• Viimeisimmät 20th Century Studiosin elokuvat tulevat yksinoikeudella ensi-iltaan NENT Groupin Viaplay-palvelussa ja Viasatin kanavilla ympäri Pohjoismaita
• Viaplayssa tullaan näkemään ABC:n suosikkisarjojen, kuten Greyn anatomian lisäksi myös odotettuja sarjauutuuksia
• Viasatin tilaajat saavat jatkossakin nauttia Disney Channel, Disney Junior ja Disney XD -kanavien sisällöistä

Nordic Entertainment Group (NENT Group), Pohjoismaiden johtava viihdeyhtiö ja The Walt Disney Company Nordic ovat laajentaneet yhteistyötään uudella, monivuotisella sopimuksella. Ensimmäistä kertaa NENT Groupin Viaplay-palvelulla sekä Viasatin kanavilla on Pohjoismaissa ensinäyttöoikeus 20th Century Studiosin uusimmille elokuville. Viaplayn katsojat pääsevät edelleen nauttimaan niin ABC:n suosituimmista sarjoista kuin laajasta valikoimasta ikivihreitä elokuvia. Lisäksi Disneyn kanavat, Disney Channel, Disney Junior ja Disney XD, ovat edelleen Viasatin tilaajien saatavilla. 

20th Century Studiosin ensiesitysoikeuksiin kuuluvat vuonna 2020 mm. kriitikoiden ylistämiä ja Oscar-palkittuja elokuvia, kuten Bohemian Rhapsody ja The Favourite sekä tämän vuoden Oscar-ehdokkaita kuten Jojo Rabbit ja Le Mans 66 - Täydellä teholla. 20th Century Studiosin laajaan valikoimaan lukeutuvat myös maailman tunnetuimpia elokuvia, kuten Alien, Apinoiden planeetta, Die Hard ja Deadpool, sekä klassikkoteoksia kuten Pretty Woman ja Braveheart. 

NENT Groupin palveluissa tullaan lisäksi näkemään myös ABC:n kuumimmat sarjauutuudet, kun ensi-iltansa saavat mm. sci-fiä ja mystiikkaa yhdistelevä Emergence sekä The Fosters -sarjan spin-off, nuorille aikuisille suunnattu Good Trouble. Osana muita Disneyn kanssa tehtyjä sopimuksia, NENT Group tarjoaa Viaplayn tilaajille myös Fox+ ja National Geographic+ -palveluiden sisältöjä.

”Tämä sopimus syventää yhteistyötämme Disneyn kanssa entisestään. Uusi, monivuotinen sopimus on merkki sekä Disneyn sisältöjen suosiosta että Viaplay-palvelun ja Viasatin kanavien tarjoamasta laadukkaasta katselukokemuksesta. Sopimuksen myötä tulemme näyttämään palveluissamme entistäkin enemmän maailman suurimpia elokuvia ja suosituimpia sarjoja”, kertoo Filippa Wallstam NENT Groupin Chief Content Officer. 

”Olemme iloisia voidessamme laajentaa kumppanuuttamme NENT Groupin kanssa, ja pyrimme yhdessä tarjoamaan pohjoismaiselle yleisölle monipuolista ja laadukasta 20th Century Studiosin sisältöä. Tämän lisäksi on hienoa, että Viasatin tilaajat voivat jatkossakin nauttia kaikista Disney TV:n kanavista”, kommentoi SPV and Country Manager of The Walt Disney Company Nordic Hans vin Rijn. 

Uudet sopimukset myös SF Studiosin ja Sony Pictures Televisionin kanssa

NENT Group vahvistaa pitkäaikaista yhteistyötään myös Sony Pictures Televisionin kanssa. Viaplayn ja Viasatin asiakkaat saavat jatkossakin nauttia ensimmäisinä Pohjoismaissa Sony Pictures Entertainmentin (SPE) uusimmista sisällöistä ja klassikkoteoksista. Näiden sisältöjen lisäksi uuden, monivuotisen yhteistyösopimuksen puitteissa NENT Group ja Sony Pictures Television tulevat tuottamaan yhdessä kuusi uutta Viaplayn alkuperäissarjaa. Ensimmäisen sarjan kuvaukset on määrä aloittaa jo keväällä 2020.

Tarjotakseen asiakkailleen sisältöjä mahdollisimman laaja-alaisesti, NENT Group on täydentänyt myös lastensisältöjen valikoimaansa sopimuksella SF Studiosin kanssa. SF Studiosin suosittuja lastenohjelmia ja -elokuvia tullaan lisäämään Viaplay-palveluun vuoden 2020 aikana.

Sopimus SF Studiosin kanssa tulee täydentämään Viaplayn laajaa lastensisältöjen kirjoa entisestään. Viaplay toimii kotina jo mm. NBCUniversalin, Nickelodeonin ja Turnerin suosituille lastenohjelmille, joita palvelusta löytyy tällä hetkellä jo yli 1200 jakson verran. Uuden sopimuksen myötä määrä ylittää 1800 jakson rajan.

”SF Studiosin runsas valikoima paikallisia ja kansainvälisiä lastensarjoja ja -elokuvia sopii erinomaisesti Viaplayhin, jonka lastensisältöjen valikoima on jo tällä hetkellä Pohjoismaiden paras. Olemme tehneet yhteistyötä suurten studioiden kanssa maailmanlaajuisesti jo pitkään, ja tulemme jatkossakin panostamaan korkealaatuisiin lastensisältöihin. Viaplay toimii Pohjoismaissa myös Hollywood-tuotantojen kotina, ja odotamme innolla yhä tiiviimpää yhteistyötä Sony Pictures Televisionin kanssa. Uusi, laajempi sopimuksemme takaa sen, että katsojamme pääsevät nauttimaan sekä Sonyn parhaista elokuvista ja sarjoista että uusista, yhteistyössä tuotetuista alkuperäistuotannoistamme”, kertoo Filippa Wallestam, NENT Groupin Chief Content Officer.

Lisätietoja: 

Marika Paloniemi, NENT Group Finland, PR & SoMe Project Manager
marika.paloniemi@nentgroup.com
+358 40 6603771 

Visakoivu, joka on perinteisesti ollut erilaisten puhdetöiden ja tarvekalujen materiaali, halutaan tuoda takaisin suomalaiseen suunnitteluun ja muotoiluun. Tavoitteena on, että ainutlaatuisen materiaalin visuaalisia ominaisuuksia hyödynnetään jatkossa uudella ja raikkaalla tavalla. 

Visan uusi tuleminen -hankkeessa on haluttu herätellä huomaamaan visakoivun puuaineksen kauneus ja sen monipuoliset käyttömahdollisuudet tämän päivän kalusteissa ja sisustusesineissä, elektroniikkatuotteissa, liikkumisvälineissä sekä esimerkiksi koruissa ja asusteissa. Tavoitteena edistää visakoivun tunnettuutta ja erityisesti sen hyödyntämistä teollisessa tuotannossa uudella ja modernilla tavalla.

Ideoita ja innostusta herättämään toteutettiin

• verkkojulkaisu Curly birch – wooden marble from Finland www.curlybirch.com sekä
• video Curly Birch – a unique wood that has many stories https://www.youtube.com/watch?v=mqydbr5I4Fk.

Verkkojulkaisussa ja videolla tuodaan esimerkkejä uudenlaisista visakoivutuotteista, kerrotaan visakoivun tarinaa visakoivikosta puumateriaaliksi, puuaihioiksi, viilumateriaaliksi ja valmiiksi tuotteiksi sekä innoste-taan ideoimaan uusia visakoivutuotteita.

- Visakoivu on monivivahteinen ja tunteita herättävä puulaatu. Valitettavasti mielikuva visakoivusta on jäänyt liian vahvasti menneisiin käyttötapoihin, johon kuului myös vahva kellastuva lakkaus. Ilman uudenlaisen mielikuvan synnyttämistä, visakoivu ei herätä nuoren polven suunnittelijoiden ja muotoilijoiden kiinnostusta hyödyntää sitä uusien tuotteiden luomisessa, kertoo LADECin liiketoimintakehittäjä Mikko Kyle hankkeen tavoitteista.

- Hankkeessa toteutetulla videolla ja verkkojulkaisulla pyritään vaikuttamaan tunteiden kautta mieliku-vaan sekä tuomaan esikuvia ja inspiraatiota visakoivun uudenlaiseen hyödyntämiseen. Ei riitä pelkästään se, että materiaalia on saatavilla yhä enemmän, Kyle jatkaa.

Hankkeen projektipäällikkö Jukka Selin kertoo, että nyt luotu aineisto on poikkeuksellista brändityötä yhden puumateriaalin ympärillä. Visalla on kuitenkin materiaalina poikkeuksellista tarjottavaa suomalaisille yrityksille ajatellen vaikkapa kansainvälisille markkinoille suunnattavia tuotteita.

 ---

Betula pendula var. carelica on rauduskoivun mutaatiosta johtuva muunnos. Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan. Tulevina vuosina mahdollisuudet visakoivun käyttöön olisivat hyvät, sillä 30-40 vuotta sitten istutetut visakoivikot ovat tulleet harvennusikään ja materiaalia tulee olemaan saatavilla.

Visakoivun uusi tuleminen -hanketta koordinoi Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Hanke toteutettiin ajalla 1.9.2018 - 31.12.2019 yhteistyössä Pro Puu ry:n ja Visaseura ry:n kanssa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella. www.curlybirch.com -verkkojulkaisua ylläpitää ja hallinnoi hankkeen päätyttyä Visaseura ry.

Lisätietoja antavat:

Jukka Selin, jukka.selin@ladec.fi, +358 40 521 6071
Mikko Kyle, mikko.kyle@ladec.fi, +358 40 558 7091

Venäjän rautateiden raskasta talvikunnossapitokalustoa kokeillaan Suomen rataverkolla helmikuun aikana. Kokeiluun on saapunut lumensyöjäjuna. Kokeilun tarkoituksena on selvittää, voisiko uudenlaisella kalustolla kehittää rautateiden kunnossapitoa Suomessa.

Kokeiluun on otettu Venäjältä lumensyöjäjuna SM-7. Koekäyttöä tehdään 19.2. alkaen. Kokeilualueena on ensisijaisesti Kainuu, missä on tällä hetkellä riittävästi lunta testeihin. Alun perin testejä suunniteltiin Kaakkois-Suomen alueelle, mutta siellä ei juurikaan ole nyt lunta.

Lumensyöjäjunan nimi tulee siitä, että junan etuosan kone kerää lunta ja muut vaunut ovat lumen säilytystä ja purkamista varten. Se soveltuu erityisesti ratapihojen lumenpoistoon.

Väylä selvittää kokeilun avulla, miten raskas rautateiden talvikunnossapitokalusto toimisi Suomessa. Varsinkin poikkeuksellisen lumisina talvina rautateiden lumitöihin voidaan tarvita lisäkapasiteettia. Esimerkiksi viime talvi oli erittäin luminen.

Kokeilu tehdään laajassa yhteistyössä

Mukana kokeilussa ovat Väylä, RZD, Destia Rail, Finrail, Ramboll CM, Steelwheel ja VR Group.

Kokeilussa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen ja kaluston soveltuvuuteen Suomen rataverkolle.

Lisätietoja

Rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin,
Väylä,
029 534 3971
markku.nummelin@vayla.fi

Mediatiedote 28.2.2020 vapaa julkaistavaksi klo 16

Tampereen Työväen Teatterin syksyn 2020 runsas ja monipuolinen ohjelmisto sisältää yksitoista ensi-iltaa, joista peräti seitsemän on kantaesityksiä. Eino Salmelaisen näyttämöllä Sirkku Peltola dramatisoi Maiju Lassilan kansannäytelmän, Kati Kaartisen uusi teos tutkii poikana olemisen koodeja ja perhesuhteita, Lehmanin suvun tarina selittää meille talousjärjestelmän ihmisten kautta ja Esko Roine nähdään jälleen Mielensäpahoittajan roolissa. Kellariteatterissa Sarah Berthiaumen Nyotaimori kuvaa modernia työelämää ja visuaalisen teatterin keinoin toteuttava Aaltoa käsittelee suomalaista muotoilua ja arkkitehtuuria. TTT-Klubin Idiootit ympärilläni perustuu samannimiseen menestysteokseen ja Kiroilua palauttaa voimasanat kunniaan. TTT on jo aiemmin julkistanut Suuren näyttämön kolme uutuutta, joista kaksi on suurmusikaaleja. Hamlet nähdään Suomessa ensi kertaa rock-musikaalina ja syyskuun lopussa Tampereen valloittaa kansainvälinen menestysmusikaali Kinky Boots. Voi Luoja! uutuusnäytelmää esitetään parhaillaan Espoon Kaupunginteatterissa täysille saleille ja sen Tampereen ensi-ilta on lokakuussa.

”Spektaakkelit, monenlainen musiikki, kuvien vyöry, perinteiset klassikot, tulevat klassikot, hyvä käyttötaide, lohdulliset keitaat taiteen äärellä, kokeilu ja traditio, kaikella on sijansa”, sanoo teatterinjohtaja Otso Kautto. ”Työn luonteen muutokset, yrittäminen, keksimisen ja luovan sopeutumisen teemat ovat vahvasti läsnä niin ympäröivässä maailmassa kuin TTT:n ohjelmistossakin. Yhteistuotantojen ansiota voimme tuoda lavalle jotain sellaista, joka muuten ei olisi mahdollista.”

EINO SALMELAISEN NÄYTTÄMÖ
Perinteikkäällä Eino Salmelaisen näyttämöllä nähdään tulevalla syyskaudella neljä ensi-iltaa. Kolme näistä teoksista on kotimaisia kantaesityksiä tai dramatisointeja. Kansainvälisesti laajalti esitetty Lehman-trilogia toteutetaan Suomessa neljän teatterin yhteistyönä.

Poikakoodin aiheina sukupolvien kuilu, käytöskoodit ja identiteetit
Eino Salmelaisen näyttämön syksyn avaa 1.9. Kati Kaartisen kantaesitysnäytelmä Poikakoodi. Siinä Äiti ja hänen lapsensa, alaikäinen Poika ja täysi-ikäinen N., etsivät reittiä toistensa luo – ja toisistaan irti. Voiko vanhempi todella ymmärtää lapsiaan? Miten kasvattaa pojasta hyvä aikuinen maailmassa, joka kuhisee kyseenalaisia viestejä mieheydestä? Poikakoodin ohjaa Olka Horila, lavasteet suunnittelee Teppo Järvinen ja puvut Marjaana Mutanen. Rooleissa Minna Hokkanen, Heidi Kiviharju ja Verneri Lilja.

Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä: unelmaryhmän uudet seikkailut
Tuomas Kyrön kirjoista tuttu Mielensäpahoittaja-hahmo on nähty useasti teatterien näyttämöillä. Yksi menestyneimmistä produktioista on ollut Seija Holman kirjoittama Mielensäpahoittaja ja poika, joka on hurmannut yleisöjä ympäri Suomea jo vuodesta 2013. Nyt Holma on kirjoittanut Kyrön tuotannon pohjalta uuden näytelmän Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä. Siinä luottoduo Esko Roine ja Aimo Räsänen saa Mia Selinin rinnalleen kolmanneksi näyttelijäksi. Kantaesitys 22.9. 

Ikiliikkujan mittava työryhmä tuo klassikkoon liikekielen ja musiikin
Sirkku Peltolan uusi sovitus ja ohjaus näytelmästä Ikiliikkuja tanssittaa näyttämölle Maiju Lassilan kuvaamat suomalaiset sitkeydessään, elämänhalussaan ja rakastettavassa huvittavuudessaan. Ensi-illassa 16.10. luvassa on parasta Peltolaa, kun jo unohtumassa ollut klassikko herää eloon. Ikiliikkujan musiikin säveltää Anne-Mari Kivimäki. Koregrafia on Timo Saaren, lavastus Hannu Lindholmin ja puvut Jaana Aron. Rooleissa Petra Ahola, Teija Auvinen, Mika Honkanen, Janne Kallioniemi, Anne-Mari Kivimäki, Tom Lindholm, Samuli Muje, Panu Valo, Auvo Vihro.

Lehman-trilogia kuvaa nykyaikaisen rahatalouden kehittymistä
Palkitun näytelmäkirjailijan Stefano Massinin tuoretta Lehman-trilogiaa on esitetty eri puolilla Eurooppaa, aina Lontoon National Theatrea myöten. Teos kertoo Lehmanin perheen eeppisen sukutarinan: kuinka köyhistä saksalaisista maahanmuuttajista kasvaa Yhdysvalloissa mahtavan talousimperiumin rakentajia. Yhdessä illassa keritään auki paitsi Lehmanin perheen vaiheet myös rahatalouden ja massakulutuksen kehitys vuodesta 1844 aina vuoteen 2008, Lehman Brothers -pankin romahtamiseen. Esityksen tavoitteena on avata kapitalismin rakenteet kansantajuisesti mutta luennoimatta. Tuotanto Teatteri Metamorfoosi, tuotantoyhteistyössä Espoon Kaupunginteatteri, Tampereen Työväen Teatteri ja Suomen Kansallisteatteri. Ohjaus Davide Giovanzana, näyttämöllä Jussi Lehtonen, Juha Sääski, Timo Torikka ja Maija Ruuskanen.

KELLARITEATTERI
Kellaritetterissa tullaan syksyllä näkemään kantaesityksiä, tänä syksynä niitä on kaksi. Odotettavissa on myös uusia, kansainvälisiä avauksia, joista teatteri kertoo lisää kevään aikana.

Nyotaimori on kiinnostava, uusi kanadalaisteksti
Palkitun Sarah Berthiaumen Nyotaimori kertoo työelämästä, itsensä toteuttamisen ja vapauden välisestä ristiriidasta. Näytelmä kuvaa aisteja hivelevällä ja tunteisiin vetoavalla tavalla nykyajan ihmisiä, joiden elämät maailman eri kolkissa kytkeytyvät yhteen unelmien, halujen ja merkityksen etsimisen kautta. Käännös on Reita Lounatvuoren, ohjaaja on Hilkka-Liisa Iivainen. Rooleissa ovat Anna-Mari Alaspää, Jyrki Mänttäri, Eriikka Väliahde ja ensi kertaa TTT:ssä vieraileva Geoffrey Erista. Pohjoismainen kantaesitys on 28.8.2020.  

Aalto on visuaalista teatteria ja tutkii arkkitehtuuria ja muotoilua
Työpari ohjaaja Tiina Puumalainen ja lavastussuunnittelija Teppo Järvinen tunnetaan visuaalisen teatterin tekijöinä. Nyt he saavat työryhmineen käyttöön Kellariteatterin, jonne rakentuu kotimainen kantaesitys Aaltoa alaotsikolla Let’s play. Teos on tunteellinen tutkimusmatka suunnittelun juurille ja ammentaa aiheensa arkkitehtuurin ja muotoilun maailmasta inspiroituen osin myös Aino ja Alvar Aallon legendaarisista töistä. Työryhmässä ovat myös pukusuunnittelija Marjaana Mutanen, valosuunnittelija Juha Haapasalo, säveltäjä ja äänisuunnittelija Pekka Siistonen sekä näyttelijät Anne-Mari Alaspää, Pentti Helin, Heidi Kiviharju ja Jaana Oravisto. Kantaesitys on 30.9. Uutta on tekotapa, joka pohjautuu enemmänkin visuaaliselle idealle kuin tekstille, joka syntyy työryhmän yhteistyössä prosessin kuluessa. 

TTT-KLUBI
Ravintolanäyttämö TTT-Klubi tarjoaa 240-paikkaisessa salissa teatteriesityksiä, musiikkiesityksiä ja stand upia. Jatkuvasti päivittyvää ohjelmistoa voi seurata TTT-Klubin verkkosivuilta. Lukuisten vierailujen ohella syyskaudella nähdään kaksi TTT:n omaa tuotantoa. Molemmista on runsaasti esityskertoja.

Idiootit ympärilläni on musiikillinen show kiistellystä self help -ilmiöstä
Idiootit ympärilläni on viime vuosien menestynein self help -kirja, joka on käännetty yli kolmellekymmenelle kielelle. Sen kirjoittajan, yrityskouluttaja Thomas Eriksonin mukaan ihmiset voidaan jakaa punaisiin, keltaisiin, vihreisiin ja sinisiin persoonallisuustyyppeihin. TTT:n musiikillinen ja humoristinen show tutkii yhdessä yleisön kanssa, mitä tästä menestyskirjasta todella löytyy, ja mitä kysymyksiä se herättää. Alkuperäisteos Thomas Erikson, näyttämöllä Hiski Grönstrand, Laura Hänninen, Juha-Matti Koskela ja Maiju Saarinen. Työryhmässä Juho Gröndahl ja Otso Kautto. Kantaesitys 8.10.2020.

Kiroiluako? Antaa palaa!
Ystävyys, kiroilu ja armoton vitutus, näistä aineksista syntyy väkevää viihdettä. TTT:n uusi esitys Kiroilua palauttaa voimasanat kunniaansa. Varoitus: esityksessä kiroillaan ”ihan helvetin perseesti”! Saatesanat kertovat pointin ja odotettavissa olevan variaation: ”Suomen kieli on maailman rikkain kiroilun kieli. Vittu se voi pelkkää vittua olla.” Kantaesitys 19.9.2020, työryhmässä Otso Kautto, Samuli Muje ja Tommi Raitolehto. Näyttämöllä Muje ja Raitolehto.

LISÄTIETOJA SUUREN NÄYTTÄMÖN OHJELMISTOSTA
Hamlet rock-musikaalina ensi kertaa Suomessa: Mukana Tero Saarinen, Jarmo Saari ja Varre Vartiainen, nimiroolissa Saska Pulkkinen
Kuka saa kinkyt saappaat syksyllä 2020? - Kinky Boots -näyttelijät julki ja syksyn lisäesitykset myynnissä

Espoossa 8.2. ensi-iltansa saava Voi Luoja! tulee syksyllä Tampereelle: Rooleissa Martti Suosalo ja Sanna-Kaisa Palo
 

Näytelmien esittelyt TTT:n verkkosivuilla 18.2. klo 16 alkaen:
https://ttt-teatteri.fi/ohjelmisto/

Pressikuvat:
https://ttt-teatteri.fi/medialle/ 

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
tiedottaja Sari Andersson, puh. 050 596 9069, sari.andersson@ttt-teatteri.fi 
tiedottaja Mika Kauhanen, puh. 050 401 8252, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi

SYKSYN 2020 ENSI-ILLAT
Nyotaimori, Pohjoismainen kantaesitys 28.8. Kellariteatterissa. Käsikirjoitus Sarah Berthiaume, käännös Reita Lounatvuori, ohjaus Hilkka-Liisa Iivainen.

Poikakoodi, kantaesitys 1.9. Eino Salmelaisen näyttämöllä. Käsikirjoitus Kati Kaartinen, ohjaus Olka Horila.

Hamlet rock-musikaali, kantaesitys 3.9. Suurella näyttämöllä. Perustuu Shakespearen näytelmään, suomennos ja sovitus Michael Baran, ohjaus Otso Kautto, säveltäjät Eeva Kontu, Jarmo Saari, Varre Vartiainen, liikeidentiteetti Tero Saarinen, David Scarantino (Tero Saarinen Company).

Kinky Boots, musikaali, ensi-ilta 26.9. Suurella näyttämöllä. Käsikirjoitus Harvey Fierstein, musiikki ja laulujen sanat Cyndi Lauper, suomenkielinen käännös Kari Arffman ja Hanna Kaila, ohjaus Samuel Harjanne.

Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä, kantaesitys 22.9. Eino Salmelaisen näyttämöllä. Tuomas Kyrön kirjojen pohjalta käsikirjoittanut Seija Holma, ohjaus Aimo Räsänen.

Kiroilua, kantaesitys 19.9. TTT-Klubilla. Työryhmässä Otso Kautto, Samuli Muje ja Tommi Raitolehto.

Aalto, kantaesitys 30.9. Kellariteatterissa. Käsikirjoitus työryhmä Tiina Puumalaisen johdolla, ohjaus Tiina Puumalainen.

Voi luoja! (Oh my God), Tampereen ensi-ilta 7.10. Suurella näyttämöllä. Käsikirjoitus Anat Gov, käännös Raija Talvio, ohjaus Taru Mäkelä, yhteistyössä Espoon Kaupunginteatteri ja Tampereen Työväen Teatteri.

Idiootit ympärilläni, kantaesitys 8.10.2020 TTT-Klubilla. Alkuperäisteos Thomas Erikson, näyttämöllä Hiski Grönstrand, Laura Hänninen, Juha-Matti Koskela ja Maiju Saarinen, työryhmässä Juho Gröndahl ja Otso Kautto. 

Ikiliikkuja, ensi-ilta 16.10. Eino Salmelaisen näyttämöllä. Maiju Lassilan näytelmän sovitus ja ohjaus Sirkku Peltola, musiikki Anne-Mari Kivimäki, koreografi Timo Saari.

Lehman-trilogia, Tampereen ensi-ilta 22.10. Eino-Salmelaisen näyttämöllä. Ohjaus Davide Giovanzana, yhteistyössä Teatteri Metamorfoosi, tuotantoyhteistyössä Espoon Kaupunginteatteri, Tampereen Työväen Teatteri ja Suomen Kansallisteatteri.

Ohjelmistossa jatkavat TTT-Klubilla PopFiction ja Mars vs. Venus ja kestohitti Luolamies siirtyy Kellariteatteriin.

TIEDOTE 18.2.2020

Tutkittu tieto ja päätöksenteko -ohjelman tulokset julkaistu

Suomen Kulttuurirahasto rahoitti vuonna 2019 viittä tutkimushanketta Tutkittu tieto ja päätöksenteko -ohjelmassa, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten tutkittua tietoa hyödynnetään päätöksenteossa ja onko siinä tapahtunut muutoksia. Mukaan valitut hankkeet saivat kukin 100 000 euron rahoituksen vuoden ajaksi.

Hankkeissa selvitettiin, kuinka paljon asiantuntijoita käytetään ministeriöiden valmistelutyöryhmien jäseninä, millä tavoin tutkitun tiedon käyttö näkyy kriminaalipolitiikkaan liittyvän lainsäädännön valmistelussa, miten tiedontuotanto on ohjannut suomalaisia yhteisöverouudistuksia, miten ympäristötieto välittyy maakuntakaavoitukseen sekä millainen tieto hyväksytään osaksi päätöksentekoa.

Professori Anne Holli ja tutkija Saara Turkka Helsingin yliopistosta havaitsivat, että Suomen suunta tutkijaedustuksen suhteen ministeriöiden työryhmävalmistelussa on ollut päinvastainen kuin Norjassa, jossa on havaittu komiteoiden tieteellistymistä. Suomessa tutkijoiden osuus laajapohjaisissa valmistelutyöryhmissä on vähentynyt ja heidän asemansa niissä on heikentynyt erityisesti 2010-luvun mittaan.

Kriminaalipoliittista lakihankkeiden valmistelua Turun yliopistossa tutkineet erikoistutkija Maija Helminen, tutkija Susanna Lundell ja professori Anne Alvesalo-Kuusi kiinnittivät huomiota mm. siihen, että naistutkijat pääsivät hyvin harvoin mukaan lakihankkeiden valmisteluun.

Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo työryhmineen havaitsi, että yhteisöverouudistuksissa käytettävät asiantuntijat ovat vaihtuneet juristeista taloustieteilijöiksi 1990-luvulta 2010-luvulle tultaessa. Taloustieteen roolin korostuminen toi mukanaan talousteoreettiset käyttäytymisoletukset, joita alettiin soveltaa veropoliittiseen tiedontuotantoon myös Suomessa. Näitä taustaoletuksia ja niiden merkitystä ei kuitenkaan julkisessa keskustelussa usein ymmärretty, mikä paradoksaalisesti heikensi politiikan näyttöperusteisuutta.

Tutkitun ympäristötiedon käyttö maakuntakaavoituksessa on muuttunut merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Olennaisimmat muutokset liittyvät tiedon määrän ja kompleksisuuden hallintaan. Tutkittuun tietoon viitataan määrällisesti enemmän kuin aiemmin, mutta samaan aikaan keskeiset ratkaisut perustuvat merkittävässä määrin väittämiin, joiden alkuperää ei voida jäljittää. Tutkittu tieto piiloutuu hybriditietoon ja uusiin tiedon käsittelyn menetelmiin kuten malleihin, raportoivat tutkija Aino Rekola ja ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi Suomen Ympäristökeskuksesta.

Mistä politiikan sisältöihin vaikuttavat ideat ovat oikeastaan peräisin? Kenen tuottamat ideat valikoituvat päätöksentekoon Suomessa ja miksi? Näitä kysymyksiä selvitti Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa yhdessä väitöskirjatutkijoiden Antti Alajan ja Joel Kaitilan kanssa.

Tutkimushankkeiden loppuraportit tiivistelmineen ovat luettavissa osoitteessa https://skr.fi/julkaisut/hankeraportit

Lisätiedot:

Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies professori Antti Arjava, antti.arjava(at)skr.fi, puh. 050 385 7600

Professori Anne Maria Holli, anne.holli(at)helsinki.fi;

Tutkija Maija Helminen, anmahel(at)utu.fi;

Professori Heikki Hiilamo, heikki.hiilamo(at)helsinki;

Ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi, riikka.paloniemi(at)ymparisto.fi ja tutkija Aino Rekola, aino.rekola(at)ymparisto.fi;

Tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa, ville-pekka.sorsa(at)helsinki.fi

Listatiedote 18.2.

Yksityistä varhaiskasvatustoimintaa palvelusetelillä järjestävä Setlementti Louhela ry lopettaa päiväkotitoimintansa 1.8. elokuussa. Järvenpään opetus- ja kasvatuslautakunta päättää 25.2. kokouksessaan, jatkuuko päiväkotitoiminta Louhelan tiloissa kaupungin toimintana ainakin ensi toimintakauden.

Setlementti Louhela ry on irtisanonut sopimuksensa varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Yhdistys on tarjonnut kaupungille mahdollisuutta vuokrata päiväkodin tilat ja jatkaa päiväkotitoimintaa kaupungin omana toimintana tulevan toimintakauden ajan. Vuokraus tapahtuisi liikkeenluovutuksella ja varhaiskasvatustoiminta jatkuisi tutulla henkilöstöllä. Esityksen toteutuessa kaupunki vuokraisi kiinteistöstä vain päiväkodin tilat. Siirtymävaiheen aikana selvitettäisiin päiväkotitoiminnan jatkoa toimikauden 2020–2021 jälkeen. 

Setlementti Louhelan päiväkodissa on tällä hetkellä kolme ryhmää. Päiväkoti on keskeisellä paikalla aseman lähellä ja siellä on ollut lapsia erityisesti keskustasta, Kinnarista ja Pöytäalhosta. Alueella on alle kouluikäisiä lapsia yhteensä yli 800 ja tasainen kasvu jatkuu ennusteiden mukaan lähivuosina.

Jos Louhelan päiväkoti jatkaa kaupungin toimintana, voidaan esimerkiksi Kinnarin päiväkotiin kuuluvasta erillisestä Ratamosta luopua. Alueen varhaiskasvatustilannetta arvioidaan vuoden kuluttua uudelleen kokonaisuutena ja siinä huomioidaan esimerkiksi tuleva Cooperin vuoropäiväkoti (2021) sekä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajeneminen Järvenpäässä syksyllä 2020.

Opetus- ja kasvatuslautakunnan 25.2. esityslista

 Jopa puolella väestöstä on jokin mielenterveyden häiriö jossain vaiheessa elämää. Samaan aikaan hoidon ja muiden palvelujen saatavuus ei ole kehittynyt yhtä hyvin kuin fyysisten sairauksien hoidossa, todetaan Sosiaali- ja terveysministeriön uusimmassa Kansallisessa mielenterveysstrategiassa vuosille 2020-2030.

Matalan kynnyksen palveluilla voitaisiin auttaa arjen ahtaudessa ennen kuin mieli järkkyy. THL:n mukaan diagnosoidun mielenterveyden häiriöissä on usein kyse useamman tekijän yhteissummasta. Ennen mielenterveyden järkkymistä arjen ongelmiin olisi helppo puuttua, jos apua olisi saatavilla.

Etälääkäriklinikka Medics24 on kehittänyt matalan kynnyksen chat-palvelun auttamaan arjessa ja jaksamisen haasteissa. Palvelu on otettu käyttöön 2019 Medics24:n Terppa-työterveyspalveluiden yhteydessä ja se on laajentumassa nyt myös muiden ryhmien käyttöön työterveyden ulkopuolelle.

”Halusimme nimetä palvelun siten, ettei psyykkisiin palveluihin liittyvä stigma nostaisi kynnystä pyytää apua kriittisellä hetkellä ja olemme näyttäneet siinä onnistuvan. Höyrycoachia on helppo lähestyä.”, sanoo palveluista vastaava Juha Tenhunen. Höyrycoach-palvelussa chat-kysymyksiin vastaa psykoterapiaan perehtynyt terveydenhuollon ammattilainen. Tenhusen mukaan Höyrycoachia ei ole kehitetty korvaamaan perinteistä terapiaa, vaan painopiste on ennaltaehkäisyssä.

Medics24 haluaa olla edistämässä suomaisten työpaikkojen työssäjaksamista ja on laajentanut Höyrycoach -palvelun kuulumaan mukaan ilman eri maksua Hopea-tason kuukausimaksulliseen Terppa-työterveyspalveluun. Nyt suunnitelmissa on rakentaa koko kansan Höyrycoach -palvelu.

Lähteet:

STM julkaisu 11.2.2020: Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162053/STM_2020_6.pdf

https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot

Polvijärven kuntakeskuksessa sijaitsevan Rukkimetsikön päivätoimintapalvelut järjestetään uudelleen kevään 2020 aikana ja päivätoimintayksikön toiminta lakkaa 1.8.2020 alkaen.

Rukkimetsikkö tarjoaa päiväaikaista toimintaa kehitysvammaisille ja asiakkaita on tällä hetkellä 23. Jatkossa Siun sote järjestää päivätoiminnan muissa yksiköissään Polvijärvellä ja Outokummussa.

Asiakkaita on tiedotettu muutoksesta ja jokaisen asiakkaan kanssa käydään henkilökohtaisesti läpi päivätoiminnan järjestelyt jatkossa.

- Palveluohjaajamme on jokaiseen asiakkaaseen henkilökohtaisesti yhteydessä. Asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet ja tilanne huomioidaan uutta päivätoimintapaikkaa valittaessa. Asiakkaalle muutos voi tarkoittaa muutoksia myös päivätoiminnan käyntipäivien määrässä ja pituudessa, kertoo palvelujohtaja Jari Nevanto Siun soten vammaispalvelujen työ- ja päivätoiminnasta.

Rukkimetsikön vakituiset työntekijät jatkavat työtään muissa yksiköissä. Rukkimetsikön päivätoimintayksikön toiminnan loppuminen on yksi osa Siun soten yhteistoimintaneuvotteluissa päätetyistä toimenpiteistä.

Lisätietoja medialle:

Vammaispalvelujen asuminen sekä työ- ja päivätoiminta
Palvelujohtaja Nevanto Jari,  jari.nevanto(at)siunsote.fi, p. 013 330 4505

Rovaniemen kaupunginhallitukselle esitetään, että se hyväksyisi Mäntyvaara-Heposuo -alueelle 12.12.2018 laaditun ja 23.1.2020 korjatun 8. kaupunginosan asemakaavaluonnoksen jatkokaavoituksen pohjaksi.

Asemakaavaluonnoksessa alueelle on muodostettu 66 asuinpientalotonttia, yksi liikerakennusten tontti ja yksi yleisten rakennusten tontti sekä yksi yleinen pysäköintialue. Yleisten rakennusten tontille on mahdollista sijoittaa koulurakennus, mikäli Vaaranlammen koulun tilalle päätetään rakentaa uusi koulu ja se päätetään sijoittaa kaava-alueelle. Mikäli koulua alueelle ei sijoiteta, aluevaraus voidaan muuttaa myöhemmin muuhun käyttötarkoitukseen soveltuvaksi tai aluevaraus voidaan pitää tulevaisuutta varten ennallaan.

Esityksenä on lisäksi, että asemakaava asetetaan ehdotusvaiheen kuulemista varten julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään Lapin Ely-keskuksen lausunto. Asemakaavan hyväksyy lopullisesti kaupunginvaltuusto.

Nimitysjaoston esitykset päätettävänä

Kaupunginhallitus käsittelee 24.2. kokouksessaan myös muun muassa nimitysjaoston esityksiä koskien konserniyhteisöjen hallitusten valintaa, kaupungin edustajien nimeämistä yhtiöihin ja yhteisöihin sekä tytäryhteisöjen hallintoelinten jäsenten palkkioita.

Esityksenä on muun muassa, että tytäryhteisöjen hallintoelinten palkkioiden perustana käytetään Rovaniemen kaupungin hallintosääntöä, ja että konserniyhteisöjen hallitusten valinnassa noudatetaan konserniohjeen periaatteita siten, että nimettävässä hallituksessa on oltava

1. tehtävään soveltuvaa ammatillista pätevyyttä ja kykyä strategiseen johtamistehtävään,

2. yhteisön toimialan edellyttämää talouden osaamista ja liiketoiminnan asiantuntemusta,

3. kykyä tasavertaiseen keskusteluun yhtiön toimivan johdon kanssa sekä

4. riippumattomuutta siten, ettei synny eturistiriitoja hallituksen toimintaan nähden.

Konserniyhteisöjen ja niidenhallintoelinten toimintaa ohjaavat muun muassa osakeyhtiölaki ja kuntalaki sekä kaupungin päättämät omistajapoliittiset linjaukset, konserniohje ja hyvä hallinto- ja johtamistapa (Corporate governance). 

Kokouksen 24.2. esityslista: http://rovaniemi.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhallitus/Kokous_2422020

Lisätiedot: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi, p. 0400 231 096

Pohjois-Savon NY-yritykset kerääntyivät tiistaina Kuopio-Halliin esittelemään tuotteittaan ja palveluitaan. Semifinaalissa oli nähtävissä positiivista yrittäjämäistä asennetta kolmelta eri kouluasteelta.

Pohjois-Savon NY-yrittäjät pääsivät esittelemään yritysideoitaan neljäksi tunniksi Kuopio-Halliin osana Megatärskyt 2020 -tapahtumaa. Yritykset onnistuivat myös ihastuttamaan messuvieraat ja tuomariston myyntipuheillaan. Semifinaalissa oli osallistujia Juhani Ahon koulusta, Savon ammattiopistosta sekä Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Palkintojenjaossa tuomaristo paljasti kaksi yritystä, jotka etenivät Uskalla Yrittää -finaaliin.

Finaaliin edenneet:

Paras NY-yritys 
SalaMaa NY, Juhani Ahon koulu, Iisalmi

”SalaMaa on lapsille kerhotoimintaa tarjoava yritys. Jokaisella kerralla on uudet seikkailut vaihtelevien teemojen mukaan.”

Online:
Verkkosivut
Facebook
Instagram

Tuomaristo vakuuttui yrityksen selkeästä toimintasuunnitelmasta.  Yritys oli onnistunut kokonaisuus, jonka messupiste oli kunnossa ja myyntipuhe tarttuva. Tiimillä oli mielettömän hyvä asenne ja innostus tarttui jokaiseen vierailijaan. Toiminnalla oli myös selkeä tarina.

Paras korkea-asteen NY-yritys
RiSave NY, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopio

”Uniikit, ylijäämä- ja kierrätyskankaista käsin valmistetut kassit ja pussukat.”

Online:
Verkkosivut
Instagram

Tuomaristo ihastui liikeidean ajankohtaisuuteen ja tuotteiden laadukkuuteen.  Tiimi oli jakanut roolit selkeästi ja erilainen osaaminen oli otettu käyttöön. Tiimillä oli myös hyvä tekemisen meininki, joka näky.

Muut voittajat:

Paras messupiste
SalaMaa NY, Juhani Ahon koulu, Iisalmi

Tuomariston mielestä messupiste aktivoi kävijöitä ja kiteytti tärkeimmät osat koko liikeideasta. Messupisteen graafinen ilme oli onnistunut ja myös yrityksen jäsenet olivat osa messupisteen kokonaisuutta. Pisteellä oli myös mahdollista nähdä kuvia yrityksen toiminnasta.

Paras myyntipuhe
Hemmotteluhuone NY, Savon ammattiopisto, Kuopio

”Haluan rentouttaa koko maailman!”

Online:
Verkkosivut
Facebook

Tuomaristo kuvaili myyntipuhetta luontevaksi ja se oli hienosti kiteytetty lopun sloganiin. Yrittäjä kertoi myyntipuheessa kaikki yrityksen olennaiset osat lyhyesti ja selkeästi. 

Parhaat NY-yritykset valitsi liike-elämän tuomaristo, jossa olivat mukana:

Jouni Ortju, Laatukoulutus Jouni Ortju Ky
Sirpa Muiniekka, Business Center Kuopio
Juha Poikolainen, OP Pohjois-Savo
Sirpa Karppi, K-Market Neulamuikku

EM-kisat kesällä Portugalissa ja Kreikassa

Suomen parhaat Vuosi yrittäjänä -ohjelman yritykset kokoontuvat jälleen ensi keväänä Uskalla Yrittää -finaaliin Helsinkiin, 22.-23.4.2020. Finaali on ohjelmien Suomen mestaruuskilpailu. Valtakunnan paras perus- tai toisen asteen nuorten yritys edustaa heinäkuussa Suomea Nuori Yrittäjyys -yritysten EM-kilpailuissa Portugalissa, Cascaisissa. Finaalin paras korkea-asteen yritys lähtee EM-kilpailuihin Kreikan Ateenaan.

Lisätietoja:

Nuori Yrittäjyys ry:n operatiivinen johtaja
Eemeli Alanne, 045-855 6345
eemeli@nuoriyrittajyys.fi

Voittoa tavoittelemattoman Nuori Yrittäjyys ry:n järjestämässä Uskalla Yrittää -kilpailussa on mukana vuosittain n. 600 uutta yritystä, joita peruskoulun oppilaat ja toisen asteen opiskelijat ovat perustaneet tänä lukuvuonna kouluissaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. Semifinaalit järjestetään yhteistyössä alueellisten YES-toimijoiden ja paikallisten oppilaitosten kanssa.

Salibandyliigassa pelattiin tänään yksi ottelu, kun EräViikingit löi Hämeenlinnassa Steelersin 9-5. Helsinkiläiset nousivat samalla sarjan kakkospaikalle, mutta tasapisteissä olevilla Nokian KrP:llä ja Oilersilla on kummallakin yksi ottelu vähemmän pelattuna.

Sarjassa toiseksi viimeisenä oleva Steelers käväisi avauserässä johdossa ensin Jarno Mäkisen ja sitten Aapo Ordningin osumilla, mutta jo ensimmäiseen taukoon mennessä EräViikingit oli laukonut tilanteeksi 2-4. Toisessa erässä Joonatan Lindholm iski eron jo kolmeen, mutta vielä päätösjaksolla Steelers kiri kahdesti kahden maalin päähän.

EräViikinkien Mika Moilanen ja Markus Salmi olivat illan tehopelaajat kummankin lauottua kaksi maalia ja syötettyä yhden. Moilaselle maalit olivat kauden 32. ja 33. mikä merkitsi miehelle uutta henkilökohtaista yhden kauden maaliennätystä. Kaudella 2016-2017 Moilanen oli iskenyt runkosarjassa 32 osumaa. Pisimpään tämän ottelun muistanee EräViikinkien Jasse Tuunanen, joka laukoi joukkueensa kahdeksannen maalin. Se oli hänelle ensimmäinen Salibandyliigassa.

Salibandyliiga jatkuu perjantaina otteluilla Nokian KrP–Classic (Nokian jäähallissa), ÅIF–Oilers ja LASB–Happee.

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on saanut päätökseen vuonna 2017 aloitetun kolmivuotisen Kaakkois-Suomen Kivi-projektin (KaaKi-projektin). KaaKi-projekti toteutettiin yhteistyössä kiviaines- ja luonnonkivialan yritysten kanssa ja pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Maatalousrahaston rahoituksella.

Projektissa etsittiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelta laadukkaan kalliomurskeen raaka-aineeksi soveltuvia kallioalueita. Lisäksi kalliokohteista arvioitiin niiden soveltuvuus luonnonkivien raaka-ainelähteiksi. Kartoituksen perusteella valitut kohteet toimisivat tulevaisuuden kiviaines- ja luonnonkiviesiintymien varantoina ja loisivat uusia ottoalueita sekä mahdollisuuksia kiveä hyödyntävien uusien yritysten muodostumiselle.

Projektissa tehtiin kolmen vuoden aikana yhteensä 883 kallioaluehavaintoja ja otettiin yhteensä 22 kivinäytettä lujuustestejä varten. Lisäksi valmistettiin testikivilaattoja kolmesta kohteesta. Kaikki havainnoidut kallioalueet luokiteltiin kiviaineksen lujuuden mukaan testituloksia hyödyntäen ja kokeneen geologin arvioon perustuen. Projektin kartoituksen tuloksena pystyttiin rajaamaan 15–20 korkealaatuista kalliokiviaineskohdetta. Nämä lujat kiviaineskohteet sijoittuvat usein Kaakkois-Suomen laajan rapakivigraniittialueen ja vanhemman svekofennialaisen kallioperän kontaktialueille, mistä on hyviä esimerkkikohteita mm. Iitin, Jaalan ja Valkealan alueelta. Rapakivigraniittialueen sisään jäävistä, vanhemman kallioperän laaja-alaisista osa-alueista on löydetty myös lujan kalliokiviaineksen kohteita Lappeenrannan etelä- ja länsipuolelta. Hyviä kohteita on pystytty rajaamaan myös Kouvolan, Haminan ja Ylämaan alueelta kohteista, joissa on hienorakeista rapakivigraniittia tai tummaa, hienorakeista rapakivigraniittia. Näistä hyvälaatuisista kiviaineskohteista voidaan saada mm. teiden päällysterakenteisiin lujaa kivimursketta.

Tavoitteena oli myös löytää rapakivigraniittialueelta uusia kivityyppejä luonnonkiviteollisuuden raaka-ainelähteiksi ja etsiä varantoja nykyisille, louhinnan kohteena oleville kivityypeille. Lisäksi pyrittiin rajamaan rakenteeltaan ehyitä kallioalueita. Uusista kohteista voisi tuoda esille mm. Haminan Neuvottoman alueen tasarakeisen punaisen graniitin, Kouvolan länsipuolen Tillolan alueen tumman viborgiitin ja Lappeenrannan Ylämaan alueen tumman, lähes mustan rapakivigraniitin sekä Savitaipaleen ja Jaalan alueen porfyyriset graniitit. Virolahden punaiselle graniitille eli pyterliitille löydettiin vaihtoehtoisia varantoalueita. Ehyitä kallioalueita, lähinnä Ylämaan ruskeaa graniittia eli viborgiitia sisältäviä kallioalueita pystyttiin rajaamaan useita ja eniten rapakivigraniittialueen keskiosista, Lappeenrannan ja Kouvolan väliseltä alueelta.

Kartoitusvaiheessa ei otettu huomioon maanomistusoloja. Testinäytteiden ottamiseen pyydettiin maanomistajilta kirjalliset luvat. Kartoitetut alueet sijaitsevat yksityisillä mailla. Kohteita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa maa-aineslain mukaisella ottoluvalla ja ympäristöluvalla ja pohjautuen maaomistajien ja kiviainesalan yritysten välisiin sopimuksiin.

Luonnonkivien ja kalliokiviainesten raaka-ainevarantojen sekä esiintyminen tunteminen ja niiden kestävä käyttö luo pohjaa pitkäaikaiselle kiventuotannolle. Tämä turvaa murskattavan kiviaineksen saannin yhteiskunnan infrastruktuurin tarpeisiin sekä alueellisesti että paikallisesti. Pitkäaikaiseen tuotantoon soveltuvat kiviesiintymät sijoittuvat ympäristösyistä maaseudulle, asutuskeskusten ulkopuolelle ja luovat perinteisten maa- ja metsätalouselinkeinojen toimintaympäristöön uusia teollisia työpaikka- ja sivuelinkeinomahdollisuuksia.

Lisätietoja:
Geologi Paavo Härmä, GTK, puh. 0400 478 938, paavo.harma@gtk.fi
Geologi Heikki Nurmi, GTK, puh. 040 540 5931, heikki.nurmi@gtk.fi
Ylitarkastaja Jukka Timperi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh. 040 767 5475, jukka.timperi@ely-keskus.fi

Sähköratavaurio Iisalmessa estää junalikenteen Iisalmen ja Kajaanin välillä. Henkilöliikennettä korvataan linja-autoilla.

Korjausarviota ei vielä ole.  

Korjausarvion mukaan sähköratavaurio Iisalmessa olisi korjattu kello 10.

Barona on Oikotie työpaikkojen Vastuullinen työnantaja -kampanjan pääyhteistyökumppani. Kampanjassa mukana olevat organisaatiot sitoutuvat kehittämään omaa toimintaansa ja kirittävät myös muita lähtemään mukaan. 

BARONAN TAVOITTEENA ON OLLA ALANSA EDELLÄKÄVIJÄ

Baronalla on merkittävä rooli suomalaisen työelämän uudistajana. Barona kouluttaa vuosittain noin
3 500 henkilöä uuteen ammattiin sekä ohjaa yli 1 000 työkyvyttömyysuhan alla olevaa henkilöä uusille urille. 

Baronan lähti kampanjaan mukaan, koska vastuullisuus on yksi Baronan ydinarvoja ja ohjaa vahvasti tekemistä myös arjen työssä. 

”Vastuullisuuden tule tänä päivänä läpileikata koko organisaation toimintaa. Työllistämme paljon nuoria ihmisiä, jotka ovat entistä tietoisempia siitä, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu. He myös odottavat työnantajaltaan tekoja ja nopeaa reagointia epäkohtiin”, Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen toteaa. 

Vastuullinen työnantaja -kampanja jakaantuu kuuteen periaatteeseen. Ne ovat syrjimättömyys, työelämän tasapaino, esimiestyö, työn merkitys, palkkaus sekä hyvä hakijakokemus.  

MYÖS OMA TOIMINTA SUURENNUSLASIN ALLA  

Yli 30 000 ihmistä vuosittain työllistävällä Baronalla on paljon kokemusta ja näkemystä siitä, mitä vastuullisuus tarkoittaa niin työntekijän kuin asiakkaan kohdalla. 

”Olemme tehneet jo yli 20 vuoden ajan työelämästä joustavampaa ja parempaa, ja samalla tiedostaneet, että maailma ympärillämme muuttuu. Vastuullinen työnantajuus on meille pitkän aikavälin tavoite, jota tämä kampanja lähtee nyt vahvasti tukemaan”, Baronan henkilöstöjohtaja Marita Paajaste kertoo.

Barona pystyy kampanjan avulla paitsi vauhdittamaan entisestään omaa kehitystyötään myös haastamaan muita yrityksiä mukaan.  

”Alamme suurimpana toimijana koemme, että meillä on vastuu näyttää mallia ja kirittää toimialaamme eteenpäin. Olemme itse sitoutuneet siihen, että vuoden loppuun mennessä meillä on konkreettinen vastuullisuusohjelma mittareineen valmis”, toimitusjohtaja Vanhala-Harmanen jatkaa.

Oikotie työpaikkojen Vastuullinen työnantaja -kampanja käynnistyy vuoden 2020 alussa ja jatkuu koko vuoden 2020. Baronan lisäksi kampanjaan ovat lupautuneet mukaan mm. Varma, Finlayson, VR ja S-ryhmä. Osana kampanjaa Barona osallistuu tutkimukseen, jonka tuloksia hyödynnetään yrityksen vastuullisuustyön kehittämisessä. 

Tarkempia tietoja kampanjasta löytyy: https://tyopaikat.oikotie.fi/vastuullinen-tyonantaja 

Barona julkistaa oman Otetaan vastuuta -vastuullisuusohjelmansa 2020 aikana. 

Lisätiedot:
Minna Vanhala-Harmanen, CEO, Barona
p. +358 40 051 1786
minna.vanhala-harmanen@barona.fi

Antti Möller, PR & Public Affair Lead, Barona
p. +358 44 545 5698 
antti.moller@barona.fi 

Vuonna 2017 Suomen rannikolla tapahtuvaa kaupallista lohenkalastusta muutettiin siten, että ammattikalastajat ovat voineet aloittaa lohenpyynnin jo toukokuun alussa, kun aikaisemmin kalastuskausi alkoi vasta kesäkuussa. Tämä ja samaan aikaan lisääntynyt laiton kalastus vaarantavat Itämeren luonnonlohikantojen elpymisen.

Lohenkalastuksen aikaistamiskokeilu syntyi tarpeesta tasata kalastusta koko kaudelle. Pyydysmäärien ja saaliskiintiöiden piti varmistaa, että luonnonlohikantoihin ja arvokkaisiin suuriin naaraskaloihin kohdistuisi pyyntiä vain ”vähäisissä määrin”.

”Nykyinen kalastuksen säätely näyttää johtaneen tavoitteiden vastaisesti siihen, että kalastajien kannattaa aloittaa kalastus heti toukokuussa ja tavoitella saaliikseen nimenomaan aikaisin vaeltavia suurikokoisia kaloja, sillä niistä saa parhaan tuoton. Päätös oli selkeästi hätiköity, ja siitä tulee luopua lohikantojen turvaamiseksi”, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.

Aikaistetun kalastuskauden aikana saaliiksi joutuu tutkitusti erityisen paljon villejä ja kookkaita lohia, sillä ne nousevat ensimmäisinä jokiin kutemaan. Tämä voimistaa ylikalastuksesta johtuvaa ongelmaa.

Suurikokoisten lohien kalastuksella voi olla hyvin kauaskantoisia negatiivisia vaikutuksia.

”Suuret lohet ovat tehokkaampia lisääntyjiä kuin pienemmät lajitoverinsa. Isojen lohien poikaset myös palaavat todennäköisemmin kudulle samoin suurikokoisina ja ylläpitävät näin lohikannan tuottavuutta myös silloin, kun jokeen nousevien lohien määrä jää syystä tai toisesta pieneksi. Lisäksi tiedetään, että mitä enemmän lohikannassa on suurikokoisia yksilöitä, sitä enemmän on myös perinnöllistä monimuotoisuutta. Tämä auttaa lajia sopeutumaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin kuten ilmastonmuutokseen”, Ovaska selventää.

Asiasta huomautettu jo edelliselle hallitukselle

WWF ja joukko muita järjestöjä, yrityksiä ja tutkijoita jätti jo viime vuonna maa- ja metsätalousministeriölle esityksen haitalliseksi todetun aikaistamiskokeilun lopettamisesta. Esityksessä lueteltiin myös käytännön toimia, joilla olisi välitön hyvä vaikutus Itämeren lohikantoihin. Tällainen olisi esimerkiksi ylämitan säätäminen lohelle koko kalastuskauden ajaksi.

”Viimevuotinen esityksemme ei johtanut toimenpiteisiin, joten olemme lähettäneet sen päivitettynä uudelle hallitukselle. Lohenkalastuksessa ei EU-tasolla ole viime vuosina päästy kestäviin ratkaisuihin eikä laittoman lohenkalastuksen kitkemisestä ole toistaiseksi luotettavaa näyttöä. Nyt Suomen tulee tehdä kansallisesti ratkaisuja, joilla varmistetaan lohikantojen elpyminen”, Ovaska sanoo.

Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on ollut palauttaa kalakannat kestävälle tasolle viimeistään vuoteen 2020 mennessä, mutta Itämeren lohikannoissa tavoitteita ei ole saavutettu. Erityisen huolestuttava on Itämeren pääaltaaseen ja Pohjanlahteen laskevien heikkojen lohikantojen tilanne, joka ei ole juurikaan parantunut viimeisen vuosikymmenen aikana.

”Koska emme voi luottaa siihen, että ylikalastus saataisiin kuriin EU-tasolla tai ennustaa, miten ympäristö ja lajien elinolosuhteet muuttuvat tulevaisuudessa, olisi suurten yksilöiden säästäminen helpoin ja tehokkain keino turvata lohikantojen tulevaisuus."

Lisätiedot: 

Suojeluasiantuntija Matti Ovaska, puh. 040 727 3149, matti.ovaska@wwf.fi 
Esitys maa- ja metsätalousministeriölle

Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -titteleistä ja ravintola-alan Suomen mestaruudesta kilpailee yhteensä 32 kokkia ja tarjoilijaa. Molemmat kilpailut järjestetään Gastro Helsinki -ammattitapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 12.-13. maaliskuuta.

Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija 2020 -kilpailujen semifinaalit käydään torstaina 12. maaliskuuta. Molempien kilpailujen finalistit julkistetaan kilpailupäivän päätteeksi klo 17. Kilpailut huipentuvat finaaleihin seuraavan päivänä.

Voittajat julkistetaan Gastro Helsinki 2020 -messuilla perjantaina 13. maaliskuuta klo 16. Kumpaankin kisaan osallistuu 16 ravintola-alan ammattilaista eri puolelta Suomea.

Vuoden Kokki -kilpailun johtajana toimii keittiömestari Ismo Sipeläinen, joka voitti kisan 2015. Kilpailun päätuomari on ravintoloitsija Filip Langhoff ravintola Jordista Helsingistä.

Vuoden Tarjoilija -kisan johtaja on Maria Suihkonen, joka on kisan voittaja vuodelta 2013. Päätuomari on Miia Siiroinen Yöpuu Yhtiöstä Jyväskylästä. Salipuolen ja keittiön avustavissa tehtävissä kilpailussa nähdään ravintola-alan opiskelijoita ohjaajineen Perho Liiketalousopistosta Helsingistä.

Vuoden Kokki palkitaan Suomen Messusäätiön 10 000 euron ja Vuoden Tarjoilija MaRa ry:n Henrik Bitten säätiön 10 000 euron apurahoilla. Lisäksi voittajilla on edessään ikimuistoinen edustusvuosi ravintola-alan edelläkävijöiden kanssa Suomessa.

Vuoden Tarjoilija 2020 -semifinalistit:
Sannamari Aartti, Ravintola Kalatori, Rauma
Egle Allikivi, Share Company, Espoo
Christian Angelov, Finnjävel Salonki, Helsinki
Joona Finni, Ravintola Figaro, Jyväskylä
Freja Hartman, Nordic Pizza Company, Turku
Jonas Holmberg, Ravintola Kaskis ja Kakolan Ruusu, Turku
Sebastian Hämäläinen, Tallink Silja Oy, Helsinki
Tiia Hänninen, freelancer, Hämeenlinna
Otto Kämppi, Viking Line Gabriella, Helsinki
Anu Kärki, Armas Catering, Tampere
Milla Nordlund, Ravintola Kalatori, Rauma
Katariina Pajari, Gastro Bar Sesonki, Järvenpää
Minea Pöyhtäri, Santa's Resort & Spa Hotel Sani, Kalajoki
Jeremias Salonen, Ravintola Kaskis, Turku
Pernilla Söderback, Restaurant HEJM, Vaasa
Kelvin Tse, Ravintola Pastis, Helsinki

Vuoden Kokki 2020 -semifinalistit:
Sami Hakamäki, Restaurant HEJM, Vaasa
Simo Harrivaara, Ravintola Ventuno, Helsinki
Lari Helenius, Ravintola Olo, Helsinki
Teemu Hokkanen, Fazer Food Services/UPM Pääkonttori, Helsinki
Markus Kaihola, Sahanlahti Resort, Puumala
Ville Korhonen, Ravintola Savoy, Helsinki
Tomi Kuivasniemi, Grill it/Paja kongressi, Tampere
Kim Mustonen, Kuori Food and Wine, Turku
Jarkko Pulkkinen, Ravintola Finnjävel/Salonki, Helsinki
Kim Päivästö, Ravintola Demo, Helsinki
Matti Roiniola, Ravintola Kakolanruusu, Turku
Simon Selin, Restaurant HEJM, Vaasa
Kozeen Shiwan, I AM, Helsinki
Niko Suomalainen, Ravintola Olo, Helsinki
Jesse Valkama, Ravintola Emo, Helsinki
Turo Väärti, Ravintola Juuri, Helsinki

Kilpailujen vastuullinen järjestäjä on ELO-Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö yhteistyössä laajan yhteistyökumppaniverkoston kanssa.

Joka toinen vuosi Helsingin Messukeskuksessa järjestettävät Gastro Helsinki -messut on Suomen johtava ravintola- ja ruoka-alan ammattilaisten tapahtuma, joka esittelee alan uutuudet ja trendit. Maksuton sisäänpääsy on yli 18-vuotiaille alan ammattilaisille rekisteröitymällä linkin takaa: gastro.messukeskus.com/info/

Lisätiedot:
Antti Karjunen 
Tiedottaja, Messukeskus
p. 050 574 3444
antti.karjunen@messukeskus.com

Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) ylläpitämän tuulivoimahankelistan mukaan Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä uusia tuulivoimahankkeita. Hankelistan yli 18 000 MW, 3 400 tuulivoimalaa kattaisivat tuotannossa yli 71 prosenttia nykyisestä sähkönkulutuksesta. Tuulivoimalla voidaan siis vastata hyvin sähkönkulutuksen kasvuun, joka johtuu ilmastonmuutoksen torjunnasta ja teollisuuden, lämmöntuotannon ja liikenteen sähköistymisestä. Tulevaisuudessa uudet tuulivoimahankkeet rakennetaan markkinaehtoisesti ilman valtion tukea.

Suomessa suunnittelussa olevien tuulivoimahankkeiden määrä on ollut tasaisessa nousussa viime vuosien aikana. Tammikuussa 2020 STY:n päivitetyn tuulivoimahankelistan mukaan Suomeen nyt suunnitteilla oleva reilu 18 000 MW tarkoittaa yhteensä 212 tuulivoimahanketta, joista 205 on suunniteltu maalle ja seitsemän merelle. Seitsemän prosenttia (1 300 MW) tällä hetkellä tiedossa olevista tuulivoimahankkeista on rakenteilla. Lisäksi lähes 40 prosentilla (6 600 MW) tiedossa olevista tuulivoimahankkeista on kunnan myöntämät rakennusluvat ja kaava tai kaava.

Nyt julkaistu hankelista osoittaa, että Suomessa on valtava tuulivoimapotentiaali, jolla vastata sähkönkysynnän kasvuun ”Eri teollisuudenalat Suomessa tekevät parhaillaan vähähiilisyystiekarttojaan. Vaikka tiekartat ovat vielä kesken, on jo tässä vaiheessa selvää, että usealla teollisuuden alalla vähähiilisyys tulee tarkoittamaan sähkönkulutuksen kasvua. Myös liikenteessä ja lämmityksessä ilmastonmuutoksen torjunta tulee johtamaan sähkönkulutuksen kasvuun. Rakentamalla hankkeet, joilla jo on rakennuslupa ja kaava, nousisi tuulivoiman osuus 27 % Suomen sähkönkulutuksesta. Nyt kehitteillä olevien hankkeiden lisäksi tuulivoima-alan yritykset etsivät aktiivisesti uusia tuulivoimalle sopivia alueita ja hankkeita käynnistetään myös tänä vuonna huomattava määrä”, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen summaa.

”Toki pitää muistaa, että tuulivoimahankekehityksen aikana tehdään paljon tutkimuksia ja selvityksiä, jotka voivat pysäyttää hankkeen jatkokehittämisen. Tuulivoima-alueen sijaintiin vaikuttavat muun muassa asutus, kunnan tahtotila, luontoarvot, sähköverkon kapasiteetti alueella, hankkeen koko ja keskeisimpänä tietenkin tuulien voimakkuus”, Mikkonen jatkaa.

Eniten tuulivoimahankkeita on suunnitteilla Pohjois-Pohjanmaalle (67 hanketta), Pohjanmaalle (34 hanketta), Etelä-Pohjanmaalle (25 hanketta) ja Keski-Suomeen (17 hanketta). Hankelistan mukaan tuulivoimaa on suunnitteilla Suomen jokaiseen maakuntaan ainakin yhden tuulivoimahankkeen verran.

Tuulivoimaa voidaan rakentaa tasaisesti koko maahan, sillä kehittynyt tuulivoimateknologia mahdollistaa myös sisämaahan rakentamisen. ”Tuulisuus nousee, mitä ylemmäs mennään. Tuulivoimaloiden kasvaneet tornikorkeudet mahdollistavat hyvän tuotannon myös sisämaassa, jossa muun muassa metsäisyys vaikuttaa tuuliin. Ylipäätään nopeasti kehittynyt teknologia mahdollistaa nyt markkinaehtoisen tuulivoimarakentamisen - pitkälti missä päin Suomea vain”, Mikkonen kertoo.

Lataa tuulivoimahankelista

Tarkastele tuulivoimahankkeita Suomen kartalla

Tuulivoimahankelistan ja -kartan päivittäjä ja ylläpitäjä on Etha Wind Oy.

Lisätiedot:

Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

+358 40 771 6114

anni.mikkonen@tuulivoimayhdistys.fi

Kadunrakennustyö sulkee oikeanpuoleisen ajokaistan liikenteeltä Helsinginkadulla, ennen Hämeenrampin risteystä, klo 9.00 - 15.00 välisenä aikana. Haittaa ajosuunnassa Helsinki. Työmaan kohdalla poikkeava nopeusrajoitus 50 km/h. Paikalla liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.