Onni elää makrameessa -näyttely 21.5.–30.8.2020 Kenkäverossa

Makramee harrastus on villinnyt suomalaiset käsityöharrastajat jälleen. 1970-luvulla makramee oli hittitekniikka ja moni muistaakin vielä siltä ajalta rottinkisankaiset solmeillut kassit.  Makramee on vanha tekniikka, sillä solmukoristelu oli tunnettu jo Babyloniassa ja Assyriassa. Taito levisi vuosituhanten mittaan ja 1800-luvulla solmeiluharrastus oli huipussaan. Suomessa tekniikkaa on käytetty muun muassa kassien, amppeleiden ja ystävärannekkeiden tekemiseen. Viime vuosina makramee on kokenut uuden tulemisen erityisesti modernien sisustustekstiilien kautta ja siitä ovat innostuneet myös nuoret.

Kenkäveron 30-vuotis juhlavuoden näyttelyssä voit ihastella ja inspiroitua makramee-solmuista. Näyttelyyn on koottu monipuolinen valikoima mitä erilaisempia seinätekstiilejä, amppeleita ja muita sisustustuotteita. Näyttelyssä on myös kasseja, koruja sekä muita asusteita. Näyttelyn tuotteita on paitsi aitan yläkerran näyttelytilassa myös pappilan pihapiirissä ja puutarhassa. Näyttelyssä kävijä voi myös itse kokeilla makramee-solmujen tekemistä.

Kenkäverossa järjestetään näyttelyn aikana myös makramee-kursseja aloittelijoille. Myös Kenkäveroon tulevat ryhmät voivat tilata ryhmälle oman makramee-kurssin. 

Näyttelyn oheistuotteena julkaistaan Onni elää makrameessa -ohjekirja, jossa on parikymmentä erilaista makramee-mallia ohjeineen. Uutuuskirjaa, tarvikepaketteja malleihin sekä makramee-tarvikkeita on runsas valikoima myytävänä aittamyymälässä sekä taitoshop.fi -verkkokaupassa.

Onni elää makrameessa -näyttely 21.5.–30.8.2020 Kenkäverossa
Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Kenkävero, Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli
Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16, su 10–18
www.kenkavero.fi 
myyntipalvelu@kenkavero.fi
puh. 0440 162 270

Lisätietoja näyttelystä antaa mielellään toiminannanjohtaja Anne Ossi, anne.ossi@kenkavero.fi

Energiateollisuus ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry ovat päässeet tänään 19.2. neuvottelutulokseen ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta kaudelle 2020-2022. Ratkaisu korottaa palkkoja 25 kuukauden sopimuskauden aikana yhteensä 3,3 prosentilla. Ns. kiky-tunnit korvautuvat muilla osapuolten sopimilla elementeillä. Sopimusratkaisun piirissä on lähes 5000 ylempää toimihenkilöä.

Ratkaisun lopullisesta hyväksymisestä päätetään sopijaosapuolten päättävissä elimissä. YTN:n energia-alan taustaryhmä päättää asiasta 20.2., ylityökielto jatkuu siihen asti.

• Työmarkkinoilla syntyneen yleisen linjan mukaisella ratkaisulla osapuolet pyrkivät tukemaan suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä, toteaa johtaja Kari Laaksonen ET:stä.

Lisätietoja työmarkkinajohtaja Kari Laaksonen, Energiateollisuus ry, 050 410 6180

Aikuisten maajoukkueen tulokkaan Emppu Väisäsen kausi päättyi loukkaantumiseen.

Lahtelaisen Emppu Väisäsen kausi on päättynyt ennen aikojaan. Ensimmäistä kauttaan A-maajoukkueessa laskeva Väisänen kaatui reilissä Vuokatissa sillä seurauksella, että polvesta katkesi eturistiside ja pohjeluu murtui.

- Oltiin kaverin kanssa Vuokatissa laskemassa ja tarkistamassa uutta parkkia. Siinä oli kaksi hänkkää peräkkäin, ja tykkäsin kovasti siitä setupista. Oli ehkä kolmas tai neljäs mäki, kun lähestyin reiliä etukantilta, enkä saanut lipasta minkäänlaista pitoa tai poppia. Taili ajautui reilin alle, mikä veti mun koko jalan sinne alle ja polvi iskeytyi reilin päätyosaa vasten. Ajattelin, että nyt jotain meni, mutta pääsin omin jaloin ylös ja kävelinkin vähän matkaa, mutta päätin etten laske alas. Mut haettiin kelkalla ja ensiavussa kokeiltiin jalkaa eikä uskottu, että siinä mitään on. Päätin lepuuttaa yhden päivän, kun oli jalka aika kipeä. Pari päivää myöhemmin menin kaveria kuvaamaan ja seisoskelin kummulla, mutta parin päivän päästä se muljui niin pahasti ja oli edelleen kipeä niin ajattelin, ettei tämä voi olla kunnossa. Otin seuraavan junan etelään ja menin käymään Klausilla (Köhler, maajoukkueen lääkäri). Klaus sanoi heti tavatessa, että pohjeluu aika varmasti on murtunut. Röntgenissä se varmistui, ja seuraavana päivänä menin magneettiin, missä selvisi, että polven eturistisiteet on kokonaan poikki, Väisänen kommentoi.

Tunnelma on tietenkin harmistunut mutta myös toiveikas:

- Fiilis on tosi turhautunut, mutta osaan sen niellä, vaikka tälle kaudelle olisikin ollut vielä paljon annettavaa. Kyllähän tämä kasvattaa henkilöä ja luonnetta eri tavalla. Nälkä on jo nyt ihan erilainen menestymiseen kuin vertaa vaikka viikko sitten. Loukaantumiset kuuluu lajiin eikä nämä koskaan kivoja ole, mutta sellaista se on ja sen kanssa eletään. Uskon ja toivon, että ensi kausi voidaan aloittaa aika kovalla rähinällä kunhan jalka saadaan ensin kuntoon.

Leikkaus suoritetaan ensi viikolla, jonka jälkeen alkaa kuntoutus. Maajoukkueen lääkäri Klaus Köhler Pihlajalinnasta kommentoi loukkaantumista:

- Vuokatissa jalka jäi kiinni reiliin. Siitä tuli suora isku pohjeluuhun, josta pohjeluu murtui ja tilanteessa myös polvi pääsi vääntymään ja sen seurauksena eturistiside katkesi. Nyt on ensi viikoksi suunnitteilla eturistisideleikkaus. Ensi talveksi Emppu saadaan takaisin.

Aikuisten maajoukkueen viralliset tukijat ovat Ruka ja Pihlajalinna.

Lisätietoja:

päävalmentaja Antti Koskinen, email. antti.koskinen@fsa.fi / puh. 045-6702060

viestintäpäällikkö Tuukka Tams, email. tuukka.tams@fsa.fi / puh. 044-5431740

Tervetuloa Meal of champion-kirjan julkistamistilaisuuteen

torstaina 27.2.2020 klo 17.00-19.00

Osoite: Ruusulan keilahallin kabinettitilat, Ruusulankatu 3-5, 00260 Helsinki

Meal of champion-kirja pureutuu onnistumisen eri ainesosiin. Kirjassa lähestytään tuttuja osa-alueita kuten ravinto, palautuminen ja liikunta helposti samaistuttavasta kulmasta. Isoin tekijä näiden kolmen osa-alueen takana on kuitenkin motivaatio.

Kirja on saanut kimmokkeen kokkivideoista ja niiden innoittamana syntyikin onnistumisen resepti jokaisen elämään sovellettavaksi.

Joni Urhola on suosittu valmentaja ja personal trainer, joka on saavuttanut suuren seuraajajoukon sosiaalisessa mediassa humoristisella ja persoonallisella otteellaan.

Kirjanäytteet, mediapyynnöt:
Janica Alasimonen, 050 343 4066, janica.alasimonen@fitra.fi

Neljäsosa Afganistanin väestöstä, 9,4 miljoonaa ihmistä, tarvitsee humanitaarista apua tänä vuonna. Yli puolet hätäavun tarpeessa olevista on lapsia. Afganistan on 18 vuotta kestäneen konfliktin myötä yksi vaarallisimmista paikoista lapsille.

Humanitaarista apua vuoden 2020 aikana tarvitsevien lasten määrä Afganistanissa on 40 prosenttia suurempi kuin viime vuonna, varoittaa Pelastakaa Lapset. Hädänalaisten ihmisten määrä on kaiken kaikkiaan kasvanut edellisvuodesta 3,1 miljoonalla, joista lähes puolet on alle 15-vuotiaita.

Pelastakaa Lasten viime viikolla julkaisemassa Loppu sodalle lapsia vastaan -raportissa todetaan, että Afganistan on lapsille yksi maailman vaarallisimmista paikoista. Vuonna 2018 Afganistanissa kuoli tai vammautui konfliktin vuoksi 3062 lasta - enemmän kuin missään muualla.

Selvityksessä osoitetaan lisäksi, että konfliktien seuraukset ovat usein erilaiset tytöille ja pojille. Tytöillä on muun muassa poikia suurempi riski joutua seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Poikia kuolee ja vammautuu useammin, ja heitä myös siepataan tai värvätään todennäköisemmin aseellisiin ryhmiin.

Afganistanin konflikti on synnyttänyt jatkuvan pakolaisvirran. Pelkästään rekisteröityjä pakolaisia Afganistanista on yhteensä 2,7 miljoonaa.

– Kreikan pakolaisleireillä olevista lapsista suuri osa on kotoisin Afganistanista. Tätä selittävät vuosikausia jatkunut sota, konfliktin kiihtyminen entisestään parin viime vuoden aikana ja sodan erityinen vaarallisuus lapsille, sanoo Tapio Laakso, Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön asiantuntija.

Turvallisuustilanne on Afganistanissa jatkuvasti heikentynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Tapettujen ja vammautettujen lasten määrät ovat olleet ennätyssuuret. YK:n mukaan räjähtävien taisteluvälineiden seurauksena menehtyneistä siviileistä peräti 77 prosenttia oli lapsia viime vuoden tammikuun ja syyskuun välisenä aikana. Lapsista monet joutuvat päivittäin kohtaamaan hengenvaaran tai todistamaan äärimmäistä väkivaltaa. Tällä on suuri vaikutus lasten mielenterveyteen. Maan väestöstä joka kymmenennellä ihmisellä on fyysinen vamma. 

– Yli 18 vuotta kestäneen konfliktin, kymmenien tuhansien siviiliuhrien sekä lukuisten epäonnistuneiden rauhanpyrkimysten jälkeen Afganistan on pitkälti unohdettu ja jäänyt muiden maailmanlaajuisten hätätilanteiden varjoon, sanoo Onno van Manen, Pelastakaa Lasten maajohtaja Afganistanissa.

Pelastakaa Lasten viime vuoden lopussa julkaisemassa selvityksessä todetaan, että jopa kaksi kolmannesta haastatelluista vanhemmista kertoi lastensa pelkäävän räjähdyksiä, sieppauksia tai muuta väkivaltaa koulumatkallaan.

– Tämä on maa, jossa kaikki täällä syntyneet ja kasvaneet lapset eivät ole kokeneet muuta kuin sotaa, ja missä he pelkäävät mennä kouluun ja ovat vaarassa joutua hyväksikäytetyksi ja riistetyksi.

– Afganistanilaisilla lapsilla ei ole pääsyä perusterveydenhuoltoon ja laadukkaaseen koulutukseen, puhumattakaan ammattimaiseen tukeen, jota he tarvitsevat selviytyäkseen kaikista kärsimyksistään. Kansainvälisen oikeuden mukaan heillä on oikeus turvaan, suojeluun ja hyvinvointiin, mutta näitä perusoikeuksia vaarannetaan säännöllisesti. Meidän on varmistettava afganistanilaisille lapsille tulevaisuus ilman väkivaltaa ja pelkoa, van Manen jatkaa.

Pelastakaa Lapset on laajentamassa entisestään toimintaansa Afganistanin konfliktista kärsivien lasten auttamiseksi. 

---------

Toimituksille tiedoksi

Vuonna 2019 Pelastakaa Lapset tavoitti toiminnallaan yli neljä miljoonaa ihmistä Afganistanissa, mukaan lukien 900 000 lasta. Järjestö edistää lasten koulutusta, terveyttä, ravitsemusta, ruokaturvaa, suojelua ja oikeuksia. Suunniteltuihin toimiin vuonna 2020 tarvitaan 25 miljoonaa dollaria, josta 11,5 miljoonaa on turvattu.

YK:n arvion mukaan 9,4 miljoonaa ihmistä tulee olemaan humanitaarisen avun tarpeessa vuoden 2020 aikana. Tämä on 3,1 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2019. Kuluvana vuonna avun tarpeessa olevista ihmisistä noin 56 prosenttia on lapsia, eli 5,26 miljoonaa. 

Pelastakaa Lasten Loppu sodalle lapsia vastaan –vetoomus: www.pelastakaalapset.fi/loppusodallelapsiavastaan

Lisätietoja: Tapio Laakso, vaikuttamistyön asiantuntija, Pelastakaa Lapset, 050 325 0074, tapio.laakso (at) pelastakaalapset.fi / Max Holm, tiedottaja, Pelastakaa Lapset, 050 433 1438, max.holm (at) pelastakaalapset.fi

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää kestävän kehityksen TunnustusPAANUn 2019 Jyväskylän kaupungille. Tunnustus myönnetään kestävyyden ja kaupunkivihreän integroimisesta ansiokkaasti kaupunkisuunnitteluun sekä resurssiviisauden ja ekologisesti kestävien toimintatapojen edistämisestä.

– Jyväskylän kaupunki on laaja-alaisesti edistänyt kestävän kehityksen toteutumista rakennetussa ympäristössä ja toiminut esikuvana kaikille rakennusalan toimijoille. Jyväskylässä on vuodesta 2012 ollut voimassa valtakunnan ensimmäinen viherpolitiikka. Viherpolitiikka nivottiin yhteen arkkitehtuuripolitiikan kanssa: Viime vuonna valmistunut Avoin kaupunkiympäristö -politiikka luo paikalliset tavoitteet Jyväskylän rakennetun ympäristön ja kaupungissa sijaitsevien viherympäristöjen kehittämiselle sekä ohjaa niitä koskevia suunnittelutapoja, EKO-SAFAn puheenjohtaja Jonna Taegen perustelee valintaa.

Yksi kaupungin pilottiprojekteista on ollut Green Street, jossa hulevesien määrällistä hallintaa ja puhdistumista katualueilla on edistetty erilaisten läpäisevien pintojen kuten viherpainanteiden ja istutusten avulla, jolloin vesi ohjautuu pinnoitteen kautta maanalaiseen viivyttävään rakenteeseen. Samalla hulevesirakenteet tuovat vihreyttä olemassa olevaan kaupunkiympäristöön. Ensimmäisen Green Street -pilottikorttelin rakennustyöt valmistuivat syksyllä 2019 ja seuraavaa kohde on jo suunnitteilla.

Käytännön vihreän kestävyyden strategisen tahtotilan kokoaa yhteen Kehä Vihreä, jolle sijoittuu useita rakennetun ympäristön, maiseman ja kokemuksellisuuden pilottihankkeita, kuten Tourujoen kunnostus, jossa Kankaalla sijaitseva vesivoimalaitos lakkautetaan, yläpuolisten järvien säännöstely puretaan ja Tourujoki kunnostetaan luonnonmukaiseksi virtavesiuomaksi.

Resurssiviisaus kärkenä

Resurssien viisas käyttö on yksi Jyväskylän kaupunkistrategian neljästä kärjestä. Tavoitteena on mm. toteuttaa eheää yhdyskuntarakennetta, tehdä kestäviä hankintoja, pyrkiä hiilineutraaliksi ja jätteettömäksi kaupungiksi, edistää kiertotaloutta ja uusiutuvaa energiaa, käyttää luonnonvaroja harkiten ja huolehtia luonnon monimuotoisuudesta. Jyväskylä valittiin viime syksynä vuoden kiertotalouskunnaksi.

 – Muuttuva ilmasto ja toiminnalliset tarpeet vaativat kaupunkisuunnittelua uudistumaan, jotta kaupunkiympäristömme viihtyisyys ja toimivuus olisi turvattu tulevaisuuden äärevissä olosuhteissa, toteaa Jyväskylän kaupunkirakennepalvelujen toimialajohtaja Erja Saarivaara.

Tunnustuksen jakoi 19.2. pidetyssä tilaisuudessa SAFAn puheenjohtaja Henna Helander. Jyväskylän kaupungin palkitsemisella SAFA haluaa herättää keskustelua kestävän ja ilmastotietoisen suunnittelun merkityksestä ja mahdollisuuksista.

Lisätietoja:

– Maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski p. 050 584 8822 tai kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöjohtaja Leena Rossi  p. 040 741 9187

– Arkkitehti Jonna Taegen, pj. EKO-SAFA, 050 351 6992

Radio- ja TV-toimittaja Pekka Laineen kanssa etsitään opetuksia suomalaisesta iskelmälyriikasta keskiviikkona 4.3. klo 18.00 Lahden pääkirjaston Monitoimitilassa, kun Laine saapuu luennoimaan Juha Vainion elämästä, lauluista ja tarinoista niiden takaa.

Viihdemusiikin monitoimimies Juha Vainio oli yksi Suomen tuotteliaimmista sanoittajista. Vainio ajautui nuoruusvuosinaan mukaan kotkalaisiin musiikkiporukoihin, mutta suuntautui soittamisen sijasta lopulta kirjoittamiseen. Tunnetuimpia Vainion itsensä esittämistä lauluista ovat esimerkiksi ”Kotkan poikii ilman siipii”, ”Vanhoja poikia viiksekkäitä” ja ”Albatrossi”. Vainion teksteistä välittyy huumorin ja omien kokemusten lisäksi elämänviisaus. Pekka Laineen mukaan ”Vainio oli ammatiltaan opettaja, myös kirjoittaessaan lauluja”.

Musiikkitoimittaja ja dokumentaristi Pekka Laine on toimittanut Yleisradiolle musiikkiohjelmia vuodesta 1990. Laine tunnetaan Yle Teeman dokumenttisarjoista Rock-Suomi, Iskelmä-Suomi ja Klassinen Suomi. Radio-ohjelmista tunnetuimpia ovat Pekka Laineen ihmemaa (Radio Suomi) ja Muistojen bulevardi (Yle Radio 1). Musiikkiohjelmien lisäksi Laine on toiminut Soundi-lehden avustajana vuodesta 2000, ja hän on kirjoittanut artikkeleita moniin suomalaisesta populaarikulttuurista kertoviin tietokirjoihin.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta paikkoja on rajoitetusti.

Lisätiedot:

Maija Rauhamaa
Kirjastonhoitaja / Media- ja musiikkipalvelut
Lahden kaupunginkirjasto
p. 044-416 3518
maija.rauhamaa@lahti.fi
lastu.finna.fi

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt selvittävät yhdessä sähkön tarjousaluerakennetta osana eurooppalaista tarjousalueselvitystä. Ehdotusta on päivitetty pohjoismaisten tarjousalueiden osalta ja se on lähetetty viranomaisten hyväksyttäväksi.

Tuleva pohjoismainen selvitys noudattaa uusia eurooppalaisia määräyksiä, jotka vaativat kantaverkkoyhtiöitä tekemään tarjousalueselvityksen metodologian ja ehdotuksen mahdollisista vaihtoehtoisista tarjousalueista. Vaihtoehtoisia tarjousalueita tarkastellaan alueellisissa tarjousalueselvityksissä käyttämällä yhteistä eurooppalaista metodologiaa.

Päivitetty menetelmäehdotus ja arvioitavat tarjousaluevaihtoehdot on lähetetty viranomaisten hyväksyttäväksi. Sääntelyviranomaisten hyväksynnän jälkeen kantaverkkoyhtiöt tekevät yksityiskohtaisen selvityksen. Tämän jälkeen selvityksestä järjestetään julkinen kuuleminen, minkä jälkeen tarjousaluemuutoksista jätetään esitykset kansallisille sääntelyviranomaisille.

Suomen osalta selvityksen lähtökohtana on, että Suomi on yksi tarjousalue ja Suomessa on kaikkialla yksi sähkön tukkuhinta.

Keräsimme palautteet tarjousalueselvityksestä järjestetyn webinaarin (31.1.2020) ja myöhemmin välitettyjen kommenttien perusteella. Kommentit ovat huomioitu uudessa ehdotuksessa ja ne huomioidaan myös tarjousalueselvityksessä.

Lisätiedot: 

Niko Korhonen, Fingrid, sähköposti: niko.korhonen(at)fingrid.fi 

Aiempi tiedote aiheesta: https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tiedotteet/2020/pohjoismainen-selvitys-tarjousalueiden-maarittamisesta.-webinaari-31.1.-klo-9.00-10.30/

Kansallisessa vesihuoltouudistuksessa käynnistyy sen ensimmäinen valmisteluhanke, jossa arvioidaan vesihuoltolainsäädännön sekä siihen liittyvien säädösten toimivuus toukokuun loppuun mennessä. Lisäksi tehtävänä on ohjata selvitystä, jolla kartoitetaan muiden Euroopan maiden kokemuksia vesihuoltolaitosten talouden ja toiminnan valvonnasta.

Maa- ja metsätalousministeriön asettaman Kansallinen vesihuoltouudistus -hankkeen johtoryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran. Helsingissä 5.2. pidetyssä kokouksessa keskusteltiin hankkeen tavoitteista.

– Vaikka keskustelu vesihuollon omistajuudesta käy kuumana, vesihuoltoa koskevat akuutit haasteet ovat esimerkiksi ikääntyvä verkosto sekä osaamis- ja resurssivaje. Hankkeen tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys siitä, miten tiedossa oleviin haasteisiin tartutaan ja varmistetaan toimiva vesihuolto kaikille, toteaa johtoryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Uudistuksen tärkeänä lähtökohtana on varmistaa vesihuoltopalvelujen toimivuus myös jatkossa. Tavoitteissa ei unohdeta kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja hillintää eikä suomalaisen vesiosaamisen vientiä.

Johtoryhmässä keskusteltiin tarvittavista toimenpiteistä, ja yhteinen näkemys oli, että parasta lopputulosta ei saavuteta vain lisäämällä velvoitteita vesihuoltolainsäädäntöön. Niiden lisäksi tarvitaan kannustimia, joilla onnistutaan tavoitteessa kohti parempaa vesihuollon tasoa.

Kesään mennessä vesihuolto tarkastellaan monelta kantilta

Johtoryhmä päätti ensimmäisen valmisteluhankkeen käynnistämisestä. Sitä varten perustetaan projektiryhmä, jonka tehtävänä on arvioida vesihuoltolainsäädännön sekä siihen liittyvien säädösten toimivuus 31.5.2020 mennessä. Projektiryhmän tehtävänä on lisäksi ohjata selvitystä, jolla kartoitetaan muiden Euroopan maiden kokemuksia vesihuoltolaitosten talouden ja toiminnan valvonnasta.

Vesilaitosyhdistyksen tilaama selvitys hyvän vesihuollon kriteereistä on jo käynnistynyt. Tarkoituksena on, että kriteerityöstä saadaan vesihuollon tavoitetila, joka toimii pohjana Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman valmistelulle. Ohjelman on tarkoitus valmistua 31.10.2020 mennessä.

Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman valmistelemiseksi pyritään kartoittamaan laajasti vesihuollon toimijoiden, viranomaisten, yritysten ja tutkimuslaitosten näkemyksiä alan keskeisimmistä haasteista ja niiden ratkaisukeinoista.

Kevään 2020 aikana järjestetään muun muassa seuraavat tilaisuudet: ELY-keskusten edistämis- ja valvontatehtävät osana vesihuoltouudistusta (Koli 17.-18.3.2020), Kiertotalous ja yhteistyö jäte- ja energiatoimijoiden kanssa (Tampere 27.3.2020) sekä Laitosten talous, korjausvelka ja omaisuuden hallinta (Helsinki 4.6.2020).

Johtoryhmän selkeä näkemys oli, että hankkeen etenemisestä tiedotetaan mahdollisimman avoimesti. Sosiaalisessa mediassa hankkeesta keskustellaan aihetunnisteella #vesihuoltouudistus.

Lisätiedot:
Johtoryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 029 1910, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Visioryhmän puheenjohtaja Minna Hanski, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295162360, etunimi.sukunimi@mmm.fi.

Lue lisää:
Tiedote: Kansallinen vesihuoltouudistus turvaamaan tulevaisuuden vesihuoltopalveluita

Lapin yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu toteuttavat yhteistyössä palvelumuotoilun kaksivuotisen maisteriohjelman. Koulutuksen sisällöt palvelevat erityisesti alueella toimivien yrityksien ja organisaatioiden tämänhetkisiä tarpeita ja vastaavat myös strategisemmin tulevaisuuden kehittämistarpeisiin.

Palvelumuotoilun osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa yhä useammalla alalla. Kun tulevaisuudessa kulutuksen kohteena ovat perinteisten tuotteiden sijaan palvelut, palvelukokemuksien suunnittelu ja toiminnan käyttäjälähtöinen kehittäminen korostuvat entisestään. Useilla toimialoilla onkin jo tunnistettu tarve käyttäjälähtöisyyteen, palveluiden ymmärtämiseen ja niiden innovatiiviseen kehittämiseen.

Palvelumuotoilun asiantuntijuus tarjoaa monia mahdollisuuksia niin opiskelijoille kuin mukana olevilla alueille.

– Palvelumuotoilu luo uusia työmahdollisuuksia ja auttaa esimerkiksi käyttämään teknologiaa paremmin yrityksen hyödyksi, kertoo Lapin yliopiston palvelumuotoilun professori Satu Miettinen.

Lapin yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttama maisteriohjelma on ainutlaatuinen kokonaisuus. Ohjelman suunnittelun pohjana ovat toimineet Lapin ja Kainuun alueella tehdyt haastattelukierrokset, joiden avulla on kartoitettu alueellisia palvelumuotoilun erityistarpeita. Miettinen jatkaakin, että näkisi mielellään hakijoiden joukossa runsaasti osallistujia Pohjois-Suomen alueelta, jotta palvelumuotoilu saataisiin kunnolla juurrutettua alueelle.

Koulutusohjelman toteutustavat ovat vahvasti työelämälähtöisiä, minkä johdosta koulutus painottuu suurelta osin verkkoon. Koulutus järjestetään kahdelle opiskelijaryhmälle, ja lähiopetuspaikkoina toimivat Kajaani ja Rovaniemi.

Hakuaika koulutukseen on juuri alkanut ja päättyy 12.3.2020 klo 15.

Palvelumuotoilun monialainen maisteriohjelma -hanke

Palvelumuotoilun osaajien kouluttamiseksi toteutetaan Palvelumuotoilun monialainen maisteriohjelma.  Koulutus järjestetään ensimmäistä kertaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamana hankkeena. Lapin yliopiston kanssa koulutusta on toteuttamassa Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Lue lisää hankkeesta ja maisteriohjelmasta > www.ulapland.fi/pama

Lisätietoja:

Maija Rautiainen, Lapin yliopisto
040 485 0489
www.ulapland.fi/pama

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on mukana Winter Asembly 2020 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 20.-22.2.2020.

Xamkissa on tarjolla useita koulutuksia, joista voi työllistyä pelialalle. Kouvolassa tarjolla on englanninkielinen, kulttuurialan Game Design -koulutus, jossa opiskellaan peliteollisuuden työtehtäviin, esimerkiksi pelisuunnittelijaksi tai peliartistiksi. Kotkassa voi opiskella peliohjelmoinnin tai kyberturvallisuuden insinööriksi. Mikkelissä puolestaan tarjolla on englanninkielinen insinöörikoulutus Information Technology sekä tietojenkäsittelyn koulutus, josta valmistuu tradenomiksi (AMK). Peliohjelmoinnin, kyberturvallisuuden ja tietojenkäsittelyn koulutukset ovat mukana 18.3. alkavassa kevään yhteishaussa.

Osastollamme voi tutustua Xamkin pelialaan liittyviin koulutuksiin sekä tutkimus- ja kehityshankkeissamme kehitettyihin peleihin. Esittelyssä ovat mm. pelit Hamina 1810 – työ ei koskaan muutu ja Versus-portaali.

Kävijät ovat tervetulleita testaamaan pelejä ja VR-laseja! Xamkin osasto Messukeskuksessa on avoinna torstaista lauantaihin 20.-22.2. klo 9-20.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Hankkeissa kehitetyt pelit ja Winter Assembly:
projektipäällikkö Terhi Halonen, 044 702 8429, terhi.halonen@xamk.fi

Pelialaan liittyvät koulutukset:
lehtori Suvi Pylvänen, 044 702 8354, suvi.pylvanen@xamk.fi (Game Design)
koulutusjohtaja Paula Siitonen, 040 842 0581, paula.siitonen@xamk.fi (muut alan koulutukset)

Pohjolan laki on Elisa Viihteen ensimmäinen lakidraamasarja. Sarjan kuvaukset alkoivat helmikuussa 2020, ja se tullaan näkemään Elisa Viihteen Aitio-suoratoistopalvelussa kesällä 2020. Sarjan ohjaa Cannesin elokuvajuhlilla lyhytelokuvasta palkittu Teppo Airaksinen.

–  Pohjolan laista tulee nopeatempoinen ja sähäkkä sarja, joka toivottavasti myös hymyilyttää, kuvailee ohjaaja Teppo Airaksinen Pohjolan lakia.

Tilkasen tähdittämän draamasarjan muissa keskeisissä rooleissa nähdään muun muassa Iida-Maria Heinonen (Juice), Anu Sinisalo (Helppo elämä) ja Pertti Sveholm (Tahdon asia). Elisa Viihteen alkuperäissarjan tuottaa Elisalle Yellow Film & TV:n Noora Haatainen. 

–  Olimme hyvin ilahtuneita siitä, että Elisa Viihde tilasi Pohjolan lain. Pohjolan laki nostaa keskiöön pienen ihmisen osan isojen tekijöiden välikappaleena, ja kysyy miten pitkälle ihmisen mieli kestää tekemiään valintoja. Sarjan käsikirjoitus sekä toteutustapa ovat kunnianhimoisia, ja tavoitteenamme on tuoda jotain uutta lakisarjojen genreen, kertoo Yellow Film & TV:n tuottaja Noora Haatainen.

– Elisan teettämän Näin Suomi viihtyy 2020 -tutkimuksen mukaan draama on Suomen suosituin tv-sarjagenre: vastanneista yli puolet katsoo draamasarjoja usein tai melko usein. Elisa on noussut yhdeksi Suomen merkittävimmistä alkuperäissarjojen tekijöistä, ja haluammekin tarjota katsojille markkinoiden kiinnostavimpia kotimaisia draamasarjoja. On hienoa tuoda moderni lakidraama Elisa Viihde Aition valikoimaan, kommentoi Elisan sisältöliiketoiminnan johtaja Ani Korpela.

Pohjolan laki on suomalaiseen lakimaailmaan sijoittuva draamasarja, jonka päähenkilö on Lauri Tilkasen esittämä Matti Pohjola. Matti on urakiidossa perinteikkäässä ja isossa Bensonin asianajotoimistossa, jossa myös hänen vaimonsa Eeva Benson (Iida-Maria Heinonen) on osakkaana. Matti on ehdolla nousemaan perheyrityksen johtoon ja kaikki on pedattu kruununprinssin valtaannousua varten, kun tragedia lähipiirissä sysää Matin tekemään radikaalin päätöksen ja siirtymään pienempään lakitoimistoon. Tarkoitus on ollut päästä pois oravanpyörästä, mutta Matin ainoa mukaansa ottama oikeustapaus alkaa paljastua rikosjutuksi, joka asettaa koko Bensonin perheen totuudet uuteen valoon. Pian panoksena ei olekaan vain oikeusjuttu ja päämiesten kohtalot, vaan perheyrityksen ja Matin ja Eevan yhteisen elämän tulevaisuus.

Pohjolan lain pääkäsikirjoittaja on Juha Karvanen, ja kirjoittajatiimiin kuuluvat Tiina Tanskanen, Daniela Hakulinen ja Anna Brotkin. Sarjassa katsoja pääsee osaksi kahden hyvin erilaisen lakifirman kiemuroita: suuren Bensonin ja pienen Arkivuon. Pohjolan laki on vahvasti kiinni lakimaailmassa, mutta samalla se on tarina avioliitosta ja perheestä. Se on tarina yksilöistä, jotka joutuvat kovien valintojen edessä määrittämään suhteensa totuuteen.

Pääkaupunkiseudulla talven ja kevään aikana kuvattava Pohjolan laki avaa ikkunan koskettaviin sekä koomisiin lakikeisseihin, ja se tökkii yhteiskunnan kipupisteitä.

Elisa Viihde on julkaissut vuodesta 2014 alkaen 18 alkuperäissarjaa, joita ovat muun muassa Kalifornian kommando, Huone 301, Nyrkki, Maanantai, Kaikki synnit, Ivalo, Bullets, Sipoon herttua, Jättekiva, Kolmistaan, Downshiftaajat ja Konttori. Tulevia sarjoja ovat draamakomedia Kevyttä yläpilveä sekä komediat Mister8 ja Ei haukku haavaa tee.

Mediakuvat >> 

Sarjan tiedot:

Rooleissa
Matti Pohjola: Lauri Tilkanen
Eeva Benson: Iida-Maria Heinonen
Sofia Benson: Anu Sinisalo
Vilho Arkivuo: Pertti Sveholm
Patrik Benson: Eero Saarinen
Adi: Anna Böhm
Alanko: Kari Hietalahti
Keto: Taisto Oksanen

Tuottaja 
Noora Haatainen

Ohjaaja
Teppo Airaksinen

Pääkäsikirjoittaja
Juha Karvanen

Kuvaaja
Aarne Tapola

Yhteystiedot medialle:

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Liekki Promotion Oy, Nora Norrlin, p. 040 846 0116,  nora.norrlin@liekkipromotion.com 
Elisa Viihde: Elisa Viestintä, p. 050 305 1605, mediadesk@elisa.fi 
Yellow Film & TV:Noora Haatainen, noora.haatainen@yellowfilm.fi 

Den nya vägtrafiklagen träder i kraft den 1 juni 2020 och i och med den tas ungefär femtio nya vägmärken i bruk i Finland. Utseendet på många gamla vägmärken förnyas och markeringar ändras likaså.

Från och med juni kan nya vägmärken ses på vägarna i Finland. Orsaken till detta är den nya vägtrafiklagen. Syftet med ändringen är att göra vägmärkena tydligare och synligare. De förnyade och nya vägmärkena motsvarar också bättre de nuvarande behoven i trafiken.

Ungefär femtio helt nya märken tas i bruk. Till dessa hör bland annat följande vägmärken:

• varning för rådjur,
• sammanvävning av körfält, alltså att fordonen med hänsyn till varandra turvis ska köra in på det fortsatta körfältet,
• gångtrafik, cykelåkning och körning med moped förbjudna och
• cykelfält

Foto: Nya vägmärken. Uppe till vänster: Varning för rådjur, sammanvävning av körfält, gångtrafik, cykelåkning och körning med moped förbjudna samt cykelfält.

Jukka Hopeavuori, expert i trafikreglering vid Trafikledsverket, tror att till en början syns de helt nya vägmärkena endast då och då i trafiken.

"Märket för sammanvävning av körfält börjar provanvändas på platser där det trafikmässigt är förnuftigt att använda existerande körfält så effektivt som möjligt ända till slut", säger Hopeavuori.

Utseendet på många vägmärken ändras en aning

Utöver de helt nya vägmärkena förnyas utseendet på många gamla vägmärken.

"Till exempel pilspetsar, symboler och bårder har ändrats. Syftet är att förbättra märkenas läsbarhet", berättar Hopeavuori.

Många ändringar är så små att vägtrafikanterna inte nödvändigtvis ens märker dem. Flera märken har ändrats lite mer för att göra dem tydligare och för att förbättra läsbarheten. På märket som varnar för cyklister har personen avlägsnats och bilden av cykeln har förenklats.

Av de gamla märkena är det bara ett som försvinner helt – tilläggsskylten för timmerväg. Vägmärket har hur som helst varit det kanske mest sällsynta i Finland.

De gula spärrlinjerna blir vita

I och med den nya vägtrafiklagen ändras också vägmärkningarna. De gula spärrlinjerna blir vita.

"Orsaken till färgbytet är att Finland är det sista EU-landet som har använt gula spärrlinjer. Nu övergår vi till samma förfarande som de andra", säger Hopeavuori.

Ändringarna syns så småningom på vägarna

Övergångsperioden för de nya vägmärkena är i regel tio år. Detta innebär att såväl nya som gamla vägmärken kommer att synas i trafiken i många år.

De gamla vägmärkena ersätts inte direkt med nya, utan de förnyas i takt med att de når slutet på sin livslängd. De gula spärrlinjerna och spärrområdena ändras till vita under en lite kortare övergångsperiod. De ska vara vita senast den 31 maj 2023.

”I praktiken måste endast en liten del av vägmärkena bytas genast efter att lagen har trätt i kraft för undvikande av missförstånd. Sådana märken är till exempel några förbudsmärken som gäller gångtrafik, körning med moped och cykelåkning", berättar Hopeavuori.

Bilder på vägmärkena som börjar användas i juni finns på adressen https://vayla.fi/tieverkko/liikennemerkit/merkit2020

Mer information om den nya vägtrafiklagen: https://www.traficom.fi/sv/transport/vagtrafik/vagtrafiklagen2020

Mer information

Expert, trafikreglering Jukka Hopeavuori, tfn 029 534 3047
fornamn.efternamn(at)vayla.fi

Expert, trafikreglering Tuomas Österman, tfn 029 534 3630
fornamn.efternamn(at)vayla.fi

Uusi tieliikennelaki astuu voimaan 1.6.2020 ja sen myötä Suomessa otetaan käyttöön noin viisikymmentä uutta liikennemerkkiä. Myös useiden vanhojen merkkien ulkoasua päivitetään ja tiemerkintöihin tulee muutoksia.

Kesäkuusta lähtien Suomen teillä voi näkyä uudenlaisia liikennemerkkejä. Syynä tähän on uusi tieliikennelaki. Muutoksen tarkoituksena on parantaa merkkien selkeyttä ja näkyvyyttä. Uudistetut ja uudet merkit vastaavat myös paremmin nykyisen liikenteen tarpeisiin.

Kokonaan uusia merkkejä tulee käyttöön noin 50 kappaletta. Näihin lukeutuvat muun muassa seuraavat liikennemerkit:

• kauriseläinvaroitus,
• ajokaistojen yhdistyminen eli ns. vetoketjuperiaate,
• jalankulun, pyöräilyn ja mopoilun kielto ja
• pyöräkaista

Kuva: Uusia liikennemerkkejä. Vasemmalta ylhäältä katsoen: Kauriseläinvaroitus, ajokaistojen yhdistyminen, jalankulku ja polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty sekä pyöräkaista.

Tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Jukka Hopeavuori Väylästä uskoo, että kokonaan uusia merkkejä näkyy liikenteessä aluksi vain harvakseltaan.

"Ajokaistojen yhdistymismerkkiä aletaan kokeilla paikoissa, joissa on liikenteellisesti järkevää käyttää olemassa olevat kaistat loppuun asti mahdollisimman tehokkaasti", Hopeavuori sanoo.

Monien liikennemerkkien ulkonäköä muutetaan hieman

Kokonaan uusien liikennemerkkien ohella monien vanhojen liikennemerkkien ulkonäköä päivitetään.

"Niissä on muutettu esimerkiksi nuolenkärkiä, symboleita ja reunanauhoja. Tarkoituksena on ollut tehdä merkeistä nykyistä luettavampia", kertoo Hopeavuori.

Monet muutoksista ovat niin pieniä, että tienkäyttäjät eivät niitä välttämättä edes huomaa. Useita merkkejä on muutettu vähän enemmän selkeyden ja helpomman luettavuuden vuoksi. Esimerkiksi polkupyöräilijöistä varoittavasta merkistä on jätetty henkilö pois ja pyörän kuvaakin on yksinkertaistettu.

Vanhoista merkeistä katoaa kokonaan vain yksi merkki - tukkitien lisäkilpi. Kyseessä on muutenkin ollut kenties Suomen harvinaisin liikennemerkki.

Keltaiset sulkuviivat valkoisiksi

Uuden tieliikennelain myötä myös tiemerkinnät muuttuvat. Keltaiset sulkuviivat muutetaan valkoisiksi.

"Värinmuutoksen syynä on se, että Suomi on ollut viimeinen EU-maa, joka on käyttänyt keltaisia sulkuviivoja. Nyt mennään samaan käytäntöön kuin muualla", Hopeavuori sanoo.

Muutokset näkyvät tiestöllä hiljalleen

Uusien liikennemerkkien siirtymäaika on pääosin 10 vuotta. Tämä tarkoittaa, että liikenteessä tulee näkymään useiden vuosien ajan sekä uusia että vanhanmallisia liikennemerkkejä.

Vanhoja liikennemerkkejä ei vaihdeta suoraan uusiin, vaan niitä uusitaan sitä mukaa, kun merkit tulevat käyttöikänsä päähän. Keltaiset sulkuviivat ja sulkualueet muutetaan valkoisiksi hieman lyhyemmällä siirtymäajalla. Niiden tulee olla valkoisia 31.5.2023 mennessä.

"Vain pieni osa merkeistä pitää vaihtaa käytännössä heti lain voimaantulon jälkeen väärinymmärrysten välttämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi muutamat kävelyn, mopoilun ja pyöräilyn kieltomerkit", Hopeavuori kertoo.

Kesäkuussa voimaan tulevien liikennemerkkien kuvat löydät osoitteesta https://vayla.fi/tieverkko/liikennemerkit/merkit2020

Lisätietoa uudesta tieliikennelaista: http://www.tieliikennelaki2020.fi/

Lisätietoa

Asiantuntija, tieliikenteen ohjaus Jukka Hopeavuori, puh. 029 534 3047
etunimi.sukunimi(at)vayla.fi

Asiantuntija, tieliikenteen ohjaus Tuomas Österman, puh. 029 534 3630
etunimi.sukunimi(at)vayla.fi

The new Road Traffic Act will enter into force on 1 June 2020 and, as a result, approximately fifty new traffic signs will be introduced in Finland. The appearance of numerous old signs will also be updated, and changes will be made to road markings.

From June, new traffic signs may be visible on Finnish roads. The reason for this is the new Road Traffic Act. The purpose of the changes is to improve the clarity and visibility of the signs. The updated and new signs will also better meet the needs of current traffic.

Around 50 completely new signs will be introduced. These will include the following traffic signs:

• deer warnings,
• traffic lanes merging, i.e. the zipper method,
• pedestrians, cyclists and mopeds not permitted and
• cycling lane

Figure: New traffic signs. From top left: Deer warnings, traffic lanes merging, pedestrians, cyclists and mopeds not permitted and cycling lane.

Expert on Road Signs and Markings Jukka Hopeavuori from the Finnish Transport Infrastructure Agency believes that, initially, there will be very few completely new signs visible in traffic.

“We will be testing the sign for merging lanes in locations where it is most logical from a traffic perspective to maintain use of the existing lanes for their entire service life as effectively as possible,” Hopeavuori explains.

Appearance of many traffic signs to slightly altered

In addition to completely new traffic signs, the appearance of many old traffic signs will be updated.

“Changes to these signs include the arrowheads, symbols and edge bands. The aim has been to ensure that the signs are easier to read than at present," says Hopeavuori.

Many of the changes are so minor that road users may not even notice them. Numerous signs have been altered slightly more to improve their clarity and readability. For example, the sign warning of cyclists no longer contains a person and the image of the bicycle has also been simplified.

Only one old traffic sign will disappear completely: the additional sign for logging roads. In any case, this was possibly the rarest traffic sign in Finland.

Solid yellow lines to be changed to white

The new Road Traffic Act will also change road markings. Continuous yellow solid lines will be painted white.

“The reason for the change of colour is that Finland is the last EU Member State to use solid yellow lines. We will now introduce the same practice as used everywhere else,” Hopeavuori says.

Changes will be visible gradually along the road network

The transition period for new traffic signs will for the most part be 10 years. This will mean that for several years both new and old traffic signs will be visible in traffic.

Old traffic signs will not be replaced immediately with new ones, but will be replaced as they come to the end of their service life. Solid yellow lines and the lines marking prohibited areas will be changed to white with a slightly shorter transition period. These must be white by 31 May 2023.

"In practice, only a small share of signs must be replaced immediately after the Act enters into force to avoid misunderstandings. These include a few signs banning pedestrians, mopeds and cycling,” explains Hopeavuori.

Images of traffic signs that will enter into force in June can be found at https://vayla.fi/tieverkko/liikennemerkit/merkit2020

More information on the new Road Traffic Act: http://www.tieliikennelaki2020.fi/

Enquiries

Expert on Road Signs and Markings Jukka Hopeavuori, tel. +358 29 534 3047
forename.surname(at)vayla.fi

Expert on Road Signs and Markings Tuomas Österman, tel. +358 29 534 3630
forename.surname(at)vayla.fi

Runsassateinen talvi on lisännyt ihmisten huolta huonokuntoisista katoista verrattuna viime talveen.

”Meillä leuto ja runsassateinen talvi on näkynyt huomattavana lisääntyneenä kiinnostuksena kattoremontteja kohtaan. Yhteydenottojen määrä on yli kolminkertaistunut viime vuoden alkuun nähden. Osin tästä johtuen tammikuun myynti on kasvanut 60% viime vuodesta ja helmikuun suhteen tilanne näyttää jatkuvan samanlaisena. Myös vuotopäivystys puheluiden määrä on kasvanut yli 70% viime vuodesta”, kertoo Kattokeskus-konsernin toimitusjohtaja Ari Laitinen.

”Tutkimusten mukaan tulevaisuudessa Suomessa sataa enemmän ja sademäärät lisääntyvät etenkin talvella. Ainakin Etelä- ja Länsi-Suomessa katontekijöiden on syytä varautua leutoihin ja runsas sateisiin talviin. Tämä meidän pitää ottaa huomioon, kun suunnittelemme resursseja tulevia talvia varten”, kertoo Ari Laitinen.

Isännöintiliiton marraskuussa 2019 julkaiseman Katto- ja julkisivubarometri mukaan taloyhtiöissä ryhdytään kattoremontteihin liian myöhään. Vain neljäsosa isännöitsijöistä on sitä mieltä, että katto- ja julkisivuremontteja tehdään taloyhtiöissä oikeaan aikaan.

”Tulevaisuudessa Suomeen saapuvien myrskyjen ennustetaan voimistuvan ja yhdessä lisääntyvien sademäärien takia toimivien kattojen merkitys kasvaa”, sanoo Ari Laitinen.

Lisätietoja:

Ari Laitinen, toimitusjohtaja
Puh. 040 505 2275
ari.laitinen@kattokeskus.fi

Kattokeskus on Suomen toiseksi suurin kattoremonttialan yritys. Aloitimme toimintamme vuonna 1997 Pirkanmaalla ja nykyään meillä on yksiköt myös Uudellamaalla, Savossa, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa. Konsernin liikevaihto vuonna 2019 oli yli 25 miljoonaa euroa ja työllistämme 170 henkilöä.
 

Linkit:

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/27922915-7ee5-4122-ae60-51f58e6aef9a/sademaarat-kasvavat.html

https://www.isannointiliitto.fi/medialle/isannoitsijat-huolissaan-katto-ja-julkisivuremonttien-lykkaamisesta/

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia

Saumaton Perämeri SEAmBOTH -hankkeen loppuseminaari pidetään Oulun yliopistolla torstaina 20.2.2020 klo 9-16. Kolmivuotisessa Interreg Nord -hankkeessa on kartoitettu vedenalaista luontoa pohjoisella Perämerellä Suomessa ja Ruotsissa.

Kerätystä tiedosta on jalostettu kansalaisille ja viranomaisille mielenkiintoisia ja käyttökelpoisia karttoja pitäen silmällä mm. merialuesuunnittelua ja sitä kautta sinistä kasvua. Hankkeessa on tuotettu valtavasti uutta tietoa, mikä on tärkeää, koska Itämeri on jatkuvan muutoksen ja monien ihmispaineiden alaisena.

Seminaarissa esitellään hankkeen tärkeimpiä tuloksia, esimerkiksi missä pohjoisen Perämeren arvokkaimmat meriluontoalueet sijaitsevat ja mistä löytyvät vedenalaiset savilabyrintit ja laajat vedenalaiset kanjonit. Kartalle on ensimmäistä kertaa myös tuotu ihmispaineet, kuten ruoppaukset, rantarakentaminen ja vesiliikenne.

Seminaarissa on puhujina myös muita Itämeren alueen tutkijoita ja aiheina on mm. ilmastonmuutos ja tulevaisuudennäkymät, Itämeren ihmispaineet ja merialuesuunnittelu.

Hankkeen tuloksia esitellään suomeksi Oulun kaupunginkirjastolla maanantaina 24.2.2020 klo 17-19.

Lisätietoa hankkeesta ja loppuseminaarista saa hankkeen nettisivuilta: 

https://seamboth.com/final-seminar/

Interreg-SEAmBOTH -hanketta koordinoi Metsähallitus Luontopalvelut ja siinä on mukana viisi muuta kumppania. Suomalaiset kumppanit ovat Suomen ympäristökeskus (SYKE), Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin Elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ja Geologian tutkimuskeskus (GTK). Ruotsin kumppaneina toimivat Norbottenin lääninhallitus (Lst) ja Ruotsin Geologian tutkimuskeskus Sveriges geologiska undersökning (SGU). Hanke on alkanut 1.5.2017 ja se jatkuu 30.4.2020 saakka. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 2,9 miljoonaa euroa.

Onni elää makrameessa -näyttely 21.5.–30.8.2020 Kenkäverossa

Makramee harrastus on villinnyt suomalaiset käsityöharrastajat jälleen. 1970-luvulla makramee oli hittitekniikka ja moni muistaakin vielä siltä ajalta rottinkisankaiset solmeillut kassit.  Makramee on vanha tekniikka, sillä solmukoristelu oli tunnettu jo Babyloniassa ja Assyriassa. Taito levisi vuosituhanten mittaan ja 1800-luvulla solmeiluharrastus oli huipussaan. Suomessa tekniikkaa on käytetty muun muassa kassien, amppeleiden ja ystävärannekkeiden tekemiseen. Viime vuosina makramee on kokenut uuden tulemisen erityisesti modernien sisustustekstiilien kautta ja siitä ovat innostuneet myös nuoret.

Kenkäveron 30-vuotis juhlavuoden näyttelyssä voit ihastella ja inspiroitua makramee-solmuista. Näyttelyyn on koottu monipuolinen valikoima mitä erilaisempia seinätekstiilejä, amppeleita ja muita sisustustuotteita. Näyttelyssä on myös kasseja, koruja sekä muita asusteita. Näyttelyn tuotteita on paitsi aitan yläkerran näyttelytilassa myös pappilan pihapiirissä ja puutarhassa. Näyttelyssä kävijä voi myös itse kokeilla makramee-solmujen tekemistä.

Kenkäverossa järjestetään näyttelyn aikana myös makramee-kursseja aloittelijoille. Myös Kenkäveroon tulevat ryhmät voivat tilata ryhmälle oman makramee-kurssin. 

Näyttelyn oheistuotteena julkaistaan Onni elää makrameessa -ohjekirja, jossa on parikymmentä erilaista makramee-mallia ohjeineen. Uutuuskirjaa, tarvikepaketteja malleihin sekä makramee-tarvikkeita on runsas valikoima myytävänä aittamyymälässä sekä taitoshop.fi -verkkokaupassa.

Onni elää makrameessa -näyttely 21.5.–30.8.2020 Kenkäverossa
Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Kenkävero, Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli
Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16, su 10–18
www.kenkavero.fi 
myyntipalvelu@kenkavero.fi
puh. 0440 162 270

Lisätietoja näyttelystä antaa mielellään toiminannanjohtaja Anne Ossi, anne.ossi@kenkavero.fi

Energiateollisuus ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry ovat päässeet tänään 19.2. neuvottelutulokseen ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta kaudelle 2020-2022. Ratkaisu korottaa palkkoja 25 kuukauden sopimuskauden aikana yhteensä 3,3 prosentilla. Ns. kiky-tunnit korvautuvat muilla osapuolten sopimilla elementeillä. Sopimusratkaisun piirissä on lähes 5000 ylempää toimihenkilöä.

Ratkaisun lopullisesta hyväksymisestä päätetään sopijaosapuolten päättävissä elimissä. YTN:n energia-alan taustaryhmä päättää asiasta 20.2., ylityökielto jatkuu siihen asti.

• Työmarkkinoilla syntyneen yleisen linjan mukaisella ratkaisulla osapuolet pyrkivät tukemaan suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä, toteaa johtaja Kari Laaksonen ET:stä.

Lisätietoja työmarkkinajohtaja Kari Laaksonen, Energiateollisuus ry, 050 410 6180

Aikuisten maajoukkueen tulokkaan Emppu Väisäsen kausi päättyi loukkaantumiseen.

Lahtelaisen Emppu Väisäsen kausi on päättynyt ennen aikojaan. Ensimmäistä kauttaan A-maajoukkueessa laskeva Väisänen kaatui reilissä Vuokatissa sillä seurauksella, että polvesta katkesi eturistiside ja pohjeluu murtui.

- Oltiin kaverin kanssa Vuokatissa laskemassa ja tarkistamassa uutta parkkia. Siinä oli kaksi hänkkää peräkkäin, ja tykkäsin kovasti siitä setupista. Oli ehkä kolmas tai neljäs mäki, kun lähestyin reiliä etukantilta, enkä saanut lipasta minkäänlaista pitoa tai poppia. Taili ajautui reilin alle, mikä veti mun koko jalan sinne alle ja polvi iskeytyi reilin päätyosaa vasten. Ajattelin, että nyt jotain meni, mutta pääsin omin jaloin ylös ja kävelinkin vähän matkaa, mutta päätin etten laske alas. Mut haettiin kelkalla ja ensiavussa kokeiltiin jalkaa eikä uskottu, että siinä mitään on. Päätin lepuuttaa yhden päivän, kun oli jalka aika kipeä. Pari päivää myöhemmin menin kaveria kuvaamaan ja seisoskelin kummulla, mutta parin päivän päästä se muljui niin pahasti ja oli edelleen kipeä niin ajattelin, ettei tämä voi olla kunnossa. Otin seuraavan junan etelään ja menin käymään Klausilla (Köhler, maajoukkueen lääkäri). Klaus sanoi heti tavatessa, että pohjeluu aika varmasti on murtunut. Röntgenissä se varmistui, ja seuraavana päivänä menin magneettiin, missä selvisi, että polven eturistisiteet on kokonaan poikki, Väisänen kommentoi.

Tunnelma on tietenkin harmistunut mutta myös toiveikas:

- Fiilis on tosi turhautunut, mutta osaan sen niellä, vaikka tälle kaudelle olisikin ollut vielä paljon annettavaa. Kyllähän tämä kasvattaa henkilöä ja luonnetta eri tavalla. Nälkä on jo nyt ihan erilainen menestymiseen kuin vertaa vaikka viikko sitten. Loukaantumiset kuuluu lajiin eikä nämä koskaan kivoja ole, mutta sellaista se on ja sen kanssa eletään. Uskon ja toivon, että ensi kausi voidaan aloittaa aika kovalla rähinällä kunhan jalka saadaan ensin kuntoon.

Leikkaus suoritetaan ensi viikolla, jonka jälkeen alkaa kuntoutus. Maajoukkueen lääkäri Klaus Köhler Pihlajalinnasta kommentoi loukkaantumista:

- Vuokatissa jalka jäi kiinni reiliin. Siitä tuli suora isku pohjeluuhun, josta pohjeluu murtui ja tilanteessa myös polvi pääsi vääntymään ja sen seurauksena eturistiside katkesi. Nyt on ensi viikoksi suunnitteilla eturistisideleikkaus. Ensi talveksi Emppu saadaan takaisin.

Aikuisten maajoukkueen viralliset tukijat ovat Ruka ja Pihlajalinna.

Lisätietoja:

päävalmentaja Antti Koskinen, email. antti.koskinen@fsa.fi / puh. 045-6702060

viestintäpäällikkö Tuukka Tams, email. tuukka.tams@fsa.fi / puh. 044-5431740