Kelassa on laaturyhmä, joka valvoo hankittujen palveluiden laatua ja julkisten varojen käyttöä.

Auditointi on yksi Kelan käyttämistä keinoista seurata asiakkaiden saamien palvelujen laatua ja julkisten varojen lainmukaista käyttöä. Kela auditoi hankkimiensa ostopalvelujen palveluntuottajia ja sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä mukana olevia. Auditoitavina on esimerkiksi kuntoutuksen ja yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajia.

Palvelujen auditoinnilla varmistetaan, että palveluntuottajan toiminta on sopimuksen ja palvelukuvauksen mukaista ja että asiakkaan palveluprosessi toteutuu sovitulla tavalla. Sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyn auditoinnilla varmistetaan lisäksi, että korvaukset on maksettu oikean suuruisina ja oikeilla perusteilla.

Auditoinnin tavoitteena on hyvä asiakaspalvelu ja sujuva korvauspalvelu. Auditoinnissa tehdyt havainnot auttavat tunnistamaan kohdat, joissa toimintaa voi parantaa. Havaintojen avulla löydetään uusia hyviä käytäntöjä. Palveluntuottajat saavat samalla itse paljon tietoa toimintansa laadusta. Osa auditoinnissa saaduista tiedoista kuuluu liikesalaisuuksien piiriin, eikä Kela luovuta niitä muille kuin auditoidulle palveluntuottajalle.

Palveluntuottajan ja Kelan välisen sopimuksen mukaisesti Kelalla on oikeus auditoida sopimukseen kuuluvaa toimintaa haluamanaan ajankohtana ja haluamallaan tavalla.

Yli sata auditointia vuosittain

Kela on auditoinut kuntoutuspalvelun tuottajia vuodesta 1998 lähtien. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluja on auditoitu vuodesta 2011 lähtien ja sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyn ja Kelan korvaamien taksimatkojen välitystoiminnan auditointeja on tehty vuodesta 2014.

Vuosittain tehdään noin 100–120 auditointia. Määrä kattaa noin 2 prosenttia ostopalveluiden ja sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyn palveluntuottajista.

Auditoitavat kohteet valitaan riskilähtöisesti ja satunnaisotannalla. Riskilähtöisyys tarkoittaa, että palveluntuottajien toiminnassa on havaittu puutteita tai asiakkailta on tullut huonoa palautetta.

Kuntoutuksen palveluntuottajien poikkeamat ovat vähentyneet

Auditoidut kuntoutuspalvelujen tuottajat ovat pääosin toimineet Kelan kanssa tekemiensä sopimusten mukaisesti. Myös toimintaympäristö – tilat, laitteet, asiakasturvallisuus, muut kuntoutujan oikeudet – on useimmiten ollut kunnossa. Kuntoutusta toteuttavilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä on ollut se ammattipätevyys, josta on sovittu ja jonka he ovat ilmoittaneet.

Useimmiten poikkeamia on ollut tekemiseen liittyvässä dokumentaatiossa, kuten kuntoutuspalautteiden sisällössä ja niiden toimittamisessa Kelaan. Kuntoutuspalautteessa palveluntuottaja kuvaa sitä, miten kuntoutujan kuntoutus on toteutunut. Palautteita käytetään esimerkiksi jatkokuntoutuksen suunnittelussa.

Auditoiduilla kuntoutuksen palveluntuottajilla on ollut keskimäärin kaksi poikkeamaa.  Noin joka kuudennella palveluntuottajalla ei ole ollut poikkeamia lainkaan.

Vahvuuksia on ollut eniten kuntoutuksen asiakaslähtöisyydessä – kuntoutujan yksilölliset tarpeet on huomioitu. Osalla palveluntuottajista vahvuus on ollut hyvä yhteistyö kuntoutujan, kuntoutujan lähipiirin ja verkostojen kanssa. Moni palveluntuottaja on panostanut laadunhallintaan sekä kattaviin työ- ja toimintaohjeisiin. Etenkin avoterapeutit ovat olleet aktiivisia henkilöstön kouluttamisessa.

Suorakorvauksissa eniten poikkeamia potilasasiakirjamerkinnöissä

Noin neljänneksellä sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyn auditoiduista palveluntuottajista ei ole havaittu yhtään poikkeamaa.

Poikkeamat ovat olleet lähinnä potilasasiakirjamerkintöjen puutteita: merkinnät ovat puuttuneet kokonaan tai niistä ei ole voitu todentaa, vastasiko toimenpide tai vastaanottokäynti tilitettyä korvausta. Eniten puutteita on ollut etävastaanottojen ja puhelimitse annettujen hoito-ohjeiden kirjaamisessa.

Näin auditoidaan

• Auditointi on järjestelmällinen, riippumaton ja dokumentoitu arviointi esimerkiksi palvelujen laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi.
• Palveluntuottajalle ilmoitetaan auditoinnin ajankohdasta etukäteen, jotta se kykenee valmistautumaan auditointiin. Auditointi tehdään palveluntuottajan tiloissa. Se aloitetaan keskustelulla, jossa kerrotaan auditoinnin tavoitteista ja toteuttamisesta.
• Auditointiin osallistuu aina palveluntuottajan edustajia ja joskus myös palveluntuottajan työntekijöitä. Palveluntuottajalla on mahdollisuus esittää kysymyksiä auditoinnista. Auditoinnissa havainnoidaan ja haastatellaan työntekijöitä sekä tutustutaan erilaisiin dokumentteihin ja prosesseihin. Auditoinnista koostetaan havainnot ja niistä keskustellaan palveluntuottajan kanssa.
• Auditointikertomukseen kirjataan keskeiset havainnot ja kehittämisehdotukset. Palveluntuottajalta pyydetään vastine havaittuihin poikkeamiin. 
• Auditoinnissa havainnot luokitellaan vakaviin tai merkittäviin poikkeamiin, lieviin poikkeamiin ja kehittämisehdotuksiin. Myös palveluntuottajan toiminnan vahvuuksia nostetaan esille.
• Vakavat tai merkittävät poikkeamat tarkoittavat palveluntuottajan toiminnan tai menettelytapojen merkittäviä puutteita, jotka poikkeavat sopimuksen tai palvelukuvauksen vaatimuksista. Lievät poikkeamat ovat asioita, joissa sopimuksen tai palvelukuvauksen vaatimukset eivät täysin vastaa toiminnalle asetettuja tai luvattuja kriteereitä.
• Vahvuuksia voivat olla hyvät käytännöt, jotka ylittävät selvästi sopimuksen tai palvelukuvauksen vaatimukset.
• Kehittämisehdotusten avulla palveluntuottajat voivat kehittää toimintaansa edelleen.
• Kela hyödyntää auditoinnissa saatuja tietoja palvelun sisällön ja laadun sekä korvaustoiminnan kehittämisessä. Lisäksi niitä hyödynnetään uusien sopimus- ja tarjousdokumenttien laatimisessa ja koulutuksissa.
• Palveluntuottajille lähetetään auditoinnin jälkeen kysely. Sen vastausprosentti on 54 %. Palveluntuottajat ovat arvioineet, että auditoinnin toteuttamistapa, selkeys ja hyöty olivat 3,8:n arvoisia (asteikolla 1–4).
• Auditointi on sijoitettu Kelan etuuspalvelujen suunnitteluyksikön laaturyhmään, koska laaturyhmä ei ole sopimuskumppani, ei ohjaa toimintaa eikä ratkaise etuuksia. Toiminnan riippumattomuus ja objektiivisuus varmistavat palveluntuottajien tasapuolisen kohtelun.

Lisätietoja medialle:

Sari Pitkämäki, ryhmäpäällikkö, etuuspalvelut
Puh. 040 706 9840, sp. sari.pitkamaki (at) kela.fi

Kvalitetsgruppen vid FPA kontrollerar kvaliteten på de tjänster som upphandlats och övervakar användningen av allmänna medel.

Kvalitetsrevision är en av de metoder som FPA använder sig av för att följa upp kvaliteten på de tjänster som kunderna får och för att övervaka att allmänna medel används i enlighet med lagen. FPA utför kvalitetsrevision hos de serviceproducenter som FPA köper tjänster av och hos dem som anslutit sig till direktersättningsförfarandet för sjukvårdsersättningar. Kvalitetsrevision utförs exempelvis hos producenter av rehabiliteringstjänster och serviceproducenter inom den privata hälso- och sjukvården.

Genom kvalitetsrevisioner av tjänsterna säkerställer FPA att serviceproducenternas verksamhet är avtalsenlig och motsvarar kraven i servicebeskrivningen och att kundens serviceprocess genomförs på överenskommet sätt. Genom kvalitetsrevisioner av direktersättningsförfarandet för sjukvårdsersättningar säkerställs också att ersättningarna har betalats ut till rätt belopp och på rätta grunder.

Målet för kvalitetsrevisionerna är god kundservice och en smidig ersättningstjänst. De observationer som görs vid kvalitetsrevisionerna gör det lättare att identifiera i vilka avseenden verksamheten kan förbättras. Med hjälp av dessa observationer går det att skapa ny god praxis. Serviceproducenterna får samtidigt själva mycket information om kvaliteten på sin verksamhet. En del av de uppgifter som kommer fram vid en kvalitetsrevision kan betraktas som affärshemligheter, och FPA lämnar inte ut dessa uppgifter till någon annan än den serviceproducent som varit föremål för kvalitetsrevisionen.

Enligt det avtal som ingås mellan serviceproducenten och FPA har FPA rätt att hur och när som helst utföra kvalitetsrevision av den verksamhet som omfattas av avtalet.

Över hundra kvalitetsrevisioner per år

FPA har utfört kvalitetsrevision hos producenter av rehabiliteringstjänster sedan 1998. Tolktjänsterna för personer med funktionsnedsättning har varit föremål för kvalitetsrevision sedan 2011 och direktersättningsförfarandet för sjukvårdsersättningar och verksamheten med förmedling av taxiresor sedan 2014.

Årligen genomförs cirka 100–120 kvalitetsrevisioner. Detta innebär att kvalitetsrevision utförs hos cirka 2 procent av de serviceproducenter som tillhandahåller köpta tjänster eller som är med i direktersättningsförfarandet för sjukvårdsersättningar.

Serviceproducenterna väljs ut för kvalitetsrevision utifrån riskbedömningar eller genom slumpmässiga urval. Kvalitetsrevision genomförs utifrån en riskbedömning då brister har upptäckts i serviceproducentens verksamhet eller då FPA har fått negativ respons från kunderna.

Minskat antal avvikelser hos producenterna av rehabiliteringstjänster

De producenter av rehabiliteringstjänster som varit föremål för kvalitetsrevision har i huvudsak följt de avtal som de har ingått med FPA. Också vad gäller verksamhetsmiljön – lokalerna, klientsäkerheten, klientens rättigheter – har det mesta varit i sin ordning. De yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården som tillhandahållit rehabiliteringen har haft den behörighet som avtalats och som de uppgett.

Flest avvikelser har förekommit i dokumentationen av det som gjorts. Det har till exempel varit fråga om avvikelser som gäller innehållet i rehabiliteringsrapporterna eller inlämnandet av rehabiliteringsrapporter till FPA. I rehabiliteringsrapporterna ska serviceproducenten beskriva hur klienternas rehabilitering har genomförts. Rapporterna används bland annat för planeringen av den fortsatta rehabiliteringen.

Hos de producenter av rehabiliteringstjänster som varit föremål för kvalitetsrevision har i genomsnitt två avvikelser konstaterats.  Hos cirka var sjätte serviceproducent förekom inte en enda avvikelse.

Bland de observerade styrkorna framträdde särskilt ett klientorienterat arbetssätt – klientens individuella behov har beaktats i rehabiliteringen. Ett gott samarbete med klienten, klientens närmaste krets och olika nätverk har varit en styrka hos en del av serviceproducenterna. Många serviceproducenter har satsat på kvalitetsledning och på omfattande anvisningar om arbetsmetoder och tillvägagångssätt. Särskilt terapeuterna inom öppenvården har varit aktiva när det gäller personalutbildning.

De flesta avvikelserna i samband med direktersättningar gällde anteckningar i journalhandlingar

Vid de kvalitetsrevisioner som genomförts hos serviceproducenter som är med i direktersättningsförfarandet för sjukvårdsersättningar observerades inga avvikelser hos cirka en fjärdedel av serviceproducenterna.

Avvikelserna har närmast gällt bristfälliga anteckningar i patientjournaler: anteckningar har saknats helt eller anteckningarna har varit så bristfälliga att det inte gått att verifiera om en viss åtgärd eller ett visst mottagningsbesök motsvarar den redovisade ersättningen. Flest brister har förekommit i registreringen av distansmottagningsbesök och vårdanvisningar som getts per telefon.

Så här genomförs kvalitetsrevisionerna

• En kvalitetsrevision är en systematisk, oberoende och dokumenterad utvärdering som syftar till att säkerställa och utveckla kvaliteten hos exempelvis tjänster.
• Tidpunkten för en kvalitetsrevision meddelas på förhand så att serviceproducenten har möjlighet att förbereda sig. Kvalitetsrevisionen utförs i serviceproducentens lokaler. Den inleds med ett samtal där serviceproducenten informeras om målen för och genomförandet av kvalitetsrevisionen.
• I kvalitetsrevisionen deltar alltid företrädare för serviceproducenten och ibland också medlemmar av serviceproducentens personal. Serviceproducenten har möjlighet att ställa frågor om kvalitetsrevisionen. Under kvalitetsrevisionen observerar och intervjuar man personalen och sätter sig in i olika dokument och processer. De observationer som gjorts vid kvalitetsrevisionen sammanställs och diskuteras med serviceproducenten.
• De viktigaste observationerna och utvecklingsförslagen antecknas i revisionsrapporten. Serviceproducenten ombes lämna in ett bemötande gällande de avvikelser som observerats. 
• Observationerna indelas i allvarliga eller betydande avvikelser, lindriga avvikelser och utvecklingsförslag. Man lyfter också fram styrkor i serviceproducentens verksamhet.
• Allvarliga eller betydande avvikelser avser sådana brister i serviceproducentens verksamhet eller förfaranden som på ett betydande sätt avviker från de krav som anges i avtalet eller servicebeskrivningen.  Det är fråga om lindriga avvikelser då de kriterier som ställts upp eller utlovats för verksamheten endast i några avseenden avviker från kraven i avtalet eller servicebeskrivningen.
• Till styrkorna hör exempelvis praxis som klart överstiger de krav som anges i avtalet eller servicebeskrivningen.
• Utvecklingsförslagen hjälper serviceproducenterna att vidareutveckla sin verksamhet.
• FPA utnyttjar de uppgifter som fås genom kvalitetsrevisionerna till att utveckla tjänsternas innehåll och kvalitet samt ersättningsverksamheten. Dessutom utnyttjas uppgifterna i samband med utbildningar och när man utarbetar avtals- och anbudshandlingar.
• Efter varje utförd kvalitetsrevision skickas en enkät till serviceproducenten. Svarsprocenten är 54 %. I serviceproducenternas bedömningar har kvalitetsrevisionerna fått vitsordet 3,8 (på en skala mellan 1 och 4) vad gäller genomförande, åskådlighet och nytta.
• Vid FPA handhas kvalitetsrevisionerna av kvalitetsgruppen vid planeringsenheten för förmånstjänster, eftersom kvalitetsgruppen inte är en avtalspart och varken styr verksamheten eller avgör förmånsärenden. Att verksamheten är oberoende och objektiv garanterar att serviceproducenterna får ett jämlikt bemötande.

Närmare information för medierna:

Sari Pitkämäki, gruppchef, förmånstjänster
Tfn  040 706 9840, e-post sari.pitkamaki (at) fpa.fi

Tuulilasinpyyhkimien kunto on autojen vuosikatsastuksessa yksi tarkastuskohteista ja kuluneet pyyhkimet on korjauskehotuksen peruste. Myös tuulilasin pesulaitteen pitää toimia moitteettomasti ja pesunestettä pitää olla riittävästi säiliössä. Useampi yhtäaikainen korjauskehotusvika voi johtaa katsastuksen hylkäämiseen.

Tuulilasinpyyhkimien suositeltu vaihtoväli on normaalikäytössä noin puoli vuotta, jonka jälkeen kumin kimmoisuus ja puhdistusominaisuudet heikkenevät. Suurin osa autoilijoista vaihdattaa pyyhkimensä kuitenkin harvemmin.

– Huollettavissa autoissa näkee ikävän usein pyyhkimiä, jotka on käytetty loppuun. Elinkaarensa päätepistettä lähestyvät pyyhkimet jättävät raitoja ja vesikalvoa lasiin. Pyyhkimet kannattaa vaihtaa viimeistään tässä vaiheessa. Jos vanhuuttaan haurastunut sulka pääsee repeytymään, sen rungon metalliosa voi aiheuttaa vaurioita myös tuulilasiin, kertoo Atoy Autohuollon Pirkkalan toimipisteen työnjohtaja Jussi Rehuttu.

Uusien autojen pyyhkimien vaihtaminen voi kysyä autoilijalta aikaa ja hermoja

– Kiinnitysmekanismit muuttuvat ja vanha koukkukiinnitys on jäämässä historiaan. Saman automerkin eri malleissa voi olla useita erilaisia kiinnitysmekanismeja. Osassa uusista autoista pyyhkimet on vaihdettavissa vain niiden varsien ollessa huoltoasennossa. Helpommalla pääseekin, kun vaihdattaa pyyhkimet auton huollon yhteydessä, toteaa Rehuttu.

Vuoden 2018 määräaikaiskatsastuksissa todettiin tuulilasiin tai sen puhdistuslaitteisiin kohdistuvia vikoja tai puutteita yhteensä noin 162 000 kappaletta. Näistä noin 152 000 oli korjauskehotuksia ja 9 900 hylkäykseen johtavia vikoja. Tuulilasin ja sen pesulaitteiden puutteita tai vikoja ei eritellä tilastoissa erikseen.



Lisätietoja:

Janne Mäki, toimitusjohtaja, Atoy Autohuolto
Puhelin: 050 351 2215 / email: janne.maki@atoy.fi 

Jami Teirikari, markkinointipäällikkö, Atoy Autohuolto
Puhelin: 040 903 0645 / email: jami.teirikari@atoy.fi 

Modernin teknologian hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä ja hyvään tietoliikenneinfraan panostaminen on kunnille ja yrityksille elintärkeää. Meillä pohjoissatakuntalaisilla hyviä tietoliikenneyhteyksiä on kattavien valokuituverkkojen ansiosta jo helppo hyödyntää. Nyt tarvitaan aktiivisuutta, on siirryttävä sanoista tekoihin.

Tietoa etsitään netistä. Ollakseen olemassa yrityksen palvelujen on oltava helposti saavutettavissa myös verkossa. Esimerkiksi mietittäessä asuinpaikan vaihtoa, uuteen paikkakuntaan tutustuminen aloitetaan jo useimmiten netistä. Millaisia palveluja kunta tarjoaa, kuinka arki muuton yhteydessä saadaan mahdollisimman nopeasti soljumaan sujuvasti? Näihin asioihin on oltava vastaukset ja tukipalvelut verkossa. Ajatus kyllä itää jo meillä Pohjois-Satakunnassakin. Tiedämme, mitä pitää tehdä, mutta käytännön toimet ovat valitettavan yksittäisiä. Vaikka pakko on paras motivaattori, on silti syytä toimia jo ennen sitä.

Teknologian kehittyminen ja hyvät tietoliikenneyhteydet mahdollistavat asioiden joustavamman tekemisen, joka puolestaan tarkoittaa kustannustehokkuutta eli selvästi säästyvää aikaa ja rahaa. Toimintojen digitalisoituessa tieto kulkee oikeassa muodossa oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja on paikasta riippumatta käytettävissä silloin, kun sitä tarvitaan.

Rahan ja ajansäästäminen ei kuitenkaan ole digitalisaation hyödyntämisen päätavoite. Tavoite on asiakkaan ja kuntalaisen tyytyväisyys oman asuinalueen palveluihin ja niiden saavutettavuuteen. Hyvä arki rakentuu toimivista palveluista ja ripauksesta elämyksiä. Lokakuussa Kankaanpäässä live streamina nähtävä Nordic Business Forum -tapahtuma on loistava esimerkki siitä, millaisia mahdollisuuksia hyvät yhteydet tarjoavat.

Muutamat työyhteisön ideoijat saattavat onnistua levittämään kehittämisintoa lähiympäristöönsä, muttei se vielä riitä. Isoissa kehitysaskelissa päätöksen tueksi tarvitaan johdon ohjaus ja koko organisaation tuki. Kehittämistyötä aloitettaessa keskeistä on muistaa syy, miksi ja kenelle toimintoja kehitetään. Merkitykselliseen tavoitteeseen ja muutosten kautta saavutettavaan hyötyyn on helpompi sitoutua kuin teknisiin muutoksiin. Muutoksen teemme me kaikki. Yhdessä.

Torsti Ruokoski

toimitusjohtaja, Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy

Viaplayn suosituimpiin alkuperäissarjoihin lukeutuvan Advokatenin toista kautta kuvataan parhaillaan Helsingissä. Ruotsalaisen dekkarikirjallisuuden tähden Jens Lapiduksen alkuperäisideaan perustuvan sarjan pääosissa jatkavat Alexander Karim ja Malin Buska. Keväästä asti Suomessa kuvatun toisen kauden ensi-ilta on Viaplayssa ensi vuonna.

Viaplayn suosituimpiin lukeutuvan alkuperäissarjan toista kautta on kuvattu kevään ja kesän aikana pääkaupunkiseudulla ja Hämeenlinnassa, josta kuvaukset siirtyvät seuraavaksi sarjan varsinaisille tapahtumapaikoille Mälmöhön ja Kööpenhaminaan.

Pääosissa jatkaa sama näyttelijäjoukko kuin ensimmäisellä kaudella, eli Alexander Karim (Tyrant, Arne Dahl) näyttelee puolustusasianajaja Frank Nordlingia, Malin Buska (A Discovery of Witches, Tyttökuningas) hänen sisartaan ja tanskalaisnäyttelijät Thomas Bo Larsen (Petos, Jahti) rikollispomo Thomas Waldmania ja Nikolaj Kopernikus (Rikos) asianajaja Sven-Erik Wiséniä.

Menestyssarjan toinen kausi jatkuu suoraan ensimmäisen kauden loppuhuipennuksesta. Frank Nordling saa murhasyytteen rikoksesta, jota hän ei tehnyt. Hän tuntee myös syyllisyyttä rikollispomon tyttären Theresen kuolemantapauksesta ja päättää aloittaa tutkinnan, joka johtaa Frankin syvälle Tanskan oikeusjärjestelmän sokkeloihin.

Sarjan ohjaajana jatkaa Geir Henning Hopland (Mustamaalattu, Lilyhammer). Hänen lisäkseen toisen kauden ohjaajana toimii Pontus Klänge (Nousuvesi, Lasse-Maijan etsivätoimisto - Stella Nostra). Kahdeksanosaisen toisen kauden käsikirjoituksesta vastaavat Charlotte Lesche (Vettä sakeampaa, Hassel) ja Karin Gidfors (Advokaten). Sarjan kansainvälisestä jakelusta vastaa Studio Canal ja sen tuottaa SF Studios. Tuottajina toimivat Ina Sohlberg ja Nicklas Wikström Nicastro. Ensi-ilta on kaikissa Pohjoismaissa ensi vuonna.

Kuvateksti: Viaplayn suosituimpiin lukeutuvan alkuperäissarja Advokatenin toisen kauden pääosissa jatkaa sama näyttelijäjoukko. Kuvassa Thomas Bo Larsen (vas.), Alexander Karim, Malin Buska ja Nikolaj Kopernikus.

Lisätietoja:

Tarja Parkkila, Head of PR, NENT Group Finland Oy

puh. 040 030 4032, tarja.parkkila@nentgroup.com

Henkilötunnuksia ja osoitetietoja on välittynyt verkkoon joistakin Tuusulan kunnassa laadituista kauppakirjaluonnoksista, jotka on julkaistu kunnan verkkosivuilla tämän hetkisten tarkistusten mukaan vuosina 2017-2018 yhteensä noin 7 kappaletta.

Asiakirjojen sisältämät henkilötiedot oli peitetty ennen asiakirjojen verkkojulkaisua, mutta henkilötietojen peittämiseen käytetty menettely ei ole ollut riittävä henkilötietojen suojaamiseksi. Tiedot ovat saattaneet joutua ulkopuolisen tietoon hakukoneen kautta tai muulla tavoin.

Henkilötietoja sisältävät asiakirjat poistettiin kunnan verkkosivuilta välittömästi, kun havainto niiden välittymisestä verkkoon tehtiin 11.9.2019. Asiakirjojen poistamisen lisäksi kunta on tehnyt pyynnön verkon hakupalveluihin kyseisten tietojen poistamiseksi hakutuloksista. Kunta on myös laatinut henkilötietojen tietoturvaloukkausta koskevan ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle. Tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutuneille henkilöille on lähetetty kirje 13.9.2019. Tietoturvapoikkeamaa on käsitelty organisaatiossa sisäisesti ja henkilöstöä on ohjeistettu oikeaoppisesta menettelytavasta henkilötietojen peittämiseen ja verkkojulkaisemiseen liittyen.

Tietoturvapoikkeamasta johtuen kunnan vanhoihin esityslistoihin ja pöytäkirjoihin ei toistaiseksi pääse vanhan järjestelmän KTWebin kautta. Tuusulan kunta käy läpi KTWebissä olevia asiakirjoja ja niiden liitteitä, koska on mahdollista, että aiemmin julkaistut tiedot sisältävät henkilötietoja.

Vuonna 2017 portaittain käyttöön otettuun asianhallintajärjestelmä CaseMin sisältämiin esityslistoihin, pöytäkirjoihin ja viranhaltijapäätöksiin pääsee jälleen tutustumaan verkossa. CaseMin sisältävät asiakirjat on käyty läpi.

Tuusulan kunnan tiedossa ei ole, että verkkoon välittyneitä henkilötietoja olisi väärinkäytetty.

Lisätiedot:

Pormestari Arto Lindberg, 040 314 3101, arto.lindberg@tuusula.fi

Kansliapäällikkö Harri Lipasti, 040 314 3003, harri.lipasti@tuusula.fi

Opetushallitus on julkaissut perusopetuksen arvioinnin tarkennetut periaatteet kommentoitaviksi verkkosivuillaan. Kehittämistyön tavoitteena on arvioinnin yhdenvertaisuuden lisääminen ja sen myötä peruskoulun tasa-arvoisuuden vahvistaminen. Kaikkia vuosiluokkia koskevia arvioinnin kansallisia linjauksia tarkennetaan osana päättöarvioinnin uudistamista.

Opetushallitus määrittelee kaikkia kuntia koskevat oppimisen arvioinnin keskeiset linjaukset opetussuunnitelman perusteissa. Yleisinä periaatteina korostuvat arvioinnin yhdenvertaisuus, suunnitelmallisuus ja johdonmukaisuus sekä arvioinnin edellyttämä avoimuus, yhteistyö ja osallisuus. Arvioinnin periaatteiden sekä oppimisen tavoitteiden tulee olla oppilaiden ja huoltajien tiedossa ymmärrettävällä tavalla ja hyvissä ajoin.

Opetushallitus on valmistellut luonnoksen uusista arviointilinjauksista yhteistyössä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Arvioinnin kehittämistyö käynnistettiin kesäkuussa 2018. Valmistelun tueksi on toteutettu useita asiantuntijoiden ja opettajien yhteisiä työpajoja yli vuoden ajan. Luonnos on kommentoitavana Opetushallituksen verkkosivuilla 16.9.–18.10.2019.

Muutoksilla poistetaan tulkinnanvaraisuutta ja tasoitetaan kuntien välisiä eroja

Arvioinnin yhdenvertaisuus on herättänyt keskustelua sekä kodeissa että opetusalan ammattilaisten keskuudessa. Nykyiset arvioinnin linjaukset on koettu liian tulkinnanvaraisiksi.

Opetushallituksen vuosina 2015–2018 toteuttamassa opetussuunnitelmauudistuksen seurannassa havaittiin myös, että arvioinnin periaatteet ja käytänteet vaihtelivat kuntien välillä. Samanlaisia tuloksia saatiin tänä vuonna julkaistuissa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointihankkeissa.

Lisäksi Opetushallitus keräsi arviointiin liittyvää palautetta ja kysymyksiä rehtoreilta, opettajilta, oppilailta ja huoltajilta verkkokyselyllä syksyllä 2018. Kyselyyn osallistui yli 13 000 vastaajaa.

Numeroarviointi aloitettaisiin vastaisuudessa neljännellä luokalla

Uutena linjauksena Opetushallitus esittää numeroarvioinnin aikaistamista siten, että se aloitettaisiin kaikkien opetuksen järjestäjien kouluissa neljännellä vuosiluokalla. Tämä on seurannan mukaan yleisin käytäntö kouluissa tällä hetkellä. Numeroarviointia voi täydentää sanallisella arvioinnilla. Vuosiluokilla 1–3 opetuksen järjestäjä päättää, antaako todistukset numeerisina vai sanallisina.

Opetushallitus on myös tarkentanut oppilaan itsearvioinnin periaatteita sekä arvioinnin dokumentoinnin velvoitteita. Todistuksista on laadittu mallit, ja todistusmerkintöjä on täsmennetty.

Opetushallitus kannustaa kouluja, opettajia, huoltajia, arvioinnin asiantuntijoita ja muita arvioinnista kiinnostuneita antamaan palautetta linjausluonnoksesta. Tavoitteena ovat sellaiset linjaukset, jotka palvelevat kouluja yhdenvertaisen arvioinnin toteuttamisessa mahdollisimman hyvin.

Linjaukset viimeistellään palautteen pohjalta marras-joulukuussa 2019, ja uudet linjaukset julkaistaan tammikuussa 2020. Paikallinen opetussuunnitelmatyö ja linjausten käyttöönotto tapahtuu kevään 2020 aikana, ja linjaukset tulevat voimaan 1.8.2020.

Opetushallitus tukee arvioinnin linjausten toimeenpanoa koulutuksella, ohjauksella ja muulla tuella.

Lisätietoja antavat

opetusneuvos Erja Vitikka, puh. 029 533 1225, erja.vitikka@oph.fi

opetusneuvos Marjo Rissanen, puh. 029 533 1776, marjo.rissanen@oph.fi

opetusneuvos Leena Nissilä, puh. 029 533 1155, leena.nissila@oph.fi

opetusneuvos Maj-Len Engelholm, puh. 029 533 1601, maj-len.engelholm@oph.fi (ruotsinkielinen koulutus)

Kommentoitava Luku 6

https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/arviointi_perusopetuksessa_muutokset_9_2019.pdf

Kommentointi verkossa

https://link.webropolsurveys.com/S/7D24EDDE27FF8263

Taustatietoa

Karvin arviointihanke: Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

https://karvi.fi/esi-ja-perusopetus/teema-ja-jarjestelmaarvioinnit/perusopetuksen-ja-lukiokoulutuksen-oppimisen-ja-osaamisen-arviointi/

Opetussuunnitelmauudistuksen seuranta

https://www.oph.fi/fi/uutiset/2019/opetussuunnitelmauudistuksen-toimeenpanoon-lisaa-tukea

*******

Principerna för bedömningen i den grundläggande utbildningen förnyas – utkastet kan kommenteras på webben

Utbildningsstyrelsen har preciserat principerna för bedömningen i den grundläggande utbildningen och kommentarer om dem tas nu emot på vår webbplats. Målet för utvecklingsarbetet är att öka likvärdigheten i bedömningen och därmed stärka jämlikheten i grundskolan. De nationella riktlinjerna för bedömningen som berör alla årskurser preciseras som en del av arbetet med att förnya slutbedömningen.

Utbildningsstyrelsen fastställer i grunderna för läroplanen riktlinjer för bedömningen av lärandet. Riktlinjerna berör alla kommuner. Allmänna principer för bedömningen är att den ska vara jämlik, systematisk och konsekvent samt att den ska grunda sig på öppenhet, samarbete och delaktighet. Eleverna och vårdnadshavarna ska i god tid informeras om principerna för bedömningen och om målen för lärandet.

Utbildningsstyrelsen har i samarbete med sakkunniga och intressegrupper utarbetat ett utkast till nya riktlinjer för bedömningen. Arbetet med att utveckla bedömningen inleddes i juni 2018. Som stöd för utvecklingsarbetet har man ordnat flera gemensamma workshoppar för sakkunniga och lärare. Utkastet kan kommenteras på Utbildningsstyrelsens webbplats 16.9–18.10.2019.

Förändringarna ska undanröja olika tolkningar och jämna ut skillnaderna i bedömningen mellan kommunerna

Likvärdigheten i bedömningen har väckt diskussion både i hemmen och bland de yrkesutbildade inom utbildningssektorn. De nuvarande riktlinjerna har upplevts vara svåra att tolka.

Då Utbildningsstyrelsen har följt upp läroplansreformen mellan 2015 och 2018 har man observerat att principerna för och förfaringssätten vid bedömningen varierar i kommunerna. Liknande resultat gav även den undersökning som Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) genomförde om bedömningen i år.

Hösten 2018 genomförde Utbildningsstyrelsen också en webbenkät med vilken man samlade in respons och frågor som berörde bedömningen. Enkäten besvarades av fler än 13 000 rektorer, lärare, elever och vårdnadshavare.

Sifferbedömning ges i fortsättningen från och med årskurs fyra

Som en ny riktlinje föreslår Utbildningsstyrelsen att sifferbedömningen inleds tidigare i den grundläggande utbildningen. Det skulle innebära att samtliga skolor skulle inleda sifferbedömningen i årskurs fyra. Av uppföljningen framgår att det här är det vanligaste förfaringssättet i skolorna för närvarande. Sifferbedömningen kan kompletteras med en verbal bedömning. I årskurserna 1–3 beslutar utbildningsanordnaren huruvida bedömningen i betygen ges med siffervitsord eller med verbala omdömen.

Utbildningsstyrelsen har även förtydligat principerna för självbedömning och skyldigheterna att dokumentera bedömningen. Man har därtill utarbetat modeller för betyg där betygsanteckningarna preciserats.

Utbildningsstyrelsen uppmuntrar skolor, lärare, vårdnadshavare, sakkunniga inom bedömning och andra intresserade att ge respons på utkastet till riktlinjerna. Målet är att riktlinjerna ska betjäna skolorna så bra som möjligt för att bedömningen ska kunna genomföras på jämlika grunder i alla skolor.

Riktlinjerna färdigställs utifrån responsen i november–december 2019 och publiceras i januari 2020. Det lokala läroplansarbetet äger rum under våren 2020 och riktlinjerna ska tas i bruk i skolorna 1.8.2020 då de träder i kraft.

Utbildningsstyrelsen stödjer implementeringen av riktlinjerna för bedömningen genom att ordna fortbildning samt genom handledning och annat stöd.

Ytterligare information ges av

undervisningsrådet Maj-Len Engelholm, tfn 029 533 1601, maj-len.engelholm@oph.fi

undervisningsrådet Erja Vitikka, tfn 029 533 1225, erja.vitikka@oph.fi

undervisningsrådet Marjo Rissanen, tfn 029 533 1776, marjo.rissanen@oph.fi

undervisningsrådet Leena Nissilä, tfn 029 533 1155, leena.nissila@oph.fi

Kapitel 6 som kommenteras

https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/bedomning_i_den_grundlaggande_utbildningen_andringar_9_2019_0.pdf

Kommentera

https://link.webropolsurveys.com/S/7D24EDDE27FF8263

Bakgrundsinformation

NCU:s projekt: Bedömningen av lärandet och kunnandet i den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen

https://karvi.fi/esi-ja-perusopetus/teema-ja-jarjestelmaarvioinnit/perusopetuksen-ja-lukiokoulutuksen-oppimisen-ja-osaamisen-arviointi/

Rovaniemen kaupungin säästö- ja uudelleenorganisointisuunnitelmista mahdollisesti aiheutuvia henkilöstövähennyksiä koskevat yt-neuvottelut päättyivät maanantaina 16.9.2019. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liisa Ansala esittää hallitukselle, että se merkitsee neuvottelujen tuloksen tiedokseen kokouksessaan 23.9. ja edellyttää yt-neuvottelujen tuloksen huomioimista talousarvion ja organisaatiouudistuksen jatkovalmistelussa.

Varsinaisesta talouden tasapainottamissuunnitelmasta päättää kaupunginvaltuusto vuoden 2020 talousarvion käsittelyn yhteydessä 11.11. Organisaatiouudistussuunnitelman toteuttamista käsittelevät toimivaltansa puitteissa kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat syksyn 2019 aikana.

Yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltyjen suunnitelmien mukaan vuonna 2020 toteutettaisiin noin 2,6 miljoonan euron henkilöstösäästöt ja yhteensä 82,5 henkilötyövuoden vähennys. Tällöin toteutuisi kaupunginhallituksen asettama 15,49 miljoonan euron kokonaissäästötavoite.

– Kaupungin heikot talousnäkymät johtuvat siitä, että verotulot ja valtionosuudet eivät riitä kasvavista palvelutarpeista johtuvien kustannusten kattamiseen. Ikävä tilanne ei ole henkilöstön syy, mutta vaikeassa tilanteessa henkilöstösäästöiltäkään ei todennäköisesti voida välttyä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liisa Ansala sanoo.

Enintään 12 irtisanotaan, tehtävämuutoksia toteutetaan eri organisaatiotasoilla
Yt-neuvotteluissa käsiteltyjen suunnitelmien mukaan vähennykset toteutettaisiin pääasiassa jättämällä täyttämättä avoimia tehtäviä (22,5 htv, säästötavoite 774 000 euroa), ulkoistamalla rakennuskunnossapito- ja kiinteistönhoitotoiminnot (50 htv, säästötavoite 500 000 euroa) ja poistamalla henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaetu (säästötavoite 558 000 euroa).

Rakennuskunnossapidon ja kiinteistönhoidon ulkoistussuunnitelman tarkempi valmistelu jatkuu. Tarkentuvia suunnitelmia tullaan vielä käsittelemään yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa yt-neuvotteluiden päättymisestä huolimatta.

Suunnitellut henkilöstövähennykset kohdistuisivat kaikille toimialoille. Taloudellisista ja tuotannollisista tai toiminnan uudelleenorganisoinnista johtuvista syistä irtisanottaisiin suunnitelmien toteutuessa enintään kaksitoista henkilöä. Irtisanomiset kohdistuisivat lähinnä johto-, hallinto- ja asiantuntijatehtäviin ja ne toteutettaisiin vuoden 2019 loppuun mennessä.

Neuvotteluissa käsiteltyihin suunnitelmiin ei sisälly lomautuksia, koska kaupunki hakee pysyviä rakenteellisia ratkaisuja lyhyen aikavälin säästöjen sijaan.

- Ennen mahdollisten irtisanomisten toteuttamista käydään läpi vapaaehtoiset eläköitymismahdollisuudet sekä viranhaltijalain ja työsopimuslain edellyttämällä tavalla mahdollisuudet tarjota kaupungin muita tehtäviä, vt. henkilöstöjohtaja Antti Määttä toteaa.

Organisaatiouudistuksen valmistelu jatkuu
Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Rovaniemellä on valmisteltu myös organisaatiomuutosta, josta on neuvoteltu yt-neuvotteluissa yhdessä

henkilöstön edustajien kanssa. Muutossuunnitelman tavoitteena on ollut, että 1) organisaatiorakenne palvelee asiakaslähtöistä, tehokasta ja taloudellista palvelujen järjestämistä, 2) luottamushenkilöorganisaatio ja viranhaltijaorganisaatio tukevat toinen toisiaan, 3) tukitoimintojen keskittämismahdollisuudet selvitetään ja että 4) kaupungin johtaminen ja esimiestyö paranevat.

Tavoitteiden pohjalta on valmisteltu muutoksia lautakunta- ja toimialarakenteeseen. Esimerkiksi aluelautakunnat lakkautettaisiin ja ne korvaisi uuden elinvoimalautakunnan alainen kylien kehittämisjaosto. Toinen merkittävä uudistus olisi uuden elinvoimapalvelujen toimialan muodostaminen nykyisistä elinvoimapalvelujen palvelualueesta ja teknisten- ja ympäristöpalvelujen toimialasta. Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä suunnitellaan organisoitavaksi uudella tavalla. Valtuusto päättää lautakuntarakenteesta hallintosäännön päivittämisen yhteydessä syksyn 2019 aikana.

Kaupunginhallitus päätti yt-neuvottelujen käynnistämisestä kesäkuussa
Kaupunginhallitus päätti yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä kokouksessaan 25.6.2019. Neuvottelut alkoivat 5.8.2019. Syynä neuvottelujen käynnistämiselle oli Rovaniemen kaupungin haastava taloudellinen tilanne.

Vuoden 2018 alijäämäksi muodostui -22,14 miljoonaa euroa. Kumulatiivinen ylijäämä kaupungin taseessa vuoden 2018 lopussa oli 45,2 miljoonaa euroa ja kuluvan vuoden muutettu talousarvio on hyväksytty -31,1 miljoonaa euroa alijäämäisenä. Alijäämäennuste vuodelle 2019 on kasvanut johtuen erityisesti lisääntyneistä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista, ennakoitua suuremmista poistoista ja verotulojen ennakoitua pienemmästä kertymästä.

Lisätiedot: 

kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liisa Ansala, liisa.ansala@rovaniemi.fi, p. 044 5777 514

vt. henkilöstöjohtaja Antti Määttä, antti.maatta@rovaniemi.fi, 040 701 3595

_________________

Pääluottamusmiesten kannanotto Rovaniemen yt -menettelyyn

Yt -neuvottelut on käyty työnantajan kanssa työnantajan laatimalla lain edellyttämällä aikataululla. Neuvottelut sujuivat avoimessa hengessä. Henkilöstön edustajat ovat neuvottelun aikana saaneet työnantajan laatiman esityksen säästötoimenpiteistä. Toimenpiteistä on käyty keskustelua, kysymyksiä esitetty ja vaihtoehtoja pohdittu.

Henkilöstön edustajat haluavat korostaa, että yt – neuvotteluun liittyvä päätöksenteko on yksinomaan työnantajan vastuulla. Tällä kannanotolla haluamme kuitenkin esittää kantamme seuraaviin asiakokonaisuuksiin, joilla on henkilöstövaikutuksia.

Henkilöstövähennykset

Toiminnan ja talouden uudistamisohjelman seurauksena kaupungin henkilöstömäärää on haluttu tarkastella ja organisaatiota virtaviivaistaa. Neuvottelujen edetessä ei tullut riittävällä tarkkuudella ilmi missä ylimääräistä resurssia olisi ja mihin toimintoihin virtaviivaistaminen tulisi kohdentaa. Henkilöstön vähentäminen lisää olemassa olevan henkilöstön kuormitusta ja vaikuttaa palveluiden laatuun sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Henkilöstön edustajat eivät hyväksy irtisanomisia.

Ulkoistukset

Työnantaja esitti neuvottelun kuluessa Tilaliikelaitoksen kiinteistönhoidon ja rakennuskunnossapidon ulkoistamista. Ulkoistaminen tulisi koskemaan n. 50 työntekijää, jotka työnantajan mukaan siirtyisivät ulkoistuksen seurauksena ulkopuoliselle palveluntarjoajalle. Neuvottelun aikana henkilöstön edustajat eivät saaneet yksityiskohtaista ja vertailukelpoista tietoa siitä mistä esitetty säästö muodostuu, vaan luvut perustuvat työnantajan mukaan arvioon. Henkilöstön edustajat pitävät ulkoistamista erittäin huonona toimenpiteenä ja ovat huolissaan mahdollisen ulkoistuksen vaikutuksista henkilöstöön sekä kiinteistöjen hoidon ja kunnossapidon toimivuuteen, laatuun ja hintaan.

Kulttuuri- ja liikuntaedun poistaminen

Työnantaja suunnittelee kulttuuri- ja liikuntaedun poistamista (180 €/v/hlö) Henkilöstön edustajat pitävät tätä erittäin huonona toimenpiteenä. Rovaniemen kaupunki ilmoittaa panostavansa työkyvyn ylläpitämiseen, edistämiseen ja työssä jaksamiseen. Kulttuuri- ja liikuntaedun poistaminen sekä henkilökunnan käytössä olleiden Levin ja Pyhätunturin mökkien jo toteutettu myynti vaikuttavat olennaisesti työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Kulttuuri- ja liikuntaetua käytetään aktiivisesti ja sillä on iso merkitys mm. tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä.

Lisätiedot:

Ismo Lahtela, Juko p. 040 740 1625

Marko Bohm, Juko p. 040 350 8796

Sini-Sisko Kilpeläinen, Juko p. 040 525 0260

Anne-Mari Juotasniemi, JHL 169 p. 040 592 9449

Tarja Aavio-Järvelä, JHL 632 p. 040 837 7689

Risto Sainio, Tehy p. 040 085 1834

Katja Juopperi, Super p. 040 356 6183

Ulla Rouvinen, Jyty p. 040 513 7395

Heli Haapala, muusikkojen liitto, p. 050 325 2119

Duo Mariina Niittymäki ja Inari Kytömäki esittää vanhoja jazzklassikkoja kauniisti tunnelmoiden pääkirjaston musiikkiosastolla tiistaina 24.9. klo 18–19.

Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin,
Merja Rostila
erikoiskirjastonhoitaja
Lappeenrannan kaupunginkirjasto
p. 040 6811874
merja.rostila@lappeenranta.fi

Tuttu joukko koossa taas!

Rakastetun ruotsalaiskomedian Solsidan – Onnea onkimassa uudet, kuudennen tuotantokauden jaksot nähdään Suomen ensi-illassa C More -suoratoistopalvelussa sunnuntaista 6.10. alkaen. Jaksoja esitetään yksi viikossa. Kuudes kausi koostuu kymmenestä jaksosta.

Edellisen kerran Alexin (Felix Herngren), Annan (Mia Skäringer), Felixin (Johan Rhenborg) ja Mickanin (Josephine Bornebusch) tarinoita seurattiin hyvin menestyneessä Solsidan-elokuvassa. Ohjelman edellinen tuotantokausi ilmestyi vuonna 2015. C Moresta löytyvät myös Solsidan aiemmat kaudet sekä Solsidan-elokuva.

Uudella kaudella Alex ja Anna ovat jälleen yhdessä, ja Annan näyttelijänura saa uutta nostetta, kun hän saa pääroolin pukudraamassa. Fredde ottaa sapattivapaata keskittyäkseen – Mickanin harmiksi – harrastuksiinsa. Ove ja Anette (Henrik Dorsin, Malin Cederbladh) puolestaan päättävät vuokrata talonsa uudella, innovatiivisella tavalla. 

Superpari Eazy ei ole Mickanin mieleen.

Tutun kuusikon seuraksi uudella kaudella liittyy pariskunta Eric ja Suzy.

Eric ja Suzy - yhteisnimeltään Eazy - on paperilla täydellinen ystäväpariskunta Freddelle ja Mickanille. He ovat fiksuja, tyylikkäitä ja sosiaalisia. Mutta Suzylla ja Mickanilla on yhteinen menneisyys: Suzy kiusasi Mickania koulussa. Nyt Mickan joutuu olemaan Suzyn kanssa jatkuvasti tekemisissä ja katsomaan, kuinka hän luovii osaksi Mickanin tuttavapiiriä.

Ericin roolissa nähdään koomikko Peter Apelgren (mm. Rouvat ryöstäjinä (Enkelstöten), Lycka till), ja Suzya näyttelee Katia Winter (mm. Sleepy Hollow, Dexter).

Solsidanin uudet jaksot on kuvattu viime keväänä. Sarjasta on tilattu yhteensä kolme uutta tuotantokautta, joista ensimmäinen nähdään siis nyt. 

Myös Solsidaniin perustuva kotimainen Onnela palaa uusin jaksoin C Morelle vielä tämän vuoden puolella. Uudet jaksot alkavat C Morella joulukuussa. Luvassa on jälleen hulvattomia ja välillä katastrofaalisiakin käänteitä keski-ikäisten ja keskionnellisten päähenkilöidemme elämässä.

Ohjelman on tuottanut yhteistyössä TV4, C More, FLX ja Jarowskij.

Kuvia löydät C More pressisivuilta.

Ohjelman kaksi ensimmäistä jaksoa on katsottavissa Clipsourcessa.

Jakso 1:

Kausi alkaa. Mickan esittelee onneaan vanhalle koulukiusaajalle. Alexin täytyy keksiä syntymäpäivälahja Annalle, joka fiilistelee elokuvasopimustaan.

Jakso 2:

Alex joutuu mukaan Wilman luokan maustemyyntiin. Freddeä uhkaavat nuoremmat työtoverit. Annan kuvaukset ovat alkaneet, mutta vastanäyttelijä ärsyttää.

Ohjeistus ja tietoa Clipsourcesta

C Moren valikoitujen sisältöjen ennakkokatselut ovat Clipsourcessa. Käy rekisteröitymässä Clipsourceen, jos et ole sitä vielä tehnyt.

•Rekisteröidy käyttämällä samaa sähköpostiosoitetta, johon sait tämän viestin.

•Rekisteröitymisen jälkeen kirjaudu sivustolta ulos ja uudelleen sisään. Kirjaudu sisään sähköpostitunnuksellasi.

•Siirry C Moren ennakkokatselusivulle täältä tai navigoi sivulle klikkaamalla sivuston oikeasta ylälaidasta Lähteet/Sources ja sen jälkeen klikkaamalla C Moren logoa

•Mikäli et näe sivulla videoita, pyydä katseluoikeutta Liity käyttäjäksi -kohdassa (sivun oikeassa reunassa) klikkaamalla Liity-nappia. Kerro samalla mille medialle työskentelet. Pyyntösi käsitellään manuaalisesti vuorokauden sisällä.

•Tarvittaessa ota yhteyttä asiantuntijoihin.

SOLSIDAN - ONNEA ONKIMASSA 6.10. alkaen C More -suoratoistopalvelussa.

Lisätiedot:

MTV, Ohjelmaviestintä: Heini Nieminen, heini.nieminen@mtv.fi, 044 351 5059

Lappeen kotiseutuyhdistys ry on kustantanut 2018 valokuvateoksen Pyhästä näkyväksi : Lappeen Marian kirkko – sukupolvien perintö Lappeen Marian kirkosta. Kirjan kuvat on ottanut Seppo Pelkonen ja artikkeleita ovat kirjoittaneet Mika Lehtola, Päikki Priha, Helena Vaari, Soile Rinno, Antti Vanhanen, Heikki Hanka ja Seppo Häkkinen.

Keskiviikkona 25.9. klo 18 Lappeen kotiseutuyhdistyksen jäsenet tulevat esittelemään teosta ja varsinkin sen upeita valokuvia Lappeenrannan pääkirjaston Tarinasaliin. Tilaisuus on osa Lappeenranta 370-vuotisjuhlavuoden tapahtumia.

Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin,
Merja Rostila
erikoiskirjastonhoitaja
Lappeenrannan kaupunginkirjasto
p. 040 6811874
merja.rostila@lappeenranta.fi

Fingridin Olkiluodon kaasuturbiinivoimalaitoksella syttyi tulipalo, josta saatiin hälytys maanantaina 16.9. kello 9:39. Palo saatiin sammutettua jo ennen kello kymmentä aamupäivällä eikä siitä syntynyt merkittävää vahinkoa, mutta palon jälkeinen siivoustyö vie aikaa joitakin päiviä.

Palon syttymissyy oli eristeisiin imeytyneen öljyn syttyminen koekäytössä. Kaasuturbiinivoimalaitos sijaitsee Olkiluodossa, mutta varsinaisen aidatun ydinvoimalaitosalueen ulkopuolella.

Voimalaitosta käytetään tarvittaessa kantaverkon häiriöreservinä sekä ydinvoimalaitoksen apusähkön syöttönä.

Tulipalosta ei aiheutunut haittaa sähköjärjestelmän käyttövarmuudelle.

Lisätietoja:
suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen, puh. 030 395 4228
voimalaitospäällikkö Harri Ollikainen, puh. 030 395 5162

Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) 120-vuotisjuhlavastaanoton yhteydessä julkistetaan Kordelinin tiedepalkinnon sekä valtakunnallisen tiedevalokuvakilpailun voittajat. Palkintojenjako järjestetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) maanantaina 23.9. klo 15.30.

TSV:n Kordelinin tiedepalkinto on suunnattu tieteelliselle seuralle tai seura-aktiiville, joka on osoittanut erityistä ansiokkuutta tiedetapahtumien järjestämisessä, avoimen julkaisemisen edistämisessä, tiedeviestinnässä tai tieteellisten seurojen toiminnan näkyväksi tekemisessä. Palkinto jaetaan vuosittain Alfred Kordelinin säätiön Tieteellisten seurain valtuuskunnan 100-vuotisrahastosta, ja palkinnon voittajan valitsee TSV:n ja Alfred Kordelinin säätiön edustajista koottu palkintolautakunta.

120-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi TSV julkisti marraskuussa 2018 valtakunnallisen tiedevalokuvakilpailun uusille, ennen julkaisemattomille tiedevalokuville. Kilpailuun lähetettiin yli 100 kuvaa, jotka edustavat eri tieteenaloja, tieteen ilmiöitä ja aineistoja. Kolme kilpailussa palkittavaa tiedevalokuvaa valitsee raati, johon kuuluvat dosentti Emilia Palonen (Tieteellisten seurain valtuuskunta), päätoimittaja Juhani Mänttäri (Suomen tiedetoimittajain liitto) ja valokuvataiteilija Raakel Kuukka. Lisäksi tilaisuudessa palkitaan yleisön suosikkikuva. Yleisö sai äänestää suosikkitiedevalokuvaansa 28 finalistikuvan joukosta, jotka raati valitsi kilpailuun osallistuneiden kuvien joukosta.

Tiedevalokuvista järjestetään näyttely Tieteiden talolla salissa 504. Mukana on yli 20 kilpailuun osallistunutta tiedevalokuvaa, mukaan luettuna kaikki palkitut kuvat. Näyttely aukeaa 24.9.2019 ja päättyy Tieteiden yönä 16.1.2020. Se on auki Tieteiden talon aukioloaikoina.

Aika: Maanantai 23.9.2019 klo 15.30–16.00.
Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki.

Lisätietoja TSV:n Kordelinin tiedepalkinnosta:

Kati Ruuth-Chappuis
TSV:n hallinnon assistentti
(09) 228 69 225 | kati.ruuth-chappuis@tsv.fi

Lisätietoa TSV:n valtakunnallisesta tiedevalokuvakilpailusta:

Jari Loisa
Tiedevalokuvakilpailun raadin sihteeri
(09) 228 69 237 | jari.loisa@tsv.fi

(På svenska se nedan / In English below)

Opiskelijaliikunnan ilo täyttää pian kampukset kautta maailman kun kansainvälinen korkeakoululiikunnan päivä (International Day of University Sport, IDUS) järjestetään perjantaina 20.9.2019.  IDUS-päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta korkeakoululiikunnan merkityksestä korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnille ympäri maailman ja kerätä opiskelijat yhteisöllisyyttä lisääviin tapahtumiin päivän aikana.

Jo neljättä kertaa vietettävä opiskelijaliikunnan juhlapäivä näkyy myös Suomen korkeakouluissa erilaisina liikunnallisina tapahtumina. Järjestäjinä toimivat niin opiskelija- ja ylioppilaskunnat, korkeakoulujen liikuntatoimet kuin opiskelijaurheiluseurat ja -yhdistykset.

IDUS on  kansainvälisen opiskelijaurheiluliitto FISU:n järjestämä ja Unescon eli Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestönsuojelema. FISU koordinoi päivän tapahtumia kansainvälisesti. Suomessa IDUS-päivää koordinoi FISU:n jäsen Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL).

Päivän tapahtumia voi seurata sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #LetsIDUS.

Ajantasaisen listauksen IDUS-päivän ja lähitulevaisuuden opiskelijaliikuntatapahtumista löydät OLL:n Facebook-sivulta.

Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry.

Lisätietoja: 

Puheenjohtaja Joonas Suikula, joonas.suikula@oll.fi, +358 44 780 0211

Viestintäasiantuntija Hannasofia Hardwick, hannasofia.hardwick@oll.fi, +358 46 921 1215

****************************************************************************************

Firar även din högskola den internationella studentidrottsdagen?

Studentidrottens glädje fyller snart campusen runt om i världen när den internationella studentidrottsdagen (International Day of University Sport, IDUS) arrangeras fredagen den 20 september 2019. Syftet med IDUS-dagen är att öka medvetenheten om högskoleidrottens betydelse för högskolestuderandenas välbefinnande runt om i världen och att samla de studerande för att delta i gemenskapliga evenemang under dagen.

Festdagen för studentidrott, som firas redan för fjärde gången, syns även i finska högskolor i form av olika idrottsevenemang. Evenemangen arrangeras av studerandekårer, studentkårer, högskolornas idrottsväsenden samt studerandenas idrottssällskap och föreningar.

IDUS organiseras av det internationella studentidrottsförbundet FISU och skyddas av Unesco, Förenta nationernas (FN) organisation för utbildning, vetenskap och kultur. FISU koordinerar dagens aktiviteter internationellt. I Finland koordineras IDUS-dagen av Studerandenas Idrottsförbund (OLL), som är medlem i FISU.

Dagens evenemang kan följas i sociala medier med hashtaggen #LetsIDUS.

För en närmare förteckning över IDUS-evenemangen och andra högskoleidrottsevenemang som arrangeras runt om i Finland under samma vecka eller inom en nära framtid, vänligen se OLL:s Facebook-sidor.

Studerandenas Idrottsförbund rf.

Ytterligare information: 

Joonas Suikula, ordförande, joonas.suikula@oll.fi, tfn +358 44 780 0211

Hannasofia Hardwick, sakkunnig inom kommunikation, hannasofia.hardwick@oll.fi, tfn +358 46 921 1215

********************************************************************************************

Does your higher education institution celebrate the international day of university sport?

The joy of student sports will soon fill campuses around the world when the International Day of University Sport (IDUS) is celebrated on Friday 20 September 2019. The IDUS day aims to raise awareness of the importance of university sports for the well-being of higher education students around the world, and to gather students to community-enhancing events during the day.

This fourth celebration of student sports will also be visible at Finnish higher education institutions as various sports events. The organisers include both student unions, university sport services and student sports clubs and associations.

IDUS is organised by the International University Sports Federation FISU and protected by Unesco, that is the United Nations (UN) Educational, Scientific and Cultural Organisation. FISU will be coordinating the day’s events internationally. In Finland, the IDUS day is coordinated by the Finnish Student Sports Federation (OLL). OLL is a member of FISU. 

You can follow the day's events on social media using the hashtag #LetsIDUS.

For a more detailed listing of IDUS events all over Finland and other university sports events that will be held this week or in the near future, please see OLL’s Facebook page.

The Finnish Student Sports Federation (OLL)

For more information, please contact: 

Joonas Suikula, OLL President, joonas.suikula@oll.fi, tel. +358 44 780 0211

Hannasofia Hardwick, Communications Specialist, hannasofia.hardwick@oll.fi, tel. +358 46 921 1215

HYVINKÄÄN KAUPUNKI TIEDOTTAA
16.9.2019

Hyvinkään kaupunki käynnistää kestävän talouden ohjelman

Hyvinkään kaupunki varautuu tasapainottamaan talouttaan tulevina vuosina ja laatii sitä varten kestävän talouden ohjelman. Työtä ohjaamaan on perustettu poliittinen ohjausryhmä. Hyvinkää, kuten moni muukin kunta on tilanteessa, jossa talouden tasapainottaminen on välttämätöntä.

Kaupungin tämän vuoden tilinpäätöksen ennustetaan olevan 21 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä johtuu pääosin kunnallisverotilitysten viiveistä sekä kasvaneista sosiaali- ja terveysmenoista. Ennusteen kehitystä seurataan seuraavassa osavuosikatsauksessa.

Seuraavan vuoden talousarvio tulee olemaan alijäämäinen, mikä merkitsee, että säästöjä tullaan tekemään usean vuoden ajanjaksolla.

-  Kaupungin taloudessa on kuitenkin sen verran liikkumavaraa, että meillä on mahdollisuus saada talous tasapainoon hallitusti, sanoo talousjohtaja Markus Peevo.

-  Talousohjelmalla etsimme yhdessä keinot, joilla varmistamme palvelujen saatavuuden jatkossa. Toteutamme tarvittavat säästöt siten, että säästöjen vaikutukset kuntalaisten arkeen ovat mahdollisimman pienet, toteaa kaupunginjohtaja Jyrki Mattila.

- Hyvinkää on ollut kasvukunta vuosikymmenten ajan ja kuuluu kehittyvään Uudenmaan alueeseen. Kestävällä taloudenhoidolla turvaamme kasvun ja elinvoiman myös jatkossa, sanoo Mattila.

Lisätietoja

Jyrki Mattila, kaupunginjohtaja, p. 040 541 9576
Markus Peevo, talousjohtaja, p. 040 155 4228

Maa- ja metsätalousministeriö myöntää hakemuksesta erityisavustuksia valtakunnallisiin ja muihin laajoihin kalatalouden edistämishankkeisiin. Tämän vuoden haussa tuetaan erityisesti luontaisen kala- ja rapukantojen monimuotoisuuden turvaamista, kalastusharrastuksen edistämistä sekä kalastuksen valvontaa.

Erityisavustuksia myönnetään valtakunnallisiin tai laajoihin kehittämis-, kokeilu-, koulutus-, selvitys- ja valistushankkeisiin, jotka edistävät kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua, toimeenpanoa, ohjaamista ja kehittämistä sekä kalastuksenvalvontaa. Hakuaika alkaa 16.9.2019 ja päättyy 4.10.2019 kello 16:15.

Avustusta voivat hakea yleishyödylliset oikeustoimikelpoiset yhteisöt. Etusijalla avustuksia myönnettäessä ovat laajasti kalastonhoitomaksun suorittaneita palvelevat hankkeet sekä kansallisen kalatiestrategian, lajikohtaisten hoito-ohjelmien ja strategioiden, vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tai kalataloushallinnon strategian tavoitteita edistävät hankkeet.

Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon myös avustuksen käyttötarkoituksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys, avustuksen tarpeellisuus hankkeen tai toiminnan laatuun, laajuuteen tai muihin tukiin nähden sekä avustuksen kilpailuneutraalisuus.

Myönnettävillä avustuksilla voidaan tukea sekä yksi- että monivuotisia hankkeita. Maa- ja metsätalousministeriö ei kuitenkaan tässä vaiheessa voi sitoutua jatkorahoitukseen, vaan tulevien vuosien avustuksista päätetään aina vuosittain. 

Avustusten tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta. 

Lisätietoja:

Roni Selén, erityisasiantuntija, 0295162462, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Hyvä median edustaja,

Lahden kaupunki järjestää Osallistuva, hyvinvoiva Lahti –seminaarin. Tilaisuuteen on kutsuttu Lahden kaupungin päättäjiä, johtoa, asiantuntijoita, osallisuus- ja hyvinvointityötä tekeviä ja muuta henkilöstä, sidosryhmiä sekä hyvinvointikuntayhtymän edustajia.

Olet lämpimästi tervetullut kuulemaan ajankohtaista paikallista ja valtakunnallista tietoa hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisestä uudistuvissa kaupungeissa. Puhujina ovat yliopistolehtori Jenni Airaksinen ja yliopistolehtori Ilari Karppi Tampereen Yliopistosta sekä tutkija Mikko Rask Helsingin yliopistosta.

Seminaarissa kuullaan myös katsaus Empaci Interreg BSR –osallistuvan budjetoinnin projektista Suomen edustajilta Lotta-Maria Sinervolta Tampereen yliopistosta sekä Jaana Loipposelta Lahden ammattikorkeakoulusta. Lisäksi tilaisuudessa esitellään Lahden osallisuus- ja vuorovaikutustyötä, osallistuvan budjetoinnin kehittämistä sekä dialogin hyödyntämistä kehittämistyössä ja päätöksenteossa.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Osallistuva, hyvinvoiva Lahti –seminaari 2019
torstaina 19.9.2019 klo 12.30 – 16.00
Lahden pääkirjaston auditorio (1 krs.), Kirkkokatu 31, 15140 Lahti

Yhteistyössä Lahden Ammattikorkeakoulu ja Tampereen Yliopisto.

ystävällisin terveisin,
Tia Mäkinen
osallisuuskoordinaattori
osallisuus ja hyvinvointipalvelut
Lahden kaupunki
p. 044 769 8695

Osallistuva, hyvinvoiva Lahti –seminaarin ohjelma

klo 12.30 Tilaisuuden avaus, hyvinvointijohtaja Mikko Komulainen, Lahden kaupunki
klo 12.35 Hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistäminen uudistuvissa kaupungeissa, yliopistolehtori Jenni Airaksinen, Tampereen Yliopisto
klo 13.05 Hyvinvointia edistävä yhdyskunta, yliopistolehtori Ilari Karppi, Tampereen Yliopisto
klo 14.35 kahvitarjoilu
klo 14.45 Osallistuvan budjetoinnin mallit Suomessa ja osallisuuden arviointi, tutkija Mikko Rask, Helsingin yliopisto
klo 15.15 Osallisuustyö ja osallistuva budjetointi Lahdessa sekä rakentavan keskustelun dialogit, vuorovaikutussuunnittelija Henrik Saari, osallisuuskoordinaattori Tia Mäkinen ja strategiasuunnittelija Olli Toivonen, Lahden kaupunki
klo 15.35 EmPaci Interreg BSR –projekti ja osallistuvan budjetoinnin edistäminen Lahdessa, yliopiston lehtori Lotta-Maria Sinervo, Tampereen yliopisto sekä lehtori Jaana Loipponen, Lahden ammattikorkeakoulu
klo 15.50 keskustelu
klo 16.00 Päätös

Saamelais-suomalaisen työryhmän näyttämöteos BATTLE yhdistää konsertin, klubi-illan, balettinäytöksen ja rap-keikan. BATTLE kiertää Utsjoelta Helsinkiin 24.-28.9.

BATTLEssa taistelee kaksi joukkuetta: rap-muusikko Ailu Valle ja ballerina Auri Ahola vastaan viulisti Terhi Paldanius ja b-boy Jimi Kettunen. Heidän mittelöään luotsaa seremoniamestari, muusikko Kevin Francett. Teos kiertää Utsjoella ja Vuotsossa koululaisnäytöksinä, sekä Inarissa, Rovaniemellä, Oulussa ja Helsingissä. Saamenmaan esitysten yhteydessä vierailee lisäksi paikallinen taiteilija: Utsjoella muusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Inarissa muusikko Heli Aikio ja Vuotsossa käsityötaiteilija Tuula-Maija Magga-Hetta.

”Saamelaiskulttuuri mielletään usein nimenomaan perinteiseksi kulttuuriksi. Kuitenkin kulttuuri elää ajassa, ja paiskaa tänä päivänä kättä niin katutaiteen, korkeakulttuurin kuin nykytaiteen kanssa. Uskon vahvasti siihen, että saamenkielillä ja saamelaiskulttuurista ammentaen voi tehdä oikeastaan kaikenlaista taidetta kaikille yleisöille”, kertoo projektia koordinoiva läänintaiteilija Auri Ahola.

BATTLE-kiertueen tavoitteena on paitsi kulttuurien, myös taiteenlajien kohtaaminen.

”Poikkitaiteellisuus on tänä päivänä jo valtavirtaa, ja eri taiteenlajeja yhdistellään ennakkoluulottomasti. Poikkikulttuuriset yhteistyöt tuntuvat sen sijaan useimmin tapahtuvan yhden taiteenlajin sisällä”, Ahola sanoo.

“BATTLEssa parasta on erilaisiin taiteenlajeihin tutustuminen: eroavaisuuksista huolimatta niissä on myös paljon samaa”, viulisti Terhi Paldanius kertoo. Rap-muusikko Ailu Valle on samoilla linjoilla: “BATTLEssa eri kentät kohtaavat ja tässä pääsee haastamaan itseään ihan uudella tavalla“.

BATTLE on osa Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurisen moninaisuuden ja liikkuvuuden kehittämisohjelmaa, joka edistää kulttuurien ja taiteenlajien rajat ylittävää yhteistyötä. Kiertue toteutetaan yhteistyössä Saamelaiskäräjien, Saamelaisen lastenkulttuurikeskus Mánnun, Utsjoen kulttuuritoimen, Inarin kulttuuritoimen, Tanssiteatteri Rimpparemmin, Oulun Musiikkijuhlien ja Helsingin keskustakirjasto Oodin kanssa.

BATTLE-kiertueen ajat ja paikat

Lisätiedot: läänintaiteilija Auri Ahola, p. 0295 330 854, auri.ahola@taike.fi

Anna mahdollisuus -hyväntekeväisyyskampanjan avulla sadat Suomessa asuvat vähävaraisten perheiden lapset ja nuoret saavat itselleen toivotun harrastusvälineen. Ensimmäistä kertaa MM2020-kumppaneiden kanssa toteutetun kampanjan lahjoitusten määrä ylitti odotukset.

Kampanja-aikana 1.8.-18.8.2019 kerättiin lasten ja nuorten harrastusvälineitä lahjoitettavaksi Hope ry:n kautta vähävaraisille perheille. Keräyspisteinä toimivat Stadiumin ja Starkin myymälät ympäri Suomea. Mukana oli yhteensä 42 liikettä. Lahjoituslavoja kertyi keskimäärin yksi myymälää kohden, lisäksi saatiin 15 ylimääräistä laatikkoa harrastusvälineitä.

Valtakunnallinen hyväntekeväisyyskampanja linkittyy ensi vuoden joulukuussa Helsingissä pelattaviin miesten salibandyn MM-kisoihin. Kampanjan takana ovat Salibandyliitto yhteistyössä vuoden 2020 kotikisojen kumppaniverkoston sekä Hope ry:n kanssa.

Liikunnan ilo kuuluu kaikille

Suomen Salibandyliiton MM-kotikisojen tapahtumajohtaja Hanne Pirkola on tyytyväinen kampanjan tuloksiin.

- Olemme iloisia, että kumppaniyritykset lähtivät todella aktiivisesti mukaan ja järjestivät eri toimenpiteitä lahjoitusten keräämisestä niiden toimittamiseen ja viestintään. Kampanja koettiin myös salibandyn harrastajien keskuudessa sydämenasiaksi. Maajoukkuepelaajat haastoivat toisia lajiharrastajia ja salibandyseuroja lahjoittamaan. Haluan koko Salibandyliiton puolesta kiittää kaikkia osapuolia sekä lahjoituksen tehneitä henkilöitä. Yhdessä saimme aikaan hyvän kierteen sekä saavutimme tärkeälle asialle laajan näkyvyyden. Liikunnan ilo kuuluu kaikille, Pirkola korostaa.

Kampanja näkyy Hope ry:n toiminnassa

Anna mahdollisuus -kampanjan yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin, että jokainen apua tarvitseva lapsi ja nuori saisi hänelle sopivan urheiluvälineen perheen taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Hope ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Hostilan mukaan kampanja näkyy positiivisesti yhdistyksen toiminnassa. Lahjoitukset on otettu hymyssä suin vastaan Hopen eri toimipisteissä. Suurinta iloa kuitenkin tuottaa kohtaamiset avuntarvitsijoiden kanssa.

- Minulle soitti pieni poika ja toivoi salibandymailaa. Oli todella koskettavaa voida antaa hänelle se ja nähdä ilo lapsen kasvoilla. Voidaan sanoa, että kampanja on hyvin onnistunut. Julkiset hyväntekeväisyyskampanjat paitsi tuovat konkreettisia lahjoituksia, ne myös tuovat tärkeän asian esiin, Hostila toteaa.

www.mahdollisuusharrastaa.fi

----

Suomen Salibandyliitto
Salibandy on Suomen nopeimmin kasvava ja kehittyvä joukkueurheilulaji. Salibandyllä ja sählyllä on Suomessa yhteensä noin 400 000 pelaajaa ja harrastajaa, joista rekisteröityneitä on noin 66 000. Me Suomen Salibandyliitossa haluamme luoda liikettä, joka synnyttää elämyksiä, hyvinvointia ja menestystä. Toimintamme perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Verkkosivut: www.salibandy.fi

Hyväntekeväisyysjärjestö Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry.
Hope on vuonna 2009 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, jonka tavoitteena on antaa kaikille lapsille tasa-arvoisemmat mahdollisuudet arkeen. Hope on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö ja se toimii 20 paikallistoimijan välityksellä eri puolilla Suomea. Verkkosivut: www.hopeyhdistys.fi

Tervetuloa telinevoimistelun MM-kilpailujen tiedotustilaisuuteen to 26.9. klo 13.30 alkaen Vierumäki Areenan volttiareenalle (os. Cookentie 8, 19110 Heinola).

Tilaisuudessa kerrotaan Stuttgartissa 4.-13.10.2019 pidettävistä telinevoimistelun MM-kilpailuista ja telinevoimistelun olympiakarsinnoista. Samalla käynnissä on miesten harjoituskilpailu, jonka päätteeksi julkistetaan miesten MM-joukkue, johon valitaan 5 voimistelijaa + varavoimistelija.

Media on tällöin tervetullut haastattelemaan ja valokuvaamaan Tokion olympialaisiin edustuspaikkaa havittelevia voimistelijoita.

Pyydämme ilmoittamaan etukäteen tiedotustilaisuuteen osallistumisesta ke 25.9. mennessä sähköpostitse media@voimistelu.fi 

Urheilijoista paikan päällä ovat:

Karsintakilpailujen jälkeen tilanne suomalaismiesten kesken on niin tasainen, että lopullinen joukkuevalinta joudutaan tekemään to 26.9. harjoituskilpailun tuloksien perusteella. Miehistä paikkaa MM-kilpailuihin tavoittelevat Oskar Kirmes (Espoon Telinetaiturit), Emil Soravuo (Espoon Telinetaiturit), Heikki Saarenketo (Jyväskylän Voimistelijat ´79), Elias Koski (Voimisteluseura Helsinki), Patrick Palmroth (Tampereen Sisu)  Robert Kirmes (Espoon Telinetaiturit) ja Eeli Mikkola (Tampereen Sisu).

Naisista paikan päällä ja Suomea MM-kilpailuissa edustavat Maija Leinonen (Suomen Taitovoimisteluklubi), Nitta Nieminen (Tampereen Voimistelijat) ja Rosanna Ojala (Tampereen Sisu).

MM-kilpailuista jaetaan miesten telinevoimistelun olympiapaikat 12 maan joukkueelle (48 voimistelijaa), 12 parhaalle ottelijalle ja jokaisen telineen kolmelle parhaalle voimistelijalle sekä naisten telinevoimistelussa olympiapaikat 9 parhaalle joukkueelle (36 voimistelijaa), 20 ottelijalle ja jokaisen telineen kolmelle parhaalle voimistelijalle.

Miesten harjoituskilpailun aikataulu to 26.9.:

klo 12-14 lämmittely
klo 14-17 harjoituskilpailu (telinekierto: hyppy, nojapuut, rekki, permanto, hevonen, renkaat)