Kuva: Robért Frankó

Laulajana ja lauluntekijänä tunnettu Jenni Mustajärvi on julkaissut parin viime vuoden aikana neljä sinkkua ”Kaikki paikallaan”, ”Terkut rivien välistä”, ”Mitä et nää, sitä ei oo” ja ”Joo, joo, joo!”. Albumillinen biisejä on nyt valmis ja julkaisussa pe 20.3. Debyyttilevyn ”22:50” jakelee Playground Music.

”Nyt se on valmis. Valtava työmäärä puristettuna pieneen pahviseen koteloon, palasiksi bittiavaruuteen. Kolme vuotta meni aikaa varsinaisesta päätöksestä pitkäsoiton tekemiseen ja valmistumiseen. Albumituotannon ansiosta olen lopettanut elämän suorittamisen ja oppinut nauttimaan matkasta. Matkasta, joka alkoi ensirääkäisyllä 22:50”, Jenni toteaa.

Albumin biisit käsittelevät aikuistumiseen liittyviä odotuksia ja oletuksia sekä normeihin taipumista tai taipumattomuutta, omaa epävarmuutta, pettymyksiä ja kasvamista.
”Biisit ovat syntyneet lähes poikkeuksetta teksti edellä. Paketti sisältää tiukkaa bändisoitantaa ja herkempiä pop-kappaleita”, Jenni jatkaa.

Mustajärven yhtyeessä soittavat kitaristi ja albumin tuottaja Olli Anttila, kosketinsoittaja Janne Kokkonen, basisti Milla Heinonen ja rumpali Jony Oittinen. 

Biisilista:
1. Mitä et nää, sitä ei oo
2. Joo, joo, joo!
3. Vapaaksi syntynyt
4. Error 404
5. Lisää tulta
6. Kaikki paikallaan
7. Terkut rivien välistä
8. Maailmanlopun rannoilla
9. Sinne, tänne ja takasin
10. Hetkeks vielä viereen jää
11. Kaipuu ei lopu 

Keikat:
19.3.2020 Tampere, Jack the Rooster (bändi)
20.3.2020 Lempäälä, Ideapark (bändi)
21.3.2020 Nokia, Wäinö (DUO)
22.3.2020 Tuuri, Keskisen kyläkauppa (DUO)
27.3.2020 Muurame, Muurmanni (DUO)
28.3.2020 Hyvinkää, Paakari Puusti (DUO)
28.3.2020 Harjavalta, Hotelli Marilyn (DUO)
10.4.2020 Tampere, Paja Bar Tampere (DUO)
11.4.2020 Tampere, Paja Bar Tampere (DUO)
12.4.2020 Helsinki, Suomalainen olutravintola Wäinö (DUO)
18.4.2020 Veteli, Hotelli Kampeli (Bändi)
01.5.2020 Loimaa, Loimaan keilahalli (DUO)
15.5.2020 Vantaa, Old Story (DUO)
09.5.2020 Jyväskylä, Pub Juoma (DUO)
25.6.2020 Kalajoki, Sandy Kelt (DUO)
26.6.2020 Kalajoki, Sandy Kelt (DUO)
27.6.2020 Merikarvia, Galleria vanha savu (DUO)
03.7.2020 Ikaalinen, Sata-Häme Soi (DUO)
17.7.2020 Alaviirre, Meripaviljonki (DUO)
21.10.2020 Eckerö Line (Duo)
23.10.2020 Raahe, Irish Pub (DUO)
24.10.2020 Kajaani, Ravintola Hospo (DUO)

Pressikuvia: https://www.propromotion.fi/asiakkaat/jenni-mustajarvi/ 

www.jennimustajarvi.fi
https://www.facebook.com/jennimustajarvimusic/
IG: jenni_mustajarvi

Turun rakennusvalvonnan ongelmiin puututaan voimakkailla toimenpiteillä. Rakennusvalvonnassa käynnistetään lukuisia kehittämisprojekteja ja esitetään palkattavaksi lisää henkilökuntaa. 

Rakennusvalvonnan jonot ovat ruuhkautuneet, asiakaspalvelusta saatu palaute on ollut huonoa ja henkilökunta on kärsinyt työuupumuksesta. Taustalla ovat pitkään jatkunut henkilökuntapula sekä osittain vanhentuneet järjestelmät ja toimintatavat.

Oleellisimmat muutokset ovat neljän viran tai toimen lisäys rakennusvalvontaan, Turun rakennusjärjestyksen päivittäminen ja lupaprosessin keventäminen sekä koko toiminnan nykyistä parempi digitalisointi.

Rakennusvalvontaan esitetään perustettavaksi yhtä uutta lupa-arkkitehtiä ja yhtä uutta lupaneuvojaa. Lisäksi esitetään määräaikaisten lupasihteerin ja lupaneuvojan vakinaistamista ja kolmen muun avoinna olevan viran ja toimen nopeaa täyttämistä. Kaksi nykyistä lupa-arkkitehdin virkaa muutetaan lupainsinöörien viroiksi.

Asiaa on käyty läpi yhdessä toimialajohtajan, kaupunginjohtajan ja rakennusvalvonnan kanssa.

– Rakennusvalvonnan ja lupaprosessien sujuvuus on kaupungin elinvoiman kannalta aivan avainasemassa. Kaupungin on pystyttävä paremmin palvelemaan kaupunkia rakentavia asiakkaitamme. Kaupungin toiminnan tulee olla asukas- ja asiakaslähtöistä. Siksi tilanne on otettu erittäin vakavasti ja olemme yhdessä käyneet läpi lyhyen - ja pidemmän aikavälin toimenpiteitä, sanoo kaupunginjohtaja Minna Arve.

Asiaa käsitellään rakennus- ja lupalautakunnassa lautakunnan kanssa ennalta sovitusti lisälista-asiana torstaina 5.3.2020, jolloin valvontajohtaja Leena Salmelainen antaa suullisen katsauksen tilanteesta.

Medialle kokonaisuutta taustoitetaan mediatilaisuudessa perjantaina 6.3. kello 11-12.  Tilaisuus järjestetään Turun rakennusvalvonnan tiloissa osoitteessa Puolalankatu 5, kokoushuone Bryggmann, 2. kerros.  Paikalla ovat valvontajohtaja Leena Salmelainen ja väliaikainen rakennustarkastaja, lupapäällikkö Maria Paukio. Tilaisuuden jälkeen on mahdollista tutustua rakennusvalvonnan toimintaan. Tämä tiedote on julkivapaa heti.

Turun rakennusvalvonnassa on vuosien varrella tehty lukuisia kehittämistoimenpiteitä, erityisesti viime vuodesta lähtien. Lupaprosessin eri vaiheita, puunkaatolupien hakeminen ja kyselyt, ennakkoneuvottelut ja kaupunkikuvatyöryhmätyöskentely on jo muutettu sähköisiksi. Lisäksi kehitetään edelleen uusia kevyempiä lupatyyppejä erilaisille hankkeille.

Turun rakennusvalvonnan ongelmat kilpistyvät lupien ruuhkautumiseen. Rakennusvalvonnassa ei ole tarpeeksi henkilökuntaa käsittelemään lupa-anomuksia kohtuullisessa ajassa. Luvan käsittelyn tavoiteaika on Turussa 30 vuorokautta, ja nyt yhden luvan käsittelyyn menee keskimäärin 63 vuorokautta.

– Hakemusten käsittelyajat ovat Turussa liian pitkät. Palautetta tulee siitä, että käsittelijöitä ei saa kiinni ja että palvelu ei ole tasalaatuista, valvontajohtaja Leena Salmelainen sanoo.

Uskottavuuden palauttaminen vaatii edelleen paljon työtä  

Lupien saaminen on ruuhkautunut Turussa erityisesti syyskuun 2015 jälkeen, jolloin rakennuslupien määrä alkoi nousukauden myötä kasvaa. Rakennusvalvonnan resurssit eivät ole kasvaneet lupahakemusten kasvun mukaisesti.

Turun rakennusvalvonnan Lupapalveluissa työskentelee kaikkiaan 13 henkilöä, joista töissä on tällä hetkellä sairaslomien ja muiden poissaolojen takia kahdeksan henkilöä.

Turussa on nyt hakuvaiheessa kaikkiaan 651 lupaa. Näistä uudisrakennuksia koskevia rakennuslupahakemuksia on 117 kappaletta.

Rakennusvalvonnan jonot ovat viime vuosien aikana saaneet runsaasti kritiikkiä sekä kaupunkilaisilta, medialta että ennen kaikkea rakennuslupia hakevilta yksityishenkilöiltä ja rakennusyrityksiltä.

– Uskottavuus ja tämän hetkinen asiakaskokemus on kaupungille suuri ongelma, jonka parantamiseksi aletaan nyt tehdä hartiavoimin töitä, sanoo valvontajohtaja Leena Salmelainen. 

Toiminnan kehittymistä seurataan lupaprosessien yhteyteen tuotavilla asiakaskyselyillä. Asiakaspalautetta pyydetään kevyellä tavalla ja palaute ohjaa toiminnan muuttamista.

– Annamme kaikille asiakkaillemme lupauksen, että toiminta paranee, sanoo valvontajohtaja Leena Salmelainen.

Torstaina 5.3.-kokoontuvalle rakennus- ja lupalautakunnalle esitetään seuraavien toimien käynnistämistä: 

- Turun rakennusvalvonta on nyt ilman päällikköä. Uuden päällikön haku aloitetaan välittömästi. Tehtävän kriteereitä muutetaan niin, että rakennusalan osaamisen ohella tärkeimmäksi valintakriteeriksi nostetaan erinomaiset johtamisominaisuudet. Virkaa tekeväksi rakennustarkastajaksi esitetään 17.3 kokoontuvalle kaupunkiympäristölautakunnalle vt tarkastuspäällikkö Andreas Salosta.

- Rakennusvalvontaan esitetään lisähenkilökunnan palkkaamista ja avoinna olevien virkojen täyttämistä seuraavalla tavalla:

• kaupunkikuva-arkkitehdin virka täytetään
• määräaikainen lupasihteeri vakinaistetaan
• määräaikainen lupaneuvoja vakinaistetaan
• perustetaan uusi vakituinen lupaneuvojan toimi
• perustetaan uusi lupa-arkkitehdin virka
• muutetaan kahden lupa-arkkitehdin virat lupainsinööreiksi
• täytetään avoinna olevat kaksi lupa-arkkitehdin virkaa

- Päivitetään kaupungin rakennusjärjestystä ja kevennetään luvan tarvetta.

- Tehdään sähköinen lupaprosessi mahdollisimman yksinkertaiseksi ja asiakkaalle selkeäksi.

- Käynnistetään palvelumuotoiluprosessi lupien saamiseksi asiakaslähtöisesti ja nopeammin.

- Selvitetään avun ostamista ostopalveluna yksityisilta alan yrityksiltä.

- Selvitetään avun ostamista naapurikuntien rakennusvalvonnoilta.

- Järjestetään rakennusvalvontaprosessiin liittyviä workshoppeja eri asiakasryhmien kanssa.

- Tehdään kartoitus kaupunkiympäristötoimialalla niistä henkilöistä, jotka voidaan siirtää määräajaksi (3-6 kk) rakennusvalvontaan.

- Otetaan käyttöön väliaikainen sähköinen arkistointi siihen saakka, kunnes kaupungissa on käytössä koko kaupunkia koskeva sähköinen arkistointi

- Otetaan käyttöön asiakashallintajärjestelmä.

- Luodaan määräaikaisia vakansseja kesäharjoittelijoiden pitämiseksi rakennusvalvonnassa harjoittelun päätyttyä.

Lisätiedot:

Leena Salmelainen, valvontajohtaja, p. 050 541 7924, leena.salmelainen@turku.fi

Maria Paukio, vt. rakennustarkastaja, lupapäällikkö ja vs kaupunkikuva-arkkitehti, p. 044 907 4062, maria.paukio@turku.fi

EU:n ilmastolaki luo ennakoitavan toimintaympäristön, joka kannustaa investoimaan vähäpäästöiseen tuotantoon

Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuonna 2035. EU:n aikaraja ei ole yhtä kunnianhimoinen, mutta se pitää EU:n Pariisin sopimuksen tavoitteissa, ja takaa, että edistyksellisempää ilmastopolitiikkaa tekevät maat eivät joudu kantamaan päästöjen vähennystaakkaa yksin.

- Ilmastolaki on hyvä ja tärkeä, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Samalla on syytä muistaa, että poliittiset päätökset eivät vielä pysäytä ilmastonmuutosta, vaan mahdollistavat sen torjumisen. Vastuu ilmastoratkaisujen ideoinnista siirtyy nyt päättäjiltä yrityksille, joissa tehdään ilmastopolitiikan kannalta välttämättömät käytännön ratkaisut.

Suomessa vetovuoron vaihtuminen on jo tapahtunut. Energia-ala on jo puolittanut päästönsä kuluneen kymmenen vuoden aikana, ja tulee edelleen puolittamaan ne vuoteen 2030 mennessä. Teollisuuden toimialat ovat laatimassa omia hiilineutraaliustiekarttojaan, jotka valmistuvat kevään päätteeksi.

- EU:n tärkein työkalu päästöjen vähentämiseksi on päästökauppa, joka kattaa yli 40% koko EU:n päästöistä, Suomessa lähes puolet, toteaa Energiateollisuuden tuotantoyksikön johtaja Jari Kostama. Tänään julkaistusta lakiesityksestä seuraisi päästökaupan tuntuva kiristys, mutta jäsenmaille jäisi iso urakka päästökauppaan kuulumattomien alojen päästöleikkauksissa. Tähän auttaa lämmityksen päästöjen siirtäminen kokonaan päästökauppaan, Kostama jatkaa.

Energiantuotanto on hyvin riippuvainen siitä, että toimintaympäristö pysyy ennakoitavana. Investoinnit tuotantolaitoksiin ovat pitkäkestoisia, ja niitä maksetaan parikymmentä vuotta, joidenkin tuotantomuotojen kohdalla vielä paljon pidempään.

- Ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen ei voida vastata vain kansallisella tasolla. EU:n uusi ilmastolaki on hyvä askel siihen suuntaan, että yritykset uskaltavat investoida vähäpäästöiseen tuotantoon eri puolilla Eurooppaa, Kostama toteaa. – Meille suomalaisille tämä on samalla tärkeä signaali siitä, että muu Eurooppa tulee perässä ja ottaa ilmastohaasteen vakavasti.

Lisätietoja:

Jukka Leskelä, Toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry, 050 5937233

Jari Kostama, johtaja, Energiateollisuus ry 050 301 1870

Innofactor Oyj:n sisäpiiritieto 4.3.2020

Kansaneläkelaitos (Kela) on valinnut julkisen hankinnan kilpailutuksessa Innofactorin toimittamaan hallinnollisen asianhallintaratkaisun SaaS-palveluna. Hankinta sisältää asianhallintaratkaisun ja sen toimituksen, tukipalvelut ja erikseen tilattavat asiantuntijatyöt. Tavoitteena on, että ratkaisu toisi kustannustehokkuutta ja tukisi Kelan ydintoimintojen tehokasta suorittamista digitalisoimalla asian- ja asiakirjahallinnan prosesseja. Ratkaisu sisältää asianhallinnan, asiakirjahallinnan, sopimustenhallinnan, tiedonohjauksen ja sähköisen arkistoinnin.

Innofactorin toimittama järjestelmä pohjautuu Innofactorin Dynasty-tuoteperheeseen. Järjestelmätoimitus ja siihen liittyvät integraatiot on suunniteltu toteutettavaksi vuosien 2020–2021 aikana. Sopimus on voimassa ensin neljä vuotta, jonka jälkeen se on voimassa toistaiseksi. Hankinnan arvioitu kokonaisarvo sopimuskaudelta on noin 1 050 000 euroa.

Kansaneläkelaitos (Kela) on eduskunnan valvonnassa oleva itsenäinen sosiaaliturvalaitos, joka huolehtii Suomessa asuvien ja monien ulkomailla asuvien suomalaisten sosiaaliturvasta eri elämäntilanteissa. Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan kuuluvat esimerkiksi lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömän perusturva, perustoimeentulotuki, asumistuki, opintotuki, vammaisetuudet ja vähimmäiseläkkeet. Kelan toiminta-ajatus on: Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä.

Päätös on lainvoimainen hankintalain mukaisen valitusajan päätyttyä.

Espoossa 4.3.2020

INNOFACTOR OYJ

Sami Ensio, toimitusjohtaja

Lisätietoja:
Sami Ensio, toimitusjohtaja
Innofactor Oyj
Puh. 050 584 2029
sami.ensio@innofactor.com

Jakelu:
NASDAQ Helsinki
Keskeiset mediat
www.innofactor.fi

Rautatieunioni RAU:n asettaman ylityö- ja vuoronvaihtokiellon vuoksi aamulla 5.3.2020 matkustajajunat S2 klo 5:12 Joensuuhun ja IC4 klo 6:10 Joensuusta myöhästyvät noin 45 minuuttia.

Itä-Suomen alueella tavaraliikenteessä on tiedossa 4.3 ja 5.3.2020 myöhästymisiä ja peruutuksia noin kymmenelle junalle. 

Rataliikennekeskus, Finrail Oy

Rakennusliike SRV jatkaa uudistumistaan. Yhtiö vahvisti helmikuussa tasettaan myymällä osuutensa kauppakeskus REDIstä ja vähentämällä omistustaan Tampereen Kansi ja Areena -hankkeesta. Maanantaina julkistettiin sopimus, jossa SRV myy Kojamo Oy:lle yhden Kalasataman tulevista torneista ja ison määrän asuntoja. Sopimuksen arvo on yhteensä lähes 200 m€. Lisäksi yhtiön hallitus esittää suurimpien omistajien tukemana kahden yhteensä yli 100 m€:n osakeannin järjestämistä. Näiden toimenpiteiden seurauksena yhtiön rahoituspohja ja talous uusiutuu perusteellisesti – oma pääoma vahvistuu normaalille tasolle, SRV:n toimintaedellytykset ovat hyvät.

”Syksy on ollut SRV:ssä merkittävien uudistusten aikaa. Niiden perustana on ollut SRV:n vahva perusorganisaatio ja terve työkanta. Redi projektin tappiot on paikattu ja talous palaa normaaliin tasoon. Yhtiön ylin johto on uudistunut ja Saku Sipola on aloittanut toimitusjohtajana todella tarmokkaasti. SRV on ollut ja on Suomen paras rakennusyhtiö. Nyt on oikea hetki myös hallituksen uudistumiselle ja puheenjohtajan vaihdokselle”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila.

Uudeksi puheenjohtajaksi on ehdolla entinen Pohjola Vakuutus Oy:n sekä Vapo Oy:n toimitusjohtaja ja Caruna Oy:n nykyinen toimitusjohtaja DI Tomi Yli-Kyyny. Yli-Kyyny on toiminut SRV:n hallituksessa vuodesta 2019. Muiksi hallituksen jäseniksi ehdolla ovat TkL Heikki Leppänen ja DI Hannu Leinonen. Nykyisistä jäsenistä jatkavat OP Kallasvuo (vpj), Minna Alitalo ja Timo Kokkila.

”SRV on käynyt läpi merkittävän uudistusprosessin. Digitalisaation nopea kehitys, vastuullisuus, ympäristö ja kiinteistöliiketoiminnan rahoituksen uudistuminen ovat kovia haasteita rakentajille. SRV tarvitsee tekijöitä, jotka voivat sitoutua muutosten läpiviemiseen. Kaikkien toimenpiteiden tavoitteena on, että SRV:llä on hyvät valmiudet kohdata nämä haasteet.”

Omaa tulevaisuuttaan Kokkila kuvaa sanoilla ”aktiivinen omistaja”. “En aio jäädä lepäämään. Olen sijoittanut SRV:hen ison osan elämästäni. Ja panostus jatkuu – monessa eri muodossa. SRV on nyt taloudellisestikin hyvä sijoitus. Mutta omalta osaltani nyt on hyvä hetki siirtyä etäämmälle, aktiivisen omistajan rooliin”, sanoo Kokkila.

Lisätietoja:
Hallituksen puheenjohtaja
Ilpo Kokkila 
+358 400 485 555

Nets vastaa jatkossa Ikano Bankin maksujen ja niihin liittyvien palvelujen lisäksi myös pankin kuluttajarahoituspalveluiden toteutuksesta eurooppalaisille asiakkaille.

Ruotsalainen Ikano Bank on valinnut Netsin vahvistamaan pankin palvelutarjontaa kansainvälisesti seuraavat neljä vuotta. Nets tarjoaa Ikano Bankille jatkossa täyden palvelun laina-alustan, korttien liikkeellelaskupalvelut ja näihin liittyvät lisäpalvelut. Nelivuotinen sopimus jatkaa ja syventää merkittävästi Netsin ja Ikano Bankin aiempaa yhteistyötä korttien prosessoinnissa. Sopimus heijastaa myös erinomaisesti Netsin tavoitteita ja halua tukea yrityksiä laadukkailla palveluilla kautta Euroopan.

Sopimuksen myötä Nets tuottaa Ikano Bankille täyden valikoiman kuluttajarahoitusratkaisuja.

”Päädyimme jatkamaan yhteistyötämme Netsin kanssa, sillä he tarjoavat yksinkertaisen, innovatiivisen ja kilpailukykyisen ratkaisun, joka tukee asiakkaidemme kehittyviä tarpeita. Nets työskenteli lujasti luodakseen juuri meidän tarpeisiimme räätälöidyn ratkaisun”, toteaa Ikano Bankin Head of Products, Peter Axemo.  

“Syvenevä yhteistyömme Ikano Bankin kanssa on merkittävä merkkipaalu laajentumisessamme kohti keskistä Eurooppaa. Yhdistettyämme palvelutarjontamme yhteen yksinkertaiseen ja innovatiiviseen kaupalliseen malliin, autamme Ikano Bankia kasvamaan nykyisillä ja uusilla markkinoilla avointen digitaalisten alustojemme avulla. Tavoitteemme on tehdä monimutkaisten järjestelmien käytöstä ja skaalaamisesta helppoa, jotta yritykset kuten Ikano Bank voivat keskittyä ydinosaamiseensa”, kertoo Netsin Issuer & eSecurity Services -liiketoiminta-alueen johtaja Torsten Hagen Jørgensen.

Palvelujen siirtäminen uudelle alustalle ja käyttöönottovalmistelut käynnistyvät pian. Tavoitteena on tuoda ensimmäiset palvelut Ikano Bankin asiakkaiden käyttöön syksyllä 2020.

Lisätiedot:

Aaro Kajaste

Press Relations Manager, Nets

p. +358 50 395 6086

akaja@nets.eu

Nuorten kesätyöllistymistä tukevat kesätyösetelit tulevat hakuun 18.3.

Kesätyöseteleitä varaudutaan jakamaan enintään 600 kappaletta vuosina 2003–2005 syntyneille lahtelaisille nuorille. Seteleitä haetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa sähköisesti. Linkki kesätyösetelin hakemiseen aukeaa keskiviikkona 18.3. klo 10.00. Kohderyhmään kuuluvat nuoret voivat ilmoittautua linkin kautta kesätyösetelin hakijoiksi. Setelit varataan vastausjärjestyksessä ja seteli tulee noutaa perjantaihin 27.3. klo 12.00 mennessä joko Ohjaamo Lahdesta tai Palvelutorilta henkilökohtaisesti henkilöllisyystodistusta vastaan.

Jotta kesätyösetelin voi käyttää, tulee kesätyön kestää vähintään 10 päivää ja/tai 60 tuntia ja sijoittua ajalle 2.5.–30.9.2020. Työnantajana voi olla yksityinen yritys, yhdistys, seurakunta, säätiö, kunta (ei Lahden kaupunki), kuntayhtymä tai valtio. Työpaikan ei tarvitse sijaita Lahdessa. Työnantajan on maksettava nuorelle työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai vähintään 360 euron bruttopalkka. Seteli pienentää työnantajan palkkauskuluja 300 euron verran. Sama työnantaja voi palkata enintään viisi nuorta kesätyösetelin tuella.

Setelien haku alkaa keskiviikkona 18.3. klo 10.00 kaupungin kesätyösivuilla osoitteessa https://www.lahti.fi/palvelut/tyo-ja-yrittaminen/lahti-tyonantajana/kesatyopaikat

Lisätietoja:
työllisyyssihteeri, Jasmina Lebnaoui: jasmina.lebnaoui@lahti.fi, 044 716 1919

Ilmianna oma tai jokin tietämäsi luonto- tai ympäristöteko, sillä se voi hyvin olla vuoden 2020 Panda-palkinnon saaja! WWF Suomi jakaa vuosittain 20 000 euron suuruisen palkinnon, jolla edistetään ja palkitaan hienoja luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeita. Palkinto jaetaan erillisestä Anderssonin rahastosta.

WWF:n myöntämä Panda-palkinto jaetaan nyt 21. kerran. Palkinto on paitsi perinteikäs tunnustuspalkinto, myös rahallisesti suurimpia ympäristöpalkintoja Suomessa.

Matkan varrelle on mahtunut monenlaisia voittajia. Palkinto on myönnetty esimerkiksi eri lajien, kuten saimaannorpan ja merikotkan tutkimukseen. Palkinnon ovat saaneet myös hankkeet, joilla on esimerkiksi hoidettu virtavesiä, edistetty vastuullista ruokaa koskevaa tietämystä kouluissa, kunnostettu perinnemaisemia ja tehostettu susien suojelua.

Viime vuonna palkinnon sai toistamiseen Sääksisäätiö, joka toiminnallaan tukee sääksien ja muiden petolintujen suojelua ja tutkimusta. Se myös tiedottaa petolintujen elintavoista sekä kouluttaa esimerkiksi petolintuharrastajia. Sääksisäätiön toiminnanjohtaja Juhani Koivu kertoi palkinnon auttavan säätiön toiminnan laajentamisessa koskemaan kaikkia petolintuja.

Palkintorahan voikin käyttää moneen eri tarkoitukseen, esimerkiksi varusteiden hankintaan, matkakustannuksiin tai työntekijöiden palkkaamiseen.

Palkinto syntyi Anderssonin säätiön perustajan Heidi Anderssonin ideasta jakaa palkinto konkreettisesta tekemisestä ympäristön ja luonnon suojelemiseksi. Palkintoa voi hakea henkilö tai organisaatio, ja palkinnon voi saada niin suunniteltu kuin jo käynnissä oleva hankekin.

Panda-palkinnon hakuaika on 13.4.2020 klo 16.00 asti. Vapaamuotoiset hakemukset toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen info@wwf.fi (sähköpostin otsikkoon Panda-palkinto 2020) tai postitse osoitteeseen WWF, Panda-palkinto, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki.

Lisätietoja:

suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, 040 585 0020 tai jari.luukkonen@wwf.fi

wwf.fi/pandapalkinto

Kriminaalihuollon tukisäätiö on julkaissut vaikuttamistyön strategian, jonka painopisteiksi on nostettu vapautuvien vankien asunnottomuuden vähentäminen, vankien lasten oikeuksien toteutuminen, digiosallisuuden tukeminen ja riittävän päihdekuntoutuksen turvaaminen.  

Strategiakärjet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja uusintarikollisuuden ennaltaehkäisyyn keskeisesti liittyviä teemoja, jotka pyrkivät edistämään rikostaustaisten ja heidän läheistensä osallisuutta yhteiskunnassa.  


Kriminaalihuollon tukisäätiön strategiakärjet vuosille 2020-2021:  
 

1) Vapautuvien vankien asunnottomuuden vähentäminen
 
Hallitusohjelmassa on nostettu tavoitteeksi puolittaa asunnottomuus vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteeseen on mahdotonta päästä, ellei vapautuvia vankeja nosteta asunnottomuustyössä esiin.  

2) Vankien lasten oikeuksien toteutuminen
 
Vankien lapsilla on kohonnut riski mielenterveyden ongelmiin, mikä tulisi huomioida tuen tarjoamisessa lapsille ja nuorille. Riittävällä ja kokonaisvaltaisella tuella voitaisiin lisäksi ennaltaehkäistä syrjäytymisen ylisukupolvisuutta.  
 
3) Vankien digiosallisuuden tukeminen

Viranomaisasiointi sekä palvelut ovat keskittyneet yhä enenevissä määrin verkkoon. Monelta rikostaustaiselta puuttuvat digitaidot sekä välineet taitojen opetteluun, mikä vaikeuttaa huomattavasti yhteiskuntaan kiinnittymistä vankeusajan päätyttyä.

4) Riittävän päihdekuntoutuksen turvaaminen

Jopa 90 prosentilla vangeista on päihdeongelma. Toimivalla päihdehuollolla voitaisiin merkittävästi estää uusintarikollisuutta. Tästä huolimatta päihdekuntoutukseen pääsyssä on huomattavia, alueellisia eroja, jotka vaikeuttavat päihteiden käytöstä ja rikoskierteestä irtautumista.

Strategiakärjet kytkeytyvät Kriminaalihuollon tukisäätiön tavoitteeseen edistää kuntouttavaa kriminaalipolitiikkaa. Uusintarikollisuuden ennaltaehkäisyyn voidaan tehokkaimmin vaikuttaa sosiaalipoliittisin keinoin.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Sanna Sunikka, sanna.sunikka@krits.fi, 040 511 7999

18–38-vuotiaat suomalaiset ovat tunnollisia rahankäyttäjiä, paljastaa Klarnan tuore tutkimus. Milleniaalit myös säästävät vanhempia ikäpolvia ahkerammin ja puhuvat raha-asioistaan avoimemmin.

Milleniaalit puhuvat rahankäytöstään avoimemmin kuin vanhemmat ikäryhmät ja pitävät taloudellista avoimuutta tärkeänä hyvinvoinnilleen, ilmenee Klarnan teettämästä tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin eri ikäryhmien rahankäyttöön liittyviä tapoja ja asenteita kymmenessä eri maassa. Milleniaaleilla tarkoitetaan tutkimuksessa 18–38-vuotiaita. Vuodenvaihteessa 2020 tehtyyn kyselyyn osallistui 20 000 vastaajaa kymmenestä eri maasta.

Milleniaalit ovat suunnitelmallisia

63 % suomalaisista milleniaaleista pitää itseään vastuuntuntoisina rahankäyttäjinä. Milleniaalit ovat suunnitelmallisempia ja säästävät vanhempia ikäryhmiä tunnollisemmin. Jopa 58 % suomalaisnuorista kertoo suunnittelevansa omaa talouttaan tulevaisuutta silmällä pitäen ja vain 7 % kertoo olevansa täysin vailla suunnitelmaa tulevaisuuden varalle. Vanhemmissa ikäluokissa 51 % kertoo suunnittelevansa talouttaan, kun taas ilman suunnitelmaa myöntää olevansa 16 % suomalaisista vanhempien ikäluokkien edustajista. 47 % suomalaisista milleniaaleista pistää rahaa sivuun säästötililleen joka kuukausi, kun heitä vanhemmista kuluttajista näin tekee vain 37 %.

Teknologian hyödyntäminen oman talouden hoitamisessa on hyvin yleistä milleniaalien parissa. 81 % suomalaisista milleniaaleista kertoo teknologian vaikuttavan siihen, miten he hallitsevat talouttaan. Puolet suomalaisnuorista kokee teknologian helpottavan oman talouden seurantaa reaaliajassa esimerkiksi älypuhelinsovellusten kautta.

Suomalaisnuoret ovat raha-asioissa vanhempiaan avoimempia

Nuoret sukupolvet keskustelevat vanhempia todennäköisemmin raha-asioistaan ystäviensä, perheenjäsentensä ja kollegoidensa kanssa. Suomalaisista milleniaaleista 62 % pitää talouteen liittyvää avoimuutta tärkeänä, kun vanhemmista avoimuutta arvostaa vain 46 %. Vain 42 % vanhemmasta sukupolvesta kokee avoimuuden vaikuttavan myönteisesti ihmisten hyvinvointiin, kun milleniaaleista yli puolet (56 %) kertoo avoimuuden lisäävän ihmisten hyvinvointia.

”On hienoa, että suomalaisnuoret uskovat omiin taloudellisiin kykyihinsä ja että he ovat ottaneet säästämisen ja suunnitelmallisuuden tärkeiksi elementeiksi oman taloutensa hallinnassa. Yli kolmasosa suomalaisnuorista olikin sitä mieltä, että heidän sukupolvensa on taloudellisesti vastuuntuntoisempi, kuin millaisen kuvan yhteiskunta heistä antaa. Suomalaisnuoret myös paljastuivat tutkimuksen avoimimmiksi rahasta puhujiksi, mikä on todella ilahduttavaa! Avoin kuluttamiseen ja säästämiseen liittyvä keskustelu johtanee valveutuneempaan päätöksentekoon omaan talouteen liittyen”, sanoo Jannica Nyman, Klarnan markkinointijohtaja Suomessa.

Klarnan teettämään tutkimukseen osallistui kuluttajia kymmenestä maasta: Alankomaat, Australia, Espanja, Iso-Britannia, Itävalta, Norja, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Yhdysvallat.

Lisätietoja:

Klarna Press Office, press@klarna.com

Tänään julkaistu Silmäterveyspalvelut.fi on sivusto, jolta julkisen terveydenhuollon toimijat löytävät tarpeisiinsa sopivat silmäterveyspalveluita tuottavat yksityiset terveyspalveluntuottajat – optikkoliikkeet silmälääkärivastaanottoineen ja silmälaboratorioineen sekä osan niistä yhteydessä toimivat silmäsairaalat – oman maakuntansa alueelta. Sivustoa ylläpitää NÄE ry ja se on käyttäjille avoin ja ilmainen. Palveluntuottajahaun piiriin voivat rekisteröityä kaikki Suomessa sijaitsevat palveluita tuottavat, kriteerit täyttävät yksiköt, NÄE ry:n jäsenyritykset veloituksetta.

Sivuston luonnin lähtökohtana on sosiaali- ja terveysalan murros ja niitä koskevien palveluiden uudistamisprosessi. Eliniän pidentyminen ja vanhenevan väestön määrän nopea kasvu ovat lisänneet pitkäaikaisten silmäsairauksien seurannan ja hoitojen sekä heikkonäköisten potilaiden kuntoutuksen tarvetta. Silmäsairaudet liittyvät usein elimistön muihin sairauksiin, jolloin niiden varhainen tunnistaminen on tärkeä osa ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa.

Yksityiset silmäterveydenhuollon yksiköt – optikkoliikkeet silmälääkärivastaanottoineen, silmäsairaalat ja lääkärikeskusten silmälääkärivastaanotot – kantavat vastuun silmäterveydenhuollon peruspalveluista, joilla tarkoitetaan näköjärjestelmän toiminnan mittaamiseen, silmien terveydentilan ja yleisimpien silmäsairauksien diagnostiikkaan, hoitoon ja sen seurantaan liittyviä palveluita.

Silmätautien erikoissairaanhoidon palvelut on Suomessa keskitetty julkisen terveydenhuollon piiriin. Jo nyt olisi mahdollista pitää huolta Suomen väestön näkemisen ja silmäterveyden peruspalveluista nykyistä kattavammin ja kustannustehokkaammin, kun maanlaajuinen optikkoliikeverkosto kytkettäisiin systemaattisemmin julkisen terveydenhuollon tueksi.

”Uuden sivustomme päätavoite on tukea julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kohtaamista erittäin käytännöllisellä tasolla”, kertoo lähtökohdista Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.

”Vastaamme osaltamme Suomen hallitusohjelmankin mukaiseen tavoitteeseen kustannustehokkaasta julkisesta terveydenhuollosta, joka voidaan tuottaa lähellä potilasta ja on kaikkien saatavilla, kansalaisten tasavertaisuutta parantaen”, Tast sanoo.

”Suomen noin 700 optikkoliikkeen verkosto kattaa koko valtakunnan alueen ja myös syrjäseudut”, hän muistuttaa. Optikkoliikkeiden liikevaihto syntyy pääasiassa silmälasien kaupasta. Kannattava liiketoiminta mahdollistaa myös esim. ikääntyvien kansalaisten tarvitsemien silmälääkäripalveluiden tuottamisen toimipisteissä, joilla ei ilman markkinaehtoista toimintaa olisi edellytyksiä toimia harvaan asutulla alueella tai pitkien etäisyyksien päässä kasvukeskuksista.

”Silmäterveyspalvelut.fi auttaa resurssiongelmien kanssa tuskailevia kuntia ja sairaanhoitopiirejä löytämään terveyspalveluntuottajan yllättävänkin läheltä asiakasta karttapohjaisen hakumme avulla”, Tast sanoo.

Sivustolle kerätään rekisteröitymisiä kevään aikana. Kun yksityiset palveluntuottajat ovat lisänneet tietonsa järjestelmään, voivat kunnat ja sairaanhoitopiirit ottaa haun käyttöönsä. Hakutoiminnolla palvelusta löytää toimenpidetasolla keskeiset optikkoliikkeissä tuotettavat silmäterveyspalvelut.

Optikkoliikkeistä on kehittynyt edellisen vuosikymmenen aikana täyden palvelun silmäterveydenhuollon valtakunnallinen palveluverkosto, jossa on kaikki peruspalveluiden tuottamiseen tarvittava henkilöstö, tutkimusteknologia ja osaaminen. Markkinaehtoinen kilpailu pitää huolen siitä, että optikkoliikkeissä ja muissa yksityisissä terveydenhuollon yksiköissä on erittäin kehittynyttä tutkimusteknologiaa ja koulutettua henkilöstöä.

”Suomen optikkoliikeverkosto on täydessä valmiudessa tarjoamaan ratkaisun ikääntyvän Suomen silmäterveydenhuollon haasteeseen. Silmäterveyspalvelut.fi raivaa yhden esteen pois yksityisten tuottajien ja julkisen palveluntarjoajan sujuvan yhteistyön väliltä”, sanoo Tast.  

Siirry sivustolle: Silmäterveyspalvelut.fi

Tutustu yksityisen silmäterveydenhuollon palveluvalikoimaan.

Tutustu moniammatillisen työryhmän laatimaan ohjeistukseen julkisesti rahoitettavien silmäterveydenhuollon palvelujen tuotannosta optikkoliikkeessä.

Lisätietoja:

Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry, p. 029 3000 901, panu.tast@naery.fi

Brittiläisen Adam Kayn ympäri maailman ylistettyä ja palkintoja kahminutta bestselleriä Kohta voi vähän kirpaista – Nuoren lääkärin salaiset päiväkirjat (This Is Going to Hurt: Secret Diaries of a Junior Doctor) on myyty Suomessa eri formaateissa yli 15 000 kappaletta.

Elämän ja kuoleman kysymykset. Jatkuva ihmisruumiin eritteiden tsunami. Surkeammat tienestit kuin sairaalan pysäköintimittarilla. 97 tunnin työviikko ja hei hei ystävät ja vapaa-aika. Sellaista on nuoren lääkärin elämä.

Päiväkirjamuotoon kirjoitettu teos kertoo terveyskeskuksen sekä gynekologian ja synnytysosaston hektisestä arjesta ja piinallisista kommelluksista. Kirja naurattaa, mutta mukana on myös syvempi teema: brittiläinen terveydenhoitojärjestelmä ajaa lääkärit kohtuuttomiin työrupeamiin ja palkattomaan ylityöhön.

Adam Kay on brittiläinen koomikko ja komediakäsikirjoittaja, joka työskenteli aikaisemmin lääkärinä. Miljoonia kappaleita myynyt Kohta voi vähän kirpaista on hänen esikoisteoksensa. Sen käännösoikeudet on myyty yli 20 maahan. Kay on muokkaamassa kirjaa kahdeksanosaiseksi BBC:n komediadraamaksi.

Art House julkaisee lokakuussa 2020 Kayn toisen kirjan Kolme yövuoroa jouluun on – Nuoren lääkärin jouluiset päiväkirjat (’Twas The Nightshift Before Christmas).

Kohta voi vähän kirpaista – Nuoren lääkärin salaiset päiväkirjat

Alkuteos: This Is Going to Hurt: Secret Diaries of a Junior Doctor

Suomentanut: Ari Jaatinen

Ilmestynyt: 2019

Lisätiedot: Aino Vähäpesola, 040 145 0470, aino.vahapesola@arthouse.fi

Joka kolmannessa pohjoismaisessa yrityksessä personointia pidetään yhtenä tärkeimmistä prioriteeteista vuonna 2020, mikä on huomattavasti enemmän kuin muualla Euroopassa. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin digitaalista kypsyyttä ja investointeja dataan, missä pohjoismaiset yritykset ovat jäljessä. Tämä käy ilmi Adoben uudesta Digital Trends Report 2020 -raportista.

Joka kolmannessa yrityksessä (34 prosenttia) Pohjoismaissa personointi on yksi vuoden tärkeimmistä prioriteeteista, mikä on Euroopan korkein luku. Tämä ilmenee Adoben uusimmasta vuosittaisesta Digital Trends Report -tutkimuksesta, jossa tarkastellaan eurooppalaisten yritysten työtä markkinoinnin, asiakaskokemusten ja sähköisen kaupankäynnin parissa.

Nykyinen keskittyminen yksilölliseen ja ainutlaatuiseen sisältöön onkin juurtunut pohjoismaisiin yrityksiin paremmin verrattuna muuhun Eurooppaan, jossa personointiin ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa vain joka neljäs yritys asettaa personoinnin etusijalle vuonna 2020.

Pohjoismaista puuttuu digitaalinen kypsyys

Pohjoismaissa on siis riittävästi kunnianhimoa personoinnin suhteen. Jos sen sijaan tarkastellaan sitä, miten pohjoismaiset yritykset pärjäävät nykyään, kuva näyttääkin erilaiselta.

Kun kysyttiin, miten pohjoismaiset yritykset arvioivat omaa kypsyyttään suhteessa asiakaskokemuksiin, itseturvallisuus ei ole yhtä korkea. Täällä lähes puolet yrityksistä sanoo, etteivät ne esimerkiksi työkalujen tai strategian osalta voi pitää itseään asiakaskokemuksiin valmistautuneina. Ja lähes joka kymmenes yritys ei ole vielä aloittanutkaan.

Kunnianhimoiset tavoitteet edellyttävät suurempia investointeja

Adoben Pohjoismainen johtajalle Franck Attialle luvut osoittavat, että ollaan vielä kaukana kunnianhimoisista tavoitteista, jotta yritykset voivat toteuttaa tärkeimmät toimenpiteet tehokkaasti.

"Vaikka olemme puhuneet personoinnista ja asiakaskokemuksista jo lähes vuosikymmenen, olemme edelleen tämän aikakauden alkutaipaleella markkinoinnissa. Monien uusien työkalujen teknologiseen puoleen on keskitetty valtavasti huomiota. Lisäksi yritysten on muistettava, että menestyksekäs personointi ja asiakaskokemukset edellyttävät investointeja myös ihmisten osaamiseen."

Ensimmäisen osapuolen tietoja tarkasteltaessa Saksa on tällä hetkellä kärjessä tulevaisuuden valmisteluissa. Vain 62 prosenttia pohjoismaisista yrityksistä voi sanoa samaa.

Ensimmäisen osapuolen tietoihin keskittyminen on ratkaisevan tärkeää tulevaisuuden yrityksille. Tietosuojasetus on tiukentanut merkittävästi kolmansien osapuolten evästeiden käyttöä verkkosivustoilla koskevia sääntöjä, joten yritykset voivat varmistaa tulevaisuuttaan investoinneilla tähän nimenomaiseen alueeseen.

"Menestyäksesi sinun on tunnettava asiakkaasi ja hankittava heidän luottamuksensa, jotta voit todistaa, mitä arvoa heille on tietojensa jakamisesta kanssasi. Se on yksi suurimmista yrityksiä odottavista haasteista. Ensimmäisen osapuolen tietoja hallitsevilla yrityksillä on merkittävä johtoasema", Franck Attia sanoo.

Lisätietoja Digital Trends 2020 -raportista

C More tarjoilee kauden ajotapahtumien lisäksi cmore.fi:n F1-livecenterissä laajan kattauksen lisäkanavia, joiden avulla asiakkaat voivat personoida katsomiskokemustaan. Uudet Onboard-lisäkanavat ovat C Moren asiakkaiden käytössä kaikissa ajotapahtumissa jo 13.3. käynnistyvässä Australian GP:ssä.

”Kuljettajakohtaiset Onboard-kamerat avaavat uuden ulottuvuuden formuloiden seuraamiseen. On hienoa, että pääsemme tarjoamaan suomalaisille formulafaneille entistä enemmän seurattavaa sekä mahdollisuuden seurata kisan kiinnostavimpien kuljettajien ajoa”, iloitsee Markus Autero, MTV Urheilun ohjelmapäällikkö.

Kahden suomalaiskuljettajan sekä kahden muun kärkipään kuljettajan lisäksi viidennellä Onboard-kanavalla nähdään jokaisessa GP:ssä vaihtuva C Moren F1-tiimin valitsema kuljettaja, joka nostetaan samalla viikolla tarkasteluun myös C Moren ja MTV3:n lähetyksissä.

Jopa yhdeksän lisäkanavaa täydentävät katsomiskokemusta

C Moren suoratoistopalvelussa jatkavat myös viime kaudelta tutut lisäkanavat. F1 Ajanotto on reaaliaikainen tulosmonitori, jossa näkyvät myös kuljettajien kierros- ja sektoriajat. F1 Varikko puolestaan tarjoaa monipuolisen yhdistelmän kuvakulmia, dataa ja F1-tallien radioliikennettä. F1 Sijainti näyttää kiinnostavan graafisen esityksen autojen sijainnista radalla. Viiden uuden Onboard-kanavan lisäksi myös viime vuodesta tuttu F1 Mixed Onboard -kanava loikkaa vuoron perään kaikkien kilpailun kuljettajien kyytiin.

Kun F1-livecenteriä käytetään tietokoneella, voi ruudulle rakentaa oman monikanavanäytön yhdistelemällä lisäkanavia varsinaisen kisalähetyksen rinnalle. Mobiililaitteella kanavia käytetään yksi kerrallaan, mutta kanavalta toiselle voi vaihtaa suoraan näytön kuvakkeen avulla. Mobiililaite on myös ketterä esimerkiksi 2nd screen -näyttönä kisalähetyksen pyöriessä isommalla ruudulla. Lisäkanavat ovat käytössä vain livelähetysten aikana.

Koko jännittävä F1-kausi C Morella

C More tarjoilee F1-sarjan 70. juhlavuoden kaikki ajotapahtumat suorina lähetyksinä. Tunnelmaan virittäydytään lauantain ja sunnuntain ennakkolähetyksissä, ja päivän ajotapahtumat paketoidaan jälkihöyryissä. Lisäksi C More näyttää suorana kaikki Formula 2 ja Formula 3 -sarjojen startit.

Myös MTV3 on tiukasti kiinni F1-kauden tapahtumissa. Kisaviikonloppu käynnistyy tuttuun tapaan torstai-illan Formulasirkuksella, minkä lisäksi F1 Extrat, F1 Ennakkotunnelmat, F1 Paalupaikka ja F1-kisakooste täydentävät MTV3-kanavan tarjontaa.

C Moren F1-tiimi jatkaa kauteen 2020 rautaisella otteellaan. Niki Juusela hallitsee selostamossa, ja kisan käänteitä analysoi asiantuntijakvartetti Toni Vilander, Ossi Oikarinen, Mika Salo ja Aaro Vainio. Uutena studioisäntänä kauden aloittaa Ville Lepistö, ja varikkotoimittajana kiertää Mervi Kallio.

Lisätiedot:

MTV Urheilun ohjelmapäällikkö Markus Autero
markus.autero@mtv.fi, 040 771 1003

C Moren urheilun tiedottaja Maiju Saloranta
maiju.saloranta@mtv.fi, 044 554 6599

Tuusulan kunta hakee asukaslähettiläitä kesän 2020 asuntomessuille. Lähettiläiden tehtävänä on tutustua asuntomessuihin ja kertoa positiivisia uutisia asuntomessuista ja Tuusulasta omissa sosiaalisen median kanavissaan ja muissa verkostoissaan.

– Asuntomessut 2020 ovat vuoden tärkeimpiä tapahtumia Tuusulan elinvoiman vahvistamiseksi ja esiintuomiseksi. Haluamme lähettiläidenkin avulla tuoda esiin sitä, miten hyvä paikka Tuusula on asua ja elää, kertoo pormestari Arto Lindberg.

Tuusulan lähettilääksi asuntomessuille 2020 voivat hakea kaikki tuusulalaiset tai Tuusulaan vahvan siteen omaavat henkilöt, joilla on keväällä ja kesällä käytettävissä useampana päivänä aikaa Tuusulan asuntomessuja käsittävään viestintään. Lähettilääksi hakevan ansioksi luetaan sosiaalisen median verkostot tai muut verkostot, joissa positiivisia uutisia voi jakaa.

− Lähettilästoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta järjestämme lähettiläiksi valituille koulutusta ja tarjoamme heille pääsyn asuntomessualueelle koko asuntomessujen ajaksi. Odotamme lähettiläiden viestivän ennen messuja ja messujen aikana aktiivisesti asuntomessuista, messukohteista, messujen ohjelmasta ja oheiskohteestamme Rantatiestä. Toivomme lähettiläiltä innostuneisuutta ja sitoutumista tehtävään, sanoo viestintäpäällikkö Paula Kylä-Harakka.

− Tuusulan kunnalla on ollut jo vuodesta 2017 ”Tuusulan lähettiläitä”, eli asukas- ja työntekijälähettiläitä, jotka ovat viestineet kuntaa koskevista positiivisista uutisista ja tavallisesta tuusulalaisesta arjesta. Nyt haemme sekä näiden lähettiläiden että uusien lähettilästoiminnasta kiinnostuneiden henkilöiden joukosta porukkaa, joka auttaa Tuusulan messukesän onnistumisessa. Teemme messukesästä onnistuneen yhdessä, kertoo yhteisömanageri Katja Repo.

Valtakunnalliset asuntomessut järjestetään Tuusulan Rykmentinpuiston alueella 10.7.-9.8.2020. Kesä 2020 on asuntomessujen 50-vuotisjuhlavuosi ja messut kolmannet Tuusulassa järjestetyt asuntomessut.

Hae lähettilääksi!

Hakuaika päättyy 31.3.2020. Hakijoille ilmoitetaan ohjelmaan pääsystä huhtikuun puoliväliin mennessä. Koulutusta järjestetään touko-kesäkuussa. Asuntomessut ovat käynnissä 10.7.-9.8.2020. Hakeminen tapahtuu verkossa osoitteessa: https://www.lyyti.in/messulahettilas

Lisätiedot:

Arto Lindberg, pormestari

arto.lindberg@tuusula.fi, 040 314 3101

Katja Repo, yhteisömanageri

katja.repo@tuusula.fi, 040 314 3048

Paula Kylä-Harakka, vs. viestintäpäällikkö

paula.kyla-harakka@tuusula.fi, 040 314 2004

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin mm. EU-komissaarina toiminut Erkki Liikanen ja varapuheenjohtajaksi Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Laura Leppänen.

Kestävä Lahti -säätiö perustetaan toteuttamaan Lahti – Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -vuotta määräajaksi 31.12.2025 saakka. Säätiö vastaa hankkeen suunnittelusta, toiminnasta ja taloudesta sekä kokoaa yhteen ympäristöpääkaupunkivuoden keskeiset yhteistyökumppanit. Virallisesti säätiö aloittaa toimintansa Patentti- ja rekisterihallituksen merkittyä sen säätiörekisteriin.

Järjestäytymiskokouksessa 5.3. säätiön hallitukseen valittiin yhdeksän jäsentä, jotka ovat:

• Mm. Suomen Pankin pääjohtajana ja EU-komissaarina toiminut Erkki Liikanen, (pj)
• Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Laura Leppänen, Lahden kaupunki (vpj)
• toimitusjohtaja Simo Santapukki, Lahden kaupunki
• kaupunginhallituksen jäsen Pekka Komu, Lahden kaupunki
• toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen, Hämeen kauppakamari
• kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka, Asikkalan kunta
• hiilineutraalista kiertotaloudesta vastaava johtaja Mari Pantsar, Sitra
• kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö
• yhteysjohtaja José Valanta, Kuntaliitto

Hallituksen kolme varajäsentä ovat:

• kaupunginjohtaja Jari Parkkonen, Heinolan kaupunki
• ympäristösihteeri Kirsi Järvinen, Hollolan kunta
• kaupunginjohtaja Osmo Pieski, Orimattilan kaupunki

Hallituksen tehtävänä on mm. hoitaa säätiön asioita ja edustaa säätiötä, huolehtia säätiön varoista, toiminnan johtamisesta sekä päättää toimintaperiaatteista. Ensimmäisen hallituksen toimikausi kestää kaksi vuotta päättyen 1.4.2022. Hallituksen kokouksiin kutsutaan puhe- ja läsnäolo-oikeudella hallituksen varajäsenet, Lahden kaupunginjohtaja tai pormestari, säätiön toimitusjohtaja ja hallituksen sihteeri sekä asiantuntijajäseniä tarpeen mukaan.

Kestävä Lahti -säätiön toimitusjohtajaksi valittiin ympäristöpääkaupunkiprojektia johtava Milla Bruneau. Säätiöön osallistuvat Lahden kaupunki 60 000 euron, Hämeen kauppakamari 20 000 euron sekä Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Orimattilan kaupunki ja Asikkalan kunta kukin 10 000 euron peruspääomasijoituksella.

Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021

Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021 ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. Euroopan komissio nimittää vuosittain ympäristöpääkaupungiksi (European Green Capital, EGCA) yhden eurooppalaisen kaupungin, joka on ympäristötoiminnan edelläkävijä, kehittää innovatiivisia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin ja toimii esimerkkinä muille kaupungeille.

Lahti kokoaa ympäristöpääkaupunkivuodeksi laajan alueellisen ja kansainvälisen ohjelman, joka sisältää tapahtumia ja kunnianhimoisia yhteistyöhankkeita. Iso osa ohjelmasta rakentuu yhteistyökumppanien tapahtumista, toiminnasta ja projekteista.

Lisätietoja:
Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -projektin johtaja Milla Bruneau, 0400 408 951
Yhteydenotot Kestävä Lahti -hallituksen puheenjohtajaan Erkki Liikaseen, Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -projektin viestintäpäällikkö Saara Piispanen, 044 416 4680

Kutsu mediatilaisuuteen

Tampereen Teatteri julkistaa uuden teatterinjohtajan perjantaina 6.3.2020 klo 11.00 Tampereen Teatterin Kulttuuriravintola Kivessä. Tervetuloa tapaamaan vuonna 1904 perustetun Tampereen Teatterin 27. johtajaa.

Viime marraskuussa teatterinjohtaja Reino Bragge ilmoitti jäävänsä eläkkeelle teatterikauden päätteeksi 31.7.2020. Uuden johtajan hakuprosessi käynnistettiin joulukuussa. Kiinnostus teatterinjohtajan toimeen oli suuri, hakemuksia tuli 29 kappaletta.

Päivi Myllykangas
hallituksen puheenjohtaja

Ilmoittautumiset:
tiedottaja Sanna Huhtala, sanna.huhtala@tampereenteatteri.fi
p. 040 532 8838

Senaatti-kiinteistöjen rakennuttaman Äänekosken uuden poliisiaseman rakennustyöt Akselinkatu 2:ssa ovat edenneet peruskiven muuraukseen. Rakennustyöt käynnistyivät lokakuussa 2019, ja rakennus valmistuu loppuvuodesta 2020. Uuteen poliisiasemaan sijoittuvat valvonta- ja hälytystoiminta, rikostorjunta, lupapalvelut ja poliisivankila. Asemalla tulee työskentelemään yli 40 henkilöä. Poliisiasema suunnitellaan uudenlaisella poliisitalomallilla.

Äänekoski pilottikohteena

Äänekosken poliisitalomalli on esimerkki poliisin ja Senaatin tiiviissä yhteistyössä toteuttamasta poliisilaitosten toimitila- ja työympäristökonseptista. Konsepti ohjaa poliisin uusien toimipisteiden suunnittelua sekä vanhojen toimipisteiden korjausta ja kehittämistä. Poliisilaitosten suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon muuttuneet toimitilatarpeet, toiminnan sujuvoittaminen, digitalisaation vaikutukset ja uudet työnteon tavat.

Uudenlainen poliisitalomalli on suunniteltu erityisesti pienempien poliisiasemien toteutukseen. Malli mahdollistaa rakennushankkeiden toteutuksen nopeammin, joustavammin ja kustannustehokkaammin. ”Suunnitteluajassa säästö on vähintään puolet normaalikäytännöstä ja myös rakennusaika lyhenee arviolta viidenneksen”, kertoo aluepäällikkö Marko Jalkanen Senaatti-kiinteistöistä. “Hankkeen kustannusarvio on 9 miljoonaa euroa. Kustannukset voivat uuden suunnitteluratkaisun johdosta vähentyä jopa 10-15 %”, Jalkanen jatkaa.

Peruskiven muuraus perinteisin menoin

Uuden poliisitalon peruskivi muurattiin tänään torstaina 5.3. Perinteiden mukaisesti peruskiveen muurattiin metallilieriössä rakennuksen peruskirjan lisäksi tänään käytössä olevat metallirahat, tänään ilmestynyt paikallislehti ja kohteen asemapiirustus, joilla seuraaville sukupolville jätetään tietoa rakentamishetkestä.

Lisätietoja:

Senaatti-kiinteistöt, aluepäällikkö Marko Jalkanen, puh. 040 565 5622

Sisä-Suomen poliisilaitos, apulaispoliisipäällikkö Kari Hemminki, puh. 0295 481 793