Green Bond –vuosiraportissa esitellään Fingridin vihreällä joukkovelkakirjalla rahoittamat hankkeet ilmasto- ja ympäristövaikutuksineen.

Fingrid on julkaissut Green Bond -vuosiraportin "Green Bond Investor Letter and Impact Report" (linkki raporttiin). 

Raportti kuvaa yhtiön vuonna 2017 liikkeeseen laskemalla 100 miljoonan euron vihreällä joukkovelkakirjalla (Green Bond) rahoittamat investointihankkeet ja näiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Green Bondista saadut varat allokoitiin yhteentoista investointihankkeeseen, joilla liitetään uusiutuvan energian tuotantoa kantaverkkoon tai pienennetään sähkön siirron teknisiä häviöitä.

Vuodesta 2019 alkaen Fingrid raportoi hankkeiden vaikutuksena myös vältettyjen epäsuorien hiilidioksidipäästöjen määrän uusiutuvan energian tuotantoon liittyvien hankkeiden osalta. Näiden vaikutusten arvioidaan olevan 330 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2019. Vaikutukset on varmennettu Mitopro Oy:n toimesta.

Fingridin Group Treasurer Jussi Pohjanpalo näkee Green bondit hyvänä tapana rahoittaa investointeja, nimenomaan vihreisiin investointeihin kohdistettuna yksilöitynä rahoituksena:

- Fingrid haluaa käyttää jatkossakin vihreää rahoitusta, sillä se tukee yhtiön tavoitetta mahdollistaa siirtyminen kohti puhdasta sähköjärjestelmää. Vihreä rahoitus myös sopii kokonaisvastuulliseen toimintatapaamme, johon kuuluvat muun muassa hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi, palvelu- ja tavaratoimittajien vastuullisuusauditoinnit sekä toimittajien sitouttaminen yhtiön yritysvastuuvaatimuksiin toimittajille, Pohjanpalo toteaa.

Lisätietoja:
Jussi Pohjanpalo, Group Treasurer, Fingrid
jussi.pohjanpalo(at)fingrid.fi

Suomen merkittävimmän nuorten yrittäjyyskilpailun Uskalla Yrittää -semifinaaliin Helsingissä osallistui perjantaina 6.3. yli 200 nuorta. Tuomaristo valitsi yhteensä 12 finalistia.

Voittoa tavoittelemattoman Nuori Yrittäjyys ry:n (NY) järjestämässä Uskalla Yrittää -kilpailussa on mukana vuosittain n. 600 uutta yritystä, joita peruskoulun oppilaat ja toisen asteen opiskelijat ovat perustaneet tänä lukuvuonna kouluissaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. Semifinaalit järjestetään yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa.

Yritykset esittelivät toimintaansa ja myivät tuotteitaan ja palveluitaan Kauppakeskus Kaaressa neljän tunnin ajan perjantaina iltapäivällä. Messut avasi kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen. Kaikki semifinaaliin osallistuneet NY-yritykset ja liikeideat löytyvät täältä.

Finaaliin valitut ja tuomariston perusteet

Uusimaa

Paras tuote
Stuffit NY, Vihdin Lukio, Vihti

Tuotteessa on otettu huomioon kiertotalous ja kestävä toimitusketju. Tuote on myös laadukas.

Paras palvelu
Homma Hanskassa NY, Riihenmäen koulu, Mäntsälä

Palvelussa on innovatiivinen hinnoittelumalli. Tiimiläiset ovat 100 prosentilla mukana liiketoiminnassaan, mikä tekee toiminnasta luotettavaa.

Paras liikeidea
PAM-Security NY, Hyria koulutus, Hyvinkää

Yrityksen hinnoittelu on kohdillaan ja palvelu on mietitty loppuun asti. Kokonaisuus on ehjä ja asiakaspalvelu on erittäin ystävällistä. Yritys on myös tuottanut toimintaa tukevaa mainosmateriaalia.

Paras yhteiskunnallinen yritys
Veikkolan muona mopo NY, Veikkolan koulu, Kirkkonummi

Yritys on ihmisläheinen ja tekemisestä huokuu asiakaspalveluhenkisyys. Palvelulle on löydetty markkinarako omalla alueella.

Paras peruskoulun NY-yritys
Simona NY, Riihenmäen koulu, Mäntsälä

Yrityksellä on mahdollisuus viedä liiketoimintaansa eteenpäin. Tiimiläisillä on selkeät roolit ja ovat tehneet liikeideasta selkeän B2B-palvelun. Yritys on myös saanut vakuutettua isoja yrityksiä ammattitaidolla.

Paras toisen asteen NY-yritys
Clours NY, Keudan ammattiopisto, Kerava

Yrityksellä on vahva tietotaito ja tiimiläiset ovat todella hyviä myyjiä. Konsepti on selkeä ja siinä yhdistyvät työelämä ja yrittäjyys.

Pääkaupunkiseutu

Paras tuote
Amna NY, Omnia, Espoo

Yrittäjällä on vastuullinen ja eettinen käsityötuote. Tuotteella on jo jälleenmyyjiä tulossa ja sillä on potentiaalia kehittyä vielä paremmaksi. Tuote on kokonaisvaltaisesti ja yksityiskohtaisesti toteutettu.

Paras palvelu
Bluemountain Explainers NY, Mercuria, Vantaa

Palvelu on visuaalisesti erinomaisesti toteutettu kokonaisuus. Yritys on tehnyt validointia ja tunnistanut asiakkaiden ongelmia. Kokonaisuus on mietitty valmiiksi ja yrityksellä on jo asiakkaita. Yrityksellä on myös selkeä hinnoittelumalli ja toiminnan kansainvälistämistä on mietitty alusta alkaen.

Paras liikeidea
Two Smiles NY, Lauttasaaren kansainvälinen liiketoiminnan lukio, Helsinki

Yrityksen kokonaisuus on kunnossa ja liikeidealla on potentiaalia työllistää myös muita kuin itsensä. Yrityksellä on myös erinomaiset verkkosivut.

Paras yhteiskunnallinen yritys
Problematic Wear UF, Mattlidens gymnasium, Espoo

Yritys on kokonaisuudessaan erinomainen kokonaisuus ja koko toimintaprosessi on suunniteltu kestävästi. Yrityksen tuotteet on linkitetty yhteiskuntaan, vaikuttamiseen ja hyväntekeväisyyteen.

Paras peruskoulun NY-yritys
SeaBerry NY, Kirkkojärven koulu, Espoo

Yritys on kehittänyt uuden tuotteen, jolla on uutuusarvoa. Tuotteella on paljon potentiaalia menestyä ja sen takana on hyvä tiimi. Myös yrityksen messupiste oli vaikuttava ja kutsui ostamaan.

Paras toisen asteen NY-yritys
Time For Your Child NY, Lauttasaaren kansainvälinen liiketoiminnan lukio, Helsinki

Yritys on tehnyt tuotteistamisen todella hyvin. Tiimillä oli erinomainen energia messupisteellä ja seuraava askel yrityksen kehittämiseen oli jo mietittynä. Yritys on tunnistanut kohderyhmänsä ja markkinointikanavansa mallikkaasti.

Finaaliin valittujen lisäksi yrityksiä palkittiin kunniamaininnoin seuraavissa kategorioissa:

• Paras myyntipuhe: World’s bag NY, Veikkolan koulu, Kirkkonummi
• Paras messupiste: Puuha Pirkot NY, Riihenmäen koulu, Mäntsälä

Parhaat NY-yritykset valitsi liike-elämän tuomaristo:

• Pirjo Koponen, OP
• Katriina Halme, Kauppakeskus Kaari
• Eeva Toivonen, Kuntarahoitus
• Veikko Väyrynen, Aalto Entrepreneurship Society
• Tim Karike, Kivapåkomand
• Joel Edström, Dunk (De Ungas Musikförbund i Svenskfinland)
• Aide Tonts, T’Aide Living
• Petra Bedda, Puunto Oy

Mukana oli nuoria näistä oppilaitoksista:

• Etu-Töölön lukio
• Helsingin kielilukio
• Hyria koulutus
• Keuda ammattiopisto
• Kyrkslätt gymnasium
• Laurea ammattikorkeakoulu
• Lauttasaaren kansainvälisen liiketoiminnan lukio
• Lauttasaaren yhteiskoulu
• Omnia
• Mattlidens gymnasium
• Mercuria
• Ressun lukio
• Sotungin lukio
• Stadin ammatti- ja aikuisopisto
• Vihdin lukio

EM-kisat kesällä Portugalissa

Suomen parhaat Vuosi yrittäjänä -ohjelman yritykset kokoontuvat jälleen ensi keväänä Uskalla Yrittää -finaaliin Helsinkiin, 22.-23.4.2020. Finaali on ohjelmien Suomen mestaruuskilpailu. Valtakunnan paras nuorten yritys edustaa heinäkuussa Suomea Nuori Yrittäjyys -yritysten EM-kilpailuissa Portugalissa, Cascaisissa.

Lisätietoja:

Nuori Yrittäjyys ry:n operatiivinen johtaja
Eemeli Alanne, 045 855 6345
eemeli @ nuoriyrittajyys.fi 

Koronan kaltaiset epidemiat pakottavat yritykset kehittämään teknologiavälitteistä työskentelyä. Myös asiantuntijoiden tekemä keikkatyö yleistyy, sillä työelämän nopea muutos edellyttää osaamisen jatkuvaa kehittämistä, sanoo LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist.

Työn tekemisen tavat muuttuvat nopeasti. LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist uskoo, että jatkossa erityisesti asiantuntijatyössä työt jakaantuvat entistä useammin ns. 80­-20-mallin mukaisesti.

Tällöin työntekijän tekemästä työajasta esimerkiksi 80 prosenttia olisi tehtävään sidottua palkkatyötä, ja loput 20 prosenttia oman osaamisen myymistä eri alustojen tai projektien kautta erilaisten asiantuntijaryhmien käyttöön.

”Nopeat, väliaikaiset asiantuntijaryhmät hyödyntävät digitaalisia teknologioita ja pystyvät siten ratkomaan erilaisia ongelmia ajasta ja paikasta riippumatta. Ryhmät pystyvät kytkemään yhteen nopeasti erilaista asiantuntemusta yli yksikkö-, organisaatio- ja usein myös maarajojen”, Blomqvist toteaa.

Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia

Blomqvist tutkii digitalisaation mahdollistamia uusia organisoitumismuotoja, esimerkiksi yritysten välisiä ekosysteemejä, asiantuntijayhteisöjä ja tiimejä. Hän on mukana muun muassa Etelä-Karjalan Greenreality -verkoston tutkimushankkeessa, jossa luodaan nopeita tiimejä, joissa eri alojen asiantuntijat yhdistävät voimansa erilaisten ympäristö- ja ilmasto-ongelmien ratkaisemiseksi liiketoimintalähtöisesti.

Työntekijälle kuuluminen asiantuntijaryhmään voi olla keino ylläpitää omaa osaamista ja kokea työn merkityksellisyyttä. Yritykselle oman työntekijän lainaaminen asiantuntijatiimiin on mahdollisuus saada uutta tietoa omaan organisaatioon sekä tapa pitää työntekijä motivoituneena. Ennen kaikkea asiantuntijatiimit voivat olla mahdollisuus saada sellaista osaamista hetkeksi käyttöön, jota ei muuten olisi tarjolla.

Nuoret työntekijät etsivät työltä ennen kaikkea merkityksellisyyttä ja joustavuus voi olla yksi keino tehdä työpaikka kiinnostavaksi.

”Tällä tavoin asiantuntija voidaan saada mukaan projektiin esimerkiksi 30 prosenttisesti kolmen kuukauden ajaksi. Joku voi haluta asua Etelä-Karjalassa ja myydä osaamistaan nopeiden tiimien kautta maailmalle, ja toinen puolestaan tehdä töitä täkäläiselle yritykselle, vaikka ei haluisi muuttaa Etelä-Karjalaan”, Blomqvist toteaa.

Yleistyy viidessä vuodessa – tai nopeammin koronan takia

Uudet työnteon mallit tulevat yleistymään Suomessa seuraavan viiden vuoden aikana, Blomqvist uskoo.

”Korona-epidemia on musta joutsen, joka saattaa osaltaan nopeuttaa kehitystä.”

Uudet organisoitumistavat leviävät työyhteisöissä yleensä edelläkävijöiden kautta. Teknologia mahdollistaa jo nyt yli rajojen tapahtuvan yhteistyön, mutta suuret massat siirtyvät käyttämään uusia työtapoja yleensä isojen mullistusten tai pakon edessä. Paraikaa monet yritykset joutuvat järjestämään työteon tapoja uudelleen koronaviruksen aiheuttamien matkustuskieltojen ja kotikaranteenien takia.

”Työmatkustaminen vähenee. Taustalla vaikuttavat koronan kaltaiset epidemiat, ilmastonmuutos ja säästösyyt. Tavat ihmisten kohtaamiseen muuttuvat.”

Blomqvist on tutkinut digitalisaatiota ja uusia organisoitumismuotoja jo pitkään. Innoitus tutkia teknologiavälitteistä nopeaa organisoitumista lähti liikkeelle hänen työskennellessään vierailevana tutkijana Stanfordin yliopistossa. Piilaaksossa paljon osaamista on kasaantunut pienelle alueelle ja ratkaisuja ongelmiin syntyy tiiviissä kanssakäymisessä koko ajan.

”Kun palasin Suomeen, huomasin, että meillä on hajallaan hyvin edistynyttä tutkimusta ja ideoita, mutta ne eivät realisoidu samalla tavoin uusiksi innovaatioiksi. Heräsi kysymys, kuinka Suomessa voitaisiin yhdistää hajallaan oleva osaaminen nopeasti tilapäisiksi ryhmiksi, joissa voidaan nopeasti ratkoa bisneksen ongelmia tai luoda uutta”, Blomqvist kuvaa.

Epäonnistuminen opettaa

Blomqvist tutkii eri yritysten onnistumisia ja epäonnistumisia. Ideana on tutkimuksen kautta mallintaa uudenlaisia toimintatapoja ja oppia edelläkävijöiden kokemuksista.

”Suurin osa yrityksistä luoda uutta yritystoimintaa tai innovaatioita epäonnistuu. Tutkijan näkökulmasta ne prosessit voivat olla joskus jopa kiinnostavampia kuin onnistumiset, sillä niistä opitaan paljon.”

Yritysten välisessä verkostoyhteistyössä epäonnistumisten yhteinen nimittäjä on usein eri tavoitteiden yhteensovittamisen vaikeus, kommunikaatio-ongelmat sekä resurssien puute. Onnistumista taas ennakoivat erilaisten asiantuntijoiden yhteen tuominen ja pehmeät taidot, kuten kommunikaatio, sitoutuminen ja luottamus. Myös teknologiavälitteinen yhteistyö vaatii osallistujilta kommunikaatio- ja yhteistyöosaamista onnistuakseen.

”Teknologia on vain väline, vasta ihmiset luovat sillä arvoa”, Blomqvist sanoo.

Kirsimarja Blomqvist on LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professori. Blomqvist valittiin vastikään valtiovarainministeriön asettaman valtakunnallisen tekoälyn ja digitalisaation asiantuntijaryhmän vakituiseksi jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi.

Lisätietoja:

Professori Kirsimarja Blomqvist, LUT-kauppakorkeakoulu

p. +358 407551693, kirsimarja.blomqvist@lut.fi @KirsimarjaB

Päättäjille suunnattu Nuorisonpuolustuskurssi on järjestetty ensimmäistä kertaa Helsingissä. Kurssin päätöstilaisuus järjestettiin tänään 9.3. Tuomiokirkon Kryptassa ja Helsingin kaupungintalolla.

Apulaispormestari Nasima Razmyar ojentaa kurssitodistusta Helsingin Nuorisonpuolustuskurssin päätöstilaisuudessa. Kuva: Susanna Mikander.

Kurssin suoritti ensimmäisellä kurssikerralla parisenkymmentä kurssilaista. Nuorisonpuolustuskurssilla niin seurakunnissa, kaupungissa kuin eduskunnassakin valtaa käyttävät päättäjät oppivat nuorisotyön roolista nuoren kasvun tukijana, erilaisista nuorisotyön menetelmistä, toimijoista ja toimitavoista sekä nuorisotyön merkityksestä niin Helsingille kuin nuorille itselleenkin. Osana kurssia päättäjät tutustuivat nuorisotyöhön käytännössä.

Nuorisonpuolustuskurssin Helsingissä toteuttivat yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorison palvelukokonaisuus, Kirkko Helsingissä, helsinkiläiset nuorisojärjestöt sekä Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi. Kurssi pilotoi uutta kurssikonseptia, jota on tarkoitus lähteä levittämään koko Suomeen ensi syksynä. Toinen pilottikurssi järjestetään vielä kevään aikana Turussa. Konseptista vastaa Allianssi.

“Kurssin järjestäminen on selvästi vahvistanut yhteistyötä kaupungin, kirkon ja nuorisojärjestöjen välillä. Osallistujapalaute on ollut positiivista, kurssilla mukana olleet kokivat erittäin tärkeänä sen, että nuorisotyön merkitystä nostetaan esiin”, kommentoi järjestökoordinaattori Riikka Nenonen Pääkaupunkiseudun Partiolaisista.

Lisätietoja

Anna Munsterhjelm
toiminnanjohtaja, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
anna.musterhjelm@alli.fi

Salla Merikukka
viestintäpäällikkö, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
salla.merikukka@alli.fi

Haluatko järjestää oman Nuorisonpuolustuskurssin kunnassasi? Ota yhteyttä!

Tervetuloa VALOKUVAMUISTOJA NEUVOSTO-VIIPURISTA 1940-60-LUVUILTA -näyttelyn avajaisiin Etelä-Karjalan museoon, Kristiinankatu 15, Lappeenrannan Linnoitukseen perjantaina 20.3.2020 klo 18!

Avajaiskutsu on alla liitteenä.

Tilaisuus on kaikille avoin.

Avajaispuheet tulkataan suomi-venäjä-suomi.

Tervetuloa!

Ystävällisesti,

Satu Ståhlberg

intendentti, Näyttelyt ja yleisötyö

Lappeenrannan museot

PL 239 (Kristiinankatu 9)

53101 Lappeenranta

tel 040 579 5744

email satu.stahlberg@lappeenranta.fi

www.lappeenranta.fi/museot

Kansallinen elektroninen kirjasto ekirjasto.kirjastot.fi tarjoaa kaikille Suomen kirjastojen käyttäjille pääsyn kolmeen e-kirjaan ajalla 16.3.–5.4.

Kampanjakirjat ovat Hanna-Riikka Kuisman Kerrostalo (Like) ja Briitta Hepo-Ojan Suomea Lohikäärmeille (Otava). Ruotsinkielinen kirja on Karin Erlandssonin Missdåd (Sets). Kirjat aktivoituvat automaattisesti ilman kustannuksia kampanjan ajaksi sekä Ellibs- että Bibliokokoelmiin.

Kirjat ovat lainattavissa ja luettavissa rajoittamattomalla lisenssillä koko kampanjan ajan. Valitut kirjat sopivat erinomaisesti lukupiirien ja koulujen lukulistalle. Kampanjan tavoitteena on tehdä tunnetuksi e-kirjan lukemisen helppoutta ja sen soveltuvuutta sosiaaliseen lukemiseen niin lukupiireissä kuin muissakin sosiaalisen lukemisen kanavissa.

Ystävällisin terveisin
Merja Rostila
erikoiskirjastonhoitaja
Lappeenrannan kaupunginkirjasto
p. 040 6811874
merja.rostila@lappeenranta.fi

Operetti, musikaali vai ooppera, mistä nämä taidemusiikinlajit tunnistaa, miten ne ovat kehittyneet ja mitkä ovat niiden ominaispiirteet? Näihin kysymyksiin saa vastauksen asiantuntijalta Lappeenrannan pääkirjastossa kun musiikkikriitikko, intendentti Tuulikki Närhinsalo pitää pääkirjaston lainaushallissa luennon operetin historiasta ti 17.3. klo 18-19.30.

Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin
Merja Rostila
erikoiskirjastonhoitaja
Lappeenrannan kaupunginkirjasto
p. 040 6811874
merja.rostila@lappeenranta.fi

Monesti palkittu ja kaikkien tuntema norppien suojelija Savonlinnasta kertoo Saimaa-trilogiansa kirjoista (Unelma Saimaasta 1991, Paluu Saimaalle 2009 ja Jää hyvin, saimaannorppa 2019). Hän kertoo kuvin ja sanoin näiden kirjojen tarinat: kuinka teos syntyy ja miten kirja elää.

Juha Taskisen luonnonsuojeluun liittyvä elokuva-, valokuva- ja kirjatuotanto kattaa yli neljä vuosikymmentä ja on valtavan laaja-alainen. Häntä voi pitää yhtenä merkittävimmistä luontokirjailijoistamme.

Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys ja Lappeenrannan kaupunginkirjasto järjestävät yhdessä kaupunkilaisille unohtumattoman illan Juha "Norppa" Taskisen seurassa ke 18.3. klo 18 pääkirjaston lainaushallissa.

Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin
Merja Rostila
erikoiskirjastonhoitaja
Lappeenrannan kaupunginkirjasto
p. 040 6811874
merja.rostila@lappeenranta.fi

§ 11 Maapoliittisen ohjelman päivitys

Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä noudatettavaksi pormestarin esittämän valtuustoryhmien yhdessä sopiman esityksen maapoliittiseksi ohjelmaksi 2030 sekä Ilmari Sjöblomin esittämän muutoksen kohtaan 4.3.1: sana ”vanha” poistetaan.

§ 12 Tuusulanjärven Matkailu ry, väliaikaisrahoitus

Valtuusto päätti

• myöntää korkeintaan 31.000 euron lainan Tuusulanjärven Matkailu ry:lle erikseen laadittavalla velkakirjalla
• että lainan eräpäivä on 30.6.2022
• ettei velalliselta peritä lainasta korkoa eikä muita kustannuksia
• valtuuttaa talousjohtajan sopimaan lainan tarkemmista ehdoista.

§ 13 Oy Apotti Ab, osakkeiden myynti Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymälle ja Apottijärjestelmän käyttöönottoajan siirtäminen

Valtuusto päätti merkitä asian tiedoksi. Lisäksi valtuusto päätti merkitä tiedoksi, että kauppahintaan tulee lisätä svop-sijoitus, joka koostuu hankintarenkaan kustannuksista ja omistajalaskutuksesta, eli kauppahinta on yhteensä 1 001 289 euroa.

§ 14 Valtuustoaloitteet, 31.12.2019 kesken olleet

Valtuusto päätti merkitä tiedoksi 31.12.2019 kesken olleet valtuutettujen tekemät aloitteet.

§ 15 Rosenqvist Ulla, eron myöntäminen luottamustoimesta ja kunnanhallituksen varajäsenen

Valtuusto päätti

• myöntää Ulla Rosenqvistille eron kunnanhallituksen varajäsenen tehtävästä
• valita Satu Heikkilälle uuden henkilökohtaisen varajäsenen kunnanhallitukseen jäljellä olevaksi toimikaudeksi
• valita uudeksi varajäseneksi Salme Nepposen.

§ 16 Rauhala Satu, luottamustoimen päättyminen ja jäsenen valinta Keski-Uudenmaan ympäristölautakuntaan

Valtuusto päätti

• todeta Satu Rauhalan jäsenyyden Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa päättyneeksi
• valita Satu Rauhalan tilalle Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Kirsi Kirveen.

§ 17 Aktiivinen ilmastopäivä lakkoilun sijaan Tuusulan kouluissa, aloite

Valtuusto päätti katsoa Johanna Sipiläisen 7.10.2019 § 135 esittämän Tuusulan Perussuomalaiset -valtuustoryhmän aloitteen tulleen käsitellyksi.

§ 18 Käyttäjäkokemuksen parempi ennakointi ja hyödyntäminen palvelujen sähköistämisessä,

aloite

Valtuusto päätti katsoa Aarno Järvisen 12.11.2018 § 139 tekemän aloitteen käsitellyksi.

§ 19 Ilmoitusasiat / muut asiat

Valtuusto totesi ilmoitusluontoiset asiat tietoonsa saatetuiksi.

Aloitteet:

Aloite uusien luonnonsuojelualueiden perustamisesta Tuusulaan

Aloite edunvalvonnasta Keusotessa

Aloite muovipussittomista roskakoreista kaikkiin kunnan toimitiloihin

Esityslista

Seinäjoen kaupunginteatterin pukusuunnittelija Riikka Aurasmaan Spamalot-musikaalin suunnittelutyö palkittiin teatterialan Thalia-juhlassa Tampereella.

Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ja muut alan yhteisöt palkitsivat maanantaina Thalia-juhlassa vuonna 2019 teatterialalla ansioituneita tekijöitä.

Pukusuunnittelija Riikka Aurasmaa sai ensimmäistä kertaa jaettavan Lavastus- ja pukusuunnittelijat LP:n myöntämän Pukusäde-palkinnon.
- Olen palkinnosta tosi otettu ja ilahtunut, liikuttunutkin.

Palkinnon toi Seinäjoen kaupunginteatterin kesänäyttämöllä, Törnävän kesäteatterissa vuonna 2019 nähdyn Monty Pythonin Spamalot-musikaalin pukusuunnittelu. Se oli Aurasmaalle paitsi mieluinen myös mittava työ.
- Musikaalissa on yli 110 hahmoa, joiden skaala ulottuu ihmisistä eläimiin ja monenkirjaviin olioihin sekä tyylilajeihin. Mukana on tietyt arkkityypit, muun muassa ritarit, mutta vapaasti nähtävissä ja toteutettavissa ollut suunnitteluosio riippui paljon siitä, kuka näyttelijä kuhunkin rooliin oli kiinnitetty. Esimerkiksi näyttelijä-laulaja Anna Victoria Erikssonin esittämä täydellinen Järven neidon hahmo syntyi Arthur Spiderwickin merenneitojen ja Spamalot-kampaaja-maskeeraaja Karoliina Mäen avaruusolentojen innoittamina, jakaa Aurasmaa tunnustusta.

Spamalot esitettiin avoimen taivaan alla ulkonäyttämöllä. Se oli huomioitava pukujen suunnittelussa ja materiaaleissa.
- Aitoa muovia käytettiin paljon, sillä se ei olisi kärsinyt mahdollisesta sateesta. Jokaisen puvun oli myös noustava esiin vallitsevassa yhdessä valotilanteessa, siksi puvut olivatkin kimaltavia, runsaita ja värikkäitä.

Aurasmaa kiittää vuolaasti tiimiään, Seinäjoen kaupunginteatterin ompelimon, kampaamon ja tarpeiston ammattilaisia.
- Kaikki yhdessä pystyimme tekemään tämän! Saatoin suunnitella mitä vain, koska tunnen taitavat tekijämme. He jalostavat ja toteuttavat villeimmätkin ideat. Spamalotissa otimme muun muassa tarpeistonvalmistaja Minna Nortusen kanssa haltuun uusia materiaaleja ja haastoimme toinen toisiamme uusiin ulottuvuuksiin.

Lavastus- ja pukusuunnittelijat LP on lavastajien ja pukusuunnittelijoiden ammattijärjestö, joka on perustettu 1943.

Spamalotin puvuista sanottua:

”Riikka Aurasmaan Spamalot-puvut olivat visuaalisesti loistavaa, kesäpäivän auringonpaisteessa kiiltävää ja kimaltavaa tykitystä, loisto ei haalistunut kesäsateessakaan!”
”Suunnittelu oli idearikasta, leikkisää, raikasta ja toteuttajille mielenkiintoista.”

Kuvat:

1. Pukusuunnittelija Riikka Aurasmaa käytti runsaasti kimallekankaita Spamalot-musikaalissa, jonka pukusuunnittelu palkittiin Thalia-juhlassa Pukusäde-palkinnolla. Kuva: Seinäjoen kaupunginteatteri, Anna Valtari
2. Seinäjoen kaupunginteatterin ompelimossa työskentelevät, ja Spamalot-puvustusta olivat toteuttamassa Jaana Mäki-Jussila (vas.), Riikka Aurasmaa, Eija Koski, Leena Rintala ja Aino Kentta. Kuva: Seinäjoen kaupunginteatteri, Anna Valtari
3. Riikka Aurasmaa Spamalot-kulisseissa työstämässä Järven neidolle suunnittelemaansa haarniskaa, jonka tarpeistonvalmistaja Minna Nortunen toteutti kevyestä ja helposti muotoiltavasta worbla-materiaalista. Kuva: Juho Lindström
- Esityskuvia: https://seinajoenkaupunginteatteri.fi/medialle/spamalot/, traileri https://youtu.be/IDOrHpSKuno, video haarniskan valmistamisesta: https://youtu.be/PdRFyPBNr3U

TPS siirtyi Salibandyliigan puolivälierissä Nokian KrP:tä vastaan 2–0-johtoon kaataessaan vastustajansa tänään kotonaan Kupittaalla maalein 4-3. Ottelua seurasi 1 072 katsojaa. Paikka neljän joukossa aukeaa neljällä voitolla.

TPS vei avauserän maalein 2-1, ja toisen aluksi Miko Kailiala rankaisi harhasyötöstä isäntien kolmannella. Sen jälkeen edettiin osumalla vuorotahtiin. Nokian Simo Paulaharju päätti vastahyökkäyksen kavennukseen, mutta Janne Nurminen napautti takatolpalta isännille 4–2-taukojohdon. Päätöserän puolivälin lähestyessä Joonatan Kovanen syötti ylivoimalla ilmassa poikittain ja Mikko Laakso täräytti etukulmaan illan toisen maalinsa. Siihen maalinteko kuitenkin tänään päättyi, vaikka KrP sai painaa ottelun viimeiset puolitoista minuuttia kuudella neljää vastaan TPS:n Ville Hirvisuon istuessa kaksiminuuttista maalivahdin estämisestä.

Miko Kailiala johti joukkuettaan esimerkillisesti laukomalla TPS:n maaleista kaksi ja syöttämällä yhden.

Anssi Koskisen ottelukuviin

Kolmannet ottelut puolivälieräpareissa Classic–Happee, EräViikingit–SPV ja Oilers–Westend Indians pelataan tiistaina. Tilanne kaikissa kolmessa parissa on viikonlopun otteluiden jälkeen 1-1.

Suomen Bocuse d’Or Akatemian presidentti ja ravintoloitsija Matti Jämsén kannustaa nuoria kokkeja ottamaan osaa alan kilpailuihin. Jämsén sanoo, että hänen uransa sai todellisen lähtölaukauksen Vuoden Kokki -kilpailun voitosta 2005. Nykyään hän mentoroi tulevia kokkilupauksia ja kehittelee uusia ravintolaprojekteja.

Matti Jämsén (s. 1979) on yksi tämän hetken arvostetuimmista suomalaisista keittiömestareista. Jämsenin parinkymmenen vuoden uralle mahtuu työskentelyä arvostetuissa Michelin-tähtiravintoloissa Suomessa ja ulkomailla. Hän on ehtinyt kokata nosturin nokassa, kuumailmapallossa, laskettelukeskuksen huipulla, marketin parkkipaikalla, Arabian tehtaan uumenissa ja vanhan kuunarin ruumassa.

Viime vuosina hän on Bocuse d’Or -pestin lisäksi on ollut mukana perustamassa useita kunnianhimoisia ravintolahankkeita. Järvenpään Citymarketiin yhteyteen syntyi pari vuotta sitten Gastro Bar Sesonki.

Syksyllä Jämsén kohahdutti Soromnoo-projektillla. Helsingin Halkolaiturissa lepäävässä kuunarissa järjestettiin illallisia, joissa kokit olivat oikeassa ja asiakkaat saivat maistaakseen, mitä keittiö keksi heille vain kokata ja tarjota. Joulun alla Jämsén kertoi uudesta Best Adventure of the Day -lounasravintolaketjusta, johon hän palkkaa ammattilaisia, jotka eivät halua tehdä iltavuoroja.

Kilpailu on Matti Jämsénillä verissä. Mies myöntää olevansa erittäin kilpailuhenkinen

Jämsénin ura otti todellisen nousukiidon hänen voitettua vuonna 2005 Vuoden kokki -kilpailun. Suomen Bocuse d’Or edustajana hän oli kaksi kertaa. Vuonna 2011 tuloksena oli viides sija, ja 2015 hän sijoittui neljänneksi, joka on edelleen Suomen kaikkien aikojen paras sijoitus tässä maailman arvostetuimmassa kokkikisassa. Hän on myös voittanut Food & Fun -kisan Islannissa 2011.

Jämsénin mukaan kilpaileminen kannattaa aina. Kokkikisoissa tärkeintä on voittaa itsensä, ja jo sillä tavoitteella kannattaa ottaa osaa kilpailuihin.

”Olen aina ollut äärimmäisen kilpailuhenkinen ja vihannut häviämistä yli kaiken”, hän myönsi viime syksynä Bocuse d’Or Akatemian haastattelussa.

Siitä huolimatta hän pitää kisamenestyksen mukanaan tuomaa laajaa verkostoitumista ja alan ammattilaisten tukea kisavoiton hetken huumaa tärkeämpänä. Vuoden kokki -mestaruus vain 25-vuotiaana oli hänelle käänteentekevää koko uran kannalta.

”Ilman kisan voittoa en olisi tässä. Näin jälkeenpäin on ollut huikeaa huomata, miten menestys auttoi verkostoitumaan ja avasi ovia sellaisiin paikkoihin, joihin minun olisi muuten ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta päästä”, Jämsén summaa menestyksen merkityksen.

Suhdeverkoston arvoa hän ei suostu rahassa edes mittaamaan. Hän muistuttaa, että tänä päivänä kokkien ja keittiömestareiden on osattava tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

”Yksin on tällä alalla tosi vaikea pärjätä. Meillä on toki loistavia kokkeja, jotka ovat luoneet uransa yksin maailmalla. Se vaatii todella kovaa työtä ja luonnetta sekä ripauksen onneakin, mutta yhteisöllä ja kollegoilla on suuri merkitys kokin ammatissa. Hyvä tiimi on minulle kaikki kaikessa”, Jämsén pohtii.

Suomesta on loistavat mahdollisuudet edetä kokin ammatissa kansainväliselle uralle

Suomalaista koulutusta, ammattitaitoa ja sisua arvostetaan kansainvälisesti. Jämsén kehottaa nuoria lähtemään avoimesti kokin uralle. Se on elämän mittainen projekti.

”Jos haluat olla yhdessä työpaikassa piisikokkina koko työuran, silloin riittää, että sinulla on vankka perusammattiatio. Mutta jos aiot tehdä jotakin mittavampaa tai perustaa ravintoloita, silloin sinulla on oltava hyvät projektien hallintataidot sekä taloudellista ymmärrystä, koska kyse on liiketoiminnasta. Kansainvälisellä uralla hyvä kielitaito on keskeinen asia”, Jämsén opastaa.

Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kisojen finaalit käydään Gastro Helsinki -messuilla. Gastrossa kisataan myös Kouluruokakilpailu ja selvitetään kaikkien aikojen ensimmäisen Mestarikoulu-kilpailun voittaja. Uutena messuilla on mukana Seafood Chef -kilpailu, joka on ammattilaiskokeille ja keittiömestareille suunnattu kisa.

Matti Jämsen on kertomassa työstään ja urastaan messujen Update Forum of Restaurant Business -seminaarissa, jossa mukana ovat luksusasiantuntija Michaela Merk, Visit Finlandin Executive Director Paavo Virkkunen sekä Matti Jämsén yhdessä Järvenpään Citymarketin kauppiaan Markku Hautalan kanssa.

Gastro Helsinki on avoinna Helsingin Messukeskuksessa ke 11.3. ja to 12.3. klo 10–18 sekä pe 13.3. klo 10-17. Messuille on maksuton sisäänpääsy yli 18-vuotiaille alan ammattilaisille rekisteröitymällä linkin takaa: gastro.messukeskus.com/info/.

Lisätiedot:
Antti Karjunen 
Tiedottaja, Messukeskus
p. 050 574 3444
antti.karjunen@messukeskus.com

Leuto talvi uhkaa saimaannorpan kuuttien selviytymistä. Sekä kuuttien että aikuisten norppien kohtaloksi voivat koitua talvisin myös kalaverkot. Metsähallituksen tietoon tuli helmikuun aikana kaksi talviverkkoihin kuollutta nuorehkoa naarasnorppaa. Toinen norpista painoi 35 kiloa ja toinen 47 kiloa.

Parinkymmenen vuoden tilastojen perusteella noin kolmasosa kaikista kalanpyydyksiin kuolleista norpista on tukehtunut juuri talviverkkoihin. Keväiset verkkokalastusrajoitukset keskeisimmillä norppien pesimäalueilla astuvat voimaan huhtikuun puolivälissä, mutta ne päättyvät jo kesäkuun lopussa.

Lisäksi rajoitukset kattavat vain osan saimaannorpan levinneisyysalueesta, huomauttaa Luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen.

”Ympärivuotinen kalanpyydyskuolleisuus verottaa edelleen tarpeettomasti norppakantaa. Luonnonsuojeluliiton mukaan kaikesta verkkokalastuksesta on luovuttava Saimaalla ympärivuotisesti. Norppaturvallisia kalastusmenetelmiä on jo olemassa, ja niitä kehitellään jatkuvasti lisää.”

Norppien levittäytyminen takaisin entisille elinalueilleen koko Saimaalla pitää Luonnonsuojeluliiton mielestä saada nykyistä paremmin turvattua, sillä useilla vesistöalueilla norppakanta on vain muutaman yksilön varassa. Kannan kasvuvauhti pitäisi saada nykyistä voimakkaammaksi, jotta geneettisen monimuotoisuuden väheneminen saataisiin pysäytettyä.

Vaikka saimaannorppakanta ylitti 400 yksilön välitavoitteen viime vuonna, yksilömäärä ei ole riittävä, jotta voitaisiin puhua suotuisan suojelun tasosta.

”Norppakannan pitäisi olla paljon nykyistä suurempi, jotta se kestäisi huonot pesimäolosuhteet ja muut sitä uhkaavat tekijät. On arvioitu, että Saimaalla on elänyt alun perin tuhansia norppia. Saimaa pystyisi nykyisinkin elättämään tuhansia norppia, ja silti kalaa riittäisi myös ihmisten tarpeisiin”, Tiainen sanoo.

Ilmastokriisi uhkaa

Saimaannorpalle kuluva talvi on surkein koko 40-vuotisen kannanseurannan aikana. Norpan pesintä on vaarassa jään puutteen ja lumettomuuden takia.

Saimaannorppa on arktinen hylje, jonka pesinnän onnistuminen riippuu lumesta ja jäästä. Syntyessään kuuteilta puuttuu kylmää eristävä rasva- eli traanikerros. Siksi kinospesien tarjoama suoja on norpille ensiarvoisen tärkeää. Viime vuosina kuutteja on syntynyt joka talvi hieman yli 80, ja määrän arvioidaan olevan sama myös tänä vuonna. 

Avojäälle tai rannalle syntyviä kuutteja uhkaavat kylmettyminen, pienpedot, kuten ketut, sekä esimerkiksi ihmisen aiheuttama häiriö, joka voi johtaa emon pakosukelluksiin ja imetyksen häiriintymiseen. Arvioiden mukaan noin kolmasosa, mutta pahimmillaan jopa puolet kuuteista saattaa menehtyä jäädessään ilman pesän suojaa. Kunnon talviolosuhteissa pesäpoikaskuolleisuus on nykyisin noin kahdeksan prosenttia. Keinopesät voivat lähitulevaisuudessa tarjota apua leutoihin ja jäättömiin talviin.

Lisätietoja:

Kaarina Tiainen, saimaannorppa-asiantuntija, kaarina.tiainen(a)sll.fi, p. 050 530 3270

Kesällä 2018 toteutunut ja sekavana pidetty taksiuudistus on heikentänyt kuluttajien luottamusta takseihin. Nyt taksiyrittäjät haluavat palauttaa yhdessä asiakkaiden luottamusta alaan. Vaikka julkinen keskustelu on pyörinyt pitkälti hinnoittelun ympärillä, paljastaa tilauspalvelun data, että hintojen sijaan kuluttajien tärkein kriteeri taksille on nopea saapuminen sekä hyvä asiakaspalvelu.

Reilut puolitoista vuotta sitten voimaan astunut taksiuudistus on herättänyt hämmennystä suomalaisissa taksiasiakkaissa. Epämääräisen hinnoittelun, heikentyneen saatavuuden sekä huonojen palvelukokemusten myötä kuluttajien luotto taksipalveluihin on laskenut.

”Taksiuudistukseen liittyvä keskustelu on ollut viime aikoina turhankin negatiivista. On puhuttu muun muassa villeistä ja epärehellisistä takseista sekä harmaasta taloudesta. Siksi meidän luotettavien taksiyritysten tulee näyttää, että asiat voi tehdä edelleen myös pykälien mukaan ja asiakaspalvelu edellä”, kertoo Pirkanmaan alueella toimivan Taksipalvelu Kivelän yrittäjä ja itsekin taksinkuljettajana toimiva Mikko Kivelä.  

”Haluamme tehdä taksikuskin työstä jälleen arvostetun palveluammatin. Koko taksinkuljettajan ammatti täytyy lanseerata uudelleen!” 

Samoilla linjoilla Kivelän kanssa on myös niin ikään pirkanmaalaisen Liutun taksien toimitusjohtaja Jussi Kuortti.

”Vaikka me taksiyrittäjät kilpailemme samoista kyydeistä, niin tässä asiassa meidän täytyy vetää samaa köyttä. On kaikkien etu, että kuluttajien luottamus takseihin saadaan palautettua. Parhaiten se onnistuu parantamalla koko asiakaskokemusta aina taksin tilauksesta kyydin päättämiseen.”

Nopeus on hintaa merkittävämpi tilausperuste

Yksi konkreettinen toimi on useiden Suomen taksitoimijoiden siirtyminen yhteisen 02 Taksi -tilauspalvelun alle. 

”Ennen taksiuudistusta suomalaiset tottuivat saamaan kaikki taksipalvelut yhdestä paikasta. Haluamme palauttaa tilanteen tuomalla kuluttajille helppokäyttöisen ja hinnoiltaan läpinäkyvän tilauspalvelun, josta löytää taas kätevästi alueen luotettavat taksitoimijat”, kertoo 02 Taksin kaupallinen johtaja Juha Mertanen.

02 Taksin ominaisuuksiin kuuluvat myös kattavat vertailupalvelut, jotka mahdollistavat taksin valitsemisen esimerkiksi hinnan, saapumisajan tai asiakasarvioiden perusteella. 

”Taksiuudistuksen ympärillä on puhuttu paljon hintojen noususta. Tilausdatamme perusteella halpa hinta on kuitenkin vasta toissijainen taksin valintaperuste. Kaikista tärkeintä asiakkaille on kyydin nopea saapuminen sekä hyvä asiakaspalvelu”, Mertanen paljastaa.

Taksien saatavuus turvattava myös suurten kaupunkien ulkopuolella

Yksi taksiuudistukseen liitetyistä uhkakuvista on ollut myös taksien saatavuuden heikentyminen suurten kaupunkien ulkopuolella. 

Taksiyrittäjä Mikko Kivelän mukaan pienempien paikkakuntien karsastaminen tuottoisampien kyytien toivossa on kuitenkin taksiyrittäjälle varsin lyhytkantoinen strategia.

”Asiakkaiden luottamusta takseihin on vaikea palauttaa, jos kyytejä ei edes tarjota. Me päätimme alusta alkaen, että haluamme tarjota palvelujamme samaan tapaan myös Tampereen ulkopuolella. Hyvä saatavuus, ja lyhyidenkin kyytien hyväksyminen ovat olleet myös uuden aktiivisia kuljettajia suosivan ajojen ketjutusmallin myötä liiketoiminnallisesti järkeviä valintoja.”

Taksiyhtiöt yhdistävän tilauspalvelun myötä taksin saaminen on nyt kätevämpää myös suurten kaupunkien ulkopuolella, lupaa 02 Taksin Juha Mertanen.

”Kun asiakas löytää alueen eri taksiyritykset samasta tilauspalvelusta, näkee hän samalla kunkin niistä saatavuustilanteen. Näin parhaiten saatavilla olevien kyytien löytäminen ja vertailu on helppoa ja nopeaa.”

Lisätietoja antavat:

Mikko Kivelä
Yrittäjä, kuljettaja
Taksipalvelu Kivelä
0400 308 205

 
Jussi Kuortti
Toimitusjohtaja
Liuttu Logistiikka
0400 231 947

Juha Mertanen
Kaupallinen johtaja
02 Taksi
050 3798 113

Opiskelija-aterioiden ateriatukea ja enimmäishintaa on korotettava pikaisesti, vaativat Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen Opiskelijakuntien liitto Samok, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ja Palvelualojen Ammattiliitto PAM. Opiskelija-aterioiden enimmäishintaa on korotettu viimeksi vuonna 2012 ja ateriatukea 2013. Aterioiden valmistamisesta aiheutuvat kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Kustannusten nousu on johtanut opiskelija-aterioiden tason laskuun. Syntyneen tilanteen korjaamisesta on päätettävä hallituksen kehysriihessä.

Opiskelija maksaa opiskelija-ateriasta enintään 2,60 euroa. Korkeakouluopiskelijoiden ruokailua tuetaan ateriatuella, jonka määrä on 1,94 euroa aterialta. Opiskelija-aterioiden tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset ovat nousseet yli 11 prosenttia, mutta hinta on pysynyt samana kahdeksan vuotta. Siksi opiskelijaravintoloilla on vaikeuksia tarjoilla opiskelijoille riittävän laadukasta, monipuolista ja vastuullisesti tuotettua ruokaa. Jos tilanne säilyy ennallaan, suomalainen opiskelijaruokailuun kehitetty järjestelmä rapautuu vähitellen.

Opiskelijalle on tärkeää, että aterian hinta on kohtuullinen ja että ateria täyttää ruokailusuosituksen mukaisen laadukkaan ja monipuolisen annoksen kriteerit. Korkeakouluopiskelijan menoista kuluu keskimäärin noin neljännes ruokaan. Aterian hinnalla on suuri merkitys niukalla toimeentulolla elävälle opiskelijalle. Opiskelijoiden sosiaaliturvan alhaisen tason vuoksi on tärkeää, että elämisen kustannuksia ei kasvateta nykyisestään.

Järjestöt esittävät, että opiskelija-aterioiden enimmäishintaa ja opiskelijoiden ateriatukea korotetaan opiskelija-aterioiden kustannustason nousua vastaavasti. Määrärahan korottaminen maksaa valtiolle noin 7,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisätietoja:

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa
Veli-Matti Aittoniemi, 040 736 7705
veli-matti.aittoniemi@mara.fi

Palvelualojen Ammattiliitto PAM
Jaana Ylitalo, 050 588 1170
jaana.ylitalo@pam.fi

Suomen Opiskelijakuntien liitto Samok
Antti Hallia, 050 389 1011
antti.hallia@samok.fi

Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL
Paavo Antikainen, 044 906 5004
paavo.antikainen@syl.fi

Opiskelija-aterioiden ateriatukea ja enimmäishintaa on korotettava pikaisesti, vaativat Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen Opiskelijakuntien liitto Samok, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ja Palvelualojen Ammattiliitto PAM. Opiskelija-aterioiden enimmäishintaa on korotettu viimeksi vuonna 2012 ja ateriatukea 2013. Aterioiden valmistamisesta aiheutuvat kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Kustannusten nousu on johtanut opiskelija-aterioiden tason laskuun. Syntyneen tilanteen korjaamisesta on päätettävä hallituksen kehysriihessä.

Opiskelija maksaa opiskelija-ateriasta enintään 2,60 euroa. Korkeakouluopiskelijoiden ruokailua tuetaan ateriatuella, jonka määrä on 1,94 euroa aterialta. Opiskelija-aterioiden tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset ovat nousseet yli 11 prosenttia, mutta hinta on pysynyt samana kahdeksan vuotta. Siksi opiskelijaravintoloilla on vaikeuksia tarjoilla opiskelijoille riittävän laadukasta, monipuolista ja vastuullisesti tuotettua ruokaa. Jos tilanne säilyy ennallaan, suomalainen opiskelijaruokailuun kehitetty järjestelmä rapautuu vähitellen.

Opiskelijalle on tärkeää, että aterian hinta on kohtuullinen ja että ateria täyttää ruokailusuosituksen mukaisen laadukkaan ja monipuolisen annoksen kriteerit. Korkeakouluopiskelijan menoista kuluu keskimäärin noin neljännes ruokaan. Aterian hinnalla on suuri merkitys niukalla toimeentulolla elävälle opiskelijalle. Opiskelijoiden sosiaaliturvan alhaisen tason vuoksi on tärkeää, että elämisen kustannuksia ei kasvateta nykyisestään.

Järjestöt esittävät, että opiskelija-aterioiden enimmäishintaa ja opiskelijoiden ateriatukea korotetaan opiskelija-aterioiden kustannustason nousua vastaavasti. Määrärahan korottaminen maksaa valtiolle noin 7,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisätietoja:

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa
Veli-Matti Aittoniemi, 040 736 7705
veli-matti.aittoniemi@mara.fi

Palvelualojen Ammattiliitto PAM
Jaana Ylitalo, 050 588 1170
jaana.ylitalo@pam.fi

Suomen Opiskelijakuntien liitto Samok
Antti Hallia, 050 389 1011
antti.hallia@samok.fi

Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL
Paavo Antikainen, 044 906 5004
paavo.antikainen@syl.fi

Pelastakaa Lapset tuki vuonna 2019 lähes 2500 lapsen opintoja, harrastamista ja lomanviettoa lomakodissa. Eväitä Elämälle -ohjelman kautta ohjattu tuki on tarkoitettu lapsille, joiden yhdenvertaiset mahdollisuudet ovat uhattuna perheen taloudellisen tilanteen tai muiden sosiaalisten haasteiden vuoksi. 

Köyhyys koskettaa Suomessa yli sataatuhatta lasta. Vähävaraisuuden vaikutukset heijastuvat laajalle lapsen elämässä ja ne voivat jatkua pitkälle aikuisuuteen. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan valtion tulee taata lapselle mahdollisimman hyvät edellytykset kehittyä, mikä tarkoittaa lapsen elämässä esimerkiksi mahdollisuutta viettää mielekästä vapaa-aikaa ja käydä koulua. Nämä oikeudet eivät kuitenkaan toteudu Suomessa tällä hetkellä yhdenvertaisesti kaikkien lasten kohdalla.

Pelastakaa Lapset tukee Eväitä Elämälle -ohjelmalla syrjäytymisvaarassa olevien tai vähävaraisissa perheissä elävien lasten ja nuorten mahdollisuutta harrastaa ja opiskella toisella asteella. Vuonna 2019 ohjelman kautta avautui lisäksi mahdollisuus hakea lomakotia, mikäli perheessä on taloudellisia vaikeuksia, pieni läheisverkosto tai arkea kuormittaa hankala elämäntilanne.

Viime vuoden aikana tukea sai yhteensä 2453 lasta Suomessa, mikä on 30 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tukea jaettiin Pelastakaa Lasten viiden aluetoimiston ja 59 paikallisyhdistyksen kautta. Tukemiseen käytettiin kaiken kaikkiaan 608 513 euroa, joka jakautui toisen asteen oppimateriaalitukeen (290 082 euroa), harrastustukeen (275 414 euroa), mentoritukeen (18 578 euroa) ja lomakotitoimintaan (24 439 euroa). Keskimääräinen tukisumma harrastustuen osalta oli 213 euroa ja oppimateriaalien 314 euroa.

Vaikka Pelastakaa Lapset pystyi lisäämään tukeaan vähävaraisille lapsiperheille, ei kaikkia tukea tarvitsevia pystytty auttamaan ja ilman tukea jäi satoja lapsia. Paikallisyhdistyksissä perheiden lisääntynyt ahdinko näkyykin lisääntyneinä hakemusmäärinä. Esimerkiksi Espoon ja Jyväskylän Pelastakaa Lapsista kerrotaan, että hakemusten määrä kasvoi viime vuonna merkittävästi, Jyväskylässä jopa 60 % edellisvuoteen verrattuna.

Eväitä Elämälle -ohjelman kautta tukea saaneet perheet kertovat palautteissaan, kuinka tärkeänä he pitävät lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada osallistua ja toteuttaa itseään täysipainoisesti. Eräs vanhempi kuvailee asiaa näin: ”Lapsi ei olisi pystynyt harrastamaan lajiaan ilman harrastustukea. Lapsi on saanut uusia ystäviä ja itseluottamusta harrastuksen myötä.”

Pelastakaa Lasten asiantuntija Aino Sarkia näkee harrastusmahdollisuuksien vahvistavan parhaimmillaan juuri lapsen sosiaalisia suhteita ja itsetuntoa. ”Nämä ovat niitä asioita, joihin perheen vähävaraisuus voi lapsen kohdalla erityisesti iskeä, joten tästäkin syystä pidän tärkeänä, että jokaisella lapsella olisi halutessaan mahdollisuus osallistua johonkin itselleen mieluisaan harrastukseen tai vapaa-ajan tekemiseen,” Sarkia toteaa.

Eväitä Elämälle -ohjelma rahoitetaan täysin varainhankinnalla.

Raportti Eväitä Elämälle 2019 luettavissa täältä: www.pelastakaalapset.fi/evaitaelamalle2019

Lisätietoa Eväitä Elämälle -ohjelmasta: https://www.pelastakaalapset.fi/tyomme-kotimaassa/evaita-elamalle-ohjelma/

Lisätietoja:

Aino Sarkia, asiantuntija (Eväitä Elämälle -ohjelma ja lapsiperheköyhyys), Pelastakaa Lapset ry, puh. 050 575 0289, aino.sarkia@pelastakaalapset.fi

Carita Päivänen, viestintäpäällikkö, Pelastakaa Lapset ry, puh. 040 535 8221, carita.paivanen@pelastakaalapset.fi

Senaatti-kiinteistöt myy Helsingin Viikissä osoitteessa Maakaarenkuja 2 sijaitsevan rakentamattoman tontin, jolla on meneillään asemakaavan muutos asuintalojen korttelialueeksi.

Asemakaavassa kiinteistö on merkitty liike- ja toimistorakennusten sekä opetus-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (KYOT). Tontin pinta-ala on 9 437 m2. Kaavan osallistumis-ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja sen oheismateriaalina olevassa maankäytönsuunnitelmassa tontilla on rakennusoikeutta noin 16 500 k-m2.

”Viikki on hyvien liikenneyhteyksien päässä oleva viihtyisiä asuinalue ja parhaillaan rakenteilla oleva Raide Jokeri parantaa liikenneyhteyksiä entisestään. Alueella on myös kattavat palvelut kuten koulu, päiväkodit ja kaupat. Valtiolla on alueella paljon maanomistuksia ja on hienoa, että pääsemme kehittämään nämä vailla käyttöä olleet alueet nyt uuteen käyttöön”, sanoo Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Janne Marttinen.

Senaatti-kiinteistöillä on Viikin ja Latokartanon alueella muun muassa Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskus Luken toimitiloja. Lisäksi Senaatti omistaa alueella laajoja maa-alueita. Alueella on kuitenkin Maakaarenkuja 2 kaltaisia valtiolle tarpeettomaksi jääneitä kiinteistöjä ja valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan. Näin omistukseen sidotut pääomat voidaan vapauttaa yhteiskunnan muihin tarpeisiin.

Tontti myydään avoimella tarjouskilpailulla, joka päättyy 15.5.2020 klo 16.00.

Lisätiedot:

Senaatti-kiinteistöt

Janne Marttinen, kiinteistökehityspäällikkö

puh. +358 40 867 4667, janne.marttinen@senaatti.fi

Kohteen myynti-ilmoitus

Mediatiedote 9.3.2020

Tampereen Työväen Teatterissa nähdään keväällä kaksi kertaa aivan uudenlainen kirjallisuustapahtuma 2.0 – Kirjallisuus kohtaa liikkeen. Ensimmäinen esitys on Minna Canthin eli tasa-arvon päivänä 19.3. ja toinen Kirjan ja ruusun päivänä 23.4. Tapahtuman ovat ideoineet näyttelijä Karoliina Blackburn ja tankotanssin Suomen huippuihin kuuluva Henriikka Roo.  

Karoliina Blackburn rakastaa kirjallisuutta ja hakee jatkuvasti uusia muotoja kirjallisuuden hyödyntämiselle esittävässä taiteessa. ”Halusin kokeilla kirjallisuuden ja tankotanssin sekä vapaan liikkeen yhdistämistä. Taidelajeja ei ole tulkittu valmiiksi, vaan tulkinta ja vapaat assosiaatiot jäävät katsojalle. Tiivistetysti kyseessä on lukupiiri, johon on lisätty uusi elementti”, Blackburn sanoo. Hän on aiemmin yhdistänyt uimahyppyjä ja runoutta teoksessa Rakas, sinä lennät! yhteistyössä näyttelijä Elisa Piispasen kanssa.

”Liike ja teksti varmaan tulevat ajoittain liittymään toisiinsa, mutta tankotanssi on kuitenkin ensisijaisesti esittävää taidetta ja pyrin siinä saamaan aikaan muitakin kuin yksittäisiä liikkeitä ja temppuja. Joten varmasti inspiroidun kuulemastani enkä pysty olemaan käyttämättä sitä liikkeissä. Teksti on ikään kuin musiikki, joka normaalisti esityksissäni johtaa liikkeiden rytmiä ja tunnelmaa”, täydentää Henriikka Roo.

Blackburn on lukenut proosaa sairaaloissa viikoittain jo kahden vuoden ajan. ”Ihmisen rauhoittava ääni resonoi kuulijoissa. Se on meditatiivista, rauhoittavaa ja jopa lievittää koviakin kipuja. Äänikirjojen suosio liittyy tähän samaan ilmiöön”, hän sanoo.

Teksteiksi on huolellisesti valittu 19.3. Minna Canthin päivänä Minnaan ja tasa-arvoon liittyvää naisoletettua nykyproosaa. Kirjan ja runon päivänä 23.4. on luvassa duon best of -valikoima. 

Esitys on valmistunut Pirkanmaan rahaston tuella.

Esitykset 19.3. ja 23.4. klo 19 Kellariteatterin lämpiössä (Tampereen Työväen Teatteri, Hämeenpuisto 28). Kesto noin 40 minuuttia. Liput 5 €.

Liput ja lisätiedot:
https://ttt-teatteri.fi/program/kirjallisuus-kohtaa-liikkeen/

Kuvat:
Karoliina Blackburnin ja Henriikka Roon henkilökuvat

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
tiedottaja Sari Andersson, sari.andersson@ttt-teatteri.fi, 050 5969 069

Miljoonat ihmiset näyttävät jälleen Earth Hourissa, kuinka huoli ilmastonmuutoksesta koskettaa ihmisiä ympäri maailmaa. Tänä vuonna Earth Hour nostaa esiin monimuotoisen luonnon merkityksen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomessa Earth Houria vietetään 28. maaliskuuta kello 20.30.

Tänä vuonna kirjoitetaan uusiksi monta luonnon ja ilmaston turvaksi solmittua sopimusta. Luonnon supervuosi näkyy myös ilmastotapahtuma Earth Hourissa, jossa miljoonat ihmiset näyttävät valomerkin ilmaston ja luonnon puolesta.

”Aiempien Earth Hour -tapahtumien valtavat osallistujamäärät osoittavat, että ihmiset ovat ymmärtäneet ilmastokriisin vakavuuden. On tärkeää, että päättäjät kuuntelevat huolestunutta viestiä juuri tänä vuonna, sillä heillä on edessään lukuisia planeettamme kannalta tärkeitä päätöksiä”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.

Luonnon supervuonna katseet kohdistuvat etenkin luonnon monimuotoisuutta käsittelevään YK-kokoukseen Kiinan Kunmingissa lokakuussa sekä ilmastokokoukseen Glasgow’ssa marraskuussa. WWF haluaa kiinnittää Earth Hourin aikana huomiota siihen, miten monimuotoinen luonto on yksi parhaista liittolaisistamme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hyvinvoiva luonto sitoo hiiltä sekä tarjoaa niin ravintoa, lääkkeitä, työtä, toimeentuloa kuin virkistystä.

”Nyt on vihdoinkin aika ymmärtää, että meidän ihmisten on löydettävä tasapaino luonnon kanssa. Tuhoamisen sijaan meidän on pidettävä luonnosta huolta, sillä taloutemme ja hyvinvointimme perustuvat luontoon. Ilman monimuotoisen luonnon tarjoamaa turvaa ja resursseja ilmastonmuutosta vastaan taisteleminen kävisi mahdottomaksi", Rohweder sanoo.

Suomessa pureudutaan myös ruuan ilmastovaikutuksiin

Suomessa Earth Hour nostaa esiin myös ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Ruoantuotanto on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen aiheuttaja ja merkittävimpiä syitä maailman villieläinten määrän romahtamiseen. Ruoka muodostaa viidenneksen hiilijalanjäljestämme.

”Muuttamalla ruokailutottumuksiamme pystymme hillitsemään merkittävästi ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä”, sanoo WWF:n ruokaan erikoistunut suojeluasiantuntija Mari Koistinen.

Earth Hour tarjoaa suomalaisille helppoja keinoja miettiä ilmastoystävällisiä ruokavalintoja. Suomessa lukuisat ravintolat ja kahvilat ovat viime vuosina innostuneet osallistumaan WWF:n Earth Houriin ja tarjonneet ilmastoystävällisiä lounaita ja illallisia. Ravintoloiden ja muiden tahojen järjestämät tapahtumat löytyvät earthhour.fi-kampanjasivustolta. Yritykset ja muut tapahtumajärjestäjät voivat lisätä tapahtumansa kartalle ilmaiseksi.

Earth Houriin voi osallistua myös muilla ilmastotempauksilla ja -tapahtumilla. Monet koulut ja oppilaitokset osallistuvat tapahtumaan jo Earth Hour -viikolla 23.‒27. maaliskuuta. Tapahtuman tunnetuin teko on sammuttaa turhat valot tunnin ajaksi ja näyttää näin symbolinen valomerkki ilmaston ja luonnon puolesta. Suomessa monet kaupungit ja tahot ovat olleet mukana tapahtumassa vuodesta 2009 lähtien, jolloin Earth Houria vietettiin Suomessa ensimmäisen kerran.

Lue tapahtumatiedot ja vinkit Earth Hourin viettoon

Kuvia Earth Hourista median käyttöön

Lisätiedot

Silja Annila, viestinnän asiantuntija, p. 050 349 6371, silja.annila@wwf.fi
Noora Laaksonen, Earth Hour -koordinaattori, p. 050 471 6127, noora.laaksonen@wwf.fi
Mari Koistinen, suojeluasiantuntija, p. 050 552 6577, mari.koistinen@wwf.fi

Earth Hour lyhyesti

• WWF:n Earth Hour sai alkunsa Australian Sydneyssä vuonna 2007, jolloin siihen osallistui yli kaksi miljoonaa ihmistä. Vuonna 2008 tapahtuma laajeni maailmanlaajuiseksi.
• Vuonna 2019 mukana oli yhteensä 188 maata ja maantieteellistä aluetta sekä miljoonia yksityishenkilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä.
• Suomessa Earth Hour järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Vuonna 2019 Earth Houriin osallistui ennätysmäärä suomalaisia, jopa noin 1,7 miljoonaa (Kantar TNS).
• Tapahtuman aikana näytetään valomerkki ilmaston puolesta sammuttamalla turhat valot. Tapahtuma tunnetaankin siitä, miten tuhannet maamerkit ympäri maailmaa sammuttavat valonsa tunnin ajaksi. WWF:n Earth Hour ei ole sähkön- eikä energiansäästötempaus, vaan tapahtuman tarkoitus on innostaa ihmisiä ilmastoystävälliseen elämään ja viestiä päättäjille, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen edellyttävät ripeitä toimia.
• WWF:n Earth Houria vietetään tänä vuonna lauantaina 28.3.2019 kello 20.30–21.30 paikallista aikaa.