As climate change affects all aspects of society, including education, Perho Culinary, Tourism and Business College prepared extensive Responsibility Report with the goal of modifying its training programme to meet the challenges of climate change. Today’s students are becoming ambassadors for sustainable development as they prepare to modernize businesses to meet current demands.

Perho College has adapted its education to meet the principles of responsibility and the new challenges climate change poses. Responsibility is reflected in all curriculum content. The goal is to prepare students to shape their workplace activities in a way that is sustainable in the future.

‘We will train our students as ambassadors in sustainable development and measure the impact on the future through our carbon handprint’, says Juha Ojajärvi, Principal of Perho College.

Perho College has commissioned a comprehensive Corporate Responsibility Report for the academic years 2017–2019. The sustainability report, which was undertaken in accordance with international standards as a Global Reporting Initiative (GRI), was produced by EcoReal Oy, an expert in sustainability. The purpose of the report is to help deepen Perho’s work in all areas of responsibility: environmental, social and governance.

Perho is a vocational college located in Helsinki, Finland, with approximately 1,600 students studying business, tourism and culinary arts. In particular, the tourism and food industries have important roles to play in combating climate change. Globally, tourism accounts for about 8% of carbon dioxide (CO2) emissions, according to the World Tourism Organization and the tourism industry is growing at around 3–4% per year worldwide. This growth is also evident in Finland, where the number of tourists has increased for several years in a row, according to Statistics Finland.

Thus, as tourism increases, there will be a concomitant rise in CO2 emissions, which will have a significant negative impact on climate change.

‘We need to be able to serve the tourism industry and run restaurants with radically lower carbon emissions in the future. In fact, all educational institutions should have a similar responsibility programme as climate change will affect every industry’, says Lotta Partanen, a sustainability expert at EcoReal.

Today, Perho’s qualifications include studies in sustainable development, and teachers are making efforts to integrate sustainable development through innovative learning environments.

‘Sustainability has been at the heart of our study programmes since the establishment of the college. We have been a pioneer in areas such as responsible tourism and sustainable gastronomy. We have also always included our students in the further development of sustainability in education. The report wraps up our work in one package and makes it measurable according to international standards’, says Ojajärvi.

Perho’s responsibility work was divided into four different themes: education in sustainable practices, respect for the environment, staff well-being and a balanced economy.

One of Perho’s most visible achievements in responsibility is the Green City Farm (www.greencityfarm.fi), which was implemented after a group of students presented the idea to their teachers. Perho has also created a sustainable gastronomy centre of excellence (www.kestavagastronomia.fi). In addition, Perho organizes the highly acclaimed annual Sustainable Gastronomy Summit. This year, it will be organized in September 2019 with the theme of delicious and climate-friendly local food for active people.

The GRI Responsibility Report brings together the work that has been done, the goals that have been achieved and an ambitious plan for future development.

‘We strive to show how our customers have worked hard to meet goals in responsibility and practical instruction on how they can develop their businesses to be even more responsible’, Partanen says.

The education sector has a significant impact on the future.

‘As students bring their knowledge of sustainable development to their future workplaces, more and more businesses and communities are adopting more responsible and climate-friendly practices. The climate benefits of teaching can thus be measured as the carbon handprint’, says Partanen.

Carbon handprint is an indication of climate change mitigation potential. It describes the CO2 emission reduction in a customer’s activities that occurs when the customer replaces a baseline solution with a handprint solution.

The results of the Perho College GRI Report and the report itself can be found here: link

The English summary of the report can be found here >>

Further information:

Juha Ojajärvi
CEO, Principal Rehtori
Phone: + 358 40 093 9269
Email: juha.ojajarvi@perho.fi
Perho Culinary, Tourism and Business College

Lotta Partanen
Senior Consultant, Sustainability and GRI reports
Phone: +358 50 554 4967
Email: lotta.partanen@ecoreal.fi
EcoReal Oy

Suomalaisen tekstiilivuokrauspalveluja tuottavan perheyhtiön Lindström Oy:n tytäryhtiö Lindström OÜ on ostanut virolaisen Tallinna Pesumaja OÜ:n. Yritysoston ansiosta Lindströmin hotellitekstiilien vuokrauspalveluja käyttävien asiakkaiden määrä kasvaa ja palveluntarjonta paranee myös terveydenhuoltoalan asiakkaille Virossa.

”Etsimme jatkuvasti mahdollisuuksia liiketoimintamme kasvattamiseen myös yritysostojen kautta. Tallinna Pesumaja OÜ mahdollistaa entistäkin paremman palvelun hotelliasiakkaillemme ja laajentaa palveluntarjontaamme Virossa terveydenhuoltoalan asiakkaille”, sanoo Lindström-konsernin toimitusjohtaja Juha Laurio. 

Tallinna Pesumaja on tarjonnut laadukkaita tekstiilipalveluja hotelli- ja ravintola-alalle sekä terveydenhuoltoalalle yli 20 vuoden ajan. Yrityksellä on tällä hetkellä yli 50 työntekijää. Yritysoston myötä Lindström työllistää Virossa lähes 200 henkilöä.

”Lindströmillä on jo merkittävää terveydenhuoltoalan osaamista Viron ulkopuolella ja yritysoston ansiosta meillä on alan osaamista nyt myös Virossa. Työ- ja liinavaatteiden lisäksi sairaalat käyttävät ympäristöystävällistä ja hygieenistä käsipyyhepalveluamme”, Lindström Viron toimitusjohtaja Kadrian Jaagund kertoo. 

Tallinna Pesumajan osto ei tuo mukanaan merkittäviä muutoksia kummankaan yrityksen työntekijöille tai asiakkaille – kaikki prosessit jatkuvat toistaiseksi ennallaan. 

”Voimme tarjota asiakkaillemme ja työntekijöillemme nyt suurinta mahdollista hyötyä innovatiivisten palveluiden, uusien kokemusten ja uranäkymien muodossa”, Kadrian Jaagund kertoo.

Sopimus allekirjoitettiin 5. syyskuuta 2019. Sopimusehtojen mukaisesti kaupan arvoa ei julkaista.

Lisätietoja:

Juha Laurio
toimitusjohtaja
Lindström-konserni
juha.laurio@lindstromgroup.com 
p. 0405016299

Petteri Puumalainen (43) on nimitetty Conficap Oy:n kiinteistöpäälliköksi 16.9.2019 alkaen. Hänen vastuualueenaan on Conficapin logistiikkakiinteistöjen hallinta ja vuokraus. Tehtävässään Puumalainen raportoi kiinteistöjohtaja Atte Köykälle.

Puumalainen siirtyy Conficapiin sen tytäryhtiö Are Oy:stä, jossa hän on toiminut asiakkuuspäällikkönä, lvi-asiantuntijana, työnjohtajana ja asentajana vuodesta 2003 lähtien. Tätä ennen Puumalainen on toiminut kiinteistöhuollon tehtävissä muun muassa ISS Palveluissa ja SOL Palveluissa.

”Are ja sen emoyhtiö Conficap tarjoavat pitkäjänteisiä uramahdollisuuksia, ja kiinteistöpäällikkönä pääsen hyödyntämään aiempaa kokemustani konsernista. Viimeisen vuoden aikana Conficap on panostanut vahvasti logistiikka- ja toimistokiinteistöjen kehitykseen. Omassa tehtävässäni keskityn nyt erityisesti Tikkurilan ja Herttoniemen logistiikkakiinteistöjen kehittämiseen ja tyhjien tilojen vuokraustoimintaan”, Puumalainen kertoo.  

”Petteri Puumalainen tuli Arella tunnetuksi kiinteistöt hyvin tuntevana ja asiakkaan tarpeita kuuntelevana ammattilaisena, jolla on kaikki valmiudet tuottaa asiakkaille heidän yritystoimintaansa tukevat tilat ja olosuhteet. Petterin pitkä kokemus ja monipuolinen asiantuntemus vahvistavat kasvavaa kiinteistöliiketoimintaamme, ja odotan yhteistyötämme innolla”, sanoo Conficapin kiinteistöjohtaja Atte Köykkä.

Lisätiedot: 

Atte Köykkä, kiinteistöjohtaja, Conficap Oy, puh. 040 821 1043, atte.koykka@conficap.com
Petteri Puumalainen, kiinteistöpäällikkö, Conficap Oy, puh. 050 522 8783, petteri.puumalainen@conficap.com  

Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) publicerar över 2000 historiska porträttbilder ur Svenska Teaterns arkiv på arkiv-, bibliotek- och museisektorns nationella söktjänst Finna. Bilderna blir därmed fritt tillgängliga för användning.

Personporträtten i Svenska Teaterns arkiv består av både roll- och privatporträtt på främst inhemska och svenska skådespelare, operasångare och teaterchefer. Majoriteten av bilderna är från tidsperioden 1860–1900, medan de nyaste fotona är från 1960-talet. I samlingen förekommer också porträtt på en del utländska skådespelare och artister, som i vissa fall även har uppträtt i Finland.

– Porträtten är vackra och väldigt populära bland våra kunder, berättar arkivarie Mirva Virtanen vid SLS arkiv. Skådespelarna poserar ofta dramatiskt och iförda praktfulla scenkläder.

– Det har länge varit en vilja och ett mål för Svenska Teatern att vårt rika arkiv och långvariga historia någon dag skulle bli lätt tillgängliga också för allmänheten. Bilderna är en skatt och en viktig del av Svenska Teaterns själ. Vi är väldigt glada att Svenska litteratursällskapet möjliggjort detta, säger teaterns informatör David Lindström. 

Svenska Teaterns porträttsamling finns på sls.finna.fi.
För bilderna gäller användarlicensen Creative Commons Attribution 4.0 Internationell (CC BY 4.0)

För mer information kontakta
Mirva Virtanen, arkivarie
Svenska litteratursällskapet i Finland
09 618 77 267
mirva.virtanen@sls.fi

Kotimaisen freelance-tanssikentän merkittävin tuotantotaho ja työllistäjä, Zodiak – Uuden tanssin keskus, on päivittänyt tuotantomalliaan. Tänään avautuneessa avoimessa haussa haetaan ehdotuksia kolmeen tuotantokategoriaan.

- Tanssin kenttä on kokenut viime vuosikymmenen aikana voimakkaita muutoksia. Zodiak haluaa luoda mahdollisuuksia suomalaisen nykytanssin vahvalle tulevaisuudelle tarjoamalla taiteilijoille erilaisiin tarpeisiin vastaavia tukimuotoja, toteaa Zodiakin toiminnanjohtaja Ari Tenhula.

Zodiakin tuotantokategoriat ovat jatkossa residenssituki Zodiak Laboratory, aiempaa osatuotantomallia pääosin vastaava Zodiak CoProduction sekä uusi, pitkäkestoisemman tuen kohti suurimuotoisempia teoksia tarjoava Zodiak CoCommission.

- Haluamme uuden CoCommission-tukimuodon myötä viedä isompien näyttämöiden nykytanssiajattelun seuraavalle vuosikymmenelle, kertoo Harri Kuorelahti, Zodiakin taiteellinen johtaja.

- Olen taiteellisena johtajana pitänyt tärkeänä, että Zodiak esittelee jatkuvasti uusia ja nuoria tekijöitä, mutta että myös tuemme joidenkin taiteilijoiden uraa pitkäjänteisemmin. Uusi tuotantomalli mahdollistaa tämän entistä paremmin, Kuorelahti jatkaa. 

Zodiak toimii jatkossakin ohjelmistoon valittavien esitysten ja konseptien osatuottajana. 

- Tiedostamme hyvin, että tuotantomallimme uudistus ei ratkaise Suomen freelance-tanssikentän tuotannollis-taloudellisia ongelmia kokonaan. Se mitä tarvittaisiin olisi lisärahaa tanssikentän tuotantoihin, ja Helsinkiin yksi tai kaksi uutta tuotantoalustaa, Ari Tenhula sanoo painokkaasti.

Zodiakin avoimeen hakuun tulee vuosittain 100–120 ehdotusta uusiksi kotimaisiksi nykytanssiteoksiksi. Zodiak pystyy vuosittain toteuttamaan noin 10 kantaesitystä.

Lisätiedot:
Tiedottaja Piia Ahonen, piia.ahonen@zodiak.fi, puh. 044 971 6344

Zodiakin tuotantohakuilmoitus

Uusi Basis-Line -paloturvakaappi on turvallinen ja toimiva vaihtoehto tulenarkojen aineiden säilytykseen. Lasiovien ansiosta kaapin sisältö on hyvin näkyvillä, joka on etu etenkin myymäläkäytössä. Kaapissa on ulosvedettävät valuma-altaat ja sen koko tilavuus on hyödynnettävissä tehokkaasti ja tilaa säästävästi.

- Aerosoleja, liimoja, lakkoja ja muita palovaarallisia aineita säilytettäessä on aina olemassa tulipalon tai räjähdyksen riski. Varautuminen ennalta näihin riskeihin on avain seurausten minimointiin, sanoo DENIOS Finlandin avainasiakaspäällikkö Juha Porraskorpi.

Korkeimpien standardien mukaista varastointia

Basis-Line-paloturvakaappi, jolle taataan 30 minuutin palonkestävyys, mahdollistaa helposti syttyvien kemikaalien turvallisen säilytyksen SS-EN 14470-1 standardin mukaisesti. Kaappi täyttää myös MSB:n (Ruotsin pelastuspalveluviranomainen) viimeisimmät palovaarallisten nesteiden ja kaasujen varastointia koskevat suositukset (v. 2014). Standardin SS-EN 14470-1 turvallisuusvaatimukset ovat markkinoiden tiukimmat.

- Palovaarallisten aineiden käsittely sekä varastointi edellyttää toiminnanharjoittajalta riittäviä toimenpiteitä tulipalojen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja rajoittamiseksi. Kaappimme mahdollistavat viranomaisten ja vakuutusyhtiöiden vaatimukset täyttävän palavien kemikaalien varastoinnin, toteaa Porraskorpi.

Riskin aiheuttavat kemikaalihöyryt kuriin riittävällä ilmanvaihdolla

Paloturvakaapissa on ilmanvaihtojärjestelmään yhdistettävä yläpuolinen poistoilmaliitäntä (Ø 75 mm), joka takaa turvallisuuden myös niin sanotusti aktiivisessa varastoinnissa. Kaapit soveltuvat myös ilman koneellista ilmanvaihtoa tapahtuvaan varastointiin sillä edellytyksellä, että tuotepakkaukset ovat avaamattomia eivätkä kemikaalisisällöt muodosta höyryjä. Tällöin puhutaan passiivisesta varastoinnista.

Kevyttoimiset ovet pysyvät auki missä tahansa kulmassa ja sulkeutuvat automaattisesti tulipalon sattuessa. Luvattoman käytön estämiseksi kaapin ovi voidaan lukita lukitusjärjestelmien kanssa yhteensopivalla profiilisylinterilukolla. Kaappi voidaan lisäksi varustaa siirtämistä helpottavalla sokkelilla.

Valokuvaaja Jyri Pitkänen ja kirjailija Eveliina Talvitie halusivat tutkia kehitysvammaisten lasten ja heidän perheidensä arkitodellisuutta. Syntyi taideprojekti Erilaiset, joka vei kaksikon monenlaisiin koteihin Pohjolassa, muualla Euroopassa, Venäjällä ja Afrikassa. Kyläilyjen kuvat ja tarinat on koottu kirjaksi Erilaiset (Maahenki 2019), joka julkaistaan samanaikaisesti englanninkielisenä (The Different).

Erilaiset raivaa tietä sellaisen vähemmistön näkökulmalle, joka hyvin usein puuttuu. Tarinoiden ja kuvien kiehtova kudelma paljastaa eroja ja kaikille yhteistä, mutta esittää myös kysymyksiä. Pitääkö normista poikkeavan sopeutua yhteiskuntaan vai yhteiskunnan erilaisuuteen? Voisiko erilaisuuksia kunnioittava käsitys ihmisarvosta olla jotain kaikille yhteistä erilaisista kulttuureista ja uskomuksista riippumatta?

Tallinnan Dokfoto Keskuksessa avautuu Erilaiset-projektista kertova näyttely Catch me 13. syyskuuta. Näyttely on avoinna kaksi kuukautta. Dokfoto Keskus on Viron merkittävin dokumentaarisen valokuvan galleria, joka sijaitsee Tallinnan luovan kaupungin keskittymässä, Telliskivellä.

Jyri Pitkänen (s. 1979 Helsinki, Suomi) on valokuvaaja, kuvataiteilija ja dokumentaristi, joka on käsitellyt töissään muun muassa yhteiskunnan marginaaliryhmiä, kulutusyhteiskuntaa, omaa perhettään ja suhdettaan uskoon. Pitkänen on toiminut myös valokuvauksen opettajana ja kehitysvammaisten nuorten taideohjaajana.

Eveliina Talvitie (s. 1970 Pori, Suomi) on toimittaja ja kirjailija, joka tunnetaan feministisistä tietokirjoistaan. Kesällä 2019 hän julkaisi esikoisromaaninsa. Aiemmin Talvitie on työskennellyt uutistoimittajana, tv-juontajana sekä yhteiskuntasuhdepäällikkönä.

Lisätietoja tekijöiltä: Jyri Pitkänen: +358 44 329 0879, jyri@erilaiset.fi Eveliina Talvitie: +358 400 188 601, eveliina@erilaiset.fi

Lisätietoa kirjassa esiintyviltä perheiltä: Pia Kukkasniemi, Pori: +358 40 539 5772, piakukkasniemi@yahoo.com Nina Halonen-Malliarakis, Helsinki: +358 050 353 2906, halonenmalliarakis@icloud.com Liis Türbsal, Väike-Maarja, Viro: +372 5192 5410, liis.niinemets@hotmail.com

Lisätietoa projektissa mukana olevilta asiantuntijoilta: Professori Simo Vehmas, Tukholman yliopisto: simo.vehmas@specped.su.se Yliopistonlehtori Johanna Lampinen, Oulun yliopisto: johanna.lampinen@oulu.fi

Arvostelukappaleiden tilaukset: maahenki@msl.fi

Myynti: Ulla Sarviala: 050 560 45 44, ulla.sarviala@maahenki.fi

Kustantaja, toimitusjohtaja Johanna Korhonen: 040 510 59 06, johanna.korhonen@maahenki.fi

Palvelualojen työnantajat Palta muistuttaa hallitusta budjettiriihen kynnyksellä palveluyritysten mahdollisuuksista kasvaa ja työllistää. Mikäli työvoimavaltaisen palvelusektorin toimintaedellytyksiä ei paranneta, jää hallituksen työllisyystavoite vain haaveeksi.

- Yksityisiin palveluihin on 2000-luvun aikana tullut yli 300 000 työllistä lisää, samoin viime hallituskauden uudet työpaikat syntyivät pääosin palvelualoille. On selvää, ettei hallitus pysty saavuttamaan työllisyystavoitetta ilman yksityisten palvelujen kasvua, johtaja Tatu Rauhamäki Paltasta toteaa.

Hallitusohjelma nojaa vahvasti työllisyyden nostoon lyhyessä ajassa: tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste ja vähintään 60 000 uutta työllistä. Palvelualoilla onkin edelleen parhaat mahdollisuudet tarjota työtä yhä useammalle suomalaiselle.

- Paltan palvelulupauksen mukaisesti palvelualojen työllistäminen ja kasvu jatkuvat yli suhdanteiden, kunhan kasvun edellytyksistä huolehditaan.

Palta lähettääkin ensimmäistä budjettiriihtään aloittavalle hallitukselle seuraavia terveisiä:

Energiaverotuksen uudistus alulle datakeskuksista

Suomen sähköistymistä tulee nopeuttaa päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä vaatii muutoksia energiaverotukseen. Sähköveron taso on oltava sama kaikilla yrityksillä. Nykyisin palveluyritykset maksavat moninkertaista sähköveroa teollisuuteen verrattuna.

Ensi töikseen hallituksen tulee budjettiriihessä toteuttaa hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan pienemmät, alle viiden megawatin datakeskukset siirretään alempaan sähköveroluokkaan.

TKI- ja korkeakoulurahoitus tukemaan uudistumista ja työllisyyttä  

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tukevaa pysyväis- ja kertaluontoista Business Finlandin myöntämää innovaatiorahoitusta on lisättävä vähintään hallitusohjelman kirjausten mukaisesti. Rahoituksella on vauhditettava yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. Ilman lisäpanostuksia ja sen ohjaamista siten, että yritysten omat tutkimus- ja kehittämispanostukset kasvavat, ei voida saavuttaa hallitusohjelman neljän prosentin BKT -tavoitetta tutkimus- ja kehittämismenojen osalta.

Korkeakouluihin tarvitaan lisää nopeaa, yritysten tarpeita ja elinikäistä oppimista tukevaa koulutusta sekä nykyistä vahvemmat kannusteet yrityslähtöisten opintokokonaisuuksien tarjoamiseen. Rahoitusta kohdennettaessa tulee huomioida erityisesti jatkuvan oppimisen tarpeet.  

Tulevaisuusinvestointeja kohdennettava liikenneinfraan

Kunnossa oleva ja kattava liikenneverkko on perusedellytys elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimintaedellytyksille. Hallitusohjelmassa liikenneverkkomme peruskunnossapito saikin ansaitsemaansa huomiota. LVM esitti omassa budjettiesityksessään perusväylänpidon nykyrahoitukseen 334 miljoonan euron lisäystä sekä toimia mm. suurten raideliikennehankkeiden edistämiseksi. Hallituksen tulee turvata nämä budjetissaan.

Uusiin väyläinvestointeihin tarvitaan lisää rahoitusta. Valtionyhtiöiden myynnistä saatuja tuloja ei tule käyttää uusien pysyvien menojen lisäämiseen vaan kasvua edistäviin liikenneinvestointeihin, joita ovat mm. Väyläviraston keskeisiksi linjaamat rata-, tie- ja vesiväylähankkeet.

Lisätietoja:

Tatu Rauhamäki, puh. 050 521 2907
Elinkeinopolitiikan johtaja, Palvelualojen työnantajat Palta
etunimi.sukunimi@palta.fi

Jackyn syyskuun uutuusvanukkaat Suklaa Brownie ja Suolainen kinuski hurmaavat uusilla makuyhdistelmillä ja tutulla samettisen sileällä rakenteella.

Jackyn uutuudet vastaavat suomalaisiin makutrendeihin: suklaiset maut ovat vanukkaissa suomalaisten suosikkeja vuodesta toiseen, ja suolaisen ja makean yhdistelmä on noussut viime vuosina kovasti niin herkuttelutuotteissa, leivonnassa kuin ruoanlaitossakin. Uusissa vanukkaissa on aikuisten toivoma hieman vähemmän makea maku, täyteläisen sileää koostumusta unohtamatta.

"Halusimme tuoda nostalgisen ja suomalaisille tutun Jacky Makupala -vanukkaan rinnalle aikuisempaan makuun kehitellyn vanukassarjan. Suolainen kinuski ja Suklaa brownie ovat tuttuja, yhä suositumpia makuja esimerkiksi jäätelöissä ja kekseissä, ja kuluttajatutkimuksemme mukaan näitä makuja toivottiin eniten myös vanukkaisiin”, kertoo Jackyn markkinoinnista vastaava Mari Johtela.

Uutuusvanukkaat on pakattu 140 g pikariin, joka on hieman suurempi kuin Jacky Makupalan pikari ja hyvä koko aikuisten herkutteluvanukkaalle.

”Jackyn nykyvalikoimassa ei ollut nuorisolle tai etenkään aikuisille suunnattuja tuotteita, vaikka toki hekin syövät Jacky Makupala -vanukkaita. Halusimme kuitenkin kehittää aikuisille oman tuotteen, jonka he kokisivat enemmän omakseen maun, pakkauksen ja designin osalta”, Johtela jatkaa.

Jacky Makupala -vanukkaat ovat olleet suomalaisten suosikkeja jo neljän vuosikymmenen ajan. Ensimmäiset Jacky-tuotteet lanseerattiin vuonna 1970, joten Jacky täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Kaikki Jackyn tuotteet on valmistettu hyvällä maulla tuoreesta maidosta ja ilman säilöntäaineita.

Tuotetiedot:

Jacky Suklaabrownievanukas 140 g

Jacky Suolainen kinuskivanukas 140 g

Lisätietoja ja tiedustelut:

Jacky: http://www.jacky.fi

Mari Johtela, markkinointipäällikkö, Orkla Suomi: mari.johtela@orkla.fi

Asumisen ympärillä tapahtuu ennennäkemättömiä muutoksia. Eivätkä ne ole vain hyviä. Asuntojen arvo laskee monilla paikkakunnilla ja investointina se näyttää olevan varma ainoastaan suurissa kaupungeissa. Vanhojen asunto-osakeyhtiöiden kohdalla on ennustettu jopa tilannetta, jossa asunnoista pyritään eroon jopa antamalla niitä ilmaiseksi pois, koska kustannukset nousevat ja esimerkiksi korjausrahoituksen saaminen vaikeutuu.

Rahoitustarkastus tiukensi hiljattain rakennuslainan ehtoja, joka vaikeutti monen perheen osalta lainansaantia. Lainakaton pieneneminen 85 prosenttiin tarkoittaa suurempaa omavastuuosuutta. Väestön vähenemisestä kärsivillä paikkakunnilla ehdot voivat olla jo kohtuuttomat, jos ajatellaan nuoria elämäänsä rakentavia perheitä.

Turvallisesti vuokralla

Samaan aikaan on nuorten suhde omistamiseen muuttunut. Enää ei haluta sitoutua omistusasuntoon. Vuokra-asunto on helppo ja turvallinen vaihtoehto. Vuokraamisen negatiivinen puoli on asumisen hinta. Asuntosijoittaja luonnollisesti haluaa saada tuottoa investoinnilleen. Tämä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että vuokrahinta muodostuu rahoitus- ja ylläpitokuluista (tai yhtiövastike) lisättynä omistajan haluamalla katteella. Koska riski on omistajalla, hän myös laskee katteen investoinnille. Vuokra-asuminen on siis turvallinen vaihtoehto, mutta myös kallein.

Laskin esimerkin Rovaniemellä uudehkon asunnon ilmoitetun vuokran ja vastaavan asunnon myyntihinnan mukaan. 47,5 m2 asunnon vuokra 765 €/kk ja samassa korttelissa myynnissä olevan asunnon rahoituskulut ja yhtiövastike yhteensä 704 €/kk. Tämä suhde heijastaa aika hyvin hinnan muodostumista yleisesti. Kate on siis noin 8 %. Vuokravakuus on esimerkissä tyypillinen yhden kuukauden vuokra (0,5 % asunnon hinnasta). Vuokralainen siis maksaa siitä, että hän ei ole vastuussa asunnosta muuten kuin vuokrasopimuksessa määritellyllä tavalla ja hän nauttii vuokralaisen oikeuksista. Eroon pääsee, kun ilmoittaa lähtevänsä. Vakuus palautetaan lähtiessä, eikä kukaan muuta odotakaan.

Asumisosuuskunta – omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto

Omistusasumisen ja vuokra-asumisen välillä on ASO -asuntojen lisäksi myös vähemmän tunnettu vaihtoehto, asumisosuuskunta. Asumisosuuskunta on asumisen malli, jossa vuokralainen on osuuskunnan jäsen, joka maksaa vuokraa itselleen ja on mukana määrittämässä vuokraa. Asumisosuuskunnan perustaminen tapahtuu ryhmärakennuttamisena.

Esimerkkilaskelman kohteet ovat ns. gryndauskohteita, jossa rakennuttajayhtiö ottaa kaikki riskit ja vastuut rakennuttamisesta. Tämä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että yhtiö myös haluaa tälle riskille katteen. Ryhmärakennuttamisen ja gryndausasunnon ostamisen hintaero voi olla jopa 20 %. Jopa hartiapankkirakentajilla on vaikeuksia päästä ryhmärakennuttamisen kustannuksiin.

Osuuskuntamallissa rakennettavat rakennukset ovat asumisosuuskunnan omistamia. Osuuskunta hakee rahoituksen ja vakuudet, jolla rakentaminen toteutetaan. Jäsen maksaa osuuskunnalle n. 10 % omavastuuosuuden hänelle rakennutettavan asunnon rakentamiskustannuksista, jotta osuuskunta saa haettua rahoituksen loppukustannuksille.

Asumisosuuskunnassa vuokran hinta määräytyy samoin, kuin vuokramarkkinoilla yleensä. Jäsenet maksavat osuuskunnan rahoitus- ja ylläpitokulut vuokrina. Katteen he päättävät itse. Esimerkkilaskelmassa vuokran kate-% on noin kahdeksan, kun osuuskunnassa se asettunee yhden ja kahden välille. Osuuskunnassa kate kuitenkin tulee omaan käyttöön vararahastoon tai vaikkapa yhteisiin hankintoihin. Kaikki vuokralaisen oikeudet koskevat jäseniä ja irtaantumaan pääsee ilmoituksella.

Jos esimerkkilaskelmaa vastaavan asunnon rakennuttamisen kustannukset ovat 20 % edullisemmat, rahoituskulut ovat 417 €/kk (25 v, korko 1,2 %) ja omavastuu 10.176 €. Säästö samoilla lainaehdoilla gryndauskohteen ostamiseen verrattuna 60 €/kk ja omavastuussa 8.904 €. Lasketaan vielä asumisosuuskunnan kuluihin hoitokulut mukaan. Esimerkkinä olleen ostoasunnon hoitovastikkeen suuruus on 212 €/kk. Näin saadaan asumisosuuskunnan vuokrasta jo aika hyvä kuva. 417 € + 212 € + kate 2% = 641,58 €/kk.

Tässä vielä selvyyden vuoksi vertailutaulukko eri asumismuotojen kustannuksista asukkaalle.

Älykylässä toteutetaan asumisosuuskuntamallia. Katso lisää www.alykyla.fi!

Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa sarjassa, jossa kerrotaan Älykylään liittyvistä asioista.

#katomitämäsanon -mediakampanja nostaa esille huulioluvun merkityksen vuorovaikutustilanteissa. Kuuloliitto haastaa ihmisiä julkaisemaan sosiaalisen median kanavallaan äänettömän videon – katsojien tehtävänä on päätellä mitä puhuja sanoo.

Huulioluvun ja selkeän puheen tärkeys jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa korostuu erityisesti silloin, kun kuunteluympäristö on hälyinen tai kuulo on heikentynyt. Jonkinasteinen kuulonalenema on jo yli 750 000 suomalaisella.

- Huuliolukutaidolla voi merkittävästi nostaa kuulemisen tasoa. Siitä saa ison avun kuullun ymmärtämiseen, Kuuloliiton puheenjohtaja Jouni Aalto kertoo.

Kuuloliitto lanseeraa huuliolukuun ja selkeään puheeseen keskittyvän #katomitämäsanon
-mediakampanjan 16.9.–17.11.2019. Kampanjan keulakuvina toimivat uutisankkuri ja kirjailija Matti Rönkä, kirjailija Roosa Meriläinen ja rockmuusikko Jyrki Linnankivi (Jyrki 69). Kuuloliitto julkaisee kampanjan aikana useita lyhyitä, äänettömiä videoita, joissa julkisuudesta tutut kasvot esiintyvät. Katsojien tehtävänä on päätellä mitä videolla sanotaan.

Kampanjaan voi osallistua myös julkaisemalla itse oman äänettömän videon sosiaalisessa mediassa tunnisteella #katomitämäsanon ja haastamalla kaverin mukaan. Kuuloliitto haastaa mukaan myös tubettajia, viranomaisia ja päättäjiä.

- Huuliolukua käyttävät varmasti kaikki jonkin verran, usein tiedostamattomasti. Sen merkitystä voi testata sillä, että pyytää keskustelukumppania puhumaan ensin paperi suun edessä ja sitten ilman paperia. Ymmärryksen kannalta ero voi olla todella merkittävä, Aalto kertoo.

Huulioluku tarkoittaa puheen sisällön päättelemistä puheen näkyvistä piirteistä kuten huulten, kielen ja leuan liikkeistä. Selkeä puhe helpottaa paitsi kuulemista myös huuliolukua. Selkeä puhe on rauhallista ja hyvin artikuloitua - jokainen äänne ja sana erottuu. Päättelyä täydennetään eleiden, ilmeiden, kehonkielen ja tilannevihjeiden perusteella. 

Lisätietoja:

Kampanja-sivut:
https://www.kuuloliitto.fi/kato-mita-ma-sanon-kampanja/

Esa Kalela
Erityisasiantuntija
Kuuloliitto ry
esa.kalela@kuuloliitto.fi
p. 050 572 3490

Jouni Aalto
Puheenjohtaja
Kuuloliitto ry
jouni.aalto@kuuloliitto.fi
p. 040 767 4506

Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH) har startat upp ett pilotprojekt i Åbo med en förädlingsanläggning för behandling av avlagda textilier från hushåll. Målet är att säkra en återvinningslösning för avlagda textilier från alla finländare. Projektet planeras i samarbete med andra avfallsanläggningar i Finland och det riksomfattande nätverket Telaketju. Ett av de mest centrala utvecklingsobjekten vid planeringen av anläggningsprojektet har varit att trygga en högklassig sortering. Genom en identifieringsteknologi som utvecklats för ändamålet baserat på infrarödteknik kan man snabbt skilja olika textilfibrer från varandra. Identifieringsteknologin för möjligheten att återvinna textilier ett stort steg framåt i Europa.

Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH) förbereder som bäst en förädlingsanläggning som ska påskynda cirkulär ekonomi för textilier. Anläggningen är i pilotskedet och förädlar avlagda textilier från hushåll mekaniskt genom att öppna upp fibrerna till återvinningsfibrer. Konkurrensutsättningen av pilotanläggningens behandlingslinje är igång och anskaffningsbeslutet kommer att göras under de kommande veckorna. Under pilotskedet ska man säkerställa att fibern som förädlingsanläggningen producerar utnyttjas i större industriell skala. Framtidsmålet är att få till stånd en fullskalig förädlingsanläggning som klarar av att behandla avlagda textilier från hela Finland och även ta emot avlagda textilier från Östersjöländerna samt eventuellt erbjuda behandlingstjänster för sidoflöden och textilavfall från företag.

Identifieringsteknologin garanterar högklassig sortering

Hittills har man sorterat avlagda textilier för hand i Finland och övriga Europa och identifierat materialen via tvättetiketterna. Etiketterna kan däremot vara otydliga eller kan ha klippts bort. Industrin som tillverkar nya produkter av återvunnen fiber måste vara säker på vad råvaran som de använder innehåller. Med den optiska identifieringsteknologin som utvecklas för tillfället, kan man främja säkerheten vid identifieringen av fibermaterial i textilier och därmed blir även fiberprodukterna av god kvalitet.

LSJH har utvecklat teknologin för sortering av avlagda textilier i samarbete med Lahtis yrkeshögskola (LAMK) och anläggningsleverantören Spectral Engine.
– Identifieringsteknologin baseras på infraröd identifiering och används vid sortering av t.ex. plastförpackningar. Däremot är den ny inom återvinning av textilier. För att utveckla teknologin till ett verktyg lämpligt för sortering av textilier har man varit tvungen att samla in spektradata och skapa en identifieringsalgoritm. Den handhållna IR-skannern kombinerar fördelarna med manuell och maskinell sortering och gör det möjligt att separera de mest återvinningsbara monomaterialen från blandmaterialen, berättar LSJH:s projektingenjör Jaakko Zitting, som varit med och utvecklat identifieringsteknologin.

Företagens produktutveckling en förutsättning för cirkulär ekonomi för textilier

Identifieringsteknologin tas i bruk under hösten vid LSJH:s sortering av avlagda textilier. Anordningen används för att utveckla sorteringsrutiner för öppningslinjen som tas i bruk nästa sommar. Material som sorterats ut med hjälp av identifieringsanordningen, som bomull eller viskos, matas in i öppningslinjen, som klipper textilierna och öppnar deras fibrer.
– Resultatet är återvinningsfiber som företagen kan förädla vidare till olika nya produkter. De bästa fibrerna kan användas för att tillverka tråd och nya kläder. Återvinningsfibern kan dessutom användas för att göra kompositprodukter och isoleringsmaterial, berättar Sini Ilmonen, expert på cirkulär ekonomi vid LSJH och ledare av projektet.

Under anläggningens pilotskede ska man gå från manuell identifiering till en automatiserad identifieringslinje som behandlar stora flöden av avlagda textilier.
– Vi har samlat in avlagda textilier i LSJH:s område i flera år. Nu har vi kommit till ett skede där vi kan identifiera materialen och förädla dem ytterligare. Däremot är det ingen idé att samla in och förädla fibrer om det inte finns tillräckligt med företag som använder återvunna fibrer i sina produkter. Återvinning av textilier är bara möjligt om hela värdekedjan för textilier följer principen om cirkulär ekonomi, dvs. fibrerna används för att skapa nya produkter för marknaden. Därför är det av högsta vikt att hitta företag som vill vara med och utveckla nya produkter med hjälp av återvunna fibrer, säger Ilmonen.

Några av de värdefulla samarbetspartner som varit med i LSJH:s förädlingsanläggningsprojekt är Touchpoint, Pure waste Textiles och Infinited Fiber Company, som samarbetat med Telaketju ända från början. Samarbetet företag emellan kring produktutvecklingen stöds av det riksomfattande Telaketju 2-projektet som inleddes i sommar. För tillfället finansieras utvecklingen av förädlingsanläggningen av Finlands kommuners avfallsanläggningar och arbets- och näringsministeriet. Business Finland har tilldelat pilotanläggningen ett investeringsstöd på 1,5 miljoner euro.

Måndag 16.9 kl. 9–11 anordnar LSJH ett medieevenemang i sin textilsorteringshall (Hiisigatan 9, hall 5, Åbo) för att presentera teknologin för identifiering av avlagda textilier och förädlingsanläggningsprojektets fortskridande. Pressmeddelandet är fritt att publicera efter evenemanget mån 16.9 kl. 11.00.

Ytterligare information:

Sini Ilmonen
expert på cirkulär ekonomi
sini.ilmonen@lsjh.fi
tfn 040 867 0139

Jaakko Zitting
projektingenjör
jaakko.zitting@lsjh.fi
tfn 040 682 3033

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) on käynnistänyt Turussa jalostuslaitospilotin kotitalouksilta peräisin olevien poistotekstiilin käsittelyyn. Tavoitteena on varmistaa kierrätysratkaisu kaikkien suomalaisten tuottamille poistotekstiileille. Jalostuslaitoshanketta on valmisteltu yhteistyössä muiden Suomen jätelaitosten ja valtakunnallisen Telaketju-verkoston kanssa. Yksi keskeisimpiä kehityskohteita laitoshankkeen valmistelussa on ollut laadukkaan lajittelun varmistaminen. Tarkoitusta varten kehitetyllä infrapunatekniikkaan perustuvalla tunnistusteknologialla voidaan pian erottaa eri tekstiilikuituja toisistaan. Tunnistusteknologia vie tekstiilien kierrätysmahdollisuuksia Euroopassa pitkän harppauksen eteenpäin.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) valmistelee parhaillaan tekstiilien kiertotaloutta vauhdittavaa pilot-vaiheen jalostuslaitosta, jossa kotitalouksilta kerätty poistotekstiili jalostetaan mekaanisesti kuidut avaamalla kierrätyskuiduksi. Pilot-laitoksen käsittelylinjaston kilpailutus on käynnissä ja hankintapäätös tehdään lähiviikkoina. Pilot-vaiheessa on tarkoitus varmistaa jalostuslaitoksen tuottaman kuidun hyödyntäminen suuremmassa teollisessa mittakaavassa. Tulevaisuuden tavoitteena on saada pystyyn täyden mittaluokan jalostuslaitos, joka pystyy käsittelemään koko Suomen poistotekstiilit ja ottamaan vastaan poistotekstiiliä myös Itämeren maista sekä tarjoamaan käsittelypalveluja mahdollisesti myös yritysten sivuvirroille ja tekstiilijätteelle.

Tunnistusteknologia takaa laadukkaan lajittelun

Tähän mennessä sekä Suomessa että muualla Euroopassa poistotekstiilien lajittelua on tehty käsityönä, jolloin materiaalin tunnistus tehdään pesulappujen avulla. Pesulaput saattavat kuitenkin olla epätarkkoja tai ne on voitu leikata pois. Kierrätyskuidusta uusia tuotteita valmistavan teollisuuden täytyy olla varmoja siitä, mitä käytettävä raaka-aine sisältää. Nyt kehitettävällä optisella tunnistusteknologialla tekstiilien sisältämien kuitumateriaalien tunnistusvarmuus paranee ja kuitutuotteista saadaan laadukkaita.

LSJH on kehittänyt poistotekstiilien lajitteluun soveltuvaa teknologiaa yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) ja laitetoimittaja Spectral Enginen kanssa.
– Infrapunatunnistukseen perustuva tunnistusteknologia on tuttua esimerkiksi muovipakkausten lajittelussa, mutta uutta tekstiilien kierrätyksessä. Teknologian kehittäminen tekstiilinlajitteluun soveltuvaksi työkaluksi on vaatinut spektri-datan keräämistä ja tunnistusalgoritmin luomista. Käsikäyttöisellä IR-skannerilla yhdistetään manuaalisen ja koneellisen lajittelun hyödyt ja pystytään erottelemaan kierrätyskelpoisimmat monomateriaalit sekoitteista, kertoo tunnistusteknologiaa kehittämässä ollut LSJH:n projekti-insinööri Jaakko Zitting.

Yritysten tuotekehitys tekstiilien kiertotalouden edellytyksenä

Tunnistusteknologia otetaan syksyn aikana käyttöön LSJH:n poistotekstiilien lajittelussa. Laitteen avulla lajittelukäytäntöjä kehitetään ensi kesänä käyttöön otettavaa avauslinjastoa varten. Tunnistuslaitteen avulla erikseen lajitellut materiaalit, kuten puuvilla tai viskoosi, syötetään avauslinjastolle, joka leikkaa tekstiilit ja avaa niiden kuidut.
– Tuloksena on kierrätyskuitua, jota yritykset voivat jalostaa eteenpäin erilaisiksi uusiksi tuotteiksi. Laadukkaimmat kuidut voivat kelvata langan ja uusien vaatteiden valmistukseen. Lisäksi kierrätyskuidusta voidaan tehdä esimerkiksi komposiittituotteita ja eristemateriaalia, LSJH:n kiertotalousasiantuntija ja hankkeen vetäjä Sini Ilmonen kertoo.

Laitoksen pilot-vaiheessa käsikäyttöisestä tunnistuksesta on tarkoitus edetä kohti automatisoitua tunnistuslinjastoa, jonka avulla pystytään käsittelemään suuria poistotekstiilivirtoja.
– Poistotekstiiliä on kerätty LSJH:n alueella jo useamman vuoden ajan. Nyt olemme edenneet vaiheeseen, jossa pääsemme tunnistamaan materiaalit ja jalostamaan ne edelleen. Kerääminen ja kuitujen jalostaminen on kuitenkin turhaa, jos kierrätyskuidulle ei löydy riittävästi sitä tuotteissaan käyttäviä yrityksiä. Tekstiilien kierrätys on mahdollista vain, jos koko tekstiilien arvoketju saadaan kiertotalouden mukaiseksi, eli kuidusta tehdään aidosti uusia tuotteita markkinoille. Ensiarvoisen tärkeää on siis löytää mukaan yritykset, jotka haluavat lähteä kehittämään uusia tuotteita kierrätyskuitua hyödyntäen, Ilmonen pohtii.

LSJH:n jalostuslaitoshankkeessa arvokkaita yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Telaketju-yhteistyössä alusta asti mukana olleet Touchpoint, Pure waste Textiles ja Infinited Fiber Company. Tuotekehitysyhteistyö yritysten kanssa on tiivistä tänä kesänä käynnistyneen valtakunnallisen Telaketju 2 -hankkeen tukemana. Tällä hetkellä rahoitusta jalostuslaitoksen kehittämiseen saadaan Suomen kuntien jätelaitoksilta ja työ- ja elinkeinoministeriöltä. Business Finland on myöntänyt pilot-laitokselle investointitukea 1,5 miljoonaa euroa.

LSJH järjestää maanantaina 16.9. klo 9–11 poistotekstiilien tunnistusteknologiaan ja jalostuslaitoshankkeen etenemiseen liittyvän mediatilaisuuden tekstiilinlajitteluhallillaan (Hiidenkatu 9, halli 5, Turku). Tiedote on julkaisuvapaa tilaisuuden jälkeen ma 16.9. klo 11.00.

Lisätiedot:

Sini Ilmonen
kiertotalousasiantuntija
sini.ilmonen@lsjh.fi
puh. 040 867 0139

Jaakko Zitting
projekti-insinööri
jaakko.zitting@lsjh.fi
puh. 040 682 3033

Artesaaniruoka SM 2019 -kilpailu käytiin viikonloppuna 13.-14.9. Jyväskylässä. Kilpailun järjesti Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhteistyössä Suomen artesaaniruoka ry:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Kisassa arvioitiin 122 kilpailutuotetta 62 yritykseltä. Mukana oli yrityksiä Suomen lisäksi myös Virosta ja Latviasta.

Omissa kilpailuluokissaan palkintosijoille kipusivat muun muassa Gunnel Englund Pellingenin saaristosta Konjakki-kirsikka - ja Crenoco Saarijärveltä Metsämarenki -tuotteillaan. Kalakategorian tuomarit ylistivät erityisesti villikalatuotteita, kuten Kala-Tovin kylmäsavustettua kuhaa, joka myös pokkasi kultaa. Kaikki kilpailun tulokset löytyvät kootusti Artesaaniruoka2019 -sivuilta.

Kilpailun tuomarina toiminut Margot Wikström toteaa, että tuotteiden arviointi vaatii todellista paneutumista.

– Tärkeintä artesaaniruoassa on lopulta maku. Sen tulee voittajatuotteessa olla kohdallaan. Tuomareiden tärkeä tehtävä on auttaa yrityksiä tuotteiden kehityksessä ja kilpailun avulla tehdä artesaaniruokaa näkyväksi Suomessa.

Tämän vuoden kilpailun teemana olivat villiyrtit. Osassa tuotteista olikin hyödynnetty luovasti muun muassa nokkosta ja koivunlehteä. Snaksit-kategoriassa kultaa voittaneesta marengista sekä hapatetun maidon kategoriassa niin ikään voittajaksi valitusta jogurtista löytyy puolestaan kuusenkerkkää.

– Kilpailu oli kovatasoinen. Yhteistyö eri toimijoiden ja maakuntien välillä on erittäin tärkeää myös yritysten ja tuotteiden kehityksen kannalta. Ideat on tehty jaettavaksi ja yhdessä olemme enemmän, toteaa kilpailunjohtaja Leena Pölkki Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Kilpailu käytiin lauantaina 14.9. Dynamolla Jyväskylän ammattikorkeakoulun Lutakon kampuksella. Voittajatuotteet olivat sunnuntaina esillä myös Wemmi-syysmarkkinoilla Jyväskylän Paviljongissa.

Seuraava Artesaaniruoka SM -kilpailu järjestetään Raisiossa 14.–16.10.2020. Lisätietoja www.artesaaniruoka2020.fi

Avoimet Artesaaniruoan SM-kilpailut 2019 järjestettiin 13.–14. syyskuuta 2019 Jyväskylässä Keski-Suomessa. Kilpailun järjesti Jyväskylän ammattikorkeakoulun Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 –hanke yhteistyössä Suomen Artesaaniruoka ry:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELYkeskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Seminaaria rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Lisätietoa:
www.artesaaniruoka2019.fi 

Kilpailunjohtaja Leena Pölkki, projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 050 4011894

Kilpailun operatiivinen johtaja Eija Lamsijärvi 
eijalamsij(a)gmail.com 
p. 0400 5660739 

I tävlingen som ordnades den 13. – 14. september deltog över 62 företag med 122 produkter. Bland tävlarna fanns förutom finska företag också deltagare från Estland och Lettland. Tävlingen höll hög standard, men till slut korades vinnare i var och en produktkategori. Bland vinnarna stod till exempel Gunnel Englunds cognacskörsbär, Crenocos skogsmaräng och KalaTovi med sin kallrökta gös. Alla resultat: https://www.artesaaniruoka2019.fi/media/arsm2019-resultat-tulokset-results.pdf

Jurymedlemmen Margot Wikström påpekar att utvärderingen och juryarbetet kräver engagemang och noggrannhet.

– När allt kommer omkring är det ju smaken som avgör. Den vinnande produkten ska verkligen tilltala alla sinnen. Alla jurymedlemmar har en viktig uppgift och det är att hjälpa företagarna att utveckla sina produkter och genom tävlingen göra mathantverket mera känt i Finland, konstaterar hon.

Årets tema var vilda örter. En del av tävlingsprodukterna innehöll till exempel nässla och björkblad. Vinnaren i snackskategorin kombinerar traditionell maräng och granskott. Granskott fanns också med i yoghurten som vann i kategorin för syrade mjölkprodukter.

–Tävlingen höll hög standard. Samarbetet mellan olika aktörerna och länen är väldigt viktigt också med tanke på företagen, produkterna och deras utveckling. Idéerna är till för att delas och tillsammans är vi mer, säger Leena Pölkki, tävlingsledaren och projektchef på Jyväskylä yrkeshögskola.

Tävlingen ordnades i Jyväskylä, platsen var yrkeshögskolans campus i Lutakko den 14 september. FM i Mathantverk 2020 ordnas i Reso, därpå följande tävling kommer att arrangeras på Åland 2021.

Öppna Finländska Mästerskap i Mathantverk 2019 ordnas i Jyväskylä i Mellersta Finland den 13 - 14 september 2019. Tävlingens arrangörer är deltagarna i Jyväskylä yrkeshögskolas projekt Koordination av Mellersta Finlands matkedja 2 i samarbete med Mathantverkarna i Finland rf samt jord- och skogsbruksministeriet. Projektet finansieras av NTM-centralen i Mellersta Finland med medel ur Europeiska jordbruksfonden för landsbygdsutveckling. Seminarierna finansieras av jord- och skogsbruksministeriet.

Ytterligare information:
https://www.artesaaniruoka2019.fi/sv/

Leena Pölkki, tävlingsledare och projektchef i koordinationsprojekt 2 för livsmedelskedjan i Mellersta Finland -projektet 
tfn 050 4011 894 
leena.polkki(a)jamk.fi

Eija Lamsijärvi, tävlingens operativa ledare
tfn 0400 566 0739
eijalamsij(a)gmail.com

Syyskuussa 2019 järjestettävä RestoRace on Suomen kaikkien aikojen isoin satsaus restonomikoulutuksen markkinoimiseen. RestoRace vierailee kaikilla restonomikoulutusta järjestävillä paikkakunnilla Suomessa ja tapahtuman tavoitteena on houkutella nuoria opiskelemaan matkailu-, ravintola- ja majoitusalaa. Amazing Race -tyyppisessä RestoRace-kilpailussa osallistujat pääsevät testaamaan taitojaan matkailu-, ravintola- ja majoitusalaan liittyvissä tehtävissä. Tehtävissä onnistuminen vaatii luovuutta, ongelmanratkaisukykyjä ja nopeita hoksottimia.

RestoRacen puitteissa järjestetään myös toritapahtuma RestoTori, jonka elämyksellinen tapahtuma-alue tarjoaa mm. Silent Discoa Iglussa, leikkimielistä kisailua sekä restonomien uratarinoita. RestoRace kiertää Suomea tien päällä kaikkiaan 15 päivän ajan ja RestoBussi on keskeinen osa tätä roadshow’ta.

RestoBussi vie tapahtumamiehistön yhteentoista RestoRace-tapahtumapaikkaan seuraavan aikataulun mukaisesti:

18.9. HELSINKI - Rautatientori

19.9. LAPPEENRANTA - Marian aukio

20.9. JOENSUU - Kauppatori

23.9. KUOPIO - Kauppatori

24.9. KAJAANI - Raatihuoneentori

25.9. ROVANIEMI - Lordin aukio

27.9. SEINÄJOKI - Kauppatori

30.9. TAMPERE - Keskustori

1.10. JYVÄSKYLÄ - Aren aukio

2.10. MIKKELI - Mikkelin tori

7.–9.10. PORI

Valtakunnallista kiertuetta tukemassa ovat hotelliketju Scandic ja henkilöstöpalveluita tarjoava Enjoy. Kiertueen toteutuksesta vastaavat restonomiopiskelijat Haaga-Helia Porvoo Campukselta, yhteistyössä laajan ammattikorkeakouluverkoston kanssa.

Kiertueen kick-off järjestetään Helsingin Rautatietorilla torstaina 18.9., ja tilaisuuteen on kutsuttu restonomiopiskelijoita Laurean, Lahden ja Haaga-Helian ammattikorkeakouluista sekä nuoria paikallisista toisen asteen oppilaitoksista. Helsingin tapahtumassa esiintyy myös kovassa nosteessa oleva Younghearted-yhtye.

Taustalla restonomikoulutuksen yhteiskehittämishanke

Vuonna 2018 käynnistetty ReKey on restonomien koulutuksen ja elinkeinon yhteiskehittämishanke. Sen tavoitteena on vahvistaa ammattikorkeakoulujen ja elinkeinon yhteistyötä ja palveluliikeosaamista sekä siten kilpailukykyä kansainvälisesti. Rahoittajana toimii opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen tavoitteena on osallistaa yhteiskehittämiseen 60 restonomikouluttajaa, 1 000 restonomiopiskelijaa ja 100 yritystä. Hankkeen toteuttavat 13 matkailu- ja ravitsemisalan koulutusta tarjoavaa ammattikorkeakoulua Suomesta.

Lisätietoja

RestoRace-verkkosivut

Monika Birkle, matkailun lehtori, Haaga-Helia 050 406 6715

Miia Itkonen, opiskelijatiimin projektipäällikkö 040 555 7852

Digitaalisessa yhteiskunnassa kaikilla on periaatteessa lähes rajattomat mahdollisuudet kuluttaa ja tuottaa sisältöjä miltei missä hyvänsä, milloin hyvänsä ja kenelle tahansa. Digitalisaatio mahdollistaa suoran vaikuttamisen päätöksentekoon, tukee uudenlaista ruohonjuuritason verkottumista ja tekee monet asiointipalvelut ajasta ja paikasta riippumattomiksi.

Toisaalta digitaalisen ympäristön valtasuhteisiin, uhkiin ja epätasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat viime vuosina tulleet yhä näkyvämmiksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että koulutus, ikä, sukupuoli, asuinpaikka, tulotaso sekä etninen ja kulttuurinen tausta vaikuttavat paljon siihen, miten kansalaiset ja kansalaisryhmät pystyvät käyttämään digitaalisia palveluja.

Yhteiskunnan tulisi turvata kansalaisten yhdenvertainen pääsy tiedon lähteille, sillä aktiiviset ja asioista perillä olevat kansalaiset ovat koko demokratian perusta. Viestinnällisten oikeuksien neljä pääperiaatetta ovat pääsy, saatavuus, yksityisyys ja dialogisuus.

Viestintä kuuluu kaikille kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen tiedon kansalaisten viestinnällisistä oikeuksista ja niiden toteutumisesta maassamme. Pääsevätkö ihmiset tasavertaisesti informaation äärelle hankkimaan ja soveltamaan sitä? Toteutuuko vuorovaikutus viestinnässä, ja miten kansalaisten yksityisyyttä suojellaan? Teemoja tarkastellaan lainsäädännön, viranomaisten toiminnan, kaupallisten toimijoiden sekä kansalaisten median käytön näkökulmista.

”Dialogisuus on kansanvallan ytimessä: mediajärjestelmän tulisi tukea demokraattista julkista keskustelua, jossa päätöksentekijät ja kansalaiset käyvät aitoa vuoropuhelua. Kansalaisen mahdollisuus ilmaista itseään on osa dialogisuutta.”

”Verkkoa hallitsevien alustojen vallan rajoittamista vaatii yhä useampi, ja näkemykset kansalaisten oikeuksista, verkon vapaudesta, valtioiden roolista sekä käyttäjien ja yritysten vastuusta ovat joutuneet törmäyskurssille. Kansalaisten viestinnällisten oikeuksien toteutuminen ei siis enää riipu vain kansallisista poliittisista päätöksistä, vaan myös teknologian kehityksestä, yrityksistä ja yksilöiden omista valmiuksista.”

Minna Horowitz, Hannu Nieminen & työryhmä
Viestintä kuuluu kaikille
Kansalaisten viestinnälliset oikeudet ja mahdollisuudet Suomessa
ISBN 978-952-345-032-5
Gaudeamus 2019

Toimittajat  

Minna Horowitz on Helsingin yliopiston viestinnän dosentti, Central European Universityn digitaalisen aktivismin asiantuntija sekä kansainvälisen viestinnän tutkija St. John’s Universityssä New Yorkissa.
minna.aslama@helsinki.fi

Hannu Nieminen on viestintäpolitiikan professori ja Euromedia Research Group -tutkimusverkoston jäsen. Hän tutkii viestinnän ja demokratian suhdetta historiallisesta näkökulmasta.
hannu.nieminen@helsinki.fi / p. 02 941 24838

Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys ja muut kirjoittajat) Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Arvostelukappaleet:
outi.kitti@gaudeamus.fi

Arvostelukappaleen voi saada myös pdf-muodossa.

Tervetuloa seuraamaan Kuntoutusyrittäjä 2019 -tapahtumaa Holiday Club Saimaassa, Lappeenrannassa 19.-21.9.2019.

Mitkä ovat kuntoutusalan kuulumiset tänä syksynä? Mikä auttaa kuntoutusyrittäjää eteenpäin, entä mikä saa yrittäjän jaksamaan? Kuntoutusyrittäjä 2019 -tapahtuma kokoaa Lappeenrantaan kuntoutusalan yrittäjiä eri puolilta Suomea innostumaan, onnistumaan ja menestymään.

Kuntoutusalalla on ollut myrskyisää viime vuodet, mutta ainakin tuoreen hallitusohjelman valossa eteenpäin on mahdollista päästä. Hallitusohjelmassa painotetaan sekä kuntoutusjärjestelmän kehittämistä että yrittäjyyden tukemista. Lauantaina 21.9.2019 klo 10 järjestetään Puoli vuotta vaaleista -paneeli, johon osallistuvat kansanedustajat Hanna Holopainen (vihr), Jukka Kopra (kok), Nina Malm (sd) sekä Ari Torniainen (kesk).

Tapahtuman aikana kuullaan myös aitoja yrittäjätarinoita sekä palkitaan Vuoden Kuntoutusyrittäjä 2019. Koko ohjelman pääsee lukemaan täältä. 

Lisätietoa:
Sonja Hällfors, viestintäpäällikkö

050 478 0886

sonja.hallfors@kuntoutusyrittajat.fi

Lappeenrannan kaupunki valmistelee ensimmäistä osallisuus- ja vaikuttamisohjelmaansa. Valmistelutyötä varten järjestetään etenkin asukkaille suunnattu työpaja Lappeenrannan kaupungintalolla lauantaina 5.10. klo 10–15.

Asukasyhteyshenkilö Pia Pulliaisen mukaan asukkaiden osallistuminen työpajaan on ensisijaisen tärkeää, jotta lappeenrantalaiset voivat jatkossa nykyistä aktiivisemmin osallistua ja vaikuttaa Lappeenrannan tulevaisuuteen.

– Joillekin on mielekästä ottaa kantaa Lappeenrannan asioihin tilaisuuksiin osallistumalla, toiset taas kokevat omakseen sähköisiin kyselyihin osallistumisen. Nyt järjestettävässä työpajassa asukkaiden on mahdollista kertoa ja ideoida, millä tavoin juuri heidän olisi luontevaa ja mielekästä osallistua kaupungin kehittämiseen.

– Työpajassa osallistumista ja vaikuttamista mietitään kokonaisuutena, kaikkeen ympäröivään elämään ja ihmisten arkeen vaikuttavana asiana. Työpajassa ei pohdita siis vain poliittista päätöksentekoa, vaan miten vaikka esimerkiksi oman asuinalueen asioihin tai vaikkapa kaupungin kulttuuripalveluihin voisi vaikuttaa.

Työpajassa on tarjolla ilmainen lounas ja kahvit. Kiinnostuneita pyydetään tästä syystä ilmoittautumaan työpajaan ennakkoon sähköisesti kaupungin verkkosivustolla. Ilmoittautua voi myös asiakaspalvelukeskus Winkissä kaupungintalolla. Työpajaan tulee ilmoittautua 29.9. mennessä.

Avoimessa ja keskustelevassa työpajassa jokaisella on tasavertainen mahdollisuus osallistua ja kertoa omista ideoistaan. Työpajassa etsitään uusia keinoja, mutta osallistujat voivat myös perustellen ottaa kantaa ja kyseenalaistaa nykyisiä käytössä olevia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja.

Työpajassa muodostetaan kolme ryhmää: nuorten ryhmä sekä kaksi asukkaista, päättäjistä ja virkamiehistä koottua ryhmää. Nuorten ryhmään haetaan 24 lappeenrantalaisnuorta ja aikuisten ryhmiin yhteensä 30 eri-ikäistä asukasta.

– Toivomme, että mukaan saataisiin asukkaita kaikista ikäluokista, jotta saadaan aikaiseksi kattava otanta erilaisista tavoista toimia. Tilaisuus järjestetään lauantaina, jotta myös työikäisten on helpompi osallistua.

– Pidän tärkeänä erityisesti myös nuorten osallistumista. He ovat tulevaisuus ja Lappeenrantaa kehitetään tulevaisuutta, nuoria ja heidän tulevia perheitään varten. Nuoret ovat idearikkaita ja heillä on uudenlaisia ajatuksia osallistumis- ja vaikuttamistavoiksi, Pulliainen painottaa.

Työpaja aloitetaan valtuustosalissa klo 10 tilaisuutta vetävän Valmentures Oy:n valmentaja Pasi Juvosen alustuksella, jossa hän esittelee, millaisia erilaisia tiimirooleja on olemassa, millaisia vahvuuksia niillä on ja miten eri ihmistyypit voivat tulla toimeen ja täydentää toisiaan. Tämän jälkeen käydään läpi lyhyesti osallisuus- ja vaikuttamisohjelman valmisteluun liittyvään sähköiseen kyselyyn tulleita vastauksia ja ajatuksia.

Alustuksen jälkeen osallistujat jakautuvat ryhmiin keskustelemaan, miten kukin haluaisi itse olla mukana kehittämässä kaupunkia ja mitä konkreettisia tekoja tarvittaisiin, jotta asukkaiden osallisuus paranisi.

– Jokainen osallistuja pääsee pohtimaan kysymyksiä ensin itse ja sitten ne käydään läpi ryhmässä. Lopuksi ryhmien kootut ajatukset käydään vielä koko porukan kanssa läpi.

– Työpajaan voi varautua miettimällä omia osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyviä toiveita etukäteen. Tule paikalle avoimin mielin keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia ja ideoita muiden kanssa, Pulliainen kannustaa.

Työpajan ohjelma

klo 10 työpajan aloitus valtuustosalissa

                             - Pasi Juvonen kertoo tiimipelaamisesta ja -rooleista
                             - Sähköisen kyselyn tulosten läpikäyntiä
                             - Ryhmiin jakautuminen
                             - Ryhmätyöskentelyä

klo 12 lounas lämpiössä

klo 12.30 ryhmätyöskentely jatkuu

klo 14 kahvit lämpiössä

noin klo 14.20 yhteinen läpikäynti

klo 15 tilaisuuden päätös

Lappeenrannan kaupungin osallisuus- ja vaikuttamisohjelma valmisteilla

Lappeenrannan kaupunki valmistelee ensimmäistä osallisuus- ja vaikuttamisohjelmaansa ja kutsuu asukkaat mukaan valmistelutyöhön. Ohjelmassa on tarkoitus kuvata, miten asukkaat voivat vaikuttaa kaupungin asioiden ja palveluiden valmisteluun, kehittämiseen ja päätöksentekoon. Samalla se myös esittelee, miten Lappeenrannassa edistetään osallistumista ja mitä sillä tavoitellaan.

Valmistelutyötä on tehty jo aiemmin kahdessa kaupungin virkamiehille suunnatussa työpajassa. Asukkaille la 5.10. järjestettävän työpajan lisäksi asukkaat voivat osallistua ohjelman valmisteluun sähköisen kyselyn kautta. Kysely on avoinna 13.10. saakka.

Osallisuus- ja vaikuttamisohjelma valmistuu vuoden 2019 aikana.

Kuvituskuva: Lappeenrannan kaupunki/Minna Kivistö.

Lisätietoja:

Työpajasta ja kyselystä:
Asukasyhteyshenkilö Pia Pulliainen,
puh. 040 549 4740, pia.pulliainen(a)lappeenranta.fi

Osallisuus- ja vaikuttamisohjelmasta ja osallisuuden kehittämisestä:
Viestintäjohtaja Alina Kujansivu,
puh. 040 724 8776, alina.kujansivu(a)lappeenranta.f

Ilmoittaudu työpajaan 29.9. mennessä:

Sähköisesti verkossa https://response.questback.com/lappeenrannankaupunki/tyopaja tai asiakaspalvelukeskus Winkissä (Villimiehenkatu 1).

Kelan Riihimäen palvelupisteen aukioloajat ja palvelutapa muuttuvat syyskuun lopussa. Asiakkaita neuvotaan ja opastetaan aulassa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ovat astuneet sisään. Asiakkaita palvellaan myös vuoronumerolla ja tarvittaessa voidaan varata aika.

Riihimäen palvelupiste (Temppelikatu 9 A) on jatkossa avoinna maanantaista perjantaihin klo 9–12. Iltapäivisin klo 13–16 palvellaan ajan varanneita asiakkaita.

Kelan asiantuntijapalvelua on tarjolla etäpalveluna Riihimäen seudun Ohjaamoissa Monarissa (Uudenmaankatu 1) ja Hausjärven kirjastossa (Sykärintori 1, Oitti). Etäpalvelua voi käyttää Ohjaamojen aukioloaikoina, kuitenkin enintään klo 15 saakka. Kuva- ja ääniyhteydellä tapahtuva etäpalvelu rinnastuu asiakaspalveluun Kelan palvelupisteessä.

Asiat kuntoon ajanvarauksella

Kun asiakas varaa ajan, Kelan palveluasiantuntija voi perehtyä asiakkaan tilanteeseen etukäteen. Asiakkaan kannattaa varata aika etenkin silloin, kun hänen elämäntilanteensa muuttuu ja hän tarvitsee neuvoja tukien hakemisessa. Ajanvarauksella asiakas pääsee asioimaan sovittuna ajankohtana ilman jonottamista.

Asiakas voi varata ajan palvelupisteeseen tai puhelinpalveluun. Jos ajan varaa puhelinpalveluun, Kelan palveluasiantuntija soittaa sovittuna ajankohtana. Puhelinpalvelu on auki maanantaista perjantaihin.

Ajan voi varata verkossa osoitteessa www.kela.fi/ajanvaraus tai soittamalla Kelaan.

Lisätietoja asiakkaille:
Varaa aika palveluasiantuntijalle
Tutustu verkkoasiointiin
Kysy neuvoa verkossa
Palvelunumerot
Palvelupisteiden osoitteet ja aukioloajat

Lisätietoja medialle:

Ryhmäpäällikkö Elina Rautio, 040 716 8221, etunimi.sukunimi@kela.fi