Turun Kauppatorin suunnittelukilpailuun kutsuttavat on valittu. Tuomaristo valitsi kilpailuun ilmoittautuneista seuraavat työryhmät: Insulae, VSU, Inaro, Sigge-Valoa-Loci ja Nembi-Lauttia.

–Monialaisia tiimejä pyydettiin ja niitä myös saatiin. Ilmoittautumisia tuli kiinnostavilta ryhmiltä, joilta löytyy vankkaa osaamista. Varsinaiseen suunnittelukilpailuun valittiin viisi osaavaa ja kokenutta työryhmää, ja odotammekin innostuneena tuloksia, kertoo tuomariston puheenjohtaja, Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.

Arvostelukriteereinä olivat muun muassa kaupunkikuvallinen osaaminen, kokemus vastaavan kokoisten keskusta-alueiden kehittämisestä ja toiminnallisesta suunnittelusta sekä monialaisten kaupunkiympäristön suunnitteluhankkeiden johtamisesta ja prosessien läpiviennistä.

Kilpailijoiden todettiin olevan taustoiltaan ja osaamiseltaan vakuuttavia. Kilpailijoiden välisiä eroja oli vaikea löytää ansio- ja referenssiluettelojen perusteella. Pisteytyksessä keskityttiin erityisen tarkasti arvioimaan kilpailijoiden toimittamia referenssitöitä. Valinnoissa arvostettiin erityisesti toteutuneita tai toteutukseen meneviä suunnitelmia sekä referenssejä, jotka sisälsivät viherrakentamisen ja katutilan suunnittelua.

Yleisöllä mahdollisuus
kommentoida ehdotuksia

Suunnittelukilpailuun saapuneet, hyväksytyt kilpailuehdotukset julkaistaan nimimerkillä varustettuina kilpailuajan päätyttyä Turun uusi Kauppatori -sivulla osoitteessa www.turku.fi/kauppatorin-suunnittelukilpailu. Yleisöllä on mahdollisuus kommentoida suunnitelmia 13.-21.5.2020.
Kilpailun tuomaristo tutustuu yleisön antamaan palautteeseen ennen kilpailun ratkaisemista ja voi hyödyntää palautetta arvostelussaan.
Tuomaristo ratkaisee kilpailun viimeistään 17.6.2020.

Lisätietoja:
Timo Hintsanen
Kaupunkisuunnittelujohtaja
050 558 9264
timo.hintsanen@turku.fi

Janne Laine
Projektijohtaja
050 4648681
janne.laine@turku.fi

Pääkirjaston kirjavaraston hyllyt uusitaan kevään ja kesän 2020 aikana. Varastoaineiston pakkaaminen aloitetaan huhtikuussa ja se on kokonaan pois asiakkaiden käytöstä 1.4.-2.8.2020. Hyllyjen uusiminen on tarpeellista, koska hyllyt ovat alkuperäiset ja jo käyttöikänsä päässä. Nykyiset hyllyt pystytään hyödyntämään ja uudistamaan.  

Kirjastosta suositellaan, että kesän aikana varastoaineistoa tarvitsevat asiakkaat kävisivät tekemässä lainaukset hyvissä ajoin ennen huhtikuun alkua. Lainoja on mahdollisuus uusia normaalisti, joten aineistoa voi pitää omassa käytössä läpi kesän. Varaston aineistoa voi myös palauttaa normaalisti mutta uusia lainoja ei voi tehdä. Varausten tekeminen varastoaineistoihin ei myöskään ole kyseisenä aikana mahdollista.   

Varastossa olevat elokuvat, nuotit ja CD-levyt ovat saatavilla koko ajan.  

Lisätietoja 
Salla Palmi-Felin 
Kirjastopalvelujohtaja 
p.  050 559 4098 
salla.palmi-felin@lahti.fi 

Sylvia Stavén 
Palvelupäällikkö / Kirjallisuus- ja tietopalvelut 
p. 044 416 3239 
sylvia.staven@lahti.fi 

Talous- ja palkkahallinnon palveluita tarjoava Accountor ja Salpaus ovat tehneet pitkään yhteistyötä. Yhteistyötä syvennetään kumppanuussopimuksella, jolla systematisoidaan pitkäaikaista ja jo ennestään monimuotoista yhteistyötä.

Kysy lisää:

Anna-Kaisa Packalen, palvelukeskusjohtaja, p. 050 353 2390, anna-kaisa.packalen@accountor.fi

Kuvassa: Kumppanuussopimusta allekirjoittamassa olivat Salpauksesta toimitusjohtaja Martti Tokola (vas.), rehtori Päivi Saarelainen, lehtori Airi Aikio, opetusalapäällikkö Pia Hemmilä sekä Accountorista palvelukeskusjohtaja Anna-Kaisa Packalen ja tiimiesimies Mari Rosberg.

Siun sote on laatinut alueelliset ohjeet sepelvaltimotautipotilaiden hoitoon Pohjois-Karjalan ja Heinäveden alueella. Tämä uusi alueellinen hoitoketju yhtenäistää sepelvaltimotautipotilaiden diagnostiikkaa ja hoitoa sekä eri ammattilaisten työnjakoa Siun soten alueella. Hoitoketju laadittiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Työryhmään osallistui kardiologeja, sisätautilääkäri, yleislääkäreitä, asiantuntijasairaanhoitajia ja fysioterapeutteja.

Alueellinen hoitoketju on suunniteltu terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön hoidon sujuvuuden tueksi. Hoitoketju perustuu suomalaisiin ja eurooppalaisiin hoitosuosituksiin. Se tukee sairauden oikea-aikaista tunnistamista ja hoitoon ohjaamista sekä yhtenäistää lähetekäytäntöjä. Viime vuonna julkaistun sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketjun kanssa nämä nyt julkaistut alueelliset hoito-ohjeet parantavat sydänpotilaiden hoitopolkua ja turvaavat myös potilaan jatkohoitoa sydäntapahtuman jälkeen.

Pohjois-Karjalassa sairastavuus sepelvaltimotautiin on ollut perinteisesti suurta. Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on 1970-luvulta lähtien tippunut murto-osaan, kun riskitekijöiden (tupakointi, korkea kolesteroli, verenpainetauti ja diabetes) hoito on parantunut. Myönteinen kehitys on ollut muun muassa Pohjois-Karjala-projektin ansiota. Silti sepelvaltimotauti on työikäisten miesten toiseksi suurin kuolinsyy ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä sekä runsaasti kustannuksia yhteiskunnalle.

Hoitoketjujen myötä alueelle pyritään luomaan toimiva sydänpotilaita hoitavien hoitajien verkosto sekä parantamaan sydänpotilaiden kuntoutusta, jonka on osoitettu vähentävän uusia sydäninfarkteja.

Sepelvaltimotautipotilaan alueellinen hoitoketju on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille ja löytyy Siun soten verkkosivuilta osoitteesta: https://www.siunsote.fi/alueelliset-hoitoketjut ja Terveysportista hakusanoilla sepelvaltimotauti Siun sote.

Lisätietoja medialle:

Kardiologian ylilääkäri, dosentti Tuomas Rissanen,
Sydänkeskus, Pohjois-Karjalan keskussairaala, tuomas.rissanen(at)siunsote.fi, puh. 013 330 3779

Passivoiko maksuton bussikortti lapsia vai tuoko se harrastukset lähemmäs?
Ainutlaatuisen tutkimuksen tiedonkeruu alkaa nyt Mikkelissä ja Kouvolassa

Yhteensä noin 400 lasta saa reiteensä kiinni kiihtyvyysmittarin, kun maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tutkimus alkaa Mikkelin ja Kouvolan peruskouluissa. Mittarin avulla tutkitaan Mikkelissä käytössä olevan maksuttoman bussikortin yhteyttä lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja itsenäiseen liikkumiseen. Vertailukohtana ovat samanikäiset kouvolalaislapset, joilla ei ole käytössään maksutonta bussikorttia.

Tutkimusta tekee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Xamkissa tutkimuksesta vastaavat Active Life Labin ja Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian tutkijat. Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Maailman mittapuulla ainutlaatuinen tutkimus 

Ilmaista julkista liikennettä on tutkittu aiemmin muun muassa Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Tutkimuksien mukaan ikääntyneillä ilmainen julkinen liikenne lisää fyysistä aktiivisuutta ja vähentää lihomisen riskiä.

- Lapsia on tutkittu vain vähän ja tulosten mukaan julkista liikennettä käyttävät lapset ovat keskimäärin yhtä aktiivisia kuin pyörällä tai jalan kulkevat lapset. Tämä johtuu aktiivisuudesta, joka tulee kävelystä pysäkille ja kulkemisesta pysäkiltä määränpäähän, tutkimuksen johtaja, liikuntatieteiden tohtori Arto Pesola kertoo.

- Vielä ei ole kuitenkaan tietoa, onko ilmaisesta julkisesta liikenteestä hyötyä vapaa-ajan liikkumisessa tai harrastusten saavutettavuudesta. Lisäksi tutkimuksia ilmaisen julkisen liikenteen vaikutuksista lasten koko päivän fyysiseen aktiivisuuteen ei ole tehty.

Suomessa lapset liikkuvat muuhun maailmaan verrattuna itsenäisemmin. Itsenäinen liikkuminen on kuitenkin vähentynyt viime vuosina kouluverkon harventumisen ja harrastusten erikoistumisen myötä. Lapset ovat yhä riippuvaisempia vanhempien kuljetuksesta muun muassa harrastuksiin. Lasten liikkumattomuus on noussut yhteiskunnan yhteiseksi huoleksi. Yksityisautoilun lisääntyminen vaikuttaa lasten liikkumattomuuteen.

Tutkimuksessa 10–12-vuotiailta lapsilta mitataan fyysistä aktiivisuutta seitsemän päivän ajan.

- Reiteen kiinnitettävä laite mittaa lasten istumista, seisomista, kävelyä, pyöräilyä ja reipasta liikuntaa. Mittausjakson aikana lapset raportoivat julkisen liikenteen käyttöään, kulkutapojaan sekä harrastamistaan ja merkitsevät kartalle arjen paikkoja. Lisäksi muutamien lasten kanssa yhdessä havainnoidaan heidän arkeaan sekä haastatellaan heidän perheitään, Pesola listaa.

Tutkimustietoa arvailun tilalle

Mikkelin kaupunki teki vuonna 2017 päätöksen peruskoululaisten maksuttomasta joukkoliikenteestä.  Aihe on herättänyt paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Vastustajien mielestä ilmainen bussi vähentää lasten fyysistä aktiivisuutta. Puolestapuhujat kokevat sen tarjoavan lapsille mahdollisuuden päästä harrastuksiin ja lisäävän lasten tasa-arvoa harrastusten saavutettavuudesta.

Tästä tutkimuksesta saatavan tiedon pohjalta voidaan analysoida ilmaisen julkisen liikenteen vaikutuksia lasten ja perheiden liikkumistottumuksiin, elinpiiriin, lasten itsenäiseen liikkumiseen ja koko päivän fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksen tiedonkeruu alkaa tässä kuussa Mikkelin ja Kouvolan kouluissa ja jatkuu ensi syksyyn asti. Ensimmäisiä tuloksia maksuttoman bussikortin vaikutuksista on odotettavissa jo syksyn aikana.

Freeride – Are there free tickets? Children’s independence and equality in mobility and physical activity following a free bus ride – experiment in the cities of Mikkeli and Kouvola -tutkimushanke on käynnissä vuoden 2022 loppuun saakka.

Lisätietoja:

Tutkimuksen vastuullinen johtaja Arto Pesola, 040 6411 504, arto.pesola@xamk.fi
Projektitutkija Pirjo Hakala, 040 4860 591, pirjo.hakala@xamk.fi

Freeride-tutkimuksen johtaja Arto Pesola

- Liikuntatieteiden tohtori
- Tutkimuspäällikkö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa
- Tutkinut muun muassa istumisen terveyshaittoja ja kirjoittanut aihepiiristä mm. seuraavat teokset: Luomuliikunnan vallankumous (Fitra 2013) ja Luomuliikunnan työkirja (Fitra 2015)
- Toiminut asiantuntijajäsenenä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka laati Suomeen istumissuositukset ensimmäisten maiden joukossa maailmassa
- Osakkaana ja asiantuntijana terveysteknologiayritys Fibion Oy:ssä

www.xamk.fi/activelifelab

VALOKUVAT ovat painokelpoisina ladattavissa tästä linkistä: http://xamk.emmi.fi/l/C7WvmJtdHSRS

Kuvatekstit:

Lapset merkitsevät kartalle arjen paikkoja ja reiteen kiinnittävä aktiivisuusmittari mittaa lasten istumista, seisomista, kävelyä, pyöräilyä ja reipasta liikuntaa.

Arto Pesolan kuva:

- Tutkimuksia ilmaisen julkisen liikenteen vaikutuksista lasten koko päivän fyysiseen aktiivisuuteen ei ole aiemmin tehty, kertoo tutkimuksen johtaja, liikuntatieteiden tohtori Arto Pesola.

Turun Kauppatorin suunnittelukilpailuun kutsuttavat on valittu. Tuomaristo valitsi kilpailuun ilmoittautuneista seuraavat työryhmät: Insulae, VSU, Inaro, Sigge-Valoa-Loci ja Nembi-Lauttia.

–Monialaisia tiimejä pyydettiin ja niitä myös saatiin. Ilmoittautumisia tuli kiinnostavilta ryhmiltä, joilta löytyy vankkaa osaamista. Varsinaiseen suunnittelukilpailuun valittiin viisi osaavaa ja kokenutta työryhmää, ja odotammekin innostuneena tuloksia, kertoo tuomariston puheenjohtaja, Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.

Arvostelukriteereinä olivat muun muassa kaupunkikuvallinen osaaminen, kokemus vastaavan kokoisten keskusta-alueiden kehittämisestä ja toiminnallisesta suunnittelusta sekä monialaisten kaupunkiympäristön suunnitteluhankkeiden johtamisesta ja prosessien läpiviennistä.

Kilpailijoiden todettiin olevan taustoiltaan ja osaamiseltaan vakuuttavia. Kilpailijoiden välisiä eroja oli vaikea löytää ansio- ja referenssiluettelojen perusteella. Pisteytyksessä keskityttiin erityisen tarkasti arvioimaan kilpailijoiden toimittamia referenssitöitä. Valinnoissa arvostettiin erityisesti toteutuneita tai toteutukseen meneviä suunnitelmia sekä referenssejä, jotka sisälsivät viherrakentamisen ja katutilan suunnittelua.

Yleisöllä mahdollisuus
kommentoida ehdotuksia

Suunnittelukilpailuun saapuneet, hyväksytyt kilpailuehdotukset julkaistaan nimimerkillä varustettuina kilpailuajan päätyttyä Turun uusi Kauppatori -sivulla osoitteessa www.turku.fi/kauppatorin-suunnittelukilpailu. Yleisöllä on mahdollisuus kommentoida suunnitelmia 13.-21.5.2020.
Kilpailun tuomaristo tutustuu yleisön antamaan palautteeseen ennen kilpailun ratkaisemista ja voi hyödyntää palautetta arvostelussaan.
Tuomaristo ratkaisee kilpailun viimeistään 17.6.2020.

Lisätietoja:
Timo Hintsanen
Kaupunkisuunnittelujohtaja
050 558 9264
timo.hintsanen@turku.fi

Janne Laine
Projektijohtaja
050 4648681
janne.laine@turku.fi

Pääkirjaston kirjavaraston hyllyt uusitaan kevään ja kesän 2020 aikana. Varastoaineiston pakkaaminen aloitetaan huhtikuussa ja se on kokonaan pois asiakkaiden käytöstä 1.4.-2.8.2020. Hyllyjen uusiminen on tarpeellista, koska hyllyt ovat alkuperäiset ja jo käyttöikänsä päässä. Nykyiset hyllyt pystytään hyödyntämään ja uudistamaan.  

Kirjastosta suositellaan, että kesän aikana varastoaineistoa tarvitsevat asiakkaat kävisivät tekemässä lainaukset hyvissä ajoin ennen huhtikuun alkua. Lainoja on mahdollisuus uusia normaalisti, joten aineistoa voi pitää omassa käytössä läpi kesän. Varaston aineistoa voi myös palauttaa normaalisti mutta uusia lainoja ei voi tehdä. Varausten tekeminen varastoaineistoihin ei myöskään ole kyseisenä aikana mahdollista.   

Varastossa olevat elokuvat, nuotit ja CD-levyt ovat saatavilla koko ajan.  

Lisätietoja 
Salla Palmi-Felin 
Kirjastopalvelujohtaja 
p.  050 559 4098 
salla.palmi-felin@lahti.fi 

Sylvia Stavén 
Palvelupäällikkö / Kirjallisuus- ja tietopalvelut 
p. 044 416 3239 
sylvia.staven@lahti.fi 

Talous- ja palkkahallinnon palveluita tarjoava Accountor ja Salpaus ovat tehneet pitkään yhteistyötä. Yhteistyötä syvennetään kumppanuussopimuksella, jolla systematisoidaan pitkäaikaista ja jo ennestään monimuotoista yhteistyötä.

Kysy lisää:

Anna-Kaisa Packalen, palvelukeskusjohtaja, p. 050 353 2390, anna-kaisa.packalen@accountor.fi

Kuvassa: Kumppanuussopimusta allekirjoittamassa olivat Salpauksesta toimitusjohtaja Martti Tokola (vas.), rehtori Päivi Saarelainen, lehtori Airi Aikio, opetusalapäällikkö Pia Hemmilä sekä Accountorista palvelukeskusjohtaja Anna-Kaisa Packalen ja tiimiesimies Mari Rosberg.

Siun sote on laatinut alueelliset ohjeet sepelvaltimotautipotilaiden hoitoon Pohjois-Karjalan ja Heinäveden alueella. Tämä uusi alueellinen hoitoketju yhtenäistää sepelvaltimotautipotilaiden diagnostiikkaa ja hoitoa sekä eri ammattilaisten työnjakoa Siun soten alueella. Hoitoketju laadittiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Työryhmään osallistui kardiologeja, sisätautilääkäri, yleislääkäreitä, asiantuntijasairaanhoitajia ja fysioterapeutteja.

Alueellinen hoitoketju on suunniteltu terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön hoidon sujuvuuden tueksi. Hoitoketju perustuu suomalaisiin ja eurooppalaisiin hoitosuosituksiin. Se tukee sairauden oikea-aikaista tunnistamista ja hoitoon ohjaamista sekä yhtenäistää lähetekäytäntöjä. Viime vuonna julkaistun sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketjun kanssa nämä nyt julkaistut alueelliset hoito-ohjeet parantavat sydänpotilaiden hoitopolkua ja turvaavat myös potilaan jatkohoitoa sydäntapahtuman jälkeen.

Pohjois-Karjalassa sairastavuus sepelvaltimotautiin on ollut perinteisesti suurta. Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on 1970-luvulta lähtien tippunut murto-osaan, kun riskitekijöiden (tupakointi, korkea kolesteroli, verenpainetauti ja diabetes) hoito on parantunut. Myönteinen kehitys on ollut muun muassa Pohjois-Karjala-projektin ansiota. Silti sepelvaltimotauti on työikäisten miesten toiseksi suurin kuolinsyy ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä sekä runsaasti kustannuksia yhteiskunnalle.

Hoitoketjujen myötä alueelle pyritään luomaan toimiva sydänpotilaita hoitavien hoitajien verkosto sekä parantamaan sydänpotilaiden kuntoutusta, jonka on osoitettu vähentävän uusia sydäninfarkteja.

Sepelvaltimotautipotilaan alueellinen hoitoketju on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille ja löytyy Siun soten verkkosivuilta osoitteesta: https://www.siunsote.fi/alueelliset-hoitoketjut ja Terveysportista hakusanoilla sepelvaltimotauti Siun sote.

Lisätietoja medialle:

Kardiologian ylilääkäri, dosentti Tuomas Rissanen,
Sydänkeskus, Pohjois-Karjalan keskussairaala, tuomas.rissanen(at)siunsote.fi, puh. 013 330 3779

Korjattu: suunnittelukilpailuun valitut työryhmät valitsi kilpailun ohjausryhmä, eikä tuomaristo.

Turun Kauppatorin suunnittelukilpailuun kutsuttavat on valittu. Kilpailun ohjausryhmä valitsi kilpailuun ilmoittautuneista seuraavat työryhmät: Insulae, VSU, Inaro, Sigge-Valoa-Loci ja Nembi-Lauttia.

–Monialaisia tiimejä pyydettiin ja niitä myös saatiin. Ilmoittautumisia tuli kiinnostavilta ryhmiltä, joilta löytyy vankkaa osaamista. Varsinaiseen suunnittelukilpailuun valittiin viisi osaavaa ja kokenutta työryhmää, ja odotammekin innostuneena tuloksia, kertoo tuomariston puheenjohtaja, Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.

Arvostelukriteereinä olivat muun muassa kaupunkikuvallinen osaaminen, kokemus vastaavan kokoisten keskusta-alueiden kehittämisestä ja toiminnallisesta suunnittelusta sekä monialaisten kaupunkiympäristön suunnitteluhankkeiden johtamisesta ja prosessien läpiviennistä.

Kilpailijoiden todettiin olevan taustoiltaan ja osaamiseltaan vakuuttavia. Kilpailijoiden välisiä eroja oli vaikea löytää ansio- ja referenssiluettelojen perusteella. Pisteytyksessä keskityttiin erityisen tarkasti arvioimaan kilpailijoiden toimittamia referenssitöitä. Valinnoissa arvostettiin erityisesti toteutuneita tai toteutukseen meneviä suunnitelmia sekä referenssejä, jotka sisälsivät viherrakentamisen ja katutilan suunnittelua.

Yleisöllä mahdollisuus
kommentoida ehdotuksia

Suunnittelukilpailuun saapuneet, hyväksytyt kilpailuehdotukset julkaistaan nimimerkillä varustettuina kilpailuajan päätyttyä Turun uusi Kauppatori -sivulla osoitteessa www.turku.fi/kauppatorin-suunnittelukilpailu. Yleisöllä on mahdollisuus kommentoida suunnitelmia 13.-21.5.2020.
Kilpailun tuomaristo tutustuu yleisön antamaan palautteeseen ennen kilpailun ratkaisemista ja voi hyödyntää palautetta arvostelussaan.
Tuomaristo ratkaisee kilpailun viimeistään 17.6.2020.

Lisätietoja:
Timo Hintsanen
Kaupunkisuunnittelujohtaja
050 558 9264
timo.hintsanen@turku.fi

Janne Laine
Projektijohtaja
050 4648681
janne.laine@turku.fi

Yli 75-vuotiaat turkulaiset ovat tervetulleita Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen ja yhteistyökumppanien tarjoamaan maksuttomaan testipäivään perjantaina 13.3. klo 9–13 Lehmusvalkaman hyvinvointikeskukseen (Karviaiskatu 7).

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua, ja paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Testejä tehdään noin klo 13.30 asti.

Testit sopivat erittäin hyvin sellaisille ikääntyneille, jotka eivät ole harrastaneet liikuntaa aikoihin tai joilla on lieviä liikkumisen haasteita tai käytössä liikkumisen apuväline.

Tietoa omasta kunnosta

Tilaisuudessa voi osallistua ammattilaisten suorittamiin lihasvoima- ja tasapainotesteihin. Niiden avulla saa tietoa omasta kunnosta. Tarjolla on myös opastuspisteitä ja miniluentoja sekä tietoa kaatumisen ehkäisystä, ikääntyneiden liikuntaryhmistä, kotiharjoittelusta ja ravitsemuksesta. Hyvinvointikeskuksen kuntosalilla saa opastusta laitteiden käytössä koko tapahtuman ajan.

– Kannattaa lähteä rohkeasti mukaan, vaikka ei olisi harrastanut liikuntaa aikoihin. Fyysisen toimintakyvyn testeihin ja monipuolisiin opastuksiin osallistuminen on hyvä teko omalle terveydelle. Niistä saa toivottavasti myös kipinää omasta kunnosta huolehtimiseen. Lisäksi tapahtumassa on aina iloinen meininki, kehottaa liikuntapalveluvastaava Saija Kultala.

75 vuoden ikäraja ei ole ehdoton. Kultala toivottaa tervetulleeksi, vaikka ikäraja ei vielä täyttyisikään. Mukaan tarvitaan vain liikkumiseen sopivat vaatteet ja juomapullo. Järjestäjätaho ei vakuuta osallistujia.

Hyvinvointikeskuksen ruokalassa on kahvittelu- tai lounastusmahdollisuus. Lehmusvalkaman hyvinvointikeskukseen pääsee busseilla 9 ja 12. Parkkipaikkoja on rajallisesti.

Lisätietoja:

Liikuntapalveluvastaava Saija Kultala
Liikuntapalvelukeskus
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
p. 050 554 6224, saija.kultala@turku.fi

Enontekiöltä lähtevän Saami Ski Race -hiihtokilpailun päämatka 80 km starttaa 28.3.2020 Hetan kylästä klo 9. Hiihtäjät käyvät Norjan puolella ja palaavat takaisin Hettaan. Lyhyemmän 50 km matkan lähtö tapahtuu Enontekiön Näkkälän kylästä klo 11.30. Tämän matkan hiihtäjät käyvät myös Norjan puolella ja hiihtävät maaliin Hettaan. Lyhin matka 30 km hiihdetään Näkkälästä Hettaan, lähtö tapahtuu klo 12.

EU:n rajan Suomen ja Norjan välillä ylittävä Saami Ski Race, hiihdetään nyt yhdennentoista kerran. Tänä vuonna poikkeuksellisesti sekä lähtö, että maali ovat Suomen puolella. Kilpailu toteutetaan suomalais-norjalaisena yhteistyönä. Enontekiöllä järjestelyjä hoitaa Hetan Hukat ry, yhteistyössä ovat mukana paikalliset vapaaehtoiset ja yritykset.

Kilpailuun voi ilmoittautua mukaan 27.3.2020 klo 18 saakka sähköisellä lomakkeella:
http://www.saamiskirace.no/fi/ilmoittautuminen/

Lisätietoja:
Saami Ski Race 2020

Kilpailun johtaja Suomessa:
Heikki Järvistö 0400 489 276
heikkijarvisto@gmail.com

Kuva: Jaana Laakso

Kirkon pastoraalitutkinnot ja laajimmat erityiskoulutukset sijoitetaan valtioneuvoston päätöksellä 14.2.2020 alkaen Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykseen (FiNQF). Päätös on historiallinen, sillä ensimmäisen kerran suomalaisen yhteiskunnan koulutusjärjestelmä tunnistaa kirkon järjestämän henkilöstökoulutuksen. Sijoittamisen mahdollisti pitkäjänteinen Kirkon henkilöstökoulutuksen kehittäminen. Kirkon koulutukset ovat korkeatasoisia, niiden laajuus on määritelty opintopisteinä ja niillä on oppijalähtöiset osaamistavoitteet.

Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykseen (FiNQF) on sijoitettu kansalliseen koulutusjärjestelmään kuuluvat tutkinnot, oppimäärät sekä muita laajoja osaamiskokonaisuuksia, kuten kirkon erityiskoulutuksia. Nämä on sijoitettu kahdeksalle tasolle niiden edellyttämän osaamisen perusteella. Viitekehysten tasot kuvaavat, mitä tutkinnon, oppimäärän tai osaamiskokonaisuuden suorittanut tietää, ymmärtää ja osaa tehdä. Kunkin tason tuottama osaaminen on määritelty valtioneuvoston asetuksessa, ja kuvaukset vastaavat eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen vaativuustasoja. EU:n tasolla tavoitteena on helpottaa eri maiden tutkintojen ja niiden tasojen vertailua sekä edistää kansalaisten liikkuvuutta ja jatkuvaa oppimista.

Viitekehyksen keskeinen hyöty liittyy aiemman osaamisen tunnistamiseen 

Kansallisia osaamisen viitekehyksiä on hyödynnetty koulutusten kehittämisen ohella rekrytointiprosesseissa, hakijoiden osaamisen vertailussa ja osaamisen johtamisessa. Viitekehyksen keskeinen hyöty liittyy aiemman osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen jatko-opinnoissa erityisesti siirtymisessä koulutusalta toiselle. Opiskelija voi aikaisempaa paremmin saada suorittamansa tutkinnon, osaamiskokonaisuuden tai esimerkiksi viitekehykseen kuuluvia kirkon henkilöstökoulutuksia tunnistettua ja tunnustettua.

Viitekehykseen sijoitettuja kirkon erityiskoulutuksia ovat Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus (60 op), Perheneuvonnan erityiskoulutus (60 op), Kirkon työnohjaajakoulutus (60 op) ja Kirkon organisaatiokonsultoinnin erityiskoulutus (45 op). Nämä erityiskoulutukset sekä Pastoraalitutkinto on sijoitettu viitekehyksen tasolle 6. Tälle tasolle on sijoitettu ammattikorkeakoulututkinnot ja muut alemmat korkeakoulututkinnot sekä monet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset.

Pastoraalitutkinto on lähes 330 vuoden ikäinen

Pastoraalitutkinto (40 op) on papiksi vihitylle tarkoitettu koulutuskokonaisuus, jonka suorittaa vuosittain noin 80 pappia. Se on edellytyksenä kappalaisen virkaan sekä yksi kirkkoherran viran edellytys. Pastoraalitutkinnolla on arvokas historia. Ensimmäinen asetus pastoraalitutkinnosta on annettu jo vuonna 1693.

Ylempi pastoraalitutkinto (80 op), joka edellytetään muutamissa tuomiokapitulien toimintaan liittyvissä viroissa, on sijoitettu tasolle 7. Tälle tasolle on sijoitettu ylemmät korkeakoulututkinnot sekä osa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksista.

Käytännössä uudistus näkyy siinä, että pastoraalitutkinnoista ja viitekehykseen sijoitetuista erityiskoulutuksista annettaviin todistuksiin tulee viitekehyksen tasoa kuvaava lauseke.

Lisätietoja:
johtaja Kari Kopperi, Kirkon koulutuskeskus, kari.kopperi@evl.fi, p. 050 594 1317
koulutussuunnittelija Eeva Salo-Kopperi, eeva.salo-kopperi@evl.fi, p. 0400 844 828

Siun sote tiedotti aiemmin tänään 10.3.2020 Pohjois-Karjalan ensimmäisestä varmistuneesta koronavirustartunnasta. Tartunnalle Pohjois-Karjalassa altistuneet henkilöt on kartoitettu tämän päivän aikana ja heidät on kaikki tavoitettu.

Tieto Pohjois-Karjalan ensimmäisestä koronavirustartunnasta on saanut useat alueen asukkaat soittamaan huolissaan terveysasemalle sen jälkeen, kun julkisuuteen levisi virheellistä tietoa siitä, että henkilö olisi asioinut terveysasemalla.

– Yleiseen huoleen tartunnan saamisesta saman kunnan alueella ei ole aihetta, sillä altistuneet on pystytty kartoittamaan ja tilanne on terveysviranomaisten tiiviissä seurannassa, korostaa terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialuejohtaja Sirpa Kaipiainen Siun sotesta.

– Henkilö ei ole myöskään asioinut terveysasemalla, vaan toiminut ohjeistuksen mukaan ja ollut puhelimitse yhteyksissä Päivystysavun numeroon. Näytteiden ottamisessa noudatamme Siun soten alueella yhtenäisiä toimintatapoja, joissa on huomioitu muiden asiakkaiden ja henkilökuntamme turvallisuus, täsmentää Kaipiainen.

Koronaviruksen leviämisestä tiedetään tällä hetkellä se, että se tarttuu pääasiallisesti pisaratartuntana lähikontaktissa, kun henkilö yskii tai aivastaa. Virus ei säily esimerkiksi pinnoilla kovin pitkään.

Mistä tietoa koronaviruksesta

Terveydenhuoltoon on tärkeää olla yhteyksissä puhelimitse, jos epäilee koronavirustartuntaa. Näytteenottokriteereinä ovat matkustaminen epidemia-alueella tai lähikontakti varmennettuun koronavirustapaukseen sekä 14 vuorokauden sisällä alkaneet äkillisen hengitystieinfektion oireet. Siun soten alueella soitetaan joko omalle terveysasemalle tai Päivystysapuun 116 117.

Yleistä ja ajantasaisinta tietoa koronavirustilanteesta Suomessa ja maailmalla saa kootusti terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta. Lisäksi kansallinen ”koronapuhelin” 0295 535 535 tarjoaa yleistä tietoa koronaviruksesta arkisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15. Neuvontanumero on suunnattu erityisesti henkilöille, jotka eivät voi hakea tietoa verkosta.

Lisätietoa verkossa:

THL: Ajankohtaista koronaviruksesta COVID-19
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19

THL: Usein kysyttyä koronaviruksesta COVID-19
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/usein-kysyttya-koronaviruksesta-covid-19

Toimintaohjeet Siun soten alueella:
https://www.siunsote.fi/-/ajankohtaista-koronaviruksesta-ja-ohjeita-matkailijoille

Lisätietoja medialle:

Toimialuejohtaja Sirpa Kaipiainen, sirpa.kaipiainen@siunsote.fi, puh. 013 330 3162

Aiempi tiedote: 10.3.2020 Pohjois-Karjalassa todettu ensimmäinen koronavirustartunta

Toisen asteen yhteishaku lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen päättyi tänään tiistaina 10.3.

Opetushallituksen ennakkotietojen mukaan Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiaan on 2487 ensisijaista hakijaa. Kaikkiaan Gradiaan tehtiin ennakkotietojen mukaan 8715 hakua.

Tietoihin voi tulla muutoksia lopullisissa luvuissa.

Hakijat merkitsivät enintään viisi eri hakukohdetta mieluisuusjärjestykseen. Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija  on valinnut ykköstoiveekseen koulutuspaikaksi.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien pääasiallinen hakeutumisväylä lukioon ja ammatilliseen koulutukseen.

Gradia-lukioihin hakeneet

Yhteishaussa olivat lukioista Jyväskylän Lyseon lukio ja Schildtin lukio. Ensisijaiset hakijat ja kaikki hakijat seuraavasti:

Jyväskylän Lyseon lukio (aloituspaikkoja 420)

• Ensisijaiset hakijat: 497

• Kaikki hakijat:1732

Schildtin lukio (aloituspaikkoja 400)

• Ensisijaiset hakijat: 416

• Kaikki hakijat: 1408

Lyseon yleislinjan lisäksi kansainvälinen IB-linja kiinnostaa vahvasti: linjalle oli 93 ensisijaista hakijaa, kun aloituspaikkoja on 70.

Schildtin lukion urheilulinjan 60 aloituspaikkaa tavoitteli kaikkiaan 131 ensisijaista hakijaa.

”Jyväskylän Lyseon lukion ja Schildtin lukion ensisijaisten hakijoiden määrät ovat hyvin tarkasti samat kuin viime vuonna. IB-, tiimi- ja urheilulinjan ensisijaisten hakijoiden määrä on  hieman kasvanut ja musiikki-ilmaisulinjan hieman pienentynyt.

Jyväskylän normaalikoulun lukioon näyttää ennakkotiedon perusteella pääsevän selkeästi viimevuotista suurempi joukko ensisijaisia hakijoita, ja voidaankin arvioida, että Jyväskylän kaupungissa sijaitsevaan lukioon pääsee viimevuotista useampi niihin ensisijaisesti hakeneista.

Satakunta ensisijaista hakijaa näyttäisi jäävän ilman lukiopaikkaa Jyväskylässä sijaitsevasta lukiosta. Kunkin lukion alin sisäänpääsykeskiarvo tai erityislinjan pistemäärä selviävät kesäkuussa, kun yhteisvalinnan lopulliset tulokset saadaan Opetushallituksesta”, Gradia-lukioiden tulosaluejohtaja Antero Hietamäki arvioi tilannetta heti haun päätyttyä.

Gradian ammatillisiin oppilaitoksiin hakeneet

Gradiassa ammatillista koulutusta järjestävät Gradia Jyväskylä, jossa haussa oli 21 eri ammatillista perustutkintoa, ja Gradia Jämsä, jossa puolestaan tarjolla oli 11 eri tutkintoa.

Gradia Jyväskylä (aloituspaikkoja 1422)

• Ensisijaiset hakijat: 1428

• Kaikki hakijat: 4869

Suosittuja aloja Gradia Jyväskylässä olivat sähkö- ja automaatioala, tieto- ja viestintätekniikka, autoala, logistiikka, hius- ja kauneudenhoitoala sekä liiketoiminta.

Gradia Jämsä (aloituspaikkoja 342)

• Ensisijaiset hakijat: 146

• Kaikki hakijat: 706

Suosittuja aloja Gradia Jämsässä olivat perustason ensihoito, kasvatus- ja ohjausala sekä metsäala.

”Ammatilliseen koulutukseen näyttäisi olevan hyvä määrä hakeutujia, joskin ensisijaisten hakijoiden määrät vaihtelevat tutkinnoittain. Vetovoimaisia ovat jälleen tutut tutkinnot, kuten sähkö- ja automaatioalan perustutkinto. Lisäsimme Gradia Jyväskylän aloituspaikkoja tämän vuoden yhteishakuun, joten opiskelupaikka on mahdollinen saada vaihtoehtoisista tutkinnoista, mikäli ensisijainen hakutoive ei toteutuisi.

Ravitsemis- ja catering-alalle toivoisimme edelleen lisää hakeutujia, sillä alan työpaikat kärsivät tällä hetkellä osaajapulasta ja työllistävät hyvin. Ammatillisessa koulutuksessa yhteishaun rinnalla toimii koko vuoden ajan jatkuva haku, jota kautta on myös mahdollista löytää itselleen sopiva opintopolku. Toukokuussa hakuun tulevassa VALMA-koulutuksessa (ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus) on myös hyvin opiskelupaikkoja tarjolla”, yhteishaun ensitietoja luonnehtii Gradia Jyväskylän rehtori Pirjo Kauhanen.

”Ensisijaisten hakijoiden määrä Gradia Jämsään on pienentynyt edellisestä vuodesta muutamalla kymmenellä. Se heijastelee seutukunnan ja muiden lähikuntien nuorisoikäluokan pienenemistä. Gradia Jämsään jatkuva haku onkin ollut pääasiallinen hakuväylä”, toteaa puolestaan Gradia Jämsän rehtori Petteri Järvinen.

Lopulliset yhteishaun valinnan tulokset saadaan Opetushallituksesta aikaisintaan 11. kesäkuuta. Gradiaan valituille ilmoitetaan opiskelupaikasta sähköpostilla. Valitun tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta viimeistään 25. kesäkuuta.

Jatkuva haku toinen väylä ammatilliseen koulutukseen ja aikuislukioon

Gradian ammatilliseen koulutukseen voi hakeutua myös jatkuvassa haussa joustavasti ympäri vuoden. Hakuajat vaihtelevat koulutuksittain. Hakea voivat kaikki, jotka haluavat hankkia ammatillisen tutkinnon tai kehittää osaamistaan.

Gradia-lukioista Jyväskylän aikuislukioon voi ilmoittautua opiskelijaksi läpi vuoden. Opiskelijaksi otetaan 18 vuotta täyttäneet. Aikuislukiossa voi suorittaa koko lukion ja ylioppilastutkinnon tai opiskella yksittäisiä aineita.

Lisätietoja

Pirjo Kauhanen, Gradia Jyväskylän rehtori, puh. 040 341 6152
Petteri Järvinen, Gradia Jämsän rehtori, puh. 040 341 5022
Antero Hietamäki, Gradia-lukioiden tulosaluejohtaja, puh. 040 341 4800

www.gradia.fi/yhteishaku

https://www.gradia.fi/jatkuva-haku

Miksei hallitus tee mitään? Ilmastotoimia tarvitaan nyt!

Politiikka näyttää oppositiopuolueen suunnalta katseltuna tällä hetkellä eriskummallisella tavalla toimettomalta. Oppositiosta on tietysti helppo huudella, kun ei itse tarvitse olla tekemässä kompromisseja. Hallituksen toiminta on kuitenkin niin erikoista, että on paikallaan esittää joitain huomioita hallituksesta näin oppositiolinssien läpi.

Aloitetaan kuitenkin positiivisista asioista: poliittinen valta näyttää toisenlaiselta kuin ennen. Hallitusta johtaa nuoret naiset ja selkeästi Sanna Marin on kyennyt nousemaan jopa kansainvälisesti symboliksi suomalaisen tasa-arvon edustajana. Politiikan sisällöt ja hallituksen kyky ajaa edes omia kärkihankkeitaan tuntuvat kuitenkin olevan hukassa. Omat huoleni tällä hetkellä liittyvät erityisesti ilmastoon.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa minua on ihmetyttänyt erityisesti vihreiden toiminta ja heidän kykynsä edistää tavoitteitaan. Ilmastomarsseilla marssiminen ja kovat vaatimukset eivät ole realisoituneet luvatuksi kunnianhimoiseksi ilmastopolitiikaksi, vaikka asiaa kuinka yrittäisi vääntää ja kääntää mediassa. Edes turpeen verotukea ei olla pystytty lopettamaan. Hallituksen toimenpiteet ovat typistyneet tiekarttojen laadintaan ja työryhmien perustamiseen. Tämä on aikamoinen muutos verrattuna puheisiin maailman kunnianhimioisimmasta ilmasto-ohjelmasta.

Tavoitteet ja suunnitelmat eivät vielä itsekseen toteudu ja se toteutus on todella jäänyt vajavaiseksi. Jännitteet vihreiden ja muun hallituksen välillä näyttävät myös melko suurilta: Vihreät ovat onnistuneet marssimaan ulos helmikuun alussa yhteisistä neuvotteluista ja heidän idealistista asennettaan on kritisoitu myös hallituksen sisällä. On melko surullista, että lause ”Minne katosi #nytonpakko?” on muodostunut jo kliseiseksi ilmaukseksi osoittamaan turhautumista hallituksen toimimattomuutta kohtaan. Mainittakoot vielä, että se oli Sipilän hallitus, joka pystyi tekemään Suomen historian suurimman ilmastoteon päätöksellään kivihiilen käytön lopettamisesta vuoteen 2029 mennessä.

Ainoastaan vihreiden suomiminen hallituksen toimimattomuudesta ei kuitenkaan olisi oikeudenmukaista. Hallitus vaikuttaa oppositiosta katseltuna laajemminkin lamaantuneelta. Eduskunnassa valiokunnat peruvat kokouksiaan, kun niillä ei ole asioita käsiteltävänä ja hallituksen esitykset ovat vähissä tai loistavat poissaolollaan. Erimielisyyksiä riittää myös keskustan tiukemman talouskurin ja vihreiden, SDP:n ja vasemmiston löysemmän budjettilinjan välillä. Jos hallituksen kyky hoitaa tämän maan asioita ei parane, tämä opposition räksyttäjä ei pysty hallitukselle kovin hyviä pisteitä antamaan ja saman tosiasian hyväksymistä toivoisin hallituspuolueiden edustajilta. Nöyrä ja vilpitön toiveeni onkin siis, että hallituksessa siirryttäisiin erimielisyyksien ja kirkasotsaisten vaatimusten sijaan maltillisen pragmatismin tielle. Näinä epävakaina aikoina olisi erityisen tärkeää säilyttää kansalaisten usko hallituksen toimintaan.

Jeremias Nurmela
Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja
0442907595
jeremias.nurmela@kokoomusopiskelijat.fi

Suomen Golfliiton järjestämässä Golfgaala-tapahtumassa palkittiin vuoden 2019 onnistujia. Suomen Golfkentät ry:n viime vuosien kärkihanke, Hiilineutraali Golfkenttä sai vastaanottaa vuoden 2019 ympäristöpalkinnon. Meri-Teijo Golfin pilotista käynnistynyt hiilijalanjäljen mittaus on saanut toimialalta hyvän vastaanoton.

Golfkentille räätälöity laskentamalli mittaa niiden hiilijalanjäljen ja tuottaa ehdotuksen sen pienentämiseksi. Mittaus perustuu golfkentän toiminnan aiheuttamaan ilmastonlämpenemisvaikutukseen elinkaariarviointimenetelmää ja kansainvälisiä laskentastandardeja noudattaen. Mittaustuloksia tullaan myös vertailemaan eri kenttien kesken, jolloin poikkeamiin päästään heti puuttumaan.

Hanke saa innostumaan

Palkinnon Golfgaalassa vastaanottanut, Meri-Teijo Golfin hallituksen puheenjohtaja, Tommy Skogster muisteli kiitospuheessaan hankkeen syntyhetkeä. – Pelasin viisi vuotta sitten Meri-Teijossa CLC:n toiminnanjohtajan Jouni Kerosen kanssa, ja keskustelu kääntyi Jounin erikoisosaamiseen, ympäristöasioihin, aloitti Skogster. – Meille syntyi vahva yhteisnäkemys, että golfkentät voisivat toimia asiassa edelläkävijöinä. Meri-Teijo Golfissa tehdyssä pilotissa oli mukana Lappeenrannan tekninen yliopisto laskentamallia toteuttamassa, hän lisää.

Meri-Teijo Golfin tulosten valmistuttua Skogster päätti esitellä hanketta Suomen Golfkentät ry:n hallitukselle, jonka jäsen hän itsekin oli. SGK:n hallitus tutustui hankkeeseen huolella ja totesi sen sopivan erinomaisesti yhdistyksen strategiaan – haluun lisätä kenttien elinvoimaisuutta.

Kansainvälinen hanke

Koska Suomessa saatiin kymmenittäin kenttiä nopeasti mukaan, ryhdyttiin tutkimaan hankkeen kansainvälisiä mahdollisuuksia. Helmikuussa 2020 laskentamallia esiteltiin Euroopan yhdistyksen konferenssissa 150 eurooppalaiselle golfvaikuttajalle.

Yhdistys järjestää vuosittain myös golfin ilmastoseminaarin, jossa on vieraillut eturivin asiantuntijoita eri aloilta.

– Ympäristöasioissa jokaisen meistä on tehtävä oma osuutemme, painottaa Suomen Golfkentät ry:n toimitusjohtaja Antti Hiltunen. Golfkentillä on maailmanlaajuisesti muitakin ympäristöohjelmia, mutta Hiilineutraali Golfkenttä –hanke tuo siihen selkeän laskettavan luvun. Ja kuten sanonta kuuluu, jos sitä voi mitata, sitä voi parantaa. Jo nyt tiedetään, että käyttämällä golfkentänhoidon dieselkoneissa uusiutuvaa biopolttoainetta, voidaan niiden hiilijalanjälkeä pienentää yli 80 %. Pelastetaan siis maapallo – yksi golfkenttä kerrallaan!

Lisätietoja tapahtumasta ja Hiilineutraali Golfkenttä -hankkeesta antaa toimitusjohtaja Antti Hiltunen, Suomen Golfkentät ry. Puh. 0400 355 434, antti.hiltunen@golf.fi

Kuvateksti: Kuvassa Suomen Golfkentät ry:n hallituksen jäsenet palkintoseremonian jälkeisessä yhteiskuvassa. Vas. Timo Mansnerus, Antti Ahti, Jarmo Leiniö, Pekka Raitala, Soili Pelkonen, Tommy Skogster, Lassi Kiviniemi ja Jukka Rimpiläinen.

Lohkojako joulukuussa Helsingissä pelattavaan salibandyn miesten MM2020-lopputurnaukseen arvottiin tänään.

Samalla varmistui, että Suomi kohtaa lohkovaiheessa pahimman kilpakumppaninsa Ruotsin. A-lohkoon Suomen ja Ruotsin ohella tulevat Tanska ja Latvia.

Arvonnan jäljiltä MM2020-kisojen lohkot ovat (suluissa ranking):
Lohko A: Suomi (1), Ruotsi (2), Tanska (7), Latvia (8)
Lohko B: Sveitsi (3), Tshekki (4), Saksa (5), Norja (6)
Lohko C: Slovakia (9), Puola (12), Thaimaa (14), Yhdysvallat (15)
Lohko D: Kanada (11), Australia (13), Singapore (16), Japani (17)

Kaikkiaan MM-kisoissa 4.-12.12. nähdään 16 maata alkuvuoden MM-karsintojen jäljiltä. Aasian-Oseanian karsinnat tosin peruttiin koronavirusuhan vuoksi, joten paikat tuon alueen maille myönnettiin rankingin perusteella. Suomi kisaisäntänä sai suoran paikan kisoihin.

Lohkoarvontaa varten maat oli jaettu neljään koriin rankingin mukaisesti. Lohkoihin A ja B arvottiin kaksi maata rankingin sijoilta 1-4 ja kaksi maata sijoilta 5-8.  C- ja D-lohkoihin puolestaan arvottiin maat rankingin alemmilta sijoilta.

Lohkovaiheessa maat kohtaavat toisensa kertaalleen, jonka jälkeen lohkojen A ja B kaksi parasta joukkuetta selviytyvät suoraan puolivälieriin. Näiden lohkojen kolmoset ja neloset pelaavat lohkojen C ja D ykkösiä ja kakkosia vastaan karsintakierroksen pääsystä puolivälieriin, loppujen jatkaessa sijoitusotteluissa.

Kansainvälinen Salibandyliitto vahvistaa MM-turnauksen otteluohjelman maaliskuun aikana.

Suomen miesten salibandymaajoukkue on maailmanmestari kaksista edellisistä MM-kisoista vuosilta 2016 ja 2018.

Suomen hallitus on päättänyt laatia koulutuspoliittisen selonteon, joka määrittää koulutuksen suuntaa ja tavoitteita pitkälle aikavälille. Selonteko annetaan eduskunnalle syksyllä 2020. 

Suomen Lukiolaisten Liitto asettaa kahdeksan tavoitetta koulutuspoliittiselle selonteolle. Niillä kehitetään laadukasta lukiokoulutusta ja lukiolaisten hyvinvointia. SLL:n mukaan selonteolla voidaan luoda tulevaisuuteenkatsova suunnitelma koulutuspolitiikan rakentamiselle.

“Toivomme, että selonteossa asetetaan rohkeasti kunnianhimoisia tavoitteita koulutuspolitiikan kehittämiselle ja katsotaan sitä pitkäjänteisesti vuosikymmeniksi eteenpäin”, linjaa puheenjohtaja Adina Nivukoski.

“Pidämme koulutuspolitiikan yhtenä keskeisimpänä haasteena lyhytjänteisyyttä, minkä vuoksi kokonaiskuva jää yksittäisten toimenpiteiden ja hankkeiden varjoon. Selonteossa täytyy olla  ratkaisuja koulutuksen rahoituksen ja saavutettavuuden turvaamiseksi muuttuvassa maailmassa.“

 
Tavoitteemme koulutuspoliittisen selonteon laatimiseen:

• Koulutuksen rahoituksen kunnianpalautus

• Laadukasta lukiokoulutusta saavutettavasti

• Joustavuutta nivelvaiheisiin

• Ylioppilaskirjoitukset ovat lukiokoulutuksen kivijalka

• Opinto-ohjaus keskiöön

• Pirstaleisesta opintotuesta kohti kattavaa sosiaaliturvaa

• Panostuksia opiskeluhuoltoon ja lukiolaisten hyvinvointiin 

• Osallisuus tasa-arvotekijänä

Tutustu tavoitteisiin tarkemmin täältä.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Adina Nivukoski, 050 377 9700, adina.nivukoski@lukio.fi

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta v. 2035. Hiilineutraalius tarkoittaa käytännössä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä murto-osaan nykyisestä ja hiilinielujen vahvistamista esimerkiksi metsänkasvua lisäämällä. Hallitus on käynyt pääministeri Sanna Marinin johdolla neuvotteluja siitä, kuinka kansallisiin päästötavoitteisiin päästään. Tärkeäksi keskustelunaiheeksi on noussut turpeen energiakäyttö. Turve luetaan hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi, ja rinnastetaan päästöjen laskennassa fossiiliseksi luonnonvaraksi, joten sen poltto kiihdyttää ilmastomuutosta. Hallitus päätti perustaa keskusteluiden pohjalta kansallisen turvetyöryhmän, jotta turpeen energiakäytön alasajo tapahtuu oikeudenmukaisesti.

Turpeen käytön alasajolla on merkittäviä vaikutuksia Etelä-Pohjanmaalla. Energiaturpeesta luopuminen vaikuttaa eniten juuri Pohjanmaan maakunnissa, sillä näillä alueilla turpeen tuotanto on intensiivisintä. On tärkeää, että turpeen alasajon vaikutuksiin osataan varautua ajoissa ja tarjota korvaavia elinkeinoja nykyisille yrittäjille. Oma lukunsa on turpeentuotannosta vapautuvat suonpohjat, joiden uudesta maankäytöstä tulee päättää maanomistajien ehdoilla.

Ilmastotavoitteiden näkökulmasta energiaturpeen käytön merkittävä väheneminen on kuitenkin vain kolikon kääntöpuoli, sillä päästöjä syntyy myös turvekentillä maatuvasta turpeesta. Turve hajoaa ojitetuilla alueilla vuosikymmenten kuluessa, ja turpeen polton lopettamisella saadaan aikaan vain lyhytkestoisia päästövähennyksiä. Maankäyttösektorin päästöt on otettu EU:n kansallisissa laskelmissa huomioon vuodesta 2018, ja tämä tuntuu soisen Suomen päästöbudjetissa.

”Meidän pitäisi kompensoida maankäyttösektorin päästöjä vahvistamalla hiilensidontaa turvemailla. Tämä voidaan tehdä mm. metsittämällä turvekenttiä. Ongelmana on toisaalta se, että nykyiset jälkikäyttösuositukset eivät perustu ilmastopäästöihin vaan vesitalouden ehtoihin. Tarvitsemme siis lisätutkimusta sellaisista jälkikäyttömenetelmistä, jotka tähtäävät sekä päästöjen pienentämiseen että taloudellisesti kannattaviin jälkikäyttömuotoihin”, selventää Kari Laasasenaho Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

”Tarvitaan myös uusia ja innovatiivisia maakäyttömuotoja ja liiketoimintamalleja osana soiden jälkikäyttöä ja turvetuotannon työpaikkojen turvaamista.”

Tutkimustarpeen ympärille on koottu kansainvälinen hankekonsortio Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) johdolla. SeAMKissa hanketta ovat valmistelleet Kari Laasasenahon lisäksi erityisasiantuntija Risto Lauhanen sekä asiantuntijat Otto Läspä ja Elina Koivisto.

Mukana kansainvälinen huippututkimusryhmä

Hankekonsortio on hakenut rahoitusta suonpohjien innovatiivisten jälkikäyttötapojen tutkimiseen. Hankekonsortioon kuuluu SeAMKin lisäksi Helsingin yliopisto (Ilmakehätieteiden keskus INAR), Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus sekä Ruotsin maatalousyliopisto, Skogstyrelsen ja Kommunbränsle i Ådalen AB.

Helsingin yliopiston tutkimusryhmä tekee kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ekosysteemien ja ilmakehän välisestä vuorovaikutuksesta. INARista hankkeen valmistelussa ovat olleet mukana akateemikko Markku Kulmala ja apulaisprofessori Annalea Lohila. Markku Kulmala on yksi maailman siteeratuimpia geo- ja ilmastonmuutostutkijoita ja hän on kansainvälisesti palkittu tutkija. Annalea Lohila taas on mukana laatimassa seuraavaa Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) arviointiraporttia ja lukeutuu johtaviin turvemaiden maankäytön ilmastovaikutusten tutkijoihin maailmassa.

Tutkimuslaitteistoa Etelä-Pohjanmaalle

”Turvetuotannosta vapautuvien alueiden ilmastovaikutuksista ei ole aiemmin tehty paljon tutkimusta.  Aiempi tutkimus on keskittynyt enemmän metsäojitettujen soiden ja suopeltojen päästöjen arviointiin. Kuivatetut suot ja maankäyttö niillä on paitsi kansallisesti myös maailmanlaajuisesti katsoen merkittävä päästölähde, joten tarvitsemme kipeästi lisätietoja eri jälkikäyttömuotojen ilmastovaikutuksista, erityisesti vanhojen turvetuotantoalueiden ja niille suunniteltujen jälkikäyttömuotojen vaikutuksista”, Annalea Lohila kertoo.

Pirkanmaalla sijaitsevan INAR:n Hyytiälän metsäaseman näkökulmasta lähimmät intensiivisimmät turvetuotantoalueet sijaitsevat juuri Etelä-Pohjanmaalla. Tästä syystä Seinäjoen ammattikorkeakoulu on luonnollinen yhteistyökumppani.

”Meillä on valmius sijoittaa tutkimuslaitteistoa Etelä-Pohjanmaalle. Tutkimuslaitteisto mittaisi turvetuotannosta vapautuvien suonpohjien kasvihuonekaasutaseita ja pienhiukkasten muodostumista. Pystyisimme tulosten perusteella arvioimaan suonpohjien päästöjä ja laatimaan johtopäätöksiä siitä, miten maksimoidaan niiden jälkikäytön hiilensidonta. Tutkimuslaitteistoa varten on valmis rahoitus, mutta tarvitsemme hankekonsortion apua ja rahoitusta laitteiston ylläpitoon. Toivomme todella, että näin tärkeä aihe saisi tutkimusrahoitusta”, Markku Kulmala summaa.

Tutkimuslaitteiston arvo on satoja tuhansia euroja ja se sisältää ainutlaatuista mittaustekniikkaa. Hankkeen arvo on nähty myös MTK:ssa:

”On tärkeää, että turpeentuotannon alasajo tapahtuu yrittäjien näkökulmasta oikeudenmukaisesti ja hallitusti, koska kyseessä on merkittävä maaseudun elinkeino. Toivomme, että hankekonsortio voi tukea Marinin hallituksen asettaman turvetyöryhmän toimintaa. Hankkeella on tärkeä alueellinen merkitys Etelä-Pohjanmaalle, jossa turvetuotannolla on iso merkitys. Arvokkaiden tutkimuslaitteistojen sijoittuminen alueelle on myös imagohyöty. Maanomistajilta tulee varmasti tuki tutkimustyölle, sillä tarvetta ajantasaisella tutkimustiedolla todellakin on”, MTK:n metsälinjan Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Mikko Syri toteaa.

”Hankkeen tulosten jalkauttamisessa ja sidosryhmien kuten maanomistajien ja yrittäjien kuulemisella on iso merkitys hankkeen onnistumisen kannalta”, hankkeessa mukana oleva Iida Viholainen Suomen metsäkeskuksesta summaa.

Lisätietoja:

Kari Laasasenaho
asiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
kari.laasasenaho@seamk.fi
+358 40 680 7631