaissa.

Telian ja CGI:n yhteisenä tavoitteena on kehittää entistä helpompia digitaalisia tapoja laskun maksamiseen ja vastaanottamiseen. Telia tarjoaa yrityksille kattavat laskutus- ja talouspalvelut. Monikanavaisen laskutusratkaisun tuottaa verkkolaskuoperaattori CGI. Molemmat yhtiöt ovat digitaalisten palveluiden edelläkävijöitä, joiden toiminta kytkeytyy tiukasti kansalaisten arkeen.

”Olemme tehneet Telian kanssa yhteistyötä palveluiden kehittämisessä jo pitkään. Nyt investoimme merkittävästi sähköisen laskutuksen kehittämiseen lisäämällä laskutukseen automaatiota ja tekoälyä”, sanoo CGI:n laskujenvälityspalvelusta vastaava johtaja Mari Pispala.

Kirjepostin väheneminen on kansainvälinen trendi, joka koskee myös laskuja. Merkittävä osa laskuista jaellaan Suomessa edelleen paperisina, mutta Telia ja CGI uskovat vahvasti digitaalisen laskutuksen yleistymiseen. Pitkän yhteistyön tuloksena esimerkiksi Telian omista laskuista noin 70 prosenttia toimitetaan sähköisinä asiakkaiden verkkopankkiin tai puhelimeen.

”Tavoittelemme yhdessä digitaalisen laskutuksen markkinajohtajuutta Pohjoismaissa. Kuluttajakäyttäytyminen muuttuu nopeasti, ja haluamme tarjota yrityksille mahdollisuuden pysyä mukana kehityksessä. Laskujen vastaanottamisen ja maksamisen pitää olla sujuvaa. Kuluttajakokemuksen parantaminen on meille avainasia”, sanoo Telia Finlandin laskutus- ja talouspalveluista vastaava johtaja Outi Strengell-Hytönen.

Digitaalinen laskutus tuo ympäristöhyötyjä ja kustannussäästöä

”Yhteistyömme tavoitteena on helppouden lisäämisen ohella säästää yrityksen kustannuksissa ja edesauttaa hiilijalanjäljen pienentämistä. Sähköisen laskun valitseminen on helppo ympäristöteko, koska verkkolaskutuksen hiilijalanjälki on merkittävästi paperilaskua pienempi. Autamme näin myös asiakkaitamme saavuttamaan vastuullisuustavoitteitaan. Paperilaskusta luopumisen kustannussäästöt ovat yritykselle usein 30–50 prosentin luokkaa, toteavat CGI:n Mari Pispala ja Telian Outi Strengell-Hytönen.

CGI:n ja Telian palveluiden kautta kulkee noin 60 miljoonaa laskua vuodessa, joista sähköisiä laskuja on nyt yli 32 miljoonaa.

Mediayhteydet
Esa Luoto
PR Lead, CGI Suomi
+358 50 380 5601
esa.luoto@cgi.com

Telia:
Telia Finlandin viestintä
+358 20 40 54000
communications-fi@telia.fi

Outi Strengell-Hytönen
Johtaja, Financial Services, Digital Business Solutions
+358 40 302 2842
outi.strengell-hytonen@teliacompany.com

Under the collaboration agreement signed between Football club HJK and Kotkamills, a manufacturer of fully recyclable food service board, HJK is aiming to significantly reduce the carbon footprint of its matches in the upcoming season.

HJK published in December 2019 its environmental responsibility programme and concrete measures to reduce its carbon footprint. The target is to decrease emissions by 20 percent during 2020 and to compensate the rest of its emissions through EU emissions trading. HJK is aiming for its first teams to be totally carbon neutral by 2025.

“The collaboration with Kotkamills is part of HJK’s environmental responsibility programme and a significant advancement in reducing plastic emissions. Beer, soft drinks and coffee are served in 150,000 single-use cups every year at the Bolt Arena. With the help of Kotkamills, we can discontinue the use of plastic mugs and plastic-coated cups,” says HJK CEO Aki Riihilahti.

Collaborating with sports teams is not new for Kotkamills. Norwich City Football Club, which plays in the English Premier League, announced in January that starting next season it will replace single-use plastic cups with Kotkamills’ more eco-friendly alternatives. Also the KooKoo ice hockey team playing in the Finnish Elite League aims to reduce plastic waste at its home games to as close to zero as possible with the help of its main partner Kotkamills.

“It’s great to see how sports teams are taking responsibility for ecological rebuilding. As a major Finnish football club and a platform for junior teams, HJK plays a significant role in building a new consumers mindset around sustainability and recycling,” notes Kotkamills CEO Markku Hämäläinen.

The collaboration between Kotkamills and HJK will be presented in more detail at the PacTec, FoodTec and PlastExpo Nordic 2020 Exhibition, 11-12 March 2020, at the Messukeskus Expo and Convention Centre in Helsinki. Representatives from Kotkamills and HJK will be at stand 3a39. Dolea’s fully recyclable drinking straws made from Kotkamills’ board will be showcased at the stand, and Sinebrychoff will serve non-alcoholic beer from cups made with Kotkamills’ ISLA® barrier board. The cups have been made by the Kotka-based Cukca.

https://kotkamills.com

https://www.hjk.fi

Further information:

Markku Hämäläinen, CEO, Kotkamills, +358 40 721 0548

Sami Smolander, Commercial Director, HJK, +358 400 685 532

TIEDOTE JA KUTSU MEDIALLE

Maailmanluokan drone-kilpailijat Oulussa perjantaina

Race of Drones Oulu tuo Ouluhalliin drone-lennätyksen kansainvälisesti kovimman kärjen perjantaina 13. maaliskuuta. Kaupunkilaiset ovat tervetulleita seuraamaan lennokasta kilpailua.

Drone-lennätyksen maailmancup avataan tänä vuonna Oulussa. Kaikille avoin ja maksuton Race of Drones Oulu järjestetään Ouluhallissa perjantaina 13. maaliskuuta kello 10–18. Semifinaali alkaa kello 17. Kilpailua juontaa Oulun Suurlähettilään roolissa Ernest Lawson.

Drone-lennätyksessä kilpailijat ohjaavat dronejaan kauko-ohjaimilla ja reittiä seurataan FPV-virtuaalilasien kautta. Dronet lentävät Ouluhalliin rakennetulla radalla jopa 200 kilometrin tuntivauhtia, joten luvassa on taatusti jännittävä show.

Kilpailuun osallistuu nelisenkymmentä drone-lennättäjää useasta eri maasta. Yksi osallistujista on viime vuoden Race of Drones Oulun ja koko maailmancupin voittanut Tomass Pētersons Latviasta.

”Odotukseni ovat korkealla. Viime vuonna kilpailu oli järjestetty todella hyvin ja mukana oli useita kovatasoisia kilpailijoita kuten nytkin. Henkilökohtaisesti odotan tietenkin voittoa”, Pētersons toteaa.

Latvian Baldonessa asuva 24-vuotias Pētersons lennättää dronea ammatikseen. Työnkuvaan kuuluu myös drone-videoiden kuvaamista, tiukkaa harjoittelua ja kopterien rakentamista.

”Kaikki alkoi harrastuksesta yliopisto-opintojen ohessa. Suuri kiitos kuuluu veljelleni Kristapsille, joka on kannustanut minua eteenpäin drone-urallani”, Pētersons sanoo.

Myös Kristaps Pētersonsin on määrä lennättää droneaan Ouluhallissa perjantaina.

BusinessOulu järjestää Race of Drones Oulun yhteistyössä FPV Finlandin kanssa. Kilpailu on osa ammattilaisliiga FAI Drone Racing World Cupin tapahtumia.

Kuva: Tomass Pētersons tositoimissa Race of Drones Oulu -kilpailussa vuonna 2019.

Lisätietoja:
https://rod.oulu.com/
Ari-Pekka Repo, puheenjohtaja, FPV Finland, aprepo@gmail.com, +358 50 386 5235

Haastattelupyynnöt:
Marko Pyhähuhta, mediayhteydet, BusinessOulu, marko.pyhahuhta@businessoulu.com, +358 40 661 7818

VR lisää Oulusta Helsinkiin kulkevalle iltapäivän junavuorolle uuden pysähdyksen Pännäisissä, josta juna jatkaa matkaansa Helsinkiin klo 15.38. Uusi pysähdys toteutuu 4.5. alkaen, kun Väyläviraston ratatyöt Tampere-Seinäjoki-reitillä alkavat ja juna-aikatauluihin tulee niistä johtuen muitakin muutoksia. Pysähdys Pännäisissä on tarkoitus säilyttää myös ratatöiden päättymisen jälkeen.

Suomen rataverkosta vastaava Väylävirasto aloittaa Tampereen ja Seinäjoen välillä ratatyöt 4.5., jotka aiheuttavat juna-aikatauluihin jonkin verran väliaikaisia muutoksia. Ratatöitä varten suunniteltujen muutosten yhteydessä VR lisää Oulusta klo 13.38 lähtevän IC 26 -junan reitille uuden pysähdyksen Pännäisissä. Junan lähtöaika Pännäisistä on klo 15.38 ja se saapuu Helsinkiin klo 19.35. Muutos toteutuu ratatöiden alkaessa 4.5. alkaen. Kyseinen junavuoro kulkee suorana yhteytenä Helsinkiin arkisin ja sunnuntaisin koko ratatöiden ajan ja uusi pysähdys Pännäisissä on tarkoitus säilyttää vuoron reitillä myös ratatöiden päätyttyä.

”Olemme saaneet Pietarsaaren ja Pännäisten alueelta palautetta siitä, että Pännäisistä ei pääse iltapäivisin lähtemään Helsinkiin. Uuden pysähdyksen lisääminen hidastaa hieman muutaman muun junan matkantekoa, mutta haluamme tarjota mahdollisimman sujuvia junayhteyksiä kaikkialla Suomessa ja uskomme tämän ratkaisun palvelevan kokonaisuutta parhaiten”, kertoo suunnittelujohtaja Juho Hannukainen.

Aiempi iltapäivän vuoro Pännäisistä Helsinkiin poistui joulukuussa uuden aikataulukauden alkaessa, kun koko pääradan aikataulurakenne suunniteltiin uudelleen. Junavuorojen ja -aikataulujen suunnittelu perustuu ensisijaisesti kysyntään, ja jotta suurten kaupunkien välisiä matka-aikoja voidaan nopeuttaa, kaikkien junavuorojen ei ole mahdollista pysähtyä pienemmillä asemilla. Pännäisten asemalla pysähtyy tällä hetkellä 12 vuoroa päivässä. Ratatöiden vuoksi tehtävien aikataulumuutosten myötä uuden pysähdyksen lisääminen on jälleen mahdollista ja sen avulla halutaan palauttaa sujuva iltapäiväyhteys Pännäisistä Helsinkiin.

Jalkapalloseura HJK ja täysin kierrätettävää elintarvikekartonkia valmistava Kotkamills ovat sopineet yhteistyöstä, jolla HJK tavoittelee otteluissaan merkittävää hiilijalanjäljen pienentämistä jo tulevalla kaudella.

HJK julkaisi joulukuussa 2019 ympäristövastuuohjelman ja konkreettiset toimenpiteet hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tavoitteena on pienentää päästöjä vuoden 2020 aikana 20 prosenttia, ja loput päästöistä hyvitetään EU:n päästökaupan kautta. HJK:n tähtäimessä ovat kokonaan hiilineutraalit edustusjoukkueet vuoteen 2025 mennessä.

”Yhteistyö Kotkamillsin kanssa on osa HJK:n ympäristövastuuohjelmaa ja merkittävä askel muovipäästöjen pienentämiseksi. Vuoden aikana Bolt Arenalla kulutetaan 150 000 kertakäyttöistä juoma-astiaa oluen, virvoitusjuomien ja kahvin tarjoilussa. Kotkamillsin avulla voimme päästä eroon muovituopeista ja muovipinnoitetuista kupeista ja mukeista”, toteaa HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti.

Kotkamillsille yhteistyö urheiluseurojen kanssa on jo tuttua, sillä Englannin Valioliigassa pelaava Norwich City FC ilmoitti tammikuussa korvaavansa ensi kauden alusta lähtien kertakäyttöiset muovikupit Kotkamillsin ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla. Myös jääkiekkoliigassa pelaava KooKoo pyrkii vähentämään kotiotteluidensa muovijätettä mahdollisimman lähelle nollaa pääyhteistyökumppaninsa Kotkamillsin kanssa.

”On hienoa huomata, kuinka urheiluseurat kantavat vastuuta ekologisesta jälleenrakennuksesta. HJK:lla on suurena suomalaisena jalkapalloseurana ja juniorikasvattajana merkittävä rooli uudenlaisen, kestävän kehityksen ja kierrätyksen ajattelutavan rakentamisessa kuluttajille”, toteaa Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.

Kotkamillsin ja HJK:n yhteistyöstä kerrotaan tarkemmin pakkausalan PacTec, FoodTec ja PlastExpo Nordic 2020 -messuilla 11.-12. maaliskuuta 2020 Messukeskuksessa Helsingissä. Kotkamillsin ja HJK:n edustajat ovat tavattavissa osastolla 3a39. Osastolla voi tutustua myös Kotkamillsin kartongista valmistettuihin Dolean täysin kierrätettäviin pilleihin. Sinebrychoff tarjoilee osastolla alkoholitonta olutta Kotkamillsin ISLA® -kartongista valmistetuista kupeista. Kupit on valmistanut kotkalainen yritys Cukca.

https://kotkamills.com https://www.hjk.fi

Lisätietoja:

Markku Hämäläinen, toimitusjohtaja, Kotkamills, +358 40 721 0548 

Sami Smolander, kaupallinen johtaja, HJK, +358 400 685 532

E-urheilusarja Telia Esports Seriesin uusi CS:GO-kausi alkaa maaliskuussa. Noin vuosi sitten lanseerattu sarja uudistuu tällä kaudella merkittävästi ja samalla Telian e-urheiluvalikoima laajenee. Telia tuo oman sarjansa rinnalle maailman CS:GO-kärkiottelut eli ESL:n Pro Leaguen ja sen suurturnaukset.

”CS:GO-sarjamme uudistuu merkittävästi tänä vuonna. Sarjan formaatti muuttuu, tuomme lähetyksiin uudet juontajat ja mukana on myös uusia joukkueita. Lisäksi sarjan tämän kauden voittaja pääsee koettamaan taitojaan kansainvälisille areenoille, sillä voittajajoukkue matkaa Ruotsiin Dreamhack Winter -turnauksen haastajavaiheeseen”, kertoo Niklas Segercrantz Telian esports-tiimistä.

Telia Esports Seriesin uusi CS:GO-kausi alkaa torstaina 19.3. ja päättyy finaaliin 7.5.2020. Pelejä voi seurata mtv-palvelusta, C Moresta, Telia TV:stä ja Twitchistä. Sarjan otteluaikataulut, tilastot, tulokset ja kiinnostavimmat käänteet löytyvät teliaesportsseries.com-verkkosivuilta.

Maailman ykköspelit Telialle

Telia hemmottelee jatkossa e-urheilusta kiinnostuneita myös maailman parhaalla CS:GO:lla. Telia on nimittäin hankkinut maailman kärkiturnausten lähetysoikeudet kilpaturnausjärjestäjä ESL:ltä (Electronic Sports Leaque). ESL:n ja Dreamhackin pyörittämiä ESL Pro Tour -sisältöjä voi jatkossa seurata suomenkielisin selostuksin mtv-palvelusta, C Moresta, Telia TV:stä ja Twitchistä.

ESL Pro Tour -sisältöjä ovat ESL One- and Dreamhack Masters -CS:GO-suurturnaukset sekä ESL Pro League, joka on kahdesti vuodessa järjestettävä maailmanlaajuinen 24 joukkueen liiga. Pian alkava uusi kausi on pelataan 16.3.–12.4. Palkintorahaa kaudella jaetaan 750 000 dollaria.

”Avaamme nyt isosti e-urheilun maailman ihan kaikille. Haluamme Telia Esports Seriesin avulla mahdollistaa pelaajien nousun huipulle ja samalla ESL-lähetysoikeuksien myötä näyttää, mitä ammattilaispelaaminen nykypäivänä on ja kuinka suuresta ilmiöstä on maailmanlaajuisesti kyse”, Niklas Segercrantz kertoo ja jatkaa:

”Pelaaminen ei ole enää pienen porukan juttu. Nyt me yhdessä MTV:n kanssa panostamme pelaamiseen isosti, sillä e-urheilun koti on Telia. Kerroimme vuosi sitten kunnianhimoisen esports-visiomme, jossa Suomi on esportsin kärkimaa ja pelaaminen Pohjolan suurin intohimo. Todisteeksi loimme Suomeen kovimman e-urheilusarjan Telia Esports Seriesin. Pian sarja laajenee myös Pohjolaan, ja syntyvästä kokonaisuudesta tulee huikea, vaikka peliä emme voi vielä paljastaakaan”, Segercrantz iloitsee.

Lisätietoja:

Telia Finlandin viestintä
02040 54000
communications-fi@telia.fi

Niklas Segercrantz
Business Manager, esports, Telia Finland
niklas.segercrantz@teliacompany.com

--

Maailman suurin esports-yritys ESL pyörittää yli 30 pelin maailmanlaajuisia e-urheilusarjoja ja tuottaa samalla vuosittain tuhansia tunteja e-urheilusisältöä turnauksistaan ja studioiltaan ympäri maailman.

Turnausjärjestäjä Dreamhack pyörittää 12 erilaista e-urheilufestivaalia kolmella mantereella.

Väylä ja Ruotsin merenkulkulaitos (Sjöfartsverket) ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen seuraavan sukupolven jäänmurtajien suunnittelusta.

Jäänmurtajien suunnittelu toteutetaan yhteishankintana. Nyt solmittu yhteistyösopimus koskee ainoastaan jäänmurtajien suunnittelua, mahdollisesta rakentamisesta ei ole päätetty. Suomen osalta sopimus koskee kahta murtajaa, Ruotsin osalta kolmea.

Jäänmurtajia tarvitaan myös tulevina talvina

Suomen ja Ruotsin satamiin liikennöivien alusten koko on kasvussa. Ympäristövaatimusten kiristyminen puolestaan pienentää kauppalaivojen konetehoja, millä on yhteys alusten kykyyn kulkea jäissä.

"Talvimerenkulun palvelutason turvaaminen edellyttää nykyisen jäänmurtajalaivaston kehittämistä. Yhteistyösopimus Ruotsin kanssa on jatkoa vuosia jatkuneelle hyvälle jäänmurtoyhteistyölle", sanoo Väylän pääjohtaja Kari Wihlman. Virastojen välinen tiivis yhteistyö perustuu valtioiden välisiin sopimuksiin. Vastaavaa yhteistyötä tehtiin jo 1970-luvulla Urho/Atle -luokan hankinnan yhteydessä.

"Ensimmäinen askel kohti seuraavan sukupolven jäänmurtajia on nyt otettu. Meidän nykyiset murtajamme ovat jo elinkaarensa loppupuolella. Toimiva jäänmurto on meille kriittistä, sillä ruotsalaisista tuotteista 90% kulkee meritse ja ilman toimivaa jäänmurtoa pohjoiset satamat olisivat kiinni 130 päivää vuodessa", sanoo Sjöfartsverketin pääjohtaja Katarina Norén.

Suomessa Väylä vastaa talvimerenkulun avustamisen viranomais- ja tilaajatehtävistä sekä valtakunnallisesta koordinoinnista, kehittämisestä ja ohjauksesta. Jäänmurtopalveluilla tarkoitetaan jäissä tapahtuvaa alusten avustamista ja hinaamista. Väylä on tehnyt jäänmurtopalvelusopimuksia Arctia Icebreaking Oy:n, Alfons Håkans Oy:n sekä muiden yksityisten hinaajayhtiöiden kanssa.

Lisätietoa:

Markus Karjalainen,
johtava asiantuntija, merenkulku,
puh. 029 534 3422
etunimi.sukunimi@vayla.fi

Vantaan Koivuhakaan on rakenteilla uusia asumisoikeusasuntoja. TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa osoitteeseen Peltolantie 33 kaikkiaan 30 asumisoikeusasuntoa, kahteen kerrostaloon. Ensimmäinen hakuaika asumisoikeusasuntoihin on 6.–23.3.2020, jonka jälkeen asuntoihin on jatkuva haku. Asuntojen arvioitu valmistumisajankohta on joulukuun 2020 lopussa.

Valittavana on erikokoisia kaksioita ja kolmioita sekä yksi yksiö. Yksiö on kooltaan 35,5 m², kaksiot 39,5–56 m² ja kolmiot 68–71,5 m². Talot ovat neljäkerroksisia, ja niissä on hissit. Rakennuskohteen urakoitsijana toimii Varte Oy ja arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Q4 Oy.

– Asuntoihin tulee laminaattilattiat ja maalatut seinät, kylpyhuoneet puolestaan laatoitetaan. Kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet. Saunavuoron voi halutessaan varata yhteissaunasta. Lisäksi asukkaiden yhteyskäytössä on kerhohuone sekä runsaasti ulkoiluväline- ja lastenvaunuvarastotilaa, kertoo myyntipäällikkö Mia Pynnönen TA-Yhtiöistä.

Sisäpihalle tulee oleskelu- ja leikkipiha. Autoille on tarjolla katos- ja avopaikkoja. Peltolantie 33 on savuton kiinteistö: tupakointi sisällä kiinteistössä, sen parvekkeilla, terasseilla ja piha-alueilla on kiellettyä, lukuun ottamatta erikseen merkittyä tupakointipaikkaa.

Asunnot rakennetaan Tikkurilan länsipuolella sijaitsevaan Koivuhakaan, joka on rauhallinen ja luonnonläheinen asuinalue Kehä III:n tuntumassa. Vantaanjoen läheisyydessä sijaitsevasta Koivuhaasta pääsee helposti kävely- ja hiihtoreiteille, ostoksille tai vaikka lentokentälle. Ruokakauppa, päiväkoti ja koulu ovat kävelyetäisyydellä.

Asuntoihin voi tutustua tarkemmin täällä.

Mikä on asumisoikeusasunto ja kenelle se sopii?

Asumisoikeusasunto on hyvä vaihtoehto monessa elämäntilanteessa. Asumisoikeusasuntoon ei tarvitse sitoa pääomaa yhtä paljon kuin omistusasuntoon, mutta asumisoikeusasukas saa pysyvän kodin, jossa voi asua niin kauan kuin haluaa. Asumisoikeusasunto on myös huoleton ja helppo, sillä talon omistaja ja huoltoyhtiö huolehtivat kiinteistön kunnosta, ja asunnosta on halutessaan helppo luopua.

Käytännössä asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asumisoikeuden asuntoon. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Muuttaessaan pois asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Miten asumisoikeusasuntoa haetaan?

Asumisoikeusasunnon hakemista varten tarvitaan järjestysnumero, joka haetaan kunnalta. Vantaalla sijaitseviin kohteisiin numeron voi hakea sähköisesti osoitteessa  https://www.asumisoikeushakemus.net/asohakemus/.

Järjestysnumeron hakemisen jälkeen tehdään asuntohakemus asuntoa tarjoavalle yritykselle, tässä tapauksessa TA-Asumisoikeus Oy:lle. Hakemuksen voi tehdä osoitteessa ta.fi/asohakemus. Järjestysnumero ilmaisee hakijan aseman samasta asunnosta kiinnostuneiden joukossa siten, että pienin numero on etusijalla.

Lisätietoa asumisoikeusasumisesta ja hakemisesta löytyy osoitteesta ta.fi/asumisoikeus.

Lisätietoja:

Myyntipäällikkö Mia Pynnönen, TA-Yhtiöt, p. 045 7734 3814, mia.pynnonen@ta.fi

Työn ja perheen yhdistäminen onnistuu Suomessa. Se tuo mukanaan haasteita, mutta suurin osa vanhemmista kokee onnistuvansa luovimaan näissä. Monia vanhempia helpottavat työnantajan tarjoamat joustomahdollisuudet, jotka ovat yleistyneet 2010-luvulla. Vanhemmat ovat kuitenkin toisiinsa nähden eriarvoisessa asemassa koulutuksen ja sukupuolen perusteella.

Nämä tulokset käyvät ilmi Väestöliiton uudesta perhebarometrista Työ ja perhe ne yhteen soppii? Raportti analysoi tuoreen Työvoimatutkimuksen aineistolla lapsiperheiden vanhempien työsuhteita ja kokemuksia työn ja perheen yhteensovittamisesta.

– Työn ja perheen yhteensovittamisen oletetut haasteet ovat yksi merkittävimmistä syistä, miksi lastenhankintaa lykätään. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta lapsiperheen vanhemmasta kokee kuitenkin, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu vähintään melko hyvin. Eli käsitys työn ja perheen yhteensovittamisen mahdottomuudesta on ainakin osittain virheellinen, toteaa tutkija Tiia Sorsa, toinen perhebarometrin kirjoittajista. Heti perään hän kuitenkin huomauttaa, että kysymys kysyttiin vain niiltä vastaajilta, jotka olivat työelämässä ja joilla oli lapsia. – On varsin mahdollista, että haastavassa työllisyystilanteessa olevat nuoret aikuiset eivät uskalla ylipäätään ryhtyä lasten hankintaan. Heidän tilannettaan olisi tärkeä tutkia erikseen.

Vaikka suurin osa onnistuu työn ja perheen yhteensovittamisessa, koulutus jakaa vanhempia. Korkeammin koulutetut perheellistyvät nykyisin muita koulutusluokkia useammin, ja heillä on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä. Silti he kokevat perusasteen koulutuksen saaneita harvemmin, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu erittäin hyvin.

– 2010-luvulla korkeasti koulutettujen vanhempien mahdollisuudet työn ajallisiin joustoihin ja etätöiden tekemiseen paranivat selvästi, kun muissa koulutusryhmissä osuudet pysyivät vuosikymmenen alun tasolla. Samaan aikaan korkeasti koulutetut kuitenkin kokevat muita koulutusryhmiä useammin, että työn kuormittavuus vaikeuttaa työn ja perheen yhteensovittamista. Kenties sen vuoksi yhteensovittamisen kokemus ei ole heillä yhtä korkea kuin muissa koulutusryhmissä, Tiia Sorsa pohtii.

Työn kuormittavuus on suomalaisvanhempien keskuudessa yleisin työhön liittyvä, työn ja perheen yhteensovittamista hankaloittava tekijä. Se korostuu täällä muita EU- ja Pohjoismaita enemmän.

Työn ja perheen yhteensovittamista helpottavat ennen kaikkea itselle sopivat työajat, mutta heti toisena on työkavereiden ja esihenkilöiden tuki.

–Työnantajilla on iso rooli työn ja perheen onnistuneessa yhteensovittamisessa. Joissain ammateissa työaikoja ja työn vaatimuksia on vaikea muuttaa perheystävällisemmiksi, mutta jo pelkkä ymmärrys ja työyhteisön tuki vanhempien haastavia aikatauluja ja elämäntilanteita kohtaan näyttäisi auttavan, kertoo Tiia Sorsa.

–Tämä on tärkeä viesti työpaikoille: työyhteisön ilmapiirin muuttumisella perheystävällisemmäksi on aito vaikutus koettuun yhteensovittamisen onnistumiseen, tähdentää Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.

Miten työtä ja perhettä sovitetaan yhteen?

Vanhemmilla on erilaisia keinoja, joilla he saavat työn sopimaan yhteen perhe-elämän kanssa. Noin puolet vanhemmista muuttaa ainakin jotain työssään, kun perheeseen tulee lapsia. Yleisintä on muuttaa tai lyhentää työaikaa. Käytetyt keinot ja muutosten yleisyys vaihtelevat vanhemman ammattiaseman ja sukupuolen mukaan. Yrittäjät erottuvat selvästi omaksi ryhmäkseen. Heistä peräti 60 prosenttia muuttaa ainakin jotain työssään lastenhoitovastuiden vuoksi. Työntekijäasemassa olevista muutoksia tekee vain noin joka kolmas. Heille tyypillisin muutos on muista ryhmistä poiketen tehdä jotain, jotta ansaitsee enemmän rahaa.

Noin joka kymmenes isä ja hieman useampi äiti kertoo jättäneensä hakematta tai ottamatta vastaan heille tarjottuja vaativampia työtehtäviä lastenhoitovastuiden vuoksi.

–Osuus on huomattava. Toisaalta suuri enemmistö siis kokee, ettei lapsen hoito ole haitannut, kun eteen on tullut tilaisuus edistää urakehitystä, arvioi toinen barometrin kirjoittajista, tutkimusprofessori Anna Rotkirch. – Kuitenkin äidit kertoivat kaksi kertaa niin usein kuin isät, että ovat vaihtaneet työpaikkaa, jotta saisivat työn ja perhe-elämän sopimaan yhteen. Isät puolestaan tekevät pitkiä, yli 45-tuntisia työviikkoja, kolme kertaa niin usein kuin äidit. Sukupuolten tasa-arvossa on siis parannettavaa, Anna Rotkirch jatkaa.

On kuitenkin tärkeää todeta, että selvällä enemmistöllä ei ole työn ja perheen yhteensovittamisessa juurikaan vaikeuksia.

– Perhebarometrin tulokset muistuttavat siitä, että korkea enemmistö lapsiperheistä voi erittäin hyvin, sanoo Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta. – Voimme olla hyvin ylpeitä perheystävällisyydestämme.

Lisätietoja

Tutkija Tiia Sorsa 040 750 4249, Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos
Tutkimusprofessori Anna Rotkirch, 040 776 3086, Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitoksen johtaja

Työ ja perhe ne yhteen soppii? Vanhemmuuden ja työn yhteensovittaminen suomalaisissa lapsiperheissä. Perhebarometri 2020. Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos, Katsauksia E43/2020

ISBN 978-952-226-205-9 (painettu)
ISBN 978-952-226-206-6 (verkko)
ISSN 1455-2191 (painettu)