Lasten karnevaali valtaa Turun keskustan lauantaina 28.3. teemalla supersankarit. Tunnettujen supersankareiden lisäksi karnevaali nostaa esille myös arjen sankareita. Karnevaalipäivään valmistautuminen alkaa jo tänään, kun lasten piirustushaaste ”Piirrä oma supersankarisi” käynnistyy.

Piirrä oma supersankarisi - ja osallistut näyttelyyn!

– Jokainen lapsi ja nuori on oman elämänsä taiteilija ja haluamme kannustaa heitä osallistumaan Lasten karnevaalin piirustushaasteeseen. Jokainen haasteeseen osallistunut piirustus pääsee Forum Korttelissa karnevaalipäivänä avautuvaan #supersankaritkeskellaturkua-näyttelyyn, kertoo Turun Ydinkeskustayhdistyksen toiminnanjohtaja Heli Järvelä.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan muun muassa Turun kaupunginteatterin Babe - Urhea Possu -teatteriliput, Åbo Svenska Teater’in Hundarnas historiepjäs -teatteriliput (näytelmä pohjautuu Mauri Kunnaksen kirjaan) ja lahjakortteja. Arvonta suoritetaan karnevaalipäivänä Hansatorilla.

Osallistumisaika on 4.–18.3. Piirustuksen voi tuoda Hansakorttelin infopisteessä sijaitsevaan laatikkoon tai piirustuksen voi myös skannata ja lähettää osoitteeseen: keskellaturkua@gmail.com. Tarkat ohjeet osallistumiseen löytyvät www.keskellaturkua.fi.

Karnevaalipäivässä Maltti Ja Valtti ja muut supersankarit

Karnevaalilauantai on täynnä monipuolista ohjelmaa ympäri keskustaa: Kauppatorilla partioivat lasten suosikit liikennepuistokonstaapelit Maltti ja Valtti, halittavat hahmot seikkailevat eri puolilla keskustaa ja pomppulinnakin rakentuu lasten iloksi. Myös Turun Nuoren Teatterin Supermarsukin näyttäytyy.

– Päivän ohjelmaa rakennetaan parhaillaan ja tapahtumatiedot päivittyvät lähes päivittäin nettisivuillemme. Kannattaa myös seurata some-kanaviamme @keskellaturkua ja #supersankaritkeskellaturkua, vinkkaa Järvelä.

Lasten karnevaalin järjestää Turun Ydinkeskustayhdistys - Keskellä Turkua yhteistyössä Turun kaupungin ja muiden kumppanien kanssa.

Lisätiedot:

Turun Ydinkeskustayhdistys ry

Toiminnanjohtaja Heli Järvelä

p. 050 5028806

heli.jarvela@keskellaturkua.fi

www.keskellaturkua.fi

https://www.facebook.com/KeskellaTurkua/

https://www.instagram.com/keskellaturkua/

twitter: @keskellaturkua

Lappeenrannan kaupunki toteuttaa jälleen Unelmaduuni-kilpailun, jossa lappeenrantalaiset nuoret ideoivat oman unelmatyönsä sisällön. Nuorten ehdotuksista valitaan viisi parasta ideaa, ja voittajat pääsevät omiin unelmaduuneihinsa kahden viikon ajaksi kesäkuussa 2020.

Unelmaduuni toteutetaan Lappeenrannan kaupungin strategian mukaisesti. Vuoden 2020 teema on oman osaamisen hyödyntäminen kaupungin positiivisen imagon lisäämiseksi. Hakijan tulee perustella, kuinka hänen ideansa tukee strategian toteutumista. Unelmaduunipaikkoja on vuonna 2020 viisi kappaletta.

Unelmaduuni-kilpailuun voivat osallistua vuosina 2000–2003 syntyneet lappeenrantalaiset nuoret. Ehdotuksia unelmaduuneista voi lähettää 9.–30.3. välisenä aikana, jonka jälkeen kaupungin edustajista koostuva raati valitsee parhaat ehdotukset. Unelmaduuni-kilpailuun voi osallistua sähköisesti tai tuomalla paperisen ilmoittautumislomakkeen Ohjaamo Lappeenrantaan.

Unelmaduuneja voi hakea 9.3. alkaen sähköisesti kaupungin verkkosivuilta:
https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Nuorten-palvelut/Toihin-tai-harjoitteluun/Unelmaduuni

Lisää tietoa strategiasisällöistä löydät Lappeenrannan kaupungin sivuilta:
https://www.lappeenranta.fi/fi/Kaupunkimme/Strategia

Ohjaamo Lappeenranta
Anni Swanin katu 7
ma–ke klo  12–16, to klo 12–20

Lisätiedot:

Kimmo Hölkki
vs. nuorisotoimenjohtaja
puh. 0400 154 596, kimmo.holkki@lappeenranta.fi

Dennis-myrskyn piiskatessa helmikuisen Reykjavikin katuja, perehtyi kolmen dosentin tutkijaryhmä vähäväkisen saaren lähihistoriaan ja sen lapsuutta, nuoruutta ja kasvatusta koskeviin oletuksiin. Matkan tavoitteena oli löytää vastauksia mm. kysymyksiin, millaisia toimenpiteitä paljon puhuttuun Islannin malliin on kuulunut ja millaiseksi sen vaikuttavuus on tutkimustiedon valossa arvioitu. Matkaseurueen jäsenet, Nuorisotutkimusverkoston vastaavat tutkijat Tomi Kiilakoski ja Mikko Salasuo sekä lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen valottavat matkaraportissaan mallin yhteiskunnallisia taustoja ja pohtivat saarivaltiossa tehtyjen ratkaisujen soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin.

Keskeisiä havaintoja mallista suomalaisittain tarkasteltuna ovat mm. sen vahva aikuisvetoisuus, nuorten jääminen toimenpiteiden kohteiksi sekä mallin taustalla aistittava epäluottamus nuorten keskinäistä ja valvomatonta yhdessäoloa kohtaan. Lähtökohta on ristiriidassa suomalaisen nuorisopolitiikan perusajatuksen kanssa, jonka mukaan nuorten omaehtoinen kansalaistoiminta tuottaa positiivisia vaikutuksia niin nuorille yksilöinä, kuin yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Suomen mallia kehitettäessä onkin tarpeen käydä läpiluotaava periaatekeskustelu siitä, miten tunnustamme nuorten vertaisoppimisen arvon sekä turvaamme lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuudet jo mallin valmisteluvaiheessa.

Lue Näkökulma:

Jääkaappimagneetteja tulen ja jään maassa - Islannin mallia etsimässä
Tomi Kiilakoski, Elina Pekkarinen & Mikko Salasuo

Lisätiedot

Vastaava tutkija Tomi Kiilakoski
Nuorisotutkimusverkosto
tomi.kiilakoski@nuorisotutkimus.fi

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen
lapsiasiavaltuutettu@oikeus.fi

Vastaava tutkija Mikko Salasuo
Nuorisotutkimusverkosto
mikko.salasuo@nuorisotutkimus.fi

Nuorisotutkimusverkosto tuottaa monitieteistä tutkimusta ja vaikuttaa tutkimuksillaan yhteiskuntapolitiikkaan sekä nuorten parissa tehtävän työn kehittämiseen. Näkökulma-kirjoitussarja avaa Nuorisotutkimusverkostossa tehtävän tutkimuksen tuloksia yhteiskunnallisiksi puheenvuoroiksi ja kannanotoiksi. Näkökulmat sisältävät paitsi uutta tietoa nuorista, myös politikkaan ja käytännön toimintaan suunnattuja ehdotuksia. Ne tarjoavat tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun tueksi ja paremman maailman rakentamiseksi.

Kaikki ilmestyneet Näkökulmat ovat luettavissa Nuorisotutkimusseuran verkkosivuilla osoitteessa www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma.

Veikkolan meluesteiden rakentaminen aloitetaan keskiviikkona 4.3. Tällöin alkavat myös urakan aikaiset liikennejärjestelyt ja kiertoteiden rakentaminen. Nämä on opastettu hankealueella autoilijoille ja muulle liikenteelle.

Hankealueen nopeusrajoitus alennetaan 60 km/h. Pyydämme kaikkia noudattamaan annettuja nopeusrajoituksia, sillä ne vaikuttavat urakoitsijoiden turvallisuuteen ja työn etenemiseen. Nopeuden alennus tehdään ensin Turun suuntaan kulkevalle liikenteelle ja lähipäivinä myös toisen suunnan liikenteeseen.

Molempiin suuntiin koko urakan ajan käytössä kaksi kaistaa, pois lukien hetkelliset toista kaistaa vaativat työt.

YIT järjestää yhteistyössä Lappeenrannan toimitilat Oy:n, Lappeenrannan kaupungin ja Kaakon taiteen kanssa ideakilpailun, jonka tavoitteena on löytää ideoita Lappeenrannan Lauritsalaan rakennettavan koulun julkisivuun toteutettavaksi teokseksi.

Kilpailijoiden tehtävänä on ideoida teoksia rakennettavan Lauritsalan koulun julkisivuihin. Teosehdotuksen päämateriaalina tulee toimia tiili, joka yhdistää lopullisen teoksen luonnolliseksi osaksi rakennusta ja sen valmistaminen toteutetaan normaalina rakennustyönä muurarien toimesta syksyllä 2020 alkavan julkisivumuurauksen yhteydessä. Taiteilijan on mahdollista hyödyntää myös muita materiaaleja ja tekniikoita osana teosta.

Kilpailuun voivat osallistua Kaakkois-Suomessa toimivat ammattitaiteilijat ja lisäksi LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijat ja alueen korkeakouluista valmistuneet kuvataiteen alumnit.

Kaakon taide, joka on Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa toimivien visuaalisten taiteiden ammattilaisten muodostama verkosto, on ollut mukana taidekilpailun järjestämisessä. Verkoston taidejohtaja Anna Vilkuna onkin innoissaan kilpailusta.

- Taiteen huomioiminen osana rakennettua ympäristöä on tärkeää ja se tuo lisäarvoa sen omistajille ja käyttäjille. Taide antaa sille uudenlaisia näkökulmia ja auttaa ihmisiä tekemään siitä itselleen merkityksellisen paikan, Vilkuna kertoo.

Taiteen huomioimisella osana rakennuksen suunnittelua on merkitystä osana laadukkaan elinympäristön toteutumista.

- Olen iloinen siitä, että taidehankinnan tekeminen on otettu rakennuksen toteuttamisessa mukaan jo tässä vaiheessa. Voittanutta teosta työstetään yhdessä taiteilijan ja hankkeen asiantuntijoiden kanssa soveltuvaksi osaksi rakennusta ja sen ympäristöä. Tämä mahdollistaa korkeatasoisen kokonaisuuden toteuttamisen, Vilkuna toteaa.

Kilpailu on avoinna 4.3 - 5.5.2020 välisenä aikana ja siihen liittyvät asiakirjat löytyvät Lappeenrannan kaupungin kotisivuilta osoitteessa www.lappeenranta.fi/lauritsalantaidekilpailu.

Kilpailusta järjestetään infotilaisuus 10.3. klo 10.30-12 LUT-yliopiston auditoriossa (1316), Yliopistonkatu 34, Lappeenranta.

Lisätietoja antavat:
Lappeenrannan kaupunki, Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, 040 653 0745
Lappeenrannan kaupunki, Rehtori Jukka Mielikäinen, 0400 753 489
Kaakon taide, Taidejohtaja Anna Vilkuna, 045 144 7755
YIT, Jussi Koskela, jussi.koskela@yit.fi, 0505388550
Arkkitehtitoimisto Perko Oy. Tomi Perko, tomi.perko@arkperko.fi, 0405829381

Tekninen lautakunta käsitteli ja hyväksyi Äänekosken satamille uudet järjestyssäännöt kokouksessa 6.2.

Merkittävin muutos aikaisempiin käytäntöihin on sääntöjen kohta 19:

”Luvattomille tai maksamattomille paikoille, kaupungin ylläpitämille maa- ja vesialueille jätetyt alukset sekä muu omaisuus on mahdollista poistaa ja varastoida kaupungin toimesta, mikäli aluksen omistajaa ei tavoiteta. Kaupunki laskuttaa veneen omistajalta siirrosta ja varastoinnista koituneet kulut. Vuoden varastoinnin jälkeen lunastamattomat veneet huutokaupataan.”

-Muissa kunnissa tämä on yleinen toimintatapa. Myös Äänekoskella on hyvä olla selkeä toimintaohjeistus tällaisten tapausten varalta, kertoo kaupungin rakennuttajainsinööri Sami Pellinen.

Satamien järjestyssäännöt kokonaisuudessaan tulevat nähtäville jokaisen sataman ilmoitustaululle. Säännöt löytyvät myös kaupungin nettisivuilta: https://www.aanekoski.fi/asuminen-ja-ymparisto/kadut-viheralueet-ja-liikenne/satamat-ja-veneily/

Lisätiedot:

Sami Pellinen, rakennuttajainsinööri

Äänekosken kaupunki puh. 040 355 9600

sami.pellinen@aanekoski.fi 

Kolmipäiväinen Rauma Blues 13.8.–15.8.2020 – ensimmäiset esiintyjät julki:

VANESSA COLLIER ja KYLA BROX tuovat juhlavuottaan viettävän Rauma Bluesin pääkonserttiin kansainvälistä mimmienergiaa – ”Come out and groove with us!”

Rauma Blues tunnetaan tapahtumana, jota ainutlaatuisten illanviettojen ystävät rakastavat, ja joka on bluesdiggareiden vuoden kohokohta.

Tänä vuonna festivaali viettää juhlavuottaan niin perinteisissä kuin uudistuvissakin merkeissä. 35. Rauma Blues järjestetään tällä kertaa elokuun kolmantena viikonloppuna, kuun puolivälissä 13.8—15.8.2020.

Maailmanlaajuisesti kansainvälisen blueskentän ykkösfestivaaleihin lukeutuva Rauma Blues saa vuodesta toiseen kiittävää palautetta niin yleisöltä, medialta kuin esiintyjiltä. Laadukasta Rauma Blues -perinnettä pitävät yllä vuosittain lukuisat kansainväliset ja kotimaiset blues-tähdet ja huippumuusikot, jotka laittavat bileet pystyyn festivaaliyleisön rakastamalla teltta-areenalla Rauman keskustassa.

Näin tänäkin vuonna. Lauantaina 15.8. pääkonserttiin saadaan rutkasti kansainvälistä mimmienergiaa, kun lauteille nousevat Vanessa Collier Yhdysvalloista ja Kyla Brox Isosta-Britanniasta.  

Vanessa Collier: ”Be ready to have a good time!”

Mestarillinen saksofonisti Vanessa Collier hallitsee useita muitakin instrumentteja. Musiikissaan hän punoo yhteen funkkia, soulia, bluesia ja rockia. Huippuartisti on tunnettu esimerkiksi vuoden 2019 parhaan puhallinsoittajan Blues Music Awards -palkinnostaan ynnä lukuisista muista Blues Music Awards -ehdokkuuksistaan.

Vuosien saatossa yhdessä esimerkiksi Annie Lennoxin ja Willie Nelsonin kanssa esiintynyt Collier erottuu yksilöllisyydellään. Kuumalla saksofonillaan ja sielukkaalla laulullaan tämä tulinen esiintyjä ja intohimoinen biisintekijä polttaa pysyvän polun jokaisen kuulijan mieleen.

– Oli ihanaa vierailla Suomessa muutama vuosi sitten! Valitettavasti en ole kuitenkaan koskaan aiemmin ollut Rauma Bluesissa, Collier juttelee.

– On ihanaa palata kauniiseen maahanne ja tuoda bändini ja show’mme tällä kertaa Raumalle! Suomalaisen vieraanvaraisuuden lämmössä on helppo vetää loistava show.

Raumalle saapumisesta innoissaan oleva Collier lupaa tuoda blues-telttaan energiaa ja sekoittaa perinteiseen bluesiin omaa twistiään.

– Nautin siitä, että saan jakaa musiikkiani sekä biisieni taustalla olevia tarinoita. En malta odottaa, että pääsen jakamaan musiikin ihmeen kanssanne, Collier jatkaa.

– Aion saada yleisön rokkaamaan! Come out and groove with us and be ready to have a good time!

Kyla Brox – sielukasta bluesia ja intohimoista esiintymistä

Broxia on kutsuttu niin sukupolvensa parhaimmaksi naispuoliseksi blueslaulajaksi kuin Manchesterin vastineeksi Aretha Franklinille. Viime vuonna parhaaksi naisartistiksi European Blues Awardseissa valittu Brox on saanut tunnustusta myös monilla muilla palkinnoilla.

Legendaarisen bluesmuusikko Victor Broxin tytär on kasvanut musiikkiin ja aloittanut uransa jo teini-iässä. Kyla Broxin musiikissa blues ja soul kietoutuvat yhteen erottamattomasti. Brox tuo Rauma Bluesiin lempeän ja rakeisen äänensä sekä ilon ja kivun välisiä rajoja hämärtävän laulunsa.

– Esiinnyn Suomessa ensimmäistä kertaa, kertoo Brox.

– Olemme odottaneet Rauma Bluesissa esiintymistä nähtyämme festivaalin upeita artistikattauksia. On kunnia saada olla mukana!

Kyla Brox esiintyy Rauma Blues -festivaaleilla kahdesti: niin pääkonsertissa koko bändinsä kera kuin bluesklubilla akustisesti duona yhdessä miehensä Danny Blomeleyn kanssa.

Kummaltakin Rauma Blues -keikaltaan Brox lupaa yleisölle iloa ja aitoja tunteita.

– Tahdomme pitää hauskaa upean raumalaisyleisön kanssa, hän innostuu.

– Yleisö voi odottaa meiltä sielukasta bluesia ja intohimoista esiintymistä!

Kolme päivää bluesia juhlavuoden kunniaksi

Tuttuun tapaan bluesin tahtiin rokataan myös perjantaisilla bluesklubikeikoilla raumalaisissa ravintoloissa 14.8. Juhlavuoden kunniaksi lauantaisen pääkonsertin ja perjantaisten klubikeikkojen rinnalle nousee tänä vuonna kolmaskin bluesbileilta, nimittäin festarit startataan käyntiin jo torstai-iltana 13.8.

Rauma Blues ry. tiedottaa myöhemmin lisää pääkonsertin esiintyjiä, tarkempaa tietoa torstain ja perjantain blues-illoista sekä muista festivaalin tämänvuotisista uudistuksista.

Lauantaisen päätapahtuman ennakkoliput ovat myynnissä. Myynnissä ovat jo myös suureen suosioon nousseet pääkonsertin VIP-liput, joiden hintaan kuuluu aiempien vuosien tapaan konserttilipun lisäksi muun muassa usean ruokalajin buffet-illallinen ja muuta tarjoilua. Tiedot pääkonsertin lippujen myyntipaikoista löytyvät tämän tiedotteen lisätiedoista.

LISÄTIEDOT

LEHDISTÖMATERIAALI

Lehdistökuvissa Rauma Blues 2020 -pääkonsertin julkistetut artistit

Lehdistökuvat tämän tiedotteen liitteenä.

VANESSA COLLIER (USA)

Kotisivu: www.vanessacollier.com

Facebook: www.fb.com/music.vanessacollier

Twitter: @vcolliersax www.twitter.com/vcolliersax

Instagram: @v_ness_sax www.instagram.com/v_ness_sax

YouTube: www.youtube.com/channel/UCEnvLO8QaX-nXNPCDVBTyCw

KYLA BROX (GB)

Kotisivu: www.kylabrox.com  

Facebook: www.fb.com/KylaBroxPage

Twitter: @kyla_brox www.twitter.com/kyla_brox

Instagram: www.instagram.com/kylabrox

RAUMA BLUES ONLINE

Kotisivu: www.raumablues.fi

Facebook: www.fb.com/raumablues

Twitter: @raumablues www.twitter.com/raumablues

Instagram: @raumablues www.instagram.com/raumablues

#raumablues #feelgoodfestival

LIPUNMYYNTI

* Festivaalilippujen nettiennakkomyynti on alkanut

Valtakunnallisesti lippuja myy Lippu.fi

* Lippuja tulossa myyntiin kevään aikana myös ennakkomyyntipisteisiin Raumalla ja Porissa. Ennakkomyyntipisteet julkaistaan myöhemmin.

* VIP-lipputiedustelut 

sähköpostitse sales@hovisales.fi tai puhelimitse 010 229 5 210

* Lippujen hinnat:

- Lauantain päätapahtuman ennakkoliput 55€ (+nettilippuihin lisätään lippu.fi:n käsittely- ja toimitusmaksut)

- Lauantain päätapahtuman liput ovelta 60€

- VIP-liput 159€

KOMMENTOINTI, LISÄTIEDOT JA MATERIAALITIEDUSTELUT

Huomioithan, että Rauma Bluesin sähköpostiosoitteet ovat muuttuneet.

LEHDISTÖTIEDOTUS

media@raumablues.fi

Turvallinen työympäristö syntyy kaikkien yhteistyöllä. Asian voi kertoa monella tapaa. Vauhdikkaampi kuvaus syntyy, kun mennään Biisonimafian kanssa töihin turvattomalle työmaalle. Nuorille suunnatun videon on tilannut Rakennusteollisuus RT.

Lennokkaasti etenevä työmaatarina alleviivaa turvallisuuden tärkeitä asioita. Työturvallisuus lähtee – tai ainakin pitäisi lähteä – yrityksen johdosta, mutta se kuuluu kaikille työntekijöille. Pelkkä säännösten minimitason täyttäminen ei riitä, vaan jokaisen on puututtava vaaroihin ja tehtävä havaintoja omassa työssään. Nolla tapaturmaa -ajattelun on ulotuttava yritysten johdosta jokaisen aliurakoitsijan kaikkiin työntekijöihin saakka. Kaikki tapaturmat ja vaaratilanteet pitää tutkia. Vain sillä tavoin kaikki pääsevät työpäivän jälkeen terveinä kotiin.  

Rakennusteollisuuden nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kaikki rakennusalalla toimivat ja työskentelevät sitoutuvat siihen. Tavoite on kova, mutta se on mahdollista saavuttaa ja kokonaan tapaturmattomia työympäristöjä löytyy jo rakennusalalta.

Videon tilaaja on Rakennusteollisuus RT ja idea videosta syntyi sen turvallisuusryhmässä.

Nuorille suunnattu video julkaistaan Biisonimafian omalla YouTube-kanavalla 4.3. Biisonimafia on Suomen tunnetuimpia tubettajia, sillä on tällä hetkellä yli 300 000 tilaajaa.

Katso video:

https://www.youtube.com/watch?v=W6karaZcZqQ

Jukka Hildén (vas.), Jenni Poikelus, Jaakko Saariluoma, Pilvi Hämäläinen, Roni Back ja Janne Kataja.

Maailmalla mainetta niittänyt viihdeformaatti Taskmaster eli Suurmestari alkaa MTV3-kanavan sunnuntai-illoissa 12. huhtikuuta. Ohjelmassa Suurmestarin roolissa nähtävä Jaakko Saariluoma laittaa kilpailijat ratkaisemaan heille asetettuja outoja ja hullunhauskoja tehtäviä. Suurmestarin oikeana kätenä ja tuomarina nähdään Pilvi Hämäläinen. Suurmestarin suosiosta kisaa käyvät neljä vakiokilpailijaa Roni Back, Jukka Hildén, Janne Kataja ja Jenni Poikelus. Lisäksi jokaisessa jaksossa nähdään vieraileva kilpailija, jotka ovat viihdetaivaan kirkkaimpia tähtiä.

Täysin uudenlaisessa viihdeohjelmassa kilpailijat selviävät tehtävistä parhaiten komedian ja kekseliäisyyden avulla. Tehtävänä voi olla esimerkiksi kyynelten kerääminen, jääkuution kadottaminen, kohdehenkilön punastumaan saaminen tai mahdollisimman ison esineen saaminen ilmapalloon. Kausi huipentuu finaalimittelöön, jossa selviää, kuka voittaa Suurmestari Jaakko Saariluoman suosion ja kultaisen patsaan.

ESIINTYJÄT

Jaakko Saariluoma – Suurmestari

Koko show’n vetäjänä ja yksinvaltiaana toimii komiikan ja TV-viihteen aristokraatti Jaakko Saariluoma. Suurmestari on vahvasti omalaatuiseen huumoriin kallellaan oleva kartanonherra, joka huvittaakseen itseään ja muita on kutsunut luokseen joukon viihdetaivaan tähtiä teettääkseen heillä varsin erikoisia, oivallusta vaativia tehtäviä. Suurmestari on paitsi laatinut, myös kirjoittanut tehtävät itse kartanollaan. Tehtävät tulevat kaikille kilpailijoille yllätyksenä, ja he suorittavat ne itsenäisesti toisten näkemättä. Studiossa katsellaan lopputulemat, ja Suurmestari itse sanoo tietysti viimeisen sanan ja pisteyttää kilpailijoiden suoritukset – aivan kuten haluaa.

Pilvi Hämäläinen – Tuomari
Suurmestarin oikeana kätenä, ohjelman tuomarina toimii näyttelijä Pilvi Hämäläinen. Hän on saanut esimieheltään toimeksiannon valvoa tehtävien kilpailijoiden suorituksia huolella ja raportoida tulokset äärimmäisellä tarkkuudella. Turhaan hempeilyyn Pilvi ei tule sortumaan, vaikka tiukan tuomarin suojaus vahingossa laskeekin kerran tai kaksi.

KILPAILIJAT

Roni Back
Tube-tähti Roni Back lähtee Suurmestariin tekemään aluevalloitusta nyt myös televisioon. Tehtävissä Roni pääsee hyödyntämään sekä kansainvälistä koulutustaan että erämiestaitojaan. Aika ajoin vastaan tulee kysymys, onko tehtävässä kompaa vai ei – saadaanko siihen lopulta selvyyttä, jää nähtäväksi.

Jukka Hildén
Duudsoneista tuttu Jukka Hildén lähtee kisaan tyylilleen uskollisena täynnä intoa ja energiaa. Monessa liemessä keitetty Jukka pääsee Suurmestarissa uudenlaiselle mielikuvitusmatkalle hakiessaan spontaaneja ratkaisuja eriskummallisiin tehtäviin. Jukan suhde tuomari Pilviin on aivan erityislaatuinen – lämpimän viileä ja jollain tapaa yksipuolinen.

Janne Kataja
Näyttelijä, koomikko Janne Kataja lähtee kisaamaan Suurmestarin suosiosta ja kultaisesta patsaasta omintakeisin keinoin. Jannen ratkaisut tehtävissä ovat persoonallisia ja usein jopa vauhdikkaita – aina kuitenkin ”jannemaisia”. Silloin kun hän onnistuu, eivät tanssinsekaiset tuuletukset studiossa jää keneltäkään huomaamatta.

Jenni Poikelus
Mediapersoona Jenni Poikelus lähtee kisaan rohkeasti ja suuria oivalluksia hakien. Jenni löytää tehtäviin annettujen apuvälineiden vajasta aina jotain mielenkiintoista, eikä pelkää esittää kysymyksiä tehtäviä suorittaessaan. Jennillä on myös taito asentaa pyörät tarvittaessa melkein mihin vain.

Jaksokohtaisina vierailevina kilpailijoina ohjelmassa nähdään Mikko Leppilampi, Miitta Sorvali, Jorma Uotinen, Minka Kuustonen, Mikko Penttilä, Paula Noronen, Minttu Mustakallio, Pekka Pouta, Juha Perälä, Hjallis Harkimo. 

SUURMESTARIN SUURSTARTTI

Suurmestari käynnistyy SUURSTARTILLA eli kahdella perättäisellä jaksolla sunnuntaina 12.4. klo 19.30. Jaksosta kolme eteenpäin jaksot esitetään MTV3-kanavalla sunnuntaisin klo 20 alkaen.

JAKSOT 1-3 

1/10. Su 12.4. klo 19.30: Kerää kyyneleitä. Mitä erikoisimpien tehtävien äärellä Suurmestarin huomiosta kisaavat Jukka Hildén, Jenni Poikelus, Roni Back ja Janne Kataja. Suurmestarina Jaakko Saariluoma, tuomarina Pilvi Hämäläinen. Vierailijana Mikko Leppilampi.

2/10. Su 12.4. klo 20.30: Tilaa Fantasia-pizza. Kuka vetää presidentti-kortin esiin? Suurmestarina valtaa käyttää Jaakko Saariluoma, kuria ja järjestystä ylläpitää Pilvi Hämäläinen. Vierailijana Miitta Sorvali. 

3/10. Su 19.4. klo 20: Syke nousuun. Kuka vie tuomari Pilvi Hämäläisen tanssiin? Entä mihin sortuu Jenni Poikelus? Suurmestarina viimeisen sanan sanoo Jaakko Saariluoma. Vierailijana Jorma Uotinen. 

#suurmestari
Facebook: @mtv3suomi
Instagram: @mtv3suomi
Twitter: @Maikkari

Suurmestari MTV3-kanavalla sunnuntaisin 12.4. alkaen.
Ohjelma alkaa su 12.4. tuplajaksolla klo 19.30, jonka jälkeen su 19.4. alkaen lähetysaika on klo 20.
Ohjelma on katsottavissa myös mtv-palvelussa ja C More -suoratoistopalvelussa.

Suurmestarin MTV:lle tuottaa Rabbit Films.

Lisätietoja:

Kuvat: Venetsia ja Pressi 

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Kati Launiainen, 040 131 5655, kati.launiainen@mtv.fi
Rabbit Films, tuottaja Heidi Hakkarainen, 050 381 5044, heidi.hakkarainen@rabbitfilms.com

Kansalaisyhteiskunta on muutoksessa. Yhdistystoiminnan rinnalle on noussut uusia tapoja osallistua ja vaikuttaa, mikä haastaa myös kunnat uudistumaan. Tampereen kaupunki, Tuusulan kunta ja Mesenaatti.me-yhteisörahoituspalvelu ovat tarttuneet tähän haasteeseen Osallistuva rahoitus -yhteishankkeessaan. Hankkeessa etsitään uudenlaisia keinoja, joilla kunnat voivat tukea omaehtoista toimintaa. Kehittämisessä ovat mukana myös yhdistykset ja kuntalaiset.  

Tampereen, Tuusulan ja Mesenaatti.me-yhteisörahoituspalvelun yhteishankkeessa kehitetään uudenlainen osallistuvan rahoituksen malli, jossa yhdistyy elementtejä osallistuvasta budjetoinnista ja joukkorahoituksesta. Sen avulla kunta voi tukea ja auttaa asukkaiden tärkeäksi kokemien hankkeiden toteutumista. Malli palvelee sekä kuntia että kuntalaisia. 

- Olemme Tampereella ja Tuusulassa tunnistaneet tarpeen kehittää yhä joustavampia ja monipuolisempia tapoja, joilla voidaan edistää asukkaiden omaehtoista toimintaa. Raha on olennainen mutta ei ainoa keino tukea aktiivisuutta, Tampereen kaupungin suunnittelija Lilli Siikasmaa toteaa.  

Osallistuvassa rahoituksessa kuntalaiset ideoivat toimintaa, äänestävät toteutettavista ideoista, keräävät joukkorahoituksen keinoin rahoitusta hyväksi katsomalleen idealle ja vastaavat idean toteutuksesta esimerkiksi tarjoamalla sille omaa rahoitusta, työpanosta tai tarvikkeita.  

- Osallistuva rahoitus antaa kuntalaisille monia osallistumisen tapoja. Aktiiviset saavat uudenlaisia paukkuja käynnistää toimintaa. Tarkoituksenamme on kuitenkin etsiä ja kokeilla keinoja, joilla muutkin kuin aktiivisimmat pääsevät edistämään itselleen merkityksellisiä asioita, Siikasmaa kertoo.  

Malli antaa kunnille uudenlaisen roolin asukas- ja yhteisölähtöisen toiminnan mahdollistajana. Kunta edistää asukkaiden ideoimaa ja äänestyksessä kannatusta saanutta toimintaa yhtenä sen rahoittajista sekä tarjoamalla idean toteuttajille sparrausta ja koulutusta sekä kampanjoille näkyvyyttä. 

Mallia kehitetään Tampereella ja Tuusulassa 

Osallistuvan rahoituksen mallia kehitetään ja testataan Tampereella ja Tuusulassa. Mallin kehittämisessä ovat mukana myös kuntalaiset, yhdistykset ja muut toimijat.  

- Kahden erikokoisen kunnan yhteiskokeilussa on mielenkiintoista nähdä, miten malli skaalautuu ja tulokset eroavat - vai eroavatko, Tuusulan kunnan kehittämispäällikkö Heidi Hagman kertoo.  

Mallin kehittämisessä hyödynnetään kuntien kokemuksia erilaisista osallistavista rahoitustavoista. Tampereella toteutettiin viime keväänä ensimmäisenä kuntana Suomessa kokeilu, jolla haluttiin selvittää kunnan rahoituksen ja joukkorahoituksen yhdistämistä uudenlaisena avustusmuotona. Tuusulalla on puolestaan jo monen vuoden kokemukset osallistuvasta budjetoinnista. Kehitteillä olevaan osallistuvan rahoituksen malliin pyritään ottamaan näistä rahoitustavoista parhaat elementit.  

Osallistuva rahoitus -hankkeen kolmantena toteuttajana on Mesenaatti.me-yhteisörahoituspalvelu, joka kehittää joukkorahoitusalustaansa vastaamaan osallistuvan rahoitusmallin tarpeita.  

Tuusulassa kokeilu käynnistyy keväällä 

Ensimmäinen osallistuvan rahoituksen kokeilu käynnistyy Tuusulassa kevään aikana. Tuusulan kokeiluun voivat osallistua ne osallistuvan budjetoinnin ehdotukset, joita ei äänestetty toteutukseen vuoden 2020 osallistuvassa budjetoinnissa. Erityisesti mukaan kutsutaan sellaiset toimijat ja ryhmät, jotka eivät muuten osallistu.  

- Kokeilun avulla pyritään vahvistamaan myös niiden väestöryhmien osallistumista ja osallisuutta, jotka ovat syrjäytyneet tai vaarassa syrjäytyä, kehittämispäällikkö Hagman kertoo. 

Asukkaat ja yhteisöt kutsutaan luomaan uutta osallistuvan rahoituksen mallia. Ensimmäinen tilaisuus on Tuusulassa torstaina 16.4. klo 18-20. 

Osallistuva rahoitus -projekti on osa Sitran Kansanvallan peruskorjaus -hanketta. 

Lisätietoja  

Kehittämispäällikkö/Tuusulan kunta
Heidi Hagman
puhelin 040 314 3052
sähköposti heidi.hagman@tuusula.fi 

Yhteisömanageri/Tuusulan kunta  
Katja Repo
puhelin 040 314 3048
sähköposti katja.repo@tuusula.fi

Suunnittelija/Tampereen kaupunki  
Lilli Siikasmaa  
puhelin 040 658 7593  
sähköposti lilli.siikasmaa@tampere.fi  

Aiotko matkata kevään tai kesän aikana Turkuun? Kaipaatko aineksia matkailu- ja tapahtuma-aiheisiin sisältöihin?

Liitteenä on inspiraatioksi Visit Turun tuore Kiss my Turku -lehti – åboriginaalioppaasi Suomen ensimmäisen kaupungin uusiin kujeisiin. Voit poimia lehdestä vinkkejä tai ideoita sisältöihisi.

Alla myös poimintoja kiinnostavista kesätapahtumista ja kesäteattereista.

Innostavia Turku-artikkeleita ja ajankohtaisia listauksia julkaisemme myös Kiss my Turku -verkkosivustolla osoitteessa https://kissmyturku.fi. Lisää Turun seudun tapahtumia löytyy osoitteesta www.turkukalenteri.fi.

Jos kaipaat lisätietoja tai suunnittelet juttukeikkaa Turkuun, ole rohkeasti yhteydessä!

Matkailuterveisin

Satu Hirvenoja
myynti- ja markkinointijohtaja, Visit Turku
puh. +358 40 183 6690
satu.hirvenoja@turku.fi

Miia Alhanen
tiedottaja, Turun kaupunki
puh. +358 50 559 0671
miia.alhanen@turku.fi

Kesätapahtumia Turussa 2020

Tapahtumakaupunki Turku hemmottelee yleisöä jälleen laajalla kattauksella suuria ja pieniä tapahtumia. Kesän helmistä mainittakoon esittävän taiteen kansainvälinen festivaali FinFringe toukokuussa, uuden sadon herkkujen Neitsytperunafestivaalit kesäkuussa, upeiden Swan-veneiden kilpailu Swan European Regatta heinäkuussa sekä yleisurheilun Kalevan Kisat elokuussa.

13.-17.5. FinFringe – esittävän taiteen festivaali – www.finfringe.fi

21.-24.5. Jokisataman avajaiset – www.turku.fi/jokisatama

5.-6.6. Kesärauha – www.kesarauha.fi

9.6. Paavo Nurmi Games – www.paavonurmigames.fi

12.-13.6. Neitsytperunafestivaali – www.neitsytperunafestivaali.fi

13.6. Aurajoen Wauhtiajot

25.-28.6. Keskiaikaiset markkinat – www.keskiaikaisetmarkkinat.fi

3.-5.7. Ruisrock – www.ruisrock.fi

7.-12.7. Swan European Regatta – www.turunpursiseura.fi/swaneuropeanregatta/

9.-12.7. Turun Linnan Turnajaiset – www.tournament.fi

16.-18.7. Turku Food & Wine Festival – www.turkufoodandwinefestival.com

23.-25.7. DBTL – www.dbtl.fi

23.7.-26.7. Airisto Classic Regatta – www.airistosegelsallskap.fi

31.7.-1.8. Turku Sea Jazz – www.archipelagoseajazz.fi/

31.7.-1.8. Aura Fest – www.aurafest.fi

1.-2.8. Challenge Turku – www.challenge-turku.com

6.-16.8. Turun Musiikkijuhlat – www.turunmusiikkijuhlat.fi

7.-8.8. Vegånia & Ølfest – www.vegania.fi

13.-15.8. Suuret oluet - pienet panimot – www.suuretoluet.fi

13.-16.8. Kalevan kisat – www.kalevankisat.fi

Kesäteatterit

Turku on myös kesäteatterikaupunki. Yksi Suomen suurimmista kesäteattereista, Samppalinnan kesäteatteri juhlii 60-vuotista taivaltaan Mielensäpahoittaja-musikaalilla, jonka pääosassa nähdään Kari Väänänen. Miniänä loistaa Mira Luoti. Luvassa on riemukkaan ärtyisää vaan ei masentavaa menoa jo klassiseen Mielensäpahoittajan tyyliin. www.samppalinnanteatteri.fi

Samppalinnan Kesäteatteri: Mielensäpahoittaja Mussikaali
Esityskausi 17.6.-14.8.

Emma Teatteri: Helppo ero
Esityskausi 28.5.-15.8.

Turun kesäteatteri Vartiovuorella: Me Rosvolat
Esityskausi 11.6.-22.8.

Linnateatteri: Akselin ja Elinan Hääfarssi
Esityskausi 13.6.-16.8.

Turun Nuori Teatteri: Musiikkihupailu Turku-Tukholma
Esityskausi 18.6.-15.8.

Ruissalon kesäteatteri: Badding-musikaali Paratiisi
Esityskausi 28.7.-12.8.

Turun Ylioppilasteatteri (Liedon Vanhalinna): Kellokosken prinsessa
Esityskausi heinäkuussa

Peppi Pitkätossu -näytelmä saa ensi-iltansa ensi viikolla Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Peppiä esittävä näyttelijä Henna Sormunen on näyttämöllä lähes koko näytelmän ajan. ”Aika lentää kuin siivillä”, hän sanoo.

Yksi Astrid Lindgrenin luomista rakastetuimmista hahmoista, Peppi Pitkätossu, on vilpitön lapsi. Ja iloinen.

Iloisuus kantaa itseään Pepin näyttelijääkin, Henna Sormusta.
- Rooli on hyvin fyysinen. Mutta Pepin kevyt ja vilpitön luonne sekä se, että suu on hymyssä, vaikuttavat selvästi psyykeen, hän sanoo.

Sormuselle tärkeää on myös Pepin valloillaan lepattava mielikuvitus.
- Me emme tiedä, ajatteliko Astrid Lindgren, millainen Peppi olisi aikuisena. Toivon ja uskon, että hän ei aikuisenakaan olisi lopettanut leikkimistä eikä mielikuvitus olisi tuhoutunut. Kuvittelemisen kyky on ainutlaatuista ihmiselle.

Iloa ja ajattelemisen
aihetta kaikenikäsille

Seinäjoen kaupunginteatterin Peppi Pitkätossu on näytelmä lapsille ja kaikenikäisille.
- Lapsikatsojille haluamme välittää kuvan hauskasta ja riehakkaasta tytöstä, joka ei koskaan ole pahantahtoinen tai ilkeä, vaikka ilkikurinen onkin, sanoo näytelmän ohjaaja Anu Hälvä.

Pepin silmät, korvat - ja mikä olennaisinta – sydän ovat ennakkoluulottomasti auki kaikelle. Hänellä on paljon annettavaa kaikille.
- Toivon, että esitys saa aikuiset katsojat ajattelemaan tämän ajan lapsien tarpeita ja kuulemaan heidän ääntään. Nykyajan lapset näyttävät kasvavan aivan liian pian pieniksi aikuisiksi, jotka saattavat näennäisesti olla vahvoja. Me vanhemmat emme aina muista, että he ovat vielä hyvin herkkiä ja haavoittuvia – sitä paitsi kukapa aikuinen ei olisi.

Sirkuksellinen hahmoja

Pepin ystäviä Tommia ja Annikaa näyttelevät Joonas Snellman ja Eeva Markkinen. Pikkukaupungillisen ja laivallisen verran värikkäitä hahmoja näyttelevät Jani Johansson, Mia Vuorela, Heikki Vainionpää, Pekka Hänninen, Esa Ahonen ja Mari Pöytälaakso. Lisävauhtia näyttämölle tuo joukko Seinäjoki Silver Sharks -seuran cheerleadereita.

Timo Ristilä kipparoi Peppi-bändiä, jossa hänen kanssaan soittavat Teemu Vuorela, Petri Välimäki ja Markus Kaikkonen.

Energisen näytelmän koreografi on Jyri Numminen, lavastussuunnittelija on Juho Lindström ja pukusuunnittelija Riikka Aurasmaa. Valosuunnittelija on Timo Alhanen ja äänisuunnittelija Riku Metsä-Ketelä. Pepin hiukset on letittänyt, ja kaikki kampaukset ja maskit suunnitellut Petriina Suomela.

Peppi Pitkätossu saa ensi-iltansa lauantaina 14. maaliskuuta suurella näyttämöllä. Se on ohjelmistossa toukokuun lopulle saakka.

Kuvat: Henna Sormunen on Seinäjoen kaupunginteatterin valloittava Peppi Pitkätossu. Kuva: Anna Valtari, Seinäjoen kaupunginteatteri

Lisätietoja:

- https://seinajoenkaupunginteatteri.fi/ohjelmisto/peppi-pitkatossu/
- toimitusjohtaja, va. taiteellinen johtaja Markko Heinonen, puh. 0400 134 744.
- tiedottaja Anna Valtari, puh. 050 560 4513

Lasten karnevaali valtaa Turun keskustan lauantaina 28.3. teemalla supersankarit. Tunnettujen supersankareiden lisäksi karnevaali nostaa esille myös arjen sankareita. Karnevaalipäivään valmistautuminen alkaa jo tänään, kun lasten piirustushaaste ”Piirrä oma supersankarisi” käynnistyy.

Piirrä oma supersankarisi - ja osallistut näyttelyyn!

– Jokainen lapsi ja nuori on oman elämänsä taiteilija ja haluamme kannustaa heitä osallistumaan Lasten karnevaalin piirustushaasteeseen. Jokainen haasteeseen osallistunut piirustus pääsee Forum Korttelissa karnevaalipäivänä avautuvaan #supersankaritkeskellaturkua-näyttelyyn, kertoo Turun Ydinkeskustayhdistyksen toiminnanjohtaja Heli Järvelä.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan muun muassa Turun kaupunginteatterin Babe - Urhea Possu -teatteriliput, Åbo Svenska Teater’in Hundarnas historiepjäs -teatteriliput (näytelmä pohjautuu Mauri Kunnaksen kirjaan) ja lahjakortteja. Arvonta suoritetaan karnevaalipäivänä Hansatorilla.

Osallistumisaika on 4.–18.3. Piirustuksen voi tuoda Hansakorttelin infopisteessä sijaitsevaan laatikkoon tai piirustuksen voi myös skannata ja lähettää osoitteeseen: keskellaturkua@gmail.com. Tarkat ohjeet osallistumiseen löytyvät www.keskellaturkua.fi.

Karnevaalipäivässä Maltti Ja Valtti ja muut supersankarit

Karnevaalilauantai on täynnä monipuolista ohjelmaa ympäri keskustaa: Kauppatorilla partioivat lasten suosikit liikennepuistokonstaapelit Maltti ja Valtti, halittavat hahmot seikkailevat eri puolilla keskustaa ja pomppulinnakin rakentuu lasten iloksi. Myös Turun Nuoren Teatterin Supermarsukin näyttäytyy.

– Päivän ohjelmaa rakennetaan parhaillaan ja tapahtumatiedot päivittyvät lähes päivittäin nettisivuillemme. Kannattaa myös seurata some-kanaviamme @keskellaturkua ja #supersankaritkeskellaturkua, vinkkaa Järvelä.

Lasten karnevaalin järjestää Turun Ydinkeskustayhdistys - Keskellä Turkua yhteistyössä Turun kaupungin ja muiden kumppanien kanssa.

Lisätiedot:

Turun Ydinkeskustayhdistys ry

Toiminnanjohtaja Heli Järvelä

p. 050 5028806

heli.jarvela@keskellaturkua.fi

www.keskellaturkua.fi

https://www.facebook.com/KeskellaTurkua/

https://www.instagram.com/keskellaturkua/

twitter: @keskellaturkua

Lappeenrannan kaupunki toteuttaa jälleen Unelmaduuni-kilpailun, jossa lappeenrantalaiset nuoret ideoivat oman unelmatyönsä sisällön. Nuorten ehdotuksista valitaan viisi parasta ideaa, ja voittajat pääsevät omiin unelmaduuneihinsa kahden viikon ajaksi kesäkuussa 2020.

Unelmaduuni toteutetaan Lappeenrannan kaupungin strategian mukaisesti. Vuoden 2020 teema on oman osaamisen hyödyntäminen kaupungin positiivisen imagon lisäämiseksi. Hakijan tulee perustella, kuinka hänen ideansa tukee strategian toteutumista. Unelmaduunipaikkoja on vuonna 2020 viisi kappaletta.

Unelmaduuni-kilpailuun voivat osallistua vuosina 2000–2003 syntyneet lappeenrantalaiset nuoret. Ehdotuksia unelmaduuneista voi lähettää 9.–30.3. välisenä aikana, jonka jälkeen kaupungin edustajista koostuva raati valitsee parhaat ehdotukset. Unelmaduuni-kilpailuun voi osallistua sähköisesti tai tuomalla paperisen ilmoittautumislomakkeen Ohjaamo Lappeenrantaan.

Unelmaduuneja voi hakea 9.3. alkaen sähköisesti kaupungin verkkosivuilta:
https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Nuorten-palvelut/Toihin-tai-harjoitteluun/Unelmaduuni

Lisää tietoa strategiasisällöistä löydät Lappeenrannan kaupungin sivuilta:
https://www.lappeenranta.fi/fi/Kaupunkimme/Strategia

Ohjaamo Lappeenranta
Anni Swanin katu 7
ma–ke klo  12–16, to klo 12–20

Lisätiedot:

Kimmo Hölkki
vs. nuorisotoimenjohtaja
puh. 0400 154 596, kimmo.holkki@lappeenranta.fi

Opikko-hankkeen avulla voidaan tunnistaa osaamista ja suorittaa ammatillisia tutkinnon osia työpaikalla. Esittelyssä oppija Mervi, joka työskentelee Malminiityn palvelutalossa Vantaalla.‍

Osaamista kertyy työtä tekemällä

Mervi tuli Opikon kautta Ammattiopisto Liveen suorittamaan tutkinnon osia, koska hänelle on kertynyt osaamista, mutta hänellä ei ole ammatillista koulutusta. Hänet valittiin opiskelijaksi näytön ajaksi eikä hän osallistunut opetukseen oppilaitoksessa. Mervillä on hyvät työelämätaidot ja työkokemusta siivousalalta. Hänellä on tarvittaessa mukanaan viittomakielen tulkki työpaikalla esim. palavereissa. Työtä tehdessä hän ei tarvitse tulkkia. Hänen äidinkielensä on viittomakieli, mutta hän ymmärtää kirjoitettua suomenkieltä, kun viestintä on selkeäkielistä. Kaimansa ammatillinen erityisopettaja Mervi Rantanen seuraa Mervin osaamisen kertymistä työpaikalla. Työhönvalmentaja Jaana Härkönen Valo-Valmennuksesta on linkkinä työpaikan ja oppilaitoksen välillä sekä tukena oppijalle kaikissa vaiheissa rinnalla kulkien.

Mervi on työskennellyt palkkatuetussa työssä Malminiityn palvelutalolla Vantaalla noin vuoden verran. Hänen työtehtäviinsä on kuulunut siivoustehtävät asukastiloissa sekä yleisissä tiloissa ja jonkin verran pesulatehtäviä. Luonteeltaan Mervi on tunnollinen ja hoksaavainen, osaamisen kerryttämisessä on ollut apua myös siitä, että hänellä on hyvät perustaidot alan työtehtäviin sekä hyvä muisti. Opetetun asian hän muistaa melko hyvin, kun se on kerran näytetty. Osaamista onkin kertynyt eri toimitilahuoltajan tutkinnon osista viimeisen vuoden aikana.

Osaamisen osoittaminen näytöllä työpaikalla

Näyttöön valmistauduttiin käymällä opettaja Mervin johdolla ammattitaitovaatimukset läpi työpaikalla työpaikkaohjaajan ja oppija Mervin kanssa. Mervi täytti osaan.fi-sivustolla ylläpitosiivouksen (30 osp) tutkinnon osan itsearvioinnin. Opettaja Mervi perehdytti työpaikan osaamisen arviointiin. Nyt hänellä on menossa perussiivouksen (30 osp) tehtävien oppiminen.

Perussiivouksen ammattitaitovaatimuksista Mervi-opettaja on käynyt seuraamassa Mervi-oppijan osaamisen osoittamista käytännön työtehtävissä. Mervi on näyttänyt jo ikkunoiden pesun, pystypintojen pesun, lattioiden peruspesut yhdistelmäkoneella ja lattianhoitokoneella. Näyttöön kuuluu myös olennaisesti koneiden valmistelu käyttökuntoon ja koneiden käytön hallitseminen työtehtävässä sekä koneen huoltaminen käytön jälkeen. Mervi-opettaja tekee tarkentavia kysymyksiä työn perustavan tiedonhallinnasta. Opettaja on käynyt seuraamassa työskentelyä useamman kerran työpaikalla. Työpaikalla on mahdollista suorittaa vielä vaatteiden ja tekstiilien huolto (20 osp) keväällä 2020.

Työympäristön kuvaus ja opettajan rooli ohjaamisessa

Opettajan rooliin kuuluu osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Ensin aloitetaan työympäristön kuvaamisesta, jonka avulla tunnistetaan työpaikan toimintaympäristö oppimisympäristöksi. Työympäristön kuvaukseen kirjataan työpaikan perustiedot, työtehtävät ja mitä tutkinnon osia työpaikalla voidaan suorittaa. Kuvaus tehdään yhteistyössä ammatillisen opettajan ja työpaikkaohjaajan kesken.

Malminiityn palvelutalossa Mervi-opettaja ohjasi Mervi-oppijaa oikeaan työergonomiaan, oikeisiin työasentoihin koneiden ja laitteiden kanssa työskennellessä sekä työn tekemisessä. Työturvallisuuteen lattianhoitokoneen kanssa kiinnitettiin huomiota. Opeteltiin uusia ja ergonomisia työtapoja, koska siivousala on kehittynyt vuosien myötä. Kuuron oppijan kanssa on huomioitava, ettei tulla selän takaa yllättäen. Tutussa työympäristössä kaikki osaavat huomioida asian, asukastalon asukkaat tosin saattavat toimia äkkinäisesti.

Opettaja Mervi Rantasen kokemukset opinnollistamisesta ja näytön vastaanottamisesta työpaikalla ovat olleet positiivisia: “Oppijan seuraaminen ja arviointi on ollut erittäin antoisaa ja tuonut vaihtelua normaaliin työrutiiniin. Samalla on tullut ideoita myös oman opetuksen kehittämiseen. Kaimani kohdalla arviominen on ollut myös helppoa, koska hänellä on vankka osaaminen taustalla. Työtehtävien seuraamisen aikana antamani vinkit Mervi on ottanut heti käyttöön.”

OPIKKO – oppien kuntoutuksesta koulutukseen

Hankkeessa kehitetään koulutuksen ulkopuolelle jääville nuorille ja aikuisille erityistä tukea tarvitseville kokonaisvaltaisen tuen ja vaiheittaisen ammatillisen koulutuksen suorittamisen malli, jossa huomioidaan elämäntilanne kokonaisvaltaisesti.

Osallistujilla on mahdollisuus tuetusti suorittaa ammatillisen tutkinnon osa tai osia tekemällä tuotannollista työtä työpaikalla, työpajalla tai muussa epämuodollisessa oppimisympäristössä. Osallistujille kertyy riittävällä tuella ammatillista osaamista ja opiskelutaitoa, joiden avulla on mahdollisuus jatkaa opintoja ja työllistyä. Lisäksi hankkeessa tiivistetään ja selkeytetään yhteistyötä oppilaitosten, välityömarkkinatoimijoiden ja työelämän kanssa.

Hankkeen päätoteuttaja on Valo-Valmennusyhdistys ry ja osatoteuttajina ovat Silta-Valmennusyhdistys ry, Ammattiopisto Luovi, Stadin ammattiopisto sekä Ammattiopisto Live.

Ammattiopisto Liven Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen opiskelija Juulia on parhaillaan työssäoppimisjaksolla Sokos Hotel Vantaan aamiaistarjoilussa.

- Olen tehnyt blokkausta eli kerännyt aamiaisella hotellivierailta astioita pois.

Työhönvalmentajat toteuttivat yhdessä opiskelioiden kanssa ryhmämuotoista työhönvalmennusta joulukuun loppuun asti kahtena päivänä viikossa Tikkurilassa sijaitsevassa hotellissa.

- Tästä on muotoutunut uusi hieno käytäntö, hotellilla työskentelee nyt ja jatkossa yksi opiskelija vuorollaan. Töitä tehdään myös lounasaikaan, selvittää Tiina Alkio. Työaika on tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 8-13.

- Lounasaikaan salityöskentelyyn kuuluu astioiden paikoilleen laittaminen, likaisten astioiden kerääminen ja niiden vienti tiskattavaksi, roskien vienti ja pöytien pyyhintä, kertoo Juulia työtehtävistään.

- Tärkein kaikista tehtävistä on kuitenkin asiakaskohtaamiset. Ennakkoluulot karisevat ja erilaisuus hyväksytään paremmin, kun hotellin työvoimassa on mukana nuoria ja osaavia työntekijöitä, täydentää Alkio. Verkostojen hyödyntäminen ja osatyökykyisten tarjoaminen töihin on tärkeä ja ajankohtainen aihe. Jokainen haluaa tuntea olevansa merkityksellinen ja osallinen tässä yhteiskunnassa, Alkio kiteyttää. Työhönvalmentajat ovat keskeisessä roolissa ja tukevat valmennettaviaan.

- Tuen väheneminen on olennaista valmennettavan työkokemuksen kertyessä, selventää työhönvalmentaja Mia Hagelberg.

Hyvinvointia työn kautta

Henna ja Sami toimivat kolmena päivänä viikossa toimitilahuoltajina Kangasalalla toimivassa Kehitysvammaisten palvelusäätiön Tukena Oy:n Paikka auki -hankkeessa. Paikka auki -avustusohjelman tarkoituksena on edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden jatkotyöllistymistä tarjoamalla mahdollisimman monelle henkilölle työpaikkoja sosiaali- ja terveysalan järjestöissä. Hennalla ja Samilla on molemmilla toimitilahuoltajan työsopimus kesäkuun loppuun saakka Paikka auki -hankkeen palveluksessa.

- Työssä on ollut mukavaa ja olen saanut työkavereita. Palkka ja oma raha on myös tärkeitä asioita, Henna kertoo. Oikeat välineet, menetelmät ja positiivinen asenne auttavat tekemään työt hyvin. Meillä kaikilla pitäisi olla mahdollisuus työhön, koska työ antaa sisällön elämälle, sanoo Sami napakasti.

- Meillä on tosi hyvä tiimi, jokainen saa olla sellainen kuin on. Vaikka työpaikoilla voikin olla kiusaamista, niin meillä ei kiusata ketään, sitä arvostan, toteaa Sami hymyillen.

Nuoret elävöittävät työyhteisöämme!

Palvelukoti Koivu ja tähti Espoon Mäkkylässä toimii monen Liven opiskelijan työssäoppimispaikkana. Koivu ja tähti tarjoaa ympärivuorokautista hoiva-asumista ikääntyneille asukkaille. Palvelukodissa on 75 asumispaikkaa lähinnä muistisairaille vanhuksille. Opiskelijat harjoittelevat käytännön töitä tukipalveluiden puolella mm. puhtaanapidon ja kiinteistöhuollon työtehtävien parissa.

- Ravintolasalissa on siisteyteen liittyviä töitä sekä astioiden ja tarjottimien huolehtimista paikoilleen, opiskelijoilla on myös tärkeä rooli asiakkaiden kanssa seurustelussa, iloitsee Tuula Raatikka, toiminnanjohtaja.

- Hoidettavia alueita on yleiset tilat ja kiinteistön hoitoon kuuluvat alueet. Opiskelijat työskentelevät piha-alueiden siistimistehtävissä ja sisätiloissa on tehty taulujen kiinnitystä, huonekalujen siirtämistä, törmäyslistojen liimaamista ja sälekaihtimien säätöä, luettelee Raatikka. Nuoret todella elävöittävät työyhteisöämme! Suunnittelemme parhaillaan keväällä pidettäviin 25-vuotisjuhliimme ohjelmaa. Tilaamme musiikkiesitykset ja tarjoilut cocktail-tilaisuuteemme Liveltä ja neuvottelemme vielä media-alan kanssa mahdollisesta yhteistyöstä.

Opitaan työhön yhdessä -hanketta toteutettiin Livessä TELMA-koulutuksessa kehittämällä ryhmämuotoista työhönvalmennusta ja vahvistamalla työelämäyhteistyötä. Hankkeessa kehitettiin opetus- ja ohjaushenkilöstön, työhönvalmentajien ja työpaikkaohjaajien kanssa työvalmennusmalli ja samalla vahvistettiin henkilöstön valmentavan työotteen osaamista.

Lappeenrannan kaupunki on käynnistänyt kestävän liikkumisen suunnitelman laatimisen. Kestävällä liikkumisella tarkoitetaan ympäristön ja yhteiskunnan kannalta suotuisia kulkutapoja, jotka ovat myös taloudellisia, sujuvia ja turvallisia sekä liikkujan terveyttä kohentavia. Tällaisia kulkutapoja ovat muun muassa jalankulku, pyörä- ja joukkoliikenne. Lappeenranta tavoittelee laadittavalla suunnitelmalla laaja-alaisia ja positiivisia vaikutuksia kaupunkiympäristön viihtyisyyteen sekä kaupunkilaisten hyvinvointiin. Lisäksi suunnitelma tukee osaltaan kaupungin ilmastotavoitteiden toteutumista.

Kestävän liikkumisen suunnitelman laadinnassa otetaan huomioon kaupungin käynnissä olevat muut suunnitelmat, kuten Lappeenrannan ilmasto-ohjelman päivittämistyö ja vihreän teemayleiskaavan Horisontin laatiminen. Eri työt tukevat Lappeenranta 2033 -strategiaa, jossa yhteisenä keskeisenä teemana on puhdasta ja kestävää.

Tule mukaan vaikuttamaan

Tavoitteena on muodostaa selkeä suunnitelma siitä, miten kestävää liikkumista edistetään Lappeenrannassa. Jotta suunnitelmasta tulisi mahdollisimman onnistunut, Lappeenrannan kaupunki toivoo asukkaiden näkemyksiä aiheeseen. Kaupunkilaiset voivat tulla keskustelemaan suunnittelijoiden kanssa Makea Coffeeseen tiistaina 10.3. kello 16–19, jossa 150:lle ensimmäiselle osallistujalle on luvassa ilmainen kahvitarjoilu.

- Tilaisuudessa on mahdollisuus vaikuttaa Lappeenrannan kaupungin kestävän liikkumisen suunnitelman lisäksi Horisontti - teemayleiskaavoitukseen ja vuosille 2020-2030 laadittavaan ilmasto-ohjelmaan ja ehdottaa toimenpiteitä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, sanoo kaupungininsinööri Olli Hirvonen.

Tilaisuudessa on mahdollista myös valokuvauttaa itsensä ja päästä joukkoliikenne Joukon mainoskasvoksi.

- Kuvauksiin osallistuminen on helppoa, riittää että ilmoittaudut mukaan tapahtumassa. Osallistujat saavat palkkioksi myös joukkoliikenteen päivälipun, Hirvonen kertoo.

Lappeenrannan yliopisto- ja AMK-opiskelijoille suunnattu tilaisuus kestävän liikkumisen suunnitelmasta järjestetään keskiviikkona 11.3. kello 13–16 Lappeenrannan yliopistolla.

Asukastilaisuuksien lisäksi suunnitelmaan voi vaikuttaa vastaamalla sähköiseen kyselyyn. Kestävän liikkumisen suunnitelmaa varten kerätään Lappeenrannassa asuvien ja liikkuvien näkemyksiä kestävän liikkumisen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan kaupunkipyörien käyttöoikeus vuodelle 2020, joukkoliikenteen Waltti -kuukausilippuja (3 kpl) ja Hertz-sähköauton vuokraus viikonlopun ajaksi. Kysely on auki 9.–29.3.2020 ja löytyy osoitteesta: www.webropol.com/s/lappeenrantaliikkuu

Tervetuloa vaikuttamaan siihen, miten Lappeenrannassa liikutaan tulevaisuudessa!

Yhteystiedot:

Kaupungininsinööri Olli Hirvonen, puh 040 670 1566

”Kun Ranskasta saapuu toimitus Chaponin kukkoa, on se hyvin ja rakkaudella pakattu ja jopa prenikoilla koristeltu. Ranskalainen Ratte­peruna tulee puolestaan puulaatikossa pakattuna hellästi pieneen määrään pehmeää turvetta”, Henri Alén sanoo. Miksi tällaista ei nähdä Suomessa?

Ympäristövaikuttaja Saara Kankaanrinnan, kokki Henri Alénin, toimittaja Jari Hanskan ja yrittäjä Jarkko Lehtopellon uutuusteos Suomalaisen ruoan laatukirja puhuu ärhäkkäästi kotimaisen ruoan tulevaisuuden puolesta.

Kirjoittajat pohtivat, voisivatko suomalaiset tuottajat, teollisuus ja kauppa nousta maailman huipuiksi ruokakulttuurissa. Suomalainen kuitenkin ostaa ruokansa pitkälti hinnan perusteella, eikä laatua ole totuttu ajattelemaan ensin, koska laatu usein maksaa.

Suomalaiset rakastavat kyllä puhua teknisistä näkökohdista, kuten kylmäketjusta, toimitusvarmuudesta tai ruoan puhtaudesta. Tekninen laatu on vain yksi ulottuvuus. Ruoan herkullisuus, suomalaiset maut tai maaperää, vesistöjä ja ilmastoa koskevat vaikutukset – nämä teemat puuttuvat keskustelusta.

”Laatu pitäisi olla sellaista, että tuottaja, luonto ja kuluttaja voivat hyvin. On myös viljelijän etu, että laatu nostetaan keskiöön”, Saara Kankaanrinta sanoo.

Tekijät muistuttavat, että laadun määritelmäksi ei riitä pelkkä suomalaisuus. Paikallista ruokateollisuutta ja maataloutta pitää puolustaa, mutta huonoa laatua ei kannata tukea. Kirjassa puheenvuoron saavat myös muun muassa Reijo Karhinen, Järki Särki -yrittäjät, maanviljelijät ja kaupan alan edustajat.

”Kun puolustamme laatua, puolustamme tulevaisuuden suomalaista ruoantuotantoa”, työryhmä tiivistää.

Jari Hanska, Henri Alén, Saara Kankaanrinta & Jarkko Lehtopelto: Suomalaisen ruoan laatukirja. Vastapaino 2020. 200 s.

Julkaisutilaisuus keskiviikkona 11.3. kello 9 alkaen Finnjävel-ravintolan salissa, Ainonkatu 3, Helsinki. Ilmoittaudu viimeistään tiistaina 10.3. kello 12, hannele.huhtala@vastapaino.fi

Tekijät:

Henri Alén on suomalainen kokki, keittiömestari ja ravintoloitsija.
Saara Kankaanrinta on ympäristövaikuttaja ja luonnonsuojelija.
Jari Hanska on politiikkaa ja taloutta seuraava freelancetoimittaja.
Jarkko Lehtopelto on yhteiskunnallisen viestinnän ammattilainen ja yrittäjä.

Haastattelupyynnöt
Hannele Huhtala
hannele.huhtala@vastapaino.fi
p. 0405727506

Arvostelukappaleet
Mikko Jämsén
mikko.jamsen@vastapaino.fi

Kirjasta on saatavilla arvostelu-pdf. Työryhmästä yhteiskuva täällä. Kuvaaja Raisa Kylli Ranta, kuvaajan nimi mainittava.

EMBARGO 11.3.

Maaliskuu lähti reippaasti käyntiin ensimmäisen Kevätseuranta-viikonlopun merkeissä 29.2.-1.3. Viikonlopun aikana havaintoja tuli pelkästään laulujoutsenista, jotka muuttavatkin jo kovaa vauhtia takaisin Suomeen. Havaintoja tehtiin niin Etelä- ja Keski-Suomessa kuin Etelä-Pohjanmaalla. 

Kuva: Antti Salovaara 

Loppuviikosta lämpötilat laskivat lähelle nollaa koko maassa ja auringonpaiste teki kevättalven säästä mukavan kirpsakan. Saatiin jopa hetkellisesti luntakin. Ilmatieteenlaitoksen kuukausiennusteen mukaan lauhat säät palaavat jälleen eteläiseen Suomeen maaliskuun alussa ja pohjoisen Suomen kylmemmät ilmat lauhtuvat maaliskuun edetessä. Tämä varmasti jouduttaa kevään etenemistä. 

Etelä- ja Länsi-Suomessa on Kevätseurantaan ilmoitettu ajankohtaan nähden hyvin varhaisia havaintoja. Alkukevään lintuhavaintoihin lukeutuu ajankohdalle tyypillisten laulujoutsenten lisäksi Helsingissä havaittu kottarainen, Sastamalassa lennellyt kiuru, sekä naurulokit Hangossa.  

Hyönteisistä ensimmäisiä havaintoja on saatu kekomuurahaisista, seitsenpistepirkosta, ruostesiiven toukista ja sitruunaperhosista. Kukkien osalta varhaiset leskenlehdet ja sinivuokot on havaittu. Myös ensimmäinen horroksesta herännyt sisilisko on nähty. Pohjoisesta Suomesta ei ole vielä tullut keväthavaintoja lukuun ottamatta kevättalven hangilla esiintyviä ruostesiiven toukkia, joita on bongattu Oulun korkeudelta. 

Keväällä luonnon herääminen tapahtuu joskus salakavalasti, varsinkin jos sääolosuhteet heittelevät laidasta toiseen. Seuraava Kevätseuranta -viikonloppu on 14.-15.3. Siihen mennessä saadaan varmasti lisää ensihavaintoja.

Olemme erityisen kiinnostuneita havainnoista, jotka tehdään Kevätseuranta-viikonloppuina, koska ne auttavat muodostamaan kattavan kuvan Suomen keväästä tietyllä ajanhetkellä. Havaintoja voi kuitenkin antaa koska vain ja aina kun jotain uutta tulee vastaan. Tulevasta viikonlopusta eteenpäin kevättä tarkkaillaan joka toinen viikonloppu 6. - 7.6. saakka. Havainnot tallentuvat Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan, josta ne ovat saatavilla tutkimuskäyttöön.

Kaikki havainnot ilmoitetaan sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.kevatseuranta.fi. Lisäksi lapsille on tarjolla oma Kevätseuranta -kortti, jossa seurataan kolmeatoista helposti tunnistettavaa lajia. Lasten tulostettavat kortit voi lähettää osoitteeseen:
Luonto-Liitto, Itälahdenkatu 22 B (3. krs.), 00210 Helsinki.

Kannustamme jakamaan havaintoja ja keväisiä kuvia myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #kevätseuranta ja @kevatseuranta 

Lisätiedot:

Malva Green, Luonto-Liiton ympäristökasvatuspäällikkö,

malva.green@luontoliitto.fi

Puh. 044 045 8898

Antti Salovaara, Luonto-Liiton aktiivi,

ans@iki.fi

Puh. 040 737 6948

Kevätseurannan omat sosiaalisen median kanavat:

www.facebook.com/kevatseuranta 

www.instagram.com/kevatseuranta

Seinäjoen ammattikorkeakoulu käynnistää sairaanhoitajakoulutuksen Alavudella. Monimuotototeutuksena tarjottavan koulutuksen hakuaika on korkeakoulujen syksyn yhteishaussa 2.9.–16.9.2020. Koulutus alkaa tammikuussa 2021 Alavus Fasadissa, ja siihen valitaan 30 opiskelijaa.

Koulutus on osa SeAMKin Maakuntakorkeakoulun ja eteläpohjalaisten kuntien yhteistyötä. SeAMK on vuosien mittaan järjestänyt seutukuntien työvoimatarpeisin pohjautuvia tutkintokoulutuksia myös omien kampustensa ulkopuolella. Sairaanhoitajien tutkintokoulutusta on aiemmin järjestetty Kauhajoella, Ähtärissä ja Alajärvellä.

Kuusiokuntien alueella on tunnistettu tarve uusille sairaanhoitajille. Nyt tarjottava koulutus on mahdollisuus jo hoitoalalla työskenteleville, mutta myös alan vaihtoa suunnitteleville.

Kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki toteaa, että sairaanhoitajakoulutus on erittäin tervetullut Alavudelle.

”Terveydenhuollossa on työpaikkoja tarjolla, ja on hienoa, että täällä voidaan opiskella ammattiin. Pidämme koulutusta arvossa. Alavus muun muassa tarjoaa harjoittelupaikkoihin tuleville korkeakouluopiskelijoille tarvittaessa asunnon”, Heinämäki kertoo.

Aiemmat kokemukset vastaavista maakunnassa toteutetuista koulutuksista ovat osoittaneet, että lähellä opiskelijoiden omaa elinympäristöä tapahtuva koulutus mahdollistaa työn, perheen ja opintojen joustavan yhdistämisen. Kotiseudullaan tutkinnon suorittaneet myös usein jäävät töihin samalle alueelle.

Toimitusjohtaja Tero Järvinen Kuusiolinna Terveys Oy:stä toteaa, että Kuusiolinna Terveydessä ollaan erittäin tyytyväisiä siitä, että tällainen koulutus käynnistyy alueellamme.

”Kuusiolinnassa on mahdollista suorittaa eri harjoittelujaksoja monipuolisesti ja samalla tutustua meihin myös työnantajana. Työvoiman tarve tulevaisuudessa kasvaa ja sairaanhoitajilla on erinomaiset mahdollisuudet työllistyä Kuusiolinnaan”, Järvinen sanoo.

Tietoa koulutuksesta, opiskelusta ja hakemisesta

Koulutuksen toteuttamisesta vastaa SeAMK Sosiaali- ja terveysala.

Opiskelupäiviä kertyy sairaanhoitaja, amk-monimuotototeutuksessa yleensä noin kaksi päivää viikossa eli noin kahdeksan lähiopetuspäivää kuukaudessa. Opinnot ovat päivisin eli eivät painotu ilta-aikaan. Opinnoissa on osia, joissa tarvitaan esimerkiksi Seinäjoella sijaitsevia työharjoittelu- ja simulaatioluokkia. Opiskelijan on siis varauduttava myös matkustamiseen.

Työharjoitteluja erilaisissa toimintaympäristöissä on (sisällöllisesti) seuraavan  lukuvuosisuunnitelman mukaisesti (ks. tarkempi kuvaus opinto-oppaasta https://www.seamk.fi/all-studies/sairaanhoitaja-amk/):

• Ensimmäisen lukukautena opiskelupäivien lisäksi kahden viikon harjoittelu jossain kolmannen sektorin paikassa.
• Toisena lukukautena on kliinisten perustaitojen harjoittelu 4 - 5 viikkoa
• Kolmantena lukukautena sisätautien tai kirurgian harjoittelu 7 viikkoa
• Neljäntenä geriatrinen / mielenterveysharjoittelut 5 + 5 viikkoa = 10 viikkoa
• Viidentenä sekä kuudentena lukukautena lasten ja vastaan- / akuutti- / poli- / harjoittelut 5 + 5 viikkoa = 10 viikkoa
• Viimeisenä seitsemäntenä lukukautena opiskelijat tekevät 9 viikon harjoittelun.

Sairaanhoitaja, amk - opintoja on keskimäärin 30 op / lukukausi eli noin 60 opintopistettä vuodessa. Koulutuksen kesto on 3,5 vuotta ja 210 opintopistettä.

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku on 2.-16.9.2020. Hakeminen tapahtuu osoitteessa www.opintopolku.fi (nettihaku sulkeutuu viimeisenä hakupäivänä klo 15.00). Hakukohteiden valintaperusteet löytyvät toukokuun lopulla Opintopolusta. SeAMKissa haettavana olevat kohteet löytyvät hakusanoilla “SeAMK syksy 2020”. Koulutuksesta järjestetään erillinen infotilaisuus Alavudella ennen syksyn yhteishakua.

Lisätietoja:

Marja-Kristiina Vaahtera
SeAMK Sosiaali- ja terveysala, koulutuspäällikkö
p. 040 830 2132
kristiina.vaahtera@seamk.fi

Terhi Ojaniemi
SeAMK Maakuntakorkeakoulu/Kuusiokunnat, korkeakouluasiamies
p. 040 680 7530
terhi.ojaniemi@seamk.fi

Liisa Heinämäki
Alavuden kaupunki, kaupunginjohtaja
p. 050 409 0830
liisa.heinamaki@alavus.fi

Tero Järvinen
Kuusiolinna Terveys Oy, toimitusjohtaja
p. 040 653 3359
tero.jarvinen@pihlajalinna.fi