Kehä I:n Laajalahden kohdan parantaminen on edennyt aikataulussa ja moottoriajoneuvoliikenteen kiertotie työmaan varrella ollut käytössä jo noin kolme kuukautta. Tänä aikana poikkeusreittiä on ajanut arviolta lähes kolme miljoonaa moottoriajoneuvoa. Ruuhkat eivät ole työmaanaikaisista liikennejärjestelyistä johtuen lisääntyneet ja tulevan kiertoliittymän tavoitteena on sujuvoittaa liikennettä entisestään.

Turvesuontien ja Kehä I:n liikennevalo-ohjattu tasoliittymä korvataan nyt maaliskuun alussa työnaikaisella kiertoliittymällä. Kiertoliittymä mahdollistaa Laajalahdensolmun eritasoliittymän ja risteyssillan rakennustyöt sekä pitää Kehä I:n liikenteen sujuvana töiden aikana. Kehä I:lle lisätään myös liikennettä jaksottavat liikennevalot ennen liikenneympyrää idästä Leppävaaran suunnasta ajettaessa. Tämä mahdollistaa Turvesuontieltä tulevien autojen liittymisen kiertoliittymään myös ruuhka-aikoina.

Liikenteensiirto uudelle kiertoliittymälle aloitetaan torstaina 5.3. noin klo 18. Liikenteenohjaajat ovat ohjaamassa liikennettä sen aikaa, että nykyiset liikennevalot ja uusi kiertoliittymä saatetaan toimintaan illan ja yön aikana. Liittymä on käytössä koko siirtymäajan ja perjantaiaamusta 6.3. lähtien liikenne kulkee kokonaisuudessaan kiertoliittymän kautta.

Kiertoliittymäjärjestely on voimassa arviolta tämän vuoden ajan. Liikennejärjestelymuutos ja kiertoliittymän ajosuunnat on kuvattu liitteenä olevassa kartassa. Lisäksi Kehä I:n idän suuntainen joukkoliikenteen pysäkki E1216 Turvesuontie siirtyy hieman muutoksen myötä. Kiertoliittymän läheisyydessä olevien pysäkkien paikat sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteydet pysäkeille on myös merkittynä karttaan.

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Jarmo Nirhamo, Väylä, puh. 029 534 3596, jarmo.nirhamo@vayla.fi

Projekti-insinööri Elina Keränen, Väylä, puh. 029 534 3637, elina.keranen@vayla.fi

Työmaainsinööri Timo Laitinen, GRK Infra Oy, puh. 050 434 2978, timo.laitinen@grk.fi

Raide-Jokeriin liittyvät tiedustelut:

raidejokeri.info/anna-palautetta

Seuraa hanketta:

Nettisivuillamme www.vayla.fi/keha-i-laajalahti

Facebookissa www.facebook.com/Keha1Laajalahti

Kehä I on pääkaupunkiseudun kehämäinen pääväylä, joka yhdistää Espoon Keilaniemen Helsingin Itäkeskukseen. Liikenteen ruuhkautuminen sekä Raide-Jokerin toteuttaminen edellyttävät toimenpiteitä välille Turvesuontie-Turunväylä. Hankkeessa rakennetaan uusi eritasoliittymä sekä lasketaan Kehä I:n tasausta. Hankkeen kustannusarvio on 30 miljoonaa euroa.

Metsähallitus juhli viime vuonna 160-vuotista historiaansa kestävien tekojen merkeissä. Onnistuneen vuoden aikana edistettiin laajasti vastuullisuutta ja lisättiin alueiden elinvoimaa sekä ihmisten hyvinvointia. Uusi strategiakausi alkaa tänä vuonna ja Metsähallitus kehittää toimintaansa yhä vahvemmin vastaamaan globaaleihin haasteisiin.

”Työmme viime vuonna tuotti tulosta sekä ekologisen, taloudellisen että sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Globaalit teemat, kuten ilmastonmuutos sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, näkyivät entistä vahvemmin Metsähallituksen toiminnassa. Käynnistimme koko Metsähallitusta kattavan ilmasto-ohjelman ja liiketoiminnan panostus luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen kasvoi lähes 12 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna”, kertoo pääjohtaja Juha S. Niemelä.

Metsähallituskonsernin liikevaihto vuonna 2019 oli 368,5 ja tulos 129,2 miljoonaa euroa. Metsähallitus saavutti sille asetetun 138,9 miljoonan euron tuloutustavoitteen valtiolle vuoden 2019 tuloksesta.

Metsätaloudessa vuosi oli markkinatilanteesta johtuen vaihteleva. Tilanteesta huolimatta metsätalous ylsi 2010-luvun toiseksi parhaaseen toiminnalliseen tulokseensa. Metsähallituksen hakkuumäärät määritellään alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa yhdessä eri sidosryhmien ja toimijoiden kanssa. Hyvä tulos saavutettiin lisäämättä hakkuumäärää. Erityishakkuiden osuus Metsähallituksen uudistushakkuista oli suurin kymmeneen vuoteen, kolmasosa uudistettiin jatkuvapeitteisin hakkuin.

Osana ilmasto-ohjelmaa Metsähallitus perusti eri puolille Suomea kolme suurta, 5000 hehtaarin jatkuvan kasvatuksen havaintoaluetta. Alueilla tehdään monipuolisesti tutkimusyhteistyötä eri tahojen kanssa. Metsätaloudessa pilotoitiin tekoälyn hyödyntämistä toimenpidesuunnittelussa. Lupaavien tulosten myötä kokeilua mahdollisesti laajennetaan.

Tuulivoimassa ja kaivannaisliiketoiminnassa jatkui positiivinen vire. Malminetsintähehtaarien määrä on voimakkaassa kasvussa erityisesti Lapin alueella. Nyt etsitään perinteisten metallien lisäksi myös akkumineraaleja. Metsähallitus on ollut mukana hankekehittämässä yli kymmentä prosenttia Suomeen vuoden 2019 loppuun mennessä asennetusta tuulivoimakapasiteettista. Viime vuonna aloitettiin Piiparinmäelle Oulujärven eteläpuolelle tähän mennessä Suomen suurimman tuulivoimapuiston rakentaminen. Puiston tuottamasta sähköstä puolet menee jatkossa Googlen Haminan palvelinkeskuksen käyttöön.

Luonnon virkistyskäytön ja eräilyn suosio jatkoi kasvuaan. Metsähallituksen kansallispuistoissa ja muissa yleisökohteissa vieraili viime vuonna 8,2 miljoonaan kävijää. Erällä vietettiin valtion alueilla 1,9 miljoonaa vuorokautta, joista maksullisen eräluvan hankkineiden osuus oli yli 480 000 vuorokautta. Käyntimäärät ja eräpäivät heijastuivat myös paikallistalouteen: kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja muiden kohteiden rahankäytön vaikutukset olivat 305 miljoonaa euroa ja eräasiakkaiden 46,7 miljoonaa euroa.

Vuoden 2019 lopussa Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien vuosittaista perusrahoitusta korotettiin 7,5 miljoonaa euroa ja tulevaisuusinvestointeihin osoitettiin 19,2 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Lisärahoitusta tullaan käyttämään suojelualueiden luontokartoituksiin ja elinympäristöjen parantamiseen sekä luontokohteiden retkeilyrakenteiden parantamiseen ja korjausvelan lyhentämiseen.

Metsähallituksen hallinnassa olevilla valtion vesillä on merkittävä rooli kotimaisen kalan tuotannon lähteenä. Kalastuselinkeinoa halutaan tukea ja tänä vuonna valmistuu selvitys kaupallisen kalastuksen yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta merkityksestä. Sukupuuttoon metsästetyn metsäpeuran palauttaminen Suomen luontoon jatkuu. Viime vuonna vapautettiin ensimmäiset yksilöt lajien aikaisemmille asuinsijoille eteläiselle Suomenselälle.

Hyviä toimintatapoja, ilmastotekoja ja yhdenvertaisuutta edistettiin

Metsähallitus edisti vuoden aikana laajasti sosiaalista vastuuta ja julkaisi yhtenä ensimmäisistä valtionhallinnon toimijoista toimintatapaohjeen sekä uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman osana vastuullisuusohjelmaa.

”Onnistuneen vuoden jälkeen jatkamme vastuullisen toimintamme vahvaa kehittämistä vastaamaan ja ratkaisemaan globaalista toimintaympäristöstä nousevia haasteita. Uusi työn alla oleva strategiamme tulee asemoimaan toimintamme yhä tiiviimmin globaaleihin viitekehyksiin, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin. Tavoitteenamme on varmistaa, että kaikilla - myös tulevilla sukupolvilla - on mahdollisuus nauttia luonnosta ja sen luomasta arvosta”, kertoo Niemelä tulevasta.

Tutustu Metsähallituksen vuoteen 2019 ja lue lisää toiminnasta juuri ilmestyneestä Metsähallituksen vuosikertomuksesta (www.metsa.fi/documents/10739/25728341/vuosikertomus2019.pdf)

Lisätietoja:
Pääjohtaja Juha S. Niemelä, puh. 020 639 4201

Perinteistä talvipäivää vietetään jälleen Jämsän kaupungin ja monien yhteistyökumppaneiden tarjoamana Länsi-Himoksen rinteillä ke 11.3.2020 klo 9.30 – 13. Tapahtuma on avoin kaikille erityisliikkujille, niin lapsille kuin aikuisillekin sekä heidän ystävilleen. Yhteistyökumppanit tarjoavat päivän aktiviteetit maksutta ja järjestäjien puolesta tarjotaan osallistujille mehu ja makkara.

Osallistujien on hyvä ottaa mukaan oma kaulanauha toimintapassia varten. Tapahtuman lajivalikoima tarjoaa jokaiselle jotakin mukavaa: Hevosajelua, monoheittoa, monotanssit, mönkijäajelua, lumileikkejä, lumimaailma Lumila aktiviteetteineen ja paljon muuta hyvässä seurassa. Osallistujia ei ole vakuutettu järjestäjien toimesta.

Ilmoittautumiset liikunnanohjaaja Tommi Kuroselle pe 6.3.2020 mennessä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
liikunnanohjaaja Tommi Kuronen
p. 040 861 7023

Taiteellinen mustavalkokuva, jossa alastomat nuoret miehet juoksevat loppukesän viljapellolla. Isokyröläistislaamon mainoskuva on kuin hyvä visuaalinen kiteytys uudesta maaseudun paikkaseksikkyyden käsitteestä.

– Paikkaseksikkyys on uusi rohkea tapa käsitteellistää maaseutua. Uudenlainen visuaalisuus, urbaani elämä ja uusi sukupolvi luovat yhdessä uusia merkityksiä ja mielikuvia maaseudusta. Mielikuvissa korostuvat selkeys, minimalistisuus ja urbaanin elämäntyylin sekoittuminen maaseudun perinteiseen merkitysmaailmaan, kertovat Vaasan yliopiston tutkijat Niklas Lundström, Tuomas Honkaniemi ja Henna Syrjälä.

Vaasan yliopiston monitieteisessä tutkimuksessa analysoitiin yrityksiä, jotka hyödyntävät maaseudun paikkaseksikkyyttä markkinointiviestinnässään. Näitä löytyi etenkin kuluttajatuotteita valmistavista yrityksistä kuten Kyrö Distillery, hunajaa valmistava Sugardaddies, huonekaluyritys Hakola ja käsitöiden Myssyfarmi. Tutkimushanke sai rahoitusta Koneen säätiöltä.

Tutkimuksen mukaan alkoholin valmistus, kosmetiikka, ruoka ja elintarvikkeet, vaatetus ja tekstiilit, huonekalut ja design olivat tyypillisimmät paikkaseksikkyyttä markkinoinnissaan käyttävät alat.

– Usein ajatellaan, että maaseutu on takaperoinen eikä herätä mitään kiinnostusta. Nämä yritykset ovat onnistuneet kääntämään tämän positiiviseksi, ne ovat pystyneet sanoittamaan ja visualisoimaan maaseutua mielikuvien kautta, kertoo aluetieteen alalta tutkimusta tehnyt Lundström.

Kaikki haastatellut yritykset käyttivät visuaalisuutta brändinrakennuksessaan puhutellen trenditietoista, urbaania ja nuorta kuluttajaa.

– Y-sukupolvi luo maaseudusta uudenlaista kuvaa, jossa aitouden, avoimuuden, ekologisuuden, eettisyyden ja pienuuden teemat nivoutuvat tiiviisti toisiinsa, tutkijat toteavat.

Osa yrityksistä leikitteli suomalaisen maaseudun pysähtyneisyydellä ja vinoutuneella ikärakenteella, kuten Koskenkorva Vodkan huomiota saaneet mainosvideot YouTubessa.

– Pöytyäläisessä Myssyfarmissa mummot kutovat pipoja sloganinaan ”Knitted by grannies. How uncool is that?”, sanoo markkinoinnin yliopistotutkija Henna Syrjälä.

Syrjälä tutki kuluttajien näkemyksiä paikkaseksikkyyttä hyödyntävistä yrityksistä.

– Maaseudulla asuvat olivat ylpeitä yrityksistä, jotka edustivat omaa paikkakuntaa: ”Totta kai tuetaan naapuria”. Kaupunkilaisten asenteissa näkyi underdog-ilmiötä eli sympatiaa altavastaajille. Halutaan auttaa heikompiosaisia, pientuottajia.

– Vastuullisuus on nyt pinnalla. Siihen liittyy myös se, että haluamme paikallisesti tehtyjä tuotteita ja palveluita. Tämä näkyy vaikkapa siinä, että McDonalds on lähtenyt Vaasan keskustan paraatipaikalta ja tilalle on tullut pieniä laadukkaita toimijoita, jotka käyttävät lähellä tuotettua lihaa, sanoo Syrjälä.

Kuvateksti: Tutkijatohtori Niklas Lundström, yliopistotutkija Henna Syrjälä ja tohtorikoulutettava Tuomas Honkaniemi havaitsivat, että paikkaseksikäs markkinointi puree etenkin Y-sukupolven edustajiin. Kuva: Satu Aaltonen (painokelpoinen kuva linkkinä alla)

Lisätiedot:

Niklas Lundström, hankkeen vetäjä, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8381, niklas.lundstrom(at)univaasa.fi
Henna Syrjälä, yliopistotutkija, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8483, henna.syrjala(at)univaasa.fi
Tuomas Honkaniemi, tohtorikoulutettava, Vaasan yliopisto, tuomas.honkaniemi(at)univaasa.fi

Lisälukemista aiheesta tiedejulkaisuissa:

Honkaniemi Tuomas, Niklas Lundström & Olli-Pekka Viinamäki (2019) Neolokalismista kohti maaseudun paikkaseksikkyyttä – Millaista tarinaa yritykset kertovat maaseudusta? Terra 131:1, 19-32 https://terra.journal.fi/article/view/76585

Lundström Niklas, Tuomas Honkaniemi & Olli-Pekka Viinamäki (2019) Maaseutu yritysimagossa. Visuaalisuudesta uutta potkua maaseudulle. Maaseudun uusi aika 1/2019, s. 7-25
http://www.mua-lehti.fi/maaseutu-yritysimagossa/

Suomen merimuseo julkaisee kuuden historiallisen laivahylyn 3D-mallit. Hylyt sijaitsevat Ruotsinsalmessa Kotkan edustalla. Malleista neljä on jo nähtävillä verkossa, ja kaksi muuta julkaistaan myöhemmin keväällä. Hylkyjen kuvauksia, 3D-mallinnusta ja tutkimustyötä on tukenut Alfred Kordelinin säätiö.

Kohteista tunnetuin on venäläinen saaristofregatti St. Nikolai. Alus upposi Varissaaren eteläpuolelle Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa vuonna 1790. Muut kohteet ovat Lehmäsaaren pohjoispuolella sijaitseva Jollahylyksi kutsuttu hylky, sen lähistöllä oleva niin sanottu Tykkisluuppi, Lehmäsaaren luoteiskärjen hylky sekä Ämpyrin ja Vassaaren väylän hylyt. Valitut hylyt ovat meriarkeologisen tutkimuksen kannalta kiinnostavia, ja valinnassa on hyödynnetty aiempien tutkimusten ja tarkastusten tietoja.

Hylkyjen kuvauksia, 3D-mallinnusta ja tutkimustyötä on tukenut Alfred Kordelinin säätiö. Säätiö on rahoittanut Suomen merimuseon hanketta Kadonnut Ruotsinsalmi – Svensksund AD 1790. Ruotsinsalmen historiaa ja 3D-mallinnoksia käsiteltiin Svensksund AD 1790 – The Changing Faces of Svensksund -seminaarissa Merikeskus Vellamossa 3.–4.3.

Tarkat mallit auttavat tutkimuksessa

Ruotsinsalmen alueella on kymmeniä hylkyjä, jotka ovat peräisin vuosina 1789 ja 1790 käydyistä Ruotsinsalmen meritaisteluista. Taistelut olivat osa Kustaan sotaa (1788–1790), jossa Ruotsi ja Venäjä mittelivät suurvalta-asemasta Itämerellä. Kahden meritaistelun jäljiltä meren pohjassa arvellaan olevan noin 60 erikokoista hylkyä, joista 19 on löydetty. Monet hylyistä ovat hajonneet pahasti ja ovat vaarassa hajota entisestään, joten hylkyjen nykyisen kokonaisuuden tallentaminen on tärkeää.

Tarkat 3D-mallit helpottavat hylkyjen tutkimista ja tunnistamista, sillä ne antavat valokuvia ja videoita paremman kokonaiskuvan yksittäisestä hylystä. Lisäksi tarvitaan usein dendrokronologinen eli puun vuosirenkaisiin perustuva ajoitusnäyte. 3D-mallinnosten avulla Ruotsinsalmen meritaisteluiden merenalaisten jäänteiden tutkimus on ottanut ison harppauksen eteenpäin. Näin myös tulevien tutkimussukellusten suunnittelu sekä hylkyjen jatkotutkimus helpottuvat.

Ruotsinsalmen hylkyihin, meritaisteluihin sekä taisteluiden jälkeen rakennetun linnoituskaupungin elämään voi tutustua Suomen kansallismuseon ja Kymenlaakson museon tuottamassa Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä, joka avautuu Merikeskus Vellamossa Kotkassa 20.5.2020.

Mallinnetut hylyt

Hylkyjen 3D-mallit on julkaistu kaikille avoimessa Sketchfab-palvelussa. Neljä on jo katsottavissa, ja kaksi muuta mallia julkaistaan myöhemmin keväällä. Mallit on tarkoitus julkaista myöhemmin myös avoimena datana, jota kuka tahansa voi hyödyntää.

St. Nikolain, Jollahylyn, Tykkisluupin ja Lehmäsaaren luoteiskärjen hylyn vedenalaiset kuvaukset ja 3D-mallintamisen suoritti Cerella Oy Suomen Merimuseon toimeksiannosta. Ämpyrin ja Vassaaren väylän hylkyjen kuvauksista ja 3D-mallinnuksesta vastasivat Museoviraston meriarkeologit.

St. Nikolai

Vuonna 1790 uponneen venäläisen fregatti St. Nikolain hylky sijaitsee laivaväylällä ja kuluu koko ajan. Se löydetttiin 1948. Alusta on tutkittu vuosikymmenten aikana, ja siitä nostettu paljon rakenneosia ja esineistöä. Vedenalainen näkyvyys hylyn kohdalla on yleensä huono, eikä hylystä ole juuri lainkaan kuva-aineistoa. Kuvauksen ja 3D-mallintamisen avulla saatiin tallennettua hylyn kokonaisuus tällä hetkellä.

3D-malli: https://skfb.ly/6QIu7
Lisää: www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1108

Tykkisluuppi

Tykkisluupiksi nimetty hylky on löytynyt vuonna 1990. Sen on aiemmin havaittu muistuttuvan rakenteeltaan jotain muuta alustyyppiä. Tutkimalla 3D-mallia sekä taistelusta kertovia arkistolähteitä voidaan päätellä, että kyseessä on todennäköisesti venäläisen puolikaleeri Zlobnaian hylky. Tähän viittaa kölin muoto sekä ruotsalaisista lähteistä löytynyt maininta, että paikalle on uponnut ”galjot” eli puolikaleeri. Puolikaleerit olivat soudettavia veneitä, joiden pituus oli noin 21 metriä.

3D-malli: https://skfb.ly/6QI9Z
Lisää: www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1116

Lehmäsaaren luoteiskärjen hylky

Lehmäsaaren luoteiskärjen hylky löydettiin kesällä1992. Sen arveltiin aiempien tutkimusten pohjalta liittyvän Ruotsinsalmen meritaisteluihin. Uutta 3D-mallia tutkimalla on voitu päätellä aluksen olevan rakenteensa perusteella todennäköisesti venäläinen tykkijolla.

3D-malli: https://skfb.ly/6QIuo
Lisää: www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1128

Vassaari

Hylky sijaitsee Kuutsalon ja Vassaaren välisen vilkkaasti liikennöidyn väylän pohjassa, noin kuuden metrin syvyydessä. Hylky on noin 16 metriä pitkä ja 5 metriä leveä. Siitä on säilynyt rungon pohjaosa, joka kohoaa pohjasta noin metrin. Hylkyä ei ole vielä tunnistettu.

3D-malli: https://skfb.ly/6QBOY
Lisää: www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000036650

Jollahylky

Jollahylky on löytynyt vuonna 1992. Se tiedettiin aiempien havaintojen perusteella hauraaksi. Nimi viittaa hylyn alla olevaan laivaveneeseen tai jollaan. Ajoitusnäyte on vahvistanut, että se on Ruotsinsalmen meritaisteluiden ajalta ja todennäköisesti venäläistä alkuperää. Hylyn kuvauksen ja 3D-mallinnuksen tavoitteena oli tallentaa hylyn nykytila ja saada aineistoa jatkotutkimuksia varten. Venäläisten lähteiden mukaan paikalle on vuoden 1790 taistelussa uponnut venäläinen puoliproomu Lev eli Leijona. Levistä ei ole säilynyt piirroksia, mutta sen pituudeksi on ilmoitettu 33,6 m ja leveydeksi 10,1 m. Tiedot sopivat yhteen säilyneen hylyn pituuden kanssa, joka on noin 30 m. Levin rakennusajasta on olemassa ristiriitaista tietoa, mutta Lev ja neljä muuta samankaltaista alusta valmistui Pietarin telakalta vuosina 1789–1791.

3D-malli tulossa myöhemmin keväällä: https://sketchfab.com/MuseovirastoMeriarkeologia
Lisää: www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1114

Ämpyri

Hylky sijaitsee Ämpyrin saaren koilliskulman edustalla noin viiden metrin syvyydessä. Kyseessä on puisen aluksen hylky, joka on noin 20 metriä pitkä ja 6 metriä leveä. Hylky löydettiin kesällä 2019. Syksyllä 2019 otettujen puunäytteiden perusteella hylky ajoittuu 1800-luvun jälkipuolelle.

3D-malli tulossa myöhemmin keväällä: https://sketchfab.com/MuseovirastoMeriarkeologia
Lisää: www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000035323

Lisätietoa

Suomen merimuseon projektitutkija Marcus Lepola, p. 0295 33 6500, marcus.lepola@kansallismuseo.fi

Museoviraston intendentti, meriarkeologi Päivi Pihlanjärvi, puhelin 0295 33 6209, paivi.pihlanjarvi@museovirasto.fi

Suomen merimuseon intendentti Pia Paukku, puhelin 0295 33 6480, pia.paukku@kansallismuseo.fi

Alfred Kordelinin säätiö
https://kordelin.fi/

Kaikki 3D-mallit Sketchfabissa
https://sketchfab.com/MuseovirastoMeriarkeologia

Valokuvia 3D-malleista mediakäyttöön. Kuvat: Richard Eller/Cerella Oy.
https://museovirasto.kuvat.fi/kuvat/Medialle/Ruotsinsalmen+hylyt/

Kadonnut Ruotsinsalmi – Svensksund AD 1790 -projekti:
https://www.kansallismuseo.fi/en/suomenmerimuseo/hankkeet/ruotsinsalmi-1790

Svensksund AD 1790 – The Changing Faces of Svensksund -seminaari Merikeskus Vellamossa 3.–4.3. https://www.facebook.com/Svensksund/

Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely 20.5.2020 alkaen
http://kohtalonaruotsinsalmi.fi/

Ruotsinsalmen meritaistelualue Kyppi.fissä. Sisältää myös alueen muiden hylkyjen tietoja. www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018473

Lehdistötiedote – julkaisuvapaa 4.3.2020 kello 11.00

Uusi tutkimus paljastaa brändien vaikutukset kuluttajien tunteisiin ja käyttäytymiseen. Brändin emotionaalista arvoa kuvaava indeksi toi selviä eroja toimialaparien välille: OP jätti taakseen Nordean, Neste Fortumin, Tokmanni Stockmannin ja Finnair VR:n.

”Brändien emotionaalinen arvo” -tutkimus avaa rikkaan näkymän kuluttajien tunteisiin brändejä kohtaan. Tulokset läpivalaisevat uudella tavalla inhimillisiä kokemuksia, merkityksiä, käyttäytymistä, sitoutumista ja kilpailua.

Tutkimuksen kohteeksi valittiin 16 parivaljakkoa eri toimialoilta yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Tutkimuksen toteuttivat Asiakkuusmarkkinointiliitto (ASML) ja NayaDaya Oy yhteistyössä markkinatutkimusyhtiö Norstatin kanssa. Keskeisenä mittarina on tieteelliseen tutkimukseen perustuva Emotional Value Index (EVI), joka analysoi tunteita ja ennakoi positiivista, sitoutuvaa ja yhteisöllistä käyttäytymistä brändejä kohtaan.

EVI-arvolla mitattuna kärkiviisikkoon nousivat Aurinkomatkat, Tokmanni, S-market, Valio ja K-market. Eniten ylpeyttä herätti Puolustusvoimat ja ihailua poliisi. Vahvasti sitouttavaa kiinnostusta loivat eniten Aurinkomatkat, Makia ja Yle. Positiivisin brändi oli S-market, sitouttavin Makia. Pikaruokabrändien vaikutukset olivat ristiriitaisia: mielihyvää herätti eniten Hesburger, syyllisyyttä ja katumusta McDonald’s.

”Tutkimuksen yleisin tunne oli arkinen tyytyväisyys, joka kuvaa tarpeiden riittävää täyttymistä mutta sitouttaa heikosti. Perustyytyväisyys on itse asiassa riski, tunneälykkäille brändeille on tarjolla kilpailuetua”, toimitusjohtaja Jari Perko Asiakkuusmarkkinointiliitosta (ASML) sanoo.

Vain neljännes tunteista oli negatiivisia, vaikutukseltaan useimmiten lamauttavia. Yleisimpiä kielteisiä tunteita olivat pettymys, halveksunta ja häpeä. Tunteet jakautuivat osin jyrkästi: mm. Fortumin, Mehiläisen ja Stockmannin brändikokemukset olivat vahvasti polarisoituneita. Henkilökohtainen kokemus vaikutti tuloksiin vaihtelevasti – esimerkiksi Tokmannin emotionaalinen arvo kasvoi voimakkaasti asiakkaiden omien kokemusten myötä.

”Kiinnostavaa oli myötätunnon esiin nouseminen. Myötätunto on tunne, joka lisää yhteisöllisyyttä ja siihen liittyy halu auttaa. Myötätuntoa herättivät esimerkiksi kaupungit ja kunnallinen terveyskeskus. Yritysbrändeistä eniten myötätuntoa herättivät Stockmann ja VR”, kertoo kauppatieteiden tohtori ja asiakaskokemuksen asiantuntija Minna Killström.

”Tutkimuksen julkaiseminen on lähtölaukaus uudenlaiselle realismille brändikokemusten mittaamisessa, ymmärtämisessä ja kehittämisessä. Tunnedata kertoo, miten brändilupaukset on lunastettu ja ennakoi, miten kuluttajat tulevat käyttäytymään. Starttaamme jatkuvat toimialatutkimukset tänä keväänä. Pyrimme tuottamaan kilpailuetua vastuullisille brändeille ja skaalaamaan palvelua globaaliksi”, CEO & Co-founder Timo Järvinen NayaDaya Oy:stä toteaa.

Mukana tutkimuksessa ovat Arla, Atria, Aurinkomatkat, Elisa, Finnair, Fortum, Hesburger, Ikea, Isku, K-market, Kunnallinen terveyskeskus, Lahden kaupunki, Makia, Marimekko, McDonald’s, Mehiläinen, MTV, Neste, Nordea, OP, Poliisi, Puolustusvoimat, S-market, Saarioinen, Stockmann, Telia, Tokmanni, TUI, Valio, Vantaan kaupunki, VR ja Yle.

Liite: Tulosraportti – brändien emotionaalinen arvo

Lisätiedot:

Timo Järvinen, CEO, Co-founder, NayaDaya Oy, puh. 040 505 7745, timo@nayadaya.com
Jari Perko, toimitusjohtaja, Asiakkuusmarkkinointiliitto (ASML), puh. 040 565 9700, jari@asml.fi

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Jarmo Nirhamo, Väylä, puh. 029 534 3596, jarmo.nirhamo@vayla.fi

Projekti-insinööri Elina Keränen, Väylä, puh. 029 534 3637, elina.keranen@vayla.fi

Työmaainsinööri Timo Laitinen, GRK Infra Oy, puh. 050 434 2978, timo.laitinen@grk.fi

Raide-Jokeriin liittyvät tiedustelut:

raidejokeri.info/anna-palautetta

Seuraa hanketta:

Nettisivuillamme www.vayla.fi/keha-i-laajalahti

Facebookissa www.facebook.com/Keha1Laajalahti

Tutustu Metsähallituksen vuoteen 2019 ja lue lisää toiminnasta juuri ilmestyneestä Metsähallituksen vuosikertomuksesta (www.metsa.fi/documents/10739/25728341/vuosikertomus2019.pdf)

Lisätietoja:
Pääjohtaja Juha S. Niemelä, puh. 020 639 4201

HELCOM-maiden (Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio) edustajat ja sidosryhmät kokoontuivat eilen Helsinkiin käsittelemään ehdotuksia Itämeren toimintasuunnitelman (Baltic Sea Action Plan) päivittämiseksi. Nykyisen toimintasuunnitelman hyväksyivät kaikki Itämeren maat vuonna 2007, jolloin tavoite Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi ja merialueiden suojelemiseksi asetettiin vuoteen 2021.

Tavoitteeseen on enää vuosi aikaa, mutta maat ovat vielä kaukana niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta: Vuonna 2018 tehdyn arvion mukaan vain 24 prosenttia suojeluohjelman 177 kansallisesta toimenpiteestä oli toteutettu ja 60 prosenttia oli osittain toteuttamatta. Kaikkien maiden yhteisistä toimenpiteistä sen sijaan 68 prosenttia on arvion mukaan toteutunut.

”Ohjelma on tärkeä työkalu Itämeren suojelussa, mutta se ei ole riittävän kunnianhimoinen ja sen täytäntöönpano on ollut riittämätöntä”, WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan toteaa.

"Itämeren tila on niin heikko, että se ei kestä enempää ihmisen luomia paineita vaan suojelutoimia tulee tehostaa", lisää erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Varjosuunnitelma varautuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin

Vastauksena toimimattomalle Itämeren suojeluohjelmalle ympäristöjärjestöt esittävät tänään Helsingin komission kokouksessa ”varjosuunnitelman”, jonka noudattaminen olisi välttämätöntä Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi, Itämeren monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi. WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto yhdessä Coalition Clean Balticin kanssa vaativat Itämeren maita ottamaan varjosuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet mukaan päivitettyyn toimintasuunnitelmaan.

“Itämeren rehevöitymistä ei ole lupauksista huolimatta saatu pysäytettyä. Kulunut sateinen talvi ja sen myötä lisääntynyt ravinnehuuhtouma on hälyttävä esimerkki siitä, minkälaisia haasteita ilmastonmuutos tuo mukanaan”, Ryan sanoo.

Vuonna 2007 laaditussa toimintasuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä muun muassa Itämeren rehevöitymisen hillitsemiseksi, monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä meriliikenteen haittojen estämiseksi. Järjestöjen varjosuunnitelma sisältää toimenpide-ehdotuksia kaikille samoille osa-alueille kuin alkuperäinenkin, mutta sen vaatimukset ovat kunnianhimoisempia. Järjestöt vaativat muun muassa, että 30 prosenttia Itämeren merialueista tulisi suojella.

”Kattavalla suojelualueverkostolla turvataan vedenalaisen luonnon monimuotoisuus, sillä riittävän suuret ja toisiinsa kytkeytyneet suojelualueet auttavat lajeja selviytymään muuttuvassa ilmastossa ja ihmisen toiminnasta aiheutuvan paineen alla”, Ryan perustelee.

Esimerkkejä varjosuunnitelman suosituksista:

SUOJELUALUEET

Merialueiden suojelutavoitetta tulee kiristää niin, että vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia Itämeren merialueista on suojeltuja. Suomessa tämän tavoitteen saavuttamista edistäisivät esimerkiksi Porkkalan kansallispuiston perustaminen, merialueiden lisääminen Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon ja Suomen vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden huomioiminen suojelualueverkoston kehittämisessä.

VAELLUSKALAT

Vaelluskalojen esteetön pääsy jokiin ja vesivoimapatojen takana oleville lisääntymisalueilleen on varmistettava päivittämällä kansalliset vesilainsäädännöt niin, että niissä huomioidaan EU:n vesipuitedirektiivin vaatimukset esteettömyydestä sekä lisäämällä kaikille padoille velvoite kalateiden rakentamiseen.

REHEVÖITYMINEN

Rehevöitymisen estämiseksi maataloudessa tulisi edistää suljettua ravinnekiertoa ja ravinteiden kierrätystä. Lisäksi eläinten tehotuotantoa tulisi rajoittaa. Meriliikenteen aiheuttamien ravinnepäästöjen vähentämiseksi tulisi uusia päästökieltoja asettaa harmaille vesille ja ruokajätteelle. Lisäksi jätevesien päästökielto tulisi laajentaa koskemaan myös rahtialuksia.

Tutustu järjestöjen varjo-ohjelmaan

Lue lisää HELCOMin Baltic Sea Action Planista

Lisätiedot:

Vanessa Ryan, meriasiantuntija WWF, 040 763 0000, vanessa.ryan@wwf.fi

Tapani Veistola, erityisasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto, 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

Lahden Tilakeskus ja SRV ovat allekirjoittaneet sopimuksen Lahden kaupungintalon perusparantamisesta ja uudistamisesta. Allianssina toteutettavan hankkeen kustannusarvio on 18,6 miljoonaa euroa. Hanke käynnistyy välittömästi vuoden kestävällä kehitysvaiheella, minkä jälkeen hanke siirtyy SRV:n tilauskantaan.

Allianssin toteuttajaosapuolena toimii SRV, ja suunnitteluosapuolen muodostaa kolmikko Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy, Granlund Oy ja Ideastructura Oy. Kehitysvaiheen aikana edistetään hankkeen suunnittelua sekä tehdään valmistelevia töitä. Rakentaminen alkaa kesällä 2021 ja rakennus otetaan käyttöön arviolta keväällä 2023.

- Uudistamme Lahden paraatipaikalla sijaitsevan kiinteistön sen alkuperää kunnioittaen. Lahden kaupungintalo on kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus. Aiemmin olemme tehneet vaativia saneerauksia myös useissa muissa historiallisissa kiinteistöissä, kuten Brondan kulmassa, Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa ja Kaisa-talossa sekä Helsingin kaupunginteatterissa, SRV:n yksikönjohtaja Antti Raunemaa kertoo.

Perusparannettavan rakennuksen laajuus on 3930 neliömetriä. Rakennuksessa on 4 kerrosta, joista alin pohjakerros on osittain maanpinnan alapuolella ja ylin sisustettu korkean vesikaton sisään ullakolle. Perusparannuksen tavoitteena on uudistaa talotekniikkaa sekä muokata tilat vastaamaan nykyisiä tilatarpeita sekä tilojen toiminnallisia vaatimuksia. Perusparannus toteutetaan rakennuksen eri aikakausien rakennushistoriaa vaalien. Samalla parannetaan rakennuksen toimivuutta ja viihtyisyyttä, sekä saavutettavuutta, jotta rakennus olisi nykyistä aktiivisempi osa kaupunkilaisten arkea.

- Lahden Tilakeskus on valinnut kaupungin merkittävän julkisen arvorakennuksen toteutusmuodoksi projektiallianssin tavoitteenaan yhdistää suunnittelijoiden, toteuttajien ja tilaajan voimavarat hankkeen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi sekä laadullisesti, että kustannustehokkaasti, toteaa Lahden Tilakeskuksen projektipäällikkö Sari Honkanen.

Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1912 valmistunut Lahden kaupungintalo on ollut aikansa monitoimitalo tarjoten tiloja monille kaupungin toiminnoille. Rakennus kuuluu Mariankadun seremonia-akseliin, joka on merkitty maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luetteloon ja listattu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Alkuperäisistä toiminnoista on jäljellä valtuustosali, joka on pysynyt samassa käytössä talon 107-vuotisen historian ajan.

Lisätietoja

Antti Raunemaa, yksikönjohtaja, SRV, p. 040 564 4105, antti.raunemaa@srv.fi
Heidi Tetteh, viestintäpäällikkö, SRV, p. 040 662 3220, heidi.tetteh@srv.fi
Sari Honkanen, projektipäällikkö, Lahden Tilakeskus, p. 044 416 3540, sari.honkanen@lahti.fi
Aki Davidsson, pääsuunnittelija, Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy, aki.davidsson@arkdt.fi
Rami Tuokko, Allianssiasiantuntija, Vison Oy, rami.tuokko@vison.fi

Dennis-myrskyn piiskatessa helmikuisen Reykjavikin katuja, perehtyi kolmen dosentin tutkijaryhmä vähäväkisen saaren lähihistoriaan ja sen lapsuutta, nuoruutta ja kasvatusta koskeviin oletuksiin. Matkan tavoitteena oli löytää vastauksia mm. kysymyksiin, millaisia toimenpiteitä paljon puhuttuun Islannin malliin on kuulunut ja millaiseksi sen vaikuttavuus on tutkimustiedon valossa arvioitu. Matkaseurueen jäsenet, Nuorisotutkimusverkoston vastaavat tutkijat Tomi Kiilakoski ja Mikko Salasuo sekä lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen valottavat matkaraportissaan mallin yhteiskunnallisia taustoja ja pohtivat saarivaltiossa tehtyjen ratkaisujen soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin.

Keskeisiä havaintoja mallista suomalaisittain tarkasteltuna ovat mm. sen vahva aikuisvetoisuus, nuorten jääminen toimenpiteiden kohteiksi sekä mallin taustalla aistittava epäluottamus nuorten keskinäistä ja valvomatonta yhdessäoloa kohtaan. Lähtökohta on ristiriidassa suomalaisen nuorisopolitiikan perusajatuksen kanssa, jonka mukaan nuorten omaehtoinen kansalaistoiminta tuottaa positiivisia vaikutuksia niin nuorille yksilöinä, kuin yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Suomen mallia kehitettäessä onkin tarpeen käydä läpiluotaava periaatekeskustelu siitä, miten tunnustamme nuorten vertaisoppimisen arvon sekä turvaamme lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuudet jo mallin valmisteluvaiheessa.

Lue Näkökulma:

Jääkaappimagneetteja tulen ja jään maassa - Islannin mallia etsimässä
Tomi Kiilakoski, Elina Pekkarinen & Mikko Salasuo

Lisätiedot

Vastaava tutkija Tomi Kiilakoski
Nuorisotutkimusverkosto
tomi.kiilakoski@nuorisotutkimus.fi

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen
lapsiasiavaltuutettu@oikeus.fi

Vastaava tutkija Mikko Salasuo
Nuorisotutkimusverkosto
mikko.salasuo@nuorisotutkimus.fi

Nuorisotutkimusverkosto tuottaa monitieteistä tutkimusta ja vaikuttaa tutkimuksillaan yhteiskuntapolitiikkaan sekä nuorten parissa tehtävän työn kehittämiseen. Näkökulma-kirjoitussarja avaa Nuorisotutkimusverkostossa tehtävän tutkimuksen tuloksia yhteiskunnallisiksi puheenvuoroiksi ja kannanotoiksi. Näkökulmat sisältävät paitsi uutta tietoa nuorista, myös politikkaan ja käytännön toimintaan suunnattuja ehdotuksia. Ne tarjoavat tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun tueksi ja paremman maailman rakentamiseksi.

Kaikki ilmestyneet Näkökulmat ovat luettavissa Nuorisotutkimusseuran verkkosivuilla osoitteessa www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma.

Veikkolan meluesteiden rakentaminen aloitetaan keskiviikkona 4.3. Tällöin alkavat myös urakan aikaiset liikennejärjestelyt ja kiertoteiden rakentaminen. Nämä on opastettu hankealueella autoilijoille ja muulle liikenteelle.

Hankealueen nopeusrajoitus alennetaan 60 km/h. Pyydämme kaikkia noudattamaan annettuja nopeusrajoituksia, sillä ne vaikuttavat urakoitsijoiden turvallisuuteen ja työn etenemiseen. Nopeuden alennus tehdään ensin Turun suuntaan kulkevalle liikenteelle ja lähipäivinä myös toisen suunnan liikenteeseen.

Molempiin suuntiin koko urakan ajan käytössä kaksi kaistaa, pois lukien hetkelliset toista kaistaa vaativat työt.

YIT järjestää yhteistyössä Lappeenrannan toimitilat Oy:n, Lappeenrannan kaupungin ja Kaakon taiteen kanssa ideakilpailun, jonka tavoitteena on löytää ideoita Lappeenrannan Lauritsalaan rakennettavan koulun julkisivuun toteutettavaksi teokseksi.

Kilpailijoiden tehtävänä on ideoida teoksia rakennettavan Lauritsalan koulun julkisivuihin. Teosehdotuksen päämateriaalina tulee toimia tiili, joka yhdistää lopullisen teoksen luonnolliseksi osaksi rakennusta ja sen valmistaminen toteutetaan normaalina rakennustyönä muurarien toimesta syksyllä 2020 alkavan julkisivumuurauksen yhteydessä. Taiteilijan on mahdollista hyödyntää myös muita materiaaleja ja tekniikoita osana teosta.

Kilpailuun voivat osallistua Kaakkois-Suomessa toimivat ammattitaiteilijat ja lisäksi LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijat ja alueen korkeakouluista valmistuneet kuvataiteen alumnit.

Kaakon taide, joka on Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa toimivien visuaalisten taiteiden ammattilaisten muodostama verkosto, on ollut mukana taidekilpailun järjestämisessä. Verkoston taidejohtaja Anna Vilkuna onkin innoissaan kilpailusta.

- Taiteen huomioiminen osana rakennettua ympäristöä on tärkeää ja se tuo lisäarvoa sen omistajille ja käyttäjille. Taide antaa sille uudenlaisia näkökulmia ja auttaa ihmisiä tekemään siitä itselleen merkityksellisen paikan, Vilkuna kertoo.

Taiteen huomioimisella osana rakennuksen suunnittelua on merkitystä osana laadukkaan elinympäristön toteutumista.

- Olen iloinen siitä, että taidehankinnan tekeminen on otettu rakennuksen toteuttamisessa mukaan jo tässä vaiheessa. Voittanutta teosta työstetään yhdessä taiteilijan ja hankkeen asiantuntijoiden kanssa soveltuvaksi osaksi rakennusta ja sen ympäristöä. Tämä mahdollistaa korkeatasoisen kokonaisuuden toteuttamisen, Vilkuna toteaa.

Kilpailu on avoinna 4.3 - 5.5.2020 välisenä aikana ja siihen liittyvät asiakirjat löytyvät Lappeenrannan kaupungin kotisivuilta osoitteessa www.lappeenranta.fi/lauritsalantaidekilpailu.

Kilpailusta järjestetään infotilaisuus 10.3. klo 10.30-12 LUT-yliopiston auditoriossa (1316), Yliopistonkatu 34, Lappeenranta.

Lisätietoja antavat:
Lappeenrannan kaupunki, Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, 040 653 0745
Lappeenrannan kaupunki, Rehtori Jukka Mielikäinen, 0400 753 489
Kaakon taide, Taidejohtaja Anna Vilkuna, 045 144 7755
YIT, Jussi Koskela, jussi.koskela@yit.fi, 0505388550
Arkkitehtitoimisto Perko Oy. Tomi Perko, tomi.perko@arkperko.fi, 0405829381

Tekninen lautakunta käsitteli ja hyväksyi Äänekosken satamille uudet järjestyssäännöt kokouksessa 6.2.

Merkittävin muutos aikaisempiin käytäntöihin on sääntöjen kohta 19:

”Luvattomille tai maksamattomille paikoille, kaupungin ylläpitämille maa- ja vesialueille jätetyt alukset sekä muu omaisuus on mahdollista poistaa ja varastoida kaupungin toimesta, mikäli aluksen omistajaa ei tavoiteta. Kaupunki laskuttaa veneen omistajalta siirrosta ja varastoinnista koituneet kulut. Vuoden varastoinnin jälkeen lunastamattomat veneet huutokaupataan.”

-Muissa kunnissa tämä on yleinen toimintatapa. Myös Äänekoskella on hyvä olla selkeä toimintaohjeistus tällaisten tapausten varalta, kertoo kaupungin rakennuttajainsinööri Sami Pellinen.

Satamien järjestyssäännöt kokonaisuudessaan tulevat nähtäville jokaisen sataman ilmoitustaululle. Säännöt löytyvät myös kaupungin nettisivuilta: https://www.aanekoski.fi/asuminen-ja-ymparisto/kadut-viheralueet-ja-liikenne/satamat-ja-veneily/

Lisätiedot:

Sami Pellinen, rakennuttajainsinööri

Äänekosken kaupunki puh. 040 355 9600

sami.pellinen@aanekoski.fi

Kolmipäiväinen Rauma Blues 13.8.–15.8.2020 – ensimmäiset esiintyjät julki:

VANESSA COLLIER ja KYLA BROX tuovat juhlavuottaan viettävän Rauma Bluesin pääkonserttiin kansainvälistä mimmienergiaa – ”Come out and groove with us!”

Rauma Blues tunnetaan tapahtumana, jota ainutlaatuisten illanviettojen ystävät rakastavat, ja joka on bluesdiggareiden vuoden kohokohta.

Tänä vuonna festivaali viettää juhlavuottaan niin perinteisissä kuin uudistuvissakin merkeissä. 35. Rauma Blues järjestetään tällä kertaa elokuun kolmantena viikonloppuna, kuun puolivälissä 13.8—15.8.2020.

Maailmanlaajuisesti kansainvälisen blueskentän ykkösfestivaaleihin lukeutuva Rauma Blues saa vuodesta toiseen kiittävää palautetta niin yleisöltä, medialta kuin esiintyjiltä. Laadukasta Rauma Blues -perinnettä pitävät yllä vuosittain lukuisat kansainväliset ja kotimaiset blues-tähdet ja huippumuusikot, jotka laittavat bileet pystyyn festivaaliyleisön rakastamalla teltta-areenalla Rauman keskustassa.

Näin tänäkin vuonna. Lauantaina 15.8. pääkonserttiin saadaan rutkasti kansainvälistä mimmienergiaa, kun lauteille nousevat Vanessa Collier Yhdysvalloista ja Kyla Brox Isosta-Britanniasta.

Vanessa Collier: ”Be ready to have a good time!”

Mestarillinen saksofonisti Vanessa Collier hallitsee useita muitakin instrumentteja. Musiikissaan hän punoo yhteen funkkia, soulia, bluesia ja rockia. Huippuartisti on tunnettu esimerkiksi vuoden 2019 parhaan puhallinsoittajan Blues Music Awards -palkinnostaan ynnä lukuisista muista Blues Music Awards -ehdokkuuksistaan.

Vuosien saatossa yhdessä esimerkiksi Annie Lennoxin ja Willie Nelsonin kanssa esiintynyt Collier erottuu yksilöllisyydellään. Kuumalla saksofonillaan ja sielukkaalla laulullaan tämä tulinen esiintyjä ja intohimoinen biisintekijä polttaa pysyvän polun jokaisen kuulijan mieleen.

– Oli ihanaa vierailla Suomessa muutama vuosi sitten! Valitettavasti en ole kuitenkaan koskaan aiemmin ollut Rauma Bluesissa, Collier juttelee.

– On ihanaa palata kauniiseen maahanne ja tuoda bändini ja show’mme tällä kertaa Raumalle! Suomalaisen vieraanvaraisuuden lämmössä on helppo vetää loistava show.

Raumalle saapumisesta innoissaan oleva Collier lupaa tuoda blues-telttaan energiaa ja sekoittaa perinteiseen bluesiin omaa twistiään.

– Nautin siitä, että saan jakaa musiikkiani sekä biisieni taustalla olevia tarinoita. En malta odottaa, että pääsen jakamaan musiikin ihmeen kanssanne, Collier jatkaa.

– Aion saada yleisön rokkaamaan! Come out and groove with us and be ready to have a good time!

Kyla Brox – sielukasta bluesia ja intohimoista esiintymistä

Broxia on kutsuttu niin sukupolvensa parhaimmaksi naispuoliseksi blueslaulajaksi kuin Manchesterin vastineeksi Aretha Franklinille. Viime vuonna parhaaksi naisartistiksi European Blues Awardseissa valittu Brox on saanut tunnustusta myös monilla muilla palkinnoilla.

Legendaarisen bluesmuusikko Victor Broxin tytär on kasvanut musiikkiin ja aloittanut uransa jo teini-iässä. Kyla Broxin musiikissa blues ja soul kietoutuvat yhteen erottamattomasti. Brox tuo Rauma Bluesiin lempeän ja rakeisen äänensä sekä ilon ja kivun välisiä rajoja hämärtävän laulunsa.

– Esiinnyn Suomessa ensimmäistä kertaa, kertoo Brox.

– Olemme odottaneet Rauma Bluesissa esiintymistä nähtyämme festivaalin upeita artistikattauksia. On kunnia saada olla mukana!

Kyla Brox esiintyy Rauma Blues -festivaaleilla kahdesti: niin pääkonsertissa koko bändinsä kera kuin bluesklubilla akustisesti duona yhdessä miehensä Danny Blomeleyn kanssa.

Kummaltakin Rauma Blues -keikaltaan Brox lupaa yleisölle iloa ja aitoja tunteita.

– Tahdomme pitää hauskaa upean raumalaisyleisön kanssa, hän innostuu.

– Yleisö voi odottaa meiltä sielukasta bluesia ja intohimoista esiintymistä!

Kolme päivää bluesia juhlavuoden kunniaksi

Tuttuun tapaan bluesin tahtiin rokataan myös perjantaisilla bluesklubikeikoilla raumalaisissa ravintoloissa 14.8. Juhlavuoden kunniaksi lauantaisen pääkonsertin ja perjantaisten klubikeikkojen rinnalle nousee tänä vuonna kolmaskin bluesbileilta, nimittäin festarit startataan käyntiin jo torstai-iltana 13.8.

Rauma Blues ry. tiedottaa myöhemmin lisää pääkonsertin esiintyjiä, tarkempaa tietoa torstain ja perjantain blues-illoista sekä muista festivaalin tämänvuotisista uudistuksista.

Lauantaisen päätapahtuman ennakkoliput ovat myynnissä. Myynnissä ovat jo myös suureen suosioon nousseet pääkonsertin VIP-liput, joiden hintaan kuuluu aiempien vuosien tapaan konserttilipun lisäksi muun muassa usean ruokalajin buffet-illallinen ja muuta tarjoilua. Tiedot pääkonsertin lippujen myyntipaikoista löytyvät tämän tiedotteen lisätiedoista.

LISÄTIEDOT

LEHDISTÖMATERIAALI

Lehdistökuvissa Rauma Blues 2020 -pääkonsertin julkistetut artistit

Lehdistökuvat tämän tiedotteen liitteenä.

VANESSA COLLIER (USA)

Kotisivu: www.vanessacollier.com

Facebook: www.fb.com/music.vanessacollier

Twitter: @vcolliersax www.twitter.com/vcolliersax

Instagram: @v_ness_sax www.instagram.com/v_ness_sax

YouTube: www.youtube.com/channel/UCEnvLO8QaX-nXNPCDVBTyCw

KYLA BROX (GB)

Kotisivu: www.kylabrox.com

Facebook: www.fb.com/KylaBroxPage

Twitter: @kyla_brox www.twitter.com/kyla_brox

Instagram: www.instagram.com/kylabrox

RAUMA BLUES ONLINE

Kotisivu: www.raumablues.fi

Facebook: www.fb.com/raumablues

Twitter: @raumablues www.twitter.com/raumablues

Instagram: @raumablues www.instagram.com/raumablues

#raumablues #feelgoodfestival

LIPUNMYYNTI

* Festivaalilippujen nettiennakkomyynti on alkanut

Valtakunnallisesti lippuja myy Lippu.fi

* Lippuja tulossa myyntiin kevään aikana myös ennakkomyyntipisteisiin Raumalla ja Porissa. Ennakkomyyntipisteet julkaistaan myöhemmin.

* VIP-lipputiedustelut

sähköpostitse sales@hovisales.fi tai puhelimitse 010 229 5 210

* Lippujen hinnat:

- Lauantain päätapahtuman ennakkoliput 55€ (+nettilippuihin lisätään lippu.fi:n käsittely- ja toimitusmaksut)

- Lauantain päätapahtuman liput ovelta 60€

- VIP-liput 159€

KOMMENTOINTI, LISÄTIEDOT JA MATERIAALITIEDUSTELUT

Huomioithan, että Rauma Bluesin sähköpostiosoitteet ovat muuttuneet.

LEHDISTÖTIEDOTUS

media@raumablues.fi

Turvallinen työympäristö syntyy kaikkien yhteistyöllä. Asian voi kertoa monella tapaa. Vauhdikkaampi kuvaus syntyy, kun mennään Biisonimafian kanssa töihin turvattomalle työmaalle. Nuorille suunnatun videon on tilannut Rakennusteollisuus RT.

Lennokkaasti etenevä työmaatarina alleviivaa turvallisuuden tärkeitä asioita. Työturvallisuus lähtee – tai ainakin pitäisi lähteä – yrityksen johdosta, mutta se kuuluu kaikille työntekijöille. Pelkkä säännösten minimitason täyttäminen ei riitä, vaan jokaisen on puututtava vaaroihin ja tehtävä havaintoja omassa työssään. Nolla tapaturmaa -ajattelun on ulotuttava yritysten johdosta jokaisen aliurakoitsijan kaikkiin työntekijöihin saakka. Kaikki tapaturmat ja vaaratilanteet pitää tutkia. Vain sillä tavoin kaikki pääsevät työpäivän jälkeen terveinä kotiin.

Rakennusteollisuuden nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kaikki rakennusalalla toimivat ja työskentelevät sitoutuvat siihen. Tavoite on kova, mutta se on mahdollista saavuttaa ja kokonaan tapaturmattomia työympäristöjä löytyy jo rakennusalalta.

Videon tilaaja on Rakennusteollisuus RT ja idea videosta syntyi sen turvallisuusryhmässä.

Nuorille suunnattu video julkaistaan Biisonimafian omalla YouTube-kanavalla 4.3. Biisonimafia on Suomen tunnetuimpia tubettajia, sillä on tällä hetkellä yli 300 000 tilaajaa.

Katso video:

https://www.youtube.com/watch?v=W6karaZcZqQ

Jukka Hildén (vas.), Jenni Poikelus, Jaakko Saariluoma, Pilvi Hämäläinen, Roni Back ja Janne Kataja.

Maailmalla mainetta niittänyt viihdeformaatti Taskmaster eli Suurmestari alkaa MTV3-kanavan sunnuntai-illoissa 12. huhtikuuta. Ohjelmassa Suurmestarin roolissa nähtävä Jaakko Saariluoma laittaa kilpailijat ratkaisemaan heille asetettuja outoja ja hullunhauskoja tehtäviä. Suurmestarin oikeana kätenä ja tuomarina nähdään Pilvi Hämäläinen. Suurmestarin suosiosta kisaa käyvät neljä vakiokilpailijaa Roni Back, Jukka Hildén, Janne Kataja ja Jenni Poikelus. Lisäksi jokaisessa jaksossa nähdään vieraileva kilpailija, jotka ovat viihdetaivaan kirkkaimpia tähtiä.

Täysin uudenlaisessa viihdeohjelmassa kilpailijat selviävät tehtävistä parhaiten komedian ja kekseliäisyyden avulla. Tehtävänä voi olla esimerkiksi kyynelten kerääminen, jääkuution kadottaminen, kohdehenkilön punastumaan saaminen tai mahdollisimman ison esineen saaminen ilmapalloon. Kausi huipentuu finaalimittelöön, jossa selviää, kuka voittaa Suurmestari Jaakko Saariluoman suosion ja kultaisen patsaan.

ESIINTYJÄT

Jaakko Saariluoma – Suurmestari

Koko show’n vetäjänä ja yksinvaltiaana toimii komiikan ja TV-viihteen aristokraatti Jaakko Saariluoma. Suurmestari on vahvasti omalaatuiseen huumoriin kallellaan oleva kartanonherra, joka huvittaakseen itseään ja muita on kutsunut luokseen joukon viihdetaivaan tähtiä teettääkseen heillä varsin erikoisia, oivallusta vaativia tehtäviä. Suurmestari on paitsi laatinut, myös kirjoittanut tehtävät itse kartanollaan. Tehtävät tulevat kaikille kilpailijoille yllätyksenä, ja he suorittavat ne itsenäisesti toisten näkemättä. Studiossa katsellaan lopputulemat, ja Suurmestari itse sanoo tietysti viimeisen sanan ja pisteyttää kilpailijoiden suoritukset – aivan kuten haluaa.

Pilvi Hämäläinen – Tuomari
Suurmestarin oikeana kätenä, ohjelman tuomarina toimii näyttelijä Pilvi Hämäläinen. Hän on saanut esimieheltään toimeksiannon valvoa tehtävien kilpailijoiden suorituksia huolella ja raportoida tulokset äärimmäisellä tarkkuudella. Turhaan hempeilyyn Pilvi ei tule sortumaan, vaikka tiukan tuomarin suojaus vahingossa laskeekin kerran tai kaksi.

KILPAILIJAT

Roni Back
Tube-tähti Roni Back lähtee Suurmestariin tekemään aluevalloitusta nyt myös televisioon. Tehtävissä Roni pääsee hyödyntämään sekä kansainvälistä koulutustaan että erämiestaitojaan. Aika ajoin vastaan tulee kysymys, onko tehtävässä kompaa vai ei – saadaanko siihen lopulta selvyyttä, jää nähtäväksi.

Jukka Hildén
Duudsoneista tuttu Jukka Hildén lähtee kisaan tyylilleen uskollisena täynnä intoa ja energiaa. Monessa liemessä keitetty Jukka pääsee Suurmestarissa uudenlaiselle mielikuvitusmatkalle hakiessaan spontaaneja ratkaisuja eriskummallisiin tehtäviin. Jukan suhde tuomari Pilviin on aivan erityislaatuinen – lämpimän viileä ja jollain tapaa yksipuolinen.

Janne Kataja
Näyttelijä, koomikko Janne Kataja lähtee kisaamaan Suurmestarin suosiosta ja kultaisesta patsaasta omintakeisin keinoin. Jannen ratkaisut tehtävissä ovat persoonallisia ja usein jopa vauhdikkaita – aina kuitenkin ”jannemaisia”. Silloin kun hän onnistuu, eivät tanssinsekaiset tuuletukset studiossa jää keneltäkään huomaamatta.

Jenni Poikelus
Mediapersoona Jenni Poikelus lähtee kisaan rohkeasti ja suuria oivalluksia hakien. Jenni löytää tehtäviin annettujen apuvälineiden vajasta aina jotain mielenkiintoista, eikä pelkää esittää kysymyksiä tehtäviä suorittaessaan. Jennillä on myös taito asentaa pyörät tarvittaessa melkein mihin vain.

Jaksokohtaisina vierailevina kilpailijoina ohjelmassa nähdään Mikko Leppilampi, Miitta Sorvali, Jorma Uotinen, Minka Kuustonen, Mikko Penttilä, Paula Noronen, Minttu Mustakallio, Pekka Pouta, Juha Perälä, Hjallis Harkimo.

SUURMESTARIN SUURSTARTTI

Suurmestari käynnistyy SUURSTARTILLA eli kahdella perättäisellä jaksolla sunnuntaina 12.4. klo 19.30. Jaksosta kolme eteenpäin jaksot esitetään MTV3-kanavalla sunnuntaisin klo 20 alkaen.

JAKSOT 1-3

1/10. Su 12.4. klo 19.30: Kerää kyyneleitä. Mitä erikoisimpien tehtävien äärellä Suurmestarin huomiosta kisaavat Jukka Hildén, Jenni Poikelus, Roni Back ja Janne Kataja. Suurmestarina Jaakko Saariluoma, tuomarina Pilvi Hämäläinen. Vierailijana Mikko Leppilampi.

2/10. Su 12.4. klo 20.30: Tilaa Fantasia-pizza. Kuka vetää presidentti-kortin esiin? Suurmestarina valtaa käyttää Jaakko Saariluoma, kuria ja järjestystä ylläpitää Pilvi Hämäläinen. Vierailijana Miitta Sorvali.

3/10. Su 19.4. klo 20: Syke nousuun. Kuka vie tuomari Pilvi Hämäläisen tanssiin? Entä mihin sortuu Jenni Poikelus? Suurmestarina viimeisen sanan sanoo Jaakko Saariluoma. Vierailijana Jorma Uotinen.

#suurmestari
Facebook: @mtv3suomi
Instagram: @mtv3suomi
Twitter: @Maikkari

Suurmestari MTV3-kanavalla sunnuntaisin 12.4. alkaen.
Ohjelma alkaa su 12.4. tuplajaksolla klo 19.30, jonka jälkeen su 19.4. alkaen lähetysaika on klo 20.
Ohjelma on katsottavissa myös mtv-palvelussa ja C More -suoratoistopalvelussa.

Suurmestarin MTV:lle tuottaa Rabbit Films.

Lisätietoja:

Kuvat: Venetsia ja Pressi

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Kati Launiainen, 040 131 5655, kati.launiainen@mtv.fi
Rabbit Films, tuottaja Heidi Hakkarainen, 050 381 5044, heidi.hakkarainen@rabbitfilms.com

Kansalaisyhteiskunta on muutoksessa. Yhdistystoiminnan rinnalle on noussut uusia tapoja osallistua ja vaikuttaa, mikä haastaa myös kunnat uudistumaan. Tampereen kaupunki, Tuusulan kunta ja Mesenaatti.me-yhteisörahoituspalvelu ovat tarttuneet tähän haasteeseen Osallistuva rahoitus -yhteishankkeessaan. Hankkeessa etsitään uudenlaisia keinoja, joilla kunnat voivat tukea omaehtoista toimintaa. Kehittämisessä ovat mukana myös yhdistykset ja kuntalaiset.

Tampereen, Tuusulan ja Mesenaatti.me-yhteisörahoituspalvelun yhteishankkeessa kehitetään uudenlainen osallistuvan rahoituksen malli, jossa yhdistyy elementtejä osallistuvasta budjetoinnista ja joukkorahoituksesta. Sen avulla kunta voi tukea ja auttaa asukkaiden tärkeäksi kokemien hankkeiden toteutumista. Malli palvelee sekä kuntia että kuntalaisia.

- Olemme Tampereella ja Tuusulassa tunnistaneet tarpeen kehittää yhä joustavampia ja monipuolisempia tapoja, joilla voidaan edistää asukkaiden omaehtoista toimintaa. Raha on olennainen mutta ei ainoa keino tukea aktiivisuutta, Tampereen kaupungin suunnittelija Lilli Siikasmaa toteaa. 

Osallistuvassa rahoituksessa kuntalaiset ideoivat toimintaa, äänestävät toteutettavista ideoista, keräävät joukkorahoituksen keinoin rahoitusta hyväksi katsomalleen idealle ja vastaavat idean toteutuksesta esimerkiksi tarjoamalla sille omaa rahoitusta, työpanosta tai tarvikkeita.

- Osallistuva rahoitus antaa kuntalaisille monia osallistumisen tapoja. Aktiiviset saavat uudenlaisia paukkuja käynnistää toimintaa. Tarkoituksenamme on kuitenkin etsiä ja kokeilla keinoja, joilla muutkin kuin aktiivisimmat pääsevät edistämään itselleen merkityksellisiä asioita, Siikasmaa kertoo.

Malli antaa kunnille uudenlaisen roolin asukas- ja yhteisölähtöisen toiminnan mahdollistajana. Kunta edistää asukkaiden ideoimaa ja äänestyksessä kannatusta saanutta toimintaa yhtenä sen rahoittajista sekä tarjoamalla idean toteuttajille sparrausta ja koulutusta sekä kampanjoille näkyvyyttä.

Mallia kehitetään Tampereella ja Tuusulassa

Osallistuvan rahoituksen mallia kehitetään ja testataan Tampereella ja Tuusulassa. Mallin kehittämisessä ovat mukana myös kuntalaiset, yhdistykset ja muut toimijat.

- Kahden erikokoisen kunnan yhteiskokeilussa on mielenkiintoista nähdä, miten malli skaalautuu ja tulokset eroavat - vai eroavatko, Tuusulan kunnan kehittämispäällikkö Heidi Hagman kertoo. 

Mallin kehittämisessä hyödynnetään kuntien kokemuksia erilaisista osallistavista rahoitustavoista. Tampereella toteutettiin viime keväänä ensimmäisenä kuntana Suomessa kokeilu, jolla haluttiin selvittää kunnan rahoituksen ja joukkorahoituksen yhdistämistä uudenlaisena avustusmuotona. Tuusulalla on puolestaan jo monen vuoden kokemukset osallistuvasta budjetoinnista. Kehitteillä olevaan osallistuvan rahoituksen malliin pyritään ottamaan näistä rahoitustavoista parhaat elementit. 

Osallistuva rahoitus -hankkeen kolmantena toteuttajana on Mesenaatti.me-yhteisörahoituspalvelu, joka kehittää joukkorahoitusalustaansa vastaamaan osallistuvan rahoitusmallin tarpeita.

Tuusulassa kokeilu käynnistyy keväällä

Ensimmäinen osallistuvan rahoituksen kokeilu käynnistyy Tuusulassa kevään aikana. Tuusulan kokeiluun voivat osallistua ne osallistuvan budjetoinnin ehdotukset, joita ei äänestetty toteutukseen vuoden 2020 osallistuvassa budjetoinnissa. Erityisesti mukaan kutsutaan sellaiset toimijat ja ryhmät, jotka eivät muuten osallistu.

- Kokeilun avulla pyritään vahvistamaan myös niiden väestöryhmien osallistumista ja osallisuutta, jotka ovat syrjäytyneet tai vaarassa syrjäytyä, kehittämispäällikkö Hagman kertoo.

Asukkaat ja yhteisöt kutsutaan luomaan uutta osallistuvan rahoituksen mallia. Ensimmäinen tilaisuus on Tuusulassa torstaina 16.4. klo 18-20.

Osallistuva rahoitus -projekti on osa Sitran Kansanvallan peruskorjaus -hanketta.

Lisätietoja 

Kehittämispäällikkö/Tuusulan kunta
Heidi Hagman
puhelin 040 314 3052
sähköposti heidi.hagman@tuusula.fi

Yhteisömanageri/Tuusulan kunta 
Katja Repo
puhelin 040 314 3048
sähköposti katja.repo@tuusula.fi

Suunnittelija/Tampereen kaupunki 
Lilli Siikasmaa 
puhelin 040 658 7593 
sähköposti lilli.siikasmaa@tampere.fi 

Aiotko matkata kevään tai kesän aikana Turkuun? Kaipaatko aineksia matkailu- ja tapahtuma-aiheisiin sisältöihin?

Liitteenä on inspiraatioksi Visit Turun tuore Kiss my Turku -lehti – åboriginaalioppaasi Suomen ensimmäisen kaupungin uusiin kujeisiin. Voit poimia lehdestä vinkkejä tai ideoita sisältöihisi.

Alla myös poimintoja kiinnostavista kesätapahtumista ja kesäteattereista.

Innostavia Turku-artikkeleita ja ajankohtaisia listauksia julkaisemme myös Kiss my Turku -verkkosivustolla osoitteessa https://kissmyturku.fi. Lisää Turun seudun tapahtumia löytyy osoitteesta www.turkukalenteri.fi.

Jos kaipaat lisätietoja tai suunnittelet juttukeikkaa Turkuun, ole rohkeasti yhteydessä!

Matkailuterveisin

Satu Hirvenoja
myynti- ja markkinointijohtaja, Visit Turku
puh. +358 40 183 6690
satu.hirvenoja@turku.fi

Miia Alhanen
tiedottaja, Turun kaupunki
puh. +358 50 559 0671
miia.alhanen@turku.fi

Kesätapahtumia Turussa 2020

Tapahtumakaupunki Turku hemmottelee yleisöä jälleen laajalla kattauksella suuria ja pieniä tapahtumia. Kesän helmistä mainittakoon esittävän taiteen kansainvälinen festivaali FinFringe toukokuussa, uuden sadon herkkujen Neitsytperunafestivaalit kesäkuussa, upeiden Swan-veneiden kilpailu Swan European Regatta heinäkuussa sekä yleisurheilun Kalevan Kisat elokuussa.

13.-17.5. FinFringe – esittävän taiteen festivaali – www.finfringe.fi

21.-24.5. Jokisataman avajaiset – www.turku.fi/jokisatama

5.-6.6. Kesärauha – www.kesarauha.fi

9.6. Paavo Nurmi Games – www.paavonurmigames.fi

12.-13.6. Neitsytperunafestivaali – www.neitsytperunafestivaali.fi

13.6. Aurajoen Wauhtiajot

25.-28.6. Keskiaikaiset markkinat – www.keskiaikaisetmarkkinat.fi

3.-5.7. Ruisrock – www.ruisrock.fi

7.-12.7. Swan European Regatta – www.turunpursiseura.fi/swaneuropeanregatta/

9.-12.7. Turun Linnan Turnajaiset – www.tournament.fi

16.-18.7. Turku Food & Wine Festival – www.turkufoodandwinefestival.com

23.-25.7. DBTL – www.dbtl.fi

23.7.-26.7. Airisto Classic Regatta – www.airistosegelsallskap.fi

31.7.-1.8. Turku Sea Jazz – www.archipelagoseajazz.fi/

31.7.-1.8. Aura Fest – www.aurafest.fi

1.-2.8. Challenge Turku – www.challenge-turku.com

6.-16.8. Turun Musiikkijuhlat – www.turunmusiikkijuhlat.fi

7.-8.8. Vegånia & Ølfest – www.vegania.fi

13.-15.8. Suuret oluet - pienet panimot – www.suuretoluet.fi

13.-16.8. Kalevan kisat – www.kalevankisat.fi

Kesäteatterit

Turku on myös kesäteatterikaupunki. Yksi Suomen suurimmista kesäteattereista, Samppalinnan kesäteatteri juhlii 60-vuotista taivaltaan Mielensäpahoittaja-musikaalilla, jonka pääosassa nähdään Kari Väänänen. Miniänä loistaa Mira Luoti. Luvassa on riemukkaan ärtyisää vaan ei masentavaa menoa jo klassiseen Mielensäpahoittajan tyyliin. www.samppalinnanteatteri.fi

Samppalinnan Kesäteatteri: Mielensäpahoittaja Mussikaali
Esityskausi 17.6.-14.8.

Emma Teatteri: Helppo ero
Esityskausi 28.5.-15.8.

Turun kesäteatteri Vartiovuorella: Me Rosvolat
Esityskausi 11.6.-22.8.

Linnateatteri: Akselin ja Elinan Hääfarssi
Esityskausi 13.6.-16.8.

Turun Nuori Teatteri: Musiikkihupailu Turku-Tukholma
Esityskausi 18.6.-15.8.

Ruissalon kesäteatteri: Badding-musikaali Paratiisi
Esityskausi 28.7.-12.8.

Turun Ylioppilasteatteri (Liedon Vanhalinna): Kellokosken prinsessa
Esityskausi heinäkuussa

Peppi Pitkätossu -näytelmä saa ensi-iltansa ensi viikolla Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Peppiä esittävä näyttelijä Henna Sormunen on näyttämöllä lähes koko näytelmän ajan. ”Aika lentää kuin siivillä”, hän sanoo.

Yksi Astrid Lindgrenin luomista rakastetuimmista hahmoista, Peppi Pitkätossu, on vilpitön lapsi. Ja iloinen.

Iloisuus kantaa itseään Pepin näyttelijääkin, Henna Sormusta.
- Rooli on hyvin fyysinen. Mutta Pepin kevyt ja vilpitön luonne sekä se, että suu on hymyssä, vaikuttavat selvästi psyykeen, hän sanoo.

Sormuselle tärkeää on myös Pepin valloillaan lepattava mielikuvitus.
- Me emme tiedä, ajatteliko Astrid Lindgren, millainen Peppi olisi aikuisena. Toivon ja uskon, että hän ei aikuisenakaan olisi lopettanut leikkimistä eikä mielikuvitus olisi tuhoutunut. Kuvittelemisen kyky on ainutlaatuista ihmiselle.

Iloa ja ajattelemisen
aihetta kaikenikäsille

Seinäjoen kaupunginteatterin Peppi Pitkätossu on näytelmä lapsille ja kaikenikäisille.
- Lapsikatsojille haluamme välittää kuvan hauskasta ja riehakkaasta tytöstä, joka ei koskaan ole pahantahtoinen tai ilkeä, vaikka ilkikurinen onkin, sanoo näytelmän ohjaaja Anu Hälvä.

Pepin silmät, korvat - ja mikä olennaisinta – sydän ovat ennakkoluulottomasti auki kaikelle. Hänellä on paljon annettavaa kaikille.
- Toivon, että esitys saa aikuiset katsojat ajattelemaan tämän ajan lapsien tarpeita ja kuulemaan heidän ääntään. Nykyajan lapset näyttävät kasvavan aivan liian pian pieniksi aikuisiksi, jotka saattavat näennäisesti olla vahvoja. Me vanhemmat emme aina muista, että he ovat vielä hyvin herkkiä ja haavoittuvia – sitä paitsi kukapa aikuinen ei olisi.

Sirkuksellinen hahmoja

Pepin ystäviä Tommia ja Annikaa näyttelevät Joonas Snellman ja Eeva Markkinen. Pikkukaupungillisen ja laivallisen verran värikkäitä hahmoja näyttelevät Jani Johansson, Mia Vuorela, Heikki Vainionpää, Pekka Hänninen, Esa Ahonen ja Mari Pöytälaakso. Lisävauhtia näyttämölle tuo joukko Seinäjoki Silver Sharks -seuran cheerleadereita.

Timo Ristilä kipparoi Peppi-bändiä, jossa hänen kanssaan soittavat Teemu Vuorela, Petri Välimäki ja Markus Kaikkonen.

Energisen näytelmän koreografi on Jyri Numminen, lavastussuunnittelija on Juho Lindström ja pukusuunnittelija Riikka Aurasmaa. Valosuunnittelija on Timo Alhanen ja äänisuunnittelija Riku Metsä-Ketelä. Pepin hiukset on letittänyt, ja kaikki kampaukset ja maskit suunnitellut Petriina Suomela.

Peppi Pitkätossu saa ensi-iltansa lauantaina 14. maaliskuuta suurella näyttämöllä. Se on ohjelmistossa toukokuun lopulle saakka.

Kuvat: Henna Sormunen on Seinäjoen kaupunginteatterin valloittava Peppi Pitkätossu. Kuva: Anna Valtari, Seinäjoen kaupunginteatteri

Lisätietoja:

- https://seinajoenkaupunginteatteri.fi/ohjelmisto/peppi-pitkatossu/
- toimitusjohtaja, va. taiteellinen johtaja Markko Heinonen, puh. 0400 134 744.
- tiedottaja Anna Valtari, puh. 050 560 4513

Kehä I:n ja Turvesuontien tasoliittymä muuttuu kiertoliittymäksi 5.-6.3. alkaen

Onnistunut #kestäväätekoa-juhlavuosi - hyvinvointia ja tuloja yhteiskunnalle

Erityisliikkujien talvipäivä

Tutkimus: Paikkaseksikäs maaseutu flirttailee urbaaniudella

Lisätiedot:

Lisälukemista aiheesta tiedejulkaisuissa:

Ruotsinsalmen hylkyjä 3D-malleina kaikkien nähtäville

Brändien emotionaalista arvoa tutkittu – korkeimmalle kipusivat Aurinkomatkat ja Tokmanni

Kehä I:n ja Turvesuontien tasoliittymä muuttuu kiertoliittymäksi 5.-6.3. alkaen

Onnistunut #kestäväätekoa-juhlavuosi - hyvinvointia ja tuloja yhteiskunnalle

Ympäristöjärjestöt vaativat HELCOMin Itämeren toimintasuunnitelmaan tiukennuksia – vuonna 2007 sovituista toimista vain neljäsosa tehty

Varjosuunnitelma varautuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin

Esimerkkejä varjosuunnitelman suosituksista:

SUOJELUALUEET

VAELLUSKALAT

REHEVÖITYMINEN

Lahden kaupungintalon perusparannus toteutetaan allianssihankkeena

Matkaraportti tulen ja jään maasta: Islannin malli ja sen sovellettavuus Suomeen

Lisätiedot

Meluesteiden rakennustyöt alkavat Veikkolassa

Lauritsalan koulun ideakilpailussa tarkastellaan tiiltä julkisen taiteen materiaalina

Äänekosken satamissa uudet järjestyssäännöt

Kolmipäiväinen Rauma Blues 2020 – ensimmäiset esiintyjät julki!

Kolmipäiväinen Rauma Blues 13.8.–15.8.2020 – ensimmäiset esiintyjät julki:

VANESSA COLLIER ja KYLA BROX tuovat juhlavuottaan viettävän Rauma Bluesin pääkonserttiin kansainvälistä mimmienergiaa – ”Come out and groove with us!”

Vanessa Collier: ”Be ready to have a good time!”

Kyla Brox – sielukasta bluesia ja intohimoista esiintymistä

Kolme päivää bluesia juhlavuoden kunniaksi

Sattuu ja tapahtuu - Biisonimafia rakentamisen turvallisuuden kimpussa

Hulvattomassa uutuusohjelmassa ratkotaan outoja ja hullunhauskoja tehtäviä. Suurmestari MTV3-kanavalla sunnuntaisin 12.4. alkaen

Kuntalaisten aktiivisuudelle tukea osallistuvasta rahoituksesta

Mallia kehitetään Tampereella ja Tuusulassa

Tuusulassa kokeilu käynnistyy keväällä

Matkailuterveisiä Turusta!

Kesätapahtumia Turussa 2020

Kesäteatterit

”Tärkeintä Peppi Pitkätossussa on mielikuvitus ja leikki”

Peppi Pitkätossu -näytelmä saa ensi-iltansa ensi viikolla Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Peppiä esittävä näyttelijä Henna Sormunen on näyttämöllä lähes koko näytelmän ajan. ”Aika lentää kuin siivillä”, hän sanoo.

Iloa ja ajattelemisen
aihetta kaikenikäsille

Sirkuksellinen hahmoja

Lisätiedot:

Lisälukemista aiheesta tiedejulkaisuissa:

Varjosuunnitelma varautuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin

Esimerkkejä varjosuunnitelman suosituksista:

SUOJELUALUEET

VAELLUSKALAT

REHEVÖITYMINEN

Lisätiedot

Kolmipäiväinen Rauma Blues 13.8.–15.8.2020 – ensimmäiset esiintyjät julki:

VANESSA COLLIER ja KYLA BROX tuovat juhlavuottaan viettävän Rauma Bluesin pääkonserttiin kansainvälistä mimmienergiaa – ”Come out and groove with us!”

Vanessa Collier: ”Be ready to have a good time!”

Kyla Brox – sielukasta bluesia ja intohimoista esiintymistä

Kolme päivää bluesia juhlavuoden kunniaksi

Mallia kehitetään Tampereella ja Tuusulassa

Tuusulassa kokeilu käynnistyy keväällä

Kesätapahtumia Turussa 2020

Kesäteatterit

Peppi Pitkätossu -näytelmä saa ensi-iltansa ensi viikolla Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Peppiä esittävä näyttelijä Henna Sormunen on näyttämöllä lähes koko näytelmän ajan. ”Aika lentää kuin siivillä”, hän sanoo.

Iloa ja ajattelemisen aihetta kaikenikäsille

Sirkuksellinen hahmoja

Iloa ja ajattelemisen
aihetta kaikenikäsille