Lahden eteläinen kehätie -hanke on huolissaan turvallisuudesta, sillä rakennustyömaalla on toistuvasti havaittu ulkopuolisia kävijöitä työmaan työaikojen ulkopuolella. Työmaalle luvatta tunkeutuvat asettavat itsensä tarpeettomasti merkittävään vaaraan piittaamattomuudellaan.

Hollolan pään työmaalla havaintoja on tehty ihan normaaleista lenkkeilijöistä, koiran ulkoiluttajista ja on sieltä löytynyt myös sillan kupeesta nuotion jäänteet – eli makkaraakin on käyty paistamassa. Lisäksi sosiaaliseen mediaan on julkaistu kuvia, jossa esitellään miten on lenkkeilty rakennusvaiheessa olevalla sillalla.

Myös Kujalan päässä, missä työmaa risteää aiempien ulkoilureittien kanssa, on useita havaintoja siitä, miten ulkopuoliset ovat käyneet ”lenkillä” työmaateillä. Esimerkiksi Liipolan tunnelin suuaukkoja vasta rakennettaan ja alue on jo pelkän keskeneräisyydenkin takia vaarallinen ulkopuolisille.

Hankkeelta todetaan, että muutosta täytyy tapahtua, jotta turvallisuus säilyy hyvällä tasolla eikä kukaan loukkaannu.

-        Työmaa on työmaa silloinkin, kun työt eivät ole käynnissä. Työmaalla ei saa oleilla, eikä sen poikki saa koskaan oikoa. Työmaan ylittäminen muualta kuin sille merkityistä reiteistä on asiatonta oleskelua työmaalla, ja se on kiellettyä, hankkeesta vastaava projektipäällikkö Janne Wikström Väylältä muistuttaa.

Rakennustyömaa on ulkopuoliselle aina turvallisuusriski

Rakenteilla olevilla teillä, silloilla ja niiden läheisyydessä on useita vaaran paikkoja, joista ulkopuolinen tai juuri kyseiseen työmaakohteeseen perehdytetty henkilö ei voi olla tietoinen. Vaaran paikkoja ei aina ole helppo havaita, Wikström toteaa.

Työmaalla työskentelevät henkilöt on perehdytetty paikallisiin olosuhteisiin ja siellä sijaitseviin vaaroihin. Työmaan rajoja tulee kunnioittaa, ja antaa työntekijöille työrauha. Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -työmaa on niin pitkä, että sitä on tässä vaiheessa mahdoton kokonaan eristää korkeilla aidoilla.

Lisätiedot:
Projektipäällikkö Janne Wikström, Väylä, puh. 029 534 3600, janne.wikstrom@vayla.fi

Seuraa hanketta:

www.vayla.fi/vt12letke

www.facebook.com/vt12letke

www.twitter.com/vt12letke (@Vt12Letke)

Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismah­dollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen.

SeAMKissa on Suomen ammattikorkeakouluista parhaat oppimisympäristöt, opiskelun tukipalvelut ja opiskelijatyytyväisyys, selviää ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyn (AVOP) tuoreista tuloksista.

Lisäksi SeAMKin tutkinto-ohjelmat menestyvät hyvin valtakunnallisessa vertailussa. AMK-tutkinto-ohjelmista koko maan kärkeen sijoittuvat rakennustekniikan insinöörien ja restonomien (ravitsemispalvelut) tutkinto-ohjelmat.

Agrologien, automaatiotekniikan ja bio- ja elintarviketekniikan insinöörien sekä kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomien tutkinto-ohjelmat opiskelijoiden arviot nostivat vertailussa kakkossijalle. Kärjen tuntumassa ovat myös fysioterapeuttien, geronomien, sosionomien, konetekniikan insinöörien ja tradenomien (talous, hallinto, markkinointi) tutkinto-ohjelmat sijoittuen kolmannelle sijalle.

Aloittain tarkasteltuna SeAMK nousi ykköseksi tekniikan alan insinöörikoulutuksessa kaikkiaan 18 ammattikorkeakoulusta. Liiketalouden alalla SeAMK on kolmas kaikkiaan 20 ammattikorkeakoulusta.

Ylemmissä AMK-tutkinnoissa opiskelijoiden arviot nostivat kulttuurituotannon tutkinto-ohjelman vertailun ykköseksi. Sairaanhoitajien, sosionomien ja tradenomien tutkinto-ohjelmat sijoittuvat niin ikään loistavasti toiselle sijalle.

”Strategiamme mukaan tavoitteemme on olla paras korkeakoulu opiskelijalle, ja opiskelijoiden tyytyväisyys on sen keskeisin mittari. Pitkäjänteinen opetuksen ja toiminnan kehittäminen tuottaa tulosta. Valmistuneiden opiskelijoiden palaute on erittäin arvokasta ja kannustaa meitä kehittämään toimintaamme edelleen”, rehtori Tapio Varmola sanoo.

Yrittäjyysvalmiuksien tarjoaminen sekä opiskelijakunta SAMO saivat kiittävät arviot

Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyssä opiskelija arvioi ja antaa palautetta toteutuneesta koulutuksesta. Kyselyssä on kaikkiaan 98 kysymystä jaettuina eri osa-alueisiin.

Osa-alueet, joissa SeAMK on ykkönen – oppimisympäristöt, opiskelun tukipalvelut ja opiskelijatyytyväisyys – sisältävät useita yksittäisiä kysymyksiä.

Yksittäisissä kysymyksissä SeAMK sai merkittävät tulokset muun muassa yrittäjävalmiuksien tarjoamisessa, jonka opiskelijat arvioivat valtakunnallisen ykkössijan arvoisesti. Kyselyn mukaan valtakunnan kärkeä SeAMKissa on myös työelämän asiantuntijoiden hyödyntäminen korkeakoulun toiminnassa sekä opiskelijakunnan palvelut ja toiminta opiskelun tukena.

”Strategiamme visiossa ja arvoissa korostuu yrittäjähenkisyys. Juuri asetimme uudessa strategiassa tavoitteeksi, että saavutamme yrittäjyydessä ykkössijan ja nyt se jo tuli. Olemme todella tyytyväisiä tähän, mutta tulemme jatkamaan määrätietoisesti töitä jatkossakin yrittäjyyden eteen, että myös pidämme tämän ykköspaikan”, vararehtori Elina Varamäki toteaa.

Opiskelijakunnan toimintaa koskevassa kysymyksessä ykkössija on neljäs perättäinen.

”Opiskelijakunnan toiminta SeAMKissa on erittäin aktiivista ja näkyvää. Edunvalvonnan lisäksi vastaamme tutortoiminnasta ja tarjoamme monipuolisia liikuntapalveluja, opiskelijatapahtumia ja jäsenetuja. Kaiken keskiössä on opiskelija ja yhteisöllisyys. On hienoa, että toimintamme on koettu mielekkääksi ja opiskelua tukevaksi. Teemme jatkossakin kaikkemme, että SeAMK olisi paras korkeakoulu opiskelijalle!”, opiskelijakunta SAMOn toiminnanjohtaja Kimmo Niemi kommentoi.

Tietoa AVOP-kyselystä

AVOP-kyselymittaristo on syntynyt Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n, Suomen opiskelijakuntien SAMOK ry:n, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (OTUS) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) yhteisenä hankkeena. Kyselymittariston käyttöönotosta ja sen kehittämisestä vastaa Arene ry.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään sekä paikallisesti korkeakoulun oman toiminnan kehittämisessä että valtakunnallisesti koulutuksen ohjauksessa ja rahoituksessa. Kyselyn täyttävät kaikki ammattikorkeakouluista valmistuvat tutkinto-opiskelijat.

Tilastolähteenä on Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.

Lisätietoja (tavoitettavissa 5.3. klo 12 jälkeen):

Elina Varamäki
vararehtori, SeAMK
+358408305189
elina.varamaki@seamk.fi

Tapio Varmola
rehtori, SeAMK
+358408304100
tapio.varmola@seamk.fi

Suosittu rakkausreality Love Island Suomi palaa ensi syksynä Subille entistä kuumempana ja kiinnostavampana. Ohjelmassa joukko komeita ja kauniita sinkkuja saapuu hulppeaan villaan viettämään elämänsä parasta lomaa. Haku ohjelman kolmannelle kaudelle alkaa nyt.

”Kokemuksena Love Island on varmasti unohtumaton, ja auringon sekä ystävien lisäksi ohjelma tarjoaa mahdollisuuden myös rakkauteen. Ohjelmaan valitut onnekkaat saavat viettää yhdessä ikimuistoisen, pidennetyn kesän luksusvillassa kuuman Espanjan auringon alla. Se, jos mikä on omiaan ihanien ja kutkuttavien rakkaussuhteiden syntymiselle”, projektijohtaja Eevamaria Vassinen MTV:ltä sanoo.

Ainutkertainen Love Island Suomi -seikkailu heittää ohjelmaan osallistuvat keskelle pelejä, bileitä ja treffejä. Edessä on myös vaikeita päätöksiä ja herkkiä hetkiä, jotka eivät unohdu koskaan. Onnekkaimmat löytävät saarelta jonkun, jonka kainalossa voi poistua villasta viettämään yhteistä arkea Suomessa.

Love Island Suomen MTV:lle tuottaa ITV Studios Finland. Kansainväliseksi ilmiöksi noussut Love Island on rantautunut Britanniasta Australiaan, Yhdysvaltoihin, Saksaan, Tanskaan, Ruotsiin ja Norjaan.

Sinkkujen koukuttava rakkaussaaga espanjalaisella luksusvillalla oli MTV:n viime syksyn jätti-ilmiö - ohjelmaa seurasi kauden aikana lähes 2,6* miljoonaa suomalaista joko tv-kanavilta tai suoratoistopalveluista.

Hae mukaan!

Lähteet: Finnpanel TV-mittaritutkimus ja TotalTV-raportointi, Adobe Analytics 
*tavoittavuus = vähintään 3 min yhtäjaksoista katselua 

Lisätiedot:

#loveislandsuomi
Instagram: @subloveislandsuomi

Ohjelmaviestintä, MTV: Heini Nieminen, 044 351 5059, heini.nieminen@mtv.fi
Vastaava tuottaja, MTV: Mirko Baas, 040 750 6174, mirko.baas@mtv.fi 
Projektijohtaja, MTV: Eevamaria Vassinen, 050 554 4623, eevamaria.vassinen@mtv.fi
Vastaava tuottaja, ITV: Heidi Munkberg, heidi.munkberg@itv.com

2M-IT on mukana luomassa digitaalisia kotihoitoa tukevia palveluja. Tavoitteena on saada palveluita laajasti niin sairaanhoitopiirien, kuntayhtymien kuin kuntien ja kaupunkien käyttöön, jotta asukkaille voidaan mahdollisimman pitkään turvata omassa kodissa asuminen.

Suomessa ikääntyvän väestörakenteen myötä sosiaali- ja terveydenhoidossa tarvitaan uusia digitaalisia palveluita, jotka tukevat turvallista asumista kotona ja kohentavat elämänlaatua.

Ikärakenteen muutosten myötä tarve ikäihmisten palveluille tulee kasvamaan huomattavasti. Samaan aikaan työvoiman saatavuus laskee eläköityvien ikäluokkien poistuessa työmarkkinoilta.

Tällaisen muutoksen edessä on kolme vaihtoehtoa; julkishallinnon työn massiivinen siirto hallinnosta hoivatyöhön, automatisaatioasteen merkittävä lisääminen tai poliittinen päätös palvelutasojen laskemisesta. Viimeinen kohta tarkoittaa ihmisten heitteillejätön lisääntymistä, jollaista uutisoitiin vuoden 2019 alussa. Tämä on pyrittävä estämään kaikilla mahdollisilla tavoilla, jonka myötä kahteen ensin mainittuun tulee panostaa kaikin keinoin.

Hoivaavat kädet eivät lopu kesken, kun hoitotyö ohjataan oikein

2M-IT:n uudet palvelut tukevat edellä mainittuja haasteita ennakoiden.

- 2M-IT:n omistajat ovat vuoden 2018 aikana määritelleet 2M-IT strategian kulmakivet. Merkittävänä tekijänä on automaation lisääminen sote-palveluiden tuottamisessa, jotta pystytään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, kertoo 2M-IT:n toimitusjohtaja Jari Nevalainen.

2M-IT on tehnyt haasteiden ratkomiseksi kehitystyötä yhdessä Elisa Oyj:n kanssa. Uudet digitaaliset kotihoitoa tukevat palvelut kantavat nimeä ePalvelut Kotiin. Palvelu sisältää kotiin asennettavaa huippuluokan teknologiaa, joista hyötyvät niin hoitotyön ammattilaiset, asukkaat kuin asukkaiden omaisetkin.

Asukkaan ei tarvitse itse opetella uutta tekniikkaa, vaan kotiin asennettava teknologia toimii häiritsemättä taustalla automaattisesti havainnoiden asukkaan arkea ja oppien arkirutiinit.

Ammattilaiset saavat laitteiden havaitsemista poikkeamista ilmoituksia. Tarvepohjaisen hoidon avulla henkilökohtaista hoitoaikaa voidaan lisätä sekä ohjata tehokkaasti ja inhimillisesti tukemaan vanhuksen tilannetta, tarvittaessa suoraan jopa erikoissairaanhoidon toimenpiteisiin.

Palvelu helpottaa myös lähiomaisten hoitotyötä, sillä myös he voivat yhtä lailla hyödyntää teknologiaa. Lähiomaiset voivat esimerkiksi nähdä mobiilisovelluksesta asukkaan arjessa havaitut poikkeamat ja saada niihin liittyviä hälytyksiä sekä reagoida niihin.

Kokonaisvaltaiset digitaaliset ratkaisut puitejärjestelyn avulla

2M-IT on yhdessä omistaja-asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa kanssa suunnitellut uusia digitaalisia palveluita. Hankinnat ovat valmisteltu ja toteutettu 2M-IT:n puitejärjestelyn avulla.

Vastaavaa ei ole yhtä mittavassa laajuudessa aikaisemmin toteutettu ja tuotteistettu, joten on sanomattakin selvää, että ilmassa leijuu uutuudenintoa. Ensimmäisten käyttöönottojen on tarkoitus käynnistyä alkuvuoden aikana, joista saatujen kokemusten perusteella palvelua kehitetään edelleen.

Kysyntä ja mielenkiinto uusia palveluita kohtaan on ollut jo vilkasta, eikä ihme, sillä ne vastaavat suoraan niihin haasteisiin, jotka ovat nyt ja tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan kipukohtia.

Hiroharu Morii
maalauksia
tm•galleria, 15.3.2020 saakka

Concept of my art

My art work is metaphorical images, inspired by the memories I have from Habikino village Japan. The Finnish nature and culture reminds me of Habikino. That is why I feel drawn to return to Finland so often.

Habikino is my home. The deep Japanese forest is essential for my working. Most of my significant memories with my family take place in the inspiring nature.

When I was a child, Habikino's nature was destroyed and a monotonous city was built quickly. The people accepted the great change, and I felt that people did not understand a child`s sorrow from the lost of old forests, valleys and ponds. Today, everything is built flatland.

My paintings have humor, mystery, fantasy and sometimes violence and fear. The real wonder exists in the real wild nature.

Rivers too rapid to cross, water too deep to see through to the bottom, hills covering the visibility …invisible landscapes and untouchable matters of the amazing real nature.

My personality and identity are based on the memory of Habikino.

 森井宏青

– Hiroharu Morii (s. 1972, asuu Osakassa, Japanissa) on valmistunut taiteen maisteriksi Tokion taideyliopistosta. Moriin teosten visuaalinen kieli käy vuoropuhelua traditionaalisen japanilaisen maalauksen ja nykytaiteen välillä. Filosofisena lähtökohtana Moriin maalauksissa on tyhjän tilan luominen kuvan sisälle, jota kutsutaan japanilaisessa filosofiassa nimellä MA. Suomessa vieraillessaan hän on kokenut vahvaa yhteyttä suomalaiseen ympäristöön ja kulttuuriin.

Hänen teoksiaan on ollut useissa näyttelyissä Japanin lisäksi Koreassa, Norjassa ja Suomessa. Hiroharu Morii on osallistunut kansainvälisiin taiteilijaresidenssiohjelmiin Virroilla (Taide-Art Nuuttila) 2011, 2012 ja 2014 sekä Kemijärvellä 2011. Hän on myös kuratoinut kaksi suomalaisen nykytaiteen näyttelyä Osakaan, Japaniin. www.hiroharumorii.com

tm•galleria

Erottajankatu 9, 00130 Helsinki / Skillnadsgatan 9, 00130 Helsingfors
Avoinna: ti, to, pe 11-17, ke 11-18, la 11-16, su 12-16
Öppet: tis, tors, fre 11-17, ons 11-18, lör 11-16, sön 12-16
Open: Tue, Thu, Fri 11-5pm, Wed 11-6pm, Sat 11-4pm, Sun 12-4pm



Lisätietoja: tmgalleria(at)painters.fi, p. 044 7220735
https://www.painters.fi/galleria/hiroharu-morii/



Liitteenä teoskuvat:
1. Hiroharu Morii: maalaukset, akryyli, liitu, tussi, 2016-2020
2. Hiroharu Morii: Aquarium, akryyli, 24,2 cm x 33,3 cm, 2019
3. Hiroharu Morii: The White-scape of Habikino III, akryyli tussi, liitu kankaalle, 210 cm x 280 cm
4. Hiroharu Morii: The White-scape of Habikino V, akryyli tussi, liitu kankaalle, 210 cm x 280 cm

Himos-Jämsä -matkailualueen näkyvyys digitaalisissa kanavissa on kasvanut reilusti. Yritysten toiveesta ja näkemyksistä Kehittämisyhtiö Jämsek Oy valmisteli ja haki rahoituksen vuonna 2019 Himos-Jämsän alueen matkailun edistämiseksi käynnistyneille hankkeille: SOTU -somella tulosta ja #himosjämsä. Uusi verkkosivusto avattiin vuoden 2019 alkupuolella palvelemaan matkailijoita sekä edistämään alueen yritysten tuotenäkymää. Yhteismarkkinointi on osoittautunut tehokkaaksi.

Digitaalisilla markkinoinnilla yhtenäiseksi matkailualueeksi

Yhteensä 22 matkailu- ja palvelualan yrittäjästä koostuva kokonaisuus on tehnyt kovasti töitä Himos-Jämsän seudun esiintuomiseksi monipuolisena matkailukohteena ja aktiviteettien keskuksena. Hanketta koordinoi Jämsän seudun Kehittämisyhtiö Jämsek Oy yhdessä jyväskyläläisen markkinointikumppanin FlowHouse Oy:n kanssa.

Kehityshankkeilla on yrityksille mahdollistettu yhteinen alusta esitellä omia tuotteitaan eri myyntikanavien kautta. Markkinoinnin yksi suurimmista tavoitteista on tuoda esille ja kasvattaa alueen monipuolista palvelutarjontaa niin kotimaisten kuin kansainvälisten kohderyhmien keskuudessa. Vuoden 2019 digitaalisen markkinoinnin kampanja oli ensimmäinen alueella toteutettu yhteismarkkinointikampanja, jota kohdennettiin Suomeen, Viroon ja saksankieliseen Keski-Eurooppaan. Kanavina digitaalisessa markkinoinnissa toimivat Google Ads, Facebook ja Instagram.

Markku Vehkala, Vehkala Jeans Dealerin yrittäjä ja hankkeen markkinointityöryhmän jäsen kommentoi hankkeen onnistumista:

– Kokemukseni Himos-Jämsä -hankkeesta ovat olleet kaikin puolin myönteiset. Yhteistyö FlowHousen kanssa on sujunut hyvin. Myös hankkeessa aktiivisesti mukana olevien yrittäjien välisen vuorovaikutuksen lisääntyminen on ollut hyvä asia. Uskon, että tämän hankkeen avulla olemme saaneet koko alueelle hakemaamme näkyvyyttä, tunnettuuden kasvamista ja myös sitä olennaisinta eli myyntiä, josta osa on jo toteutunut ja osa realisoituu mahdollisesti myöhemmin.

Kahden vuoden mittainen hanke ei ole sellaisenaan kuitenkaan riittävä. Sillä on luotu hyvä pohja markkinoinnille, jota pitää aktiivisesti kehittää jatkossakin. Toivon, että hankkeelle saadaan jatkorahoitusta, jotta tähän asti tehty työ ei valu hukkaan, vaan saadaan heitettyä lisää löylyä!, Markku jatkaa.

Lisää myyntiä digikanavista

Vuoden 2019 kampanjoinnin tavoitteena oli kasvattaa Himos-Jämsän matkailualueen ja mukana olevien yritysten tunnettuutta. Mainonnan tulosten näkökulmasta kampanjointi onnistui hyvin kaikissa kohdemarkkinoissa, ja uudelle himosjamsa.fi -sivustolle saatiin runsaasti alueen palveluista kiinnostunutta liikennettä kustannustehokkaasti. Verkkosivuilla on ollut kävijöitä ensimmäisen vuoden aikana miltei 200 000, joista noin 30 000 on ohjautunut yritysten tuotteiden pariin. Mainonnalla on ollut myös iso rooli liikenteen ohjaamisessa yritysten omille verkkosivuille ja verkkokauppaan – perustuen niihin tuloksiin, joita on ollut mahdollista mitata.

Mainonnan tulokset erityisesti Google Adsissa olivat matkailualan keskiarvoa suuremmat, kun verrataan globaaleihin tutkimuksiin. Keskiarvoltaan klikkaushinnat olivat 0,06€ (globaalisti keskimäärin 0,33€-1,20€ ja näkyvyys 18,5 miljoonaa – kokonaisuudesta halutun toimenpiteen teki 235 000 henkilöä. Sosiaalisessa mediassa mainonnan näkyvyys on ollut 5,5 miljoonaa ja klikkauksia mainoksiin tuli 44 000 klikkaushinnan vaihdellessa 0,37-0,70€ (keskimäärin toimialalla 0,65€-1,50€) välillä. Ensimmäisen vuoden tavoite kasvattaa alueen näkyvyyttä ja vahvistaa brändiä voidaan katsoa täyttyneeksi.

Tiina Mäntyharju hankkeen markkinointityöryhmän puheenjohtaja HimosLomat Oy:stä kommentoi hankkeen roolia seuraavasti:

– Olemme tyytyväisiä hankkeen konkreettiseen hyötyyn. Hankkeen  kautta  on  tehty  markkinointia muun muassa Saksaan, josta on tullut meille jo ensimmäisiä varauksia.

Hankkeen kautta on selvästi saatu näkyvyyttä niin kotimaassa, kuin muualla Euroopassa. On hienoa, että asiakas löytää yhdeltä verkkosivustolta laajasti eri toimijoita ja palveluja Jämsän ja Himoksen alueilta. Hanke on vasta toiminut noin puolitoista vuotta, joten lyhyellä ajalla on saatu yllättävän paljon tuloksia ja FlowHouse onkohdentanut mainonnan erityisen kustannustehokkaasti. Hankkeen kautta yrittäjät ovat tehneet tiivistä yhteistyötä, koska hankkeella ei ole erillistä hanketyöntekijää vaan omalla porukalla on yhdessä toimittu.

Vetovoimaa luonnosta ja tapahtumista

Vuoden 2019 markkinoinnin aikana nousi esiin erityisesti seudun kiinnostavuus luontomatkailukohteena. Alue pitää sisällään paljon matkailijoille tuntemattomia helmiä aina Isojärven kansallispuistosta Juveninkosken vesiputoukseen. Tapahtumien keskittymänä alue on tunnettu FinnMetkojen, festivaalien ja urheilutapahtumien ansiosta jo useamman vuoden.

Mainonta myös osoitti ja tuki mielikuvaa alueesta “mökkikylänä” – nuoret tulevat alueelle viihtymään mökille ystävien kesken. Kansainvälisellä puolella mainonnan sisällöistä kiinnostavimpana Himos-Jämsän alueella nousi sauna ja siihen liittyvä suomalainen saunakulttuuri. Alueella onkin erinomainen saunapalvelu- ja saunakulttuuritarjonta.

Lisää tehoa ostettavuuteen

Yhteismarkkinointia ja alueen yleistä markkinointia tehtäessä on aina tärkeää ottaa huomioon mukana olevien yritysten yksilöllinen avun tarve ja tuen mahdollistaminen. Tästä syystä hankkeisiin on rakennettu oma sisäinen verkkotyötila, jossa kaikki toimenpiteet ovat mukana oleville yrityksille nähtävillä ja jossa on mahdollista laittaa viestiä kaikille – oli asia mikä tahansa. Myös yhteinen tavoiteasetanta nousee suureen rooliin markkinointiyhteistyön ylläpitämisessä. Aluetta esille tuotaessa useammat yritykset ovat kommentoineet, että kunhan matkailija saadaan alueelle, se on pääasia - pitkässä juoksussa kaikki voittavat. Tämä on alueellista voimaa ja yhteistyötä, jossa keskitytään matkailijoiden palvelemiseen tiiminä tiukan kilpailemisen sijasta.

– Tietysti me tahdomme edistää yritysten myyntiä tällä kokonaisuudella ja siihen keskitymme vahvemmin koko ajan. Tämä kuitenkin mahdollistuu paremmin silloin, kun perusteet ovat kunnossa niin tuotteiden, sisältöjen, verkkosivujen kuin ostopolulla ohjaamisen näkökulmasta. Näitä asioita viedään yhteistyöllä eteenpäin, markkinoinnin asiantuntija Salla Laajavaara FlowHouselta kommentoi.

Digitaalisen markkinoinnin kampanjoinnissa ei ole kuitenkaan pelkästään kyse alueen näkyvyyden kasvattamisesta vaan myös myynnin, ostopolun sekä ostettavuuden kehittämisestä. Hankkeiden kautta yritykset pystyvät saamaan apua kaikkiin näihin toimenpiteisiin markkinointikampanjoista saatavan yleisen sekä yrityskohtaisen näkyvyyden lisäksi. Vuoden 2020 aikana hankkeissa tehtävät toimenpiteet keskittyvät erityisesti ostettavuuden ja tuotetarjonnan kehittämiseen sekä erilaisiin sisällöllisiin toimenpiteisiin. Näin saadaan vielä tehokkaammin perusteet mahdollisimman vankalle pohjalle, jotta voidaan edelleen kehittää tuottavaa ja kiinnostavaa matkailualuetta niin kotimaisille kuin kansainvälisille matkailijoille.

Lisätietoja hankkeesta:

Ulla Haggrén, Jämsek ulla.haggren@jamsek.fi
Jouni Kärkkäinen, FlowHouse Oy jouni.karkkainen@flowhouse.fi

Mediatiedote 5.3.2020

Näitä on kysytty! Musikaali Nahkatakkinen tyttö palaa Suurelle näyttämölle kahdella lisäesityksellä lauantaina 25.4. klo 19 ja sunnuntaina 26.4. klo 13. Musikaali sai ensi-iltansa ystävänpäivänä 14. helmikuuta ja se juhlistaa Suomen suurimman ilmaisutaidon lukion 125-vuotisjuhlavuotta. Kyseessä on Tampereen Työväen Teatterin ja Tampereen Yhteiskoulun lukion (TYK) yhteistuotanto 

Nahkatakkinen tyttö on Hanna Suutelan, Matti Suomelan ja Kari Jagtin käsikirjoittama ja Marietta Kunnaksen (TYK) ohjaama kotimainen musikaali. Tarina perustuu Dingon musiikkiin.

Musikaalin rooleissa nähdään 80 Tampereen yhteiskoulun lukion opiskelijan lisäksi Miia Selin (TTT) ja Juha Junttu. Koreografi on tanssija-koreografi, tanssinopettaja Jouni Prittinen, kapellimestarina toimii Harri Marttila (TYK) ja teoksen visuaalisesta puolesta vastaa Jaakko Sirainen. Valomentoroinnin tekee Eero Auvinen (TTT), äänisuunnittelijana toimii Kalle Nytorp (TTT), laulut harjoituttaa Johanna Mäkitalo (TYK) ja lauluvalmennuksesta vastaa Petra Karjalainen (TTT). Kyseessä on TYK:n historian suurin yhteistyöprojekti ammattiteatterin kanssa.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
tiedottaja Sari Andersson, 050 5969 069, sari.andersson@ttt-teatteri.fi

Pressikuvat:
https://ttt-teatteri.fi/pressikuvat/nahkatakkinen-tytto/

Fira Modulesin loppuvuodesta lanseeraama kylpyhuonemoduuli on saanut TR70:2018-vaatimusten mukaisen arvostetun laatusertifikaatin. Kylpyhuonemoduuli on uraauurtava, sillä se jopa puolittaa sisä- ja talotekniset työt työmaalla.

Fira Group Oy:n tytäryhtiö Fira Modulesin marraskuussa Recotech-tapahtumassa lanseeraamalle Bathroom Series 2.0 -kylpyhuonemoduulille on myönnetty TR70:2018-laatuvaatimusten mukainen sertifikaatti. Sertifikaatin saaminen edellyttää laajojen testien läpäisemistä. Testien tarkoituksena on todistaa, että kylpyhuone on vesitiivis ja kestää kovan rasituksen.

Kylpyhuonemoduulin toimitukset ovat käynnistyneet helmikuussa. Mittavan kehitystyön tuloksena syntynyt moduuli jopa puolittaa sisä- ja talotekniset työt työmaalla, joten kysymys on merkittävästä kustannussäästöstä.

– Meille on tärkeää, että myös ulkopuoliset tahot valvovat tuotteidemme laatua ja valmistusta. Puolueettomallasertifikaatilla todistamme rakennusten tuleville asukkaille sekä rakennusyhtiöille, että modulaarisesti tuotettu kylpyhuoneemme on viimeisen päälle kunnossa myös laadullisesti sen lisäksi, että se on erittäin kustannustehokas ja vastuullinen, painottaa Fira Modulesin liiketoimintajohtaja Sami Purtola.

Fira Modulesin kylpyhuoneisiin asennetaan valtaosa talotekniikasta valmiiksi tehtaalla ennen työmaalle viemistä. Valmiiksi yhdistetään mm. lämpö, vesi, ilmanvaihto, viemäri ja sähkö. Sen jälkeen kylpyhuonemoduulit tuodaan työmaalle ja asennetaan joko kerroksittain tai lasketaan katolta kuilun kautta paikalleen rakennukseen. Fira Modulesin moduuliratkaisua oli kehittämässä iso joukko rakennusliikkeiden ja rakennuttajien edustajia, eri alojen suunnittelijoita sekä arkkitehti ja muotoilija. 

Fira Modulesin ratkaisu perustuu massaräätälöintiin, jossa hyödynnetään muun muassa autovalmistuksesta tuttua tuotantomallia. Siinä tuotanto on tehtaassa, mutta asiakas voi itse valita kylpyhuoneensa tyylin ja lisävarusteet valmiiksi mietityistä vaihtoehdoista.

– Modulaarinen rakentaminen ja massaräätälöinti skaalautuvat pienempiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi kylpyhuonemoduulin voi viipaloida vielä osamoduuleihin. Moduulirakentaminen parantaa myös työturvallisuutta ja luo mahdollisuuksia uusille innovaatioille ja teknologialle, sillä enää ei rakenneta työmaalla vaan halleissa. Uskomme, että modulaarinen rakentaminen mullistaa tulevaisuudessa koko rakennusalan, ja siitä on maailmalla jo viitteitä, Purtola visioi.

Inspecta Sertifioinnin tunnuksen saamiseksi kokonaiselle, valmiille kylpyhuoneelle on tehty laboratoriossa muun muassa seuraavat testit.

• Kylpyhuoneen lattialle on padottu 10 cm vettä vuorokaudeksi. Tämä koe tehdään testissä kahdesti.
• Lattialle on pudotettu painavia säkkejä 0,45 m korkeudelta.
• Kaivolle, lattialle ja seinille on suihkutettu 90- ja 10-asteista vettä 60 sekunnin ajan, ja suihkutusten välissä on pidetty 60 sekunnin tauko. Tämä on toistettu 100 kertaa.
• Seinä-WC:tä on kuormitettu 400 kilon painolla.
• Pesuallasta on kuormitettu 150 kilon painolla.
• Hanakulmiin on kohdistettu kuormitusta.
• Testit on tehty eurooppalaisen vedeneristysjärjestelmien hyväksyntäohje ETAG 022:n mukaisesti.
• Tulos lyhyesti: Kylpyhuone on vesitiivis ja kestää testin rasitukset.

Fira Modules Oy:llä on myös Inspecta Sertifoinnin ympäristösertifikaatti, mikä on osoitus vastuullisesta toiminnasta myös ympäristön kannalta. Fira Modulesin ratkaisut kylpyhuoneissa minimoivat materiaalienkäytön ja hukan jokaisessa valmistusvaiheessa.Fira Modules -kylpyhuoneita on turvallista käyttää.

Lisätiedot:
Sami Purtola, liiketoimintajohtaja, Fira Modules Oy
puh. 040 726 3112, sami.purtola@fira.fi

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom oli mukana tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin kävelijöiden ja pyöräilijöiden välisiä onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Tulokset osoittavat, että vaaratilanteita tapahtuu usein ja niiden todellinen määrä vaikuttaa kokemukseen turvallisuudesta.  

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom oli mukana tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin kyselytutkimuksella kävelijöiden ja pyöräilijöiden välisiä onnettomuuksia ja vaaratilanteita suurimmissa kaupungeissa. Tutkimuksen mukaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden välillä tapahtuu ainakin 50 kertaa useammin vaaratilanteita kuin varsinaisia onnettomuuksia. 

"Pyöräilyn ja kävelyn rooli on tärkeä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kävelyn ja pyöräilyn yhteispelin ja turvallisuuden lisääminen onkin entistä tärkeämmässä roolissa näiden liikkumismuotojen suosion kasvaessa”, sanoo verkostojohtaja Jarno Ilme. 

Kävelijöiden ja pyöräilijöiden keskinäistä turvallisuutta voidaan parantaa liikennejärjestelyjen lisäksi tarkkaavaisuudella sekä noudattamalla liikennesääntöjä ja tilannenopeutta. Yleisimmin onnettomuuksien ja vaaratilanteiden taustalla olivat havainto- ja arviointivirheet, jalankulkijan yllättävä toiminta tai pyöräilijän liian kova vauhti. Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden syntyyn vaikuttivat vastaajien mukaan myös epäselvät tai monimutkaiset liikennejärjestelyt sekä näkemistä haitanneet kohteet tai esteet kulkuväylällä.   

Tutkimuksen mukaan kokemus turvallisuudesta korreloi onnettomuuksien ja vaaratilanteiden todelliseen määrään. Vaaratilanne oli kyselyssä määritelty vastaajan oman kokemuksen mukaan ja se kattaa tilanteita pelkistä säikähdyksistä aina kevyisiin fyysisiin kohtaamisiin asti.  

Lisää turvallisuutta liikennejärjestelyillä ja asennemuutoksella 

Tutkimuksen mukaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta voidaan lisätä erottamalla kulkutavat entistä useammin toisistaan ja selkiyttämällä liikennejärjestelyjä. 

”Myös jalankulkija tai pyöräilijä voi vaikuttaa omaan turvallisuuteensa pitämällä huomion liikenteessä ja noudattamalla liikennesääntöjä. Pyöräillessä tulee muistaa vastuu tilannenopeudesta”, muistuttaa hankkeen ohjausryhmässä ollut erityisasiantuntija Hanna Strömmer Traficomista. 

Tutkimuksessa haastateltiin yli tuhatta aktiivista jalankulkijaa ja pyöräilijää yli 100 000 asukkaan kaupungeista. Tutkimus on tehty osana Turvallinen liikenne 2025 –konsortiohanketta, jossa olivat mukana vuonna 2019 Traficomin lisäksi Väylävirasto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, 21 kaupungin muodostama Kehto-foorumi sekä yritysedustajana Nokian Renkaat Oyj. 

Lisätietoja 

Tutkimus: Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden väliset onnettomuudet ja vaaratilanteet 

erityisasiantuntija Hanna Strömmer, hanna.strommer(at)traficom.fi  p. 029 534 7053 

Rakennusinsinööri Hannu Kangas on valittu Rovaniemen kaupungin uudeksi rakennustarkastajaksi. Kangas aloittaa työnsä 11.3.2020.

Kangas on ollut Rovaniemen kaupungin palveluksessa vuodesta 2011 alkaen rakennusvalvonnan toimistoinsinöörinä. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa YIT:llä ja Keski-Suomen Betonirakenne Oy:llä.

Rakennustarkastajan virka tuli hakuun, koska viran nykyinen haltija Pentti Ylitalo jää eläkkeelle. Virka kiinnosti yhteensä 13 hakijaa.

Lisätiedot:
Erkki Lehtoniemi, ympäristöpäällikkö, erkki.lehtoniemi@rovaniemi.fi p. 0400 295 595

Pressmeddelande på svenska nedan.

**

Kela on Helsinki Priden virallinen kumppani 2020

Kela on Suomen suurimman kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuman Helsinki Priden virallinen yhteistyökumppani tänäkin vuonna. Helsinki Pride järjestetään 22.–27.6.2020.

Kela tavoittaa 100 000 asiakastaan Helsinki Pridessa. Osallistuminen on osa Kelan tasa-arvo, yhdenvertaisuus- ja vastuullisuustyötä. Kela on strategiassaan sitoutunut konkreettisiin tekoihin yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Viime vuoden Helsinki Priden yhteydessä myös Kelaan perustettiin oma sateenkaariverkosto.

”Työnantajan julkinen sitoutuminen yhdenvertaisuusarvoihin luo turvallisuuden ja osallisuuden tunnetta myös työyhteisössä. Sateenkaariverkosto on innolla mukana, ja iloitsemme siitä, että Kelassa otetaan tärkeitä askeleita kohti asiakkaiden ja työntekijöiden yhdenvertaisuutta”, sanoo Kelan sateenkaariverkoston puheenjohtaja Kaaren Erhola.

Pride-tapahtumia on järjestetty Suomessa vuodesta 1975 lähtien. Vuosina 2018 ja 2019 järjestettiin jo toistakymmentä pride-tapahtumaa, pitkälti vapaaehtoisvoimin lahjoitus- ja sponsorituotoilla. Helsinki Pride on Suomen suurin ihmisoikeustapahtuma, jonka järjestää Helsinki Pride -yhteisö ry. Kela on toiminut tapahtuman virallisena yhteistyökumppanina vuodesta 2019 lähtien ja on tänä vuonna viidettä kertaa mukana Pridessa. Kela kannustaa myös muita julkishallinnon organisaatioita osallistumaan tapahtumaan.

Lisätietoja:

Siina Lepola-Lång
vastuullisuuden asiantuntija
Kela
siina.lepola-lang@kela.fi

**

FPA är officiell samarbetspartner till Helsinki Pride 2020

FPA är även i år en av de officiella samarbetspartnerna till Finlands största evenemang inom kultur och mänskliga rättigheter, Helsinki Pride. Helsinki Pride ordnas 22–27.6.2020.

Under Helsinki Pride når FPA cirka 100 000 av sina kunder. Deltagandet är en del av FPA:s arbete för jämställdhet, likabehandling och ansvarsfullhet. FPA har i sin strategi förbundit sig att vidta konkreta åtgärder för att främja likabehandling.

I fjol grundades i samband med Helsinki Pride ett eget regnbågsnätverk även vid FPA.

”Att arbetsgivaren offentligt förbinder sig att främja likabehandling skapar en känsla av trygghet och delaktighet även inom arbetsgemenskapen. Regnbågsnätverket ser fram emot att delta och vi är glada över att FPA har tagit ett viktigt steg mot likabehandling av sina kunder och anställda”, säger Kaaren Erhola, ordförande för FPA:s regnbågsnätverk.

Pridefestivaler har ordnats i Finland sedan 1975. Under 2018 och 2019 ordnades redan mer än tio olika prideevenemang – i stor utsträckning på frivillig basis med hjälp av donationer och sponsorintäkter. Helsinki Pride är Finlands största människorättsevenemang och det ordnas av föreningen Helsinki Pride -yhteisö ry. I år deltar FPA för femte gången i Pride. Officiell samarbetspartner har FPA varit sedan 2019. FPA vill också uppmuntra andra organisationer inom den offentliga förvaltningen att delta i evenemanget.

Närmare information:

Siina Lepola-Lång
sakkunnig inom ansvarsfullhet
FPA
siina.lepola-lang@fpa.fi

Pellon kunnassa avoinna ollut rakennusmestari-rakennustarkastajan virka herätti yllättävän suuren kiinnostuksen alan ammattilaisten keskuudessa. Virkaa määräaikaan hakivat Haataja Jorma, Hannula Tuomas, Jaako Jarmo, Jumisko Oula, Kekonen Anne, Koski Matti, Kähkönen Henri, Leppänen Samu, Liikamaa Mika, Monamazzami Mohammadjavad, Pasma Kari, Pitkänen Jyrki ja Seitajärvi Asko.

Haastatteluryhmä suorittaa haastattelut maaliskuun aikana ja lopullinen valinta tehtäneen huhtikuussa.

Lempäälän Virta-kampuksella järjestetään Tredun, Lempäälän lukion ja poliisin yhteistoimintaharjoitus iltapäivällä 5.3.2020. Virta-kampuksella toimivat mm. Lempäälän lukio ja Tredun Lempäälän toimipiste. Virta-kampuksen opiskelijat eivät osallistu harjoitukseen.

Virta-kampus

Erkki Hytönen

turvallisuuspäällikkö, Lempäälän lukio, rehtori

p. 050 383 9674

Merja Sarvala

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, toimipistepäällikkö

p. 040 806 4102

Julkaisuvapaa 5.3. klo 14.30.

Maanomistajat ovat tyytyväisiä kantaverkon voimajohtojen kasvustonkäsittelyyn. Vuorovaikutuksen lisääntyessä tyytyväisyys toimintaan kasvaa edelleen. Tulos selviää Fingridin tilaamasta tutkimuksesta, joka toteutettiin tammikuussa. 

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maanomistajien mielipiteitä ja kokemuksia urakoitsijoiden sekä Fingridin toiminnasta kasvustonkäsittelyssä; reunavyöhykkeen puunkorjuussa ja johtoaukean raivauksessa. Kohderyhmänä olivat maanomistajat, joiden mailla on työskennelty vuosina 2018 ja 2019.

Sekä Fingridin että urakoitsijoiden toimintaan oltiin tyytyväisiä. Fingridin yhteyshenkilön toiminta sai arvosanan 3,7 (Kuva 1) ja urakoitsijoiden toiminta arvosanan 3,9 asteikolla 1-5 (Kuva 2). Arvosanat olivat vieläkin paremmat niiden vastaajien kohdalla, jotka olivat työhön liittyvissä kysymyksissä olleet yhteydessä Fingridiin tai urakoitsijaan. Urakoitsijoiden väliset erot olivat pieniä.

Suurin osa maanomistajista ei ollut yhteydessä Fingridiin tai urakoitsijaan ennen puunkorjuu- tai raivaustyön aloittamista. Puunkorjuutyöstä Fingridiin tai urakoitsijaan oltiin enemmän yhteydessä kuin raivaustyöstä, ja alueellisesti yhteydenottoja oli eniten Itä-Suomessa. Tyypillisimmät yhteydenoton syyt olivat aikataulun selkeyttäminen, kaadetun puun käyttö, liikkuminen, varastointi ja toimenpiteen laajuuden varmistaminen. Puunkorjuu ja varsinkaan raivaus eivät useinkaan vaadi maanomistajan yhteydenottoa.

"Yhteyttä kannattaa kuitenkin ottaa, jos toimenpide herättää kysymyksiä tai johtoalueella on huomioon otettavia erityispiirteitä. Sopimalla etukäteen toimenpiteestä varmistetaan osapuolia tyydyttävä lopputulos", toteaa Fingridin erikoisasiantuntija Mikko Nykänen.

Työstä tiedotetaan maanomistajille kirjeellä, jossa on sekä Fingridin että urakoitsijan yhteyshenkilön yhteystiedot ja kuvaus työstä. Suurin osa maanomistajista piti ilmoituskirjettä tarpeellisena ja selkeänä (87 %). Urakoitsijoiden toiminnasta annettiin pääasiassa hyviä arvosanoja (5 tai 4) (Kuva 2). Kommunikointi maanomistajan äidinkielellä urakoitsijan kanssa on sujunut erittäin hyvin. Maanomistajista 90 prosenttia kertoi, että tienkäytössä, pelloilla ja pihapiirissä liikkumisessa ja varastopaikoilla oli toimittu sovitulla tavalla.

Enemmistö maanomistajista piti tehtyä puunkorjuuta ja raivausta tarpeellisena sähkönsiirron turvaamisen kannalta (Kuva 3).

Lisätiedot:

Mikko Nykänen, Fingrid, puh. 030 395 5345

Iro Researchin tammikuussa 2020 puhelinhaastatteluna toteuttamaan tutkimukseen vastasi 950 henkilöä. Otoskoko jakautui 13 eri urakoitsijan kesken siten, että suurimpien urakoitsijoiden toiminta-alueilla tehtiin 100 haastattelua ja muiden toiminta-alueilla 50 haastattelua. Tutkimuksen vastausprosentti oli 25.

Järvenpään kaupunki on saanut valtiovarainministeriön avustusta kahteen digitalisaatiota hyödyntävään hankekokonaisuuteen. Nyt käynnistyvät kuntien ja kuntayhtymien yhteiset hankkeet tukevat digitalisaatiota, toimintatapojen uudistamista, asiakaslähtöisyyttä sekä kustannussäästöjen saavuttamista.

Ensimmäinen avustusta saavista hankekokonaisuuksista on Kuntien toiminnan johtamista tuotteistetun palvelukonseptin avulla -hanke, jolla parannetaan kunnan talouden seurantaa.

– Yksi Järvenpään kaupungin strategisista päämääristä on kannustava talousohjaus. Kannustavan talousohjauksen osana toteutetaan tuotepohjaisen laskennan käyttöönotto. Tänä vuonna haluamme ottaa tuotepohjaisen laskennan käyttöön opetuspalveluissa ja varhaiskasvatuspalveluissa. Hankkeen avulla tuetaan tuotteiden määrittelyä sekä laskentasääntöjen ja teknisen ratkaisun toteutusta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Tuusulan, Kangasalan, Kotkan, Rovaniemen ja Sarastia Oy:n kanssa, sanoo hankkeen yhteyshenkilönä Järvenpään kaupungilla toimiva Marjut Tikkanen.

Toinen hankkeista on Keskusteleva tekoäly asiakaspalvelussa -hanke, jossa pilotoidaan kaupungeissa keskustelevaan tekoälyyn perustuvan digiassistentin käyttöä verkossa. Digiassistentti palvelee järvenpääläisiä vuorokauden jokaisena päivänä.

– Järvenpään kaupunki kehittää ratkaisua yhdessä Porvoon, Kauniaisten ja Riihimäen kanssa. Järvenpään osalta hanke on järkevää yhdistää ulkoisten verkkosivujen kehitykseen, joiden tulisi olla valmiit syksyllä 2020. Olemme ilolla mukana kehittämässä palveluita yhteistyössä muiden kuntien kanssa, sanoo hankkeen yhteyshenkilönä Järvenpäässä toimiva Pekka Koponen.

Kuntien toiminnan johtaminen tuotteistetun palvelukonseptin avulla -hankkeeseen myönnettiin enintään 425 000 euroa ja Keskusteleva tekoäly asiakaspalvelussa -hankkeeseen 331 900 euroa.

Valtiovarainministeriö myönsi yhteensä 8,27 miljoonaa euroa valtionavustusta 27:lle eri digitalisaatiohankkeelle kuntien toimintatapojen tai palveluprosessien uudistamiseen. Hankkeet on toteutettava vuoden 2021 marraskuun loppuun mennessä. Avustusta myönnettiin vain hankkeisiin, jotka useammat kunnat tai kuntayhtymät toteuttavat yhdessä.

Lisätietoja:

Marjut Tikkanen, laskentapäällikkö, puh. 040 315 2841, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi
Pekka Koponen, kehittämispäälikkö, puh. 040 315 3265, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi

Maailman osakemarkkinat kääntyivät helmikuun loppupuolella rajuun laskuun koronaviruksen leviämisen vanavedessä. Maailmantalouden indikaattorit näyttivät vielä tammi-helmikuussa, että globaali kasvu olisi elpymässä alkuvuoden aikana. Talousennusteet ovat nyt tulossa tuntuvasti alaspäin. Keskuspankit yrittävät palauttaa luottamusta.

Koronaviruksen negatiiviset vaikutukset globaaliin talouteen ovat suuret helmi-maaliskuussa. Kiinassa BKT-kasvu tullee olemaan lähellä nollaa vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Myös muualla Aasiassa – kuten Etelä-Koreassa ja Japanissa – vaikutukset ovat merkittävät. Italiassa ensimmäisen vuosineljänneksen BKT-kasvu on ilmeisesti jälleen pakkasella. Tällä hetkellä noin 27 % maailmantaloudesta kärsii akuutisti koronaviruksesta ja sen aiheuttamista taltuttamistoimista. Keskuspankit sekä G20-talouspäättäjät ovat ilmoittaneet valmiudestaan reagoida elvytystoimilla talousvaikutusten niin vaatiessa. Kiinassa pankkisektorin likviditeetin määrää on lisätty tuntuvasti ja ohjauskorkoja on laskettu lievästi alkuvuoden aikana. Maaliskuun 3. päivä Yhdysvaltain keskuspankki FED toteutti harvinaisen 0,5 %-yksikön ohjauskoronlaskun kokousten välissä.

Maailmantalouden kasvunäkymät ja yritysten tulosennusteet vuodelle 2020 ovat menossa uusiksi

Markkinoilla arvioidaan kuumeisesti viruskriisin jälkeistä talouskasvun elpymisen ajankohtaa sekä voimakkuutta. Vielä tammikuussa IMF ennusti, että globaali BKT-kasvu yltää 3,3 %:iin vuonna 2020 kehittyvien talouksien johdolla. Helmikuussa Kiinassa autokauppa pysähtyi kuin seinään, kaupat olivat laajalti kiinni ja teollisuudessa tuotannon taso oli 30-70 % normaalista. Helmikuussa Kiinan yhdistetty ostopäällikköindeksi laski tasolle 27,5 – nollakasvun raja on 50 ja tammikuussa lukema oli 51,9. Pienemmät yritykset tuskailevat rahoitusvaikeuksien kanssa. Myös Etelä-Koreassa ja Japanissa on tuntuvaa pehmeyttä. Tämä heijastuu tuotantoketjujen ja liikkuvuuden kautta globaalisti teollisuustuotantoon, vähittäiskauppaan ja muihin palveluihin.

Jos koronavirus saadaan Kiinassa taitettua lasku-uralle maalis-huhtikuun aikana, Kiinassa on edellytyksiä tuotannon normalisoitumiseen vuoden toisen vuosineljänneksen aikana. Toteutuneet tulon- ja tuotannonmenetykset jäänevät kuitenkin enemmän tai vähemmän pysyviksi tukitoimista huolimatta.

IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva arvioi vielä 24. helmikuuta optimistisesti, että maailmantalouden kasvu heikentyy vain 0,1 %-yksikköä, jos Kiina pääsee normaalituotantoon vuoden toisella neljänneksellä. Monet muut arviot osoittavat, että BKT-tappio voisi olla jopa luokkaa 0,7-1,3 %. OECD laski omaa ennustettaan maailmantalouden kasvusta 2. päivä maaliskuuta puoli prosenttiyksikköä tasolle 2,4 %. Vuodelle 2021 OECD kuitenkin odottaa tuntuvaa kasvun elpymistä tasolle 3,3 % (marraskuu: 3,0 %). Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida kriisin lopullista kestoa ja laajuutta, joten BKT-vaikutukset ovat auki.

Kiinan mukaan koronavirus ei olennaisesti vaikuta Yhdysvaltain kanssa tammikuussa sovitun kauppasopimuksen toimeenpanoon. Kiina on sopimuksen mukaan alentanut tulleja yhdysvaltalaistuotteille. On kuitenkin selvää, että Kiina ei lyhyellä aikavälillä pysty sovitusti lisäämään tuontiaan Yhdysvalloista.

Myös tulosennusteisiin kohdistuu painetta alaspäin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Monet kansainväliset suuryritykset – kuten Apple, Microsoft, Procter & Gamble, Diageo, Mastercard ja Maersk – ovat varoittaneet, että ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto ja tulos tulevat kärsimään koronaviruksen seurauksena. Myös öljyn hinta on laskenut huomattavasti alkuvuonna. Yhdysvalloissa ennusteet tuloskasvulle ovat tällä hetkellä +2 % ensimmäiselle vuosineljännekselle ja +5 % toiselle vuosineljännekselle.

Osakemarkkinoiden suunta riippuu viruksen jälkeisestä kasvun elpymisestä ja rahapolitiikasta

Osakekurssit olivat painuneet tuntuvasti vuodenvaihteen tasojen alapuolelle helmikuun lopussa. Osakkeet ovat voittokertoimilla mitattuna yhä historiallisesti hintavia ja kuluvan vuoden tulosennusteissa on laskupaineita. Pitkien korkojen tuntuva lasku – sekä vahvistuneet odotukset keskuspankkien tukitoimista – ovat kuitenkin selvästi parantaneet osakkeiden suhteellista houkuttelevuutta suhteessa korkosijoituksiin.

Viruskriisin laajuutta ja lopullisia taloudellisia vaikutuksia on toistaiseksi vaikea arvioida. Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit eivät ole vielä selkeästi viestittäneet aikeistaan reagoida kasvaneeseen epävarmuuteen uusilla elvytystoimilla. Jos koronaviruksen leviäminen saadaan pian hallintaan, niin osakekurssien lasku jäänee lyhytkestoiseksi. Muussa tapauksessa maailmantalouden kehitys saattaa heiketä nopeammin, enemmän ja pitkäkestoisemmin kuin mihin talouspolitiikka kykenee reagoimaan. Tällöin vakavamman kasvunotkahduksen sekä osakemarkkinoiden pitkäkestoisemman laskun riski on ilmeinen.

Helmikuun toisella puoliskolla rajua laskua osakemarkkinoilla

Maailman osakemarkkinat laskivat 19. päivän huipuiltaan helmikuun loppuun mennessä -11,5 % euroissa mitattuna. MSCI AC World indeksi tippui koko helmikuun aikana -7,4 % euroissa mitattuna ja -8,1 % dollareissa mitattuna. Vastuullisen sijoittamisen maailmanindeksi tuotti 0,7 %-yksikköä paremmin kuin maailmanindeksi. Kasvuosakkeet tuottivat 2,3 %-yksikköä paremmin kuin arvo-osakkeet. Pienyhtiöt laskivat suuryhtiöitä enemmän tuottaen euroissa -8,3 %. Kehittyvät markkinat pitivät pintansa selvästi paremmin kuin kehittyneet markkinat helmikuussa laskien -4,6 % euroissa. Kiinassa osakekurssit jopa nousivat +1,7 % helmikuussa. Yhdysvalloissa markkina laski -7,5 % euroissa mitattuna ja Euroopassa markkina tippui -8,5 %. Pohjoismaat laskivat vastaavasti -6,1 %. Koronaviruspelot rankaisivat etenkin globaaleja ja/tai suhdanneherkkiä toimialoja. Teollisuus laski -8,6 % ja energiasektori vastaavasti -13,2 %. Rahoitussektorilla laskua kertyi -8,6 %. Globaali IT-sektori tuotti vastaavasti euroissa -6,1 % ja kommunikaatiopalvelut -4,9 %.

Naisten Salibandyliigan sijoitussarjojen A (SB-Pro, PSS, EräViikingit) ja B (Koovee, Classic, TPS) joukkueet sekä pudotuspelikarsintojen voittajat SSRA ja FBC Loisto jatkavat kauttaan puolivälierissä. Sijoitussarjat päättyvät sunnuntaina.

Puolivälieräparien valintatilaisuus median edustajille järjestetään

keskiviikkona 11.3. klo 10 Salibandyliiton toimistolla (Alakiventie 2, 00920 Helsinki).

Paikalla jokaisesta puolivälieräjoukkueesta on valmentaja ja pelaajiston edustaja.

Valintatilaisuus näytetään suorana Salibandyliiton YouTube-kanavalla.

Puolivälieriin sijoitussarja A:n voittaja saa ensin valita vastustajansa sijoitussarja B:n 2.- 3. sijoittuneista sekä pudotuspelikarsintojen voittajista. Sen jälkeen sijoitussarja A:n 2. sijoittunut saa valita vastustajansa valitsematta jääneistä ja seuraavaksi sijoitussarja A:n 3. sijoittunut. Sijoitussarja B:n voittajalle jää vastustajaksi valitsematta jäänyt joukkue.

Ohjelma
klo 10 tilaisuuden avaus, SSBL Salibandy Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Nurminen
klo 10.05 Kiantama Oy:n toimitusjohtaja Vernu Vasunta: uuden varainhankintakilpailun lanseeraus
klo 10.10 puolivälieräparien valinta, juontajana Tuomo Reponen
klo 10.45 median haastatteluja
klo 11:15 lounas

Naisten Salibandyliigan puolivälierät ja välierät pelataan paras viidestä -järjestelmällä ja finaalit paras seitsemästä -järjestelmällä. Pronssimitalit ratkaistaan yksittäisessä ottelussa.

Puolivälierien tarkempi otteluohjelma julkaistaan valintatilaisuuden jälkeen.

Lounastarjoilua varten pyydämme median edustajia ilmoittamaan saapumisestaan 9.3. mennessä Salibandyliigan viestintäpäällikkö Ilari Isotalolle, ilari.isotalo@salibandy.fi.

Lämpimästi tervetuloa!

Julkisuudessa on nyt paljon kirjoittelua kausi-influenssasta ja koronaviruksesta. Kirjoittelut voivat herättää huolta, mutta terveysviranomaiset seuraavat tilanteen kehittymistä tarkasti ja antavat ohjeita.  Äänekosken terveydenhuollon ammattilaiset tekevät yhteistyötä Keski-Suomen keskussairaalan infektiosairauksien asiantuntijoiden kanssa.

Suomessa on tällä hetkellä varmistettu kaksitoista koronavirustapausta. Näistä seitsemän liittyy suoraan matkailuun ja viisi ovat jatkotartuntoja. Kaikki Suomessa todetut tapaukset ovat olleet oireiltaan lieviä. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) seuraa kansainvälistä koronavirustilannetta ja päivittää sivuillensa ohjeistusta sekä ajantasaista tietoa esim. epidemia-alueiksi luettavista alueista, joita tällä hetkellä ovat Manner-Kiina, Etelä-Korea, Iran ja Italia. Tilannetta tarkastellaan jatkuvasti ja sivuille päivittyy myös ajantasainen tieto Suomessa todetuista koronavirustartunnoista. Lisätietoa saat sivulta:

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19

Koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion. Oireet ovat hyvin samanlaisia kuin muissakin hengitystieinfektioissa: kuume, yskä, kurkkukipu, hengenahdistus, lihaskivut ja päänsärky.

Sairastumistapauksissa soita aina ensin omalle terveysasemalle. On syytä välttää lähtemistä päivystyksen odotustiloihin, jotta muiden tartuntariskiä ei tarpeettomasti lisätä. Hoitaja tekee puhelimessa arvion tilanteestasi ja antaa lisäohjeita.

Äänekosken terveyskeskuksen puhelinnumero 020 632 2470 palvelee joka päivä klo 8-18. Jättäessäsi takaisinsoittopyynnön hoitaja soittaa sinulle takaisin saman päivän aikana.

Klo 18–08 välillä ota yhteyttä Keski-Suomen keskussairaalaan puhelimitse numeroon 116 117.

Terveysviranomaisten julkaisemat kriteerit koronavirusepäilyn jatkotutkimuksille ovat:
1. Potilaalla on kuumetauti (kuume yli 38 °C), johon liittyy hengitystieinfektion oireita (yskä, hengitysvaikeus)

2. Potilas on oleskellut Manner-Kiinassa, Etelä-Koreassa, Iranissa tai Italiassa tai ollut lähikontaktissa laboratoriovarmistettuun koronavirukseen sairastuneen potilaan kanssa. Oireettomia epidemia-alueella oleskelleita ei tutkita.

Parhaat keinot suojautua kausi-influenssalta ja muilta hengitystieinfektioilta sekä korona- tai vatsatautiviruksilta ovat hyvä käsi- ja yskimishygienia.

Pese kätesi aina, kun tulet ulkoa sisälle, ennen ruokailua ja ruuan laittoa, wc-käynnin ja vaipan vaihdon jälkeen sekä niistämisen, yskimisen tai aivastamisen jälkeen ja kun olet koskenut samoja pintoja kuin flunssainen henkilö. Kädet pestään saippualla ja vedellä ainakin 20 sekunnin ajan.  Pesun jälkeen kuivaa kädet yleisissä tiloissa mieluiten kertakäyttöpyyhkeisiin ja vältä mahdollisuuksien mukaan kestokäyttöisien käsipyyherullien käyttöä.

Yski niin, ettet levitä mikrobeja. Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.

Ohjeita käsienpesuun ja yskimiseen löytyy THL:n sivuilta:

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/infektioiden-ehkaisy-ja-torjuntaohjeita/kasienpesu-ja-yskiminen

Lisätiedot:

Ylilääkäri Keijo Lukkarinen

Äänekosken terveyskeskus

040 500 4313, keijo.lukkarinen@aanekoski.fi

Parlamentaarisen asepalveluksen tulevaisuutta pohtivan komitean työ on tänään käynnistynyt ja sen jäsenet nimetty. Puheenjohtajana toimii Ilkka Kanerva (kok) ja varapuheenjohtajana Joonas Könttä (kesk). Komitean muut jäsenet ovat Tuula Väätäinen (sdp), Jari Ronkainen (ps), Hanna Holopainen (vihr), Jari Myllykoski (vas), Eva Biaudet (rkp), Päivi Räsänen (kd) ja Harry Harkimo (LiikeNyt). Lisäksi jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Komiteaan kuuluu myös pysyvät virkamiesasiantuntijat ja sihteeristö.

Reserviläisliitto toivoo, että valmistelutyössä kuullaan laajasti maanpuolustusjärjestöjä ja niiden asiantuntemusta. Reserviläisliitto painottaa lisäksi, että komitean työ ja puolustusselonteon valmistelu kulkisivat käsi kädessä. Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola huomauttaa, että pahin tilanne olisi, jos näitä molempia valmistellaan irrallaan toisistaan omissa poteroissaan.
 
- Tulevaisuudessa olemme isojen haasteiden edessä, kun ikäluokat pienenee. Syntyvyys on laskenut Suomessa vuoden 2010 yli 60 000 syntyneestä vuoden 2018 alle 48 000 syntyneeseen. Puolustuksen suunnittelussa on Suomessa aina pyritty pitkäjänteisyyteen. Alhaisen syntyvyyden mukanaan tuomiin ongelmiin tulisi miettiä ratkaisuvaihtoehtoja jo tulevassa puolustusselonteossa. Lisäksi tätä tulee käydä läpi myös komiteassa.

Suomella on tällä hetkellä erittäin toimiva ja poikkeuksellisen kustannustehokas puolustusratkaisu. Vajaan kolmen miljardin euron vuosibudjetilla ylläpidämme 280.000 hengen suuruisen sodan ajan joukkoa, johon kuuluu maa-, meri- ja ilmaelementti.

Reserviläisliitto korostaa, että nykyisenkaltaisen reservin ylläpito tulee olemaan tulevaisuudessa iso haaste. Nykyisin noin viidennes miehistä keskeyttää varusmiespalveluksen ja kaiken kaikkiaan noin kolmannes ikäryhmän miehistä ei suorita lainkaan asepalvelusta. Miehistä tällä hetkellä varusmiespalveluksen suorittaa enää noin 20 000. Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Hakola korostaa, että palveluskriteereitä ja palveluksen sisältöä olisi nyt hyvä pohtia uudestaan, jotta saadaan mahdollisimman moni mies suorittamaan palveluksen loppuun.

- Alokasajan koulutusvaatimuksia tulisi tarkastella uudestaan. Tehtäväkohtaisilla kenttäkelpoisuusvaatimuksilla ja riittävillä tukitoimilla voidaan turvata se, ettei palvelus muodostu monelle ylivoimaiseksi ja, että nykyistä suurempi osuus ikäluokasta kykenee sen suorittamaan.

Lisätietoja antaa

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola, p. 050 350 8020, terhi.hakola@reservilaisliitto.fi
 

Terrafame Ltd’s Financial Review 2019 has been published today. The Financial Review includes the Board of Directors' Review and the Financial Statements (FAS) for the period 1 January - 31 December 2019.

In addition, Terrafame has published its Corporate Governance Statement and Remuneration Report for 2019 as well as the Remuneration Policy for governing bodies.

All documents are attached to this release in pdf format and they are also available at www.terrafame.com

Additional information:
Chief Communications Officer Sanna Päiväniemi, Terrafame Ltd, +358 20 7130 800 (switchboard), sanna.paivaniemi@terrafame.fi