Ammattiopisto Live ja Kauppakeskus Sello tekivät yhdessä hyvää vuoden 2019 aikana. Sello ja Sellon toimijat tarjosivat useille Liven opiskelijoille erilaisen ja työelämälähtöisen oppimisympäristön, ja Liven opiskelijat rikastuttivat kauppakeskuksen asiakkaiden arkea kahden tapahtuman avulla.

Yhteistyö aloitettiin ystävänpäivänä 2019, jolloin Sello ja Ammattiopisto Live järjestivät kauppakeskuksessa hyvää mieltä ja toisista välittämistä henkivän Rakkaudella Live -tapahtuman. Liven opiskelijoiden järjestämästä tempauksesta oli iloa ja hyötyä niin opiskelijoille itselleen, kauppakeskukselle kuin Sellon asiakkaille. Päivän aikana Liven opiskelijat kannustivat Sellon asiakkaita ystävällisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Liven merkonomiopiskelijat jakoivat Sellon asiakkaille 1500 ilmapalloa, lisäksi asiakkaita hemmoteltiin kulttuurialojen ammattiopiskelijoiden tanssi- ja musiikkiesityksillä. Asiakkailla oli myös mahdollisuus tehdä ystävänpäiväkortteja tuntemattomille. Ystävällisiä ja kannustavia viestejä sisältävät kortit ripustettiin pyykkinarulle, josta halukkaat saivat ottaa niitä mukaansa.

Toinen Sellon ja Liven yhteistempaus järjestettiin vuoden loppupuolella 7.11. Rakkaudella Live -Tehdään yhdessä hyvää - isänpäivätapahtumassa Sellon asiakkaita ilahduttivat jälleen Liven muusikko-opiskelijoiden esitykset. Lisäksi Liven Telma-opiskelijat järjestivät halukkaille osallistavan isänpäiväkorttipajan.

Yhteistyötä myös laajemmin

Yhteistyö on jatkunut tapahtumien lisäksi myös muissa merkeissä ja Liven opiskelijat ovat avustaneet Selloa erilaisissa tehtävissä. Syksyllä 2019 Liven merkonomiopiskelijat toteuttivat Sellon asiakkaille asiakaskyselyn liittyen HSL-lippukäytäntöjen muuttumiseen. Kyselyyn vastasi 200 eri-ikäistä asiakasta.

Sellon ja Liven yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. Opiskelijat pääsevät tekemään tapahtumasuunnitteluun ja -tuotantoon liittyviä opintosuorituksiaan aidossa ja varsin hektisessä asiakasympäristössä. Kauppakeskuksessa toimiessaan opiskelijat altistuvat suorille asiakaskontakteille ja joutuvat voittamaan esiintymispelkonsa. Näihin aitoihin ja arvokkaisiin kohtaamisiin ei tarjoudu mahdollisuuksia ihan joka päivä. Yhteistyö oppilaitoksen kanssa on myös Sellolle tärkeää.

- Haluamme tarjota opiskelijoille mahdollisuuden työpaikalla oppimiseen aidossa oppimisympäristössä. Olen todella tyytyväinen, että voimme olla mukana toteuttamassa yhteiskuntavastuuta omalta osaltamme näin iloisissa merkeissä. Yhteistyö Liven kanssa on toiminut sujuvasti ja asiakkaamme ovat olleet kiinnostuneita liveläisten tempauksista, kertoo Sellon markkinointipäällikkö Sanna Kouvalainen.

Menestyksekkään vuoden jälkeen Liven ja Sellon yhteistyö laajenee ja vahvistuu vuoden 2020 aikana entisestään.

Lisätiedot:

Annika Lipponen
p. 050 557 1495
annika.lipponen@inlive.fi

Miten kuluttajan sähkölasku muuttui vuoden aikana, miksi siirtohinnat nousevat, miten sähkön tukkumarkkinahinnat kehittyvät? Tervetuloa Energiaviraston mediainfoon!

14.1.2020 klo 9.00 - 9.45. Aamiainen tarjolla klo 8.30 alkaen.
Marski by Scandic, Mannerheimintie 10, Helsinki.

- Sähkön tukkumarkkinahinnat laskivat
- Sähkön siirtohinnat nousivat - syitä ja taustaa
- Miten kuluttajan sähkölasku muuttui vuodessa?
- Sähkön toimitusvarmuus nyt - sähkön riittävyys on viime talvea tiukemmalla
- Päästöoikeuden hinnan nousun vaikutukset
- Vuonna 2019 maksetun syöttötariffituen määrä

Markkinakatsauksen esittää Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi. Tavattavissa on myös muita Energiaviraston asiantuntijoita.

Esitystä voi seurata suorana osoitteessa: https://www.apogee.fi/energiavirasto/20200104/xGh4A7

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: viestinnän asiantuntija Anu Becker, anu.becker@energiavirasto.fi, puh. 029 5050 505.

Suomen johtava talotekniikkayritys Are ostaa Climat80 Gruppenin, joka on yksi Etelä-Ruotsin johtavista talotekniikka-alan yrityksistä. Yritysoston myötä Are pystyy tarjoamaan kaikkia taloteknisiä palveluita kiinteistöjen koko elinkaarelle myös Ruotsissa, kertoo Aren toimitusjohtaja Heikki Pesu.

Talotekniikkayritys Are on panostanut pitkäjänteisesti kannattavaan kasvuun. Aren henkilömäärä ja liikevaihto yli kaksinkertaistuivat vuonna 2014 toteutetun Lemminkäinen Talotekniikka Oy:n yritysoston myötä. Are laajeni viime vuoden alussa Ruotsiin ostamalla perheomisteisen Kungälvs Rörläggerin. Climat80 Gruppenin kaupan toteuduttua Are toimii Ruotsissa 10 paikkakunnalla lähes 650 talotekniikka-alan ammattilaisen voimin ja sen liikevaihto on 111 miljoonaa euroa.

Climat80 Gruppen on talotekniikkakonserni, joka toimii Etelä-Ruotsin alueella Malmössä, Lundissa ja Helsingborgissa. Konserni työllistää 400 ammattilaista ja sen liikevaihto on noin 66 miljoonaa euroa. Yritysoston ansiosta Aren palveluvalikoima Ruotsissa laajenee putki- ja sähköosaamisen lisäksi myös ilmanvaihto-, jäähdytys- ja kiinteistöpalveluihin. Huoltopalveluiden osuus Climat80 Gruppenin liikevaihdosta on merkittävä.

– Alusta asti tavoitteenamme on ollut tarjota myös Ruotsissa kiinteistöjen koko talotekniikka aina suunnitteluvaiheesta toteutukseen, käyttöönottoon, jatkuvaan ylläpitoon sekä modernisointiin. Olemme erittäin vaikuttuneita Climat80 Gruppenin henkilöstön osaamisesta. Yhdistämällä taitomme olemme entistäkin vahvempi ja monipuolisempi toimija Ruotsin markkinoilla, Aren toimitusjohtaja Heikki Pesu kertoo.

Molempia yrityksiä yhdistää perheyrittäjyyden lisäksi pitkä, menestyksekäs historia. Climat80-konserni on yli kolmenkymmenen vuoden aikana kasvattanut yrityksensä liiketoimintaa onnistuneesti.

–Meille oli tärkeää saada omistaja, joka haluaa kehittää toimintaa pitkäjänteisesti ja sitoutuu säilyttämään toiminnallemme tyypillisen ketteryyden, sanoo Climat80 Gruppenin perustaja ja hallituksen jäsen Mats Mårtensson.

Yritys jatkaa toimintaansa itsenäisenä osana Are-konsernia. Solmittu yrityskauppa ei aiheuta henkilöstövaikutuksia tai muutoksia toimivaan johtoon. Climat80 Gruppenia johdetaan jatkossakin Ruotsista käsin.

- On hienoa jatkaa kasvua Aren siipien suojassa. Meillä on paljon yhteistä arvopohjaa ja vahva halu kehittää uutta. Uskon, että yhteistyömme ansiosta voimme vauhdittaa kasvuamme Pohjoismaissa ja tarjota henkilöstöllemme ja asiakkaillemme mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia, toteaa Climat80 AB:n toimitusjohtaja Thomas Sjöberg.

Kauppa edellyttää Ruotsin kilpailuviranomaisen hyväksyntää.

Lisätietoja:

Are Oy
Heikki Pesu, toimitusjohtaja
Tiedustelut viestintäpäällikkö Maiju Nupposen kautta
maiju.nupponen@are.fi
+358 (0)40 300 5995

Climat80 Gruppen
Mats Mårtensson, perustaja ja hallituksen jäsen
mats.martensson@climat80.se
+46 (0)40 36 34 84

Are on Suomessa perustettu perheyritys, jolla on yli sadan vuoden kokemus talotekniikasta.  Tarjoamme ratkaisuja ja palveluita kiinteistön koko elinkaarelle aina uudiskohteiden talotekniikkaurakoinnista, ylläpitoon ja huoltoon, modernisointiin ja korjausrakentamiseen. Työskentelemme tiiviisti yhdessä asiakkaidemme kanssa löytääksemme parhaat ratkaisut, oli kyseessä sitten toimisto, kauppakeskus, hotelli, sairaala, asuinkiinteistö tai teollisuuslaitos. Panostamme älykkääseen talotekniikkaan, jolla varmistamme asiakkaillemme energiatehokkaat tilat ja tilojen loppukäyttäjille miellyttävät sisäolosuhteet, kustannustehokkaasti toteutettuina. Arella on toimintaa kolmessa maassa ja yhteensä noin 3 200 työntekijää Suomessa, Ruotsissa ja Pietarin alueella Venäjällä. Koko konsernin liikevaihto on noin 450 miljoonaa euroa (pro forma) ennen Climat80 Gruppenin yritysostoa. Olemme osa Conficap-konsernia.

Climat80 on talotekniikkakonserni, joka koostuu yhdeksästä eri yhtiöstä. Konserniin kuuluvat Climat80 AB, Klimatkyl i Malmö AB, AB Stjernfeldts VVS, Lund Värme & Sanitets AB, Clifa Service AB, Climat80 Entreprenad AB, Sanpro AB, El fastighetsservice Syd AB ja KAWI Solutions AB. Konsernissa on lähes 400 työntekijää ja sen liikevaihto on noin 66 miljoonaa euroa.

Skanska rakentaa Hollolan uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen, jossa saman katon alla tulevat toimimaan terveys- ja sairaanhoitopalvelut, ikääntyvien palvelut ja kuntoutus, työikäisten perhe- ja sosiaalipalvelut sekä kuvantaminen ja laboratorio.

Sosiaali- ja terveyskeskus rakennetaan nykyisen Salpakankaan terveyskeskuksen viereen osoitteeseen Terveystie 2. Rakentamisen suunnittelu on käynnissä ja rakennustyöt voidaan aloittaa maaliskuussa 2020. Rakennuksen arvioitu valmistumisajankohta on marraskuun 2021 loppuun mennessä.

Hollolan kunta on teettänyt kohteen maanrakennustyöt, tontin putkityöt ja paikoitusalueen tukimuurin jo etukäteen, joten Skanska pystyy käynnistämään rakennustyöt viipymättä maaliskuussa 2020.

Uusi sosiaali- ja terveysasema rakennetaan kolmeen kerrokseen ja sen kokonaispinta-ala tulee olemaan yli 5 000 neliömetriä. Se korvaa nykyisen kunnan terveysaseman sekä aiemmin kunnanvirastolle sijoittuneet sosiaalitoimen tilat. Käyttäjinä tulee olemaan Hollolan kunnan ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueen asukkaita.

”Hankkeen tavoitteena on saada Hollolaan sosiaali- ja terveysasema, jossa väestön tulevat palvelutarpeet on ennakoitu asiakaslähtöisesti. Se tukee kansallisia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteita”, kertoo Hollolan Tilapalvelu Oy:n rakennuttajapäällikkö Tuomo Vesikko.

Sosiaali- ja terveysasemahankkeessa on pyritty ajanmukaiseen, synergiaa ja uusia toimintamalleja tukevaan ja tarkoituksenmukaiseen toimitilaratkaisuun. Tilankäytön joustavuus, tilaratkaisujen muunneltavuus, energiatehokkuus ja kestävyys on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa. Arkkitehtuurista on vastannut lappeenrantalainen arkkitehtuuritoimisto Ovaskainen Oy.  

Lisätietoja:

Skanska Talonrakennus Oy, tulosyksikön johtaja Jarkko Koskipalo, puh. 040 017 4077, jarkko.koskipalo[at]skanska.fi

Skanska Oy, viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puh. 050 374 3070, liisa.salmela[at]skanska.fi

Hollolan Tilapalvelu Oy, rakennuttajapäällikkö Tuomo Vesikko, puh. 044 780 1440, tuomo.vesikko[at]hollola.fi

Lastenhoitajana työskennellyt Vivian Maier kuoli köyhänä erakkona. Kuoleman jälkeen löytyneet kuvat tekivät Maierista valokuvamaailman sensaation.

Vivian Maier: Omakuva ja sen varjo
17.1.–24.5.2020

Tiedotustilaisuus torstaina 16.1.2020 kello 11–12.

Vivian Maier: October 18, New York, 1953. © Estate of Vivian Maier, Courtesy of Maloof Collection and Howard Greenberg Gallery, NY.

Vivian Maier (1926 – 2009) oli amerikkalainen valokuvaaja, jonka laaja elämäntyö on tullut kohinalla julkisuuteen hänen kuolemansa jälkeen. Maier kuvasi intohimoisesti koko aikuiselämänsä, mutta ei itse tuonut työtään esille, vaan ansaitsi elantonsa toimimalla lastenhoitajana lukuisissa perheissä New Yorkissa ja Chicagossa 1950-luvulta alkaen. Kerrotaan, että Maier saapui usein työhaastatteluihin kamera kaulassaan.

Maierin yli 100 000 kuvan arkisto löytyi sattumalta vuonna 2007 chicagolaisesta varastosta, jonka vuokria ei ollut maksettu pitkään aikaan. Elämäntyön tulo julkisuuteen muutti postuumisti Vivian Maierin tarinan ja toi hänen rikkaan perintönsä osaksi amerikkalaisen katuvalokuvauksen historiaa.

Omakuva ja sen varjo -näyttely tarjoaa arvoitukselliselle valokuvaajalle tilaisuuden kertoa kuka hän oli, miten hän koki itsensä maailmassa ja mitä hän kenties ajattelisi nyt saamastaan huomiosta.

Vivian Maierin kuvissa toistuvia teemoja ovat katuelämä, tuntemattomien ihmisten muotokuvat ja hänelle tuttu lasten maailma. Maier tallensi mielellään kuviinsa myös itsensä, joko heijastavan peilin kautta tai valokuvaajan varjona.

Vivian Maier syntyi New Yorkissa itävaltaunkarilaiselle isälle ja ranskalaiselle äidille. 24-vuotiaana Maier sai ranskalaiselta isotädiltään perintöä, jonka turvin hän myöhemmin matkusteli ja kuvasi muun muassa Filippiineillä, Intiassa, Jemenissä, Lähi-Idässä sekä Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Vivian Maierin valokuvia nähdään nyt Suomessa ensimmäistä kertaa. Näyttelyssä on esillä 83 Vivian Maierin valokuvaa sekä tämän kuvaamia kaitafilmejä vuosilta 1953–1986. Vivian Maier – The Self-portrait and It's Double -näyttelyn on tuottanut diChroma photography ja sen on kuratoinut Anne Morin.

Näyttelyn johdosta Yle Teema esittää suositun Vivian Maierin salaisuus -dokumenttielokuvan sunnuntaina 12.1. klo 13.30 ja tiistaina 14.1. klo 13.15 . Elokuva on jo nähtävillä Yle Areenassa. Elokuvan toinen ohjaaja on John Maloof, jonka kokoelmista myös näyttelyn kuvasto on peräisin. Maloofin kokoelma sisältää enemmän Maierin kuvia kuin mikään muu kokoelma.

Suomen valokuvataiteen museon kevätnäyttelyiden tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus torstaina 16.1.2019 kello 11–12.

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki.

Vivian Maier – Omakuva ja sen varjo -näyttelyn kuraattori Anne Morin on paikalla haastatteluita varten.

Ilmoittautumiset pressitilaisuuteen, haastattelupyynnöt ja lisätiedot:

Jaakko Laasanen, viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo

jaakko.laasanen@fmp.fi

040 6800 307

Näyttelyn avajaiset torstaina 16.1.2019 kello 18–20. Vapaa pääsy.

Kuvia mediakäyttöön

bit.ly/svm_kevät2020

Suomen valokuvataiteen museon kevätnäyttelyt

17.1.2020–24.5.2020

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki

ti–su 11–18, ke 11–20, ma suljettu

liput 10/5 euroa, Museokortilla ja alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/nayttelyt/tulevat

Voiko pettämisen antaa anteeksi? Mitä teen, jos lapsi on nähnyt pornoa? Miten kerron erosta lapsille? Mistä tietää, että on homo?

Väestöliitosta vastataan päivittäin ihmisten kysymyksiin, jotka voivat olla pieniä ja kepeitä tai isoja ja kipeitäkin. Kysymysten määrä kertoo valtavasta tarpeesta saada tukea ihmissuhteisiin, sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen liittyviin kysymyksiin. Suuri kiinnostus kertoo myös siitä ettei tukea välttämättä muualta saa. Ihmiset kaipaavat esimerkiksi vanhemmuuden, seksuaalisuuden ja parisuhteen tueksi asiallista ja luotettavaa tietoa sekä keskusteluapua.

Terveydenhoitajien vastaanotolla neuvolassa tai koulussa ei aina joko aika tai rohkeus riitä ottamaan mieltä painavaa asiaa puheeksi. Perheneuvolat ovat paikoin pahasti ruuhkautuneet. Maksulliset palvelut ovat monen ulottumattomissa. Kynnys kysyä neuvoa madaltuu, jos siihen tarjotaan mahdollisuus nimettömästi ja kun vastaajina ovat sote-järjestöjen asiantuntijat ja koulutetut vapaaehtoiset, eikä viranomainen.

Uusi kansalaisjärjestöjen matalan kynnyksen palvelu

Väestöliitto on yhdessä kumppanijärjestöjen kanssa avannut uuden maksuttoman palvelun osoitteessa hyväkysymys.fi. Palvelu tarjoaa tukea erilaisten, mieltä askarruttavien elämäntilanteiden pohtimiseen. Palvelua voi käyttää nimimerkin turvin. Mukana sisältöjä ja erilaisia verkkoavun muotoja on tuottamassa 36 järjestöä.

Palvelusta nuoret, aikuiset, ikäihmiset, parit ja perheet löytävät runsaasti luotettavaa tietoa eri muodoissa - on kursseja, testejä, tietoartikkeleja, videoita ja podcasteja. Monimutkaisempiin tilanteisiin tarjolla on myös keskusteluapua vaikkapa kahden kesken ammattilaisen kanssa tai vertaisryhmässä.

Palvelun on löytänyt jo puoli miljoonaa käyttäjää, vaikka se on ollut avoinna kehitysversiona vasta vuoden verran. Tarvetta siis selvästi on. Eniten tukea ja tietoa tunnutaan kaipaavan lasten kasvatuksesta, vauvan hoidosta, parisuhteen kriiseistä ja seksuaalisuudesta. Myös kahdenkeskiset ajanvarauksella ja päivystyksenä toimivat chatit asiantuntijan kanssa vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvissä huolissa ovat suosittuja. 

Järjestöillä tärkeä rooli ongelmien ehkäisyssä

Järjestöillä on pitkät perinteet erilaisista konkreettisista, matalan kynnyksen auttamisen muodoista ja siten syvä tuntemus ihmisten arjesta.

- Autamme ihmisiä löytämään erilaisiin pulmatilanteisiin tietoa ja tukea mahdollisimman varhain, etteivät asiat pääsisi monimutkaistumaan. Tuemme perheiden, lasten ja nuorten omia voimavaroja ja parhaimmilllaan voimme ehkäistä tai vähentää sote-palvelujen tarvetta, kertoo projektipäällikkö Juulia Ukkonen-Wallmeroth Väestöliitosta.

- Järjestöjen apuun luotetaan ja kokemuksemme on, että kynnys ottaa asioita puheeksi ei ole niin suuri, kuin asioidessa viranomaisten kanssa. Luottamusta vahvistaa myös ihmisten tilanteiden ymmärrys, sillä järjestöt käyttävät palvelujensa suunnittelussa ja toteutuksessa myös kokemusasiantuntijoita ja auttamistyöhön perehdytettyjä vertaisohjaajia, Juulia Ukkonen-Wallmeroth sanoo.

Matalan kynnyksen apu helpommin löydettäväksi ja kaikkiien hyödynnettäväksi

Järjestöjen palvelut ovat apua tarvitsevan näkökulmasta olleet hajallaan ja vaikeasti löydettävissä. Uusi, yhteinen palvelualusta kokoaa järjestöjen maksuttomia palveluja yhteen osoitteeseen.

- Alustan rakentaminen ja järjestöverkoston kokoaminen on ollut Väestöliitolle iso urakka. Nyt voimme kuitenkin tarjota monelle pienemmällekin järjestölle mahdollisuuden laajentaa niiden toimintaa ja tavoittaa suuremman joukon ihmisiä viemällä auttamistyötä myös verkkoon, sanoo Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta. 

- On merkittävää, että järjestöjen voimavarat sadaan laajasti eri väestöryhmien käyttöön. Järjestöjen toiminta tulee nähdä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tärkeänä osana paikallista, alueellista ja kansallista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä, Koivuranta toteaa.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Juulia Ukkonen-Wallmeroth, Väestöliitto ry p. 040 1801123

toimitusjohtaja Eija Koivuranta, Väestöliitto ry, p. 0505741775

Poimintoja suosituimmista sisällöistä:

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi
Miten lapsuuden traumat vaikuttavat ihmissuhteisiin
Missä voi tehdä sukupuolitautitestin
Synnytyksen eteneminen
Puolison uskottomuus
Neuvoja vanhemmille kun lapsi riehuu ja uhmaa

• Tanskalaissarjan ensimmäinen kausi sai ensi-iltansa syksyllä 2018
• Kaidalla tiellä myytiin kansainvälisesti Canal+ ja Topic -palveluille
• Lars Ranthe ja Lene Maria Christensen jatkavat päärooleissa sarjan toisella kaudella 

Nordic Entertainment Group (NENT Group), Pohjoismaiden johtava viihdeyhtiö, on tilannut toisen kauden suositusta tanskalaisesta draamasarjasta Kaidalla tiellä. Kriitikoiden ylistämän ja kaupallisesti menestyneen sarjan toinen kausi tuo yhteen Tanskan arvostetuimmat kyvyt, ja se tulee ensi-iltaan yksinoikeudella Viaplay-palveluun kaikkialla Pohjoismaissa loppuvuodesta 2020.

Kaidalla tiellä -sarjassa aiemmin huijarikeikoilla elantonsa hankkineet Erik ja Nina perustavat perheen, jättävät rikolliselämän taakseen ja muuttavat rauhalliselle esikaupunkialueelle. Sarjan ensimmäisellä kaudella pari kuitenkin ajautuu takaisin entiseen elämäänsä huijaamalla suurta lääkealan yritystä. Sarjan toisella kaudella kaksikko pyrkii pitämään vanhempiensa tavat omaksuneen tyttärensä poissa rikollisuuden parista, mutta kohtaakin uuden mielenkiintoisen haasteen. Tarjoaisiko muotiteollisuuteen kohdistettu rohkea huijaus vihdoin avaimen vapauteen?

Lars Ranthe (Kuulustelu) ja Lene Maria Christensen (The Legacy; Terribly Happy) palaavat ensimmäisen kauden rooleihinsa yhdessä Lotte Andersenin (Oh Happy Day), Emma Marottin (The Rain) ja Kasper Stensbirkin (Kylmäveriset tappajat) kanssa. Thor Bjørn Krebs ja Mikkel Serup ovat käsikirjoittaneet myös sarjan toisen tuotantokauden, ja sen on tuottanut SAM Productions. 

Kaidalla tiellä -sarjan kansainvälisestä jakelusta vastaa STUDIOCANAL. Lokakuussa 2018 ensi-iltansa saanut sarjan ensimmäinen kausi myytiin mm. Ranskaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. 

”The con is on! Tämä jännittävä, hauska ja innovatiivinen draamasarja kietoo yhteen kaksi hyvin erilaista maailmaa. Sarja nappaa katsojan mukaan niin perhearjen jännitteisiin kuin suuriin, kansainvälisiin huijauksiinkin – eikä se jätä ketään kylmäksi. Kaidalla tiellä on viihdyttänyt katsojia ja kriitikoita ympäri Pohjoismaita, ja odotamme yleisön nauttivan myös toisen tuotantokauden käänteistä, kertoo NENT Groupin Chief Content Officer Filippa Wallestam.

Lisätietoja:

Marika Paloniemi, NENT Group Finland, PR & SoMe Project Manager
marika.paloniemi@nentgroup.com
+358 40 6603771

Hilti (Suomi) osallistui vuonna 2019 yhteistyöyrityksenä Hanken & SSE:n Business Lead -ohjelmaan, jonka kohderyhmänä ovat korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Business Lead -ohjelma toimii siltana työelämään siirtymiselle. Puolen vuoden pituinen ohjelma sisältää liike-elämän opintoja, kolmen kuukauden työharjoittelun ja mentorointia.

Kolme vuotta sitten Suomeen pakolaisena saapunut Mohamad Hameesh työskenteli Hilti Suomen huoltokeskuksessa Vantaalla kolmen kuukauden ajan huoltomekaanikkona Business Leadin kautta ja työllistyi Hiltille harjoittelujakson jälkeen.

Matka Suomeen

Mohamad Hameesh on kotoisin Syyriasta, josta hän lähti perheineen pakolaisiksi sisällissodan tuhottua perheen asuinalueen täysin. Perhe matkusti ensin Turkkiin ja sieltä Kreikan Ateenaan, josta avustusorganisaatio ohjasi perheen Suomeen. Suomessa perhe on viihtynyt hyvin ja tuntee olonsa turvalliseksi. Seuraava haave on ollut päästä kiinni normaaliin elämänrytmiin työllistymisen kautta.

Hameesh on suorittanut sähkömekaniikan insinööritutkinnon Albaathin yliopistossa Syyriassa ja työskennellyt valmistumisensa jälkeen syyrialaisessa kaasuyhtiössä kahden vuoden ajan ennen sodan leviämistä alueelle.

Työllistyminen ja kulttuurierot

Hameesh kertoo kokeneensa työllistymisen Suomessa erittäin hankalaksi, sillä syyrialainen tutkintotodistus ei täysin vastaa suomalaisia tutkintoja ja kilpailu työpaikoista on kovaa. Lisäksi suomen kieli on usein vaatimus ja ensimmäiset vuodet Suomeen saapumisensa jälkeen hän onkin opiskellut kieltä.

Business Lead -ohjelmaan Hameesh on päässyt mukaan Työvoimatoimiston suositeltua hänelle ohjelmaan hakemista. Ohjelman kautta Hameesh pääsi suorittamaan työharjoittelua Hiltille huoltomekaanikkona ja sanoo olevansa tästä mahdollisuudesta erittäin kiitollinen sekä Business Lead -hankkeelle että Hiltille.

Työkulttuurin suurimmat erot Hameesh löytää johtamiskulttuurista ja osallistavasta työympäristöstä. Hiltillä saamansa työkokemuksen perusteella hän kertoo, että Syyriassa työntekijöille ei anneta samalla tavalla vastuuta ja valtuuksia toimia itsenäisesti. Työyhteisön hän on myös kokenut erittäin ystävälliseksi ja avuliaaksi. Aloittaessaan työharjoittelun oli Hameesh huolissaan siitä, tunteeko olonsa ulkopuoliseksi, mutta huomasin hyvin pian työyhteisön ottavan hänet lämmöllä vastaan ja osaksi työyhteisöä. ”Olen tuntenut olevani osa Hiltiä, enkä pelkkä työharjoittelija”, sanoo Hameesh.  

Kaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM aloittavat kaupan alan työehtosopimusneuvottelut torstaina 9.1. Kaupan liitto tiedottaa neuvottelujen etenemisestä ja tuloksesta Kauppa.fi-verkkosivuille avatulla Neuvottelumaailma-sivustollaan.

Kaupan TES-neuvottelut aloitetaan käymällä läpi molempien osapuolten tilannekatsaukset kaupan näkymistä sekä muutosehdotukset työehtosopimusmääräyksiin. Kaupan liiton puolelta neuvotteluja johtaa työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala.

Lavikkalan mukaan neuvotteluissa on ratkaisevaa tavoitteiden mukainen sisältöjen kokonaisuus, joka huomioi kaupan alan murroksen. Muutostarpeita luovat muun muassa yhä kiihtyvä digitaalinen kehitys ja suomalaisenkin kaupan kilpailutilannetta kiristävä kansainvälinen verkkokauppa.

Kaupan merkitys taloudessa ja työllistäjänä on suuri

Kaupan ala on monimuotoinen. Toimialaan kuuluu yrityksiä päivittäistavarakaupoista erikoiskauppoihin ja teknisiin tukkukauppoihin sekä pienistä kioskeista kansainvälisiin pörssiyhtiöihin. 

Kaupan työllisten määrä on koko 2000-luvun ollut 290 000–300 000 henkilöä. Heistä palkansaajia on ollut noin 85–88 prosenttia; loput ovat yrittäjiä ja heidän yrityksissään työskenteleviä perheenjäseniä. Vuonna 2018 kauppa työllisti 292 000 henkilöä.

Toimialan merkitys Suomen taloudelle on suuri, sillä sen osuus kansantalouden arvonlisäyksestä on noin 9−10 prosenttia. Kauppa on myös Suomen suurin työllistäjä. Globaalin kilpailun kasvaessa toimiala on murroksessa, ja luonnollisia vertailukohteita viimeisten vuosien kehitykselle tarjoavat Ruotsi, Norja ja Tanska. Kauppa on yksi suurimmista arvonlisän luojista kaikissa Pohjoismaissa.

Kaupan alalla työskentelee lähes yhtä paljon miehiä kuin naisia. Koko- ja osa-aikaisten työntekijöiden osuudet ovat pysyneet samalla tasolla viime vuosikymmenen ajan. Kaupan alalla 75 prosenttia työntekijöistä työskentelee kokoaikaisesti ja neljännes osa-aikaisesti.

Kaupan liiton Neuvottelumaailma-sivusto palvelee

Kaupan liiton verkkosivuille on avattu Neuvottelumaailma, josta löytyy taustatietoa työehtosopimuksista ja TES-neuvotteluista sekä tilastoja ja analyyseja kaupan alan työmarkkinatilanteesta. Neuvottelulokissa kerromme neuvottelujen etenemisestä yleisellä tasolla.

Liiton periaatteena on käydä neuvottelut kahdenkeskisesti PAMin kanssa nk. neuvottelurauhan puitteissa. Yksityiskohtaisista TES-tavoitteista tai neuvottelun yksityiskohdista ei kerrota julkisuuteen.

Kaupan työehtosopimus on voimassa 31.1.2020 asti. Voimassaoloajan päätyttyä ja ennen uuden sopimuksen voimaantuloa noudatetaan päättyneen sopimuksen määräyksiä.

Lisätietoa: Tutustu Neuvottelumaailmaan täällä.

Liite: Katsaus kaupan alan työmarkkinoihin 8.1.2020

Klara löneförhöjningar och eventuellt långvarigare löneutvecklingsprogram, nya avlöningssystem och så många timmar att du klarar dig. Det är Servicefacket PAM:s mål under avtalsrörelsen. Detta skapade en situation där anställda kunde ha en hel arbetskarriär inom servicebranscher. PAM börjar förhandla nu på torsdag. I vår förhandlar förbundet om anställningsvillkoren för fler än 400 000 anställda.

I växelverkan med sina medlemmar har PAM tagit fram mål för kollektivavtalsförhandlingarna. Medlemmar intervjuades på arbetsplatser och det ficks runt 26 000 svar med samband till målen.

”Serviceanställda var bekymrade över hur de ska klara sig och ansåg det vara svårt att kombinera arbete och övriga livet. Tusentals serviceanställdas önskemål skapar en bra utgångspunkt för förhandlingarna”, tror Annika Rönni-Sällinen, ordförande för PAM.

Kommande avtalsrörelsen är en normal förbundsomgång.

”Det innebär att PAM och arbetsgivarförbunden avtalar om bästa anställningsvillkoren för branscherna utgående från situationen inom varje bransch”, påminner Annika Rönni-Sällinen.

Enligt den attraktivitetsbarometer för servicebranscherna som PAM nyligen publicerade uppskattar en överväldigande majoritet av finländarna servicebranscherna och serviceanställda. Allt färre tror dock att PAM-branscherna lockar unga.

”Företag och arbetsgivarförbund är helt säkert bekymrade över detta. Lyckligtvis kan vi nu ändra på dessa uppfattningar då vi börjar förhandla om kollektivavtalen”, säger Annika Rönni-Sällinen.

PAM anser att för att vara framgångsrika och utvecklas behöver serviceföretag anställda som kan planera en hel arbetskarriär inom sin bransch. Ett första villkor för detta är en lön du klarar dig på.

”Detta förutsätter klara löneförhöjningar och eventuellt långvarigare löneutvecklingsprogram, nya avlöningssystem och att de som skapar sig en karriär inom sin bransch får tillräckligt med timmar så att de klarar sig.”

Servicebranscherna har de mest varierande arbetstiderna i Finland. Anställdas krafter och kontroll över sitt liv prövas då de ska vara flexibla enligt behoven hos arbetsgivaren och kunder. Detta lockar inte att stanna inom branscherna.

”Vi utgår från att flexibiliteten måste vara ömsesidig. Arbetstiderna ska också beakta behoven bland anställda och anställda ska säkras arbetstider som gör att de orkar arbeta i alla livsskeden.”

PAM anser det vara klart att tiden är förbi för gratisarbetet enligt konkurrenskraftsavtalet. Om denna arbetstidsförlängning har det avtalats på olika sätt i PAM-kollektivavtalen – från separata protokoll till arbetstidsarrangemang. Därmed kommer lösningarna att variera.

Annika Rönni-Sällinen påminner om att det finns frågor som PAM inte kommer att gå med på.

”Inskränkt strejkrätt eller slopad arbetsgivarinkasso av fackföreningsavgifter är sådana. Tas dessa upp vid förhandlingsbordet anser vi det vara en signal om att arbetsgivarna försöker göra något helt annat än avtala om anställningsvillkor och utveckla branscherna”, noterar Annika Rönni-Sällinen.

PAM förhandlar om anställningsvillkoren för fler än 400 000 arbetstagare i vår

I slutet av januari utgår kollektivavtalen för handel, butiksanställda på Alko, arbetstagare inom fastighetsservice, tekniska personalen på Finlands Nationalopera och Nationalbalett samt anställa på Veikkaus.

I slutet av februari utgår en hel del avtal om vilka PAM förhandlar med servicearbetsgivarna Palta: kollektivavtalen för kundservice och telemarketing, bingoanställda, biografer, utskriftsbranschen, underhåll av hushållsmaskiner samt serviceautomatbranschen, fotoproducenter och flyttservice.

I slutet av mars utgår kollektivavtalen för turism-, restaurang- och fritidstjänster, nöjes-, tema- och äventyrsparker, arbetstagare på apotek, tågservicepersonalen hos Avecra samt teknik och ansvariga på Finlands Nationalteater. I slutet av april utgår kollektivavtalet för bevakningsbranschen.

Tilläggsuppgifter: Annika Rönni-Sällinen, ordförande,  tfn. 050 378 0270

Selkeät palkankorotukset ja mahdolliset pidempiaikaiset palkkaohjelmat, palkkausjärjestelmien uudistamiset sekä elämiseen riittävä määrä työtunteja. Siinä Palvelualojen ammattiliitto PAMin tavoitteet sopimuskierrokselle. Näin luotaisiin tilanne, jossa työntekijät voisivat tehdä aloilla kokonaisen työuran. PAM aloittaa kevään neuvottelu-urakan torstaina. Se neuvottelee kevään aikana työehdot yli 400 000 työntekijälle.

PAM on vuorovaikutuksessa jäsenistön kanssa muokannut työehtosopimusneuvottelujen tavoitteet. Työpaikoilla haastateltiin jäseniä ja tuloksena saatiin noin 26 000 tavoitteisiin liittyvää vastausta.

”Palvelualojen työntekijät olivat huolissaan toimeentulostaan ja kokivat ongelmia työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Tuhannet palvelualojen työntekijöiden tavoitteet antavat hyvän lähtökohdan neuvotteluille”, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen uskoo.

Alkava sopimuskierros on normaali liittokierros.

”Se merkitsee, että PAM sopii työnantajaliittojen kanssa aloille parhaiten sopivat työehdot alojen omista lähtökohdista”, Rönni-Sällinen muistuttaa.

PAMin juuri julkaiseman palvelualojen vetovoimabarometrin mukaan valtaenemmistö suomalaisista arvostaa palvelualoja ja niillä työskenteleviä. Aiempaa harvempi kuitenkin uskoo pamilaisten alojen houkuttelevan nuoria.

”Yritykset ja työnantajaliitot ovat asiasta varmasti huolissaan. Onneksi juuri nyt näitä mielikuvia voi lähteä parantamaan, kun työehtosopimusneuvottelut alkavat”, Annika Rönni-Sällinen sanoo.

PAMissa ajatellaan, että menestyäkseen ja kehittyäkseen palvelualojen yritykset tarvitsevat työntekijöitä, jotka kykenevät suunnittelemaan kokonaista työuraa alan tehtävissä. Ensimmäinen ehto tälle on elämiseen riittävä palkka.

”Se tarkoittaa selkeitä palkankorotuksia ja mahdollisesti pidempiaikaisia palkkaohjelmia, palkkausjärjestelmien uudistamisia ja sitä, että alalla työuraa tekevät saavat myös elämiseen riittävän määrän työtunteja.”

Palvelualoilla tehdään Suomen vaihtelevimpia työaikoja. Työntekijöiden oma elämänhallinta ja jaksaminen ovat koetuksella, kun he joustavat työnantajan ja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tilanne ei houkuttele jäämään aloille.

”Lähtökohtamme on, että joustojen on toimittava myös toiseen suuntaan. Työaikojen on joustettava myös työntekijöiden tarpeisiin. Työntekijöille on turvattava työajat, joiden kanssa jaksaa elämän eri vaiheissa.”

PAM pitää selvänä, että kilpailukykysopimuksen määrittelemien talkootöiden aika on ohi. PAMin eri työehtosopimuksissa kiky-tunneista on sovittu eri tavoin erillisistä pöytäkirjoista työaikajärjestelmiin upotettuihin tunteihin. Niinpä myös ratkaisut tulevat olemaan erilaisia.

Rönni-Sällinen muistuttaa, että on myös asioita, joista PAM ei sovi.

”Lakko-oikeuden kaventaminen tai ay-jäsenmaksun työnantajaperinnästä luopuminen ovat sellaisia. Näiden nostaminen neuvottelupöytään olisi meidän mielestämme viesti siitä, että työnantajat ovat liikkeellä aivan muissa asioissa kuin työehtoja sopimassa ja aloja kehittämässä”, Rönni-Sällinen toteaa.

PAM neuvottelee kevään aikana kaikkiaan yli 400 000 ihmisen työehdoista

Tammikuun lopulla päättyvät kaupan alan, Alkon myymälätyöntekijöiden, kiinteistöpalvelualan työntekijöiden, Golfin, Suomen Kansallisoopperan ja -baletin teknisten sekä Veikkauksen työntekijöiden työehtosopimukset.

Helmikuun lopussa päättyy koko joukko Paltan kanssa neuvoteltavia sopimuksia: Asiakaspalvelu- ja telemarkkinointialan, Bingon, Elokuvateatterien, Tulostusalan, Kotitalouskone-, kodintekniikka- ja palveluautomaattihuollon, Kuvanvalmistamojen ja Muuttopalvelujen työehtosopimukset.

Maaliskuun lopussa matkailu-, ravintola ja vapaa-ajan palveluita ja huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskevat sopimukset, apteekkien työntekijöiden sopimus, Avecran junapalveluhenkilökuntaa koskeva sopimus sekä Suomen kansallisteatterin tekniikkaa ja vastaavia koskeva sopimus. Huhtikuun lopussa päättyy Vartiointialan työehtosopimus.

Lisätietoja: Annika Rönni-Sällinen, puheenjohtaja, puh. 050 378 0270

Ikäihmisten toimivaan kotihoitoon ja palvelujen kehitykseen etsitään tiiviisti uusia ratkaisuja. Lapissa päättyi kotihoitoa kartoittava hanke, jossa testattiin muun muassa älyteknologian hyödyntämistä osana vanhustyötä. Älyteknologian avulla saavutettavat kustannussäästöt ovat merkittäviä.

Lapissa vietiin läpi kaksivuotinen STM:n Toimiva kotihoito Lappiin – monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen -hanke, jonka tavoitteena oli edistää ikäihmisten elämänlaatua ja kotona asumista, lisätä turvallisuutta ja vähentää yksinäisyyden tunnetta. Keskiössä olivat kotona asumista kannustavat, varhaista tukea ja kuntoutusta tarjoavat sekä älyteknologiaa hyödyntävät palvelut. Ne edistävät parhaimmillaan asiakkaan itsenäistä elämää kotona ja toisaalta tuovat kunnille uusia kustannustehokkaampia toimintamalleja.

– Kotihoidon palvelumalleja on kehitettävä, jotta ikäihmiset voisivat asua mahdollisimman kauan turvallisesti omissa kodeissaan, Rovaniemen ikäihmisten palvelualuepäällikkö Johanna Lohtander toteaa.

Mukana hankkeessa olivat kaikki Lapin maakunnan 21 kuntaa, kuntayhtymät ja muutama valikoitu yksityinen yritys sekä Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu.

Aiheettomien käyntien vähentäminen tuo säästöjä

Yksi hankkeessa mukana olleista yksityisistä palveluntarjoajista oli Seniortek Oy kehittämällään HoivaTurva-etäseurantajärjestelmällä.

– Nykyisellään kotihoidon resurssit kohdentuvat hoivatyön ohella myös turhiin tarkistuskäynteihin. Ikävimmillään nämä aiheettomat käynnit herättävät asiakkaan unilta keskellä yötä ja aiheuttavat pian uuden hälytyksen tai kutsun. Älyteknologiaan perustuvan HoivaTurva-järjestelmällä vältetään turha ramppaaminen ja taataan ikäihmisille yörauha, Seniortek Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurmela kertoo.

Kotona asuminen on laitoshoitoa edullisempaa. Älyteknologiaa kotihoidossa hyödyntämällä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä.

– Kun aiheettomia kotihoitokäyntejä onnistutaan vähentämään älyteknologian ansiosta yksi käynti vuorokaudessa, säästetään sillä VTT:n tutkimuksen mukaan 15 000 euroa vuodessa yhtä kotihoidon asukasta kohden. Jo kaksi käyntiä kuukaudessa vähemmän maksaa HoivaTurva-palveluun investoinnin takaisin vuodessa, havainnollistaa Nurmela.

Turvaa ja parempaa hoitoa älyteknologiaa hyödyntäen

Toimiva kotihoito Lappiin – monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen -hankkeessa pilottikohteisiin asennettiin älyteknologiaa, jonka avulla pystytään seuraamaan iäkkään asukkaan elämänrytmiä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Kun laite havaitsee kotona asuvan vanhuksen rytmissä selkeitä muutoksia, se hälyttää poikkeavuudesta, kuten kaatumisesta tai epätavallisesta passiivisuudesta. Hankkeessa tehtyjen tutkimusten mukaan HoivaTurva-etäseurantajärjestelmäkokeilut olivat onnistuneita. Yksi merkittävistä hyödyistä oli laitteen luoma turvallisuuden tunne erityisesti vanhuksen tai muistisairaan henkilön läheisille.

Rovaniemen kunnan kotihoidolle palvelu oli jo entuudestaan tuttu, sillä HoivaTurva-palvelu oli otettu käyttöön jo ennen hankkeen alkamista. Hankkeen myötä asiakkaiden ja pilottikohteiden määrää lisättiin entisestään.

– HoivaTurva -palvelu on käytännöllinen, sillä käyttäjille ei tule mitään päälle puettavaa teknologiaa eikä palvelu edellytä asiakkaalta minkäänlaisia toimenpiteitä. Palvelu sopii erinomaisesti esimerkiksi muistisairaiden ja kaatumisalttiiden henkilöiden hoidon tueksi, Rovaniemen kotihoidon teknologiaohjaaja Nina Viiri luonnehtii.

HoivaTurva-palvelussa asiakkaan asuntoon kiinnitetään liiketunnistimia, jotka rekisteröivät liikettä lantion korkeudelta ylöspäin. Jos asukas kaatuu, hälyttää laite siihen asetetun viiveajan mukaisesti lähettämällä automaattisesti viestin esimerkiksi omaisille ja kotihoidon henkilökunnalle. Ovihälytys puolestaan tuo turvaa erityisesti muistisairaalle ja hänen omaisilleen, sillä se hälyttää, mikäli asukas ei ole palannut esimerkiksi postinhakureissultaan sisälle ennalta määritetyn viiveajan jälkeen.

 Älyteknologia ratkaisu palveluntarpeen kasvuun

Kotihoidon henkilökunnalle älyteknologiaan perustuvasta HoivaTurva-palvelusta on hyötyä asiakkaiden vuorikausirytmin ja liikkeiden seurannassa erityisesti öisin, jolloin henkilökuntaa on vähän. Viirin mukaan HoivaTurva-palvelu toimii valvonnan ohella tukena myös hoidon suunnittelussa.

– Palvelu rekisteröi muun muassa vessassa käynnin tiheyttä ja nukkumista. Rekisteröityjä poikkeavuuksia voidaan hyödyntää esimerkiksi riittävän nesteytyksen ja kivunhoidon arvioinnissa.

Teknologialla on merkittävä rooli vastuullisen kotihoidon turvaamisessa, sillä väestön ikääntyessä palveluntarve kasvaa kotihoidossa jatkuvasti. Teknologia-avusteisia palveluja tullaan tarvitsemaan kunnissa yhä enemmän ja useammin.

– Teknologian ansiosta resursseja saadaan kohdistettua aiempaa tehokkaammin henkilökohtaiseen apuun silloin, kun apua todella tarvitaan. Kunnan näkökulmasta uusien välineiden ja tavoitteellisten toimintamallien kartoitus on tärkeää. Vanhusten hoidon ja kotihoidon tueksi tarvitaan monenlaisia ratkaisuja, HoivaTurva-palvelu on niistä yksi, Lohtander kiteyttää.

Viittaus VTT:n tutkimukseen: https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T155.pdf

Lisätietoja:

Pasi Nurmela

toimitusjohtaja

Seniortek Oy

+358 44 5400 451

pasi.nurmela@seniortek.fi

Johanna Lohtander

ikäihmisten palvelualuepäällikkö

Rovaniemen kaupunki

+358 40 5861 208

johanna.lohtander@rovaniemi.fi

Nina Viiri

teknologiaohjaaja

Rovaniemen kaupunki / Kotihoito

+358 40 1922 969

nina.viiri@rovaniemi.fi

Pressmeddelande på svenska nedan.

**

Näin Kela palvelee Lahdessa 13.1.2020 alkaen

Lahden uudelle palvelutorille avataan maanantaina 13.1.2020 uusi Kelan palvelupiste. Vanhassa Kirkkokadulla sijaitsevassa palvelupisteessä palvellaan jatkossakin asiakkaita, jotka ovat varanneet ajan etukäteen.

Kelan uusi palvelupiste sijaitsee Lahden palvelutorilla kauppakeskus Trion 2. kerroksessa, osoitteessa Aleksanterinkatu 18.

Jatkossa palvelupisteet ovat avoinna:

• Lahden palvelutorin palvelupiste (Aleksanterinkatu 18) ma-pe klo 9-16
• Lahden palvelupiste (Kirkkokatu 8), vain ajanvarauksella.

Puhelimitse, ajanvarauksella ja verkossa

Useimmat Kela-asiat voi hoitaa puhelimitse. Puhelinpalvelussa voi kysyä neuvoa, hakea etuuksia ja saada apua verkkoasiointiin. Kelan puhelinpalvelu on avoinna joka arkipäivä klo 9–16. Palvelunumerot löytyvät osoitteesta www.kela.fi/soita-kelaan.

Puhelinpalveluun tai palvelupisteeseen voi myös varata ajan, jolloin Kelan palveluasiantuntija perehtyy asiakkaan tilanteeseen etukäteen. Ajan voi varata verkossa tai soittamalla Kelaan. Kun Kelan palveluasiantuntija soittaa asiakkaalle, puhelu ei maksa asiakkaalle mitään.

Moneen kysymykseen löytyy vastaus Kelan verkkosivuilta, ja useimmat Kela-asiat hoituvat verkossa. Kelan asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Verkossa voi lähettää hakemuksia ja liitteitä tai tarkistaa oman hakemuksensa käsittelytiedot. Verkkoasiointiin voi halutessaan saada tukea palvelupisteessä tai puhelinpalvelussa.

Lisää tietoa asiakkaille:

• Tutustu verkkoasiointiin
• Kysy neuvoa verkossa
• Soita puhelinpalveluun
• Löydä lähin palvelupiste
• Varaa aika

**

Så här betjänar FPA i Lahtis fr.o.m. 13.1.2020

FPA:s nya serviceställe öppnas på det nya servicetorget i Lahtis måndag 13.1.2020. Fortsättningsvis får kunderna även betjäning på det gamla servicestället på Kyrkogatan, men bara på bokad tid.

FPA:s nya serviceställe finns på Lahtis servicetorg i köpcentret Trios 2. våning på Alexandersgatan 18.

Serviceställenas öppettider fr.o.m. 13.1.2020:

• Servicestället på Lahtis servicetorg (Alexandersgatan 18) mån–fre kl. 9–16

• Servicestället i Lahtis (Kyrkogatan 8), bara på bokad tid.

Per telefon, på bokad tid och på nätet

De flesta FPA-ärenden kan skötas per telefon. Via telefontjänsten kan man få råd, ansöka om förmåner och få hjälp med att sköta ärenden i e-tjänsten. FPA:s telefontjänst har öppet alla vardagar kl. 9–16. Servicenumren finns på www.fpa.fi/ring-fpa.

Det går också att boka tid för kundbetjäning per telefon eller på servicestället. Då sätter sig kundrådgivaren in i kundens situation på förhand. Tid kan bokas på nätet eller genom att ringa FPA. Då FPA:s kundrådgivare ringer upp en kund som bokat tid eller bett om att bli uppringd är samtalet gratis för kunden.

Svaret på många frågor går att hitta på FPA:s webbplats, och de flesta FPA-ärenden kan skötas i e-tjänsten. Man loggar in på e-tjänsten med sina bankkoder eller med mobil-ID. I e-tjänsten kan man skicka in ansökningar och bilagor samt kontrollera uppgifter om handläggningen av sina egna ansökningar. Vid behov kan man få hjälp med detta på ett serviceställe eller via telefontjänsten.

Läs mer

• Boka tid
• Läs om FPA:s e-tjänst
• Fråga råd på webben
• Ring FPA:s servicenummer
• Hitta närmaste serviceställe

Ammattiopisto Live ja Kauppakeskus Sello tekivät yhdessä hyvää vuoden 2019 aikana. Sello ja Sellon toimijat tarjosivat useille Liven opiskelijoille erilaisen ja työelämälähtöisen oppimisympäristön, ja Liven opiskelijat rikastuttivat kauppakeskuksen asiakkaiden arkea kahden tapahtuman avulla.

Yhteistyö aloitettiin ystävänpäivänä 2019, jolloin Sello ja Ammattiopisto Live järjestivät kauppakeskuksessa hyvää mieltä ja toisista välittämistä henkivän Rakkaudella Live -tapahtuman. Liven opiskelijoiden järjestämästä tempauksesta oli iloa ja hyötyä niin opiskelijoille itselleen, kauppakeskukselle kuin Sellon asiakkaille. Päivän aikana Liven opiskelijat kannustivat Sellon asiakkaita ystävällisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Liven merkonomiopiskelijat jakoivat Sellon asiakkaille 1500 ilmapalloa, lisäksi asiakkaita hemmoteltiin kulttuurialojen ammattiopiskelijoiden tanssi- ja musiikkiesityksillä. Asiakkailla oli myös mahdollisuus tehdä ystävänpäiväkortteja tuntemattomille. Ystävällisiä ja kannustavia viestejä sisältävät kortit ripustettiin pyykkinarulle, josta halukkaat saivat ottaa niitä mukaansa.

Toinen Sellon ja Liven yhteistempaus järjestettiin vuoden loppupuolella 7.11. Rakkaudella Live -Tehdään yhdessä hyvää - isänpäivätapahtumassa Sellon asiakkaita ilahduttivat jälleen Liven muusikko-opiskelijoiden esitykset. Lisäksi Liven Telma-opiskelijat järjestivät halukkaille osallistavan isänpäiväkorttipajan.

Yhteistyötä myös laajemmin

Yhteistyö on jatkunut tapahtumien lisäksi myös muissa merkeissä ja Liven opiskelijat ovat avustaneet Selloa erilaisissa tehtävissä. Syksyllä 2019 Liven merkonomiopiskelijat toteuttivat Sellon asiakkaille asiakaskyselyn liittyen HSL-lippukäytäntöjen muuttumiseen. Kyselyyn vastasi 200 eri-ikäistä asiakasta.

Sellon ja Liven yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. Opiskelijat pääsevät tekemään tapahtumasuunnitteluun ja -tuotantoon liittyviä opintosuorituksiaan aidossa ja varsin hektisessä asiakasympäristössä. Kauppakeskuksessa toimiessaan opiskelijat altistuvat suorille asiakaskontakteille ja joutuvat voittamaan esiintymispelkonsa. Näihin aitoihin ja arvokkaisiin kohtaamisiin ei tarjoudu mahdollisuuksia ihan joka päivä. Yhteistyö oppilaitoksen kanssa on myös Sellolle tärkeää.

- Haluamme tarjota opiskelijoille mahdollisuuden työpaikalla oppimiseen aidossa oppimisympäristössä. Olen todella tyytyväinen, että voimme olla mukana toteuttamassa yhteiskuntavastuuta omalta osaltamme näin iloisissa merkeissä. Yhteistyö Liven kanssa on toiminut sujuvasti ja asiakkaamme ovat olleet kiinnostuneita liveläisten tempauksista, kertoo Sellon markkinointipäällikkö Sanna Kouvalainen.

Menestyksekkään vuoden jälkeen Liven ja Sellon yhteistyö laajenee ja vahvistuu vuoden 2020 aikana entisestään.

Lisätiedot:

Annika Lipponen
p. 050 557 1495
annika.lipponen@inlive.fi

Miten kuluttajan sähkölasku muuttui vuoden aikana, miksi siirtohinnat nousevat, miten sähkön tukkumarkkinahinnat kehittyvät? Tervetuloa Energiaviraston mediainfoon!

14.1.2020 klo 9.00 - 9.45. Aamiainen tarjolla klo 8.30 alkaen.
Marski by Scandic, Mannerheimintie 10, Helsinki.

- Sähkön tukkumarkkinahinnat laskivat
- Sähkön siirtohinnat nousivat - syitä ja taustaa
- Miten kuluttajan sähkölasku muuttui vuodessa?
- Sähkön toimitusvarmuus nyt - sähkön riittävyys on viime talvea tiukemmalla
- Päästöoikeuden hinnan nousun vaikutukset
- Vuonna 2019 maksetun syöttötariffituen määrä

Markkinakatsauksen esittää Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi. Tavattavissa on myös muita Energiaviraston asiantuntijoita.

Esitystä voi seurata suorana osoitteessa: https://www.apogee.fi/energiavirasto/20200104/xGh4A7

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: viestinnän asiantuntija Anu Becker, anu.becker@energiavirasto.fi, puh. 029 5050 505.

Suomen johtava talotekniikkayritys Are ostaa Climat80 Gruppenin, joka on yksi Etelä-Ruotsin johtavista talotekniikka-alan yrityksistä. Yritysoston myötä Are pystyy tarjoamaan kaikkia taloteknisiä palveluita kiinteistöjen koko elinkaarelle myös Ruotsissa, kertoo Aren toimitusjohtaja Heikki Pesu.

Talotekniikkayritys Are on panostanut pitkäjänteisesti kannattavaan kasvuun. Aren henkilömäärä ja liikevaihto yli kaksinkertaistuivat vuonna 2014 toteutetun Lemminkäinen Talotekniikka Oy:n yritysoston myötä. Are laajeni viime vuoden alussa Ruotsiin ostamalla perheomisteisen Kungälvs Rörläggerin. Climat80 Gruppenin kaupan toteuduttua Are toimii Ruotsissa 10 paikkakunnalla lähes 650 talotekniikka-alan ammattilaisen voimin ja sen liikevaihto on 111 miljoonaa euroa.

Climat80 Gruppen on talotekniikkakonserni, joka toimii Etelä-Ruotsin alueella Malmössä, Lundissa ja Helsingborgissa. Konserni työllistää 400 ammattilaista ja sen liikevaihto on noin 66 miljoonaa euroa. Yritysoston ansiosta Aren palveluvalikoima Ruotsissa laajenee putki- ja sähköosaamisen lisäksi myös ilmanvaihto-, jäähdytys- ja kiinteistöpalveluihin. Huoltopalveluiden osuus Climat80 Gruppenin liikevaihdosta on merkittävä.

– Alusta asti tavoitteenamme on ollut tarjota myös Ruotsissa kiinteistöjen koko talotekniikka aina suunnitteluvaiheesta toteutukseen, käyttöönottoon, jatkuvaan ylläpitoon sekä modernisointiin. Olemme erittäin vaikuttuneita Climat80 Gruppenin henkilöstön osaamisesta. Yhdistämällä taitomme olemme entistäkin vahvempi ja monipuolisempi toimija Ruotsin markkinoilla, Aren toimitusjohtaja Heikki Pesu kertoo.

Molempia yrityksiä yhdistää perheyrittäjyyden lisäksi pitkä, menestyksekäs historia. Climat80-konserni on yli kolmenkymmenen vuoden aikana kasvattanut yrityksensä liiketoimintaa onnistuneesti.

–Meille oli tärkeää saada omistaja, joka haluaa kehittää toimintaa pitkäjänteisesti ja sitoutuu säilyttämään toiminnallemme tyypillisen ketteryyden, sanoo Climat80 Gruppenin perustaja ja hallituksen jäsen Mats Mårtensson.

Yritys jatkaa toimintaansa itsenäisenä osana Are-konsernia. Solmittu yrityskauppa ei aiheuta henkilöstövaikutuksia tai muutoksia toimivaan johtoon. Climat80 Gruppenia johdetaan jatkossakin Ruotsista käsin.

- On hienoa jatkaa kasvua Aren siipien suojassa. Meillä on paljon yhteistä arvopohjaa ja vahva halu kehittää uutta. Uskon, että yhteistyömme ansiosta voimme vauhdittaa kasvuamme Pohjoismaissa ja tarjota henkilöstöllemme ja asiakkaillemme mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia, toteaa Climat80 AB:n toimitusjohtaja Thomas Sjöberg.

Kauppa edellyttää Ruotsin kilpailuviranomaisen hyväksyntää.

Lisätietoja:

Are Oy
Heikki Pesu, toimitusjohtaja
Tiedustelut viestintäpäällikkö Maiju Nupposen kautta
maiju.nupponen@are.fi
+358 (0)40 300 5995

Climat80 Gruppen
Mats Mårtensson, perustaja ja hallituksen jäsen
mats.martensson@climat80.se
+46 (0)40 36 34 84

Are on Suomessa perustettu perheyritys, jolla on yli sadan vuoden kokemus talotekniikasta.  Tarjoamme ratkaisuja ja palveluita kiinteistön koko elinkaarelle aina uudiskohteiden talotekniikkaurakoinnista, ylläpitoon ja huoltoon, modernisointiin ja korjausrakentamiseen. Työskentelemme tiiviisti yhdessä asiakkaidemme kanssa löytääksemme parhaat ratkaisut, oli kyseessä sitten toimisto, kauppakeskus, hotelli, sairaala, asuinkiinteistö tai teollisuuslaitos. Panostamme älykkääseen talotekniikkaan, jolla varmistamme asiakkaillemme energiatehokkaat tilat ja tilojen loppukäyttäjille miellyttävät sisäolosuhteet, kustannustehokkaasti toteutettuina. Arella on toimintaa kolmessa maassa ja yhteensä noin 3 200 työntekijää Suomessa, Ruotsissa ja Pietarin alueella Venäjällä. Koko konsernin liikevaihto on noin 450 miljoonaa euroa (pro forma) ennen Climat80 Gruppenin yritysostoa. Olemme osa Conficap-konsernia.

Climat80 on talotekniikkakonserni, joka koostuu yhdeksästä eri yhtiöstä. Konserniin kuuluvat Climat80 AB, Klimatkyl i Malmö AB, AB Stjernfeldts VVS, Lund Värme & Sanitets AB, Clifa Service AB, Climat80 Entreprenad AB, Sanpro AB, El fastighetsservice Syd AB ja KAWI Solutions AB. Konsernissa on lähes 400 työntekijää ja sen liikevaihto on noin 66 miljoonaa euroa.

Skanska rakentaa Hollolan uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen, jossa saman katon alla tulevat toimimaan terveys- ja sairaanhoitopalvelut, ikääntyvien palvelut ja kuntoutus, työikäisten perhe- ja sosiaalipalvelut sekä kuvantaminen ja laboratorio.

Sosiaali- ja terveyskeskus rakennetaan nykyisen Salpakankaan terveyskeskuksen viereen osoitteeseen Terveystie 2. Rakentamisen suunnittelu on käynnissä ja rakennustyöt voidaan aloittaa maaliskuussa 2020. Rakennuksen arvioitu valmistumisajankohta on marraskuun 2021 loppuun mennessä.

Hollolan kunta on teettänyt kohteen maanrakennustyöt, tontin putkityöt ja paikoitusalueen tukimuurin jo etukäteen, joten Skanska pystyy käynnistämään rakennustyöt viipymättä maaliskuussa 2020.

Uusi sosiaali- ja terveysasema rakennetaan kolmeen kerrokseen ja sen kokonaispinta-ala tulee olemaan yli 5 000 neliömetriä. Se korvaa nykyisen kunnan terveysaseman sekä aiemmin kunnanvirastolle sijoittuneet sosiaalitoimen tilat. Käyttäjinä tulee olemaan Hollolan kunnan ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueen asukkaita.

”Hankkeen tavoitteena on saada Hollolaan sosiaali- ja terveysasema, jossa väestön tulevat palvelutarpeet on ennakoitu asiakaslähtöisesti. Se tukee kansallisia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteita”, kertoo Hollolan Tilapalvelu Oy:n rakennuttajapäällikkö Tuomo Vesikko.

Sosiaali- ja terveysasemahankkeessa on pyritty ajanmukaiseen, synergiaa ja uusia toimintamalleja tukevaan ja tarkoituksenmukaiseen toimitilaratkaisuun. Tilankäytön joustavuus, tilaratkaisujen muunneltavuus, energiatehokkuus ja kestävyys on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa. Arkkitehtuurista on vastannut lappeenrantalainen arkkitehtuuritoimisto Ovaskainen Oy.  

Lisätietoja:

Skanska Talonrakennus Oy, tulosyksikön johtaja Jarkko Koskipalo, puh. 040 017 4077, jarkko.koskipalo[at]skanska.fi

Skanska Oy, viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puh. 050 374 3070, liisa.salmela[at]skanska.fi

Hollolan Tilapalvelu Oy, rakennuttajapäällikkö Tuomo Vesikko, puh. 044 780 1440, tuomo.vesikko[at]hollola.fi

Lastenhoitajana työskennellyt Vivian Maier kuoli köyhänä erakkona. Kuoleman jälkeen löytyneet kuvat tekivät Maierista valokuvamaailman sensaation.

Vivian Maier: Omakuva ja sen varjo
17.1.–24.5.2020

Tiedotustilaisuus torstaina 16.1.2020 kello 11–12.

Vivian Maier: October 18, New York, 1953. © Estate of Vivian Maier, Courtesy of Maloof Collection and Howard Greenberg Gallery, NY.

Vivian Maier (1926 – 2009) oli amerikkalainen valokuvaaja, jonka laaja elämäntyö on tullut kohinalla julkisuuteen hänen kuolemansa jälkeen. Maier kuvasi intohimoisesti koko aikuiselämänsä, mutta ei itse tuonut työtään esille, vaan ansaitsi elantonsa toimimalla lastenhoitajana lukuisissa perheissä New Yorkissa ja Chicagossa 1950-luvulta alkaen. Kerrotaan, että Maier saapui usein työhaastatteluihin kamera kaulassaan.

Maierin yli 100 000 kuvan arkisto löytyi sattumalta vuonna 2007 chicagolaisesta varastosta, jonka vuokria ei ollut maksettu pitkään aikaan. Elämäntyön tulo julkisuuteen muutti postuumisti Vivian Maierin tarinan ja toi hänen rikkaan perintönsä osaksi amerikkalaisen katuvalokuvauksen historiaa.

Omakuva ja sen varjo -näyttely tarjoaa arvoitukselliselle valokuvaajalle tilaisuuden kertoa kuka hän oli, miten hän koki itsensä maailmassa ja mitä hän kenties ajattelisi nyt saamastaan huomiosta.

Vivian Maierin kuvissa toistuvia teemoja ovat katuelämä, tuntemattomien ihmisten muotokuvat ja hänelle tuttu lasten maailma. Maier tallensi mielellään kuviinsa myös itsensä, joko heijastavan peilin kautta tai valokuvaajan varjona.

Vivian Maier syntyi New Yorkissa itävaltaunkarilaiselle isälle ja ranskalaiselle äidille. 24-vuotiaana Maier sai ranskalaiselta isotädiltään perintöä, jonka turvin hän myöhemmin matkusteli ja kuvasi muun muassa Filippiineillä, Intiassa, Jemenissä, Lähi-Idässä sekä Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Vivian Maierin valokuvia nähdään nyt Suomessa ensimmäistä kertaa. Näyttelyssä on esillä 83 Vivian Maierin valokuvaa sekä tämän kuvaamia kaitafilmejä vuosilta 1953–1986. Vivian Maier – The Self-portrait and It's Double -näyttelyn on tuottanut diChroma photography ja sen on kuratoinut Anne Morin.

Näyttelyn johdosta Yle Teema esittää suositun Vivian Maierin salaisuus -dokumenttielokuvan sunnuntaina 12.1. klo 13.30 ja tiistaina 14.1. klo 13.15 . Elokuva on jo nähtävillä Yle Areenassa. Elokuvan toinen ohjaaja on John Maloof, jonka kokoelmista myös näyttelyn kuvasto on peräisin. Maloofin kokoelma sisältää enemmän Maierin kuvia kuin mikään muu kokoelma.

Suomen valokuvataiteen museon kevätnäyttelyiden tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus torstaina 16.1.2019 kello 11–12.

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki.

Vivian Maier – Omakuva ja sen varjo -näyttelyn kuraattori Anne Morin on paikalla haastatteluita varten.

Ilmoittautumiset pressitilaisuuteen, haastattelupyynnöt ja lisätiedot:

Jaakko Laasanen, viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo

jaakko.laasanen@fmp.fi

040 6800 307

Näyttelyn avajaiset torstaina 16.1.2019 kello 18–20. Vapaa pääsy.

Kuvia mediakäyttöön

bit.ly/svm_kevät2020

Suomen valokuvataiteen museon kevätnäyttelyt

17.1.2020–24.5.2020

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki

ti–su 11–18, ke 11–20, ma suljettu

liput 10/5 euroa, Museokortilla ja alle 18-vuotiaille vapaa pääsy

https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/nayttelyt/tulevat

Voiko pettämisen antaa anteeksi? Mitä teen, jos lapsi on nähnyt pornoa? Miten kerron erosta lapsille? Mistä tietää, että on homo?

Väestöliitosta vastataan päivittäin ihmisten kysymyksiin, jotka voivat olla pieniä ja kepeitä tai isoja ja kipeitäkin. Kysymysten määrä kertoo valtavasta tarpeesta saada tukea ihmissuhteisiin, sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen liittyviin kysymyksiin. Suuri kiinnostus kertoo myös siitä ettei tukea välttämättä muualta saa. Ihmiset kaipaavat esimerkiksi vanhemmuuden, seksuaalisuuden ja parisuhteen tueksi asiallista ja luotettavaa tietoa sekä keskusteluapua.

Terveydenhoitajien vastaanotolla neuvolassa tai koulussa ei aina joko aika tai rohkeus riitä ottamaan mieltä painavaa asiaa puheeksi. Perheneuvolat ovat paikoin pahasti ruuhkautuneet. Maksulliset palvelut ovat monen ulottumattomissa. Kynnys kysyä neuvoa madaltuu, jos siihen tarjotaan mahdollisuus nimettömästi ja kun vastaajina ovat sote-järjestöjen asiantuntijat ja koulutetut vapaaehtoiset, eikä viranomainen.

Uusi kansalaisjärjestöjen matalan kynnyksen palvelu

Väestöliitto on yhdessä kumppanijärjestöjen kanssa avannut uuden maksuttoman palvelun osoitteessa hyväkysymys.fi. Palvelu tarjoaa tukea erilaisten, mieltä askarruttavien elämäntilanteiden pohtimiseen. Palvelua voi käyttää nimimerkin turvin. Mukana sisältöjä ja erilaisia verkkoavun muotoja on tuottamassa 36 järjestöä.

Palvelusta nuoret, aikuiset, ikäihmiset, parit ja perheet löytävät runsaasti luotettavaa tietoa eri muodoissa - on kursseja, testejä, tietoartikkeleja, videoita ja podcasteja. Monimutkaisempiin tilanteisiin tarjolla on myös keskusteluapua vaikkapa kahden kesken ammattilaisen kanssa tai vertaisryhmässä.

Palvelun on löytänyt jo puoli miljoonaa käyttäjää, vaikka se on ollut avoinna kehitysversiona vasta vuoden verran. Tarvetta siis selvästi on. Eniten tukea ja tietoa tunnutaan kaipaavan lasten kasvatuksesta, vauvan hoidosta, parisuhteen kriiseistä ja seksuaalisuudesta. Myös kahdenkeskiset ajanvarauksella ja päivystyksenä toimivat chatit asiantuntijan kanssa vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvissä huolissa ovat suosittuja. 

Järjestöillä tärkeä rooli ongelmien ehkäisyssä

Järjestöillä on pitkät perinteet erilaisista konkreettisista, matalan kynnyksen auttamisen muodoista ja siten syvä tuntemus ihmisten arjesta.

- Autamme ihmisiä löytämään erilaisiin pulmatilanteisiin tietoa ja tukea mahdollisimman varhain, etteivät asiat pääsisi monimutkaistumaan. Tuemme perheiden, lasten ja nuorten omia voimavaroja ja parhaimmilllaan voimme ehkäistä tai vähentää sote-palvelujen tarvetta, kertoo projektipäällikkö Juulia Ukkonen-Wallmeroth Väestöliitosta.

- Järjestöjen apuun luotetaan ja kokemuksemme on, että kynnys ottaa asioita puheeksi ei ole niin suuri, kuin asioidessa viranomaisten kanssa. Luottamusta vahvistaa myös ihmisten tilanteiden ymmärrys, sillä järjestöt käyttävät palvelujensa suunnittelussa ja toteutuksessa myös kokemusasiantuntijoita ja auttamistyöhön perehdytettyjä vertaisohjaajia, Juulia Ukkonen-Wallmeroth sanoo.

Matalan kynnyksen apu helpommin löydettäväksi ja kaikkiien hyödynnettäväksi

Järjestöjen palvelut ovat apua tarvitsevan näkökulmasta olleet hajallaan ja vaikeasti löydettävissä. Uusi, yhteinen palvelualusta kokoaa järjestöjen maksuttomia palveluja yhteen osoitteeseen.

- Alustan rakentaminen ja järjestöverkoston kokoaminen on ollut Väestöliitolle iso urakka. Nyt voimme kuitenkin tarjota monelle pienemmällekin järjestölle mahdollisuuden laajentaa niiden toimintaa ja tavoittaa suuremman joukon ihmisiä viemällä auttamistyötä myös verkkoon, sanoo Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta. 

- On merkittävää, että järjestöjen voimavarat sadaan laajasti eri väestöryhmien käyttöön. Järjestöjen toiminta tulee nähdä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tärkeänä osana paikallista, alueellista ja kansallista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä, Koivuranta toteaa.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Juulia Ukkonen-Wallmeroth, Väestöliitto ry p. 040 1801123

toimitusjohtaja Eija Koivuranta, Väestöliitto ry, p. 0505741775

Poimintoja suosituimmista sisällöistä:

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi
Miten lapsuuden traumat vaikuttavat ihmissuhteisiin
Missä voi tehdä sukupuolitautitestin
Synnytyksen eteneminen
Puolison uskottomuus
Neuvoja vanhemmille kun lapsi riehuu ja uhmaa