• Tanskalaissarjan ensimmäinen kausi sai ensi-iltansa syksyllä 2018
• Kaidalla tiellä myytiin kansainvälisesti Canal+ ja Topic -palveluille
• Lars Ranthe ja Lene Maria Christensen jatkavat päärooleissa sarjan toisella kaudella 

Nordic Entertainment Group (NENT Group), Pohjoismaiden johtava viihdeyhtiö, on tilannut toisen kauden suositusta tanskalaisesta draamasarjasta Kaidalla tiellä. Kriitikoiden ylistämän ja kaupallisesti menestyneen sarjan toinen kausi tuo yhteen Tanskan arvostetuimmat kyvyt, ja se tulee ensi-iltaan yksinoikeudella Viaplay-palveluun kaikkialla Pohjoismaissa loppuvuodesta 2020.

Kaidalla tiellä -sarjassa aiemmin huijarikeikoilla elantonsa hankkineet Erik ja Nina perustavat perheen, jättävät rikolliselämän taakseen ja muuttavat rauhalliselle esikaupunkialueelle. Sarjan ensimmäisellä kaudella pari kuitenkin ajautuu takaisin entiseen elämäänsä huijaamalla suurta lääkealan yritystä. Sarjan toisella kaudella kaksikko pyrkii pitämään vanhempiensa tavat omaksuneen tyttärensä poissa rikollisuuden parista, mutta kohtaakin uuden mielenkiintoisen haasteen. Tarjoaisiko muotiteollisuuteen kohdistettu rohkea huijaus vihdoin avaimen vapauteen?

Lars Ranthe (Kuulustelu) ja Lene Maria Christensen (The Legacy; Terribly Happy) palaavat ensimmäisen kauden rooleihinsa yhdessä Lotte Andersenin (Oh Happy Day), Emma Marottin (The Rain) ja Kasper Stensbirkin (Kylmäveriset tappajat) kanssa. Thor Bjørn Krebs ja Mikkel Serup ovat käsikirjoittaneet myös sarjan toisen tuotantokauden, ja sen on tuottanut SAM Productions. 

Kaidalla tiellä -sarjan kansainvälisestä jakelusta vastaa STUDIOCANAL. Lokakuussa 2018 ensi-iltansa saanut sarjan ensimmäinen kausi myytiin mm. Ranskaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. 

”The con is on! Tämä jännittävä, hauska ja innovatiivinen draamasarja kietoo yhteen kaksi hyvin erilaista maailmaa. Sarja nappaa katsojan mukaan niin perhearjen jännitteisiin kuin suuriin, kansainvälisiin huijauksiinkin – eikä se jätä ketään kylmäksi. Kaidalla tiellä on viihdyttänyt katsojia ja kriitikoita ympäri Pohjoismaita, ja odotamme yleisön nauttivan myös toisen tuotantokauden käänteistä, kertoo NENT Groupin Chief Content Officer Filippa Wallestam.

Lisätietoja:

Marika Paloniemi, NENT Group Finland, PR & SoMe Project Manager
marika.paloniemi@nentgroup.com
+358 40 6603771

Kuvassa UIT:n teatterinjohtaja Timo Kärkkäinen, Vesileppiksen toimitusjohtaja Kimmo Rossi ja Vesileppiksen myynti- ja markkinointivastaava Anne Lantto.

Uusi Iloinen Teatteri käynnistää kesäteatterinäytökset Leppävirran Vesileppiksessä heinäkuussa. Yhteistyö alkaa musiikkinäytelmällä Aavan meren tällä puolen, jossa pohditaan 38-vuotiaana traagisesti kuolleen Unto Monosen jättämää perintöä suomalaisille. Näytelmän pääosissa nähdään Jussi Lampi, Puntti Valtonen ja Trio Niskalaukaus -yhtyeestäkin tuttu Timo Rautiainen.

”Olemme miettineet vuosia, että pihallamme pitäisi järjestää kesäteatteria. Pystytämme nyt suuren teltan sitä varten. UIT on meille ihanteellinen yhteistyökumppani ja Aavan meren tällä puolen loistava avaus yhteistyöllemme. Halusimme kumppaniksemme vahvan ja entuudestaan tunnetun toimijan, joka osaa asiansa ja jolla on hyvä maine alalla”, sanoo Vesileppiksen toimitusjohtaja Kimmo Rossi.

Aavan meren tällä puolen tutkii hauskasti kotimaisen kaihon historiaa Sibeliuksesta Sanniin ja Kalevalasta Kaihon Karavaaniin. Se pyrkii löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miksi suru on suomalaisille pyhä tunne ja ilo syntiä? Miksi molli soi meistä duuria kauniimmin? Miksi ruoho on vihreämpää meren takana?

”En halua paljastaa juonesta liikaa, mutta siinä tutkaillaan huumorin ja musiikin avulla suomalaisen sielun solmupisteitä. Näytelmää esitettiin viime kesänä Oulussa ja Muuramen Riihivuoressa, ja se sai verrattoman suosion”, sanoo UIT:n teatterinjohtaja Timo Kärkkäinen, joka on näytelmän käsikirjoittaja. Näytelmän on ohjannut Kuopion kaupunginteatterin näyttelijänäkin tunnettu Mikko Rantaniva.

Musiikkinäytelmä nähdään Vesileppiksen kesäteatteriteltassa 12 kertaa. Aavan meren tällä puolen saa ensi-iltansa 16.7.2020. Liput ovat myynnissä Ticketmasterissa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Tiina Siikasaari
markkinointipäällikkö
045 125 1175
tiina@uit.fi

Tammikuussa 2020 alkaa uudenlainen, työn ohessa suoritettavaksi suunniteltu julkishallinnon koulutus. Moduuleista koostuvan koulutuksen teemoja ovat esimerkiksi hallinnon muutos, julkisten varojen käyttö, muuttuva työ sekä hyvinvointi ja palveluiden kehittäminen. Vaasan yliopiston Avoin yliopisto järjestää infotilaisuuden opinnoista Vaasassa 9.1.2020 klo 17.00.

Koulutuksessa on uniikkia paitsi hallinto- ja oikeustieteiden näkökulmien yhdistäminen, myös mahdollisuus laajoihin tutkintotavoitteisiin opintoihin avoimessa yliopistossa.

”Vastaavaa julkishallinnon opintokokonaisuutta ei ole Suomessa tarjottu aiemmin”, kertoo apulaisprofessori Niina Mäntylä Vaasan yliopistosta.

Koulutukseen osallistuminen ei edellytä pohjakoulutusta. Opiskelija voi koota moduuleista kokonaisen HTK-tutkinnon tai suorittaa yksittäisiä kursseja tai moduuleja, omien tarpeidensa ja tahtonsa mukaan. Mikäli opiskelija haluaa jatkaa tutkintoon, hänen ei tarvitse osallistua valintakokeisiin.  Opinnot ovat pääosin maksullisia, 12–15 euroa opintopisteeltä.

Koulutuksen sisältö pohjautuu laajaan selvitykseen julkishallinnon työelämätarpeista. Koulutus antaa yksilöille uusia valmiuksia työhön ja uralla etenemiseen sekä täyttää samalla julkisen sektorin osaamisvajetta.

”Opinnot ovat oiva tapa täydentää omaa osaamista ja kouluttautua uudelleen.  Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi uusi teknologia ja sen asema hallinnossa sekä julkisen hallinnon muuttava rooli palveluiden tuottajana”, toteaa Itä-Suomen yliopiston Oikeustieteiden laitoksen johtaja Matti Turtiainen.

Koulutuksen toteuttavat yhteistyössä Vaasan yliopiston Hallintotieteet ja Itä-Suomen yliopiston Oikeustieteiden laitos. Koulutus on kehitetty osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa jatkuvan oppimisen kärkihanketta Toinen reitti yliopistoon.

Infotilaisuus ja lisätiedot

Avoin yliopisto järjestää opinnoista infotilaisuuden Vaasan yliopistolla torstaina 9.1.2020 klo 17.00 Palomäki-salissa osoitteessa Wolffintie 34, Vaasa. Kaikki opinnoista kiinnostuneet ovat tervetulleita. Infotilaisuutta on myös mahdollista seurata verkossa Zoom-yhteyden kautta.

Tarkemmat tiedot opinnoista: www.univaasa.fi/avoin/htk

Yhteystiedot:

Kristiina Pulakka
opintopäällikkö
kristiina.pulakka(at)univaasa.fi
029 449 8457

Reetta Kungsbacka
koulutuspäällikkö
reetta.kungsbacka(at)univaasa.fi
029 449 8189

Diakonia-ammattikorkeakoulun toteuttamaan englanninkieliseen sosionomikoulutukseen Bachelor’s Degree in Social Services (DSS) haetaan kevään yhteishaun ensimmäisessä vaiheessa 8.–22.1.2020. Haku alkoi keskiviikkona 8.1. klo 8 ja päättyy keskiviikkona 22.1. klo 15.

Diakonia- ja Arcada-ammattikorkeakoulujen yhdessä järjestämään englanninkieliseen sairaanhoitajakoulutukseen Bachelor’s Degree in Health Care, Nursing haetaan erillishaussa 8.–28.1.2020. Haku alkoi keskiviikkona 8.1. klo 8 ja päättyy tiistaina 28.1. klo 15.

Kummatkin haussa olevat koulutukset alkavat syksyllä 2020 Diakin Helsingin-kampuksella. Koulutuksiin haetaan osoitteessa studyinfo.fi.

Suurin sosiaalialalla ja kirkon alalla

Diakista valmistutaan auttamisen ammattilaisiksi monenlaisiin rooleihin ja ympäristöihin. Diakista valmistuneilla on vahva ammattiosaaminen, hyvät yhteistyötaidot, kyky toimia monikulttuurisissa ympäristöissä ja valmiudet oman työn kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Diak on ylivoimaisesti suurin sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen järjestäjä Suomessa. Diak vastaa yli 90 prosentista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian, nuorisotyön ja lapsityön virkoihin kelpoistavasta ammattikorkeakoulutuksesta.

Lisätiedot:

Katso koulutustemme tiedot ja hakuohjeet Diakin nettisivuilta.

Lue opiskelijoidemme tarinoita tai katso YouTubesta opiskelijoidemme kertomuksia.

Yhteystiedot:

• viestintäpäällikkö Henni Kuusisto, 050 475 0800, henni.kuusisto@diak.fi
• hakuneuvonta: hakijapalvelut, 0400 725 384, hakijapalvelut@diak.fi

Kunta-alan varsinaiset työmarkkinaneuvottelut käynnistyvät pääneuvotteluryhmässä tiistaina 14. tammikuuta. Neuvottelut käydään hyvin haasteellisessa toimintaympäristössä. KT esittelee kunta-alan työmarkkinatilannetta ja näkemyksiään alkaviin kunta-alan sopimusneuvotteluihin maanantaina 13.1.2020 kello 9. Medialle tarkoitettu tiedotustilaisuus pidetään hotelli Radisson Blu Plazan Takkahuoneessa osoitteessa Mikonkatu 23, Helsinki.

Tilaisuuden yhteydessä tarjotaan hotelliaamiainen alkaen kello 8.30. Järjestelyjen vuoksi pyydämme median edustajia ilmoittautumaan tilaisuuteen viimeistään perjantaina 10.1.2020.

KT on työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa kuntia ja kuntayhtymiä sekä valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa että kolmikantayhteistyössä. KT neuvottelee ja sopii kunnallista henkilöstöä koskevat valtakunnalliset virka- ja työehtosopimukset. Sopimusten piirissä on yli 420 000 työntekijää ja viranhaltijaa. 

Lisätiedot ja ilmoittautuminen:

Viestintäpäällikkö Teuvo Arolainen, teuvo.arolainen@kt.fi, puh. 050 324 1195

Kutsu mediatilaisuuteen

Tervetuloa Tampereen Teatterin kevätpressiin torstaina 16.1.2020 klo 11.30 Frenckell-näyttämölle (Frenckellinaukio 2).

Teatterinjohtaja Reino Braggen viimeinen johtajakevät käynnistyy 30. tammikuuta Niskavuoren Heta -klassikolla. Ohjauksesta vastaa Liisa Mustonen ja Hetan roolissa nähdään Eeva Hakulinen. Ensimmäistä kertaa Tampereen Teatterissa vieraileva Teijo Eloranta on Akusti. Muissa rooleissa ovat Tom Lindholm, Ritva Jalonen, Aliisa Pulkkinen, Cécile Orblin, Ville Majamaa ja Antti Tiensuu. 

Tilaisuudessa nähdään maistiaisia esityksestä. Paikalla on myös mm. näyttelijä Mari Turunen, joka kertoo tulevasta 25-vuotistaiteilijajuhlastaan.

Tarjoilua.

Tervetuloa!

Reino Bragge
teatterinjohtaja

Ilmoittautumiset 15.1.2020 mennessä: 

tiedottaja Sanna Huhtala
sanna.huhtala@tampereenteatteri.fi
p. 040 532 8838

Pressmeddelande på svenska nedan.

**

Näin vammaisten tulkkauspalvelun hankinnan suunnittelu etenee

Tämä tiedote julkaistaan myös viittomakielellä.

Seuraavan hankinnan myötä palvelua on tarkoitus kehittää asiakkaiden toiveiden, palveluntuottajien ehdotusten ja Kelan omien havaintojen perusteella.

Ennen kuin seuraava hankinta alkaa, Kela käy sidosryhmien kanssa keskustelua suunnitelluista muutoksista. Tarjouskilpailun käynnistyttyä Kela ei voi osallistua keskusteluun, jotta tuottajien tasapuolinen kohtelu voidaan varmistaa.

Mitä tähän mennessä on tehty?

Syksyn aikana Kela on kerännyt vammaisten tulkkauspalvelun asiakkailta ja sidosryhmiltä toiveita ja ehdotuksia palvelun kehittämiseksi. Asiakaskyselyyn vastasi yli 660 asiakasta. Syksyn aikana Kela on myös tavannut asiakasjärjestöjen edustajia ja muita sidosryhmiä.

Lokakuussa Kela käynnisti niin kutsutun teknisen vuoropuhelun, joka on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tarjoamaan ja tuottamaan vammaisten tulkkauspalvelua. Vuoropuhelua käydään tällä kertaa useammassa vaiheessa ja eri tavalla kuin aiemmin.

Myös vuoropuhelun osallistujat ovat saaneet vastata kyselyyn, jossa oli palvelun kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Kela huomioi vastaukset palvelun kehittämisessä ja seuraavan tarjouspyynnön valmistelussa. Kun tarjouspyyntö julkaistaan, kaikki kiinnostuneet voivat tutustua siihen.

Näin palvelua on tarkoitus kehittää

Hankinnan myötä palvelua on tarkoitus kehittää asiakkaiden toiveiden, palveluntuottajien ehdotusten ja Kelan omien havaintojen perusteella.

Yksi asiakkaiden toivoma muutos koskee henkilökohtaista tulkkilistaa työelämään. Suunnitelmissa onkin lisätä joustoa tulkkilistaan ja esimerkiksi mahdollistaa tulkkilista, jossa on vain työelämään nimettyjä tulkkeja. Joustoa suunnitellaan myös tilanteisiin, joissa asiakkaan etukäteen tilaama tulkkausaika ei riitä ja asiakas tarvitsee lisää tulkkausta. Tavoitteena on, että sama tulkki voi jatkaa, eikä uutta tilausta tarvita.

Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa tulkkien osaamisen laajempi hyödyntäminen. Tulkkauksen saatavuutta pyritään parantamaan eri tavoilla. Kela kiinnittää huomiota etenkin kuulonäkövammaisten ja ruotsinkielisten asiakkaiden tulkkauksen varmistamiseen.

Rekisteröitymismenettely ei vielä ole mahdollinen

Vaikka rekisteröitymismenettelystä on keskusteltu yhtenä tapana järjestää vammaisten tulkkauspalvelua, sen käyttöönotto tulkkauspalvelussa ei vielä ole mahdollista. Rekisteröitymismenettelyä kokeillaan ensin tietyissä kuntoutuspalveluissa.

Lisää tietoa asiakkaille

• Tiedote: Kela aloittaa vammaisten tulkkauspalvelun seuraavan hankinnan suunnittelun
• Tiedote: Vammaisten tulkkauspalvelun hankinnan suunnittelussa otetaan huomioon korkeimman hallinto-oikeuden päätös
• Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat

Lisää tietoa medialle

• Osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen, 040 124 4955, etunimi.sukunimi@kela.fi

**

Så här fortsätter planeringen av upphandlingen för tolktjänsten för personer med funktionsnedsättning

Detta meddelande publiceras även på teckenspråk.

I samband med nästa upphandling kommer tjänsten att utvecklas utifrån kundernas önskemål, serviceproducenternas förslag och FPA:s egna observationer.

Före nästa upphandling inleds kommer FPA att diskutera planerade ändringar i tjänsten med intressegrupperna. När anbudstävlingen inleds kan FPA inte delta i diskussionen eftersom det är viktigt att trygga att producenterna behandlas jämlikt.

Vad har gjorts hittills?

Under hösten har FPA samlat in önskemål och förslag av tolktjänstens kunder och intressegrupper för hur tjänsten borde utvecklas. Kundenkäten besvarades av 660 kunder. FPA har även träffat kundorganisationernas representanter och andra intressenter under hösten.

I oktober inledde FPA en så kallad teknisk dialog med alla som är intresserade av att ge anbud och producera tolktjänst för personer med funktionsnedsättning. Denna gång för FPA dialogen i flera skeden och på ett annat sätt än tidigare.

Också de som deltar i den tekniska dialogen har fått svara på en enkät med frågor gällande utvecklingen av tjänsten. FPA beaktar svaren i utvecklingen av tjänsten och i förberedningen av anbudsförfrågan. När anbudsförfrågan publiceras kan alla som är intresserade bekanta sig med den.

Så här vill FPA utveckla tjänsten

I samband med nästa upphandling kommer tjänsten att utvecklas utifrån kundernas önskemål, serviceproducenternas förslag och FPA:s egna observationer.

Ett önskemål från kunderna gäller den personliga tolklistan för arbetslivet. Därför planerar FPA nu att tolklistan ska bli flexiblare och ska möjliggöra en tolklista med tolkar enbart för arbetslivet. FPA planerar även att öka flexibiliteten i situationer där tolkningstiden som kunden har beställt inte räcker till och kunden behöver mer tolkning. Målet är att möjliggöra att tolken kan fortsätta tolka och att ingen ny beställning behövs.

Vidare vill FPA möjliggöra att tolkarnas kunnande ska kunna utnyttjas bättre. Tillgängligheten till tolkning ska förbättras på olika sätt. FPA kommer att fästa särskild uppmärksamhet vid att trygga tolkning för kunder med syn- och hörselskada samt för svenskspråkiga kunder.

Registreringsförfarandet är ännu inte möjligt

Även om registreringsförfarandet har diskuterats som en möjlighet att anordna tolktjänsten är det ännu inte möjligt. Registreringsförfarandet kommer först att provas i vissa rehabiliteringstjänster.

Närmare information för kunderna

• Meddelande: FPA börjar planera nästa upphandling av tolktjänst för personer med funktionsnedsättning
• Meddelande: Högsta förvaltningsdomstolens beslut beaktas när upphandlingen av tolktjänsten för personer med funktionsnedsättning planeras
• Kontaktuppgifter Centret för tolktjänst för personer med funktionsnedsättning

Närmare information för medierna

• Kompetenscentrets chef Mikko Toivanen, 040 124 4955, fornamn.efternamn@fpa.fi

Elisa on vahvistanut jälleen mobiiliverkon ja kiinteän verkon yhteyksiään Sipoossa, Porvoossa ja Loviisassa.

Loppuvuoden 2019 aikana Elisa on parantanut verkkoaan muun muassa Loviisan Vanhassakylässä, Porvoon Aunelassa ja Sipoon Nikkilässä*. 4G-verkon kapasiteettia on parannettu ja verkkoa laajennettu, joka takaa Elisan asiakkaille entistä toimivammat mobiiliyhteydet. Kiinteän verkon vahvistukset taas antavat yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuuden hankkia jopa gigan nopeuden tarjoavan Elisan kuituyhteyden.

–  Rakennamme uutta 5G-verkkoa nopeasti, mutta olemassa olevien verkkojen vahvistaminen ja laajentaminen on vähintään yhtä tärkeää, jotta asiakkaillamme on laadukkaat yhteydet käytössään eri elämäntilanteissa. Pyrimme aina reagoimaan nopeasti jos huomaamme, että kapasiteettia tai uusia yhteyksiä tarvitaan lisää tietyllä alueella, Uudenmaan aluejohtaja Sanna Sarpila kertoo.

Elisalla Suomen kattavin 5G-verkko

Elisa on vahvistanut 5G-edelläkävijän asemaansa loppuvuoden aikana avaamalla uusia 5G-verkkoja eri puolelle Suomea. Tällä hetkellä Elisalla on 5G-verkkoja jo 13 paikkakunnalla; Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kuopiossa, Porissa, Kouvolassa, Seinäjoella ja Vaasassa.  Elisa toi ensimmäisenä operaattorina Suomessa myyntiin 5G-päätelaitteet ja -liittymät loppukeväästä 2019.

– 5G on laajentunut Elisan toimesta nopeasti ja vauhti kiihtyy vuonna 2020. Meillä on jo tuhansia 5G-asiakkaita ja määrä kasvaa jatkuvasti verkkojen laajentuessa. Suomalaiset ovat odotetusti ottaneet uuden mobiiliteknologian erittäin innostuneesti vastaan. Ensimmäisiä kaupallisia 5G-palveluitakin on jo nähty ja niiden määrä kasvaa lähivuosina räjähdysmäisesti, Sarpila uskoo.

5G tarjoaa jopa kymmenkertaisesti nopeammat mobiiliyhteydet, lyhyen viiveen sekä muita mobiiliverkkoja merkittävästi suuren kapasiteetin, joka mahdollistaa käytännössä ruuhkattoman verkon. Elisa tarjoaa asiakkailleen tietyillä alueilla myös 5G Kotinetti -palvelua, jonka mahdollistaa uuden teknologian käyttämisen kodin nettiyhteytenä.

Elisan verkon saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Lisätietoa Elisan 4G-verkosta: https://elisa.fi/vertaaverkkoja/ ja 5G:n edistymisestä osoitteessa www.elisa.fi/5g

*Kaupunginosat, joissa on vahvistettu Elisan mobiili- ja kiinteää verkkoa:

Loviisa: Vanhakylä
Porvoo: Skaftkärr, Eestinmäki, Hornhattula, Strandbyn, Aunela, Gammelbacka
Sipoo: Itäinen Jokipuisto, Nikkilä, Itä-Taasjärvi, Herrala, Massby, Kallbäck, Immersbacka, Talma, Itä-Taasjärvi, Söderkulla, Erkisnäs, Nikinmäki

Lisätiedot: Elisa Oyj, Sanna Sarpila, Uudenmaan aluejohtaja, sanna.sarpila@elisa.fi, 050 506 1676

Elisa on vahvistanut jälleen mobiiliverkon ja kiinteän verkon yhteyksiään Kirkkonummella, Siuntiossa ja Inkoossa.  

Loppuvuoden 2019 aikana Elisa on parantanut verkkoaan muun muassa Kirkkonummen Masalassa, Siuntion Sudenkaaressa ja Inkoon Ritomtenissa*. 4G-verkon kapasiteettia on parannettu ja verkkoa laajennettu, joka takaa Elisan asiakkaille entistä toimivammat mobiiliyhteydet. Kiinteän verkon vahvistukset taas antavat yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuuden hankkia jopa gigan nopeuden tarjoavan Elisan kuitu- tai kaapelimodeemiyhteyden.

–  Rakennamme uutta 5G-verkkoa nopeasti, mutta olemassa olevien verkkojen vahvistaminen ja laajentaminen on vähintään yhtä tärkeää, jotta asiakkaillamme on laadukkaat yhteydet käytössään eri elämäntilanteissa. Pyrimme aina reagoimaan nopeasti jos huomaamme, että kapasiteettia tai uusia yhteyksiä tarvitaan lisää tietyllä alueella, Elisan Uudenmaan aluejohtaja Sanna Sarpila kertoo.

Elisalla Suomen kattavin 5G-verkko

Elisa on vahvistanut 5G-edelläkävijän asemaansa loppuvuoden aikana avaamalla uusia 5G-verkkoja eri puolelle Suomea. Tällä hetkellä Elisalla on 5G-kaupunkeja jo 13 paikkakunnalla; Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kuopiossa, Porissa, Kouvolassa, Seinäjoella ja Vaasassa.  Elisa toi ensimmäisenä operaattorina Suomessa myyntiin 5G-päätelaitteet ja -liittymät loppukeväästä 2019.

– 5G on laajentunut Elisan toimesta nopeasti ja vauhti kiihtyy vuonna 2020. Meillä on jo tuhansia 5G-asiakkaita ja määrä kasvaa jatkuvasti verkkojen laajentuessa. Suomalaiset ovat odotetusti ottaneet uuden mobiiliteknologian erittäin innostuneesti vastaan. Ensimmäisiä kaupallisia 5G-palveluitakin on jo nähty ja niiden määrä kasvaa lähivuosina räjähdysmäisesti, Sarpila uskoo.  

5G tarjoaa jopa kymmenkertaisesti nopeammat mobiiliyhteydet, lyhyen viiveen sekä muita mobiiliverkkoja merkittävästi suuren kapasiteetin, joka mahdollistaa käytännössä ruuhkattoman verkon. Elisa tarjoaa asiakkailleen tietyillä alueilla myös 5G Kotinetti -palvelua, jonka mahdollistaa uuden teknologian käyttämisen kodin nettiyhteytenä.

Elisan verkon saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Lisätietoa Elisan 4G-verkosta: https://elisa.fi/vertaaverkkoja/ ja 5G:n edistymisestä osoitteessa www.elisa.fi/5g

*Kaupunginosat, joissa on vahvistettu Elisan mobiili- ja kiinteää verkkoa:

Kirkkonummi: Masala, Veikkola, Sundsberg, Kantvik, Kurkisto, Kylmälä, Tanskarla, Upinniemi, Malmen, Tolsa, Evitskog, Kartanonranta, Munkinmäki, Kuusala, Pilvijärvi, Haapajärvi, Kaljärvi, Gesterby

Siuntio: Sudenkaari

Inkoo: Ritomten

Lisätiedot: Elisa Oyj, Sanna Sarpila, Uudenmaan aluejohtaja, p. 050 506 1676, sanna.sarpila@elisa.fi

Elisa on vahvistanut jälleen 4G-yhteyksiään Hangossa ja Raaseporissa. 4G-verkon kapasiteettia on parannettu ja verkkoa laajennettu, joka takaa Elisan asiakkaille entistä toimivammat mobiiliyhteydet.

Loppuvuoden 2019 aikana Elisa on parantanut mobiiliverkkoaan muun muassa Raaseporin Tallmossa ja Hangon Gunnarstrandissa*. Parannukset näkyvät asiakkailla entistä laadukkaampina mobiiliyhteyksinä.

– Rakennamme uutta 5G-verkkoa nopeasti, mutta olemassa olevien verkkojen vahvistaminen ja laajentaminen on vähintään yhtä tärkeää, jotta asiakkaillamme on laadukkaat yhteydet käytössään eri elämäntilanteissa. Pyrimme aina reagoimaan nopeasti jos huomaamme, että kapasiteettia tai uusia tukiasemia tarvitaan lisää tietyllä alueella, Elisan Uudenmaan aluejohtaja Sanna Sarpila kertoo.

Elisalla Suomen kattavin 5G-verkko

Elisa on vahvistanut 5G-edelläkävijän asemaansa loppuvuoden aikana avaamalla uusia 5G-verkkoja eri puolelle Suomea. Tällä hetkellä Elisalla on 5G-verkkoja jo 13 paikkakunnalla; Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kuopiossa, Porissa, Kouvolassa, Seinäjoella ja Vaasassa.  Elisa toi ensimmäisenä operaattorina Suomessa myyntiin 5G-päätelaitteet ja -liittymät loppukeväästä 2019.

– 5G on laajentunut Elisan toimesta nopeasti ja vauhti kiihtyy vuonna 2020. Meillä on jo tuhansia 5G-asiakkaita ja määrä kasvaa jatkuvasti verkkojen laajentuessa. Suomalaiset ovat odotetusti ottaneet uuden mobiiliteknologian erittäin innostuneesti vastaan. Ensimmäisiä kaupallisia 5G-palveluitakin on jo nähty ja niiden määrä kasvaa lähivuosina räjähdysmäisesti, Sarpila uskoo.

5G tarjoaa jopa kymmenkertaisesti nopeammat mobiiliyhteydet, lyhyen viiveen sekä muita mobiiliverkkoja merkittävästi suuren kapasiteetin, joka mahdollistaa käytännössä ruuhkattoman verkon. Elisa tarjoaa asiakkailleen tietyillä alueilla myös 5G Kotinetti -palvelua, jonka mahdollistaa uuden teknologian käyttämisen kodin nettiyhteytenä.

Elisan verkon saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Lisätietoa Elisan 4G-verkosta: https://elisa.fi/vertaaverkkoja/ ja 5G:n edistymisestä osoitteessa www.elisa.fi/5g

*Kaupunginosat, joissa on vahvistettu 4G-verkkoa:

Raasepori: Rösund, Baggård, Borgbacken, Tallmo, Malmkulla, Skåldö, Bäljars, Flyet
Hanko: Gunnarsstrand, Hangonkylä

Lisätiedot: Elisa Oyj, Sanna Sarpila, Uudenmaan aluejohtaja, sanna.sarpila@elisa.fi, 050 506 1676

(Julkaisuvapaa 8.1. klo 12.00)

Check Point Research löysi useita haavoittuvuuksia TikTokissa – lasten ja nuorten henkilökohtaiset tiedot vaarassa

Maailman suosituimpiin sovelluksiin lukeutuvan TikTokin käyttäjien henkilökohtaiset tiedot, kuten osoitteet ja sähköpostiosoitteet, olivat vaarassa paljastua.

SAN CARLOS, CA. – 8. tammikuuta 2020 – Tietoturvayhtiö Check Pointin tutkijat ovat löytäneet TikTokista useita haavoittuvuuksia, jotka olisivat voineet sallia pääsyn käyttäjätileille. Hyökkääjät olisivat voineet muokata käyttäjätilien sisältöä ja jopa poimia niille tallennettuja luottamuksellisia, henkilökohtaisia tietoja.

TikTok-sovellusta käyttävät pääasiassa teini-ikäiset ja lapset jakaakseen ja säilyttääkseen yksityisiä ja joskus erittäin arkaluontoisiakin videoita itsestään ja läheisistään. Check Point Researchin tutkijat havaitsivat, että hakkeri voi lähettää käyttäjälle huijaustekstiviestin, joka sisältää haitallisen linkin. Kun käyttäjä napsautti linkkiä, hyökkääjä pystyi saamaan TikTok-tilin haltuunsa ja manipuloimaan sen sisältöä poistamalla videoita, lataamalla luvattomia videoita ja julkistamalla yksityisiä tai "piilotettuja" videoita.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että Tiktokin aliverkkotunnus https://ads.tiktok.com oli altis XSS-hyökkäyksille, joissa muuten luotettaviin verkkosivustoihin syötetään haitallisia skriptejä. Check Pointin tutkijat selvittivät, että haavoittuvuuden kautta pääsee käsiksi käyttäjätileihin ja niille tallennettuihin yksityisiin tietoihin, kuten sähköpostiosoitteisiin ja syntymäpäiviin.

Check Point Research ilmoitti haavoittuvuuksista TikTokin kehittäjille. Ongelmat korjattiin, ja TikTokin käyttöä voi nyt jatkaa turvallisesti. Check Pointin Head of Product Vulnerability Research Oded Vanunu toteaa, että yhtiön viimeisimmän tutkimuksen mukaan suosituimmat sovellukset ovat edelleen vaarassa.

”Sosiaalisen median sovellukset ovat usein alttiita haavoittuvuuksille. Ne sisältävät paljon yksityisiä tietoja ja ovat suosittuja kohteita hyökkääjille. Pahantekijät käyttävät suuria määriä rahaa ja vaivaa tunkeutuakseen tällaisiin valtavan suosittuihin sovelluksiin. Silti useimmat käyttäjät olettavat, että sovellus suojelee heidän tietojaan."

Luke Deshotels TikTokin tietoturvatiimistä kommentoi aihetta todeten: “TikTok on sitoutunut suojelemaan käyttäjätietoja. Kannustamme vastuuntuntoisia tietoturvatutkijoita kertomaan meille nollapäivähaavoittuvuuksista yksityisesti. Toivomme, että tämä onnistunut ratkaisu edistää yhteistyötämme tietoturvatutkijoiden kanssa tulevaisuudessa.”

TikTok on saatavana yli 150 markkina-alueella ja sitä käytetään 75 kielellä maailmanlaajuisesti. Yli miljardilla käyttäjällään TikTok on yksi maailman ladatuimmista sovelluksista. Lokakuusta 2019 lähtien TikTok on ollut Yhdysvaltain eniten ladattu sovellus ja ensimmäinen tämän aseman saavuttanut kiinalainen sovellus.

Katso video: https://youtu.be/gs6uMgcmT9E
Tutustu tutkimusraporttiin: https://research.checkpoint.com/

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Rami Rauanmaa, tietoturva-asiantuntija, Check Point Software Technologies, ramira@checkpoint.com
Päivi Savolainen, viestintäkonsultti, OSG Viestintä, paivi.savolainen@osg.fi, p. 050 441 6068

Seuraa Check Point Researchia:

Blogi: blog.checkpoint.com/
Twitter: twitter.com/_cpresearch_

Check Point Research

Check Point Research (research.checkpoint.com) huolehtii siitä, että Check Pointin asiakkailla ja laajemmalla tietoturvayhteisöllä on käytettävissään paras mahdollinen tieto kyberturvallisuuden riskeistä. Tutkijaryhmä kerää ja analysoi ThreatCloud-verkkopalvelun tallentamat maailmanlaajuiset kyberhyökkäystiedot, jotta hakkerit pysyvät kurissa ja kaikki Check Pointin tuotteet pystytään päivittämään uusimmilla suojauksilla. Tutkijaryhmä koostuu yli 100 analyytikosta ja tutkijasta, jotka tekevät yhteistyötä muiden tietoturvayhtiöiden ja viranomaisten kanssa.

Check Point Software Technologies Ltd.

Check Point Software Technologies Ltd. (www.checkpoint.com) on johtava yritysten ja valtionhallinnon kyberturvallisuusratkaisujen tarjoaja globaalisti. Sen ratkaisut suojaavat 5. sukupolven kyberhyökkäyksiltä alan johtavalla haittaohjelmien, kiristysohjelmien ja muiden hyökkäysten kiinnijäämisprosentilla. Check Pointin monitasoinen tietoturva-arkkitehtuuri, ”Infinity” Total Protection sisältää 5. sukupolven (Gen V) edistyneen uhkientorjunnan, joka suojaa yrityksen pilvi-, verkko- ja mobiililaitteissa sijaitsevan tiedon. Check Point tarjoaa myös alan kattavimman ja intuitiivisimman yhden kontrollipisteen ohjausjärjestelmän. Check Point huolehtii yli 100 000 ison ja pienen yrityksen ja yhteisön tietoturvasta.

Kansallista kalakeittopäivää vietetään helmikuun toisena tiistaina, tänä vuonna 11. helmikuuta. Yksi Suomen herkullisimmista ruokateemapäivistä saa kattilat porisemaan ja veden herahtamaan kielelle.

Kalakeittopäivän 2020 teema on Monessa liemessä keitetty. Teetkö liemen itse vai käytätkö valmista? Haluatko kalapalojen uivan kirkkaassa liemessä vai lorautatko mukaan maitoa tai kermaa? Kokeiletko kenties tomaattista lientä tällä kertaa, vai haetko kookosmaidolla aasialaista tunnelmaa? Olipa liemimieltymyksesi mikä tahansa, anna sen näkyä kalakeittopäivänä!

Liemen lisäksi itse kaloista löytyy makuvaihtoehtoja moneen lähtöön. Perinteinen lohikeitto on monen suosikki. Savukalalla makuun saa uuden, syvemmän vivahteen. Pyydetyistä kaloista hauella, mateella ja silakalla on sesonki helmikuussa: oletko kokeillut haukipyöryköitä keitossa, thaihenkistä madekeittoa tai silakkaseljankaa? Kaikki nämä reseptit löytyvät Pro Kala ry:n reseptipankista.

Osallistuminen on helppoa: syö helmikuun 11. päivänä kalakeittoa ja nappaa siitä kuva. Nautitpa kalakeittosi silloin työpaikalla lounaaksi, kotona arkisissa tunnelmissa tai vaikkapa ravintolassa lasia kilistäen, muista jakaa kalakeittohetkesi somessa tunnisteella #kalakeittopäivä. Aikaisempina vuosina some on täyttynyt kalakeitosta, ja sama toistuu varmasti tänäkin vuonna. Facebookissa Pro Kala ry:n Parasta evästä -sivulta löydät tapahtuman, jonne postataan reseptivinkkejä.

Kalakeittopäivän materiaalit löydät helposti teemapäivän nettisivuilta www.kalakeittopaiva.fi.

Elisa har återigen förbättrat sina mobila och fasta förbindelser i Sibbo, Borgå och Lovisa.

Under slutet av 2019 har Elisa förbättrat sitt nät bland annat i Gammelby i Lovisa, i Ånäs i Borgå och i Nickby i Sibbo*. 4G-nätets kapacitet har förbättrats och nätet utvidgats, vilket garanterar Elisas kunder mobila uppkopplingar med ännu högre kvalitet. Förbättringarna av det fasta nätet ger allt flera finländare möjlighet att skaffa Elisas fiberförbindelse som erbjuder en hastighet på upp till en gigabit.

– Vi bygger fort upp det nya 5G-nätet, men det är minst lika viktigt att förbättra och utvidga de befintliga näten så att våra kunder har tillgång till högklassiga förbindelser i sina varierande livssituationer. Om vi märker att det behövs mer kapacitet eller nya förbindelser på ett visst område försöker vi alltid reagera snabbt, berättar Sanna Sarpila, regiondirektör i Nyland.

Elisa har det mest täckande 5G-nätet i Finland

Under slutet av året har Elisa befäst sin ställning som föregångare inom 5G genom att öppna nya 5G-nät på olika håll i Finland. Elisa har redan 5G-nät på 13 orter; Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Uleåborg, Åbo, Jyväskylä, Lahtis, Kuopio, Björneborg, Kouvola, Seinäjoki och Vasa.  Elisa var den första operatören i Finland som lanserade 5G-terminaler och 5G-abonnemang i slutet av våren 2019.

– Tack vare Elisa har 5G utvidgats snabbt och takten ökar 2020. Vi har redan tusentals 5G-kunder och antalet ökar kontinuerligt i takt med nätens utvidgning. Som väntat har finländarna tagit emot den nya mobiltekniken med öppna armar. Vi har redan sett de första kommersiella 5G-tjänsterna och de kommer att öka explosionsartat under de närmaste åren, tror Sarpila.

5G erbjuder upp till tio gånger snabbare mobila förbindelser, kort fördröjning samt en betydligt högre kapacitet än andra mobila nätverk, vilket i praktiken innebär ett nätverk utan trängsel. På vissa områden erbjuder Elisa sina kunder även tjänsten 5G Kotinetti, som möjliggör utnyttjande av den nya tekniken som hemmets nätuppkoppling.

Kontrollera Elisas nättillgänglighet på www.elisa.fi/kuuluvuus. Mer information om Elisas 4G-nät finns på https://elisa.fi/vertaaverkkoja/ och information om hur 5G avancerar finns på www.elisa.fi/5g

*Stadsdelar där Elisas mobilnät och fasta när har förbättrats:

Lovisa: Gammelby
Borgå: Skaftkärr, Estbacka, Hornhattula, Strandbyn, Ånäs, Gammelbacka
Sibbo: Östanåparken, Nickby, östra Tasträsk, Hertsby, Massby, Kallbäck, Immersbacka, Tallmo, östra Tasträsk, Söderkulla, Erkisnäs, Nissbacka

Tilläggsuppgifter: Elisa Abp, Sanna Sarpila, regiondirektör för Nyland, sanna.sarpila@elisa.fi, 050 506 1676

Elisa on vahvistanut jälleen mobiiliverkon ja kiinteän verkon yhteyksiään Vihdissä, Lohjalla ja Karkkilassa

Loppuvuoden 2019 aikana Elisa on parantanut verkkoaan muun muassa Vihdin Vääkilässä, Lohjan Ahtsalmessa ja Karkkilan Polarissa*. 4G-verkon kapasiteettia on parannettu ja verkkoa laajennettu, joka takaa Elisan asiakkaille entistä toimivammat mobiiliyhteydet. Kiinteän verkon vahvistukset taas antavat yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuuden hankkia jopa gigan nopeuden tarjoavan Elisan kuituyhteyden.

–  Rakennamme uutta 5G-verkkoa nopeasti, mutta olemassa olevien verkkojen vahvistaminen ja laajentaminen on vähintään yhtä tärkeää, jotta asiakkaillamme on laadukkaat yhteydet käytössään eri elämäntilanteissa. Pyrimme aina reagoimaan nopeasti jos huomaamme, että kapasiteettia tai uusia yhteyksiä tarvitaan lisää tietyllä alueella, Elisan Uudenmaan aluejohtaja Sanna Sarpila kertoo.

Elisalla Suomen kattavin 5G-verkko

Elisa on vahvistanut 5G-edelläkävijän asemaansa loppuvuoden aikana avaamalla uusia 5G-verkkoja eri puolelle Suomea. Tällä hetkellä Elisalla on 5G-verkkoja jo 13 paikkakunnalla; Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kuopiossa, Porissa, Kouvolassa, Seinäjoella ja Vaasassa.  Elisa toi ensimmäisenä operaattorina Suomessa myyntiin 5G-päätelaitteet ja -liittymät loppukeväästä 2019.

– 5G on laajentunut Elisan toimesta nopeasti ja vauhti kiihtyy vuonna 2020. Meillä on jo tuhansia 5G-asiakkaita ja määrä kasvaa jatkuvasti verkkojen laajentuessa. Suomalaiset ovat odotetusti ottaneet uuden mobiiliteknologian erittäin innostuneesti vastaan. Ensimmäisiä kaupallisia 5G-palveluitakin on jo nähty ja niiden määrä kasvaa lähivuosina räjähdysmäisesti, Sarpila uskoo.  

5G tarjoaa jopa kymmenkertaisesti nopeammat mobiiliyhteydet, lyhyen viiveen sekä muita mobiiliverkkoja merkittävästi suuren kapasiteetin, joka mahdollistaa käytännössä ruuhkattoman verkon. Elisa tarjoaa asiakkailleen tietyillä alueilla myös 5G Kotinetti -palvelua, jonka mahdollistaa uuden teknologian käyttämisen kodin nettiyhteytenä.

Elisan verkon saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Lisätietoa Elisan 4G-verkosta: https://elisa.fi/vertaaverkkoja/ ja 5G:n edistymisestä osoitteessa www.elisa.fi/5g

*Kaupunginosat, joissa on vahvistettu Elisan mobiili- ja kiinteää verkkoa:

Vihti: Vääkilä, Tuohivehmaa, Koivissilta, Kouvoinmäki, Myrskylänmäki, Kouvoinmäki, Siippoo, Huhdanmäki, Uutelanlääni, Rajanummi, Lankila, Harju, Kopunmaa

Lohja: Ahtsalmi, Nälköönnummi, Ojamo, Kyrkstad, Veijola, Metsola, Tynninharju, Haarjärvi, Muijalannummi

Karkkila: Polari, Kannas, Lemmoi, Högfors

Lisätiedot: Elisa Oyj, Sanna Sarpila, Uudenmaan aluejohtaja, p. 050 506 1676, sanna.sarpila@elisa.fi

Elisa on vahvistanut jälleen mobiiliverkon ja kiinteän verkon yhteyksiään Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Lisäksi Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle on rakennettu ensimmäisten suomalaisten kaupunkien joukossa Elisan 5G-verkko.

Loppuvuoden 2019 aikana Elisa on parantanut verkkoaan muun muassa Helsingin Kaivopuistossa, Espoon Niittykummussa, Kauniaisten Kasakummussa ja Vantaan Koivupäässä*. 4G-verkon kapasiteettia on parannettu ja verkkoa laajennettu, joka takaa Elisan asiakkaille entistä toimivammat mobiiliyhteydet. Kiinteän verkon vahvistukset taas antavat yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuuden hankkia jopa gigan nopeuden tarjoavan Elisan kuituyhteyden.

–  Olemassa olevien verkkojen vahvistaminen ja laajentaminen on tärkeää, jotta asiakkaillamme on laadukkaat yhteydet käytössään eri elämäntilanteissa. Pyrimme aina reagoimaan nopeasti jos huomaamme, että kapasiteettia tai uusia yhteyksiä tarvitaan lisää tietyllä alueella, Elisan Uudenmaan aluejohtaja Sanna Sarpila kertoo.

Uusi 5G-verkko Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla mahdollistaa verkon alueella jopa 10 kertaa nopeammat mobiiliyhteydet

Elisa on avannut vuoden 2019 aikana 5G-verkot jo 13 eri paikkakunnalle Suomessa.

– Olemme rakentaneet nopeasti Suomen kattavimman 5G-verkon ja laajennamme sitä vauhdilla myös vuonna 2020.  Meillä on jo tuhansia 5G-asiakkaita ja määrä kasvaa jatkuvasti verkkojen laajentuessa. Suomalaiset ovat odotetusti ottaneet uuden mobiiliteknologian erittäin innostuneesti vastaan. Ensimmäisiä kaupallisia 5G-palveluitakin on jo nähty ja niiden määrä kasvaa lähivuosina räjähdysmäisesti, Sarpila uskoo.

Tällä hetkellä Elisalla on 5G-verkot Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kuopiossa, Porissa, Kouvolassa, Seinäjoella ja Vaasassa.  Elisa toi ensimmäisenä operaattorina Suomessa myyntiin 5G-päätelaitteet ja -liittymät loppukeväästä 2019.

5G tarjoaa jopa kymmenkertaisesti nopeammat mobiiliyhteydet, lyhyen viiveen sekä muita mobiiliverkkoja merkittävästi suuren kapasiteetin, joka mahdollistaa käytännössä ruuhkattoman verkon. Elisa tarjoaa asiakkailleen tietyillä alueilla myös 5G Kotinetti -palvelua, jonka mahdollistaa uuden teknologian käyttämisen kodin nettiyhteytenä.

Elisan verkon saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Lisätietoa Elisan 4G-verkosta: https://elisa.fi/vertaaverkkoja/ ja 5G:n edistymisestä osoitteessa www.elisa.fi/5g

*Kaupunginosat, joissa on vahvistettu Elisan mobiili- ja kiinteää verkkoa:

Helsinki: Kaivopuisto, Punavuori, Vartiokylä, Vartioharju, Landbo, Puotila, Mellunkylä, Hevossalmi, Jollas, Ultuna, Tapanila, Marjaniemi, Itäkeskus, Konala, Kamppi, Lidmalmen, Hakuninmaa, Tapaninkylä, Laakso, Itä-Pakila, Länsi-Pakila, Pakila, Munkkisaari, Etelä-Haaga, Haaga, Roihupelto, Alppikylä, Kaartinkaupunki, Tapulikaupunki, Itä-Pasila, Länsi-Pasila, Kaskisaari, Jätkäsaari, Kalasatama, Pirkkola, Salmisaari, Etu-Töölö, Taka-Töölö, Metsälä, Rastila, Ruoholahti, Meilahti, Torpparinmäki, Verkkosaari, Maunula, Myllypuro, Kruununhaka, Sompasaari, Kannelmäki, Lauttasaari, Ilmala, Kulosaari, Kurkimäki, Oulunkylä, Reimarla, Tammisalo, Malmi, Ala-Malmi, Karhusaari, Tattariharju, Jakomäki, Katajanokka, Kaisaniemi, Paloheinä, Puistola, Merihaka, Tuomarinkartano, Roihuvuori, Kluuvi, Kaitalahti, Suurmetsä, Viikinranta, Suutarila, Pihlajamäki, Tapaninvainio, Heikinlaakso, Sörnäinen, Harju, Alppila, Hernesaari, Suomenlinna, Ruskeasuo, Marttila, Tullisaari, Puotinharju, Siltasaari, Aurinkolahti, Kallio, Torkkelinmäki, Rajatorppa, Malminkartano, Veräjämäki, Vallila, Eläintarha, Hakaniemi, Herttoniemenranta, Herttoniemen teollisuusalue, Kaarela, Keski-Vuosaari, Lehtisaari, Munkkiniemi, Niemenmäki, Pitäjänmäki, Eira, Broända, Patola, Annala, Yliskylä, Sepänmäki, Pukinmäki, Maununneva

Espoo: Niittykumpu, Westend, Mäenrinne, Pikkuneva, Lukupuro, Tuomarila, Hannusjärvi, Kallvik, Kulovalkea, Ullantorppa, Lystimäki, Vermonrinne, Tontunmäki, Sepänkylä, Nöykkiönpuro, Nöykkiönlaakso, Kasavuori, Brinkinmäki, Kuitinmäki, Pohjois-Tapiola, Tapiola, Kiiltokallio, Säterinmetsä, Sinimäki, Malminmäki, Ala-Kivenlahti, Ylä-Kivenlahti, Kivenlahti, Olarinniitty, Ymmersta, Kauklahti, Ylä-Soukka, Kattilalaakso, Tiistinmäki, Tillinmäki, Lintukorpi, Ymmersta, Suvikumpu, Perkkaa, Pihlajarinne, Saunalahti, Kurttila, Myllärinniitty, Muuttolinnunmäki, Suvisaaristo, Eestinmalmi, Etelä-Laajalahti, Laajalahti, Ingas, Kilonkallio, Hannus,  Lähderanta, Lommila, Iivisniemi, Nihtimäki, Keilalahti, Keilaniemi, Otaniemi, Pellaksenmäki, Latokaski, Åminne, Kulloonmäki, Niipperi, Perusmäki, Pakankylä, Uusmäki, Miilukorpi, Kukkumäki, Suurpelto, Lintumetsä, Tiistilä, Mikkelä, Kuurinniitty, Laurinlahti, Espoon keskus, Nupurinkallio, Itäkartano, Kirstinharju, Friisilä, Vilniemi, Kolmperä, Ruukinranta, Klovi, Puolarniitty, Taavinkylä, Saarniraivio, Vanhakartano, Kirkkojärvi, Rastaspuisto, Suomenoja, Ymmersta, Näkinkylä, Kalliomäki, Piispansilta, Karaportti, Vehkamäki, Kokinmäki, Pisa, Matinlahti, Mäkkylä, Nissinmäki, Fallåker, Tuohimäki, Puolarmetsä, Kukkamäki, Koukkuniemi, Joupinmäki, Rastaala, Nihtisilta, Mankki, Nuijala, Itäranta, Vanttila, Suna, Juvanmalmi, Puustellinmäki, Nöykkiö

Kauniainen: Kasavuori, Kuusiniemi

Vantaa: Koivupää, Kylmäoja, Nikinmäki, Pellas, Vapaala, Kilteri, Rekola, Tolkinmetsä, Korso, Kulomäki, Matari, Veromäki, Ylästö, Jokivarsi, Kukkaketo, Kuusikko, Kuninkaala, Vaarala, Ristipuro, Hakunila, Leinelä, Tarhurinpuisto, Harjusuo, Rautkallio, Veromiehenkylä, Tikkurila, Hämeenkylä, Tuupakan teollisuusalue, Kirkonkylä, Koivuhaka, Kartanonkoski, Viertola, Linnainen, Länsimäki, Jokiniemi, Piispankylä, Ruskeasanta, Mikkola, Helsingin pitäjän kirkonkylä, Kannisto, Ilola, Sahamäki, Hakkila, Itä-Hakkila, Kuninkaanmäki, Tammisto, Martinlaakso, Keimola, Keimolanmäki, Rajasilta, Pähkinärinne, Vallinoja, Kaivoksela, Asola, Louhela, Varisto, Metsola, Simonmetsä, Päiväkumpu, Porttipuisto, Hiekkaharju, Malminiitty, Kanerva, Sotunki, Simonsilta, Simonkylä, Långbacka, Myyrmäki, Kivimäki, Kolohonka, Kaskela, Petikko, Leppäkorpi, Hakkilankallio, Satomäki, Koivukylä, Nissas, Pakkala, Rauhala, Rajakylä, Havukoski, Kivistö, Rekolanmäki

Lisätiedot: Elisa Oyj, Sanna Sarpila, Uudenmaan aluejohtaja, p. 050 506 1676, sanna.sarpila@elisa.fi

Elisa on vahvistanut jälleen mobiiliverkon ja kiinteän verkon yhteyksiään Keravalla, Järvenpäässä, Tuusulassa, Hyvinkäällä, Nurmijärvellä ja Mäntsälässä

Loppuvuoden 2019 aikana Elisa on parantanut verkkoaan muun muassa Keravan Sompiossa, Järvenpään Tahvolassa, Tuusulan Mahlamäessä, Hyvinkään Martinlehdossa, Nurmijärven Ihantolassa ja Mäntsälän Mustamäessä*. 4G-verkon kapasiteettia on parannettu ja verkkoa laajennettu, joka takaa Elisan asiakkaille entistä toimivammat mobiiliyhteydet. Kiinteän verkon vahvistukset taas antavat yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuuden hankkia jopa gigan nopeuden tarjoavan Elisan kuitu- tai kaapelimodeemiyhteyden.

–  Rakennamme uutta 5G-verkkoa nopeasti, mutta olemassa olevien verkkojen vahvistaminen ja laajentaminen on vähintään yhtä tärkeää, jotta asiakkaillamme on laadukkaat yhteydet käytössään eri elämäntilanteissa. Pyrimme aina reagoimaan nopeasti jos huomaamme, että kapasiteettia tai uusia yhteyksiä tarvitaan lisää tietyllä alueella, Elisan Uudenmaan aluejohtaja Sanna Sarpila kertoo.

Elisalla Suomen kattavin 5G-verkko

Elisa on vahvistanut 5G-edelläkävijän asemaansa loppuvuoden aikana avaamalla uusia 5G-verkkoja eri puolelle Suomea. Tällä hetkellä Elisalla on 5G-kaupunkeja jo 13 paikkakunnalla; Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kuopiossa, Porissa, Kouvolassa, Seinäjoella ja Vaasassa.  Elisa toi ensimmäisenä operaattorina Suomessa myyntiin 5G-päätelaitteet ja -liittymät loppukeväästä 2019.

– 5G on laajentunut Elisan toimesta nopeasti ja vauhti kiihtyy vuonna 2020. Meillä on jo tuhansia 5G-asiakkaita ja määrä kasvaa jatkuvasti verkkojen laajentuessa. Suomalaiset ovat odotetusti ottaneet uuden mobiiliteknologian erittäin innostuneesti vastaan. Ensimmäisiä kaupallisia 5G-palveluitakin on jo nähty ja niiden määrä kasvaa lähivuosina räjähdysmäisesti, Sarpila uskoo.

5G tarjoaa jopa kymmenkertaisesti nopeammat mobiiliyhteydet, lyhyen viiveen sekä muita mobiiliverkkoja merkittävästi suuren kapasiteetin, joka mahdollistaa käytännössä ruuhkattoman verkon. Elisa tarjoaa asiakkailleen tietyillä alueilla myös 5G Kotinetti -palvelua, jonka mahdollistaa uuden teknologian käyttämisen kodin nettiyhteytenä.

Elisan verkon saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Lisätietoa Elisan 4G-verkosta: https://elisa.fi/vertaaverkkoja/ ja 5G:n edistymisestä osoitteessa www.elisa.fi/5g

*Kaupunginosat, joissa on vahvistettu Elisan mobiili- ja kiinteää verkkoa:

Kerava: Sompio, Virrenkulma, Myllynummi, Imppalanmäki, Jäspilä, Lapila, Päivölänlaakso, Kilta, Kurkela, Ilmarinen, Koivikko, Kytömaa

Järvenpää: Tahvola, Kinnari, Peltola, Lepola, Kartanonseutu, Pajala, Terhola, Loutti, Sorto, Saunakallio, Isokytö, Satumetsä, Ristinummi, Wärtsilä, Pöytäalho, Villanen, Kyrölä, Satukallio, Kaakkola

Tuusula: Mahlamäki, Lepola, Rajalinnan teollisuusalue, Jokela, Kukkupakanmäki, Hernemäki, Krapi, Jusslan teollisuusalue, Riihikallio, Hyrylä, Ristikivi, Mäyräkorpi, Roinilanpelto, Sula, Temmo, Kalliopohja, Maantiekylä, Takoja, Lahelanpelto, Kulomäen teollisuusalue, Kiilinmäki, Haukkaniemi, Klaavonkallio, Paijala, Perttu, Koskenmäki, Nummi, Tuomala, Etelärinne, Kellokoski, Alho, Amer

Hyvinkää: Martinlehto, Tanssikallio, Hiiltomo, Viertola, Nummisilta, Hakalanmäki, Kravunharju, Mustamännistö, Parantola, Vehkoja, Kuumola, Sahanmäki, Paavola, Rääkänpää

Nurmijärvi: Ihantola, Helkunkulma, Mäenpää, Matku, Metistö, Parkkimäki, Mäntysalo, Pukkila, Järvihaka, Sahamäki, Rajamäki, Haikala, Kalkeri, Lintumetsä, Kuusimäki, Ropakko, Lepsämä, Urttilankulma, Suonpää, Viirinlaakso, Vaaksi, Pikimetsä, Klaukkala

Mäntsälä: Mustamäki, Jokihuhta

Lisätiedot: Elisa Oyj, Sanna Sarpila, Uudenmaan aluejohtaja, p. 050 506 1676, sanna.sarpila@elisa.fi

Reserviläisliiton uutena tiedottaja on aloittanut Antti Pynttäri. Liiton aikaisempi tiedottaja Olli Alho siirtyi vuodenvaihteessa Maanpuolustuksen Tuki ry:n asiamiehen tehtävään. Antti on aikaisemmin toiminut kansanedustajan avustajana vuosina 2013─2019. Hän on koulutukseltaan HuK ja lisäksi opiskellut Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa markkinointia ja viestintää. Antti hoitaa samalla myös Reserviläisurheiluliitto ry:n tiedottamista ja viestintää. Antin tavoittaa osoitteesta antti.pynttari@reservilaisliitto.fi.

Vuonna 2020 Reserviläisliiton tavoitteena on vahvistaa liiton viestintää ja lisätä edelleen liiton tunnettavuutta sekä koordinoida viestintää paremmin muiden järjestöjen kanssa.
”Uusi tiedottajamme vastaa jatkossa myös Reserviläisurheiluliiton viestinnästä. Niinpä yhteisestä poterostamme lähtee jatkossa yhdenmukainen viesti reserviläisurheilusta ja liikunnasta. Järjestely on myös molemmille liitoille hyvin kustannustehokas”, korostaa Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.

Jäsenrekisterin pitkäaikaisen pääkäyttäjän Päivi Ruusuvuoren eläköitymisen johdosta pääkäyttäjän tehtävästä vastaa jatkossa Sari Fagerström, jonka tavoittaa sähköpostilla osoitteesta sari.fagerstrom@reservilaisliitto.fi. Sari aloitti tehtävässään jo 16.12.2019.

Lisätietoja,
Olli Nyberg
p. 0400640755

Kuva: Hotel Kämp.

Hei!

Edelman julkaisee vuosittain kansainvälisen Trust Barometer -tutkimuksen, joka kartoittaa väestön luottamusta valtionhallintoon, järjestöihin, yrityksiin ja mediaan. Pilgrim Edelman Affiliate on luottamusviestintään erikoistunut viestintä- ja sisältötoimisto, joka järjestää Luottamusaamun vuosittain Trust Barometerin ja Suomessa ajankohtaisten luottamusteemojen ympärille. Tervetuloa Luottamusaamu 2020 -tapahtumaan tiistaina 3.3.2020 klo 8.30-11.00 Hotel Kämpin Peilisaliin!

Tämänkertaisen Luottamusaamun aiheena ovat globaalin Edelman Trust Barometer -tutkimuksen lisäksi konkreettiset luottamusteot ja luottamusviestintä hämmennyksen aikana. Näitä teemoja pohtivat mielenkiintoiset kotimaiset toimijat eri näkökulmista.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan tästä!

Tilaisuus on maksuton. Tapaamisiin Kämpissä!

Nina Alivirta
Vastuuviestinnän asiantuntija, liiketoimintajohtaja
Pilgrim, Edelman Affiliate
nina.alivirta(a)pilgrim.fi
p. 040 589 7752
Lue uutisiamme: www.pilgrim.fi

Noin 30 % hammaslääkäreistä kokee saavansa liian vähän täydennyskoulutusta. Hammaslääkärijärjestöjen päivitetty suositus ammatillisen osaamisen kehittämisestä muistuttaa, että osaamisen ylläpitäminen ja sen suunnitelmallinen kehittäminen on ennen kaikkea potilaan etu. Se on myös hammaslääkärin lakisääteinen ja eettinen velvollisuus ja oikeus. 

Hammaslääkärin ajantasainen tietotaito on korkeatasoisen ja turvallisen hoidon perusta. Jatkuva kouluttautuminen kuuluu olennaisena osana hammaslääkärin ammattiin. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä velvoittaa ammattihenkilöt kehittämään ammattitaitoaan ja perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Laki edellyttää, että ammattihenkilön työnantajan tulee mahdollistaa riittävä ammatillisen osaamisen kehittäminen. Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia ja sairaanhoitopiirejä huolehtimaan siitä, että terveydenhuoltohenkilöstö osallistuu riittävissä määrin täydennyskoulutukseen.

Suosituksen mukaan hammaslääkärin tulisi kehittää osaamistaan ainakin 8–9 päivää vuodessa, mikä perustuu peruskoulutuksen pituuteen ja työn vaativuuteen – pohjana tälle on valtioneuvoston periaatepäätös. Hammaslääkäriliiton vuoden 2019 työmarkkinatutkimuksen mukaan (n = 1 209, vastausprosentti 28 %) hammaslääkärit osallistuvat koulutuksiin keskimäärin noin seitsemän päivää vuodessa. Tämän lisäksi osaamista kehitetään myös muulla tavoin, kuten lukemalla ammattikirjallisuutta.

Lähes 30 % työmarkkinatutkimukseen vastanneista kokee saaneensa liian vähän täydennyskoulutusta.

– Valitettavasti Hammaslääkäriliittoon tulee koko ajan entistä useammasta työpaikasta viestiä, että koulutukseen pääsyä on kiristetty. Tämä on hyvin lyhytnäköistä, toteaa Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Nora Savanheimo.

Liian vähän koulutusta saaneiden hammaslääkärien osalta on tärkeää selvittää, mistä tämä johtuu ja mitä toimenpiteitä osaamistarpeiden kattamiseksi tarvitaan. Syyt voivat liittyä työpaikkaan ja esim. organisaation resursseihin. Taustalla voi olla myös työn ulkopuolisia, hammaslääkärin omaan elämäntilanteeseen liittyvä esteitä.

Laadukas koulutus vaikuttaa

Päivitetyssä suosituksessa kiinnitetään huomiota etenkin koulutuksen suunnitelmallisuuteen, vaikuttavuuteen, laatuun ja riippumattomuuteen. Laadukas koulutus on vaikuttavinta ja tutkitusti oppimista tapahtuu etenkin silloin, kun siirrytään omaan mukavuusalueen ulkopuolelle.

Hammaslääkärin tulee kehittää osaamistaan kaikilla hammaslääketieteen osa-alueilla sekä päivittää myös työelämätaitojaan. Osaamisen keittämisen tulisi olla vaikuttavaa eli tuoda työhön sujuvuutta, muuttaa tarvittaessa toimintamallia tai vahvistaa käytäntöjä.

– Osaamisen kehittäminen on prosessi, johon liittyy omien tavoitteiden asettaminen ja palautteen antaminen, arviointi tavoitteiden toteutumisesta ja pohdinta, miten sovellan opittua omassa työssäni. Suuri osa koulutuksen vaikuttavuudesta syntyy opitun siirtämisestä käytäntöön potilaiden hyödyksi, sanoo Apollonian pääsihteeri Vesa Pohjola.

Osaaminen on tärkeä tekijä myös työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kannalta. Mahdollisuus kehittää osaamistaan on voimavara organisaatiossa: laadukas ja sujuva työ säästää sekä työyhteisön että potilaan resursseja ja tuo kustannussäästöjä.

Tutustu Hammaslääkäriseura Apollonian, Hammaslääkäriliiton ja Terveyskeskushammaslääkäriyhdistyksen Hammaslääkärin ammatillisen osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen -suositukseen: www.hammaslaakariliitto.fi/ammatillinenosaaminen

Lisätietoja:

Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Nora Savanheimo, p. 040 037 8484, nora.savanheimo@hammaslaakariliitto.fi

Hammaslääkäriseura Apollonian pääsihteeri Vesa Pohjola, p. 040 146 3696, vesa.pohjola@apollonia.fi

EHL Hanna Kangasmaa (Terveyskeskushammaslääkäriyhdistys), p. 050 533 1641, hanna.kangasmaa@vaasa.fi

Suomen Hammaslääkäriliiton työmarkkinatutkimus 2019