Suomen LVI-liitto SuLVI ry julkaisee LVI-suunnittelupalveluita tarjoavien henkilöjäsentensä tiedot ”Löydä LVI-suunnittelija” -palvelussa. Listaus on suunnattu erityisesti omakotiasujien ja pienten taloyhtiöiden käyttöön.

Talotekniikkaa ovat kaikki kotisi tekniset järjestelmät ja laitteet, joilla hallitset esimerkiksi lämmitystä, jäähdytystä ja ilmanvaihtoa. LVI-tekniikka eli Lämmitys-, Vesi- ja Ilmastointitekniikka, ovat keskeisin osa talotekniikkaa. Kun ne toimivat oikein, asuminen on terveellistä, turvallista ja kuluttaa energiaa mahdollisimman vähän.

”Asumiskustannuksista suurin osuus on energiankäyttöä”, kertoo Samuli Könkö, Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja. Suomen LVI-liitto on talotekniikka-alan ammattihenkilöiden puolueeton, yleishyödyllinen järjestö. ”Energiatehokkuus on tietysti hyvä ympäristön kannalta, ja rakennukset tärkeässä roolissa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, mutta kyllähän meitä jokaista kiinnostaa myös asumiskustannusten vaikutus omaan lompakkoon”.

Haasteena onkin LVI-suunnitelman teko. Alalla on jo pitkään jatkunut työntekijäpula ja se näkyy pienten taloyhtiöiden ja omakotitaloasujien ajoittaisina vaikeuksina löytää suunnittelijaa. ”Suunnittelu- ja konsultointialan yritysten työaika on melko tiukasti kiinnitetty isoihin projekteihin”. Alan osaajavaje synnytti ajatuksen tuottaa listaus. ”Tämä on palvelun pilottiversio. Jos osoittautuu, että tästä on aidosti hyötyä sekä jäsenillemme että asiakkaille, kehitämme käytettävyyttä edelleen”.

LVI-suunnittelija tekee valinnat tarpeen mukaisesti

LVI-suunnitelmassa rakennusta tarkastellaan kokonaisuutena, aikatauluttaen tarvittavat toimenpiteet suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti. Suunnitelmassa valitut laitteet ja järjestelmät valitaan puolueettomasti ja sen pohjalta on helppo pyytää vertailukelpoisia tarjouksia urakoitsijoilta.

”Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä, jos on kyse vähänkin isommasta remontista”, kehottaa Könkö. ”Meidän toimialallamme sertifioidut ammattilaiset löytyvät rakennus-, LVI- ja kiinteistöalalla toimivan FISE Oy:n pätevyysrekisteristä ja yritykset ovat pääsääntöisesti Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry:n jäseniä. Nyt suunnittelijan löytää myös Suomen LVI-liiton sulvi.fi -verkkosivuilta”.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja
Samuli Könkö
p. 050 327 6592

Panttiarpajaisten tilastot viime vuodelta kertovat, että pullonpalautusautomaateissa toimivissa hyväntekeväisyysarpajaisissa innokkaimmat osallistujat koko Kymenlaakson maakunnassa löytyvät Kotkasta ja Haminasta. Kotkassa sadasta pullonpalauttajasta keskimäärin 3 osallistuu arpajaisiin. Haminassa osallistumissumma on keskimäärin maakunnan suurin. Tuotoilla tuetaan kotimaan vähävaraisten perheiden lapsia.

Kymenlaakson päivittäistavarakaupoissa on 25 pullonpalautusautomaattia, joissa pullonpalautusrahoilla voi osallistua Panttiarpajaisiin. Arpajaistuottoja ohjataan kotimaan vähävaraisille lapsille Pelastakaa Lapset ry:n kautta. Selkeästi eniten automaatteja löytyy Kouvolasta, mutta innokkaimmat auttajat asioivat kuitenkin Kotkassa. Haminassa yksittäinen osallistumissumma on maakunnan suurin. 

Kotkassa Panttiarpajaisilla varustetuissa pulloautomaateissa sadasta palautuksesta keskimäärin 3 osallistuu arvontaan. Kouvolassa vastaava luku on 2, Haminassa vajaa 2. 

– Kymenlaakson tilanne on moneltakin kantilta mielenkiintoinen. Kouvolassa oli viime vuonna 17 Panttiarpajaisilla varustettua pulloautomaattia, mutta kotkalaiset painoivat useammin arpajaisnappia. Toisaalta Haminassa oli vain yhdessä kaupassa automaatti, mutta siellä kertaosallistuminen oli koko maakunnan mittapuulla suurin, toteaa Panttiarpajaisten toimitusjohtaja Yrjö Aaltonen.

Lapsiperheköyhyys laaja ongelma – apua tarvitaan

Panttiarpajaiset on alun perin kehitetty Norjassa, jossa se on tunnettu tapa tehdä hyväntekeväisyyttä. Norjassa osallistumisaktiivisuus on iso, joissakin paikoissa jopa 25 ihmistä sadasta osallistuu arpajaisiin. Suomessa arpajaisten tuottoja ohjataan Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle -ohjelmaan. Sen puitteissa autetaan kotimaan vähävaraisten perheiden lapsia opiskelemaan ja harrastamaan. 

– Suomessa vähävaraisissa perheissä elää 120 000 lasta. Köyhyys voi muun muassa altistaa kiusaamiselle, vaikeuttaa  koulunkäyntiä ja heikentää vapaa-ajan mahdollisuuksia, toteaa Pelastakaa Lasten varainhankinnan ja viestinnän johtaja Sanna Kuusisto.

– Kauppareissun yhteydessä pulloja palauttamalla on helppo tehdä hyvää. Mitä enemmän kuluttajat osallistuvat, sitä enemmän rahaa ohjautuu kotimaan vähävaraisille lapsille, summaa Aaltonen. 

Faktalaatikko: Mikä Panttiarpajaiset?

- Pullonpalautusautomaateissa toimiva arpajaislain alainen hyväntekeväisyysarvonta, jonka tuottoja ohjataan Pelastaa Lapset ry:n Eväitä Elämälle -ohjelmaan. 

- Ohjelma tukee kotimaan vähävaraisten perheiden lapsia harrastamaan ja opiskelemaan. 

- Suomessa Panttiarpajaisia hallinnoi Parpa Oy. 

- Osallistuminen on helppoa: 1. Syötä tyhjät pullot ja tölkit automaattiin. 2. Valitse summa, jolla haluat osallistua. 3. Paina ARVONTA-nappia, ja vahvista osallistumisesi. 4. Tarkista arvonnan tulos pullonpalautuskuitista. Voitot 2, 5 ja 50 euroa hyvitetään kuittia vastaan kauppaostoksista. Päävoitto 10 000 € lunastetaan ottamalla yhteyttä Parpan asiakaspalveluun. 

- Kymenlaaksossa Panttiarpajaisiin oli viime vuonna mahdollista osallistua Kotkassa, Kouvolassa, Haminassa, Kuusankoskella, Anjalankoskella, Inkeroisissa, Myllykoskella ja Kausalassa. 

Faktalaatikko: Kouvolassa eniten automaatteja ja arpajaisrahaa, Kotkaan eniten voittoja vuonna 2019

Kotka

- Pullonpalautuskerroista 2,96 % osallistui arvontaan. 

- Arpajaisiin osallistuttiin 5 570 kertaa. 

- Keskimääräinen osallistumispanos yhdellä kertaa 0,74 €. 

- Kotkassa osallistuttiin arpajaisiin 4 115,40 eurolla, voittoina palautui 1 778 euroa.

- Kotkan alueella arpajaiset ovat K-market Mussalossa, K-supermarket Pookissa ja Kotka-Karhula Lidlissä. 

- Keskimäärin yhdellä kertaa näihin kauppoihin palautettiin pulloja 4,10 eurolla. 

Kouvola

- Pullonpalautuskerroista 2,1 % osallistui arvontaan. 

- Arpajaisiin osallistuttiin 8 591 kertaa. 

- Keskimääräinen osallistumispanos yhdellä kertaa 0,69 €.

- Kouvolassa osallistuttiin 5 922,85 eurolla, voittoina palautui 1 231 €.

- Kouvolan keskustan lisäksi alueella on 17 automaattia mm. Anjalankoskella, Inkeroisissa, Kuusankoskella ja Myllykoskella.

- Yksittäinen pullonpalautus oli keskimäärin 4,70 € arpajaisissa mukana olevissa automaateissa.

Hamina

- Pullonpalautuskerroista 1,6 % osallistui arvontaan. 

- Arpajaisiin osallistuttiin 1 781 kertaa. 

- Keskimääräinen osallistumispanos yhdellä kertaa 0,79 €. 

- Haminassa osallistuttiin 1 407,55 eurolla, voittoina palautui 238 €. 

- Panttiarpajaiset löytyy Maariankadun Lidlistä, jossa yksittäinen pullonpalautus oli keskimäärin 4,95 €. 

Tiedot perustuvat Panttiarpajaisten vuoden 2019 koko Suomen kattaviin pullonpalautus- ja arpajaistilastoihin.

Lisätietoja:

Yrjö Aaltonen
toimitusjohtaja
Panttiarpajaiset
yrjo.aaltonen@parpa.fi
puh. 0500 688 352

Sanna Kuusisto
varainhankinnan ja viestinnän johtaja
Pelastakaa Lapset ry
sanna.kuusisto@pelastakaalapset.fi
puh. 045 104 6633

Kalevalan päivää juhlitaan Lappeenrannan musiikkiopiston Helkiö-salissa perjantaina 28. helmikuuta järjestettävässä juhlassa. Juhlaa edeltää klo 15.30 käynti Juho ja Maria Lallukan hautamuistomerkillä, joka sijaitsee Vanhan hautausmaan pohjoisreunalla. Kaikille avoin juhla musiikkiopistolla alkaa klo 18 ja sitä ennen on kahvitarjoilu klo 17 alkaen. 

Juhlan järjestää Joutsenon ja Lappeenrannan Kalevalaiset ry yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa. Joutsenon ja Lappeenrannan Kalevalaiset ry:n Päivi Lahtinen-Lavikaisen mukaan tänä talvena juhlaan on erityistä syytä, sillä kansalliseepos Kalevala täyttää 185 vuotta ja lyyrisiä kansanrunoja sisältävä Kanteletar 180 vuotta. 

– Nämä molemmat Elias Lönnrotin julkaisut ovat ilmestymisestään lähtien inspiroineet eri alojen taiteilijoita ja inspiroivat yhä.  

Kalevalan päivän juhlaohjelma on musiikkipainotteinen.  Juhla alkaa pianisti Juho Lepistön ja viulisti Anna Hietarannan yhteisellä alkusoitolla. 

Sibelius-Akatemian oopperaluokalla opiskeleva tenori Tuomas Miettola tulkitsee alkusoiton jälkeen Lepistön säestämänä tuttuja suomalaisia yksinlauluja, kuten esimerkiksi Toivo Kuulan ja Oskar Merikannon sävellyksiä.

Juhlapuhujaksi saapuu Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston rehtori, KTT Juha-Matti Saksa, joka tuo yliopiston kuulumiset ja kertoo, mitä yliopistossa nykyään tehdään ja tapahtuu. 

Kansanrunoista innostunut lappeenrantalainen jazz-duo Jatsia Niitty- & Kytömäellä tuo juhlaan kantaesityksensä Laula, laula veitoseni – sävelmiä kansanrunoihin, joka pitää sisällään Mariina Niittymäen sävellyksiä Kalevalan ja Kantelettaren teksteihin. 

Kantaesityksen jälkeen Kotkaniemen rengit ja piika esittävät mukaansatempaavalla tavallaan Kantelettaren runoja. Luumäellä sijaitseva Kotkaniemi oli Suomen tasavallan kolmannen presidentin P.E. Svinhufvudin pitkäaikainen koti, jossa toimii nykyään kotimuseo historiallisine kierroksineen. 

Päivi Lahtinen-Lavikaisen mielestä Kalevalan päivän juhlaa voi tuskin ajatella ilman taitavia kansantanssijoita. 

– Onkin hienoa, että vuoden 2020 kansantanssiyhtyeeksi valittu, Merja Skytän ohjaama lappeenrantalainen kansantanssiryhmä Kimurantti ilahduttaa yleisöä musiikkiopistolla. Juhla päättyy Karjalaisten lauluun. 

Kuva: Tenori Tuomas Miettola
Kuva: Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa. Kuvaaja: Teemu Leinonen.
Kuva: Jazz-duo Jatsia Niitty- & Kytömäellä
Kuva: Kansantanssiryhmä Kimurantti 

Lisätietoja:

 Joutsenon ja Lappeenrannan Kalevalaiset ry, Päivi Lahtinen-Lavikainen
paivis.lavikainen(a)gmail.com 

Lappeenrannan kaupungin tapahtumatuottaja Karri Heino
puh. 040 637 1779, karri.heino(a)lappeenranta.fi 

Tarkka ohjelma: https://lappeenrantaevents.fi/fi/Meilla-tapahtuu/Kalevalan-paivan-juhla

Iisalmen pohjoispäässä ollut sähköratavaurio on korjattu. Liikennöinti palautuu aikataulun mukaiseksi junasta S66 alkaen. 

Teknisen Kaupan jäsenyritysten myynti kasvoi vuoden 2019 aikana 1,7 prosenttia. Kovien kasvuvuosien jälkeen etenkin Euroopan talouden hidastuminen alkoi näkyä myös teknisessä kaupassa. Kuluvasta vuodesta ennakoidaan odotuksia parempaa.

Vuoden 2019 edetessä teknisen kaupan myynnin kasvutahti hidastui, ja viimeisen neljänneksen aikana myynti kääntyi puolen prosentin laskuun.

Raaka-aineiden myynti putosi neljännen neljänneksen aikana 12 prosenttia, ja koko vuodenkin myynti jäi viisi prosenttia edellistä vuotta pienemmäksi. Teollisuuden tuotteissa kasvu jatkui läpi vuoden. Koko vuoden aikana toimiala kasvoi neljä ja viimeiselläkin neljänneksellä kaksi prosenttia vuodentakaisesta.

Rakentamisen tuotteissa ja palveluissa viimeinen neljännes oli hieman edellistä vuotta heikompi, mutta koko vuoden aikana myynti nousi vajaat pari prosenttia. Kuluttajatuotteissa myynti kasvoi viimeisellä neljänneksellä reilut neljä prosenttia ja koko vuoden aikana kolme prosenttia.

- Maailmantalouden ja etenkin Euroopan talouden hidastuminen tuli Suomeen viiveellä, mutta näkyi lopulta loppuvuonna meilläkin. Odotusten mukaisesti teknisen kaupan myynti valahti miinukselle viimeisellä neljänneksellä. Edellinen negatiivisen kasvun neljännesvuosi rekisteröitiin teknisessä kaupassa kuusi vuotta sitten, kertoo Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Markku Uitto.

- Rakentaminen on hidastunut ja teollisuudessakin odotellaan näkymien, kuten kauppasodan ja Saksan markkinoiden, selkiytymistä. Kiinasta liikkeelle lähtenyt koronavirusepidemia tekee ainakin hetkellisen kuopan maailmantalouteen. Epävarmuudessa investointien käynnistämistä lykätään. Kotimaisena ongelmana talven työehtosopimusneuvottelut saattavat heikentää Suomen kilpailukykyä, luotettavuusmielikuvaa ja johtaa investointien suuntautumiseen kilpailijamaihin.

Teknisen kaupan alkuvuodesta odotetaan haastavaa, mutta sekä maailmalta että Suomesta kantautuu myös positiivisia signaaleja. OP:n tuoreen suuryritystutkimuksen perusteella kasvua odotetaan investoinneissa tuotantokapasiteettiin tai -tiloihin. Vuodelle 2020 odotettu kasvu on 6,6 prosenttia.

- Kolmannes tutkimuksen vastaajista odottaa myös tuotannon kasvavan Suomessa vuonna 2020 ja vain neljä prosenttia arvioi sen vähentyvän. Tämä antaa rohkeutta toivoa, että kuluva vuosi tuleekin olemaan odotuksia parempi teknisessä kaupassa, Uitto sanoo.

Vuodenvaihteessa tehdyn kyselyn mukaan Teknisen Kaupan Liiton jäsenyritysten odotukset olivat poikkeuksellisen heikot. Yritykset odottavat voittopuolisesti tilanteen kehittyvän heikompaan suuntaan niin seuraavien kuukausien kuin seuraavan vuodenkin aikana. Seuraavan kolmen kuukauden aikana myynnin laskua odotti tammikuussa jopa 57 prosenttia yrityksistä, kun osuus joulukuussa oli 36 prosenttia.

Seuraavan 12 kuukauden aikana myynnin laskua odotti 53 prosenttia yrityksistä, mikä oli lähes saman verran kuin joulukuussa. Kasvua vuoden alussa odotti 27 prosenttia yrityksistä, kun osuus joulukuussa oli 22 prosenttia. Arviot henkilöstömäärän kehityksestä olivat nekin lähes ennallaan. Määrän arvioi supistuvan kolmannes yrityksistä, kun kasvua ennakoi 21 prosenttia yrityksistä.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Markku Uitto

Teknisen Kaupan Liitto

p. 0400 407 870

markku.uitto(at)tekninen.fi

Liitteet:

Myynti toimialoittain

Suhdannebarometrin tulokset

Myynnin ja odotusten kehitys

"Hercule Poirot? haluatko todella ottaa vastaan sen roolin, David?" veljeni kysyi. "Jos minulta kysyt", hän jatkoi, "sinuna en koskisi siihen tikullakaan."

DAVID SUCHET SANOIN JA KUVIN
Omaelämäkerta

David Suchet on paitsi rakastettu näyttelijä myös varsin taitava valokuvaaja, jolla on aina kamera mukanaan. Hänen elämänsä ja uransa vaiheet ovat ikuistuneet tunteita ja muistoja herättäviin kuviin, jotka nyt elävöittävät hänen ainutlaatuista muistelmateostaan.

Kirjaan on tallentunut mm. ikimuistoisia hetkiä ja näyttelijäkollegoita teatterista ja elokuvien kuvauspaikoilta.

Suchet on viisikymmenvuotisen teatteri- ja elokuvauransa aikana nähty lukemattomissa rooleissa, joista tunnetuin lienee Agatha Christien ikoninen etsivähahmo Hercule Poirot.

Kirjassaan Suchet kertoo persoonallisella tyylillään lapsuusvuosistaan Lontoossa, juutalaisista juuristaan, rakkaudestaan musiikkiin ja valokuvaukseen sekä monipolvisesta näyttelijänurastaan. Kuvin ja sanoin hän palaa niin elämänsä huippukohtiin kuin aallonpohjiinkin.

Näyttelijä kuvailee myös roolihahmojensa syntyä ja näyttelijäntyön muuttumista vuosien varrella sekä tietysti myös elämää Poirot'n jälkeen. Hän on jäänyt syvästi kaipaamaan tuota omalaatuista belgialaisetsivää.

DAVID SUCHET SANOIN JA KUVIN
ISBN 9789523129672
Suomennos Sirpa Saari
170 x 235 mm
Sidottu, kuvitettu
320 s.
Ilmestyy viikolla 9/2020

Lappeenrannan kaupungin toimitilatoimikunta on käsitellyt palveluverkkotarkastelua, jossa on arvioitu muutostarpeita lasten ja nuorten palveluissa. Kyseessä on vielä esitys, joka lausuntojen ja asukkaiden palautteen jälkeen etenee päätöksentekoon huhtikuussa 2020.

Tarkastelua on valmisteltu vuoden 2019 Tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta. Mikäli väestöennuste toteutuu, Lappeenrannassa on tulevaisuudessa liikaa varhaiskasvatus- ja opetustiloja.

Lappeenrannan kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtajan Tuija Willbergin mukaan Lappeenrannassa syntyneet ikäluokat ovat olleet jo viimeiset viisi vuotta selvästi pienempiä kuin aiemmin syntyneet ikäluokat.

– Esimerkiksi Lappeenrannassa vuonna 2018 syntynyt ikäluokka oli 200 lasta pienempi kuin samana vuonna perusopetuksen aloittanut ikäluokka. Toteutunut ja ennustettu syntyvyyden lasku tulee leikkaamaan kaupungin saamia lasten ja nuorten palveluiden järjestämiseen tarkoitettuja valtionosuuksia. Lisäksi rakenteilla ja suunnitteilla olevat päiväkoti- ja kouluinvestoinnit tulevat kasvattamaan merkittävästi vuokramenoja vuodesta 2021 lähtien.

Willberg kertoo, että valtionosuuksien vähenemisestä huolimatta toimitilatoimikunta on päättänyt olla tekemättä suuria muutoksia jo aiemmin tehtyihin palveluverkkopäätöksiin.

– Toimitilatoimikunta katsoo, että palveluverkkoa ei muuteta ennusteiden mukaisille lapsimäärille, vaan jatketaan toimia, joilla Lappeenranta saadaan pidettyä edelleen houkuttelevana lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Tulevat, vielä suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet mitoitetaan kuitenkin väestöennusteiden mukaan. Menoleikkauksia tehdään vähentämällä henkilöstön määrää lasten määrää vastaavasti.

Toimitilatoimikunnan muutosesitykset Lappeenrannan lasten ja nuorten palveluverkkoon

1. Joutsenon koulun Parjalan ja Ravattilan toimipisteiden toiminta lakkaa, kun uusi Joutsenon koulu valmistuu elokuussa 2021. Oppilaat siirtyvät kaikki Joutsenon uuteen kouluun.
2. Joutsenossa Taimitarhan päiväkodin toiminta lakkaa, kun varhaiskasvatuksen kysyntä vähenee. Tilannetta tarkastellaan viimeistään vuonna 2024.
3. Lauritsalan avoimen päiväkodin toiminta siirtyy Lauritsalan päiväkodin tiloihin, kun päiväkodissa on siihen tilaa.
4. Voisalmen koulun hankesuunnittelun yhteydessä selvitetään kehitysvammaisten oppilaiden (EHA) opetuksen siirtoa Myllymäkeen, jolloin Voisalmen koulu voidaan rakentaa vain alueella asuvien tarvetta vastaavaksi.
5. Karhuvuoren päiväkodin toiminta lakkaa, kun varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä vähenee. Tilannetta tarkastellaan uudestaan viimeistään vuonna 2024.
6. Peltolan päiväkodin vanhan osan peruskorjauksen vuoksi Kourulaan sijoitetaan tilaelementti viidelle ryhmälle elokuusta 2020 lukien. Osa Peltolan ryhmistä siirtyy Tykin väistötiloihin.
7. Sammonlahden vuosiluokkien 7–9 koulua ei vielä pureta, vaan jatketaan sen käyttöä toistaiseksi, edellyttäen, että rakennus on käyttökelpoinen.
8. Sammonlahden koulun yhteyteen rakennetaan 4+3-ryhmäinen päiväkoti ja vuosiluokkien 1–6 -koulu 400 oppilaalle sekä liikuntahalli korvaamaan Skinnarilan, Uus-Lavolan ja Sammonlahden päiväkoteja sekä Kuusimäen, Lavolan ja Skinnarilan kouluja ja alueen liikuntatiloja. Rakennus valmistuu vuonna 2024.
9. Kourulan päiväkodin yhteyteen sijoitetaan viisiryhmäinen tilaelementti. Tilaelementissä ja Kuusimäen koulussa jatketaan toimintaa, kunnes lapset mahtuvat alueen muihin päiväkoteihin ja kouluihin edellyttäen, että tilat ovat käyttökuntoiset.
10. Kourulan päiväkodin nykyisiin väistötiloihin Tykissä siirtyvät Peltolan päiväkodin tilaa tarvitsevat ryhmät.
11. Sammonlahden kirjasto ja nuorisotilat säilyvät ennallaan toistaiseksi.
12. Sammonlahden uusi päiväkoti rakennetaan niin, että tarvittaessa sitä voidaan laajentaa 5 ryhmällä.
     

Lisäksi toimitilatoimikunta esittää, että muut yksiköt jatkavat toimintaansa toistaiseksi. Palveluverkkoa tarkastellaan uudelleen vuonna 2022, jolloin arvioidaan väestöennusteen toteutumista ja tilatarvetta. Toimitilatoimikunnan esityksessä linjataan, että kaikki tulevat investoinnit suunnitellaan siten, että toimitiloja voidaan tarvittaessa lisätä, laajentaa tai supistaa.

Toimitilatoimikunnan esitykseen sisältyy myös kannanotto vuosille 2021 - 2028 esitettäviin investointeihin.

Palveluverkkotarkastelun henkilöstövaikutukset

Mikäli väestöennuste toteutuu, vuoteen 2030 mennessä varhaiskasvatuksen henkilöstötarve vähenee noin 90 henkilöllä. Samanaikaisesti eläkeiän saavuttaa noin 200 varhaiskasvatuksen vastuualueella työskentelevää henkilöä.

Perusopetuksessa henkilöstötarve vähenee noin 100 opettajalla ja eläkeiän saavuttaa noin 125 opettajaa. Tämä tarkoittaa, että mahdolliset lasten määrän vähenemisestä johtuvat henkilöstövähennykset voidaan toteuttaa ilman irtisanomisia luonnollisen poistuman myötä.

Asukkaat voivat kommentoida esitystä 16.3.2020 mennessä

Toimitilatoimikunnan palveluverkkoesitystä esitellään kuntalaisille torstaina 20.2.2020 klo 17.30 kaupungintalon valtuustosalissa (Villimiehenkatu 1).

Kuntalaisilla on mahdollisuus kommentoida tilatoimikunnan tekemää esitystä sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@lappeenranta.fi tai toimittamalla kommentit kirjallisena kaupungintalolle asiakaspalvelukeskus Winkkiin (Villimiehenkatu 1) viimeistään 16.3.2020.

Tilatoimikunta käsittelee saadut palautteet ja tekee esityksensä palveluverkkomuutoksista 23.3.2020. Tämän jälkeen asia lähtee lautakuntiin lausunnolle ja etenee kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyyn huhtikuussa 2020.

Lisätiedot:
Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg
Puh. 040 070 5875, tuija.willberg(a)lappeenranta.fi

Liite: Esitys palveluverkkotarkastelusta

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä jatkaa maa- ja metsätalouden ilmastoratkaisuihin keskittyvää maanlaajuista kiertuetta maanantaina 24. helmikuuta Sodankylässä. Päivään sisältyy useita tilaisuuksia, joihin median edustajat ovat tarvetulleita. Leppä keskustelee mm. Sodankylän lukion opiskelijoiden kanssa ja isännöi iltapäivällä metsäseminaaria sekä tutustuu Sodankylän geofysiikan observatorioon.

Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan tapahtumia. Ministeri Leppä on lisäksi median tavattavissa ennen lukion tilaisuutta klo 12.45-13.00 (paikkana lukio/ruokala)

Ohjelma:

klo 13.00- 13.55 Sodankylän lukion opiskelijoiden tapaaminen

(Sodankylän lukio os. Juontotie 33, 99600 Sodankylä)

Suomen ilmastotavoitteet. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä

                          (Yleisökysymyksiä aiheeseen liittyen Mentimeterillä)

Ministerin kyselytunti: oppilaat juontavat ja kysyvät ennakkoon valmistellut kysymykset

                          (Yleisökysymyksiä aiheeseen liittyen Mentimeterillä)

klo 14.00-15.30 Metsäseminaari (Sodankylän lukio)  

Lapin metsät ja ilmastonmuutos sekä Lapin metsien hiilitase,
                        Hannu Salminen, LUKE                         

Käytännön ratkaisut ilmastoviisaassa metsätaloudessa

• Metsänkäsittelytavat, Kii Korhonen, Metsähallitus
• Turvemaiden metsien käsittely, Hannu Hökkä, LUKE
• Aktiivinen luonnonhoito ja ennallistaminen, Ulla Huusko, Metsäkeskus
• Puurakentaminen, Tytti Ahoranta, Digipolis Oy

(Yleisökysymyksiä aiheeseen liittyen Mentimeterillä)

klo 15.45-17.15 Sodankylän geofysiikan observatorio ja Ilmatieteenlaitos
os. Tähteläntie 62, 99600 Sodankylä

HUOM! Mm. Lukion tilaisuudet klo 13 ja 14 lähetetään verkossa ja ne ovat seurattavissa verkossa osoitteessa: https://mmm.videosync.fi/sodankyla-240220

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo p. 0504780226

Viestintäasiantuntija Pekka Väisänen p. 0407730644

Väylä ja Terramare Oy ovat 12.2.2020 allekirjoittaneet urakkasopimuksen koskien Oulun meriväylän kiinteiden merimerkkien asennusta. Urakassa asennetaan kahdeksan kiinteää merenkulun turvalaitetta uudelle syvennetylle Oulun meriväylälle. Meriväylä on tällä hetkellä käytössä avovesikaudella hyvissä olosuhteissa kelluvalla merkinnällä, mutta urakan valmistuttua meriväylän käyttö on mahdollista ympäri vuoden.

Uudet turvalaitteet sijaitsevat avomerellä noin 35–60 kilometrin etäisyydellä Oulun satamasta. Merkkien asennus sisältää useita eri työvaiheita kuten massanvaihtoja, pehmityksiä, paalutustöitä, betonointia ja yläosien kiinnitystä peruspaaluihin.

"Turvalaitteiden massiiviset peruspaalut asennetaan kalustolla, jota ei Suomen aluevesillä usein tavata. Oulun maaperä ja jääolosuhteet edellyttää merimerkkien perustuksilta haastavia ratkaisuja, ja nyt asennettavien merkkien perustukset ovat Suomessa poikkeuksellisen massiivisia" kertoo hankkeen projektipäällikkö Pasi Kivioja Väylästä.

Sopimuksen arvo on 17,9 miljoonaa euroa. Urakoitsija on aikatauluttanut työnsä siten, että työt valmistuisivat 2020.

Oulun meriväylähankkeessa on perustettu uusi meriväylä, jonka pituus on noin 90 kilometriä ja kulkusyvyys 12,5 metriä. Uusi meriväylä on linjattu kulkemaan uutta, pääosin luonnonsyvää linjausta pitkin. Syvennyksellä vastataan kasvaneiden aluskokojen vaatimuksiin.

Lisätietoa:

Väylä, projektipäällikkö Pasi Kivoja
p. 0295 343 602
etunimi.sukunimi@vayla.fi

Ulkoministeriö järjestää yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa paneelikeskustelun, jossa pohditaan Suomen lähialueiden turvallisuutta. Tilaisuus on Lapin yliopistolla keskiviikkona 26. helmikuuta klo 15.00–17.00.

Osana uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmisteluja ulkoministeriö järjestää kevään 2020 aikana yhteistyössä viiden eri yliopiston kanssa paneelikeskustelujen sarjan ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista aiheista. Paneelikeskustelut kokoavat saman pöydän ääreen ministeritason edustajia, virkamiehiä, asiantuntijoita sekä kansalaisyhteiskunnan ja yliopistomaailman toimijoita. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille ulko- ja turvallisuuspoliittisista teemoista kiinnostuneille, joten ne antavat kansalaisille eri puolella Suomea mahdollisuuden osallistua keskusteluun.

Lapin yliopistolla Rovaniemellä 26. helmikuuta klo 15.00–17.00 (luentosali 2) pohditaan Suomen lähialueiden turvallisuutta. Millainen merkitys esimerkiksi Itämerellä tai arktisella alueella on Suomen turvallisuudelle?

Tilaisuudessa ovat keskustelemassa:

– Poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori

– Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Janne Kuusela

– Lapin yliopiston kansainvälisten suhteiden yliopistonlehtori Hanna Lempinen

– Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu

Moderaattorina toimii ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkö Mikko Kinnunen.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja se on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Paneelikeskustelua voi seurata myös verkossa sekä suorana että jälkeenpäin tallenteena. Lisätietoja keskusteluista julkaistaan ulkoministeriön Twitter- ja Facebook-tileillä: https://twitter.com/Ulkoministerio ja https://www.facebook.com/ulkoministerio/

Hallitusohjelman mukaisesti hallituskauden alussa laaditaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Selontekoja on laadittu hieman eri muotoisina 1990-luvulta lähtien, ja edellinen selonteko on vuodelta 2016.

Lisätietoja:

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmisteluryhmän projektiavustaja Alana Saul
etunimi.sukunimi@formin.fi

Valtatie 12 Lamminrahkan eritasoliittymään sekä tieosuudelle Alasjärvi - Huutijärvi uusitaan 12 km matkalta eritasoliittymien vaihtuvat nopeus- ja varoitusmerkit. Lisäksi osuudelle tulee tiesääasema sekä liikenne- ja kelikamera keli- ja olosuhdeseurantaa varten.

Päivitystyöt alkavat maaliskuussa jatkuvat siitä kesäkuulle 2020 saakka. Nykyiset sähköiset nopeusrajoitusmerkit poistuvat käytöstä arviolta 5/2020 ja tämän jälkeen tiejaksolla on käytössä kiinteät nopeusrajoitusmerkit, kunnes uudet sähköiset vaihtuvat nopeusrajoitusmerkit on asennettu ja uusi ohjausjärjestelmä on käytössä 6/2020. Tiejakson alkuun kummastakin ajosuunnasta on juuri asennettu tiedotustaulut hankkeesta.

Vilkkaasti liikennöidyllä tieosuudella liikennevirrat ovat keskimäärin yli 17.300 autoa vuorokaudessa. Päivityksen myötä nopeusrajoitusta voidaan laskea huonoissa keliolosuhteissa ja vilkkaan liikenteen aikaan, jolla parannetaan liikenneturvallisuutta. Lisäksi tieosuuden ajoturvallisuutta tehostetaan uudella tiesääpisteellä ja keli- ja liikennekameralla, joiden välittämää tietoa, esimerkiksi liukkaasta tienpinnasta tai ruuhkista, käytetään tieosuuden vaihtuvissa nopeus- ja varoitusmerkeissä.

Päivitystyössä varaosasaatavuudeltaan elinkaaren päässä olevat nopeusrajoitukset tullaan korvaamaan 10 uudella vaihtuvalla nopeusrajoitusmerkillä sekä kahdella uudella vaihtuvalla varoitusmerkin ja nopeusrajoitusmerkin yhdistelmällä. Lisäksi nykyinen ohjausjärjestelmä päivitetään ja päivityksessä tiejakson telematiikkalaitteet siirretään uuteen yhtenäiseen ohjauskokonaisuuteen ITM Finlandin tieliikennekeskuksen ohjaukseen.

Lapin yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu toteuttavat yhteistyössä palvelumuotoilun kaksivuotisen maisteriohjelman. Koulutuksen sisällöt palvelevat erityisesti alueella toimivien yrityksien ja organisaatioiden tämänhetkisiä tarpeita ja vastaavat myös strategisemmin tulevaisuuden kehittämistarpeisiin.

Palvelumuotoilun osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa yhä useammalla alalla. Kun tulevaisuudessa kulutuksen kohteena ovat perinteisten tuotteiden sijaan palvelut, palvelukokemuksien suunnittelu ja toiminnan käyttäjälähtöinen kehittäminen korostuvat entisestään. Useilla toimialoilla onkin jo tunnistettu tarve käyttäjälähtöisyyteen, palveluiden ymmärtämiseen ja niiden innovatiiviseen kehittämiseen.

Palvelumuotoilun asiantuntijuus tarjoaa monia mahdollisuuksia niin opiskelijoille kuin mukana olevilla alueille.

– Palvelumuotoilu luo uusia työmahdollisuuksia ja auttaa esimerkiksi käyttämään teknologiaa paremmin yrityksen hyödyksi, kertoo Lapin yliopiston palvelumuotoilun professori Satu Miettinen.

Lapin yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttama maisteriohjelma on ainutlaatuinen kokonaisuus. Ohjelman suunnittelun pohjana ovat toimineet Lapin ja Kainuun alueella tehdyt haastattelukierrokset, joiden avulla on kartoitettu alueellisia palvelumuotoilun erityistarpeita. Miettinen jatkaakin, että näkisi mielellään hakijoiden joukossa runsaasti osallistujia Pohjois-Suomen alueelta, jotta palvelumuotoilu saataisiin kunnolla juurrutettua alueelle.

Koulutusohjelman toteutustavat ovat vahvasti työelämälähtöisiä, minkä johdosta koulutus painottuu suurelta osin verkkoon. Koulutus järjestetään kahdelle opiskelijaryhmälle, ja lähiopetuspaikkoina toimivat Kajaani ja Rovaniemi.

Hakuaika koulutukseen on juuri alkanut ja päättyy 12.3.2020 klo 15.

Palvelumuotoilun monialainen maisteriohjelma -hanke

Palvelumuotoilun osaajien kouluttamiseksi toteutetaan Palvelumuotoilun monialainen maisteriohjelma.  Koulutus järjestetään ensimmäistä kertaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamana hankkeena. Lapin yliopiston kanssa koulutusta on toteuttamassa Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Lue lisää hankkeesta ja maisteriohjelmasta > www.ulapland.fi/pama

Lisätietoja:

Maija Rautiainen, Lapin yliopisto
040 485 0489
www.ulapland.fi/pama

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on mukana Winter Asembly 2020 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 20.-22.2.2020.

Xamkissa on tarjolla useita koulutuksia, joista voi työllistyä pelialalle. Kouvolassa tarjolla on englanninkielinen, kulttuurialan Game Design -koulutus, jossa opiskellaan peliteollisuuden työtehtäviin, esimerkiksi pelisuunnittelijaksi tai peliartistiksi. Kotkassa voi opiskella peliohjelmoinnin tai kyberturvallisuuden insinööriksi. Mikkelissä puolestaan tarjolla on englanninkielinen insinöörikoulutus Information Technology sekä tietojenkäsittelyn koulutus, josta valmistuu tradenomiksi (AMK). Peliohjelmoinnin, kyberturvallisuuden ja tietojenkäsittelyn koulutukset ovat mukana 18.3. alkavassa kevään yhteishaussa.

Osastollamme voi tutustua Xamkin pelialaan liittyviin koulutuksiin sekä tutkimus- ja kehityshankkeissamme kehitettyihin peleihin. Esittelyssä ovat mm. pelit Hamina 1810 – työ ei koskaan muutu ja Versus-portaali.

Kävijät ovat tervetulleita testaamaan pelejä ja VR-laseja! Xamkin osasto Messukeskuksessa on avoinna torstaista lauantaihin 20.-22.2. klo 9-20.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Hankkeissa kehitetyt pelit ja Winter Assembly:
projektipäällikkö Terhi Halonen, 044 702 8429, terhi.halonen@xamk.fi

Pelialaan liittyvät koulutukset:
lehtori Suvi Pylvänen, 044 702 8354, suvi.pylvanen@xamk.fi (Game Design)
koulutusjohtaja Paula Siitonen, 040 842 0581, paula.siitonen@xamk.fi (muut alan koulutukset)

Den nya vägtrafiklagen träder i kraft den 1 juni 2020 och i och med den tas ungefär femtio nya vägmärken i bruk i Finland. Utseendet på många gamla vägmärken förnyas och markeringar ändras likaså.

Från och med juni kan nya vägmärken ses på vägarna i Finland. Orsaken till detta är den nya vägtrafiklagen. Syftet med ändringen är att göra vägmärkena tydligare och synligare. De förnyade och nya vägmärkena motsvarar också bättre de nuvarande behoven i trafiken.

Ungefär femtio helt nya märken tas i bruk. Till dessa hör bland annat följande vägmärken:

• varning för rådjur,
• sammanvävning av körfält, alltså att fordonen med hänsyn till varandra turvis ska köra in på det fortsatta körfältet,
• gångtrafik, cykelåkning och körning med moped förbjudna och
• cykelfält

Foto: Nya vägmärken. Uppe till vänster: Varning för rådjur, sammanvävning av körfält, gångtrafik, cykelåkning och körning med moped förbjudna samt cykelfält.

Jukka Hopeavuori, expert i trafikreglering vid Trafikledsverket, tror att till en början syns de helt nya vägmärkena endast då och då i trafiken.

"Märket för sammanvävning av körfält börjar provanvändas på platser där det trafikmässigt är förnuftigt att använda existerande körfält så effektivt som möjligt ända till slut", säger Hopeavuori.

Utseendet på många vägmärken ändras en aning

Utöver de helt nya vägmärkena förnyas utseendet på många gamla vägmärken.

"Till exempel pilspetsar, symboler och bårder har ändrats. Syftet är att förbättra märkenas läsbarhet", berättar Hopeavuori.

Många ändringar är så små att vägtrafikanterna inte nödvändigtvis ens märker dem. Flera märken har ändrats lite mer för att göra dem tydligare och för att förbättra läsbarheten. På märket som varnar för cyklister har personen avlägsnats och bilden av cykeln har förenklats.

Av de gamla märkena är det bara ett som försvinner helt – tilläggsskylten för timmerväg. Vägmärket har hur som helst varit det kanske mest sällsynta i Finland.

De gula spärrlinjerna blir vita

I och med den nya vägtrafiklagen ändras också vägmärkningarna. De gula spärrlinjerna blir vita.

"Orsaken till färgbytet är att Finland är det sista EU-landet som har använt gula spärrlinjer. Nu övergår vi till samma förfarande som de andra", säger Hopeavuori.

Ändringarna syns så småningom på vägarna

Övergångsperioden för de nya vägmärkena är i regel tio år. Detta innebär att såväl nya som gamla vägmärken kommer att synas i trafiken i många år.

De gamla vägmärkena ersätts inte direkt med nya, utan de förnyas i takt med att de når slutet på sin livslängd. De gula spärrlinjerna och spärrområdena ändras till vita under en lite kortare övergångsperiod. De ska vara vita senast den 31 maj 2023.

”I praktiken måste endast en liten del av vägmärkena bytas genast efter att lagen har trätt i kraft för undvikande av missförstånd. Sådana märken är till exempel några förbudsmärken som gäller gångtrafik, körning med moped och cykelåkning", berättar Hopeavuori.

Bilder på vägmärkena som börjar användas i juni finns på adressen https://vayla.fi/tieverkko/liikennemerkit/merkit2020

Mer information om den nya vägtrafiklagen: https://www.traficom.fi/sv/transport/vagtrafik/vagtrafiklagen2020

Mer information

Expert, trafikreglering Jukka Hopeavuori, tfn 029 534 3047
fornamn.efternamn(at)vayla.fi

Expert, trafikreglering Tuomas Österman, tfn 029 534 3630
fornamn.efternamn(at)vayla.fi

Pohjolan laki on Elisa Viihteen ensimmäinen lakidraamasarja. Sarjan kuvaukset alkoivat helmikuussa 2020, ja se tullaan näkemään Elisa Viihteen Aitio-suoratoistopalvelussa kesällä 2020. Sarjan ohjaa Cannesin elokuvajuhlilla lyhytelokuvasta palkittu Teppo Airaksinen.

–  Pohjolan laista tulee nopeatempoinen ja sähäkkä sarja, joka toivottavasti myös hymyilyttää, kuvailee ohjaaja Teppo Airaksinen Pohjolan lakia.

Tilkasen tähdittämän draamasarjan muissa keskeisissä rooleissa nähdään muun muassa Iida-Maria Heinonen (Juice), Anu Sinisalo (Helppo elämä) ja Pertti Sveholm (Tahdon asia). Elisa Viihteen alkuperäissarjan tuottaa Elisalle Yellow Film & TV:n Noora Haatainen. 

–  Olimme hyvin ilahtuneita siitä, että Elisa Viihde tilasi Pohjolan lain. Pohjolan laki nostaa keskiöön pienen ihmisen osan isojen tekijöiden välikappaleena, ja kysyy miten pitkälle ihmisen mieli kestää tekemiään valintoja. Sarjan käsikirjoitus sekä toteutustapa ovat kunnianhimoisia, ja tavoitteenamme on tuoda jotain uutta lakisarjojen genreen, kertoo Yellow Film & TV:n tuottaja Noora Haatainen.

– Elisan teettämän Näin Suomi viihtyy 2020 -tutkimuksen mukaan draama on Suomen suosituin tv-sarjagenre: vastanneista yli puolet katsoo draamasarjoja usein tai melko usein. Elisa on noussut yhdeksi Suomen merkittävimmistä alkuperäissarjojen tekijöistä, ja haluammekin tarjota katsojille markkinoiden kiinnostavimpia kotimaisia draamasarjoja. On hienoa tuoda moderni lakidraama Elisa Viihde Aition valikoimaan, kommentoi Elisan sisältöliiketoiminnan johtaja Ani Korpela.

Pohjolan laki on suomalaiseen lakimaailmaan sijoittuva draamasarja, jonka päähenkilö on Lauri Tilkasen esittämä Matti Pohjola. Matti on urakiidossa perinteikkäässä ja isossa Bensonin asianajotoimistossa, jossa myös hänen vaimonsa Eeva Benson (Iida-Maria Heinonen) on osakkaana. Matti on ehdolla nousemaan perheyrityksen johtoon ja kaikki on pedattu kruununprinssin valtaannousua varten, kun tragedia lähipiirissä sysää Matin tekemään radikaalin päätöksen ja siirtymään pienempään lakitoimistoon. Tarkoitus on ollut päästä pois oravanpyörästä, mutta Matin ainoa mukaansa ottama oikeustapaus alkaa paljastua rikosjutuksi, joka asettaa koko Bensonin perheen totuudet uuteen valoon. Pian panoksena ei olekaan vain oikeusjuttu ja päämiesten kohtalot, vaan perheyrityksen ja Matin ja Eevan yhteisen elämän tulevaisuus.

Pohjolan lain pääkäsikirjoittaja on Juha Karvanen, ja kirjoittajatiimiin kuuluvat Tiina Tanskanen, Daniela Hakulinen ja Anna Brotkin. Sarjassa katsoja pääsee osaksi kahden hyvin erilaisen lakifirman kiemuroita: suuren Bensonin ja pienen Arkivuon. Pohjolan laki on vahvasti kiinni lakimaailmassa, mutta samalla se on tarina avioliitosta ja perheestä. Se on tarina yksilöistä, jotka joutuvat kovien valintojen edessä määrittämään suhteensa totuuteen.

Pääkaupunkiseudulla talven ja kevään aikana kuvattava Pohjolan laki avaa ikkunan koskettaviin sekä koomisiin lakikeisseihin, ja se tökkii yhteiskunnan kipupisteitä.

Elisa Viihde on julkaissut vuodesta 2014 alkaen 18 alkuperäissarjaa, joita ovat muun muassa Kalifornian kommando, Huone 301, Nyrkki, Maanantai, Kaikki synnit, Ivalo, Bullets, Sipoon herttua, Jättekiva, Kolmistaan, Downshiftaajat ja Konttori. Tulevia sarjoja ovat draamakomedia Kevyttä yläpilveä sekä komediat Mister8 ja Ei haukku haavaa tee.

Mediakuvat >> 

Sarjan tiedot:

Rooleissa
Matti Pohjola: Lauri Tilkanen
Eeva Benson: Iida-Maria Heinonen
Sofia Benson: Anu Sinisalo
Vilho Arkivuo: Pertti Sveholm
Patrik Benson: Eero Saarinen
Adi: Anna Böhm
Alanko: Kari Hietalahti
Keto: Taisto Oksanen

Tuottaja 
Noora Haatainen

Ohjaaja
Teppo Airaksinen

Pääkäsikirjoittaja
Juha Karvanen

Kuvaaja
Aarne Tapola

Yhteystiedot medialle:

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Liekki Promotion Oy, Nora Norrlin, p. 040 846 0116,  nora.norrlin@liekkipromotion.com 
Elisa Viihde: Elisa Viestintä, p. 050 305 1605, mediadesk@elisa.fi 
Yellow Film & TV:Noora Haatainen, noora.haatainen@yellowfilm.fi 

Uusi tieliikennelaki astuu voimaan 1.6.2020 ja sen myötä Suomessa otetaan käyttöön noin viisikymmentä uutta liikennemerkkiä. Myös useiden vanhojen merkkien ulkoasua päivitetään ja tiemerkintöihin tulee muutoksia.

Kesäkuusta lähtien Suomen teillä voi näkyä uudenlaisia liikennemerkkejä. Syynä tähän on uusi tieliikennelaki. Muutoksen tarkoituksena on parantaa merkkien selkeyttä ja näkyvyyttä. Uudistetut ja uudet merkit vastaavat myös paremmin nykyisen liikenteen tarpeisiin.

Kokonaan uusia merkkejä tulee käyttöön noin 50 kappaletta. Näihin lukeutuvat muun muassa seuraavat liikennemerkit:

• kauriseläinvaroitus,
• ajokaistojen yhdistyminen eli ns. vetoketjuperiaate,
• jalankulun, pyöräilyn ja mopoilun kielto ja
• pyöräkaista

Kuva: Uusia liikennemerkkejä. Vasemmalta ylhäältä katsoen: Kauriseläinvaroitus, ajokaistojen yhdistyminen, jalankulku ja polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty sekä pyöräkaista.

Tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Jukka Hopeavuori Väylästä uskoo, että kokonaan uusia merkkejä näkyy liikenteessä aluksi vain harvakseltaan.

"Ajokaistojen yhdistymismerkkiä aletaan kokeilla paikoissa, joissa on liikenteellisesti järkevää käyttää olemassa olevat kaistat loppuun asti mahdollisimman tehokkaasti", Hopeavuori sanoo.

Monien liikennemerkkien ulkonäköä muutetaan hieman

Kokonaan uusien liikennemerkkien ohella monien vanhojen liikennemerkkien ulkonäköä päivitetään.

"Niissä on muutettu esimerkiksi nuolenkärkiä, symboleita ja reunanauhoja. Tarkoituksena on ollut tehdä merkeistä nykyistä luettavampia", kertoo Hopeavuori.

Monet muutoksista ovat niin pieniä, että tienkäyttäjät eivät niitä välttämättä edes huomaa. Useita merkkejä on muutettu vähän enemmän selkeyden ja helpomman luettavuuden vuoksi. Esimerkiksi polkupyöräilijöistä varoittavasta merkistä on jätetty henkilö pois ja pyörän kuvaakin on yksinkertaistettu.

Vanhoista merkeistä katoaa kokonaan vain yksi merkki - tukkitien lisäkilpi. Kyseessä on muutenkin ollut kenties Suomen harvinaisin liikennemerkki.

Keltaiset sulkuviivat valkoisiksi

Uuden tieliikennelain myötä myös tiemerkinnät muuttuvat. Keltaiset sulkuviivat muutetaan valkoisiksi.

"Värinmuutoksen syynä on se, että Suomi on ollut viimeinen EU-maa, joka on käyttänyt keltaisia sulkuviivoja. Nyt mennään samaan käytäntöön kuin muualla", Hopeavuori sanoo.

Muutokset näkyvät tiestöllä hiljalleen

Uusien liikennemerkkien siirtymäaika on pääosin 10 vuotta. Tämä tarkoittaa, että liikenteessä tulee näkymään useiden vuosien ajan sekä uusia että vanhanmallisia liikennemerkkejä.

Vanhoja liikennemerkkejä ei vaihdeta suoraan uusiin, vaan niitä uusitaan sitä mukaa, kun merkit tulevat käyttöikänsä päähän. Keltaiset sulkuviivat ja sulkualueet muutetaan valkoisiksi hieman lyhyemmällä siirtymäajalla. Niiden tulee olla valkoisia 31.5.2023 mennessä.

"Vain pieni osa merkeistä pitää vaihtaa käytännössä heti lain voimaantulon jälkeen väärinymmärrysten välttämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi muutamat kävelyn, mopoilun ja pyöräilyn kieltomerkit", Hopeavuori kertoo.

Kesäkuussa voimaan tulevien liikennemerkkien kuvat löydät osoitteesta https://vayla.fi/tieverkko/liikennemerkit/merkit2020

Lisätietoa uudesta tieliikennelaista: http://www.tieliikennelaki2020.fi/

Lisätietoa

Asiantuntija, tieliikenteen ohjaus Jukka Hopeavuori, puh. 029 534 3047
etunimi.sukunimi(at)vayla.fi

Asiantuntija, tieliikenteen ohjaus Tuomas Österman, puh. 029 534 3630
etunimi.sukunimi(at)vayla.fi

The new Road Traffic Act will enter into force on 1 June 2020 and, as a result, approximately fifty new traffic signs will be introduced in Finland. The appearance of numerous old signs will also be updated, and changes will be made to road markings.

From June, new traffic signs may be visible on Finnish roads. The reason for this is the new Road Traffic Act. The purpose of the changes is to improve the clarity and visibility of the signs. The updated and new signs will also better meet the needs of current traffic.

Around 50 completely new signs will be introduced. These will include the following traffic signs:

• deer warnings,
• traffic lanes merging, i.e. the zipper method,
• pedestrians, cyclists and mopeds not permitted and
• cycling lane

Figure: New traffic signs. From top left: Deer warnings, traffic lanes merging, pedestrians, cyclists and mopeds not permitted and cycling lane.

Expert on Road Signs and Markings Jukka Hopeavuori from the Finnish Transport Infrastructure Agency believes that, initially, there will be very few completely new signs visible in traffic.

“We will be testing the sign for merging lanes in locations where it is most logical from a traffic perspective to maintain use of the existing lanes for their entire service life as effectively as possible,” Hopeavuori explains.

Appearance of many traffic signs to slightly altered

In addition to completely new traffic signs, the appearance of many old traffic signs will be updated.

“Changes to these signs include the arrowheads, symbols and edge bands. The aim has been to ensure that the signs are easier to read than at present," says Hopeavuori.

Many of the changes are so minor that road users may not even notice them. Numerous signs have been altered slightly more to improve their clarity and readability. For example, the sign warning of cyclists no longer contains a person and the image of the bicycle has also been simplified.

Only one old traffic sign will disappear completely: the additional sign for logging roads. In any case, this was possibly the rarest traffic sign in Finland.

Solid yellow lines to be changed to white

The new Road Traffic Act will also change road markings. Continuous yellow solid lines will be painted white.

“The reason for the change of colour is that Finland is the last EU Member State to use solid yellow lines. We will now introduce the same practice as used everywhere else,” Hopeavuori says.

Changes will be visible gradually along the road network

The transition period for new traffic signs will for the most part be 10 years. This will mean that for several years both new and old traffic signs will be visible in traffic.

Old traffic signs will not be replaced immediately with new ones, but will be replaced as they come to the end of their service life. Solid yellow lines and the lines marking prohibited areas will be changed to white with a slightly shorter transition period. These must be white by 31 May 2023.

"In practice, only a small share of signs must be replaced immediately after the Act enters into force to avoid misunderstandings. These include a few signs banning pedestrians, mopeds and cycling,” explains Hopeavuori.

Images of traffic signs that will enter into force in June can be found at https://vayla.fi/tieverkko/liikennemerkit/merkit2020

More information on the new Road Traffic Act: http://www.tieliikennelaki2020.fi/

Enquiries

Expert on Road Signs and Markings Jukka Hopeavuori, tel. +358 29 534 3047
forename.surname(at)vayla.fi

Expert on Road Signs and Markings Tuomas Österman, tel. +358 29 534 3630
forename.surname(at)vayla.fi

Runsassateinen talvi on lisännyt ihmisten huolta huonokuntoisista katoista verrattuna viime talveen.

”Meillä leuto ja runsassateinen talvi on näkynyt huomattavana lisääntyneenä kiinnostuksena kattoremontteja kohtaan. Yhteydenottojen määrä on yli kolminkertaistunut viime vuoden alkuun nähden. Osin tästä johtuen tammikuun myynti on kasvanut 60% viime vuodesta ja helmikuun suhteen tilanne näyttää jatkuvan samanlaisena. Myös vuotopäivystys puheluiden määrä on kasvanut yli 70% viime vuodesta”, kertoo Kattokeskus-konsernin toimitusjohtaja Ari Laitinen.

”Tutkimusten mukaan tulevaisuudessa Suomessa sataa enemmän ja sademäärät lisääntyvät etenkin talvella. Ainakin Etelä- ja Länsi-Suomessa katontekijöiden on syytä varautua leutoihin ja runsas sateisiin talviin. Tämä meidän pitää ottaa huomioon, kun suunnittelemme resursseja tulevia talvia varten”, kertoo Ari Laitinen.

Isännöintiliiton marraskuussa 2019 julkaiseman Katto- ja julkisivubarometri mukaan taloyhtiöissä ryhdytään kattoremontteihin liian myöhään. Vain neljäsosa isännöitsijöistä on sitä mieltä, että katto- ja julkisivuremontteja tehdään taloyhtiöissä oikeaan aikaan.

”Tulevaisuudessa Suomeen saapuvien myrskyjen ennustetaan voimistuvan ja yhdessä lisääntyvien sademäärien takia toimivien kattojen merkitys kasvaa”, sanoo Ari Laitinen.

Lisätietoja:

Ari Laitinen, toimitusjohtaja
Puh. 040 505 2275
ari.laitinen@kattokeskus.fi

Kattokeskus on Suomen toiseksi suurin kattoremonttialan yritys. Aloitimme toimintamme vuonna 1997 Pirkanmaalla ja nykyään meillä on yksiköt myös Uudellamaalla, Savossa, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa. Konsernin liikevaihto vuonna 2019 oli yli 25 miljoonaa euroa ja työllistämme 170 henkilöä.
 

Linkit:

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/27922915-7ee5-4122-ae60-51f58e6aef9a/sademaarat-kasvavat.html

https://www.isannointiliitto.fi/medialle/isannoitsijat-huolissaan-katto-ja-julkisivuremonttien-lykkaamisesta/

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia

Saumaton Perämeri SEAmBOTH -hankkeen loppuseminaari pidetään Oulun yliopistolla torstaina 20.2.2020 klo 9-16. Kolmivuotisessa Interreg Nord -hankkeessa on kartoitettu vedenalaista luontoa pohjoisella Perämerellä Suomessa ja Ruotsissa.

Kerätystä tiedosta on jalostettu kansalaisille ja viranomaisille mielenkiintoisia ja käyttökelpoisia karttoja pitäen silmällä mm. merialuesuunnittelua ja sitä kautta sinistä kasvua. Hankkeessa on tuotettu valtavasti uutta tietoa, mikä on tärkeää, koska Itämeri on jatkuvan muutoksen ja monien ihmispaineiden alaisena.

Seminaarissa esitellään hankkeen tärkeimpiä tuloksia, esimerkiksi missä pohjoisen Perämeren arvokkaimmat meriluontoalueet sijaitsevat ja mistä löytyvät vedenalaiset savilabyrintit ja laajat vedenalaiset kanjonit. Kartalle on ensimmäistä kertaa myös tuotu ihmispaineet, kuten ruoppaukset, rantarakentaminen ja vesiliikenne.

Seminaarissa on puhujina myös muita Itämeren alueen tutkijoita ja aiheina on mm. ilmastonmuutos ja tulevaisuudennäkymät, Itämeren ihmispaineet ja merialuesuunnittelu.

Hankkeen tuloksia esitellään suomeksi Oulun kaupunginkirjastolla maanantaina 24.2.2020 klo 17-19.

Lisätietoa hankkeesta ja loppuseminaarista saa hankkeen nettisivuilta: 

https://seamboth.com/final-seminar/

Interreg-SEAmBOTH -hanketta koordinoi Metsähallitus Luontopalvelut ja siinä on mukana viisi muuta kumppania. Suomalaiset kumppanit ovat Suomen ympäristökeskus (SYKE), Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin Elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ja Geologian tutkimuskeskus (GTK). Ruotsin kumppaneina toimivat Norbottenin lääninhallitus (Lst) ja Ruotsin Geologian tutkimuskeskus Sveriges geologiska undersökning (SGU). Hanke on alkanut 1.5.2017 ja se jatkuu 30.4.2020 saakka. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 2,9 miljoonaa euroa.