Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi hyvinvointisuunnitelman vuosille 2020–2021 kokouksessaan 24.2.2020. Nyt lähdetään toteuttamaan yhdessä hyvää elämää ja toimivaa arkea viiden kehittämisen kärjen ohjaamana.

Hyvinvointisuunnitelmassa määritellään kaupunkistrategian päämäärään sidotut hyvää elämää ja toimivaa arkea edistävät tavoitteet vuosille 2020–2021.

Kehittämisen kärjet vuosille 2020–2021 ovat:

1) Lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistaminen
esim. perhetalo Joutsikin lapsiperheiden hyvinvoinnin ohjaajien tarjoamat ryhmät perheille tai perheissä tapahtuva työ vanhemmuuden tukemiseksi

2) Heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin edistäminen
esim. arjen raha-asioiden neuvonnan lisääminen tai yhteiskehittäminen ruoka-apua järjestävien toimijoiden kanssa

3) Liikkumisen lisääminen
esim. elintapa- ja liikkumisneuvonnan yhteinen kehittäminen yhteistyössä alueen kuntien ja Keusoten kanssa tai liikunnan saavutettavuuden edistäminen liikuntapaikkoja kehittämällä

4) Kodin, lähiympäristön ja kaupunkiympäristön turvallisuus
esim. toteuttamalla asukkaiden kanssa turvallisuuskävelyjä asuinalueilla, ehkäisemällä tapaturmia ja ympäristöstä aiheutuvia terveyshaittoja

5) Palveluverkon uudistaminen sekä toimivat palveluketjut sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa
esim. toteutetaan terveellisiä ja turvallisia tiloja uudis- ja korjausinvestoinnein tai rakennetaan toimivia palveluketjuja sovitusti Keusoten kanssa

Suunnitelma kokoaa aiemman sähköisen hyvinvointisuunnitelman ja -kertomuksen sekä aiempien erikseen laadittujen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman ja turvallisuussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet yhteiseen kaikkia ikäryhmiä koskevaan suunnitelmaan. Arjen turvallisuus nähdään kiinteänä osana ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, joten turvallisuuden edistämisen toimenpiteet on otettu osaksi hyvinvointisuunnitelmaa.

Hyvän elämän ja toimivan arjen tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat Järvenpään asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden nykytilaan, keskeisiin palveluihin ja toimintaympäristön muutoksiin. Suunnitelma tavoitteineen ja toimenpiteineen on koottu kuulemalla laajasti kaupungin palvelualueiden henkilöstöä, vaikuttamistoimielimiä, päättäjiä ja kuntalaisia.

Alueellista yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehdään Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän kanssa. Yhteisiä tunnistettuja tavoitteita ovat mm. liikunnan lisääminen, yksinäisyyden kokemusten väheneminen ja toimenpiteiden kohdentaminen erityisesti hyvinvointinsa ja terveytensä kannalta heikoimmassa asemassa oleviin. Kaupungin poikkihallinnollinen hyvinvointiryhmä vastaa suunnitelman toimeenpanon koordinoinnista ja seurannasta.

Onnistunut laaja-alainen hyvinvointityö tarvitsee yhdessä tekemistä, innostuneita ja motivoituneita ammattilaisia, asiantuntijoita, järjestö- ja yhdistystoimijoita ja vapaaehtoisia - kaikkia meitä.

Tutustu hyvinvointisuunnitelmaan. 

Lisätietoja:   

• Erikoissuunnittelija Saara Ojala, puh. 040 315 2451
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja Kirsi-Marja Karjalainen, 040 315 3300, (tavattavissa 16.3. alkaen)

Hyvä elämä ja toimiva arki on eri sukupolvien välistä kohtaamista.

 Myllytien toimintakeskus on kaupungin yksi keskeinen olohuone, jossa arki ja elämä muuttuu hyväksi.

Maukka, Väykkä ja syntymäpäivä -esitys lauantaina 7.3. klo 18.30 on peruttu sairastapauksen vuoksi. Pahoittelemme tapahtunutta. Ennakkolipun ostaneille asiakkaille on lähetetty tieto peruutuksesta tekstiviestillä ja osalle lisäksi myös sähköpostilla.

Ennakkoliput voidaan vaihtaa joko uuteen pääsylippuun tulevaan Maukka, Väykkä ja syntymäpäivä -esitykseen tai samanarvoiseen lahjakorttiin. Lahjakortti voidaan postittaa halumaanne osoitteeseen ja sillä voi ostaa liput myös syksyn 2020 esityksiin (syksyn ohjelmisto tulee myyntiin maaliskuun aikana).

Mikäli uusi esitys tai lahjakortti sovi hyvitämme lipun hinnan tilillenne.

Pyydämme ennakkolipun ostaneita olemaan viimeistään 20.3. mennessä yhteydessä lipunmyyntiimme joko sähköpostilla teatteri@lappeenranta.fi tai puhelimitse 05 616 2220.                

Kevään Maukka, Väykkä ja syntymäpäivä -esitysten ajankohdat löydät verkkosivuiltamme:
https://lprteatteri.fi/fi/Ohjelmisto/Kevat-2020/Maukka,-Vaykka-ja-syntymapaiva

Lappeenrannan kaupunginteatterin lipunmyynti

Asiakaspalvelukeskus Winkki
Villimiehenkatu 1, kaupungintalo 1. krs
Avoinna ma–pe klo 9-17
puh. 05 616 2220
teatteri@lappeenranta.fi

lprteatteri.fi 

Varustesääntöihin tiukempi kontrolli, junnupeleihin kovemmat tuomiot korkeista mailoista sekä punaviiva takaisin – näillä toimilla Esa Tikkanen tekisi nykykiekosta turvallisempaa.

Liigan ykköspuheenaihe on tälläkin viikolla ollut yhä Otto Kivenmäen ja David Nemecekin välinen taklaustilanne viime lauantailta, joka johti Ässien Kivenmäen loukkaantumisen lisäksi myös Lukon Nemenchekin seitsemän ottelun pelikieltoon. Esa Tikkanen ottaa aiheeseen kantaa Unibetin blogissaan.

Mitä mieltä olit taklauksesta, Esa Tikkanen?

”Ikävä juttu kaikin puolin. Nemecekillä ei selvästi ollut mitään tarkoitusta osua Kivenmäkeä päähän, mutta koska kiekon juuri hukannut ja selvästi pienikokoisempi Ässät-hyökkääjä laski päänsä alas, osui Nemecekin selkä – ei niinkään edes olkapää – Kivenmäkeä kupoliin. 

Vaarallisen tilanteesta teki kuitenkin Kivenmäen kypärän aivan liian löysä remmi. Sehän oli jo ennen taklausta Nemecekin leuan yläpuolella, missä se ei koskaan saisi olla! Niinpä kypärä lensi taklauksessa pois Kivenmäen päästä, ja pää osui voimalla jäähän.”

Suurin syypää Kivenmäen loukkaantumiselle oli mielestäsi siis puutteellinen varustus?

”Ehdottomasti! Säännöissä määritellään, kuinka kypärä pitää olla kiinnitetty – mutta miksi sitä ei valvota? Voidaan toki miettiä, onko vastuu varustuksen säännönmukaisuudesta pelaajalla, huoltajalla vai tuomareilla. Mutta jos jokaisesta varusterikkeestä napsahtaa heti kaksi minuuttia, niin varmasti niistä joku alkaa huolehtia!

Tämä on oikeasti vakava riski nykykiekossa. Jos varustesääntöä ei noudateta, joku vielä kuolee tuonne jäälle, kun suojaamaton pää iskeytyy kovassa vauhdissa jäähän!”

Kuinka turvallisina pidät nykyisiä kypäriä?

”Ainakin paljon turvallisempina, kuin niitä pottia joilla minä urallani pelasin. Mutta silti nykykypärien turvallisuus huolestuttaa, koska peli on nopeampaa, ja mailaviidakko usein minunkin pelivuosia hurjempaa. Pidän esimerkiksi nykyistä visiiripakkoa hyvänä ratkaisuna, mutta pelkään myös että se synnyttää liiankin suurta turvallisuudentunnetta pelaajissa.

Kun nimittäin katsoo häkit päässä pelaavia junioreita, niin siellähän heiluu mailat ihan missä sattuu. Mutta koska häkit estävät kolhut, ei kenenkään kasvoihin tule osumaa. Ja mikä pahinta, tuomareiden pillit ei silloin soi! Näin nuoret pelaajat eivät opi huolehtimaan kunnolla mailoistaan. Ja kun häkit vaihtuu visiireihin, ovat kasvot ja silmät vaarassa. Siksi jo junnupeleihin pitäisi ottaa tiukka käytäntö: jos maila hipaiseekin vastustajan häkkiä, niin se on vitonen korkeasta mailasta!”

Palataan vielä tuohon kohutaklaukseen, josta Lukon David Nemecek sai lopulta seitsemän ottelun pelikiellon. Oliko tuomio oikea?

”Ei missään nimessä. Olen pyöritellyt tilanteesta hidastuksia monessa eri kuvakulmassa, eikä taklaus näyttänyt missään vaiheessa olevan päähän kohdistettu, saati tahallinen vahingoitusyritys. Kuten jo sanoin, tässä yhdistyivät puutteellinen varustus, iso kokoero, alhaalla oleva pää sekä ennen kaikkea huono tuuri. 

Toki taklaajallakin on hyvä olla jonkinnäköinen vastuu, mutta kyllä seitsemän peliä oli vakavasta tapauksesta silti naurettavan kova tuomio.” 

Mitä säännöille tulisi sitten tehdä, jotta tällaisilta huonoa tuuria sisältäviltä, mutta seurauksiltaan vakavilta taklauksilta tulevaisuudessa vältyttäisiin?

”No nyt on puhuttu jo avojäätaklausten kieltämisestä, mutta ei tässä mielestäni niin pitkälle tarvitse mennä. Itse taklausten sijaan suurin ongelma on kasvanut vauhti. Kun joku Connor McDavid luistelee neljääkymppiä vastaan tulevaan pelaajaan, niin sehän on kuin ajaisi autolla seinään ilman turvavöitä!

 Pelin hidastamiseen minulla on yksinkertainen ratkaisu: tuodaan punaviiva takaisin. Toki silloin tilaa olisi vieläkin vähemmän, kuten myös maalipaikkoja. Mutta toisaalta ahtaassa tilassa taito korostuisi entisestään, mikä ei olisi huono asia. Jotain sääntömuutoksia tässä kuitenkin tarvitaan, joten punaviivan palauttaminen olisi pelille ominainen ja helposti toteutettava ratkaisu.”

Turun kaupunki toteuttaa toisena kaupunkina Suomessa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kaupunkitasoisen arvioinnin vuonna 2020. Turun kaupunginhallitus käsittelee aihetta kokouksessaan maanantaina 9.3.2020.

Syyskuussa 2015 YK:n jäsenmaat sopivat New Yorkissa järjestetyssä huippukokouksessa yhteisistä tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 asti.

Tämä globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma – Agenda 2030 – on kattavuudeltaan ennennäkemätön: sen tavoitteet ovat laaja-alaisia, kunnianhimoisia ja koskevat kaikkia maita. Valtiot raportoivat VNR (Voluntary National Review) -menettelyn mukaisesti tavoitteiden etenemisestä.

Kaupunkien rooli kestävän kehityksen tavoitteiden paikallisina edistäjinä ja maailmanlaajuisina vaikuttajina on merkittävä. Vuonna 2018 New Yorkin kaupunki teki aloitteen raportoimalla vapaaehtoisesti tavoitteiden etenemisestä paikallisella tasolla ja haastoi muut kaupungit osallistumaan niin sanottuun VLR (Voluntary Local Review) -menettelyyn.

Turun kaupunki arvioi toimintaansa YK:n kestävän kehityksen viitekehyksessä

VLR-arvioinnissa Turun kaupungin toimintaa tarkastellaan kaikkien 17 kestävän kehityksen tavoitteiden sekä soveltuvien alatavoitteiden osalta. Ensimmäisellä raportointikerralla tarkastellaan erityisesti kaupunkistrategiaa ja sitä toteuttavia kärkihankkeita sekä kaupungin viiden toimialan ja valittujen konserniyhteisöjen keskeisiä toimenpiteitä.

Tavoitteena on selvittää yleisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen taso kaupungissa ja erityisesti paikantaa ne alueet, joissa Turulla on parannettavaa. Prosessi tuottaa VLR-raportin lisäksi selkeän viestinnällisen kokonaisuuden kestävän kehityksen työstä kaupungissa myös kuntalaisille ja muille sidosryhmille.

VLR-raportti 2020 on toteutettu osallistavana prosessina, johon ovat vaikuttaneet tarkasteltujen hankkeiden, yhteisöjen ja toimialojen johto ja asiantuntijat.

Turun arviointiraportin pääviestit kaupunginvaltuuston päätettäväksi

Turun kaupunki julkaisee VLR-raporttinsa samassa yhteydessä Suomen valtion ja Espoon kaupungin kanssa New Yorkissa YK:n korkean tason poliittisessa foorumissa heinäkuussa 2020.

Kevään aikana Turun kaupunginvaltuusto saa päätettäväkseen New Yorkissa esiteltävän Turun VLR-raportin pääviestit ja painotukset. Kaupunginjohtaja Minna Arven ehdotukset pääviesteiksi ovat linjassa Turun kaupungin keskeisen tavoitteen kanssa rakentaa kaupunkilaisten hyvinvointi sekä elinkeinoelämän kilpailukyky ja kasvu ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle perustalle.

Arviointiin osallistuminen on Turulle suuri harppaus kohti kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä ja askel kohti tavoiteohjelma Agenda 2030:n toteutumista paikallisella tasolla.

Lisätietoja:

Kaupunginjohtaja Minna Arve (yhteydenotot kaupunginjohtajan avustajan Pasi Aholan kautta, p. 040 1207 326, pasi.ahola@turku.fi)

Kehittämispäällikkö Björn Grönholm, hankekehittämisyksikkö, p. 044 9075 987, bjorn.gronholm@turku.fi

Mediatiedote 5.3.2020

Tampereen Työväen Teatteri ilmoitti tänään klo 13, että musikaali Nahkatakkinen tyttö palaa Suurelle näyttämölle kahdella lisäesityksellä lauantaina 25.4. klo 19 ja sunnuntaina 26.4. klo 13. Lisäesitykset myytiin loppuun kolmessa tunnissa.

Dingon musiikkiin perustuva Nahkatakkinen tyttö sai ensi-iltansa ystävänpäivänä 14. helmikuuta ja se juhlistaa Suomen suurimman ilmaisutaidon lukion 125-vuotisjuhlavuotta. Kyseessä on Tampereen Työväen Teatterin ja Tampereen Yhteiskoulun lukion (TYK) yhteistuotanto 

Nahkatakkinen tyttö on Hanna Suutelan, Matti Suomelan ja Kari Jagtin käsikirjoittama ja Marietta Kunnaksen (TYK) ohjaama kotimainen musikaali.

Musikaalin rooleissa nähdään 80 Tampereen yhteiskoulun lukion opiskelijan lisäksi Miia Selin (TTT) ja Juha Junttu. Koreografi on tanssija-koreografi, tanssinopettaja Jouni Prittinen, kapellimestarina toimii Harri Marttila (TYK) ja teoksen visuaalisesta puolesta vastaa Jaakko Sirainen. Valomentoroinnin tekee Eero Auvinen (TTT), äänisuunnittelijana toimii Kalle Nytorp (TTT), laulut harjoituttaa Johanna Mäkitalo (TYK) ja lauluvalmennuksesta vastaa Petra Karjalainen (TTT). Kyseessä on TYK:n historian suurin yhteistyöprojekti ammattiteatterin kanssa.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
tiedottaja Sari Andersson, 050 5969 069, sari.andersson@ttt-teatteri.fi

Pressikuvat:
https://ttt-teatteri.fi/pressikuvat/nahkatakkinen-tytto/

Raision Kauppakeskus Mylly keräsi 17 yritystä Suomen merkittävimmän nuorten yrittäjyyskilpailun Uskalla Yrittää –semifinaaliin. Nuoret kilpailivat pääsystä Helsingissä huhtikuussa järjestettävään finaaliin.

Yrittäjät esittelivät messuväelle tuotteitaan ja palveluitaan neljän tunnin ajan. Nerokkaat ja innovatiiviset liikeideat tekivät tuomaristoon vaikutuksen. Palkintojenjaossa tuomaristo paljasti valitsemansa neljä finaaliin etenevää yritystä.

Paras NY-yritys, perusaste
Sloard NY, Vaisaaren koulu, Raisio

”Valmistamme taitettavia leikkuulautoja, joiden saranat on printattu 3D-printterillä. Kun leikkuulaudalla on leikattu ruokaa, voi ruuan kaataa siististi paistinpannulle tai kulhoon taittamalla leikkuulautaa.”

Verkkosivut
Instagram

Tuomaristo vakuuttui hienosta ja innovatiivisesta tuotteesta sekä aktiivisesta myyntipisteestä. Tuotekehitys oli tapahtunut lukuvuoden aikana ja lopullinen tuote oli valmistunut ajoissa tapahtumaan.

Paras NY-yritys, toinen aste
Hypesell NY, Raseko, Raisio

”Myymme kenkiä ulkomaille StockX yritykseen.”

Yrityksellä on kova ammattitaitoa ja alan syvää osaamista vaativa liikeidea. Yrittäjien määrätietoinen asenne ja hyvä tarina idean takana vaikutti tuomariston.

Paras palvelu
ATK-Aaro NY, Nousiaisten lukio, Nousiainen

”ATK-Aaro auttaa henkilökohtaisesta erilaisissa tietotekniikan ongelmissa.”

Facebook

Sukupolvia yhdistävä toiminta ja tarpeellinen palvelu omalle kohderyhmälle. Hienosti toteutettu ja aktiivisesti edistetty myyntitoiminta oli jo tuonut tunnettuutta palvelulle ja tyytyväiset asiakkaat kertoivat palvelusta eteenpäin

Paras tuote
Tuil NY, Vaisaaren koulu, Raisio

”Uudistamme ja kierrätämme vanhoista kynttilöistä uusia.”

Verkkosivut

Ajankohtainen ja vastuullinen kirkon ylijäämäkynttiöistä tehty oma kynttilätuote oli uusiokäyttöä parhaimmillaan. Tuotteesta oli tehty tyylikäs kokonaisuus ja paketointi viimeisteli hyväntuotteen.

Finaaliin valittujen lisäksi tapahtumassa palkittiin NY-yrityksiä seuraavissa kategorioissa

• Paras messupiste: Tuil NY, Vaisaaren koulu, Raisio
• Paras myyntipuhe: Softy NY, Vistan koulu, Paimio

Parhaat NY-yritykset valitsi liike-elämän tuomaristo, jossa olivat mukana:

Babi Lyrintzis, OP
Laura Peltonen, Lyyti
Juha Kallio, Millitehdas Oy
Mikko Kervilä, Evli
Vilma Piiroinen, Cuitu
Antti Salmilahti, Sofokus
Toivo Hursti, Bugman’s Best Oy

Mukana oli 44 nuorta näistä oppilaitoksista:
Raseko, Vaisaaren koulu, Nousiaisten lukio, Syvälahden koulu ja Vistan koulu.

EM-kisat kesällä Portugalissa

Suomen parhaat Vuosi yrittäjänä -ohjelman yritykset kokoontuvat jälleen ensi keväänä Uskalla Yrittää -finaaliin Helsinkiin, 22.-23.4.2020. Finaali on ohjelmien Suomen mestaruuskilpailu. Valtakunnan paras toisen asteen nuorten yritys edustaa heinäkuussa Suomea Nuori Yrittäjyys -yritysten EM-kilpailuissa Portugalissa, Cascaisissa.

Voittoa tavoittelemattoman Nuori Yrittäjyys ry:n järjestämässä Uskalla Yrittää -kilpailussa on mukana vuosittain n. 600 uutta yritystä, joita peruskoulun oppilaat ja toisen asteen opiskelijat ovat perustaneet tänä lukuvuonna kouluissaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. Semifinaalit järjestetään yhteistyössä alueellisten YES-toimijoiden ja paikallisten oppilaitosten kanssa.

Raision semifinaalin järjesti Nuori Yrittäjyys ry.

Lisätietoja:

Nuori Yrittäjyys ry:n operatiivinen johtaja
Eemeli Alanne, 045-855 6345
eemeli @ nuoriyrittajyys.fi 

Tulevana viikonloppuna 7-8.3. on suuri, valtakunnallinen Hokutoryu ju-jutsun kevätleiri Riihimäellä. Leirin yhteydessä on myös Dan-kokeet eriasteisille mustille vöille sekä mustaa vyötä tavoitteleville.

Avajaistilaisuus ja Dan-seremonia on lauantaina 7.3. klo 12:30. Tilaisuuden johtaja on Auvo Niiniketo. Leiri on Riihimäen urheilutalolla, osoitteessa Pohjolankatu 6, 11130 Riihimäki. 

Osakekurssit ympäri maailman ovat heiluneet merkittävästi koronavirusepidemian leviämisen vuoksi. Lue LähiTapiola Varainhoidon rahoitusmarkkinaekonomistin Jyri Kinnusen ja yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaron vastaukset sijoittajia askarruttaviin kysymyksiin.

Miksi koronavirusepidemia on hermostuttanut markkinat?

Tartuntojen kiihtyminen Kiinan ulkopuolella aiheutti nopean riskien uudelleen arvioinnin sijoitusmarkkinoilla. Aiemmin koronaa pidettiin lähinnä Kiinaan liittyvänä tekijänä, mutta globaalin epidemian uhka nosti markkinapelkoja. Lisäksi reilun vuoden kestänyt voimakas osakenousu oli nostanut arvostustasoja.

Mitä tästä seuraa markkinoille ja kuinka kauan tämä kestää?

Markkinaheilahtelut kuvaavat koronavirukseen liittyvään suurta epävarmuutta. Ennusteet epidemian kehittymisestä ja vaikutuksista tulevat todennäköisesti elämään, joten sijoitusmarkkinoilla voidaan edelleen nähdä kurssiheiluntaa. Kiinassa tartuntojen kiivain vaihe ohitettiin tilastojen valossa jo helmikuussa ja talouden normalisoituminen on alkanut, mutta maltillisesti. Kiinan ulkopuolisten uusien tartuntatapauksien määrä on ollut kasvussa. Koronan talousvaikutusten odotetaan edelleen jäävän väliaikaisiksi. Huonommassa skenaariossa talouden toipuminen pitkittyy.

Mitä tästä seuraa taloudelle?

Koronavirusepidemian talousvaikutusten tarkka arvioiminen on toistaiseksi haastavaa. Keskeistä on epidemian kesto, leviäminen sekä leviämisen estämiseksi tehtävien vastatoimenpiteiden laajuus. Epidemia tulee hidastamaan Kiinan ja maailmantalouden kasvua. Liikkumisen rajoitukset ja työvoiman puute heikentävät tuotantoa pahimmin altistuneilla alueilla. Lisäksi monet saattavat oma-aloitteisesti karsia kontakteja, jolloin palvelujen kysyntä heikkenee. Globaalit tuotantoketjut voivat katkeilla, jos tuotantokatkokset kestävät pidempään kuin varastot. Heikko talous iskisi yritysten tuloksiin. Jos koronavirus kehittyy vakavaksi globaaliksi pandemiaksi, vaikutukset maailmantalouteen muodostuvat suuremmiksi. Finanssi- ja rahapolitiikalla taloutta voidaan tukea yli pahimman vaiheen.

Miten minun sijoituksilleni käy?

Vaikutukset riippuvat sijoitussalkkusi hajautuksesta. Eniten ovat kärsineet osakesijoitukset, joissa helmikuu oli heikoin kuukausi sitten vuoden 2008 globaalin finanssikriisin. Toisaalta osakesijoitusten kurssiliikkeet voivat olla voimakkaita myös ylöspäin. Raha on virrannut turvasatamiin, kuten valtion korkosijoituksiin, joiden hyvät tuotot ovat tasapainottaneet salkkua.

Miten minä sijoittajana voin toimia?

Pitkäjänteisen sijoittajan on viisainta pysyä alkuperäisessä sijoitussuunnitelmassaan. Ajoittaiset nopeatkin laskut kuuluvat normaaliin osakesijoittamiseen. Tällainen yli 10 prosentin osakelasku huipusta on historiassa koettu keskimäärin miltei joka toinen vuosi. Jatkamalla säännöllistä kuukausisijoittamista tulevat parhaat ostopaikat hyödynnettyä. Osakkeiden myynti voi ajoittua huonosti, jolloin menettää nousupäivät.

Asiakastiedon hyvä kehitys jatkui vuonna 2019, kertoo toimitusjohtaja Jukka Ruuska Asiakastieto Group Oyj:n vuosikertomuksessa. Pääsimme keskittymään taas täysillä asiakastyöhömme ja yhteisten toimintojemme kehittämiseen erittäin intensiivisen Asiakastiedon ja UC:n toimintojen integroimisvaiheen jälkeen. Vahvistimme tarjontaamme edelleen uudella yritysostolla, kun hankimme Norjan ja Tanskan johtavan yritystietopalvelun Proffin. Monien onnistuneiden toimien ja kovan työn lopputulos näkyy taloutta kuvaavissa luvuissa, mutta myös sisäisessä kulttuurissamme. Uudet työkaverit, toimintatavat ja tuotteet lisäsivät työn kiinnostavuutta ja intoa tekemiseen.

Voit tutustua vuosikertomukseen sijoittajasivuillamme

Asiakastiedon perustehtävänä on luottamuksen ylläpitäminen kaupankäynnissä ja sopimusten teossa. Tänä päivänä yhä useampi ostotilanne perustuu luotottamiseen. Siksi on tärkeää, että voimme tarjota luotonantajille palveluja, joilla he voivat varmistaa luotonottajien maksukyvyn. Toisaalta palvelumme estävät myös luotonottajia ylivelkaantumasta, joka on selvästi kasvava ongelma erityisesti Suomessa. Ruotsissa maksuhäiriöisten kuluttajien määrä on vähentynyt hoitamamme positiivisen luottorekisterin olemassaolon aikana. Suomessa maksuhäiriöisten kuluttajien määrä puolestaan nousi ennätykselliseksi vuoden 2019 lopussa, vaikka Suomen kansantalous on elänyt kasvukautta.

Asiakastieto kehitti PSD2-maksupalveludirektiivin mukaisen pankkitilitiedon kyselyjärjestelmän, joka otettiin käyttöön syksyn aikana. Luotonottajan antaman suostumuksen jälkeen järjestelmä määrittelee hänen maksuvaransa hyödyntäen eri luotonantajilta saamiaan tietoja.

Kansantalouden tasolla velkaantuminen heikentää kotitalouksien ja yritysten kykyä sopeutua taloudellisiin haasteisiin, ja yksilötasolla velkakierre voi johtaa elämänhallinnan menettämiseen. Asiakastieto pyrkii olemaan yhteiskunnan tukena myös taloustiedon jakajana. Olemme kehittäneet nuorille suunnatun taloudenhallinnan oppimateriaalin nimeltä TarkkaFyrkka ja järjestämme yhteistyössä Nuorten Akatemian kanssa teemasta työpajoja Suomessa. Ruotsissa vastaava kokonaisuus on nimeltään The Bill.

Popcorn uudistaa strategian

Tavoitteenamme on jatkuvasti parantaa kykyämme palvella pohjoismaisia asiakkaitamme. Erinomaisen asiakasyhteistyön ja kehittyvän palvelutarjonnan lisäksi olemme valmiita tekemään myös tarkkaan harkittuja yritysostoja. Kasvun vauhdittamiseksi olemme uudistamassa strategiaamme, joka julkaistaan vuoden 2020 alkupuolella. Jotta strategiamme olisi toimiva ja tuloksekas, halusimme sen perustuvan mahdollisimman monipuoliseen tietoon. Työryhmään osallistui suuri joukko asiakastietolaisia. Popcornin nimellä kulkeva strategiaprosessimme on ollut mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä matka meille kaikille mukana olleille.

Edelläkävijä palveluiden kehittämisessä

Uusien palvelujen kehittäminen on oleellinen osa kasvustrategiaamme. Hyvän markkina-asemamme ja vahvan osaamisemme ansiosta meillä on ylivoimaista kykyä nykyisten palvelujen kehittämiseen kuin myös uusien palvelujen innovointiin ja viimeisimpien teknologioiden hyödyntämiseen. Entistä kattavampi data ja suuremmat volyymit mahdollistavat myös entistä laadukkaampien palvelujen tuottamisen tehokkaasti. Palvelukehityksessä tavoitteemme alkaneelle vuodelle ovatkin selvästi mennyttä vuotta korkeammalla. Kiitän kaikkia asiakkaitamme, työntekijöitämme, omistajiamme ja kumppaneitamme luottamuksesta sekä hyvästä yhteistyöstä vuonna 2019. Tästä on hyvä jatkaa.

Jukka Ruuska
Toimitusjohtaja

Tarvetta laadukkaille ja monipuolisille työvalaisimille? Tanskalaiset Elwis-työvalot ovat ammattikäyttöön suunniteltuja, tehokkaita LED-valaisimia, jotka sopivat helppokäyttöisyytensä ansiosta myös harrastelijoille. Kahan kattavasta Elwis-valikoimasta löytyy sopiva tuote kaikenlaisiin valaisutarpeisiin.

Kestävä rakenne ja viimeisintä LED-teknologiaa

Elwis PRO -sarjan valaisimet edustavat alansa viimeisintä LED-teknologiaa ja ovat rakenteellisesti erittäin kestäviä. Tuotevalikoimasta löytyy valaisimia sekä ladattavilla akuilla että paristokäyttöisinä, aina taskulampuista ja otsavaloista järeämpiin työvaloihin.

Valoteholtaan erinomaiset Elwis-työvalot soveltuvat sekä sisä- että ulkokäyttöön ja osa valoista toimii jopa yli -20 °C pakkasessa. Tuotteiden kestävyys, monipuolisuus ja kirkas, leveä valokeila tekevät Elwis-valaisimista ykkösvalinnan niin korjaamoille kuin vaativille kuluttajillekin.

Esimerkkituotteita

Otsavalo H600-R

• Helppokäyttöinen, erittäin kevyt otsavalo – paino akkuineen vain 179 grammaa
• Lataus USB-liittimellä, latauskaapeli mukana pakkauksessa
• Kirkas ja laaja työskentelyalue
• Valokeilan tarkennus onnistuu yhdellä kädellä
• Valoteho: 630 lumenia
• Säädettävä valoteho
• Akun kesto: kirkas 4,2 h – himmeä 12 h
• Vaihdettava akku
• Toimintalämpötila: -20…+40 °C
• 5 vuoden takuu

Tuotenumero: EL-700H600R

Tarkastuslamppu C610-R

• Portaattomasti himmennettävä työvalo
• Valoteho: 600 lumenia
• Lataus USB-liittimellä, latauskaapeli mukana pakkauksessa
• Ripustuskoukulla, takana ja pohjassa tehokas magneetti
• Akun kesto: kirkas 10 h – himmeä 2 h
• Vaihdettava akku
• Toimintalämpötila: -10…+40 °C
• 5 vuoden takuu

Tuotenumero: EL-14C610

Työvalaisin TL2000-R

• Erittäin kestävä, ladattava työvalaisin
• Latauslaite toimitetaan mukana
• Kokonaispaino alle 900 grammaa
• Ei häikäise työskenneltäessä
• Lisävarusteina saatavilla erilaisia kiinnikkeitä
• Valoteho: 2000 lumenia
• Kaksi valotehoa
• Akun kesto: kirkas 3 h – himmeä 6 h
• Työskentelylämpötila: -10°C – +40°C
• 5 vuoden takuu

Tuotenumero: EL-80040

Lisätiedot:

Joonas Lahti, tuotehoitaja

joonas.lahti@kaha.fi

09 615 68341

Kutsumme median edustajat miesten salibandyn MM2020-kotikisojen lohkoarvontaan tiistaina 10.3.2020 klo 14.00. Tilaisuus järjestetään Casino Helsingin Fennia Salongissa.

Päivä: Tiistai 10.3.2020
Aika: 14.00
Paikka: Casino Helsinki, Fennia Salonki. Mikonkatu 19, 00100 Helsinki.  

Tilaisuudessa arvotaan 16 salibandyn MM-kisoissa pelaavaa joukkuetta alkulohkoihin, jonka perusteella kisojen otteluohjelma rakentuu. Paikalla ovat mm. Kansainvälisen Salibandyliiton, IFF:n, puheenjohtaja Tomas Eriksson sekä pääsihteeri John Liljelund. Lisäksi paikalla on Suomen miesten salibandymaajoukkueen päävalmentaja Petteri Nykky. Helsingin Kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen tuo apulaispormestari Nasima Razmyar. Arvonnan lisäksi tilaisuuden ohjelmassa on live-musiikkia Olli ”EGiM” Tasalan ja Battle Beast -laulaja Noora Louhimon esittämänä.

Lohkoarvontatilaisuudesta tulee suora lähetys klo 14.30 alkaen ISTV:n, Kansainvälisen Salibandyliiton sekä Suomen Salibandyliiton YouTube-kanavilla.

Pyydämme ilmoittamaan saapumisesta MM-kisojen lohkoarvontaan etukäteen MM-kisojen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Koivistolle, minna.koivisto@salibandy.fi, 040 7252 378.

Paikalle saapuvien tulee todistaa henkilöllisyytensä voimassaolevalla ajokortilla tai passilla.

Lämpimästi tervetuloa!

MM2020 kisaorganisaatio

Info: Miesten salibandyn MM-kisat joulukuussa Helsingissä

Miesten salibandyn 13. MM-kisat pelataan Helsingissä 4.-12. joulukuuta 2020. Kisojen alkusarjan pelit ja puolivälierät pelataan Helsingin Jäähallissa ja välierät sekä pronssi- ja loppuottelu Hartwall Arenalla. Kisojen järjestäjämaa Suomi on voittanut kaksi edellistä maailmanmestaruutta, vuosina 2016 ja 2018.

Vuoden 2020 alussa pelattujen MM-karsintojen perusteella paikan lopputurnauksesta lunasti 13 maata. Näiden lisäksi järjestäjämaa Suomi sai suoran lopputurnauspaikan. USA ja Kanada saivat myös suoran paikan MM-kisoihin, sillä USA toimii vuonna 2021 pelattavan World Gamesin järjestäjämaana.
www.wfchelsinki2020.fi

Kela maksoi viime vuonna hoitotukia muistisairauksien perusteella yhteensä 145,7 miljoonaa euroa.

Kela maksoi vammaistukia vuonna 2019 yhteensä 551,4 miljoonaa euroa. Kymmenessä vuodessa vammaistukimenot ovat reaalisesti kasvaneet 16 %.

Vammaistukiin kuuluvat alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki. Niiden tarkoitus on tukea vammaisia ja pitkäaikaisesti sairaita henkilöitä.

Eläkettä saavan hoitotukea Kela maksoi viime vuonna 437,9 miljoonaa euroa. Se on lähes 80 % kaikista vammaistukimenoista.

– Muistisairaudet olivat selvästi yleisin sairausperuste eläkettä saavan hoitotuelle, kertoo suunnittelija Reeta Pösö Kelan analytiikka- ja tilastoryhmästä.

Viime vuonna 33 % hoitotukimenoista (145,7 miljoonaa euroa) johtui muistisairauksista. Yleisimpiin muistisairauksiin kuuluivat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen dementia ja määrittämätön dementia.

Verenkiertoelinten sairauksista, kuten sydänsairauksista ja aivoverisuonien sairauksista, aiheutui 16 % hoitotukimenoista (69,0 miljoonaa euroa). Mielenterveyden häiriöiden vuoksi (mm. skitsofreniat, mielialahäiriöt) hoitotukia maksettiin 48,4 miljoonaa euroa (11 % hoitotukimenoista).

Lasten vammaistuista yli puolet mielenterveyden häiriön vuoksi

Alle 16-vuotiaan vammaistukea Kela maksoi viime vuonna kaikkiaan 77,0 miljoonaa euroa, mikä oli 14 % kaikista vammaistukimenoista. Sitä maksettiin selvästi eniten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi.

– Yli puolet, 56 %, alle 16-vuotiaan vammaistuen menoista johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Niiden vuoksi tukia maksettiin viime vuonna 43,4 miljoonaa euroa, Pösö sanoo.

Yleisimmät mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat psyykkisen kehityksen häiriöt (20,4 miljoonaa euroa) ja lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt (12,9 miljoonaa euroa). 

Diabeteksen vuoksi alle 16-vuotiaan vammaistukia maksettiin 11,4 miljoonaa euroa (15 % kaikista menoista).

16 vuotta täyttäneen vammaistuen menot olivat 36,4 miljoonaa euroa (7 % vammaistukimenoista). Siitä 30 % (11,2 miljoonaa euroa) maksettiin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella. Toiseksi yleisin syy olivat korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet (6,1 miljoonaa euroa). Hermoston sairauksien perusteella tukea maksettiin 3,9 miljoonaa euroa.

Vammaistukimenot vähentyivät edellisvuodesta 6,1 miljoonaa euroa (1,1 %). Eniten vähenivät eläkettä saavan hoitotuen menot (5,6 miljoonaa euroa).

Lisätietoa:

Kelan vammaisetuustilasto http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002286822

Kela.fi/vammaistuet

Suunnittelija Reeta Pösö, Kelan analytiikka- ja tilastoryhmä, puh. 020 634 1358, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kun takana on vaikeita elämänkokemuksia, itsestä kertominen voi tuntua haastavalta eikä omaa osaamista välttämättä osaa sanoittaa. Työnhakutaidotkin saattavat puuttua. SOS-Lapsikylä toivoo, että suomalaiset yritykset auttaisivat yritysvastuuhengessä näitä nuoria pääsemään työuran alkuun.

Yhteistyö yritysten ja sosiaalialan toimijoiden välillä on varsinkin kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla erinomainen mahdollisuus tukea nuoria kiinnittymään yhteiskuntaan.

”Nuoret tulevat vaikeista taustoista eikä heillä välttämättä ole sukulaisten ja tuttavien tarjoamia työelämäverkostoja, joiden kautta ensimmäiset kesätyöpaikat usein löytyvät”, SOS-Lapsikylässä nuorten työllistymisen asiantuntijana toimiva Mikko Ylisuvanto kertoo.

Ensimmäiset kokemukset työelämään kiinnittymisestä luovat perustan nuoren käsityksille omista taidoistaan ja mahdollisuuksistaan. Ilman työpaikkaa jääminen voi syventää niin taloudellista kuin henkistä ahdinkoa, murentaa nuoren käsitystä itsestään ja johtaa syrjäytymiseen. Suomen hallituksen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassakin pääteemana on nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen.

Nuorten työllistäminen on osa yhteiskuntavastuuta

Nuorten työllistämistä työharjoittelujen ja kesätöiden kautta voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä tavoista kantaa yhteiskuntavastuuta.

Mitä tällainen yhteistyö voisi olla? SOS-Lapsikylä on tukenut nuorten työllistymistä yhdessä Janssenin (osa Johnson & Johnsonia) kanssa useana vuonna järjestetyllä H’uraa-valmennuksella, jonka tavoitteena on vahvistaa lastensuojelun piirissä varttuneiden sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymismahdollisuuksia.

Janssenin työntekijöiden tuella on käyty läpi, mistä työpaikkoja voi etsiä, miten työhakemus ja ansioluettelo tehdään, ja miten työhaastattelussa toimitaan. Nuoret ovat saaneet oppia myös työsopimuksen tekemisestä sekä työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Henkilökohtaista ohjausta nuoret ovat saaneet sekä CV:n tekoon että työhaastattelutilanteiden harjoitteluun.

Janssen haastaa muutkin mukaan

Janssenilta työpajaviikonlopussa mukana olleet valmentajat ammensivat nuorille oppeja omien työelämäkokemustensa pohjalta.

”Näillä vaikeista oloista tulleilla nuorilla on paljon energiaa ja hyvää mieltä, joka on tarttuvaa. Samalla saa itsekin uusia näkökulmia”, toteaa Janssenin lääketieteellinen asiantuntija Saara Rannanpää.

Nyt Janssenin porukka haastaa muutkin yritykset toteuttamaan yhteiskuntavastuutaan tällä konkreettisella, lähiympäristöä auttavalla tavalla.  

”Tällaisen yhteistyön merkitys voi olla valtaisa! Nuoren koko elämä voidaan saattaa raiteilleen ja vaikutukset voivat heijastua seuraavaan sukupolveen saakka, kun luottamus omiin kykyihin ja yhteiskuntaan siirtyy tukea saaneiden nuorten lapsille”, SOS-Lapsikylän yritysyhteistyöpäällikkö Annemi Usva-Vänttinen kiittää.

Haluaisiko teidänkin yrityksenne lähteä auttamaan nuoria työelämän alkutaipaleella? Ota yhteyttä SOS-Lapsikylään, niin mietitään teille sopiva tapa!

Annemi Usva-Vänttinen
yritysyhteistyöpäällikkö
puh. 040 046 5020
annemi.usva-vanttinen@sos-lapsikyla.fi


Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Mikko Ylisuvanto
asiantuntija, nuorten työllistyminen, SOS-Lapsikylä
puh. 044 449 6681
mikko.ylisuvanto@sos-lapsikyla.fi

Pirjo Mäenpää
Yhteiskuntasuhteet ja viestintä, Janssen
puh. 050-3466366
pmaenpaa@its.jnj.com

KUVAT: Anthony Ubaud

KUVATEKSTIT:

AJU0566_2: Nuoret saivat Janssenin valmentajilta henkilökohtaista opastusta ansioluettelon laatimiseen.

AJU0602: Ryhmähaastattelutilanteissa nuoret pääsivät harjoittelemaan työhaastatteluissa tarvittavia taitoja.

AJU0692: Nuoria valmensivat H'uraa-viikonlopussa SOS-Lapsikylän ja Janssenin työntekijät. Takarivissä Tina Mäntymaa (vas.), Tuija Backman, Mikko Ylisuvanto, Johanna Virtanen, Saara Rannanpää ja eturivissä Tiina Järvinen (vas.) ja Annika Ilveskero-Santos.

Koskaan ennen tekniikan koulutus ei ole ollut Turussa näin vahvaa ja monialaista. Turusta on tulossa näkyvä teekkarien ja insinööriopiskelijoiden kaupunki syksyllä 2020 alkavien uusien koulutusten myötä. Teknologiakampus Turun toimijat ovat yhdessä alan yritysten kanssa tasoittaneet opiskelijoille tien ja avanneet ovia uusiin opintoihin ja työtehtäviin.

Tekniikan korkeakoulutuksella on Turussa tukevat juuret, sillä Åbo Akademin diplomi-insinöörikoulutus täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

- Vankka kokemuksemme DI-koulutuksesta luo hyvän perustan koko seudulle, ja viime vuosien panostus yhteistyöhön tuo loistavia uusia mahdollisuuksia korkeakouluille, Turun kaupungille ja yrityksille. Teknologiakampuksen toimijat pystyvät yhdessä nostamaan Turun kartalle uudella tavalla, mikä on kaikille toimijoille hyväksi, sanoo Åbo Akademin dekaani Patrik Henelius.

Digitaalisuus ja kestävä kehitys antavat suuntaa koulutuksille

Lisääntyneen kiinnostuksen ja hakijamäärien kasvun takia Åbo Akademi on lisännyt tietotekniikan aloituspaikkojen määrää kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen tämän kevään yhteishausta alkaen. Åbo Akademi on myös uudistanut DI-ohjelmansa kemian- ja prosessitekniikassa, jossa perehdytään mm. teollisuuden prosesseihin ja tuotteisiin, erilaisiin raaka-aineisiin sekä energia- ja ympäristötekniikkaan. Kestävää kehitystä painotetaan koko opintojen ajan. 

Turun yliopisto on uudistanut koko diplomi-insinöörikoulutuksen kokonaisuuden uusien kone- ja materiaalitekniikan koulutusten myötä. Tänä vuonna aloituspaikkoja tekniikan koulutuksiin on yhteensä 273, joka on yli kaksinkertainen määrä aiempaan verrattuna.

Konetekniikassa voi erikoistua älykkäisiin järjestelmiin, digitaaliseen valmistukseen tai digitaaliseen suunnitteluun ja optimointiin.

- Yhteistyö Turun Koneteknologiakeskuksen kanssa tulee olemaan tärkeässä roolissa uudessa koulutusohjelmassa, kertoo konetekniikan professori Jussi Kantola.

Materiaalitekniikan opetuksen erikoistumisalat ovat modernit teollisuusmateriaalit, energiamateriaalit ja terveysteknologia.

- Materiaalikehityksen saralla keskeistä on harvinaisten ja kalliiden materiaalien, kuten platina ja kulta, korvaaminen edullisilla ja laajasti saatavilla vaihtoehdoilla. Kiehtovinta uusissa materiaaleissa ovat kuitenkin mahdollisuudet saada aikaan sellaisia funktionaalisuuksia, joita ei perinteisillä materiaaleilla voida saavuttaa, sanoo materiaalitekniikan professori Kati Miettunen.

Miettusen omana tutkimusaiheena ovat uuden sukupolven aurinkokennot ja erityisesti biomateriaalien käyttö aurinkokennoissa. Uusiutuvan energian tuotanto ja varastointi painottuvat myös yliopiston energiamateriaalien erikoistumisalan opinnoissa. Turun ammattikorkeakoulun uusi hajautetun energiantuotannon koulutus on samoilla linjoilla ja valmistaa YAMK-insinöörejä esimerkiksi kestävän energiatuotannon sekä älykkäiden sähköverkkojen asiantuntijatehtäviin.

Nämä kaikkien korkeakoulujen kestävää kehitystä tukevat painotukset ovat erinomaisesti linjassa Turun kaupungin kunnianhimoisen, vuoteen 2029 asetetun hiilineutraalisuustavoitteen kanssa.

- Arvostan suuresti korkeakoulujen visionääristä ajattelua ja korkealle asetettuja tavoitteita tekniikan koulutuksessa ja tutkimuksessa. Ne, yhdistettynä korkeakoulujen omiin sekä yhteisiin kunnianhimoisiin rakenteellisiin ratkaisuihin, luovat modernia, uutta tapaa toimia yliopistomaailmassa ja vievät koko seutua eteenpäin, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo.

Kupittaan kampuksen moderni infra kaikkien hyödyksi

Turun ammattikorkeakoululla on kevään yhteishaussa aloituspaikkoja tekniikan alan koulutuksiin kaikkiaan 930.

- Tänä keväänä valmistuvalle Turun ammattikorkeakoulun Kupittaan kampukselle rakentuu entistäkin ajanmukaisempi tekniikan laboratorioinfrastruktuuri yhteensä yli 10 miljoonan euron investointiohjelman ansiosta. Uusinta infraa pääsevät hyödyntämään myös teknologiayritykset ja muut korkeakoulut tutkimus- ja kehitystoiminnassaan, kertoo AMK:n vararehtori Juhani Soini ja kutsuu yhteistyöhön.

Myös merenkulkualalla on kaivattu insinöörikoulutusta. Tähän tarpeeseen Yrkeshögskolan Novia aloittaa syksyllä englanninkielisen merenkulkualan insinöörikoulutuksen, joka toteutetaan yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa.

- Koulutuksesta valmistuu insinöörejä, jotka pystyvät työskentelemään kansallisessa tai kansainvälisessä liikenteessä operoivilla aluksilla konepäällystötehtävissä, tai vastaavan tasoisissa tehtävissä maissa. Koulutuksessa hyödynnetään koulutuskeskus Aboa Maren konehuonesimulaattoria, jolla pystytään simuloimaan eri alusmalleja erityyppisillä koneilla ja laitteilla, esimerkiksi diesel- tai LNG-käyttöisiä aluksia, kertoo toimiala-apulaisjohtaja Micael Vuorio Noviasta.

Lisätiedot:

Turun yliopisto: Vararehtori Mika Hannula, 040 033 1838, mika.hannula@utu.fi

Åbo Akademi: Dekaani Patrik Henelius, 044 201 1135, patrik.henelius@abo.fi

Turun ammattikorkeakoulu: Vararehtori Juhani Soini, 050 598 5321, juhani.soini@turkuamk.fi

Yrkeshögskolan Novia: Toimiala-apulaisjohtaja Micael Vuorio, 044 762 3413, micael.vuorio@novia.fi

Teknologiakampus Turku edistää korkeakoulujen tekniikan koulutusta ja tutkimusta sekä yhdistää niiden voimavarat tukemaan alueen yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Teknologiakampus Turun sopimusosapuolet ovat Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Turun kaupunki ja Turku Science Park Oy.
www.teknologiakampusturku.fi 

Aldrig tidigare har de tekniska utbildningarna i Åbo varit så starka och yrkesövergripande som de är i dag. I och med de nya utbildningarna som startar hösten 2020 är Åbo på god väg att bli en framträdande stad för teknologer och ingenjörsstuderande. Aktörerna inom Teknologicampus Åbo har tillsammans med företag i branschen banat väg för studerande och öppnat dörrar för nya studier och arbetsuppgifter.

Högskoleutbildning i teknik har starka rötter i Åbo eftersom diplomingenjörsutbildningen vid Åbo Akademi firar 100-årsjubileum i år.

– Vår gedigna erfarenhet av diplomingenjörsutbildning skapar en stark grund för hela regionen, och de senaste årens samarbetssatsningar skapar fantastiska nya möjligheter för högskolorna, Åbo stad, och näringslivet. Aktörerna inom Teknologicampus Åbo kan tillsammans ge Åbo ännu större synlighet, vilket gynnar alla aktörer, säger Patrik Henelius, dekanus vid Åbo Akademi.

Digitalisering och hållbar utveckling visar vägen

På grund av ökat intresse och större söktryck har Åbo Akademi höjt antalet intagningsplatser i datateknik från 20 till 30 i vårens antagning. Åbo Akademi har också förnyat sitt diplomingenjörs-program i kemi- och processteknik, där man bland annat fördjupar sig i industriell produktion, kemiska mekanismer, olika råmaterial och energi- och miljöteknik. Hållbar utveckling betonas genomgående i studierna.

Åbo universitet har i och med sina nya utbildningar i maskin- och materialteknik förnyat sina diplomingenjörsutbildningar som helhet. I år uppgår antalet intagningsplatser till de tekniska utbildningarnatill totalt 273, vilket är mer än dubbelt fler än tidigare.

Inom maskinteknik kan man specialisera sig på smarta system, digital tillverkning eller digital planering och optimering.

– Samarbetet med maskinteknologicentret i Åbo kommer att ha en viktig roll i den nya utbildningen, berättar professorn i maskinteknik Jussi Kantola.

Utbildningen i materialteknik specialiserar sig för sin del på moderna industrimaterial, energimaterial och hälsoteknologi.

– Att ersätta sällsynta och dyra material, såsom platina och guld, med billigare och mer lättillgängliga alternativ är ett centralt fokus inom materialutvecklingen. Det mest fascinerande med nya material är ändå möjligheterna att hitta funktioner som inte går att uppnå med traditionella material, säger professorn i materialteknik Kati Miettunen.

Miettunens eget forskningsämne är den nya generationens solceller, och särskilt användningen av biomaterial i solceller. I Åbo universitets specialiseringsutbildning i energimaterial betonas också produktion och lagring av förnybar energi. Åbo yrkeshögskolas nya utbildning i energiproduktion är inne på samma linje, och utbildar YH-ingenjörer för expertpositioner bland annat inom hållbar energiproduktion och smarta elnät.

Högskolornas satsningar på hållbar utveckling är i linje med Åbo stads ambitiösa målsättning på kolneutralitet år 2029.

- Jag uppskattar högskolornas visionära tänkande och de högt uppsatta målen för den tekniska utbildningen och forskningen. Tillsammans med högskolornas egna och gemensamma ambitiösa strukturlösningar skapar de ett modernt och nytt sätt att verka i universitetsvärlden och de driver hela regionen framåt, säger Åbo stadsdirektör Minna Arve.

Ny infrastruktur till nytta för alla

Åbo yrkeshögskola erbjuder i vårens gemensamma ansökan 930 studieplatser inom teknik.

– Tack vare ett investeringsprogram på över 10 miljoner euro kommer yrkeshögskolans campus i Kuppis, som färdigställs i vår, att vara utrustad med den senaste tekniska laboratorieinfrastrukturen. Också teknologiföretag och andra högskolor kommer att kunna dra nytta av den nya infrastrukturen i forsknings- och utvecklingsverksamhet, säger Åbo yrkeshögskolas vicerektor Juhani Soini.

Också inom sjöfarten finns det en efterfrågan på ingenjörer. För att tillgodose det här behovet inleder Yrkeshögskolan Novia i höst ett engelskspråkigt sjöingenjörsprogram som förverkligas delvis i samarbete med Åbo yrkeshögskola.

– Målet är att utbilda sjöingenjörer som kan arbeta som maskinbefäl på fartyg i nationell eller internationell trafik, eller i motsvarande uppgifter på land. I utbildningen utnyttjas utbildningscentret Aboa Mares maskinrumssimulatorer där det är möjligt att simulera fartyg med olika typer av maskiner och utrustning, till exempel diesel- eller naturgasdrivna fartyg, berättar vice prefekt Micael Vuorio.

Mera information:

Åbo universitet: Vice rektor Mika Hannula, 040 033 1838, mika.hannula@utu.fi

Åbo Akademi: Dekanus Patrik Henelius, 044 201 1135, patrik.henelius@abo.fi

Åbo yrkeshögskola: Vice rektor Juhani Soini, 050 598 5321, juhani.soini@turkuamk.fi

Yrkeshögskolan Novia: Vice prefekt Micael Vuorio, 044 762 3413, micael.vuorio@novia.fi

Teknologicampus Åbo främjar den tekniska utbildningen och forskningen vid de fyra högskolorna i Åbo. Samtidigt förenar Teknologicampus högskolornas resurser för att stödja verksamheten för företagens produktutveckling och innovationer. Avtalsparter inom Teknologicampus Åbo är Åbo universitetet, Åbo Akademi, Åbo yrkeshögskola, Yrkeshögskolan Novia, Åbo stad och Turku Science Park. -  www.teknologiakampusturku.fi 

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (TSYK) haastaa kaikki syömään Itämerta siistiksi Itämeripäivänä 27.8.2020. Kaikkein parasta tietysti olisi, että syö lähikalaa muulloinkin kuin Itämeripäivänä ja vain koulussa.

Sukkahousuja suomalaisille yli 50 vuoden ajan valmistanut Norlyn aloittaa yhteistyön rocktähti Maija Vilkkumaan kanssa. Kyseessä on sekä Vilkkumaan että Norlynin ensimmäinen brändin ja vaikuttajan välinen yhteistyö tässä laajuudessa. Huhtikuussa kokonaisuudessaan julkaistavan kampanjan ydin on kannustaa naisia itsevarmuuteen ja pukeutumaan rohkeasti omalla tyylillään.

Maija Vilkkumaa haluaa tällä kampanjalla olla mukana tukemassa naisia ulkonäkö- ja suorituspaineiden keskellä.

”Naisten pukeutumista kritisoidaan vielä nykyaikanakin usein - se on liian paljastavaa tai liian peittävää, liian nuorekasta tai liian tätimäistä, liian tyrkkyä tai liian vaisua. Kritisoijat tuntuvat usein olettavan, että naisten pukeutumisen vaikuttimena on tehdä vaikutus muihin, yleensä miehiin. Minusta pukeutumisella ja tyylillä on aivan toinen funktio: se on itseilmaisua. Jokainen pukeutuu oman itsensä takia ja saa näyttää juuri siltä, miltä haluaa."

Kyseessä on sekä Vilkkumaan että vuodesta 1966 lähtien toimineen, torniolaislähtöisen Norlynin ensimmäinen brändin ja vaikuttajan välinen laaja yhteistyökokonaisuus. Kampanjan takana on ajatus siitä, että liian moni suomalainen nainen kokee epävarmuutta omasta ulkonäöstään ja sitä kautta olemuksestaan.

”Rohkeus ja naiseuden monimuotoisuus ovat kulkeneet Norlynin bränditarinassa mukana aina 60-luvulta asti. Me suomalaiset naiset olemme usein liian itsekriittisiä ja koemme riittämättömyyden tunteita. Norlynilla haluamme naisten tuntevan olonsa varmaksi kaikissa tilanteissa ja uskovan itseensä. Olemme ikään kuin luottoystävä niissä hetkissä, joissa tarvitaan itseluottamusta, rohkeutta ja päättäväisyyttä”, kertoo Norlynin markkinointipäällikkö Anniina Vikman.

Vilkkumaa halusi lähteä uransa ensimmäiseen mainosyhteistyöhön, koska kokee kampanjan aiheen vahvasti omakseen. 

”Tässä yhteistyössä koin mielenkiintoiseksi eräänlaisen kunnianpalautuksen sukkahousuille. Sukkahousut on kritisoitu, vitsailtu ja halveksittukin naisellinen vaatekappale, niitä pidetään usein hupsuina ja turhina. Itse olen aina käyttänyt niitä riemulla, ja ne ovat vähättelevistä asenteista johtuen nousseet minulle itseilmaisun ja vapauden symboliksi. Yleensäkin vastustan sitä ajattelua, että naisellisuuteen liitettyihin asioihin yhdistetään automaattisesti se höpsöys. Feminiinisyys ja vakavasti otettava ammattitaito ja olemus eivät tietenkään ole ristiriidassa.”

”Pukeutumisella siirryn rocktähdeksi” 

Vikman näkee Norlynin kampanjan viestien sopivan Vilkkumaan kaltaiselle vahvalle persoonalle erinomaisesti.

”Maija on oman alansa uranuurtaja, rohkea ja karismaattinen tyyli-ikoni, jonka pukeutumisen kulmakivi ovat sukkahousut. Hän on täydellisesti kampanjaamme sopiva roolimalli.”

Vilkkumaalle pukeutuminen on muutenkin huomattavassa osassa ja hän kokee sen merkittävänä itseilmaisun muotona.

”Pukeutuminen viestii ikään kuin omaa maailmankuvaani sekä vahvistaa juuriani ja tekemisteni viitekehystä. Pukeutuminen on minulle myös tärkeä siirtymäriitti, jonka kautta siirryn rocktähdeksi ja valmistaudun keikkoihin,” Vilkkumaa kertoo. 

Concreto Agencyn suunnittelema kampanja julkaistaan huhtikuussa ja se tulee näkymään sekä Norlynin myymälöissä, televisiossa että elokuvasaleissa. Kampanjan yhteydessä julkaistaan Klaus Härön ohjaama ja Vanessa Vandyn kuvaama mainosfilmi, jonka on tuottanut Wunderland. Tulevana syksynä Norlyn lanseeraa myös kestävän kehityksen sukkahousut, jotka valmistetaan kierrätysmateriaaleista.

Lisätietoja:

Markkinointipäällikkö
Anniina Vikman
Anniina.vikman@orkla.fi
050 311 0808

Koreografi Hanna Brotheruksen tanssielokuva MEN ja prosessista kertova dokumentti Kun mieheen koskee julkaistiin tiistaina 3.3. Tanssielokuva ja dokumentti käsittelevät vaiettua aihetta, miesten välistä kosketusta ja koskettamattomuutta. Eläkeliiton, Maaseudun Sivistysliiton ja Hanna Brotherus Companyn yhteistyössä tuottama MEN esitetään myöhemmin myös YLEn kanavilla ja YLE Areenassa.

—Eläkeliitto haluaa osaltaan olla edistämässä monipuolista kulttuuritoimintaa ja sitäkin kautta kannustaa ikäihmisiä aktiivisiksi toimijoiksi yhteiskunnassa. Tämä projekti on ollut hedelmällinen ja sopii mainiosti Kulttuuria kaiken ikää -toimintaan, jonka päätavoitteena on eri elämänvaiheissa olevien ikäihmisten yhteisöllisyyden vahvistaminen kulttuurin keinoin, toteaa kulttuurisuunnittelija Jussi Hietala Eläkeliitosta.

MEN-elokuvan teemana on miesten välinen kosketus. Elokuvassa nähdään yhdeksän erilaisista taustoista tulevaa 12—85-vuotiasta suomalaista miestä. Heidän joukossaan on mm. palomestari, postimies, lukiolainen ja eläkeläinen. Tanssielokuva MENin tekoprosessista kuvattiin myös dokumenttielokuva Kun mieheen koskee. Dokumenttielokuvassa nähdään, kuinka miehet harjoittelivat elokuvaa varten silmiin katsomista, hengittämistä sekä toisen ja oman kehon koskettamista.

—Työni ydin on toisen ihmisen kohtaamisessa. Kun koreografina ajattelen suomalaista miestä, mietin yksinäisyyttä. Kun katson valmista elokuvaa, ihmettelen erillisyyttä ja hiljaisuutta, kertoo tanssielokuvan ohjaaja Hanna Brotherus.

Elokuvat:

Tanssielokuva MEN (4 min 27 sek):

https://youtu.be/11rT96Rlhzs

 Dokumenttielokuva Kun mieheen koskee (11 min 26 sek):

https://youtu.be/L4TItVcGJ6w

Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja pressivaraukset:

Koreografi Hanna Brotherus, Hanna Brotherus Company, 0400 872 646 | hanna.brotherus@gmail.com

Kulttuurisuunnittelija Jussi Hietala, Eläkeliitto, 040 7257 346 | jussi.hietala@elakeliitto.fi

Kulttuurijohtaja Helka Ketonen, Maaseudun Sivistysliitto, 040 3577662 | helka.ketonen@msl.fi

Nuorisobarometri on vuosittain ilmestyvä julkaisu, joka mittaa nuorten arvoja ja asenteita. Nuorisobarometrin 2019 aiheena on työ ja yrittäjyys. Nuorilta on kysytty suhtautumisesta työelämään, työttömyyteen sekä yrittäjyyteen. Teemoina ovat esimerkiksi työssä jaksaminen, työelämän muutos sekä työsuhteiden laatu.

Julkistamistilaisuus pidetään 20.4.2020 klo 8.30-11.30 Oodin Maijansalissa, Helsingissä, osoitteessa Töölönlahdenkatu 4.

Ohjelma

8.30 Aamupala
9.00 Tilaisuuden avaus
Juontaja, valtion nuorisoneuvoston jäsen, Santeri Lohi
9.05 Nuorten näkökulma: biisityöpajan nuoren lyhyt musiikkiesitys
9.15 Valtioneuvoston tervehdys
Valtiosihteeri Tuomo Puumala
9.30 Nuorisobarometrin tulosten esittely
Sami Myllyniemi & Lotta Haikkola, Nuorisotutkimusseura
10.00 Valtion nuorisoneuvoston puheenvuoro
Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Elisa Gebhard
10.15 Artikkelit tunnissa
Nuorisobarometrin artikkelien kirjoittajat
11.15 Keskustelua
11:30 Tilaisuus päättyy

Tuloksista voi keskustella sosiaalisessa mediassa hashtagilla #nuorisobarometri.

Tilaisuus vaatii ilmoittautumisen. Ilmoittaudu tilaisuuteen osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/EP/6A0CE05D29521B70.

Tilaisuutta on mahdollista seurata myös livelähetyksen välityksellä osoitteessa http://videonet.fi/minedu/20200420/ (livelähetys ei vaadi ilmoittautumista).

Valtion nuorisoneuvosto julkaisee Nuorisobarometria yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa.

Tervetuloa!
 
Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto

Lisätiedot

Suunnittelija Anssi Pirttijärvi
Valtion nuorisoneuvosto
anssi.pirttijarvi@minedu.fi

Samsung esitteli helmikuun alussa uuden huippupuhelimensa Galaxy S20 Ultran. Nyt yhtiön on tilattava Pohjoismaihin lisää laitteita, sillä S20 Ultra -ennakkotilaukset ovat ylittäneet odotukset. Samsungin lippulaivamallin odotettua korkeammat ennakkotilausluvut ovat linjassa helmikuussa toteutetun kuluttajatutkimuksen kanssa. Sen mukaan suomalaiset ovat entistä valmiimpia sijoittamaan premium-luokan älypuhelimeen.

Espoo, 6. maaliskuuta 2020 – Samsung esitteli helmikuun alussa Galaxy S -tuoteperheen uusimmat jäsenet: 5G-valmiit Galaxy S20-, S20+- ja S20 Ultra -puhelimet. Galaxy S20 Ultra on valikoiman suorituskykyisin ja varusteltu huipputason kamerateknologialla, kuten 108 megapikselin kamerakennolla ja 100-kertaisella zoomilla.

Julkistuksen yhteydessä avattiin myös ennakkotilausmahdollisuus. Kysyntä on ylittänyt Samsungin odotukset siinä määrin, että yhtiö joutuu nyt tilaamaan lisää laiteyksiköitä Pohjoismaiden markkinoita varten. Kova kysyntä saattaa jälleenmyyjästä riippuen vaikuttaa puhelinten toimitusaikoihin. Ajantasaisinta lisätietoa asiakkaat saavat valitsemaltaan jälleenmyyjältä.

– On hienoa nähdä, miten hyvin Galaxy S20 Ultran ennakkomyynti on startannut. Tämä ja tuoreet tutkimustuloksemme todistavat, että markkinoilla on kasvavaa kysyntää huippuluokan mobiililaitteille. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan hieman enemmän saadakseen muun muassa parhaat kameraominaisuudet, suorituskyvyn ja akkukeston - mutta ennen kaikkea parhaan kokonaisuuden. Teemme kaikkemme saadaksemme lisäyksiköitä Suomeen nopeasti, jotta kaikki halukkaat saavat laitteensa mahdollisimman pian. Ennakkotilaajat ovat tietysti etusijalla, eli nopeasti laitteen haluavien kannattaa ehdottomasti tilata S20 Ultra jo ennakkoon, vinkkaa Mika Engblom, Samsung Suomen mobiililiiketoiminnan johtaja.

Tuore kuluttajakyselytutkimus: Suomalaiset valmiimpia maksamaan premium-hinnan

Tuoreet kyselytutkimustulokset ovat linjassa ennakoitua korkeamman kysynnän kanssa. Tutkimusyhtiö SynoIntin toteuttamasta 1000 vastaajan kuluttajakyselystä käy ilmi, että osalle suomalaisista hinta ei ole päätöstekijä. 12 prosenttia kertoo, että olisi valmis maksamaan peräti viiden euron päivähintaa kahden vuoden ajan saadakseen käyttöönsä markkinoiden parhaaksi mielletyn älypuhelimen.

Kyselytutkimuksesta käy myös ilmi, että yli 22 prosenttia vastaajista maksaa puhelimensa 24 kuukauden tai pidemmällä maksusopimuksella. Kolmen vuoden sopimukset ovat jo kahden vuoden maksusopimuksia suositumpia. Useimmat suomalaiset (57 %) kuitenkin maksavat edelleen puhelimensa kertamaksuna.

– Helmikuussa 2020 toteutettu kyselytutkimus osoitti myös sen, minkä olemme jo pitkään tienneet: älypuhelin on korvannut monia laitteita kotona. Lähes puolet (45 %) vastaajista esimerkiksi kertoo, että älypuhelin on merkittävästi vähentänyt tietokoneen käyttöä kotona. Vähenevä tarve satsata muuhun kalustoon lisää käyttövaroja puhelimen ostoon, mikä heijastuu premium-luokan laitteiden suosion kasvuna, Engblom jatkaa.

Lippulaivaälypuhelimista ovat tutkimustulosten perusteella kaikkein valmiimpia maksamaan 20 000 – 40 000 euroa vuodessa tienaavat. Peräti 36 prosenttia tästä vastaajaryhmästä kertoo yli 1000 euron hinnan tuntuvan kohtuulliselta markkinoiden parhaaksi mielletystä älypuhelimesta (vähintään kaksi euroa päivässä kahden vuoden sopimuksella).

Tutkimuksesta käy myös ilmi, että kaikkein suurituloisimmilla älypuhelin on hyvin usein puhelinetu. Peräti 32 prosenttia yli 60 000 euroa tienaavista kertoo käyttävänsä työsuhdepuhelinta. Samalla vain 23 prosenttia kaikkein parhaiten tienaavista olisi valmis maksamaan puhelimestaan yli 1000 euroa itse.

Tietoa kyselytutkimuksesta: Samsungin tilaamaan kyselytutkimukseen vastasi 1 000 suomalaista kuluttajaa helmikuun alussa 2020. Kyselyn toteutti SynoInt internet-paneelina, ja otos oli väestöä demografisesti edustava. Lisätietoa kyselystä: SamsungPR@osg.fi.

Galaxy S20 -puhelinten myynti alkaa 13. maaliskuuta 2020.

Suositushinnat ja värivaihtoehdot Galaxy S20 -sarjalle ja Galaxy Buds+ -kuulokkeille ovat:

• Galaxy S20 5G: 1049 €, saatavana väreissä Cosmic Grey, Cloud Blue, Cloud Pink
• Galaxy S20+ 5G: 1149 €, saatavana väreissä Cosmic Grey, Cosmic Black
• Galaxy S20 Ultra 5G: 1399 €, saatavana väreissä Cosmic Grey, Cosmic Black
• Galaxy Buds+: 179 €, saatavana väreissä musta, valkoinen ja sininen.

Lisätietoja Galaxy S20:stä: www.samsungmobilepress.com, news.samsung.com/galaxy ja www.samsung.com/galaxy

Kuluttajakysymykset: Samsungin asiakastuki, 030 6227 515
Mika Engblom: Mobiililiiketoiminnan johtaja, mika.engblom@samsung.com, p. 0408 604 420
Lisätiedot: Lasse Pulkkinen, OSG Viestintä, lasse.pulkkinen@osg.fi, p. 0400 630 049
Kuvapyynnöt ja median testilaitteet: samsungpr@osg.fi
Lehdistötiedotteet ja kuva-arkisto verkossa: www.samsung.fi ja valitse alalaidasta Uutiset.